Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 811/2012 vp Lapsen koulukyydit jaetun vanhemmuuden perheissä Eduskunnan puhemiehelle Perusopetuslain mukaan jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan peruskoulutukseen. Maksuttomuuteen kuuluu myös lain 32 mukainen oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Pykälän 1 momentin mukaisesti perusopetusta tai lisäopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos päivittäinen koulumatka on yli viisi kilometriä tai kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Suomalaisten uusperheiden määrä on kasvanut viime vuosina. Alle 18-vuotiaita elää uusperheissä jo yli Näistä lapsista monen kohdalla toteutuu jaettu vanhemmuus, jossa lapsi asuu vuorottain eri huoltajiensa luona. Lapselle, kuten muillekin suomalaisille, voidaan kuitenkin antaa vain yksi kotikuntalain mukainen vakituinen asuinpaikka eli koti. Kunnan järjestämä lähikoulu määräytyy lapsen vakituisen asuinpaikan mukaan. Koulumatkan pituus määräytyy lähikoulun ja kotipaikan välisestä matkasta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun (KHO:2006:10) mukaan kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää maksutonta koulukuljetusta lapsen toisen huoltajan luota. Jaettu vanhemmuus pohjautuu vanhempien yhteiseen sopimukseen ja oikeuden päätökseen lapsen huoltajuuden järjestämisestä. Vanhemmuuden täyspainoisen toteuttamisen järjestämisen kannalta on tärkeää, että lapsen molemmat huoltajat voivat osallistua lapsen kasvattamiseen myös kouluviikkojen aikana. Maksuttoman koulukuljetuksen järjestäminen on työn ja jaetun vanhemmuuden yhteensovittamiseksi merkittävä tekijä. Nykyinen tilanne ajaa huoltajat eriarvoiseen asemaan, sillä käytännön järjestelyiden vuoksi vain toisella vanhemmalla on mahdollisuus kouluviikkojen aikaiseen vanhemmuuteen, jos lapsi tarvitsee koulukuljetusta. Tämä asettaa vanhemmat myös taloudellisesti epätasa-arvoiseen asemaan. Lapsen edun kannalta on tärkeää, että hän saa jaetun vanhemmuuden tilanteessa kokea molempien vanhempien huolenpitoa arjessa. Koulunkäynti on lapsen elämän suurimpia asioita ja molempien vanhempien tukea tarvitaan. Koulukyytien rajaaminen vain toisen vanhemman luo ei tue lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä koulukyytien osalta vahvistaakseen lapsen sujuvaa arkea jaetun vanhemmuuden tilanteissa? Versio 2.0

2 Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 2012 Annika Saarikko /kesk 2

3 Ministerin vastaus KK 811/2012 vp Annika Saarikko /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Annika Saarikon /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 811/2012 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä koulukyytien osalta vahvistaakseen lapsen sujuvaa arkea jaetun vanhemmuuden tilanteissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuten kysymyksessä todetaan, perusopetuslain (628/1998) 32 :n mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Myös esiopetuksessa olevien matka on järjestettävä kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon, mikäli matka on viittä kilometriä pitempi. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Pääsääntöisesti muuta kuin lähikoulua käyvät oppilaat eivät saa ilmaista koulukuljetusta. Edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli oppilas otetaan muuhun kuin perusopetuslain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan osoittamaan kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan. Jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c :ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoito- ja esiopetuspaikan välillä. Perusopetuslain 6 :n 1 momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä, kun otetaan huomioon asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet. Esiopetusta järjestettäessä tulee myös ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Suomessa vakituisesti asuvalla henkilöllä tulee olla kotikuntalain mukaan määräytyvä kotikunta ja siellä asuinpaikka. Asuinpaikan perusteella määräytyvät esimerkiksi lähikoulu, neuvola ja terveyspalvelut. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen on katsottava asuvan jommankumman vanhempansa luona myös silloin, kun huolto on uskottu molemmille vanhemmille yhteisesti ja lapsen oikeus tavata toista vanhempaansa on määrätty niin laajaksi, että lapsen oleskelu tämän luona on käytännössä asumista. Erityisen vaikeita tulkintatilanteita syntyy vanhempien asuessa eri kunnissa. Perusopetuslain muuttaminen siten, että lapsella olisi oikeus koulukuljetukseen myös etävanhemman luota, lisäisi merkittävästi koulukuljetusten määrää ja edellyttäisi myös lisärahoitusta kunnille. Yhteishuollossa olevan lapsen aseman ja oikeuksien määrittely edellyttäisikin laajempaa ja useita eri hallinnonaloja kattavaa tarkastelua. Hallitusohjelmassa tai valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille ei ole koulukuljetusten laajentamista koskevia tavoitteita. 3

4 Ministerin vastaus Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (KHO ) mukaan se, että lapsen vanhempien valitseman asumisjärjestelyn seurauksena lapsella ei ole mahdollisuutta maksuttomaan koulukuljetukseen tai sitä vastaavaan avustukseen toisen vakituisen asuinpaikkansa osalta, ei loukkaa perustuslain 16 :n 1 momentin mukaista oikeutta maksuttomaan perusopetukseen eikä lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Esi- ja perusopetukseen osallistuvien lasten koulumatkojen turvallisuuteen ja sujuvuuteen on tärkeää kiinnittää huomiota. Kuntien peruspalveluiden valtionosuus kattaa perusopetuslain mukaisesti oppilaiden koulumatkaetuuksista aiheutuvat kustannukset. Kunta tekee itsenäisesti päätökset koulukuljetuksia koskevista periaatteista, mikä tarkoittaa, että kunta voi tarjota enemmänkin kuin lakisääteiset kuljetukset. Opetuksen järjestäjien tehtävä on arvioida koulumatkoihin liittyvät turvallisuus- ja sujuvuusnäkökohdat ja tehdä arvioinnin pohjalta tarkoituksenmukaiset järjestelyt. Kodin ja koulun hyvällä yhteistyöllä voidaan varmistaa lapsen sujuva arki myös jaetun vanhemmuuden tilanteissa. Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4

