SS 14 I period. e-learning courses in social work From (6 8 weeks long) Registration to the course

Transkriptio

1 SS 14 I period e-learning courses in social work From (6 8 weeks long) Registration to the course Social Work in Health Settings (5 ECTS) Target group: The course is aimed for 1) students who study social work as their major subject and are in the advanced level in their studies and 2) for international exchange and degree students of social sciences. Learning outcomes: After the course students understand the international statement of the social work in health care. They are also familiar with some client work methods in medical settings and have the capacity to analyze ethical questions. Contents: The objective of the study module is to form a picture of what kind of starting points, principles, targets, working forms and working environments social work has, when, for example, it is faced with illness, disablement and mental health problems. The international statement of the social work in health care, client work methods and ethical questions in health care. Working methods: During the course students familiarize themselves with articles and other written materials and recorded lectures on health social work. Web-based learning: Active small group discussions in Moodle learning environment. Individual essay. Evaluation and assessment scale: Numeric 0-5. In order to pass the course, student needs to participate actively in group work assignments and discussions, which are evaluated in the passed/fail scale. The individual essay is evaluated in five point numeric scale. Learning materials: Written and recorded materials in Moodle learning environment. Beddoe, L. & Maidment, J. (eds.) Social Work Practice for Promoting Health and Wellbeing. Critical Issues. Routledge. Amount of participants: Due to the limited teacher resources, the maximum amount of students in the course is 40. Additional information: Course is performed in the Moodle learning environment of University of Eastern Finland (UEF). Organizing university: University of Eastern Finland Course producer: Leena Leinonen, MSc., University Teacher, leena.leinonen(a)uef.fi, University of Eastern Finland Responsible teacher: Leena Leinonen, MSc., University Teacher, leena.leinonen(a)uef.fi, University of Eastern Finland

2 SL 14 II periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6 8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Rikosseuraamukset asiakkaan, asiakastyön ja tutkimuksen näkökulmia (5 op / 3 op) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee suomalaisen rikosseuraamusjärjestelmän keskeiset piirteet, seuraamuslajit ja toimintamallit. Opiskelija ymmärtää rikosseuraamusalan työtä ja konteksteja sekä osaa tarkastella aihetta asiakas ja vertaistuen näkökulmasta. Opiskelija kykenee liittämään edellä mainitut näkökulmat yhteiskuntatieteelliseen teoriakeskusteluun ja sosiaalityön kontekstiin. Sisältö: Kokonaisuus rakentuu vertaistuen kontekstissa niin, että asiakkaiden ääni käy vuoropuhelua sekä teoreettisen keskustelun että ammattilaisten puheen kanssa. Aihe 1: johdatus verkkokurssille ja seuraamusten täytäntöönpanoon; Aihe 2: uusklassismi ja yksilöllinen kuntoutuminen; Aihe 3: rikollisuuden selittämisen teorioita; Aihe 4: Yhdyskuntapalvelu esimerkkinä kansalaisyhteiskuntaan sijoittuvasta vankeusrangaistuksesta; Aihe 5: Rikosseuraamusalan työ (rikoksista irrottautuminen, rikosseuraamusalan työn sisältöjä, asiakas-työntekijäsuhde rikosseuraamusalalla); Aihe 6: Rikosseuraamusalan työn erityiskysymyksiä (perhesuhteet vankeinhoidossa, asumissosiaalityö ja vertaistuen ja ammattilaisten yhteistyö). Toteutustavat: Kurssilla opiskelija perehtyy itsenäisesti artikkeleihin, kirjallisuuteen ja videotallenteisiin. Opiskelijat keskustelevat verkkoalustalla ennakkoon sovittuina aikoina ja tekevät pienryhmissä aiheeseen liittyviä tehtäviä kuhunkin teemaan liittyen. Joka viikko pienryhmä valitsee edustajan chat-huoneeseen keskustelemaan esittäen pienryhmän koonnoksen tehtävästä ja kysymykset asiantuntijoille. Verkko-opetusmateriaalin tuottajat osallistuvat keskusteluihin chathuoneiden kautta ennakkoon sovittuina aikoina. Lisäksi perusopiskelijat kirjoittavat oppimispäiväkirjan valitsemastaan näkökulmasta. Suoritustavat: Suorittaakseen kurssin hyväksyttävästi opiskelija katsoo kurssin videotallenteet, perehtyy kurssimateriaaliin ja osallistuu oman pienryhmänsä keskusteluun ja tehtävien tekoon verkkoalustalla. Opiskelija välittää vuorollaan pienryhmän keskustelukoonnoksen chat-huoneessa. Perustutkinto-opiskelijat laativat oppimispäiväkirjan (5 op), jonka arvostelee kunkin yliopiston nimetty opettaja. Erikoistumiskoulutuksessa olevat suorittavat kurssin osallistumalla pienryhmäkeskusteluihin ja tehtäviin, mutta eivät kirjoita oppimispäiväkirjaa (3op). Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: opintojaksolle otetaan enintään 70 sosiaalityön perusopiskelijaa ja 10 erikoistumiskoulutuksen opiskelijaa. Kriteerinä kurssille pääsyyn on, että opiskelija on suorittanut sosiaalityön aineopinnot. Mikäli hakijoita on enemmän kuin kurssille voidaan valita, valintakriteerinä on suoritettu sosiaalityön tutkintorakenteen mukainen opintopistemäärä. Kurssin rakenne ja toimivuus edellyttää osallistujamäärän rajausta. Arviointi ja sen perusteet: Erikoistumiskoulutuksen arviointi on hyväksytty/hylätty. Perustutkintoopiskelijoiden arviointi on numeerinen 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumisaktiivisuutta ja oppimispäiväkirjan kirjoittamista. Arvioinnissa painotetaan oppimispäiväkirjaa. Kurssin tehtävät ja aktiivisuus voivat nostaa tai laskea arvosanaa. Kiitettävässä oppimispäiväkirjassa opiskelija on valinnut relevantin ja perustellun näkökulman ja oppimispäiväkirja sisältää omaa pohdintaa. Opiskelija osaa hyödyntää tutkimuksellista kirjallisuutta ja verkkomateriaalia. Oppimateriaali: Oppimateriaali koostuu luentotallenteista ja niihin liittyvistä ryhmäkeskusteluista sekä yksilöpuheenvuoroista. Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta. Kurssin pakollinen materiaali löytyy verkkoalustalta, mutta esimerkiksi oppimispäiväkirjaa varten opiskelija voi hankkia oheismateriaalia verkkoalustalta löytyvien lähdetietojen perusteella. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Tampereen yliopiston Moodlessa. Videomateriaali on tallennettu Vimeo-videopalveluun, johon opiskelija saa tunnukset kurssin ajalle. Järjestävä yliopisto: Tampereen yliopisto Tekijät: Lasse Rautniemi, YTT ja Minna-Kaisa Järvinen, YTL, KRIS-Tampere Ry. Kuvaus ja editointi: Katri Koppanen (TTVO) ja Kari Aho-Tupa (TTVO) Vastuuopettaja: Suvi Raitakari, YTT, suvi.raitakari(a)uta.fi, Tampereen yliopisto. Muut opettajat: Kristina Westerholm, YTM, kristina.westerholm(a)helsinki.fi, Helsingin yliopisto; Mari Suonio, YTM,mari.suonio(a)uef.fi, Itä-Suomen yliopisto, Jorma Hänninen, Jyväskylän yliopisto; Pia Skaffari, Lapin yliopisto; Tuija Eronen, Tampereen yliopisto

3 III periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Muutosjohtaminen sosiaalityössä (5op) Management of change in social services (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee muutoksen johtamisen keskeiset lähtökohdat ja periaatteet. Hän ymmärtää työyhteisön muutoksen psykologiset esteet sekä vaikutukset työhyvinvointiin. Opiskelija on perehtynyt muutostilanteessa johtamisen keskeisiin toimintatapoihin sekä ymmärtää viestinnän merkityksen muutostilanteessa. Sisältö: Muutos ja muutoksen eettinen johtaminen, muutokseen liittyvä työhyvinvointi sekä viestintä muutosprosessissa. Toteutustavat: Opiskelu jakaantuu esittelyyn, kolmeen temaattiseen osioon ja lopputyöhön. Jokaiseen osioon kuuluu kirjallisuutta, keskustelutehtäviä sekä oppimistehtävä, joka palautetaan kunkin osion loppuun mennessä. Oppimistehtäviin perustuva lopputyö palautetaan temaattisten osioiden suorittamisen jälkeen kurssin lopuksi. Suoritustavat: Kurssin suorittaminen edellyttää kaikkien osioiden tehtävien palauttamista, keskusteluihin osallistumista ja lopputyön tekemistä. Kurssille valinnan kriteerit: Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalityön pääaineen/ tutkinto-opiskelijoille (syventävä vaihe tai jatko-opinnot). Arviointi ja sen perusteet: Arviointi on numeerinen (0 5) ja se pohjautuu pääasiallisesti lopputyöhön, mutta keskusteluaktiivisuus voi joko korottaa tai laskea arvosanaa yhdellä numerolla. Hyväksytty suoritus edellyttää osallistumista keskusteluihin sekä välitehtävien ja lopputehtävän palauttamista. Oppimateriaali: Kurssin kirjallisuus koostuu perusteoksista, joista opiskelija perehtyy ainakin kahteen ja soveltaa niitä oppimistehtävissään ja lopputyössään. Kunkin opintojakson kohdalla kerrotaan lisäksi siihen osioon liittyvä pakollinen kirjallisuus sekä muuta oheislukemistoa, jota voi hyödyntää mahdollisuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Osa materiaalista on alustan kautta saatavilla. Osallistujamäärä: Osallistujamäärää ei ole rajattu. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Lapin yliopiston Optimassa. Järjestävä yliopisto: Lapin yliopisto Tekijä(t): Professori Marjaana Seppänen, koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen, tutkija Laura Tiitinen ja yliopisto-opettaja Arja Kilpeläinen, Lapin yliopisto Vastuuopettaja: Ritva Linnakangas, dosentti, YTT, yliopistonlehtori, ritva.linnakangas(at)ulapland.fi, Lapin yliopisto; Erkki Kuure, YTM, yliopisto-opettaja, erkki.kuure(at)ulapland.fi, Lapin yliopisto Muut opettajat: Koulutuspäällikkö Sanna Lähteinen, YTM, Lapin yliopisto; yliopisto-opettaja Marjo Outila, YTM, Lapin yliopisto Tiedustelut: Ritva Linnakangas, ritva.linnakangas(at)ulapland.fi

