Toimiva terveydenhuolto edellyttää selkeitä
|
|
- Outi Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käypä hoito 10 vuotta LAURI NUUTINEN, MATTI NUUTINEN JA MARINA ERHOLA Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana Hoitosuositusten perimmäinen tavoite on potilaiden mahdollisimman hyvä hoito. Parhaan käytettävissä olevan tiedon soveltamisesta vastaa potilaan kanssa työskentelevä lääkäri. Alueellisilla hoito-ohjelmilla ja hoitoketjuilla tuetaan valtakunnallisten Käypä hoito -suositusten käyttöönottoa ja vähennetään hoidon vaihtelevuutta. Suositusten merkitys korostuu hoitokriteereiden valmistelutyössä. Viime kädessä hoitosuosituksista ja alueellisista hoitoketjuista hyötyvät potilaat ja väestö, jotka saavat tutkittuun tietoon perustuvaa hoitoa järkevästi paikallisiin olosuhteisiin sovellettuna. Duodecim 2004;120: Toimiva terveydenhuolto edellyttää selkeitä yhdessä sovittuja pelisääntöjä suurten potilasryhmien hoidosta. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten tulee omalla alueellaan yhteistyössä sopia siitä, miten luodaan parhaat mahdolliset toimintakäytännöt ja ylläpidetään niitä (Nuutinen ym. 1997). Toimintakäytäntöjen kehittämisen pohjana kannattaa hyödyntää valtakunnallisia hoitosuosituksia (kuva 1). Ne ovat asiantuntijoiden järjestelmällisesti laatimia, tieteelliseen näyttöön perustuvia kannanottoja tietyn taudin tai oirekuvan ehkäisystä, diagnostiikasta ja hoidosta (Mäkelä ja Kunnamo 1997). Ilman alueellista omistajuutta valtakunnalliset hoitosuositukset jäävät etäisiksi ja paperinmakuisiksi. Omistajuus syntyy, kun alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaiset ryhtyvät tuumasta toimeen ja laativat työnjaon alueelleen (Nuutinen ym. 1997). Alue on yleensä sairaanhoitopiiri, mikä luo sopivan hallinnollisen ja maantieteellisen kehyksen. Tämä ei tarkoita sitä, että alueel liset hoito-ohjelmat ovat yksin sairaanhoitopiirin määräysvallassa. Sairaanhoitopiirillä on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus koordinoida terveydenhuoltoa alueellaan ja hoitoon pääsy aikaa koskevien määräysten tullessa voimaan myös velvollisuus järjestää palvelut annetuissa aikarajoissa. Tämä pakottaa valtakunnallisten hoitokriteereiden valmistuttua tarkistamaan työnjakoa hoitoketjun sisällä. Silloin viimeistään on erinomainen tilaisuus alueellisella jatko- ja täydennyskoulutuksella tukea alueellisten hoito-ohjelmien käyttöön juurrutusta. Nuoriso psykiatrian piirissä on jo lähdetty liikkeelle ja kartoitettu hoitotakuun toteutumista ja nuorten hoitoketjujen toimivuutta valtakunnallisessa NUOTTA-projektissa (Pylkkänen 2004). Mitä tiedämme alueellisista hoitoohjelmista Suomessa? Valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten hoitosuositusten historia Suomessa on pitkä (Kaila ym. 2002). Vuonna 1995 kartoitettiin tietokantahaulla sekä posti- tai puhelinkyselyllä hoitosuosituksia, -ketjuja ja -ohjelmia sairaalois- 2955
2 Näyttöön perustuva lääketiede Hoitokäytännöt Käytäntöön soveltaminen Asiantuntijat Hoitosuositus Hoitoketju Erikoissairaanhoito Perusterveydenhoito Rahan ja resurssien priorisointi Terveydenhuoltopoliittiset päätökset Hoito-ohjelma Paikallisiin olosuhteisiin soveltaminen Alueelliset terveyden- ja sosiaalihuollon toimijat KUVA 1. Hoitosuositukset ja -ketjut osana näyttöön perustuvaa suomalaista terveydenhuoltoa. ta. Kaikkiaan 719 ohjelmaa löydettiin erikseen kysymällä, tietokantahaulla ja etsien Aikakauskirja Duodecimin ja Suomen Lääkärilehden artikkeleista (Varonen ja Mäkelä 1996). Ohjelmista 21 % luokiteltiin kansallisiksi, 17 % alueellisiksi ja 62 % paikallisiksi. Käytännössä siis pääosa oli joko alueellisia tai paikallisia suosituksia. Päällekkäistä työtä oli tehty paljon, sillä samasta aiheesta oli laadittu useita ohjelmia. Ohjelmat vaihtelivat pituudeltaan ja rakenteeltaan. Marraskuussa 2003 sairaanhoitopiirien hoito-ohjelmia selvitettiin Käypä hoito -johtoryhmän toimeksiannosta (R. Mäkinen ym., suullinen tiedonanto). Niitä etsittiin systemaattisesti sairaanhoitopiirien kotisivuilta. Hoito-ohjelmia löytyi omasta hakemistostaan Pohjois-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiristä löytyi lista hoito-ohjelmista mutta ei linkkiä niiden sisältöön. Muista piireistä hoito-ohjelmia löytyi hyvin satunnaisesti. Paperiversioita käytetään edelleen paljon, mutta intra- ja Internettiedostot ovat lisääntyneet. Niiden etuna on päivityksen helppous ja edullisuus sekä se, että tieto on kaikkien sairaanhoitopiirin työntekijöiden käytössä sekä erikoissairaanhoidossa että terveyskeskuksissa. Hoito-ohjelmia voidaan lukea lisäksi Terveysportin kautta ja Lääkärin CD: ltä, jonka versiosta löytyy lähes 500 alueellista hoito-ohjelmaa. Etsittäessä Terveysportin Lääkärin tietokannoista (Suomen Lääkärilehdestä ja Duodecimista) hakusanoilla»hoitoketju tai alueellinen hoito-ohjelma» löytyi tämän kirjoituksen viitteissä mainittujen lähteiden lisäksi taulukossa 1 esitetyt julkaisut. Niissä kuvataan usein yhden sairaanhoitopiirin kokemuksia hoitoketjun kehittämistyöstä. Alueellisten hoito-ohjelmien olemassaoloa on selvitetty erikoissairaanhoidon näkökulmasta (Roine ym. 2003). Kysely kohdistettiin Käypä hoito -suosituksen erikoisalan mukaisille vastuulääkäreille HUS:ssä sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiireissä. Suosituksen pohjalta laadittu tautikohtainen alueellinen hoito-ohjelma oli Pohjois-Pohjanmaalla selvästi yleisempi (55 %) kuin Pirkanmaalla (25 %) tai Helsingissä ja Uudellamaalla (24 %). Valtaosa vastaajista piti Käypä hoito -suosituksia hyödyllisinä; myönteisimpiä asenteet olivat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, jossa toisaalta suositusten käyttö oli vähäisintä. Selvityksen perusteella Käypä hoito -suositusten täysimittainen hyödyntäminen erikoissairaanhoidossa on vasta alkuvaiheessa. Alueellisten hoito-ohjelmien olemassaoloa ja käyttöä on selvitetty myös perusterveydenhuollon näkökulmasta Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin alueella (Palomäki ym. 2004). Niiden hyödyllisyyttä selvitettiin terveyskeskuslääkäreiden 2956 L. Nuutinen ym.
