Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 676/2006 vp Viisivuotiaiden esiopetuksen maksuttomuus Eduskunnan puhemiehelle Perusopetuslain 26 a :n mukaan lapsella on oikeus saada esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetuslain 27 :n mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Laki ei anna vuotta säädettyä aikaisemmin perusopetuksen aloittaville lapsille oikeutta maksuttomaan esiopetukseen. Kunnalla on velvollisuus järjestää maksutonta esiopetusta, mutta kunnan oikeus valtionosuuteen koskee vain perusopetuslain ja -asetuksen mukaisesti järjestettyä esiopetusta. Valtionosuustilastointiin ei voi ilmoittaa ikäistään kehittyneempiä viisivuotiaita esioppilaita, joiden tarkoitus on aloittaa koulu vuotta säädettyä aikaisemmin. Kunta ei siis saa valtionosuutta viisivuotiaista esioppilaista, joille myönnetään oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin. Tällainen lapsi ei saa siis lainkaan maksutonta esiopetusta. Vaikka yleisesti on hyväksytty seitsemän vuoden ikä perusopetuksen aloitusiäksi, on kuusivuotiaissa sellaisia lapsia, joille on kehittyneisyytensä vuoksi hyödyksi aloittaa koulu jo vuotta muita aikaisemmin. Maksuton esiopetus olisi kohtuullista laajentaa koskemaan myös näitä lapsia. Jos jostain syystä koulun aloitus ei onnistukaan suunnitellulla tavalla, niin toinen esiopetusvuosi olisi kuitenkin vanhemmille maksullinen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus laajentaa oikeuden maksuttomaan esiopetukseen koskemaan niitä viisivuotiaita, joilla on tutkitusti edellytykset aloittaa perusopetus kuusivuotiaina? Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 2006 Päivi Räsänen /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 676/2006 vp: Aikooko hallitus laajentaa oikeuden maksuttomaan esiopetukseen koskemaan niitä viisivuotiaita, joilla on tutkitusti edellytykset aloittaa perusopetus kuusivuotiaina? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville lapsille esiopetusta oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna ja mainitun lain 26 a :n mukaan lapsella on oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella ja sellaisella lapsella, joka aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on oikeus saada esiopetusta myös oppivelvollisuuden alkamisvuonna. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Kunta, jossa on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään esiopetuksen ja perusopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. Perusopetuslain 9 :n mukaan esiopetus kestää yhden vuoden. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa sekä ministeriön luvalla annettavassa vieraskielisessä opetuksessa esiopetus voi kestää kaksi vuotta. Osallistumisesta esiopetukseen päättää oppilaan huoltaja. Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Perusopetuslain säännöksiä sovelletaan myös esiopetukseen, jos säännöksen sanamuodosta tai sisällöstä ei toisin ilmene. Valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001). Esiopetuksen tavoitteena on perusopetukselle säädettyjen yleisten tavoitteiden lisäksi osana varhaiskasvatusta kehittää valmiuksia koulun aloittamiseen sekä tasoittaa kouluvalmiuksissa havaittuja eroja. Kouluvalmiuksilla tarkoitetaan valmiuksia, joita lapsella tulisi olla aloittaessaan perusopetuksen. Nykyiset säännökset huomioivat kirjallisessa kysymyksessä viitatun lapsen kasvun ja kehityksen ainutlaatuisuuden mahdollisuutena joustavaan koulunkäynnin aloittamiseen. Perusopetuslain mukaan koulunkäynnin voi aloittaa 6 8- vuotiaana, mikäli lapsella on psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella tähän tarpeelliset edellytykset, eli kouluvalmiudet. Opetusjärjestelyiden kehittäminen siten, että oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, on jo voimassa olevan lainsäädännön mukaan mahdollista. Jos opetuksessa halutaan noudattaa perusopetuslain 11 :n 3 momentissa säädettyä oppilaan yksilöllisen etenemisen tapaa, tulee asiasta ottaa määräykset opetussuunnitelmaan. Suomen varhaiskasvatus rakentuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. 2

3 Ministerin vastaus KK 676/2006 vp Päivi Räsänen /kd Muun muassa OECD on arvioinut Suomen vahvuudeksi kansainvälisesti erittäin korkeatasoisen varhaiskasvatuksen jatkumon päivähoidosta esi- ja perusopetukseen. Tämän rakenteen muuttamiseen ei ole nähty tarvetta. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 676/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Avser regeringen utvidga rätten till avgiftsfri förskoleundervisning att gälla femåringar som prövats ha förutsättningar att inleda den grundläggande utbildningen som sexåringar? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 4 i lagen om grundläggande utbildning är kommunen skyldig att för barn i läropliktsåldern som bor på kommunens område ordna förskoleundervisning under året före början av läroplikten och enligt 26 a i nämnda lag har ett barn rätt att få förskoleundervisning. Barn som omfattas av förlängd läroplikt och sådana barn som inleder den grundläggande utbildningen ett år senare än föreskrivet har rätt att få förskoleundervisning också under det år läroplikten börjar. Läroplikten börjar det år barnet fyller sju år. En kommun som har såväl finsk- som svenskspråkiga invånare är skyldig att ordna förskoleundervisning och grundläggande utbildning separat för vardera språkgruppen. Enligt 9 i lagen om grundläggande utbildning omfattar förskoleundervisningen ett år. Förskoleundervisningen kan omfatta två år inom specialundervisningen för elever som omfattas av den förlängda läroplikten samt inom undervisningen på främmande språk med tillstånd av ministeriet. Elevens målsman beslutar om deltagandet i förskoleundervisningen. Om förskoleundervisning föreskrivs i lagen om grundläggande utbildning (628/1998). Lagens bestämmelser tillämpas också på förskoleundervisningen, om något annat inte framgår av ordalydelsen eller innehållet. Om riksomfattande mål bestäms i statsrådets förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen (1435/2001). Förskoleundervisningen syftar dels till att utveckla färdigheter för skolstarten, dels till att utjämna skillnaderna i skolfärdighet utöver det allmänna målet för den grundläggande utbildningen som del av småbarnsfostran. Med skolfärdighet avses den färdighet ett barn bör ha då det inleder den grundläggande utbildningen. Nuvarande bestämmelser beaktar att barnets unika utveckling så som anges i det skriftliga spörsmålet ger möjligheter för en flexibel skolstart. Enligt lagen om grundläggande utbildning kan ett barn inleda skolgång i 6 8-årsåldern, om det efter psykologiska och vid behov medicinska utredningar observerats ha de nödvändiga förutsättningarna eller skolfärdigheten för detta. Uppläggningen av undervisningen så att en elev går vidare enligt ett eget studieprogram i stället för enligt lärokursindelningen per läroämne och årsklass, är redan nu en möjlighet enligt den gällande lagstiftningen. Om det i undervisningen önskas att 11 3 mom. i lagen om grundläggande utbildning följs, så att eleven går vidare individu- 4

5 Ministerns svar KK 676/2006 vp Päivi Räsänen /kd ellt, skall bestämmelser om detta införlivas i läroplanen. Finsk småbarnsfostran är baserad på en totalitet omfattande vård, fostran och undervisning. Bl.a. OECD har bedömt att styrkan hos Finland är en internationellt sett mycket högt stående kontinuitet från dagvård till förskoleundervisning och grundläggande utbildning. Det har inte ansetts att strukturen behöver ändras. Helsingfors den 4 oktober 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 5