Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2010 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2010

Transkriptio

1 Yleisen kielitieteen ja kieliteknologian valintakoe 2010 Urvalsprovet för allmän språkvetenskap och språkteknologi 2010 Älä kirjoita nimeäsi äläkä henkilötunnustasi vastauspaperiin. Valvoja merkitsee paperiin hakijanumerosi. ~~~ Skriv inte namn eller personbeteckning på svarspappret. Övervakaren antecknar ditt ansökningsnummer på svarspappret. Kokeessa on kolme tehtävää (tehtävä 1, tehtävä 2 ja tehtävä 3), joista tulee vastata kahteen. Kieliteknologiaan pyrkivän on vastattava tehtävään 3 ja oman valintansa mukaan tehtävään 1 tai 2. Yleiseen kielitieteeseen pyrkivä saa vapaasti valita kaksi tehtävää. Jokainen tehtävä on 50 pisteen arvoinen. Merkitse rastilla, mitkä kaksi tehtävää sisällytät kokeeseen. Erityisesti jos pyrit molempiin aineisiin, osoita rasteilla millä tehtävillä osallistut mihinkin aineeseen. Jos valitset yhdelle aineelle kolme kysymystä, kaikki vastaukset arvostellaan, ja kokeen kokonaispistemäärää laskettaessa otetaan huomioon kaksi vähiten pisteitä antanutta vastausta. Kieliteknologiaan pyrkiviltä otetaan kuitenkin aina tehtävään 3 annettu vastaus huomioon. Kirjoita vastauksesi tehtäväpaperiin ja jatka tarvittaessa paperin kääntöpuolelle. Kokeessa jaettu ruutupaperi on omia muistiinpanojasi varten. Provet består av tre uppgifter (uppgift 1, uppgift 2 och uppgift 3) varav alla bör besvara två. De som söker till språkteknologi måste besvara uppgift 3 och välja mellan uppgifterna 1 och 2. De som söker till allmän språkvetenskap får fritt välja två uppgifter. Varje uppgift är värd 50 poäng. Kryssa för de två uppgifter som du vill att skall ingå i provet. I synnerhet om du söker in till båda ämnena, skall du med kryssen visa med vilka uppgifter du deltar i vilket ämne. Ifall du väljer tre uppgifter för ett ämne, bedöms alla svaren, och de två svar som ger sämst poäng beaktas då provets totalpoäng räknas ut. För dem som söker till språkteknologi beaktas dock alltid svaret på uppgift 3. Skriv dina svar på uppgiftspappret och fortsätt på papprets baksida om det behövs. Det rutiga pappret som delas ut under provet är för dina egna anteckningar. Yleinen kielitiede Allmän språkvetenskap Kieliteknologia Språkteknologi Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävä 2 / Uppgift 2 Tehtävä 3 / Uppgift 3 1/10

2 Tehtävä 1 / Uppgift 1 Tehtävän 1 aineisto on sivulla 8 / Material för uppgift 1 finns på sidan 8 1a) Kuvaa kaikki aineistossa esiintyvät resonantit artikulatorisesti (muiden kuin resonanttien kuvaaminen lasketaan virheeksi). / Beskriv artikulatoriskt alla resonanter du finner i materialet (det är fel att beskriva andra språkljud än resonanter). (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng.) 1b) Ovatko seuraavat äänteet jimasissa saman foneemin allofoneja vai kuuluvatko ne eri foneemeihin? Perustele vastauksesi. / Är de följande språkljuden i jimas allofoner av samma fonem, eller tillhör de olika fonem? Motivera ditt svar. (i) [p], [p h ], [b], [ ] (ii) [k], [k h ], [g], [ ] (iii) [i], [ ] Mikäli äänteet jostakusta ryhmästä kuuluvat samaan foneemiin, esitä niiden esiintymistä kuvaavat säännöt erikseen jokaiseen tapaukseen liittyen. Mikäli mahdollista, esitä myös yleisempiä sääntöjä, jotka kattavat enemmän kuin yhden tapauksen kohdista (i)-(iii). / Ifall språkljuden i någon av grupperna tillhör samma fonem, beskriv deras distribution med regler skilt för varje delfall. Om möjligt, ange mer generella regler som beskriver flera än ett av delfallen (i)-(iii). (Tästä osatehtävästä saa 40 % tehtävän pisteistä / Denna deluppgift ger 40 % av uppgiftens poäng.) 2/10

3 Tehtävä 1 jatkuu / Uppgift 1 fortsätter 1c) Ottaen huomioon tehtävästä (1b) saadut ratkaisut, minkälaisia vaikeuksia kohdataan sanan [k h úmbwi] kettu foneemianalyysissa? / Hurdana problem orsakar fonemanalys av ordet [k h úmbwi] räv i ljuset av din lösning till deluppgift (1b)? (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng.) 1d) Muodostavatko [p], [k] ja [t] jimasissa luonnollisen luokan? Perustele vastauksesi. / Bildar [p], [k] och [t] en naturlig klass i jimas? Motivera ditt svar. (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng.) 3/10