3 TAULUKKO 1. Suomenkieliset julkaisut, jotka löytyvät hakusanoilla»hoitoketju tai hoito-ohjelma» Lääkärin tietokannoista elokuussa Uutisluonteiset artikkelit poistettu. Kirjoittajat Kuokkanen K, Sillanaukee P, Tuomi M-L, Levänen R, Nikula K Saari A Meurman M Brander P, Ämmälä K, Vaarala E Hietaharju A, Keränen T, Honkaniemi J, Tuli S, Haavisto M, Hinkka H, Mäkinen R, Sillanaukee P, Eronen L, Molnar G Säynäjäkangas O, Lampela P, Pietinalho A, Kon tula E, Tuuponen T, Keistinen T Laakso J Holli K Räihä I, Vaissi E, Lehtonen A, Lehtonen O-P Pekkarinen T Otsikko ja lähde Säärihaavojen hoito-ohjelma Pirkanmaalla Suom Lääkäril 1997;52:1167 Tietojärjestelmä saumattoman palveluketjun hallintaan Suom Lääkäril 1998;53: Hammaslääketieteen integraatio: Suun terveydenhuollon hoitoketjut vihdoinkin kuntoon Suom Lääkäril 1999;54: Astman alueellinen hoitoketju ensimmäisen vuoden kokemukset erikoissairaanhoidon näkökulmasta Suom Lääkäril 2000;55: Parkinson-potilaan hoitoketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä Suom Lääkäril 2002;57: Keuhkoahtaumataudin valtakunnallinen ehkäisy- ja hoito-ohjelma puolivälissä miten sairaalahoidon tarve on muuttunut? Suom Lääkäril 2003;58: Kouluterveydenhuolto hoitoketjussa Suom Lääkäril 1998;53: Rintasyövän hoitoketjun kehittäminen Suom Lääkäril 2002;57: Yhteinen hoitoilmoitusaineisto hoitoketjujen kehittämisessä Turun kaupungissa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Suom Lääkäril 1998;53:459 Hoitoketjuajattelu, sitoutuminen ja tuottavuuden nousu tökkivän pakkosäästämisen tilalle Suom Lääkäril 1997;52:4267 kokemusten perusteella. Tutkimus koostui haastattelusta ja kirjallisesta kyselystä. Terveyskeskuslääkäreillä oli työssään vähän tai ei lainkaan aikaa tutustua hoito-ohjelmiin. Heistä useimmat kertoivat kuitenkin tuntevansa ne vähintään kohtalaisen hyvin. Lääkärit eivät pitäneet hoito-ohjelmia kovin tärkeinä harkittaessa potilaiden lähettämistä erikoissairaanhoitoon. Siitä riippumatta potilasesimerkkien avulla osoittautui, että he olisivat hoitaneet potilaansa niiden mukaisesti. Käypä hoito -suositukset eivät ole ainoa kansallinen pohja alueellisille hoito-ohjelmille. Valtakunnallisen astmaohjelman suositusten mukaisesti sairaanhoitopiirikohtaisia ohjelmia on tehty runsaasti. Niillä ei kuitenkaan ole yhteistä rakennetta. Alueellinen ohjelma on laadittu 16: ssa 21 sairaanhoitopiiristä. Sairaanhoitopiirien yhdyshenkilöiden näkemyksen mukaan puolet ohjelmista on laadittu yhdessä alueen perusterveydenhuollon edustajien kanssa (L. Tuomisto ym., julkaisematon havainto). Tyypin II diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon liittyen Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä on aloitettu ehkäisyohjelma riskihenkilöiden löytämiseksi ja hoitoon ohjaamiseksi. Tähän liittyy valistuskampanja painonhallinnan, liikunnan ja oikeiden ruokailutottumusten edistämiseksi. Työn painopiste on perusterveydenhuollossa, ja diabeteshoitajien ja ravitsemusterapeuttien osuus on tärkeä. Samalla on erinomainen tilai- Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana 2957
