Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla

Transkriptio

1 Ramboll Knowledge taking people further --- EU LIFE STABLE PROJEKTI Esipilotti Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Laatututkimusraportti Kesäkuu 2008

2 Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:

3 EU-LIFE STABLE PROJEKTI Esipilotti Sotasataman pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Laatututkimusraportti Kesäkuu 2008 Viite Versio Lopullinen Pvm Hyväksynyt Tarkistanut Pentti Lahtinen Kirjoittanut Noora Virtanen Ramboll Vohlisaarentie 2 B Luopioinen Finland Puhelin:

4

5 Sisällys 1. Johdanto 1 2. Laatututkimussuunnitelma 1 3. Pilaantuneen ruoppausmassan käsittelyt Prosessistabilointi Massastabilointi 6 4. Tulokset Pilaantuneen ruoppausmassan laatu Stabilointimenetelmien tekninen toimivuus Prosessistabilointi Massastabilointi Stabiloinnin sekoitustyön laatu Stabiloinnin vesistövaikutukset Seurantatutkimustulokset Vedenläpäisevyys Lujuus Haitta-aineiden liukoisuus Tulokset Johtopäätökset 19 Liitteet: Liite 1. Ruoppausmassan haitta-ainepitoisuudet Liite 2. Stabiloitujen näytteiden laadunvalvontatulokset Liite 3. Vesistöntarkkailutulokset Liite 4. Analyysitodistukset Liite 5. Koetoiminnan (LSY-2006-Y-321) tarkastuspöytäkirja Liite 6. Vesistöntarkkailun sedimenttinäytteenottopisteet

6 1. Johdanto Tämä tutkimus on osa EU-LIFE STABLE projektia, jonka tavoitteena on testata uutta prosessistabilointiteknologiaa pilaantuneen sedimentin stabiloimiseksi. Tässä koetoiminnan laatututkimusraportissa esitetään Pansion satamassa Turussa toteutetun pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloinnin laadunvalvonnan tulokset. Stabilointi toteutettiin välisenä aikana. Koetoiminnan aikana testattiin kehitteillä olevaa prosessistabilointitekniikkaa, mutta suurin osa sedimenteistä käsiteltiin massastabiloimalla, koska massastabilointi oli sään kylmenemisen (< 0 C) vuoksi toimivampi menetelmä. Työn varsinainen tilaaja on Turun satama, jossa tilaajan yhteyshenkilö on ollut Matti J. Niemi. Ramboll on tehnyt laadunvalvonnan alihankintana Hyvinkään Tieluiskalle, jossa yhteyshenkilö on ollut Markku Hurskainen. Laadunvalvonnasta ovat vastanneet FM Noora Virtanen ja FM Merja Autiola Ramboll Finland Oy:ssä. Koetoimintaan liittyvät suunnitelmat ja dokumentit ovat seuraavat: Koetoimintasuunnitelma, EU-LIFE STABLE; Pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla, , Ramboll Finland Oy Lisäys koetoimintasuunnitelmaan Pilaantuneiden ruoppausmassojen stabiloinnin varasuunnitelma, , Ramboll Finland Oy Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto, Päätös, Nro 1/2007/2, Dnro LSY-2006-Y-321, pvm Vesistön tarkkailusuunnitelma; Koetoiminta Pilaantuneiden ruoppausmassojen prosessistabilointi, , Ramboll Finland Oy 2. Laatututkimussuunnitelma Taulukko 1. Laatututkimussuunnitelma. Pansion sotasataman ruoppaus 1. Valmistelevat työt /ennakkotutkimukset Tekijät Aloitusilmoitus 1 kk ennen töiden aloittamista Lounais- Suomen ympäristökeskukselle Sedimenttinäytteenotto ruoppausalueen läheisyydestä ennen ruoppausta (3 kpl, näytepisteet TP1, TP2, TP3) TBT-, TPhT-, DBT- ja MBT-analyysit Kalataloudellinen tarkkailu 2. Työn jälkeen tehtävät tutkimukset Sedimenttinäytteenotto ruoppausalueen läheisyydestä ruoppauksen jälkeen (3 kpl, näytepisteet TP1, TP2, TP3) TBT-, TPhT-, DBT- ja MBT-analyysit Kalataloudellinen tarkkailu 3. Raportointi Vesistöntarkkailutuloksien raportointi Senaattikiinteistölle, Puolustushallinnon rakennuslaitokselle, Turun satamalle ja Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Puolustushallinnon rakennuslaitos Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll

7 Taulukko 2. Laatututkimussuunnitelma. Prosessistabilointi 1. Valmistelevat työt /ennakkotutkimukset Tekijät Koetoiminnan aloitusilmoitus 1 kk ennen koetoiminnan aloittamista ympäristöviranomaisille sijoitusaltaan näkösyvyys ennen stabilointia sedimenttinäytteenotto altaan ulkopuoliselta merialueelta ennen stabilointia (2 kpl, näytepisteet TP1, TP2) TBT-analyysi Kalibrointisuora Niton-XRF-kenttämittauksia varten ennen stabilointia 2. Työn aikaiset tutkimukset sijoitusaltaan näkösyvyys stabiloinnin aikana 1 krt/vko sijoitusaltaan vedenpinnankorkeuden seuranta stabiloinnin aikana 1 krt/pvä vesinäytteenotto sijoitusaltaasta stabiloinnin aikana 1 krt/vko TBT-analyysi sedimenttinäytteenotto altaan ulkopuoliselta merialueelta stabiloinnin aikana (2 kpl, näytepisteet TP1, TP2) TBT-analyysi altaan ulkopuolisen merivedenpinnankorkeuden seuranta stabiloinnin aikana 1 krt/pvä Sideainemäärä (Niton-XRF-kenttämittaus) Lujuus (penetrometri-kenttämääritys) Ruoppausmassan vesipitoisuus ja Ca-pitoisuus (kenttämääritys) Turun Satama Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll 3. Työn jälkeen tehtävät tutkimukset vesinäytteenotto sijoitusaltaasta 2 vkon kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen TBT-analyysi sedimenttinäytteenotto altaan ulkopuoliselta merialueelta 2-3 vkon kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen (2 kpl, näytepisteet TP1, TP2) TBT-analyysi Sideainemäärä (laboratoriossa) stabiloinnin aikana otetuista näytteistä Puristuslujuus (laboratoriossa) stabiloinnin aikana otetuista näytteistä Puristuslujuus (laboratoriossa) 3-6 kk kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen otetuista näytteistä Vedenläpäisevyys (laboratoriossa) 3-6 kk kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen otetuista näytteistä Liukoisuustesti 3-6 kk kuluttua stabiloinnin päättymisen jälkeen otetuista näytteistä haitta-aineiden liukoisuus 4. Raportointi Vesistöntarkkailutuloksien raportointi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun Satamalle Koetoiminnan lopettamisilmoitus ympäristöviranomaisille (tehty , kts Liite 5) Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Ramboll Turun Satama

8 3. Pilaantuneen ruoppausmassan käsittelyt 3.1 Prosessistabilointi Pilaantunut massa ruopattiin Pansion sotasatamasta ympäristökauhalla (kuva 1) Sotasatamasta ruopattu sedimentti kuljetettiin proomulla (tilavuus 150 m 3 ) läjitysaltaan viereen (kuva 2) Massa nostettiin kaivinkoneella prosessistabilointilaitteiston syöttösuppiloon (kuva 3). Syöttösuppilossa oli täryllä varustettu välppä (# 5 cm) Sideaineiden eli yleissementin ja lentotuhkan painesyöttimet (kuva 4) oli yhdistetty suoraan syöttösuppiloon (kuva 5) Ruoppausmassa ja sideaineet esisekoitettiin ruuvisekoittimessa (kuva 5) Esisekoitettu massa sekoitettiin rumpusekoittimessa, joka on modifioitu seulamurskaimesta (kuva 6). Rumpusekoittimesta sekoitettu massa siirrettiin ruuvilla ulos. Sekoitettu massa siirrettiin pyöräkuormaajalla sijoitusaltaaseen (kuva 7) Kuva 1. Ympäristökauha

9 Kuva 2. Ruoppausmassa proomussa Kuva 3. Ruoppausmassan syöttö prosessistabilointilaitteistoon Kuva 4. Sideaineiden painesyöttimet