4 III periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityö (5 op) Social Work in Health Care and Rehabilitation (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän vaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityöhön vaikuttavia ajankohtaisia yhteiskunnallisia kytkentöjä. Hän tuntee terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön monimuotoista toimintaympäristöä, metodeja ja asiakastyön luonnetta. Lisäksi opiskelija pystyy analysoimaan terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä; terveyden, sairauden ja toimintakyvyn sosiaalista ulottuvuutta sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön tulevaisuuteen liittyviä haasteita. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään yhteiskunnasta nousevia haasteita terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityölle, terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön organisaatiokulttuurista toimintaympäristöä, erityisesti sen monitieteellistä viitekehystä, sosiaalityön toimintametodeja ja asiakastyötä sekä sosiaalityötä mielenterveystyön kontekstissa. Lisäksi käsitellään terveyden ja toimintakyvyn moniulotteisuutta, sairauden ja vamman kokemista sekä terveydenhuollon ja kuntoutuksen sosiaalityön eettisiä kysymyksiä ja tulevaisuuteen liittyviä haasteita. Toteutustavat: Kurssilla perehdytään itsenäisesti artikkeleihin, kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin perustuvaan kurssimateriaaliin. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä: keskustelua, kommentointia, argumentointia. Yksilöessee. Suoritustavat: Tutustuminen verkkomateriaaleihin, aktiiviset ryhmäkeskustelut verkossa ja keskusteluihin pohjautuvien vastausten laatiminen kolmeen ryhmätehtävään. Yksilöessee. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Opintojakso on tarkoitettu sosiaalityön syventävän vaiheen pääaineopiskelijoille. Opintojaksolle voidaan ottaa rajallisten opettajaresurssien vuoksi max. 100 opiskelijaa. Mikäli opintojakson opiskelijamäärää joudutaan rajaamaan, kriteerinä ovat suoritetut maisterivaiheen tutkintorakenteen mukaiset opinnot. Arviointi ja sen perusteet: Numeerinen 0 5. Hyväksytty suoritus edellyttää 1) aktiivista osallistumista ryhmäkeskusteluihin ja keskusteluihin pohjautuvien ryhmätehtävien laatimista annettujen määräaikojen puitteissa sekä 2) yksilöesseen laatimista. Ryhmätehtävät muodostavat ½ kurssin loppuarvosanasta, toinen ½ kokonaisarvosanasta määräytyy yksilöesseen perusteella. Oppimateriaali: Kurssilla on sekä tehtävissä pakollisena edellytettävää materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on puolestaan tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Painettuna kurssikirjallisuutena: Metteri, A. & Valokivi, H. & Ylinen, S. (toim) Terveys ja sosiaalityö. Helsinki: PS-kustannus sekä Lindén, M Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä. Stakes raportteja 234. Osallistujamäärä: Opintojaksolle voidaan ottaa rajallisten opettajaresurssien vuoksi max. 100 opiskelijaa. Mikäli kurssille ilmoittautuneita on enemmän, kurssin opiskelijat valitaan sosiaalityön pääaineen opintopistemäärän perusteella. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Itä-Suomen yliopisto Tekijät: Leena Leinonen, Raija Väisänen, Pirjo Pölkki ja Mari Suonio, Itä-Suomen yliopisto. Vastuuopettaja: Leena Leinonen, YTM, yliopisto-opettaja, leena.leinonen(a)uef.fi, Itä-Suomen yliopisto. Muut opettajat: Kaisa Haapakoski, Jyväskylän yliopisto;

5 IV periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimus (5op) Researching Social Work Interaction (5ECTS) Kohderyhmä: Syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimuksen lähestymistapoja, metodeja ja tunnistaa niiden väliset erot. Hän osaa soveltaa tutkimusmenetelmiä käytäntöön: hän osaa nimetä ja määritellä asioiden välisiä yhteyksiä ja eroavaisuuksia. Siten opiskelija omaa perusvalmiudet vuorovaikutusaineistojen analysointiin ja kykenee tekemänsä tutkimuksen kriittiseen arviointiin. Sisältö: Kurssi perehdyttää sosiaalityön vuorovaikutuksen tutkimukseen teoreettisten ja empiiristen aineistojen kautta. Kurssilla käydään läpi vuorovaikutuksen tutkimuksen historiaa ja lähtökohtia (symbolinen interaktionismi, kielifilosofia, etnometodologia, impressionistinen sosiaalipsykologia ja sosiaalinen konstruktionismi). Lopuksi käsitellään vuorovaikutuksen tutkimuksen nykysuuntauksia (keskustelunanalyysi, kategoria-analyysi, diskurssianalyysi, narratiivinen tutkimus ja uusi etnografia). Toteutustavat: Kurssi koostuu 1) Itsenäisestä verkkomateriaalin opiskelusta, 2) Ryhmissä tehtävistä harjoitustehtävistä ja verkkokeskusteluista. Harjoitustehtäviä tehdään erilaisissa verkkoympäristöissä, 3) Tehtäviin liittyvän oheismateriaalin lukemisesta (sähköisenä) ja 4) Toisten ryhmien harjoitustehtävien lukemisesta ja kommentoinnista. Toisin sanoen kurssilla perehdytään itsenäisesti verkkomateriaaliin ja oheismateriaaleina oleviin sähköisiin artikkeleihin. Oppimisympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä kuten verkkokeskusteluja, yhdessä kirjoittamista ja toisten töiden kommentointia. Suoritustavat: Kurssi on syventävän tason kurssi, joka vaatii osanottajilta sitoutumista ja aikaa yhteiseen työskentelyyn. Kurssi edellyttää osallistujilta aktiivista osallistumista ryhmätöiden tekemiseen ja keskusteluun verkkoalustalla. Toisaalta kurssi edellyttää kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja toisten töiden kommentointiin. Kurssi koostuu 1) verkossa olevan kurssimateriaalin ja sähköisesti alustalta saatavan oheislukemiston itsenäisestä opiskelusta, 2) ryhmätöiden tekemisestä Moodle-opiskelualustan ryhmäfoorumilla