4 TAULUKKO 2. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon näkökulmia alueellisiin hoitoketjuihin. Erikoissairaanhoito Aiheiksi erikoisalan muutama keskeinen tauti Suppeutuminen = potilaan yksi tauti Diagnoosilähtöinen Monta yhteistyökumppania: terveyskeskuksia omalääkäreitä omahoitajia Ei vielä kattavasti sähköistä potilaskertomusjärjestelmää Potilaskertomusjärjestelmien yhteen sovittaminen: eri terveyskeskuksissa eri järjestelmät Perusterveydenhuolto Kaikkien erikoisalojen muutamat taudit = yhteensä monta tautia Laaja-alaisuus = potilas kokonaisuutena Oireenmukainen Monta yhteistyökumppania: erikoisaloja vaihtuvia erikoislääkäreitä hoitajia Sähköinen potilaskertomusjärjestelmä arkipäivää Potilaskertomusjärjestelmän yhteen sovittaminen: eri järjestelmä kuin erikoissairaanhoidossa suus järjestää diabeteksen alueellinen hoitoketju kuntoon (Ilanne-Parikka 2001). Hoito-ohjelmat, kansallinen terveyshanke ja hoitoon pääsy Näkökulma hoitosuosituksiin ja -ketjuihin on erilainen erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa. Erikoissairaanhoidossa toimitaan erikoisalakohtaisin diagnoosein, kun taas perusterveydenhuollossa potilasnäkökulma on kokonaisvaltaisempi erilaisten oireiden vuoksi tutkimuksiin tullut potilas on aluksi ilman varmoja diagnooseja (taulukko 2). Näiden näkökulmien yhteen sovittaminen on haaste hoitoketjujen kehittämiselle ja koulutukselle. Peijaksen sairaalan ja Myyrmäen terveysaseman yhteistyönä kokeiltiin simulaatiopeliä hoitoketjujen kehittämiseksi ja ongelmakohtien löytämiseksi (Ikävalko ja Ventä 1999). Peli osoittautui tehokkaaksi tavaksi löytää hoitoketjun solmukohtia, kun pelaajina toimivat samat työntekijät, jotka myös käytännön työssään joutuvat ratkomaan samoja ongelmia. Samalla voitiin kehittää lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten työnjakoa. Valtakunnallista terveyspolitiikkaa käsittelevissä juhlapuheissa korostetaan jatkuvasti hoitoketjujen merkitystä. Vähemmän keskustellaan siitä, kenen tai keiden tulisi tehdä jotakin, mitä, miten ja missä pitäisi tehdä ja mitä asioita pitäisi seurata. Valtakunnallisen terveyspolitiikan toimeenpano on yhä enemmän maakuntien, seutukuntien ja kuntien vastuulla. Vain alueellisella tasolla voidaan ymmärtää, mikä on mahdollista. Sairaanhoitopiirien koordinaatiotehtävä korostuu kansallisen terveyshankkeen eri projekteissa. Esimerkiksi OYS:n erityisvastuualueen viiden sairaanhoitopiirin yhteisenä hankkeena on juurruttaa Käypä hoito -suositukset alueelliseen käyttöön. Videokoulutus ja telelääketieteen keinot tukevat tässä jokaisen sairaanhoitopiirin hoitoketjukoordinaattoreita. Englannissa painitaan samojen haasteiden kanssa. Tuoreessa työryhmäraportissa (Working Party Report 2004) suositetaan vakavasti sellaisten alueellisten yhteistyöelinten perustamista, joissa olisi edustus niin erikoissairaanhoidosta kuin perusterveydenhuollosta (joint clinical directorates). Työryhmä korostaa kliinisten osaajien olennaista panosta ja täydennyskoulutuksen tärkeyttä. Myös Suomessa sairaanhoitopiireihin on alettu perustaa yleislääketieteen yksiköitä, joiden toimenkuvaan kuuluu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen kliinisen yhteistyön koordinointi ja kehittäminen. Uutta motivaatiota hoitosuositusten ja alueellisten hoitoketjujen laadintaan hoidon porrastuksen avuksi tuo maaliskuulla 2005 voimaan tuleva asetus, jonka mukaan hoitoon pääsylle asetetaan aikarajat ja luodaan yhtenäiset hoitoonpääsykriteerit. Nämä kirjataan tulevaisuudessa alueellisiin hoito-ohjelmiin L. Nuutinen ym.
