Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen

Transkriptio

1 Sivistystoimi Resurssit ja johtaminen Päämäärä: Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen hstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. : Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehitty vät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Espoo toimii edelläkävijänä k unnallisten palvelujen tuottav uuden ja vaikuttavuuden para ntamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työ tyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapai nossa. avoi te Sivistystoimi tekee talousarvi on mukaisen tuloksen vuositt ain. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuus paranee vähintä än 1,8 % Toimintakate Yksikköhinnat, palveluiden tu ottamisen tehokkuus Sivistystoimen toimintakate ei toteudu ennust een mukaan, mikä johtuu liian korkeasta tuloodotteesta. TULOSTAVOITE EI TOTEUDU Tuottavuust toteutuu mm. lukuisten tuot tavuustoimenpiteiden avulla. Keskeiset TATU-ohjelmaan lii ttyvät sivistystoimen toimenpit eet ovat toteutuneet. Tilakustannukset alenevat 1 % edellisestä vuodesta. Toteutuneet toimenpi Tilakustannukset/asukas Sivistystoimen lukuisat Tatu-toimenpi ja pr ojektit ovat käynnissä ja tuloksia on jo saatu. Toteutuminen epätodennäköistä mm. väistötil akustannusten johdosta. Palveluliikelaitoksen kanssa t ehdään sopimukset sisäisistä palveluista ja yhteistoiminta v akiintuu. Sivistystoimen käytössä olevi en kuntalaiskäyttöön soveltuvi en tilojen käyttöä ja käytön ko ordinointia kehitetään. Sivistystoimella on palveluliik etoimen kanssa sopimukset s isäisistä palveluista. 1 Sopimukset TAVOITE EI TOTEUDU Sopimukset palveluliikelaitoksen kanssa ovat työn alla, valmistuvat vuoden 2015 aikana

2 avoi te Sivistystoimen johtamista ja esimiestyötä kehitetään ja he nkilöstön työhyvinvointiin pan ostetaan. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Työhyvinvointimatriisin lukuar vo kasvaa vähintään yhden y ksikön vuoden 2014 arvoon v errattuna. Työhyvinvointimatriisi Tulokset saadaan vasta seuranta II:n yhteyde ssä vuoden lopussa 1. Kunta-10 tulokset läpikäyty sekä toimenpid esuunnitelmat laadittu hkohtaisesti toimi alajohtajan sekä jokaisen tulosyksikön johtaja n kanssa. 2. Toimialan yhteinen kehittämiskohde " Työp aikkakiusaamisen kokemisen vähentäminen". Suunnittelu käynnistetty yhteistyössä työhyvi nvoinnin ja työsuojelun kanssa. Toteutusvaihe alkaa syksyllä. TULOSTAVOITTEEN TOTEUTUMINEN SEU RANTA II YHTEYDESSÄ Terveysperusteisia poissaoloj a on enintään 11,5 päivää / h tv (Vuoden 2012 lähtöarvo on 1 3,9 päivää / htyövuosi) 2 Terveysperusteisista poissaol oista aiheutuva kuorma päivä ä per htyövuosi Terveysperusteisten sairauspoissaolojen kuor ma ,8 päivää. 1. Kohdennettu terveystarkastus toteutettu 55 Suvan työntekijälle, joilla lyhyitä ja toistuvia s airauspoissaoloja. 2. Moniammatillinen yhteistyöverkosto kokoo ntunut kuukausittain. Todella pitkien ja vaikeid en sairauspoissaolojen hallinta on saatu aika iseksi 40 työntekijän kohdalla niin, että työnte kijän seuraava työkykyä tukeva toimenpide / r atkaisu on yhteistyöverkoston yhteisessä tied ossa päivän lakisääteinen sairauspoissaoloil moitus työterveyshuoltoon: 160 yksilöityä mui stutusviestiä lähetetty ko. esimiehille. 4. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen 19 selkä oireiselle työntekijälle järjestetty työkykyryhm ä. 13/19 työntekijän sairauspoissaolot vähent yneet. Pilotin laaajentaminen mahdollista syk syllä.

3 avoi te Maahanmuuttajataustaisten t yöntekijöiden osuus hs töstä lähenee maahanmuutta jataustaisten osuutta väestös tä. Tulost / t Mittari / arviointikriteeri Seuranta Maahanmuuttajataustaisten t yöntekijöiden osuus hs töstä lähenee maahanmuutta jataustaisten osuutta väestös tä Kaupungin hstömäärä e i kasva v Osuus työntekijöistä % suhte essa osuuteen väestöstä % Vakituinen hstö ja mää räaikainen hstö yhteen sä Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden os uus on 3,5 % suhteessa osuuteen väestöstä %. TAVOITE EI TOTEUDU Hstömäärän kehityksestä raportoidaan seurantojen yhteydessä. Hstömäärä ja TULOS 3