4 Tehtävä 2 / Uppgift 2 Tehtävän 2 aineisto on sivulla 9 / Material för uppgift 2 finns på sidan 9 2a) Luettele aineistosta leksikaaliset ja kieliopilliset morfeemit ja kerro, mikä on kunkin merkitys (älä luettele vain sanoja ja niiden merkityksiä!). / Räkna upp alla lexikaliska och grammatikaliska morfem samt ange deras betydelse (en lista med alla ord räcker inte!). (Tästä osatehtävästä saa 50% tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 50% av uppgiftens poäng.) 2b) Miten aikamuotoa ilmaistaan totonacissa? Millä tavoin muut kieliopilliset kategoriat (tapaluokka (modus) ja negaatio) vaikuttavat aikamuodon ilmaisuun? Miten aikamuodon ilmaisu totonacissa muistuttaa suomea? / Hur uttrycker man tempus i totonac? Hur påverkar andra grammatikaliska kategorier (modus och negation) tempusuttrycken i totonac? Hur påminner tempusuttrycken i totonac tempusuttryck i svenska? (Tästä osatehtävästä saa 10 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 10 % av uppgiftens poäng.) 4/10

5 Tehtävä 2 jatkuu / Uppgift 2 fortsätter 2c) Esitä yleinen periaate totonacin morfeemien ja sanojen järjestyksestä. Miten persoona vaikuttaa morfeemien järjestykseen? / Beskriv principen bakom ordningsföljden för morfem och ord i totonac. Hurdan verkan har morfemens person på ordningsflöjden? (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng.) 2d) Miten persoonaa ja lukua ilmaistaan totonacissa? Millä tavoin luvun merkintä eroaa itsenäisten pronominien ja verbin välillä? Vaikuttavatko merkintään muut seikat? / Hur uttrycker man person och numerus i totonac? Hur skiljer sig sätten att uttrycka numerus i självständiga pronomen och verb? Finns det någonting annat som påverkar beteckning av numerus och person? (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng.) 5/10

6 Tehtävä 3 / Uppgift 3 Tehtävän 3 aineisto on sivulla 10 / Material för uppgift 3 finns på sidan 10 3a) Luettele kielen X substantiivit, pronominit, verbit ja konjunktiot sanaluokittain. Perustele sanaluokkajaottelu. Mitä sanoja ei voi luokittella tämän aineiston perusteella? / Gör upp en lista på substantiv, pronomen, verb och konjunktioner i språket X grupperade enligt ordklass. Motivera uppdelningen i ordklasser. Vilka av orden går inte att klassificera i någon av ordklasserna utgående från det här materialet? (Tästä osatehtävästä saa 20 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 20 % av uppgiftens poäng.) 3b) Kielen X verbit taipuvat säännöllisesti. Selitä miten. Kerro myös taivutusmuotojen kieliopilliset merkitykset. / Verben i språk X böjs regelbundet. Förklara hur. Ange även den grammatikaliska betydelsen av de olika böjningsformerna. (Tästä osatehtävästä saa 10 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 10 % av uppgiftens poäng.) 6/10

7 Tehtävä 3 jatkuu / Uppgift 3 fortsätter 3c) Laadi lausekekielioppi, joka tuottaa kieliopilliset esimerkkilauseet, muttei tuota yhtäkään epäkieliopillista esimerkkiä. / Konstruera en satsgrammatik, som producerar alla grammatikaliska exempel, men som inte producerar några av de ogrammatikaliska exemplen. (Tästä osatehtävästä saa 40 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 40 % av uppgiftens poäng.) 3d) Mitkä seuraavista lauseista kohdassa 3c laatimasi lausekekielioppi tuottaa? Piirrä jokaiselle lauseelle rakennekuvaus tai selitä miksi lausekekielioppi ei tuota sitä. / Vilka av de följande satserna genererar satsgrammatiken du konstruerade i deluppgift 3c? Rita strukturbeskrivningar för satserna eller förklara varför de inte generaras av din satsgrammatik. (Tästä osatehtävästä saa 30 % tehtävän pisteistä. / Denna deluppgift ger 30 % av uppgiftens poäng.) 1. Jacco Jarod lakis buda Jarod then wars. 2. Jacco Jarod bens buda ik then waris. 3. Iwa then ki su lakus. 7/10