5 Suunnannäyttämiseen ja oppimiseen tarvittava kapasiteetti Yhdessä luominen Konsultointi Testaaminen Myyminen Kertominen Osallistumisen aste KUVA 2. Yhteisen näkemyksen kehittyminen Sengen ym. (1996) mukaan. Osallistumisastetta ja kapasiteettia lisättäessä todellinen yhdessä tekeminen tulee mahdolliseksi. Alueellisen hoitoketjun laatiminen ja käyttöönotto ongelmat ja haasteet Aito yhdessä tekeminen on aina kaikkein hitain ja työläin tapa edetä (kuva 2), mutta sen lopputulos on kestävä ja yhteinen (Senge ym. 1996). Aidon yhdessä tekemisen puute on keskeisin tekijä alueellisten ohjelmien käyttöönoton epäonnistuessa. Hoitoketjun»yhteishuoltajuus». Diagnoosikohtainen alueellinen hoitoketju määrittää työnjaon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden välillä. Alueella toimivat ammattilaiset tietävät käytettävissä olevat resurssinsa. Lisäksi heillä on käytettävissä alueellisesti koottua tietoa väestön terveydentilasta ja sairauksista (Kelan terveyspuntari internet/suomi.nsf/net pb?opendo). Hoitoketjua ei pidä laatia yksin, vaikka sillä tulee olla»omistaja» ja selkeä vastuu henkilö. Jos tämä on jonkin (suppean) erikoisalan spesialisti, vaarana on perusterveydenhuollon näkemyksen puuttuminen. Moniammatillinen yhteistyö takaa parhaan tuloksen. Lääkäri ja muut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaiset voivat hyödyntää tietoa hoito- tai palveluketjun paikallisista mahdollisuuksista erityisesti moniongelmaisen potilaan hoidon suunnittelussa. Yhteistyö myös alueen yksityislääkäreiden, apteekkien ja sosiaalitoimen kanssa voi olla tärkeää. Alueellisten hoitoketjujen yhteishuoltajuuden kehittämiseksi on Oulun kaupungin ja sen ympäristökuntien sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) yhteistyönä käynnistetty Saumaton hoitoketju -hanke. Siinä pyritään lisäämään perusterveydenhuollon näkemystä ja omistajuutta alueellisissa hoito-ohjelmissa. Yhtenä päätavoitteena on käynnistää ns. yleislääkärikonsulttitoiminta PPSHP:n alueella. Toteutustapa on seuraava: Alueelliset hoitoketjut päivitetään ja täydennetään yleislääkärivetoisesti. Samalla päivitetään PPSHP:n hoitoketjukäsikirjan sisältöä näiltä osin. Käsiteltävät hoitoketjut valitaan ajankohtaisuuden ja alueen perusterveydenhuollon tarpeiden mukaan. Hoitoketjuhanke toteutetaan kuntien perusterveydenhuollon lääkärien johdolla, ja työssä on tarvittaessa mukana hoitohenkilökuntaa (esim. alueelliset astma- ja diabeteshoitajat). Perusterveydenhuollon edustajat ehdottavat käsiteltäviä aiheita ja nimeävät työhön mukaan niihin perehtyneitä yleislääkäreitä. Vastaavasti OYS nimeää valituille hoitoketjuille omat erikoissairaanhoidon asiantuntijansa. Tätä nykyä on valittuna yhteensä 16 hoitoketjua yhdeksältä erikoisalalta, ja jokaisessa on mukana perusterveydenhuollon lääkäreitä (kuudesta eri terveyskeskuksesta). Kukin Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana 2959
6 hoitoketjutiimi tekee työnsä itsenäisesti. Tavoite on, että näin muodostetussa hoitoketjussa korostuu perusterveydenhuollon rooli sekä seulonnassa että jatkohoidossa. Hoitoketjun rakenne ja julkaiseminen. Alueellisessa hoitoketjussa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet ja erityispiirteet, muun muassa tarjolla olevat palvelut, nykyiset käytännöt, henkilökunnan määrä, osaaminen, saatavuus ja asenteet sekä maantiede (etäisyydet, liikenneyhteydet). Hoitoketjua laadittaessa tulee keskittyä hoidon porrastukseen, vastuuhenkilöiden nimiin ja yhteystietoihin sekä työnjaon kuvaamiseen. On tärkeää, että hoitoketjun kuvaus on lyhyt (ei yli kaksi sivua). Tekstissä ei kannata turhaan toistaa valtakunnallisen hoitosuosituksen tekstiä. Viime vuosien aikana erilaiset sähköiset tietoverkot (intra- ja ekstranet) ovat tulleet rutiinikäyttöön terveydenhuollossa, ja niitä kannattaa hyödyntää suositusten levityksessä ja käyttöön saattamisessa (Nuutinen ym. 1998). Sähköisissä julkaisumuodoissa (LCD, Internet) hoitoketjuista pääsee linkin avulla helposti suoraan laajempaan taustatietoon, hoitosuosituksiin ja sähköisiin sairaus kertomusohjelmiin (Nuutinen 2000, Mäntyranta ym. 2003). Alueellisia ohjelmia on koottu Terveysporttiin ( Lääkärin tietokantoihin. Lääkärin tietokantojen käyttäjä voi siirtyä myös toisinpäin suoraan hoitosuosituksesta paikalliseen hoito-ohjelmaan ja myös vertailla eri alueiden hoito-ohjelmia. Alueellisten hoito-ohjelmien sisältö ja rakenne ovat olleet vaihtelevia, vaikka systemaattisuutta ja yhtenäisyyttä on parantanut yleisohje hoitoketjun laatimisesta ja perusrakenteesta. Se löytyy mm. Lääkärin tietokantojen kautta (Nuutinen 2000). Hoitoketjun ja -suosituksen päivitys. Hoito-ohjelman ja hoitoketjun päivitys säännöllisin välein on tärkeää, samoin silloin, kun tapahtuu muutoksia vastuuhenkilöissä tai työnjaossa. Omistajuus sitoo myös hoitoketjun tietojen ajan tasalla pitämiseen. Sähköisesti ylläpidettävät tietokannat tarjoavat tähän merkittävän edun nopeuden ja kustannussäästön takia. Terveysportin alueelliset hoito-ohjelmat voidaan päivittää jatkuvasti ja Lääkärin CD:llä olevat tiedostot kaksi kertaa vuodessa. Hoitosuosituksen ja -ketjun juurruttaminen käytännön työhön Alueellinen hoitoketju on oiva väline Käypä hoito -suosituksen mukaisen hoidon käyttöönoton edistämiseen. Toisaalta suositus saattaa motivoida alueellisen hoitoketjun rakentamiseen (Raivio ym. 2004). Kummassakin tapauksessa käytäntöön saattaminen edellyttää aktiivista työtä ja toiminnan muutosta tukevia interventioita. Ketjun»yhteishuoltajuus» poistaa käyttöönoton esteistä keskeisimmän: itse tehtyä hoitoketjua on helpompi noudattaa kuin ulkopuolelta tarjoiltua. Jotta alueellista hoitoketjua ja Käypä hoito -suositusta alettaisiin soveltaa käytännön työhön, on sen sisältö tehtävä tunnetuksi ja helposti löydettäväksi. Selainpohjaiset sairauskerto- Y D I N A S I A T Alueellinen hoitoketju määrittelee työnjaon perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eri toimijoiden välillä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen näkemyksen löytäminen on haaste hoitosuositusten toimeenpanolle ja hoitoketjujen kehittämiselle. Hoitoketjun»omistajuuden» tulee olla yhteishuoltajuutta. Omistajuus sitoo hoitoketjun tietojen ajan tasalla pitämiseen. On tärkeää arvioida miten hyvin hoitoketju toimii perustavoitteensa, potilaiden hyvän hoidon, saavuttamisessa. Kansallisten hoitoonpääsykriteereiden käyttöönotto antaa yhteisen mahdollisuuden arvioida ja parantaa alueellisia hoito-ohjelmia ja -ketjuja L. Nuutinen ym.