4 Sivistystoimi Asukkaat ja palvelut Päämäärä: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. : Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tu kevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyö ssä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä j a käyttöönotossa. Palveluvalikoima muodo staa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointier oja kaventavien, varhais en puuttumisen, kuntalai sten omatoimisuutta tuke vien ja asiakkaan valinna nvapautta lisäävien palve lujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympärist öä kehitetään yhteistyöss ä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhtei styössä kumppaneiden k anssa, eri palvelukanava t mahdollistavat palveluje n saatavuuden ja saavut tamisen. Espoo toimii edelläkävijä nä kansallisen palveluvä ylän kehittämisessä ja kä yttöönotossa. Nuorten itsenäistymistä t uetaan antamalla valmiu ksia koulutukseen, työelä mään, asumiseen ja arje n hallintaan. Kaikille peruskoulun pä ättäneille tarjotaan kou lutuspaikkaa, lisäopetu sta, muuta koulutusta t ai työpajapaikkaa. Espoon seudun koulut uskuntayhtymä Omnia n vaikuttavuus (työllist yminen ja jatko-opintoi hin sijoittuminen) para nee. Koulutus-, lisäopetus- ja työpajapaikat suhteessa tarpeeseen. OPH:n tulosrahoitusmitt ari Hakutoivetilaston perusteella lukioon pääsy saattaa edelleen tiukentua. Lis äopetusta tai muuta koulutusta pystyt ään kuitenkin tarjoamaan kaikille peru skoulun päättäville nuorille, jotka eivä t saa muuta toisen asteen koulutuspa ikkaa. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten piloto inti on toteutunut. Tieto koulujen määrästä saadaan touk okuun lopulla. TULOS OPH julkistaa tulokset kuluvan vuode n lokakuussa. TULOS Harri Rinta-aho, Barbro Högström, Tapio Siukon en Tapio Siukonen 4

5 Aikuiskoulutuksen opp imiskeskuksen asiakka at ovat tyytyväisiä saa maansa palveluun ja o petukseen. Asiakastyytyväisyys Oppimiskeskuksen tulokset tulevat po hjautumaan loppuvuodesta tehtävään asiakastyytyväisyyskyselyyn. TULOS Tapio Siukonen Lasten, nuorten ja ikäihm isten palveluja kehitetää n ja hyvinvointia vahviste taan. Oppilas- ja opiskelijahu oltopalvelujen piiriin pä äsee 7 vuorokauden ku luessa Lasten ja nuorten tasapa inoista kasvua tuetaan lis äämällä matalan kynnyk sen harrastustoimintama hdollisuuksia ja sosiaalis ia verkostoja rakentavaa toimintaa. Palvelun 7 vuorokauden kuluessa saaneet oppila s- ja opiskelijahuollon as iakkaat Harrastaja- ja osallistuja määrät (SITOn oma toim inta) Arvio määräaikojen toteutumisesta sa adaan kesäkuun alussa. Yksikkökohta iset opiskeluhuoltosuunnitelmat valmis tuvat lukuvuoden loppuun mennessä j a ne päivitetään syksyllä. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa on lisätty sivistystoimessa, esimerkkinä varhaiskasvatus ja liikunta- ja nuoriso palvleut. Suomenkielinen varhaiskasvatus: Haku kerhotoimintaan on huhtikuu Tieto hakeneista saadaan toukoku un alussa. Suunnitelma kerhopaikkojen lisäämise stä palvelualueittain: Leppävaara 92 Tapiola 60 Matinkylä-Olari 28 Espoonlahti 42 Espoon keskus 110 Suomenkielinen varhaiskasvatus yhteensä 332 Liikunta- ja nuorisopalvelut: Harri Rinta-aho, Barbro Högström, Titta Tossavai nen, Tapio Siukonen Kyselytutkimuksen teko vasteaikojen toteutumise sta Martti Merra, Susanna T ommila, Harri Rinta-aho, Barbro Högström 5 Sivistystoimessa on yhteisesti kartoite ttu koululaisten kerhotoimintaa ja tulok sia on käsitelty tulosyksikön johtoryhm ässä. Alueellisten nuorisopalveluiden t oiminta kaudeksi suunnite llaan toukokuussa, jonka jälkeen arvioi