10 c b a d Kuva 5. Prosessistabilointilaitteisto: a) syöttösuppilo, b) ruuvisekoitin, c) rumpusekoitin, d) sideaineiden syöttöletkut a b Kuva 6. Seulamurskaimesta modifioitu rumpusekoitin: a) rummut, b) ruuvi

11 Kuva 7. Stabiloidun massan siirto läjitysaltaaseen 3.2 Massastabilointi Pilaantunut massa ruopattiin Pansion sotasatamasta ympäristökauhalla Sotasatamasta ruopattu sedimentti kuljetettiin proomulla (tilavuus 150 m 3 ) läjitysaltaan viereen (kuva 2) Ruoppausmassa stabiloitiin proomussa kaivinkoneeseen kiinnitetyllä massastabilointilaitteella (kuva 8), johon sideaineensyöttö on kytketty. Koetoiminnan aikana testattiin 2 erilaista sekoitinkärkeä (kuva 9) Stabiloitu massa nostettiin proomusta sekoituskentälle, josta massa siirrettiin läjitysaltaaseen pyöräkuormaajalla (kuva 7) Kuva 8. Massastabilointi proomussa

12 a b Kuva 9. Massastabiloinnin käytetyt sekoitustyökalut Taulukko 3. Proomujen saapumisajankohdat, ruoppausmassamäärät, käsit- telymenetelmä Proomun saapumis- ajankohta Proomu Määrä [m 3 ] Käsittelytapa PVM Klo prosessistabilointi prosessistabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi massastabilointi Yhteensä 2700 m 3

13 4. Tulokset 4.1 Pilaantuneen ruoppausmassan laatu Jokais en proomun ruoppausmassasta otettiin 3 kokoomanäytettä, joiden vesipitoisuudet määritettiin mikroaaltouunimäärityksillä kenttälaboratoriossa. Proomujen vesipitoisuudet vaihtelivat % välillä keskiarvon ollessa 108 %. Stabiloituvuuslaboratoriotutkimusten yhteydessä sukeltajan ottamissa näytteissä vesipitoisuus vaihteli välillä %. Ruoppausmassan vesipitoisuus oli samaa tasoa kuin sukeltajan ottamissa näytteissä, mikä osoittaa sen, että ympäristökauha toimi odotetulla tavalla eikä lisävettä sedimen- tissä ollut merkittävästi. Ruoppausmassan vesipitoisuus vaikuttaa tarvitta- vaan sideainemäärään siten, että vesipitoisuuden kasvaessa sideainemäärää joudutaan lisäämään. Lisäksi jokaisesta 18 proomusta otettiin haitta-aineanalyysejä varten näyt- joista 5 näytettä analysoitiin [organotinat, raskasmetallit, PAH- teet, yhdisteet, PCB-yhdisteet, savespitoisuus (<2 μm rakeisuusmääritys), hehku- on esitetty liit- tushäviö]. Vesipitoisuudet ja haitta-aineiden analyysitulokset teessä 1. Haitta-aineiden pitoisuudet on normalisoitu Ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen (2004) mukaisesti ja tuloksia on verrattu ko. ohjeessa annettuihin raja-arvoihin. Normalisoidut raskasmetallipitoisuudet alittivat tason 1 raja-arvot Suurimmassa osassa näytteistä normalisoidut PAH- ja PCByhdisteiden pitoisuudet jäivät tason 1 ja tason 2 raja-arvojen väliin. Yksi näyte alitti tason 1 raja-arvot. Organotinapitoisuudet ylittävät kahdessa näytteessä tason 2 ja kahdessa näytteessä pitoisuudet jäivät tason 1 ja tason 2 väliin. Yksi näyte alitti tason 1 raja-arvot. 5 proomulastista yksi oli haitatonta (pitoisuudet < taso 1), kaksi mahdollisesti pilaantunutta ruoppausmassaa (taso 1 < pitoisuudet <taso 2) ja kaksi pilaantunutta ruoppausmassaa (pitoisuudet > taso 2) 4.2 Stabilointimenetelmien tekninen toimivuus Prosessistabilointi Prosessistabilointilaitteisto oli pilottilaitteisto, jolla testattiin menetelmän toimivuutta ja saavutettavaa laatua. Testauksen antamia tietoja käytetään täysimittaisen prosessistabilointilaitteiston rakentamisessa. Prosessistabiloinnissa havaitut pilottilaitteiston ongelma-/kehityskohdat ovat seuraavat: laitteisto ei toimi vielä jatkuvana prosessina, vaan panosluonteisesti ruoppausmassan syöttöpumppu ja stabiloidun massan uppopumppu puuttuvat ruoppausmassan syötössä ei ole massa-/tilavuusmäärän mittausta sideainemäärän säätö ei ole tarkkaa kivet ym. kappaleet tukkivat testin aikana sekoitusruuvin ruoppausmassan välppäykseen tarvitaan suurisilmäisempi välppä ja tehokas täry