ja meindmaisterkäsitekartassa 3) ryhmätehtävien tulosten julkaisemisesta ja muiden ryhmien töiden kom - mentoinnista Moodlessa. Kurssille valinnan kriteerit: Kurssille voidaan ottaa vain rajattu määrä opiskelijoita n. 20 henkilöä, koska kurssin työskentelymuodot eivät mahdollista suurempaa opiskelijamäärää. Valinnan suorittamiseksi on tärkeätä, että täytät ilmoituslomakkeessa kaikki pyydetyt kohdat ja erityisesti sosiaalityössä tähän mennessä suorittamasi opintopisteet. Etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat, jotka tekevät pro graduaan vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmin. Kurssille valintaan liittyy myös ennakkotehtävä. (Kirjoita 200 sanan pituinen pieni kirjoitelma siitä, miksi juuri sinut tulisi valita kurssille.) Arviointi ja sen perusteet: Kurssista annetaan jokaiselle opiskelijalle numeerinen arvosana (0-5). Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista kaikkien kurssilla olevien tehtävien tekemiseen ja tehtävien hyväksyttävästi suorittamista. Loppuarviointi on numeerinen, mutta väliarvioinnit (harjoitustehtävät, vertaiskommentointi ja oman oppimisen arviointi) annetaan sanallisena, rakentavana palautteena. Harjoitustehtävistä annetaan ryhmäpalaute muista yksilöpalaute. Arvioinnissa painotetaan aktiivisuutta verkkotyöskentely, argumentointi ja vertaistyöskentely ryhmätehtävissä 2/3 arvosanasta, yksilötehtävätehtävät 1/3. Oppimateriaali: Oppimisympäristössä on sekä tehtävissä pakollisena edellytettävää verkkomateriaalia (e-kirja,) että erikseen merkittyä oheismateriaalia (sähköisesti saatavat artikkelit). Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen verkkomateriaaliin ja oheismateriaaliin tutustumista. Materiaalit ovat tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta. Osallistujamäärä: Kurssille voidaan ottaa vain rajattu määrä opiskelijoita n. 20 henkilöä, koska kurssin työskentelymuodot eivät mahdollista suurempaa opiskelijamäärää. Valinnan suorittamiseksi on tärkeätä, että täytät ilmoituslomakkeessa kaikki pyydetyt kohdat ja erityisesti sosiaalityössä tähän mennessä suorittamasi opintopisteet. Etusijalla ovat sosiaalityön pääaineopiskelijat, jotka tekevät pro graduaan vuorovaikutuksen tutkimuksen menetelmin. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Uta- Moodlessa. Kurssille valintaan liittyy myös ennakkotehtävä.

6 (Kirjoita 200 sanan pituinen pieni kirjoitelma siitä, miksi juuri sinut tulisi valita kurssille.) Järjestävä yliopisto: Tampereen yliopisto Tekijä(t): Kirsi Juhila, YTT,Professori, Tampereen yliopisto, Arja Jokinen, YTT, Professori, Tampereen yliopisto, Kirsi Günther, YTM, Tutkija, Tampereen yliopisto Vastuuopettaja: Kirsi Günther, YTM, Tutkija, kirsi.gunther(at)uta.fi, Tampereen yliopisto Muut opettajat: Riikka Haahtela, YTM, Tutkija, riikka.haahtela(at)uta.fi, Tampereen yliopisto Tiedustelut: Kurssin opettajat vastaavat tiedusteluihin (ks. yllä).

7 IV periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6 8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Lapsi-, perhe- ja holhousoikeus (5 op) Child and Family Law, Guardianship (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat. Osaamistavoitteet: Kurssin suoritettuaan opiskelija hahmottaa sosiaalityössä tarvittavan lapsi-, perhe ja holhousoikeuden sääntelyn keskeiset periaatteet ja sisällön. Opiskelija hallitsee sosiaalityön asiantuntijatehtävissä vaadittavan lapsioikeuden sisällön ja sen soveltamisen. Kurssilla on kaksi läpäisevää teemaa: sosiaalityön tehtävän, roolin ja asiantuntijuuden pohtiminen perheoikeudessa sekä valmiuksien kehittyminen perheoikeudellisten oikeusongelmien ratkaisemisessa. Sisältö: Perheoikeus oikeudenalana, sen normijärjestelmä, historia ja tulevaisuudennäkymät. Sosiaalityön tehtävä ja rooli perheoikeudessa. Läheissuhteet sääntelyn kohteena. Lapsioikeuden sisältö ja lapsioikeudelliset prosessit tuomioistuimessa. Holhousoikeuden keskeiset periaatteet ja sisältö. Kurssilla keskitytään lapsioikeuteen. Toteutustavat: Opintojakso perustuu yhteisöllistä asiantuntijuutta rakentaville ja yhteisöllistä oppimista tukeville työskentelymuodoille. Yksilöllisen opiskelun lisäksi keskeisen osan työskentelyä muodostaa pienryhmätyöskentely. Kirjallisuuteen ja verkkomateriaaliin perehtymisen jälkeen tehdään oppimistehtäviä pienryhmissä. Oppimistehtävät ovat keskustelutehtäviä ja casetapausten ratkaisuja. Pienryhmätyöskentely mahdollistaa työnjaon, vertaispalautteen saamisen, keskustelun kautta tiedon syventämisen ja uusien näkökulmien avautumisen opiskeltavaan asiaan. Suoritustavat: Opintojakso edellyttää sitoutumista pienryhmätyöskentelyyn ja tiivistä työskentelyä annetun aikataulun mukaisesti. Opintojakson hyväksyttävä suorittaminen edellyttää sitoutumista pienryhmätyöskentelyyn sekä keskustelutehtävissä että casetehtävissä. Pienryhmässä sovitaan kurssin alussa työnjaosta: casetehtävien alustusvastuut ja keskustelutehtävien sihteerivastuut. Kurssille valinnan kriteerit/ osallistujamäärä: Kohderyhmänä ovat aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat. Opiskelijamäärä on max. 80 opiskelijaa. Kurssi on tarkoitettu vain sosiaalityön pääaineen / tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Valinta tapahtuu sosiaalityön tutkintorakenteen mukaisen kokonaispistemäärän (kandi + maisteri) perusteella. Arviointi ja sen perusteet: Numeerinen asteikolla 0 5. Hyväksytty suoritus edellyttää aktiivista osallistumista. Casetehtävät arvioidaan asteikolla 0 5 ja keskustelutehtävät voivat nostaa tai alentaa arvosanaa yhdellä numerolla. Casetehtävät tulee kuitenkin suorittaa vähintään arvosanalla 1. Oppimateriaali: 1) Gottberg, Eva 2011 (tai uudempi). Perhesuhteet ja lainsäädäntö. Turun yliopisto. 