8 Tehtävän 1 aineisto / Material för uppgift 1 Alla on Uudessa Guineassa puhuttavan jimasin kielen aineistoa (vähän muokattuna ja muutettuna). Merkki [ ] vokaalien yllä merkitsee painoa. Tee aineiston perusteella neljä osatehtävää (1a, 1b, 1c ja 1d). / Nedan finns ett material med exempel från språket jimas (exemplen är lite modifierade). Symbolen [ ] ovanför vokaler markerar betoning. Gör de fyra deluppgifterna (1a, 1b, 1c och 1d) utgående från materialet. [p h ámgi] jalat / fötter [námbunim] siipi / vinge [t h k h áy] nenä / näsa [p h kam] iho / hud [amátawkt] minun on lykättävä / [k h úmbrac k] rikkoa / söndra jag måste fördröja [p h íkr ] epämiellyttävä ääni / [k h ap h úk] melu / buller / obehagligt ljud [ap h án] keihäs / spjut [i wá] sinä / du [yáwkawp] köysi / rep [k h rat h út] hämärä / skymning [p h lámo ] nukkua / sova [p h kr ] suu / mun [k h ápa] me kaksi / vi två [p h anmál] mies / man [ácak] lähettää / sända [t h kit] tuoli / stol [t h rú w ] polvi / knä [ák pi an] takana / bakom [wí g puk] siirtyä ylös / stiga [írpo i] kookospalmut / kokospalmer 8/10

9 Tehtävän 2 aineisto / Material för uppgift 2 2. Seuraava aineisto on totonacin kielen lauseita käännöksineen. Vastaa kysymyksiin 2a d sen perusteella / Materialet består av satser på totonac med översättningar. Svara på frågorna 2a d på basen av detta material. (1) utun kintatihwanyaa He etsivät (preesens) minua / de letar efter mig (2) kinan iktaatihwanyaana me etsimme (preesens) sinua / vi letar efter dig (3) kit iktaatihwanyaana Minä etsin (preesens) teitä / jag letar efter er (4) wiš laatihwanlal Sinä etsit (imperfekti) häntä/heitä / du letade efter honom/henne/dem (5) wišin kinlaatihwanyaa Te etsitte (preesens) meitä / ni letar efter oss (6) utun kintapaastakyaa He muistavat minut / de kommer ihåg mig (7) ut kinpaastakyaa Hän muistaa minut / han/hon kommer ihåg mig (8) ut kinpaastaklal Hän muisti minut / han/hon kom ihåg mig (9) utun kintatihwanyaa He etsivät (preesens) meitä / de letar efter oss (10) kit iktaapaastakyaana Minä muistan sinut / jag kommer ihåg dig (11) utun kintapaastaklal He muistivat minut / de kom ihåg mig (12) kit ikkiistaa Minä aion myydä (X:n) / jag tänker säljä (X) (13) kit iksaawaayan Minä haluan syödä / jag vill äta (14) wišin kinlaasaatihwan Te haluatte etsiä meitä / ni vill leta efter oss (15) wiš laawaayanyaa Sinä syöt / du äter (16) kinan lakaa ikwaayan Me emme syö / vi äter inte (17) ut staalal Hän myi (X:n) / han/hon sålde (X) (18) ut lakaa astaa Hän ei myynyt (X:ää) / han/hon sålde inte (X) (19) kit lakaa ikastaa Minä en myynyt (X:ää) / jag sålde inte (X) (20) kinan nal waayan Me syömme (futuuri) / vi kommer att äta 9/10

10 Tehtävän 3 aineisto / Material för uppgift 3 Alla olevassa listassa näet esimerkkejä kielen X kieliopillisista ja epäkieliopillisista ilmauksista. Epäkieliopilliset esimerkit on merkitty tähdellä. / I listan nedan, ser du exempel på grammatikaliska och ogrammatikaliska uttryck i spraket X. De ogrammatikaliska exemplen är markerade med stjärna. (1) Ik su lakis. Rakastan sinua. / Jag älskar dig. (2) Su Jacco benus. Pidät Jaccosta. / Du gillar Jacco. (3) The Jarod wars. Hän vihaa Jarodia. / Han/Hon hatar Jarod. (4) Jacco Jarod wars. Jacco vihaa Jarodia. / Jacco hatar Jarod. (5) Ik then waris. Vihaan häntä. / Jag hatar henne/honom. (6) Iwa Jacco ki su lakus. Jaccoa sinä rakastat. / Det är Jacco du älskar. (7) Su mi warus. Vihaat minua. / Du hatar mig. (8) The mi wars buda Jacco laks. Hän vihaa minua mutta rakastaa Jaccoa. /Han/Hon hatar mig men han/hon älskar Jacco. (9) Jacco mi bens buda iwa su ki the laks. Jacco pitää minusta, mutta sinua hän rakastaa. / Jacco gillar mig, men det är dig han älskar. (10) Su Jacco benus buda ik then lakis. Sinä pidät Jaccosta, mutta minä rakastan häntä. / Du gillar Jacco, men jag älskar honom. (11) *Su mi lakis. (12) *Mi Jacco lakis. (13) *Iwa mi ki su lakis. (14) *Ik Jacco lakis buda Jacco su lakis. (15) *Su ik lakis. (16) *Su benis ik. (17) *Waris then ik. (18) *Laks Jacco su. (19) *Ik lakis su. (20) *Iwa bens ki Jacco su. 10/10