14 sekoituskapasiteetti oli pilottilaitteistossa sen toiminnan aikana noin m 3 /h pilottilaitteiston kapasiteetti vielä liian pieni prosessistabilointi on massastabilointia herkempi pakkaselle, mikä rajoittaa talvikäyttöä Pilottilaitteiston hyvät puolet: sideaineiden sekoittuminen ruoppausmassaan oli laatututkimusten perusteella hyvä prosessistabiloimalla voidaan säästää oleellisesti sideainekustannuksissa verrattuna massastabilointiin, sillä sekoitus- tulos on tasalaatuisempaa prosessistabiloinnille saavutetaan homogeenisempi laatu massastabi- lointiin verrattuna, mikä takaa paremman teknisen ja ympäristöllisen laadun Massastabilointi Massastabiloinnin sekoituskapasiteetti oli noin 90 m 3 /h (ei sisällä massan siirtotyötä proomusta altaaseen). sekoitustulos oli silmämääräisesti arvioituna ja laadunvalvontamääritysten perusteella epähomogeenisempaa verrattuna prosessistabilointiin 4.3 Stabiloinnin sekoitustyön laatu Kaikkien proomujen vesipitoisuudet alittivat 150 %, joten resepteinä käytettiin stabiloituvuustutkimuksissa määritettyjä sideainemääriä: prosessistabiloinnille 75 kg/m 3 yleissementtiä ja 50 kg/m 3 Fortumin lentotuhkaa (ruoppausmassan vesipitoisuuden ollessa <150 %) massastabiloinnille 90 kg/m 3 yleissementtiä ja 60 kg/m 3 Fortumin lentotuhkaa (ruoppausmassan vesipitoisuuden ollessa <150 %). Massastabiloinnin sideinemäärä on suurempi kuin prosessistabiloinnin, sillä massastabiloinnin sideaineen sekoittuminen ei ole yhtä tasalaatuista kuin prosessistabiloinnissa Stabiloinnin sekoitustyön laatua seurattiin työn aikana ottamalla näytteitä stabiloidusta ruoppausmassasta. Kenttälaboratoriossa näytteistä määritettiin: min. 3 rinnakkaismääritystä Niton-XRF analysaattorilla Capitoisuus kertoo sekoituksen tasalaatuisuudesta ja sideainemäärästä näytteessä vesipitoisuus lujuus penetrometrimäärityksin tulos kertoo lujittumisreaktion käynnistymisestä Lisäksi näytteistä analysoitiin Ramboll Finland Oy:n laboratoriossa: Sideainemäärä titraamalla 1 aksiaalinen puristuslujuus min. 28 vrk lujittumisajan jälkeen (lujittumislämpötila +8 C, koekpl 50 mm) Laadunvalvontanäytteiden määritystulokset on esitetty liitteessä 2.

15 Puristuslujuus [kpa] prosessistabilointi, 36 vrk massastabilointi, a, 28 vrk massastabilointi, b, 28 vrk Prosessistabilointi: y = 2,1742x - 79,435 R 2 = 0, Sideainemäärä, titraus [kg/m3] Kuva 10. Sideainemäärän ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. (a = sekoitustyökalu a, b = sekoitustyökalu b, kuva 8). Kuvassa 10 on esitetty titraamalla määritetyn sideainemäärän ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. Prosessistabilointinäytteillä riippuvuus on lineaarinen. Massastabilointinäytteillä sekoitustuloksen epähomogeenisuuden vuoksi hajonta on huomattavaa. Nit o n Ca-pitois u us [ppm] prosessistabilointi massastabilointi, a kalibrointinäytteet massastabilointi, b Sideainemäärä [kg/m3] Kuva 11. Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnakkaismääritystä/ näyte) ja titraamalla määritetyn sideainemäärän välinen riippuvuus. (a = sekoitustyökalu a, b = sekoitustyökalu b, kuva 8). Kuvassa 11 on esitetty Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnankkaismääritystä/näyte) ja sideainemäärän riippuvuuden välinen kalibrointisuora. Prosessistabilointinäytteet noudattavat hyvin suoraa. Massastabilointinäytteillä hajonta on huomattavasti suurempaa, mikä johtuu epähomogeenisemmasta sekoitustuloksesta. Lisäämällä rinnakkaismääritysten luku-