2) Aaltonen, Anna-Kaisa Lapsioikeus ja lapsen oikeus tuomioistuimissa. Helsinki: Edita 3) Välimäki, Pertti Hohoustoimen pääpiirteet. Helsinki: WSOY. Kurssilla on sekä tehtävissä pakollisena edellytettävää materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. Osallistujamäärä: opiskelijamäärä noin max. 80 opiskelijaa. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Itä-Suomen yliopiston Moodlessa, johon muiden yliopiston opiskelijoilla on pääsy Haka-kirjautumisen kautta. Järjestävä yliopisto: Itä-Suomen yliopisto Tekijä(t): Marja Väänänen-Fomin, YTM, yliopisto-opettaja, marja.vaananen-fomin(a)uef.fi, Itä- Suomen yliopisto Vastuuopettaja: Marja Väänänen-Fomin, YTM, yliopisto-opettaja, marja.vaananen-fomin(a)uef.fi, Itä-Suomen yliopisto Muut opettajat: Pirjo Oinas, Lapin yliopisto

8 IV periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Romanit etnisenä vähemmistönä Euroopassa (3-5 op) Roma ethnic minority in Europe (3-5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön syventävän ja jatko-opintovaiheen opiskelijat sekä Turun yliopiston Monikulttuurisuus -opintokokonaisuuden opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on laaja-alainen yleiskuva romanikysymyksistä tämän päivän Suomessa ja Euroopassa sekä syvällisempää tietoa jostakin itse valitusta erityiskysymyksestä. Opiskelijalla on ymmärrys romanien oikeuksista yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen erityisesti Suomen, mutta myös muiden eurooppalaisten yhteiskuntien toimintakäytännöissä ja arjessa. Sisältö: Opintojaksolla käsitellään romanien asemaan ja yhdenvertaisuuteen liittyviä haasteita, historiaa ja nykytilannetta Suomessa ja Euroopassa. Romanien sosiokulttuurista identiteettiä pohditaan tapakulttuurin, yhteisön, suvun ja perheen, kielen ja muun romanikulttuurin kannalta. Romanien asumista, koulutusta, kieltä, työllistymistä ja muita sosioekonomiseen asemaan, hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä tekijöitä tarkastellaan osana kansalaisuutta, osallisuutta sekä yhdenvertaisia oikeuksia ja velvollisuuksia. Opintojaksolla käsitellään myös romanien liikkuvuuden kasvua ja kerjäävien romanien asemaa. Toteutustavat: Kurssilla perehdytään itsenäisesti verkkoalustalla oleviin artikkeleihin, kirjallisuuteen ja luentotallenteisiin sekä laaditaan essee. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä: keskustelua, kommentointia sekä argumentointia. Sosiaalityön pääaineopiskelijat, jotka suorittavat kurssin 5 op:n laajuisena, suorittavat lisäksi kirjallisuuskuulustelun tai laajennetun esseen. Suoritustavat: Itsenäinen työskentely ja aktiivinen vuorovaikutteinen osallistuminen verkkokurssin tehtävien suorittamiseen keskustelualueilla sekä muiden opiskelijoiden tehtävien kommentointi ja oma argumentointi. Materiaaleihin perehtymällä tehdään sekä yksilö- että pienryhmätehtäviä ja osallistutaan oman pienryhmän keskusteluihin. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Arviointi ja sen perusteet: Loppuarviointi numeroilla 0-5. Väliarvioinnit annetaan sanallisena, rakentavana palautteena. Arvioinnissa painotetaan osallistumisaktiivisuutta. Argumentointi ja vertaistyöskentely määrittävät 1/3 ja tehtävät 2/3 arvosanasta. Oppimateriaali: Kurssilla on sekä tehtävissä pakollista materiaalia (tekstimateriaali, artikkelit, äänitiedostot, luentotallenteet) että erikseen merkittyä oheismateriaalia. Kurssin suorittaminen edellyttää verkkoalustan pakolliseen materiaaliin tutustumista, oheismateriaali on tarkoitettu syventämään ja laajentamaan ymmärrystä opiskeltavasta aiheesta siitä kiinnostuneille. 5 op:n suorittajille kirjallisuus: Istvan Pogany, Romanien ahdinko ja ihmisoikeudet sekä Panu Pulma, Suomen romanien historia. Osallistujamäärä: Ei rajoitettu Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Sosnetin Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Turun yliopisto Tekijä(t): Aalto, Riitta, suunnittelija, Turun yliopisto; Suhonen, Heikki, VTL, lehtori, Turun yliopisto Vastuuopettaja: Merja Anis, VTT, sosiaalityön yliopistonlehtori, merja.anis(a)utu.fi, Turun yliopisto. Merja Anis vastaa kurssin suorittamiseen liittyviin kysymyksiin. Muut opettajat: Anna Nikupeteri, YTM, sosiaalityön yliopisto-opettaja, anna.nikupeteri(a)ulapland.fi, Lapin yliopisto ja Minna Strömberg-Jakka, VTM, tutkija, mimado(a)utu.fi, Turun yliopisto Verkkokeskustelijoina Tuula Lindberg, FM, Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta ja sosiaalineuvos Väinö Lindberg, valtakunnallinen romaniasiain neuvottelukunta.