6 daan toiminnan määrän lisääntyminen edelliseen kauteen verrattuna. Maksutonta Muuvi toimintaa järjestetä än 4-6 luokille seuraavissa lajeissa: k oripallo, salibandy, futsal, uinti. Lisäk si järjestetään Wau-kerhoja lu okille. Tämän vuoden pilottina on aloitettu Es port Eaglesin kanssa nuorten 7-9 luok at Vauhti ryhmät. Pilotti kestää huhtiku un jonka jälkeen päätetään jatkossa. Lasten ja nuorten hyvinv ointisuunnitelman vuodell e 2015 asetetut tavoit toteutetaan yhteistyössä SOTET:n kanssa. Hyvinvointisuunnitelman v tavoit. Suomenkielinen varhaiskasvatuksen s uunnitelmien lopulliset tavoit ovat kommenttikierroksella. Suomenkieline n opetuksen osalta alueelliset hyvinvo intiryhmät ovat toiminnassa. Toisen a steen hyvinvointiryhmän perustamises ta tehdään päätös kesäkuussa. Vuosi suunnitelma on tehty. Toimintamalli la adittu ja sitä kehitetään edelleen. Ruot sinkielisessä opetuksessa työ on men eillään. Harri Rinta-aho, Barbro Högström, Titta Tossava inen Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kot imaisilla kielillä sekä lisä äntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomio iden. Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään y hteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyöd yntäen. Ruotsinkielinen varhaisk asvatus, perusopetus, lu kio, työväenopiston ruots inkielinen toiminta sekä r uotsinkieliset nuorisopalv elut ja kulttuuripalvelut m uodostavat yhden toimiv an kokonaisuuden. Espoon Yrityskylälle luod aan seurantajärjestelmä sekä tukitoimintaa yritysk ylätoiminnan monipuolist amiseksi ja edelleen keh ittämiseksi. Uuden tulosyksikön tarin a ja verkostomainen toim intamalli Yrityskylän seurantajärje stelmä on luotu ja kehittä mistoiminnat aloitettu. Tulosyksikön tarina on valmistelussa j a toimintamallia käynnistetään. Asia on käsitelty Siton joryssa ja etene mistavasta Espoon kumppaneiden ka nssa on sovittu. Barbro Högström Kristiina Erkkilä 6

7 Sivistystoimi Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Päämäärä: Kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. : Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolia luetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. T orjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyytee n ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnost avana osaamisen sekä t ieteen, taiteen ja taloude n innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista k aupunkirakennetta kehite tään taloudellisesti, sosia alisesti ja ekologisesti ke stäväksi. Palvelukeskittymien saav utettavuutta joukkoliikenn eyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehit etään niiden omiin vahvu uksiinsa tukeutuen viihty isiksi ja sujuviksi asumis en, asioinnin, työssäkäyn nin ja vapaa-ajan kohtaa mispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota j a vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisii n tarjoamalla edellytykse t edulliselle ja monimuoto iselle asuntotuotannolle j a tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiiv isuuteen kannustava Esp Espoo on Suomen osaav in kaupunki. Espoolaisten koululaist en oppimistulokset ova t kärkisijoilla valtakunn allisissa vertailuissa. Perusopetuksen kansalli set oppimistulosten seur anta- arvioinnit (KARVI), ylioppilaskirjoitusten puo ltoäänet. 7 Valtakunnalliseen matematiikan oppim istulosten arviointiin on osallistuttu. Tu lokset saadaan syksyllä. Kevään ylioppilaskirjoitusten tulosten arviointi valmistuu syksyyn mennessä. TULOS Harri Rinta-aho, Barbro Högström

8 oo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialu eelle ja koko Suomeen. Espoolainen kulttuuriverk osto muodostuu kansain välisen tason huipputaite esta ja alueiden omaleim aisesta lähikulttuurista. Sivistystoimen kansainvä listä toimintaa ja kansain välisten perheiden palvel uita kehitetään. Metron asemaseutujen j a uusien alueiden palvel ukokonaisuudet on suun niteltu. Taiteen ja kulttuurin rooli Innovation Gardenissa o n kasvanut. Espoonlahden ja Matinky län sivistystoimen palvel ukokonaisuudet on suun niteltu. Imagollisesti tärkeiden ta iteen ja kulttuurin tapaht umien määrä ja kävijäm äärä Sivistystoimen lautakunti en tekemät päätökset Kansainvälisyyttä ja -välistymistä on k äsitelty ja Annika Forsten kokoaa ryh män jatkamaan työskentelyä. Tapiola Sinfonietta teki konserttimatkan Etelä- Koreaan tammikuussa ja edustajat os allistuivat Eurocities-kulttuurifoorumiin maaliskuussa. Toteutuneet kansainvä liset tapahtumat, näyttelyt, vierailut ym. numeeriset tiedot raportoidaan seura nta I yhteydessä. Meri-Matin tarveselvitys hyväksytty Ov alassa ja Liinussa Matinkylän uimahallin tarveselvitys on hyväksytty Liinussa Es poonlahden aluekirjaston tarveselvitys hyväksytty Kulassa Espoo nlahden uimahallin peruskorjaus ja laa jennus sisältyy sivistystoimen investoi ntiesitykseen. Matinkylän monitoimital on muutos kulttuurin käyttöön on mah dollista Meri-Matin koulun käyttöönoto n jälkeen. Susanna Tommila / Juha Vilja Pirjo Mutanen / Juha Hov inen, Susanna Tommila, Martti Merra Seurataan Opinmäen pal velujen sujuvuutta ja käyt täjien tyytyväisyyttä SITO n palveluihin. Varmistetaan, että SITO n palvelut ovat mukana Matinkylän palvelutorin p alvelukokonaisuudessa. SITO osallistuu Espoonl ahden tilojen suunnittelu un. 8