16 määrää massastabilointinäytteissä rinnakkaismääritysten keskiarvo todennäköisesti lähentyisi suoraa. Titraamalla tehtyjen sideainemääritysten tulosten tai Niton-XRF:llä tehtyjen Ca-pitoisuustulosten perusteella ei voi arvioida yleissementin ja lentotuhkan toteutunutta seossuhdetta. Tulosten perusteella voidaan arvioida ainoastaan näytteen sisältämien sideaineiden yhteenlaskettu määrä. Niton-XRF analysaattori mittaa näytteen Ca-pitoisuutta vain noin 1 cm 3 kokoiselta alueelta, joten rinnakkaismääritysten hajonta kuvastaa sideaineen sekoitustulosta mikrotasolla. Näin ollen prosessistabilointinäytteiden rinnakkaismääritysten pieni hajonta merkitsee todella hyvää sekoitustulosta. -pitoisuus [ppm] prosessistabilointi massastabilointi, a massastabilointi, b Prosessistabilointi: y = 37,536x ,2 R 2 = 0,8494 Niton Ca Puristuslujuus [kpa] Kuva 12. Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnakkaismääritystä/ näyte) ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. (a = sekoitu styökalu a, b = s ekoitustyökalu b, kuva 8). Kuvassa 12 on esitetty Niton-XRF:llä määritetyn Ca-pitoisuuden (3 rinnank- kaismääritystä/näyte) ja puristuslujuuden välinen riippuvuus. Prosessistabilointinäytteillä riippuvuus on lähellä lineaarista. Massastabilointinäytteillä on selvästi enemmän hajontaa, mikä johtuu epätasaisemmasta sekoitustuloksesta. Taulukko 4. Laadunvalvontanäytteiden Ca-pitoisuuksien ja sideainemäärien keskiarvot. Käsittelymenetelmä Niton-XRF Capitoisuuskeskiarvo [ppm] Sideainemäärä- keskiarvo 3 [kg/m ] Tavoite sideainemäärä [kg/m3] prosessistabilointi massastabilointi Taulukossa 4 on esitetty prosessistabiloinnin ja massastabiloinnin laadunvalvontanäytteiden sideainemäärien keskiarvot, joita on verrattu tavoitesideainemääriin. Prosessistabilointinäytteiden sideainemääräkeskiarvo on