9 IV periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Lasten oikeudet ja osallistuminen (5 op) Children s rights and participation (5 ECTS) Kohderyhmä: Sosiaalityön aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen sisällön historiallisen taustan, raportointijärjestelmän ja sopimuksen niin sanotut periaatteelliset linjaukset (kolmen kovan P:n periaate: provision, participation, protection). Lisäksi opiskelija hahmottaa kansainvälisen sopimuksen ja suomalaisen lainsäädännön välisen yhteyden ja osaa kriittisesti tarkastella lapsen oikeuksiin ja osallistumiseen liittyvä kysymyksiä. Sisältö: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus velvoittaa viranomaisia lasta koskevissa toimenpiteissä ja päätöksissä arvioimaan niiden vaikutuksia lapseen, ottamaan huomioon lapsen etu ja kuuntelemaan lapsen mielipidettä. Sopimukseen on myös kirjattu tiedottamisvelvoite sopimuksen sisällöstä ja velvoitteista. Kurssilla pohditaan muun muassa kansainvälisen lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja suomalaisen lainsäädännön sisältöjä ja niiden välistä yhteyttä sekä sitä, miten lapsi pystyy vaikuttamaan elinympäristöönsä ja itseään koskeviin päätöksiin esimerkiksi kotona, palvelujärjestelmässä tai harrastuksissa. Kurssin erityisenä sisällöllisenä painopisteenä ovat lastensuojelun asiakkaina olleiden lasten ja nuorten kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksistaan. Toteutustavat: Tutustuminen ja perehtyminen kurssilla jaettavaan materiaaliin (verkkoluentoja, artikkeleita ja raportteja) ja niiden pohjalta ryhmäkeskustelut verkossa sekä kirjallinen ryhmätehtävä. Kurssin lopussa jokainen opiskelija kirjoittaa yksilöesseen. Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen ryhmäkeskusteluihin ja ryhmätehtävän tekemiseen sekä yksilöessee. Ryhmätehtävän ja esseen hyväksytty suorittaminen. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: kurssi on tarkoitettu vain sosiaalityön pääaineen / tutkinto-ohjelman opiskelijoille. Valinta tapahtuu sosiaalityön tutkintorakenteen mukaisen kokonaispistemäärän (kandi + maisteri) perusteella. Arviointi ja sen perusteet: numeerinen 0 5. Arvioinnissa painotetaan keskusteluaktiivisuutta 1/3 arvosanasta, kirjallinen ryhmätehtävä ja yksilöessee 2/3 arvosanasta. Loppuarviointi on numeerinen, mutta väliarvioinnit annetaan sanallisena, rakentavana palautteena. Osallistujamäärä: Kurssille otetaan max. 40 opiskelijaa Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Jyväskylän yliopiston Optimassa. Järjestävä yliopisto: Jyväskylän yliopisto Tekijä(t) ja vastuuopettaja: Johanna Kiili, tutkijatohtori, johanna.j.kiili(a)jyu.fi, gsm: Jyväskylän yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, sosiaalityön yksikkö. Muut opettajat: täsmennetään myöhemmin

10 IV periodi Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto 6-8 viikkoa periodilla Ilmoittautuminen Osaamisen johtaminen ja asiantuntijuuden kehittäminen (5 op) Managing social work expertise and practice (5 ECTS) Kohderyhmä: sosiaalityön pääaine- tai tutkinto-opiskelijat, maisterin vaiheen opinnot, erikoistumiskoulutuksen opiskelijat, muut jatko-opiskelijat Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija hahmottaa sosiaalialan johtamisen kokonaisuutta suhteessa sosiaalityön asiantuntijuuteen ja käytäntöihin sekä sosiaalialan ja sosiaalipalveluiden kehittämiseen. Opiskelija ymmärtää asiantuntijuutta, vaikuttavuutta, käytäntöjen kehittämistä sekä osaamista, tuottavuutta ja tehokkuutta rakentavia käytäntöjä sekä ohjausta. Opiskelija hahmottaa niiden keskinäisen suhteen ja merkityksen työhyvinvoinnin ja työssä viihtymisen sekä sosiaalityön organisaatioiden kehittävän ohjauspolitiikan kannalta. Sisältö: Kurssin aikana käsitellään ammatillisen tuen ja reflektion sekä osaamisen johtamisen keinoja ja rakenteita. Näiden lisäksi kurssi käsittelee tuottavuuden, taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviontia ja tavoittelua sekä dialogista johtamista, työhyvinvointia, osaamista ja henkilöstön kehittämistä. Tieto- ja toimintaympäristön muutos ja asiantuntijuuden verkostoituvat rakenteet tulevat myös käsitellyksi. Toteutustavat: kurssilla perehdytään itsenäisesti kurssikirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä kurssiympäristössä oleviin ääniluentoihin ja muuhun verkkomateriaaliin. Näiden pohjalta tehdään 2 välitehtävää, jotka koskevat keskeisiä käsitteitä ja niiden ymmärtämistä. Tehtävät pohjautuvat ääniluentoihin ja niihin liittyvään kirjallisuuteen sekä erityisesti kirjaan