7 musohjelmat mahdollistavat hoitoketjutietojen suoran käytön www-sivuilta. Sähköisen potilaskertomuksen mahdollisuudet hoitosuositusten ja hoitoketjujen käyttöönotossa ovat vielä pitkälti hyödyntämättä, mutta uusia mielenkiintoisia keinoja esitellään mm. Jousimaan ja Kunnamon kirjoituksessa tässä numerossa. Alueellisen koulutus- ja yhteistyöverkoston rakentaminen on tärkeää. Täydennyskoulutuksen vastuutahoilla on nyt oivallinen tilaisuus ottaa hoitosuositukset ja -ketjut olennaiseksi koulutusmateriaaliksi ja edistää omalta osaltaan käyttöön juurruttamista. Tämä on kouluttamisen tarvetta työnantajan näkökulmasta. Lisäksi pitäisi saada herätettyä kouluttautumisen tai oppimisen tarve työntekijöissä (Norman ym. 2004). Tehokkaan keinon tarjoavat valtakunnalliset ja alueelliset koulutustapahtumat. Näiden järjestäjinä voivat toimia lääkärijärjestöt valtakunnallisesti (Lääkäriliitto, Duodecim, erikoislääkäriyhdistykset) ja alueellisesti lääkäriseurat. Alueellisissa koulutuksissa yhteistyö alue-, keskus- ja yliopistosairaaloiden kanssa on olennaista. Yhteiset, säännölliset videokokoukset alkavat olla jo kaikkien ulottuvilla. Moniammatillinen koulutus on välttämätöntä, jotta kaikki toimivat ketjussa saman mallin mukaan. Jo osana perusopetusta nuoret tulisi pyrkiä vakuuttamaan lääkärikouluissa sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa sujuvan yhteistyön tärkeydestä. Tästä syystä myös tiedekunnat ja ammatilliset korkeakoulut ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita koulutusta järjestettäessä. Toimintakäytäntöjen kehittämisessä korostuu muutosjohtamisen merkitys. Valitettavan usein jo hyvin käynnistyneet palvelujen tehostamiseen tähtäävät järjestelyt kaatuvat tai niiden annetaan kaatua muutosprosessin alkumetreillä. Aluksi ilmenee ahdistusta, vastarintaa, turhautumista, pelkoja, pienten asioiden ylikorostumista, mielipide-eroja ja epäluuloja. Ne ovat osa luontaista kehitystä. Kun niiden yli päästään, seuraa luovuuden ja uusien ratkaisujen etsimisen vaihe. Vasta kolmannessa vaiheessa seuraa uusien mallien vakiintuminen käytännön toiminnaksi. Oikotietä lopputulokseen ei ole (Mikkola ym. 2004). Muutosjohtamisen haasteiden sietämisessä voi auttaa sen ymmärtäminen, että ihmiset suhtautuvat uusiin asioihin luontaisesti eri tavoin (Berwick 2003). On olemassa pieni joukko innovaattoreita ja heidän nopeana tukenaan varhaisia soveltajia (early adopters). Kohta varhainen pääjoukko (early majority) alkaa soveltaa uutuutta ja sitten myöhäinen pääjoukko (late majority). Lopulta myös hidastelijat (laggards) soveltavat uutuutta kun se ei ehkä enää olekaan uutuus. Alueellisten hoito-ohjelmien arvioinnista Arviointi tuottaa parhaimmillaan palautetietoa siitä, miten hyvin hoitoketju toimii perustavoitteensa eli potilaiden hyvän hoidon saavuttamisessa. Käytännössä on erittäin haastavaa mitata kehitetyn hoito-ohjelman vaikutuksia alueella annettavan hoidon laatuun. Mittaamisen tai arvioinnin mahdollisuuksia tulisi kuitenkin pohtia jo hoitoketjuhankkeen alkumetreillä mutta viimeistään hankkeen ollessa päivitysvaiheessa. Oleellisia kysymyksiä ovat esimerkiksi seuraavat: Tunnetaanko hoito-ohjelma? Käytetäänkö sitä arkityössä? Ovatko työnjaot muuttuneet ja ohjelman mukaisia? Ovatko kustannukset muuttuneet? (Mäntyranta ym. 2004). Alueellisen hoitoketjun rakentaminen ja käyttöönotto voi onnistua muutamassa vuodessa. Hyvä esimerkki tästä on Hyvinkään alueellisen astman hoitoketjun luominen, jonka vaikutus hoitokäytäntöihin näkyi selkeästi jo 2 3 vuodessa (Brander 2003a,b). Tässä projektissa käyttöön juurruttamisen keinot olivat laajat ja ne suunnattiin sekä eri ammattiryhmille että väestölle. Porissa puolestaan kehitettiin nuorisopsykiatristen potilaiden hoidon porrastusta ja työnjakoa. Neljässä vuodessa ( ) avohoitokäynnit erikoissairaanhoidossa vähenivät 15 % ja hoitopäivät sairaalassa ensimmäisenä täytenä toimintavuonna 40 % ja toisena 25 % (Pylkkänen 2004). Vaikka erikoissairaanhoidon piiriin tulleiden nuorten määrä väheni, mielenterveyspalvelujen piiriin tulleiden nuorten kokonaismäärä lisääntyi kehitystyön ansiosta. Uudet yhteistyömallit osoittivat, että työnjakoa ja resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja jonotusaikoja lyhentää suhteellisin pienin lisäpanostuksin (Pylkkänen 2004). Käypä hoito -suositukset alueellisten hoito-ohjelmien ja hoitoketjujen pohjana 2961