5 Ministerns svar KK 811/2012 vp Annika Saarikko /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 811/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Annika Saarikko /cent: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för skoltransporternas del för att göra vardagslivet lättare för ett barn i situationer med delat föräldraskap? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Som det i frågan konstateras har en elev enligt 32 i lagen om grundläggande utbildning rätt till avgiftsfri skoltransport om längden på skolvägen för en elev inom grundläggande utbildning eller påbyggnadsutbildning överstiger fem kilometer. Också barn inom förskoleundervisning ska ha ordnad transport dels från hemmet till förskoleundervisningen eller från dagvården till förskoleundervisningen, dels från förskoleundervisningen hem eller till dagvården om sträckan är längre än fem kilometer. En elev inom grundläggande utbildning, påbyggnadsundervisning eller förskoleundervisning har rätt till avgiftsfri transport också i det fall att skolresan med hänsyn till elevens ålder och till övriga omständigheter blir för svår, ansträngande eller farlig för honom eller henne. Huvudregeln är att elever som går i en annan skola än närskolan inte får gratis skoltransport. En förutsättning som man har ställt upp i sammanhanget är att vårdnadshavaren ansvarar för de kostnader som uppstår för att transportera eleven eller för att beledsaga honom eller henne i de fall då eleven börjar i en annan skola än den som avses i 6 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning, dvs. i en annan skola än den som kommunen anvisar eller där undervisningen ordnas. Om ett barn som får förskoleundervisning deltar i dagvård som ordnas i en annan kommun enligt 11 c i lagen om dagvård, har den part som ordnar undervisning rätt att förutsätta att barnets vårdnadshavare ansvarar för de kostnader som uppstår för transport eller beledsagning av barnet till och från det ställe där barnet får dagvård och förskoleundervisning. Enligt 6 1 mom. i lagen om grundläggande utbildning ska undervisningen i kommunen ordnas så att elevernas resor är så trygga och korta som möjligt när man beaktar boendet, skolornas placering i geografiskt avseende och de platser där undervisning ordnas samt trafikförbindelserna. När förskoleundervisning arrangeras ska man också beakta att de barn som deltar i undervisningen har möjlighet att använda dagvårdstjänster. Personer som på permanent basis är bosatta i Finland ska enligt hemkommunslagen ha en hemkommun och i den kommunen en bostad. Närskolan, barnrådgivningen och hälsotjänsterna bestäms enligt hemkommunen. Enligt lagen om vårdnad om barn och umgängesrätt anser man att barnet bor hos någondera föräldern också i de fall där båda föräldrarna gemensamt har anförtrotts vårdnaden om sitt barn och rätten för barnet att träffa den andra föräldern har definierats att vara till den grad omfattande att barnets vistelse hos den här föräldern i praktiken likställs med boende. Speciellt svåra tolkningssituationer uppstår när föräldrarna bor i olika kommuner. Att ändra lagen om grundläggande utbildning så att barnet också har rätt till skoltransport från distansföräldern skulle i avsevärd grad öka antalet skoltransporter och förutsätter också tilläggsfinansie- 5

6 Ministerns svar ring till kommunerna. För att definiera den ställning och de rättigheter som ett barn i gemensam vårdnad har förutsätter de facto en mera omfattande översyn av flera olika förvaltningsgrenar. Regeringsprogrammet och utvecklingsplanen för utbildning och forskning som statsrådet har godkänt för åren innehåller inte uppsatta mål beträffande en utvidgning av skoltransporterna. Rätten till avgiftsfri grundläggande utbildning och barnets rätt att träffa den förälder hos vilken han eller hon inte bor enligt 16 1 mom. i grundlagen står enligt ett beslut från högsta förvaltningsdomstolen (HFD ) inte i strid med att barnet som en följd av ett boendearrangemang som föräldrarna har kommit överens om inte har rätt till avgiftsfri skoltransport eller till motsvarande bidrag vad gäller den andra förälderns permanenta bostad. Enligt samma beslut äventyras i denna situation inte heller barnets rätt att träffa den förälder hos vilken han eller hon inte bor. Det är viktigt att fästa uppmärksamhet vid säkerheten och smidigheten beträffande skolresorna för barn inom förskoleundervisningen och den grundläggande utbildningen. Statsandelen för kommunernas basservice täcker enligt lagen om grundläggande utbildning kostnaderna som rättten till skoltransporter för elevernas del resulterar i. Kommunen fattar självständigt beslut om principerna för skoltransporterna, vilket bl.a. innebär att kommunen kan erbjuda mera omfattande service än de lagstadgade transporterna. Den part som arrangerar undervisningen har i uppgift att utvärdera de säkerhets- och flexibilitetsaspekter som ansluter sig till skolresorna och att utgående från detta vidta ändamålsenliga arrangemang. Med gott samarbete mellan hem och skola tryggar man en smidig vardag för barnet också i situationer då delat föräldraskap gäller. Helsingfors den 9 november 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 6