Johtaminen sosiaalialalla (Niiranen et.al. 2010). Jokaisen opiskelijan odotetaan hankkivan ko. kirjan ennen kurssin alkua. Lisäksi opiskelijan odotetaan perehtyvän kurssikuvauksessa mainittuihin artikkeleihin sekä kirjallisuuteen ja hyödyntävän niitä erityisesti yksilöesseessä, joka on kurssin loppusuoritus. Opiskelija voi hyödyntää myös muuta oman esseensä kannalta relevanttia kirjallisuutta. Kurssiympäristössä on käytössä vuorovaikutteisia menetelmiä: keskustelua, kommentointia, argumentointia. Suoritustavat: kurssin hyväksyttävä suorittaminen vaatii aktiivista, vuorovaikutteista osallistumista, itsenäistä työskentelyä ja välitehtävien suorittamista. Lopputehtävänä opiskelija kirjoittaa yksilöesseen kirjallisuuden ja verkkoaineistojen pohjalta. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Pakollisina edeltävinä opintoina ovat kandidaatin opinnot sosiaalityössä. Osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Arviointi ja sen perusteet: numeerinen 0-5. Hyväksytty suoritus edellyttää vuorovaikutteista ryhmätehtäviin osallistumista, välitehtävien suorittamista sekä yksilöesseen kirjoittamista. Arviointi perustuu yksilöesseeseen. Oppimateriaali: Kirjallisuus tarkistetaan ja päivitetään vuoden 2014 loppuun mennessä. 1) Eteläpelto, Anneli & Onnismaa Jussi (toim.) ( 2006) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura. 2) Fisher, Elisabeth A. (2009) Motivation and Leadership in Social Work Management: A Review of Theories and Related Studies. Administration in Social Work, 33: ) Hafford-Letchfield, Trish & Leonard Kate & Begum Nasa & Chick Neil F. (2008) Leadership and management in social care. Thousand Oaks, CA: Sage. 4) Hakkarainen, Kai & Lonka Kirsti & Lipponen Lasse (2004) Tutkiva oppiminen: järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjänä. Porvoo: Wsoy. 5) Karvinen-Niinikoski, Synnöve & Rantalaiho Ulla-Maija & Salonen Jari (2007) Työnohjaus sosiaalityössä. Helsinki, Edita. 6) Kerman, Benjamin Kerman & Freundlich Madelyn & Lee Judy M. & Brenner Eliot (2012) Learning while doing in the human services: becoming a learning organization through organizational change. Administration in Social Work, 36: ) Kinnunen, Ulla & Feldt Taru & Mauno Saija (toim.) (2005) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin

11 psykologiset perusteet. Jyväskylä: Ps-kustannus. 8) Lämsä, Anna-Maija & Hautala Taru (2005) Organisaatiokäyttäytymisen perusteet. Helsinki: Edita. 9) Mönkkönen, Kaarina (2007) Vuorovaikutus. Dialoginen asiakastyö. Helsinki: Edita. 10) Nancy L. Mary (2005) Transformational Leadership in Human Service Organizations. Administration in Social Work, Vol. 29(2): ) Niiranen, Vuokko & Seppänen-Järvelä Riitta & Sinkkonen Merja & Vartiainen Pirkko (2010) Johtaminen sosiaalialalla. Helsinki: Gaudeamus. 12) Smith, Deborah B. & Shields Joel (2013) Factors Related to Social Service workers' job satisfaction: Revisiting Herzberg's motivation to work. Administration in Social Work, 37: ) Sipilä, Jorma & Österbacka Eva (2013) Enemmän ongelmien ehkäisyä vähemmän korjailua? Perheitä ja lapsia koskevien palvelujen tuloksellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Valtionvarainministeriön julkaisuja 11/2013. Helsinki: vm. 14) Viitala, Riitta (2005) Johda osaamista. Osaamisen johtaminen teoriasta käytäntöön. Helsinki: Infoviestintä. 15) Virtanen, Petri & Wennberg Mikko (2005) Prosessijohtaminen julkishallinnossa. Helsinki: Edita. 16) Yliruka, Laura (2006) Kuvastin. Reflektiivinen itse-ja vertaisarviointimenetelmä sosiaalityössä. Helsinki: Stakes. 17) Yliruka, Laura ja Karvinen-Niinikoski Synnöve (2013) How can we enhance productivity in social work? Dynamically reflective structures, dialogic leadership and development of transformative experpertise. Journal of social work practice.(thematic issue leadership and management) vol 27, no.2, , Lisäksi: Kurssiympäristössä olevat äänitallenteet, muu verkkomateriaali. Osallistujamäärä: osallistujamäärää ei ole rajoitettu. Lisätietoja: Kurssi toteutetaan Sosnetin Moodlessa. Järjestävä yliopisto: Helsingin yliopisto. Tekijä(t): Synnöve Karvinen-Niinikoski, professori, Helsingin yliopisto Vastuuopettaja: Synnöve Karvinen-Niinikoski, professori, Helsingin yliopisto Muut opettajat: ilmoitetaan myöhemmin, Helsingin yliopisto