8 Käyttöön juurruttamisen keinoja on lukuisia, ja niitä tulisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti (Nuutinen 2000, Mäntyranta ym. 2003). Muita hoidon porrastusta koskevien tietojen levittämiskeinoja ovat mm. kirja- ja lehtiartikkelit, lääkärin CD, erilaiset tietoverkot (intranet, ekstranet, Internet) ja sairaanhoitopiirien julkaisut. Vaaditaan paljon työtä ja sitoutumista, jotta hoitoketjun kirjaimet muuttuvat käytännön toiminnaksi. Lopuksi Näkökulma hoitosuosituksiin ja -ketjuihin on erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa erilainen. Jos perusterveydenhuolto kokee ratkaisut erikoissairaanhoidon»sanelemiksi», hyväkin hoitoketju ja -suositus jää kuolleeksi kirjaimeksi. Hoitoketjun»omistajuuden» tulee olla»yhteishuoltajuutta». Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon näkemysten ja tarpeiden yhteen sovittaminen on haaste sekä hoitoketjujen kehittämiselle että koulutukselle. Käypä hoito -suositukset ovat myös pohjana suunnitteilla oleville kansallisille hoitoonpääsykriteereille. Kriteeristön käyttöönotto antaa yhteisen mahdollisuuden arvioida ja parantaa alueel lisia hoito-ohjelmia ja -ketjuja. Kirjallisuutta Berwick DM. Disseminating innovations in health care. JAMA 2003; 289: Brander PE. Astman alueellisen hoitoketjun vaikutukset erikoissairaanhoidossa käyneiden potilaiden hoitoon. Suom Lääkäril 2003(a); 15: Brander PE. Astmapotilaiden tutkimukset ennen erikoissairaanhoitoon lähettämistä. Suom Lääkäril 2003(b);16 17: Ikävalko H, Ventä M. Simulaatiopeli avuksi hoitoketjujen kehittämiseen. Suom Lääkäril 1999;54: Ilanne-Parikka P. Diabeteksen ehkäisy ja hoidon tehostaminen mahdollista ja välttämätöntä. Suom Lääkäril 2001;56: Kaila M, Saarelma O, Lindgren J, Nuutinen L, Pasternack A. Suositut suositukset. Duodecim 2002;118: Mikkola T, Erhola M, Kaakinen J. Torppa E. Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehanke Hämeenlinna: Sosiaalikehitys Oy, Mäkelä M, Kunnamo I. Näyttöön perustuvat hoitosuositukset. Duodecim 1997;113: Mäntyranta T, Kaila M, Varonen H, Mäkelä M, Roine RP, Lappalainen J. Hoitosuositusten toimeenpano. Vammala: Kustannus Oy Duodecim, Mäntyranta T, Elonheimo O, Mattila J, Viitala J, toim. Terveyspalvelujen suunnittelu. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Norman GR, Shannon SI, Marrin ML. The need for needs assessment in continuing medical education. BMJ 2004;328: Nuutinen M, Paajanen H, Huotari R, Seppänen M-L, Nuutinen L. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittäminen. Suom Lääkäril 1997;32: Nuutinen M, Mäkäräinen H, Pietikäinen J, Paajanen H, Pukkila J, Nuutinen L. Tietoverkot avuksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämiseen. Suom Lääkäril 1998;53: Nuutinen M. Hoitoketju. Duodecim 2000;116: Nuutinen M. Alueellisen hoito-ohjelman ja hoitoketjun luominen Lääkärin CD-ROMille. Internet-osoitteessa > Lääkärin tietokannat > Hoito-ohjelmat > Kirjoitusohjeet. Palomäki A, Erhola M, Jaatinen P, Järvinen M, Lehtonen OP, Nurmikari M, Kaila M. Hämeenlinnan seutuhanke II. Alueelliset hoito-ohjelmat terveyskeskuslääkärin arkityössä. Suom Lääkäril 2004;30-32: Pylkkänen K. Nuorten psykiatristen hoitoketjujen ongelmat. Suom Lääkäril 2004;33: Raivio R, Nummela O, Valkama H, Arvio P, Kiimalainen A, Tuominen T, Erhola M. Terveyden edistäminen: suosituksista käytännön toteutukseen. Suom Lääkäril 2004;46: Roine RP, Kaila M, Nuutinen M, ym. Käypä hoito -suositusten toimeenpano erikoissairaanhoidossa. Duodecim 2003;119: Senge P, Kleiner A, Roberts C, Ross R, Smith B. The fifth discipline fieldbook. Lontoo: Nicholas Brealey Publishing, Varonen H, Mäkelä M. Suomalaiset hoitosuositukset. Duodecim 1996; 912: Working Party Report. Clinicians, services and commissioning in chronic disease management in the NHS. The need for coordinated management programmes. Lontoo: Royal College of Physicians, LAURI NUUTINEN, professori, johtajaylilääkäri Käypä hoito -johtoryhmän puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 10, OYS MATTI NUUTINEN, dosentti, osastonylilääkäri, hoitoketjukoordinaattori OYS:n lasten ja nuorten klinikka PL 23, OYS MARINA ERHOLA, LKT, MQI, ylilääkäri Sosiaalikehitys Oy Hämeenlinnan seudun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennehanke ja Lammin-Tuuloksen terveyskeskus Evontie Lammi 2962
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ. PPSHP:n hoitoketjut. OT-keskustyöpaja Jarmo Salo. Hayl, Lapset ja nuoret, OYS
PPSHP:n hoitoketjut OT-keskustyöpaja 24.11.2017 Jarmo Salo Hayl, Lapset ja nuoret, OYS Hoitoketjun määritelmä hoitoketju on työkalu kehittämiseen ja yhteistyöhön Hoitoketju on työkalu, jonka avulla määritellään
LisätiedotAlueelliset hoito-ohjelmat. Lapin sairaanhoitopiiri
Alueelliset hoito-ohjelmat Lapin sairaanhoitopiiri Johtajaylilääkäri Projektivastaava Eva Salomaa Kimmo Kunnari Terminologiaa Valtakunnallinen hoitosuositus - Käypä Hoito: Sydäninfarktin diagnostiikka
LisätiedotHoitoketjun tavoite 3. Alueellinen hoitoketjutyö 3. 1. Hoitoketjuraati 3. 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyö 4
Sisällys Hoitoketjun tavoite 3 Alueellinen hoitoketjutyö 3 1. Hoitoketjuraati 3 2. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidonyhteistyö 4 3. Hoitoketjuaiheet 4 4. Hoitoketjutyöryhmä 4 5. Valmistelu 5
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotTerveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö
Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen
Lisätiedot- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?
THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotStandardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto
Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla
LisätiedotHoitoketjujen työstäminen käytännössä
Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Susanna Mutanen Terveydenedistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Strateginen työ Hyvinvointikertomukset
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotEsimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella. P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.
Esimerkki arvioinnista: Astman hoitoketjun toimeenpano Hyvinkään sairaanhoitoalueella P. Brander, HUS, Hyvinkään sairaala 8.6.2006 Hoitoketju Yhdessä tehty sairaus-tai oirekohtainen sopimus siitä, kuinka
LisätiedotHoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009
Hoitoketjut saumattoman hoidon tukena PPSHP:n yhteistyöseminaari OYS - 08.10.2009 Matti Nuutinen Oyl, PPSHP:n Hoitoketjukoordinaattori OYS/ Lasten ja Nuorten klinikka puh. 08-315 2011/ 5124 sähköposti:
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotPerusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö erikoistumiskoulutuksessa (eli mitä se on ja mitä sen pitäisi olla) Jouko Suonpää dekaani Ty, lääketieteellinen tdk Lääkärikoulutuksessa kuten kaikissa
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE
ALUEELLISTEN TILAISUUKSIEN JÄRJESTÄMISOHJE 2 Versionhallinta Versio Tehnyt Hyväksynyt 0.1 Pia Järvinen- Hiekkanen Pvm Muutoksen lyhyt kuvaus 2.2.2010 Peruspohja käyttöönottajaraadille kommentoitavaksi.
LisätiedotArkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen
Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta
LisätiedotKäypä hoito -suositusten toimeenpano erikoissairaanhoidossa
Alkuperäistutkimus Käypä hoito -suositusten toimeenpano erikoissairaanhoidossa Risto P. Roine, Minna Kaila, Matti Nuutinen, Taina Mäntyranta, Lauri Nuutinen, Ossi Auvinen ja Pertti Mustajoki Selvitimme
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotKäypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja
Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta
LisätiedotTerveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila
Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotRyhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen
Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen
LisätiedotOpetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotTupakasta vieroitus hoitoprosesseissa. XIV Terveydenhuollon laatupäivä Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja
Tupakasta vieroitus hoitoprosesseissa XIV Terveydenhuollon laatupäivä 4.4.2017 Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Esityksen viitekehys (Donabedian JAMA 1988;260:1743-1748) Prosessin johtaminen ja kehittäminen
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotMITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
MITEN VAUVA- JA PERHEMYÖNTEISYYSOHJELMA SAADAAN JALKAUTUMAAN NEUVOLOIHIN? Leila Lehtomäki Puheenjohtaja, TtT Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry MIKSI VALTAKUNNALLISIA TOIMINTAOHJELMIA/SUOSITUKSIA TARVITAAN?
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotTerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS
TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja
Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja Yleislääketieteen erikoislääkäri on ihmisen, perheen ja yhteisön lääkäri.
LisätiedotPORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE
PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima
LisätiedotTerveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen
Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotKipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä
Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut
LisätiedotPäivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto
Päivystysuudistuksen tavoitteet ja suun terveydenhuolto Hallintopäivät 22.3.2017 Helsinki 1 22.3.2017 Anne Nordblad Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille nykyistä yhdenvertaisemmat sosiaali ja terveyspalvelut
LisätiedotVESOTE-SEMINAARI
VESOTE-SEMINAARI Koe, opi ja ota käyttöön! Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen PSHP/ Perusterveydenhuollon yksikkö 1 VESOTE-seminaari Koe, opi ja ota käyttöön Tampere 2 VESOTE- Vaikuttavaa elintapaohjausta
LisätiedotLASTEN ASTMAN MINIOHJELMA
LASTEN ASTMAN MINIOHJELMA - osana valtakunnallista ASTMAOHJELMAa 1994-2004 Työryhmämuistio 2002 Hengitys ja Terveys ry Sisällys Taustaa s. 3 Työryhmä s. 3 Ohjelman sisältö s. 4 Ohjelman toteutus s. 4 Ohjelman
LisätiedotONKO PAKKO, JOS EI TAHO. Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström
ONKO PAKKO, JOS EI TAHO Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö Aija Ström 1 Terveydenhuoltolaki kansalaisen valinnanvapaus laajenee 1.1.2014 Terveydenhuoltolaki laajentaa asteittain kansalaisen
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotMitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa. toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico
Mitä ratkaisuksi? Taitoni-pilotti Helsingin kaupungin terveyskeskuksessa toiminnanjohtaja Kristiina Patja, Pro Medico Pitääkö osaaminen osoittaa? Miten saisitte selville mitä minä osaan? Kysymällä minulta
LisätiedotTekijän nimi: Dokumentin nimi 00.00.2008 Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet. Työryhmän raportti 31.1.2010
Yhtenäiset päivystyshoidon Työryhmän raportti Tehtävänanto STM nimesi HYKS-erityisvastuualueen laatimaan esityksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisista kriteereistä STM asetti hankkeelle kansallisen
LisätiedotIntermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin
Intermetso palveluhakemisto ja koodistopalvelin Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Arja Juutilainen - Liikelaitos MediKes 1 Esityksen keskeisin sisältö Keski-Suomen shp:n kaikille verkkopalvelusivuille
LisätiedotKansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti
Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä
LisätiedotHoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset
LisätiedotHoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä. Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö
Hoitotyön Tutkimussäätiö ja Suomen JBI-keskus näyttöön perustuvan toiminnan kehittäjänä Hannele Siltanen Sh, TtM, tutkija Hoitotyön Tutkimussäätiö Näyttöön perustuva toiminta (NPT) = parhaan saatavilla
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP
Perusterveydenhuollon yksikkö SATSHP ja VSSHP Ritva Kosklin Ylihoitaja ERVA hoitotyön johtajien verkostotapaaminen 9.11.2012 Ylihoitaja esittäytyy Koulutuksesta KM (aikuiskasvatustiede, kasvatustiede,
LisätiedotPÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali
PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi
LisätiedotMiksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys
Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen
LisätiedotUuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen
Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala
1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen
LisätiedotSote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro
Sote-uudistus ja sen vaikutukset kuntoutukseen Kommenttipuheenvuoro Heikki Suoyrjö LT, Fysiatrian ja työterveyshuollon el, Kuntoutuksen erityispätevyys Toiminta-aluejohtaja Esityksen sisältö Terveydenhuoltolaki
LisätiedotTietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa
1 Tietosuojavastaavan rooli lokivalvonnassa Atk-päivät Jyväskylä 26. 27.5.2009 Helena Eronen arkistotoimen johtaja/tietosuojavastaava PPSHP Tietosuojavastaava 2 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS. SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta
KESKI-SUOMEN SOTE-UUDISTUS SWOT-analyysi Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden muutoksesta Vahvuudet Hyvä, pitkä historia yhdessä tekemisestä Meillä on esimerkkejä interaatiosta esim. Saarikassa,
LisätiedotYleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa
Yleislääketieteen yksiköiden rooli järjestämissuunnitelman valmistelussa Doris Holmberg-Marttila YL, vastuualuejohtaja Yleislääketieteen vastuualue, PSHP Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät Kuntaliitto
LisätiedotKeuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon
Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotSosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät
SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotProjektityö tai kehittymistehtävät
Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,
LisätiedotMoniammatillisen verkoston toiminta
Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014
Lisätiedot1990-2010. Yleislääketieteen erikoislääkäri. (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja)
Muutokset terveyskeskuksissa 1990-2010 Osmo Saarelma Yleislääketieteen erikoislääkäri (Sidonnaisuudet: 31 vuotta terveyskeskustyötä, 3 kk yksityinen ammatinharjoittaja) Mitä tapahtui kunnallisille lääkäreille
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
Lisätiedottutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v Terveystieteen laitos, tutkija Tiina Kortteisto
Sähköisen pääp äätöksen tuen tutkimus (EBMeDS( EBMeDS) osana Päätöksentukihanketta v. 2005-2009 Päätöksentukihanke (EBMeDS) 1.Pää äätöksentukihankkeen valmistelu ja tuottamisprosessin luominen (2004-2005)
LisätiedotHoidon porrastuksen ydintavoite on luoda
Katsaus Matti Nuutinen Diagnoosikohtainen hoitoketju on kirjallinen suunnitelma potilaan hoidosta, ja se on tarkoitettu tukemaan hoidon porrastusta sairaanhoitopiirin sisällä. Lääketieteellisen tiedon
LisätiedotPALKOn avoin seminaari
PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat
LisätiedotNäin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa
Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet
LisätiedotTupakastavieroitusklinikoiden. koko maahan? Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus
Tupakastavieroitusklinikoiden verkosto koko maahan? 4.4.2017 Annamari Rouhos Keuhkosairauksien erikoislääkäri HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana
LisätiedotKuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala
Kuntoutuksen monitoimijaisuuden vahvistaminen, case Pohjois- Karjala Anu Niemi Yleislääketieteen erikoislääkäri Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö Oma taustani LL 1989,
LisätiedotMuistiohjelman eteneminen
Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman
LisätiedotTerveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011
Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit
LisätiedotVirva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM
Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotTerveysportti ammattilaisen apuna
Terveysportti ammattilaisen apuna Tietokannat päivittäisen työsi tueksi Terveysportti-verkkopalvelu helpottaa ja nopeuttaa terveydenhuollon ammattilaisten päivittäistä työtä tarjoamalla työssä tarvittavan
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
LisätiedotVarsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 628/00.04.01/2019 87 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivitys vuosille 2019-2020 Sosiaali- ja terveysjohtaja Juha Sandberg
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotKanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma
Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotHoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena
Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä
LisätiedotYksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen
Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen
LisätiedotKiireettömään hoitoon pääsy
Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin
LisätiedotKatariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa
Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:
LisätiedotDigipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015
Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotTerveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä
Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen
Lisätiedot