12 IV periodi HUOM! Opintojakson aloitusajankohta Verkkokurssin kesto Ilmoittautuminen Social Work Action mediavälitteisen rakenteellisen sosiaalityön teoria ja toiminta(5 op) Kohderyhmä: Sosiaalityön aine- tai syventävän vaiheen opiskelijat. Kurssi on tarkoitettu sosiaalityön pääaineopiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneet rakenteellisesta sosiaalityöstä ja median käyttämisestä yhtenä sosiaalityön työskentelyvälineenä. Osaamistavoitteet: Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää julkisuuden välityksellä toteutettavan rakenteellisen sosiaalityön merkityksen, prosessin ja tavoitteet. Hän oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan mediavälitteisen rakenteellisen sosiaalityön toimintoja sekä ymmärtää ryhmän merkityksen rakenteellisessa sosiaalityössä. Kurssin suoritettuaan opiskelija hahmottaa mediassa toteutettavan rakenteellisen sosiaalityön keskeiset työskentelymenetelmät, tavoitteet ja haasteet. Opiskelija hallitsee julkisesti toteutettavaan rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvän lainsäädännön ja siihen liittyvät eettiset periaatteet. Kurssilla on kaksi läpäisevää teemaa: sosiaalityöntekijän rooli ja asiantuntijuus sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä sekä median käyttäminen rakenteellisen sosiaalityön menetelmänä. Sisältö: Rakenteellisen sosiaalityön ja julkisuuden merkitys sosiaalityössä sekä julkisen rakenteellisen sosiaalityön prosessi. Julkisesti toteutettavan rakenteellisen sosiaalityön muodot. Alan julkisuutta säätelevä lainsäädäntö ja julkisuuteen liittyvät ammattieettiset periaatteet. Julkisesti toteutettavan rakenteellisen sosiaalityön haasteet ja asiakasosallisuus. Toteutustavat: Tutustuminen ja perehtyminen kurssin materiaaliin (verkkoluentoja, artikkeleita ja mediatempaus-esimerkkejä), pienryhmätoimintaa, mediatempaus ja essee. Opiskelu jakaantuu jaksoihin: 1) aiheeseen tutustuminen (kesto: 1 viikko), 2) teoriaosio ja siihen liittyvä keskustelu: verkkoluennot + teoriamateriaali (kesto: 1 viikko), 3) mediatempauksen suunnittelu ja toteuttaminen pienryhmissä (kesto: max. 4-5 viikkoa), 4) kurssin lopussa jokainen opiskelija kirjoittaa yksilöesseen, n. 5 sivua (palautus viim ). Esseen teemana on rakenteellinen sosiaalityö ja julkisuus. Kurssi päättyy Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen kurssin keskusteluihin, pienryhmässä toteutettavaan mediatempauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen, sekä esseen hyväksytty suorittaminen. Kurssille valinnan kriteerit/osallistujamäärä: Social Work Action kurssilla opetellaan median välityksellä toteutettavaa rakenteellista sosiaalityötä. Kurssi on tarkoitettu sosiaalityön aine- tai syventävän vaiheen opiskelijoille. Kurssille valitaan noin 25 opiskelijaa, joilta edellytetään motivoitunutta toimintaa ja aktiivista osallisuutta koko kurssin ajan. Kurssin opiskelijat valitaan lyhyen motivaatiokirjeen perusteella. Motivaatiokirjeen arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota luovuuteen, motivoituneisuuteen ja mielikuvituksen käyttämiseen. Lisäksi opiskelijavalintaan vaikuttavat opiskelijoiden kuvailemat sosiaalialan julkisen viestinnän tarpeet. Motivaatiokirjeen ohjeet Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Vastauksen pituus saa olla enintään 100 sanaa: Miksi juuri sinut tulisi valita tälle kurssille? Mistä sosiaalialan aiheesta, ilmiöistä tai tapahtumasta tulisi mielestäsi olla enemmän julkisuudessa keskustelua tai tietoa? Arviointi ja sen perusteet: Kurssin arviointi on numeerinen (0-5). Hyväksytty suoritus edellyttää teoreettiseen tietoon tutustumista, osallistumista keskusteluihin, suunnitteluun ja konkreettista tekemistä kurssilla tehtävän mediatempauksen tuottamiseksi sekä loppuesseen hyväksyttyä palauttamista. Arvosana muodostuu esseen arvosanasta, johon osallistumisaktiivisuus vaikuttaa nostavasti, pidättävästi tai laskevasti Oppimateriaali: Kurssin verkkosivu osoitteessa Osallistujamäärä: Noin 25 opiskelijaa. Lisätietoja: Kurssilla toimiminen edellyttää tietoteknisiä taitoja ja eri sosiaalisen median kanavien käyttämistä. Kurssi toteutetaan täysin internetin välityksellä, pääosin Facebookissa, suljetuissa ryhmissä. Työskentelyalustana voidaan käyttää myös muita alustoja, kuten Google Drive - ohjelmaa. Opiskelija tarvitsee Facebook-tilin ennen kurssin alkua. Opiskelija voi halutessaan tehdä molemmat tunnukset ns. salanimelle. Kurssilla käytyjä keskusteluja/ kurssin tuotoksia voidaan käyttää opetus- ja tutkimuskäytössä. Mikäli näin tehdään, poistetaan viesteistä tunnistetiedot.

13 Järjestävä yliopisto: Lapin yliopisto Tekijä(t): Laura Tiitinen, YTM, tutkija, Lapin yliopisto Vastuuopettajat: Laura Tiitinen, Lapin yliopisto. Puh: Muut opettajat: Mari Suonio, Itä-Suomen yliopisto