17 pienempi kuin tavoitesideainemäärä, sillä prosessistabilointitestin aikana käytettiin tavoitemäärää vähemmän sideainetta syöttösiilon ja ruuvisekoittimen helpon tukkeutumisen vuoksi. Sen sijaan massastabilointinäytteiden sideainemäärän keskiarvo on tavoitteen mukainen. Laadunvalvontamääristysten perusteella: prosessistabiloinnin sekoitustulos oli tasalaatuisempaa kuin massastabiloinnin, mikä havaittiin työmaalla myös silmämääräisen arvioinnin perusteella. massastabilointinäytteiden sideainemäärän keskiarvo on tavoitteen mukainen, mutta yksittäisten näytteiden välillä on suurta hajontaa sekoituksen epätasaisuuden vuoksi. prosessistabilointinäytteiden sideainemäärän keskiarvo on pienempi kuin tavoite, mutta puristuslujuustulosten perusteella lujittuminen on riittävää. 4.4 Stabiloinnin vesistövaikutukset Stabiloinnin vesistövaikutuksien arviointiin liittyvät tutkimustulokset on koottu liitteeseen 3. Näytteenottopisteet on esitetty liitteen 6 kartassa. Meriveden ja altaan pinnankorkeuslatat asennettiin samalle tasolle ennen täyttötöiden aloitusta. Pinnankorkeuksia seurattiin päivittäin altaan täyttötöiden aikana. Tulosten perusteella altaan vedenpinnan- korkeus seuraa pääsääntöisesti meriveden pinnankorkeutta hieman viiveellä. Altaan näkösyvyydessä havaittiin pienentymistä täyttötöiden edetessä Koetoiminnan vaikutusta altaan ulkopuoliseen meriympäristöön tarkkailtiin sedimenttinäytteenotolla 2 erillisestä pisteestä. Tarkkailua tehtiin ennen täyttötöiden aloitusta, täyttötöiden aikana ja sen päättymisen jälkeen. Sedimenttinäytteiden organotinapitoisuuksissa ei havaittu stabiloinnista ja täyttötöistä aiheutuvia muutoksia Allasvesinäytteissä havaittiin organotinayhdisteiden pitoisuuksien lievää kohoamista täyttötöiden aikana, mutta vaikutus oli lyhytaikaista ja mittausepävarmuuden huomioiden näytteiden väliset erot olivat vähäisiä. TBT:n ja TPhT:n pitoisuudet alittivat meriveden / makean veden ekologiset tavoitepitoisuudet. Samoin TBT:n ja TPhT:n pitoisuudet alittivat HC50aq-arvot, jotka aiheuttavat haittavaikutuksia 50 % testieliöistä. Seurantanäytteenotto toteutettiin 3 kk kuluttua koetoiminnasta. Tutkimuksissa määritettiin haitta-aineiden liukoisuudet modifioidulla diffuusiotestillä, jonka tulokset on esitetty seurantatutkimusten yhteydessä.

18 5. Seurantatutkimustulokset Huonojen jääolosuhteiden vuoksi porakonekairanäytteenottoa ei voitu toteuttaa, joten seurantanäytteet otettiin kaivinkoneella louhepenkereen reunalta noin 1,5 m altaan vedenpinnan alapuolelta. Näytteenotto toteutettiin noin 3 kk koetoiminnanpäättymisen jälkeen Kaikki seurantanäytteet otettiin samassa yhteydessä, mutta osaa näytteistä säilytettiin laboratoriossa kylmässä ja pimeässä 6 kk seurantatutkimuksia varten. Näytteet otti sertifioitu ympäristönäytteenottaja. Kaivinkoneella otetuista näytteistä erotettiin laboratoriossa lujuus-, vedenläpäisevyys- ja liukoisuustestiä varten lieriönmalliset koekappaleet. Kuva 13. Seurantanäytteenotto tehtiin kaivinkoneella Kuva 14. Stabiloitua massaa

19 5.1 Vedenläpäisevyys Näytteiden vedenläpäisevyys määritettiin pehmeäseinämäisellä, takapaineisella vedenläpäisytestillä. Vedenläpäisevyys vaihteli välillä 1,9 x ,3 x 10-8 m/s, mikä vastaa lähes kaatopaikkojen pintarakenteen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysvaatimuksia sekä vedenläpäisevyystasoa, jota Vuosaaren stabiloiduilta TBT-massoilta vaadittiin. Taulukko 5. Seurantanäytteiden vedenläpäisevyys Näyte Lujittumisaika [kk] Vedenläpäisevyyskerroin k [m/s] Tutkimuspiste 2 3 3,0 x 10-9 Tutkimuspiste 2 6 5,3 x 10-8 Tutkimuspiste 5 3 2,1 x 10-9 Tutkimuspiste 5 6 1,9 x Lujuus Seurantanäytteistä määritettiin 1-aksiaalinen puristuslujuus 3 kk ja 6 kk iässä. Yksittäisten näytteiden lujuusvaihtelu on suurta. Seurantanäytteiden 3 kk ja 6 kk lujuuksista laskettiin keskiarvot ja sitä verrattiin työnaikana otettujen näytteiden 1 kk lujuuden keskiarvoon. Keskimääräinen lujuus on kasvanut 1 6 kk lujittumisjakson aikana 100 kpa:sta 400 kpa:iin. Todellinen keskimääräinen lujuus altaassa olevalla stabiloidulla massalla on jonkin verran alhaisempi, sillä seurantanäytteenotossa havaittiin myös pehmeäksi jäänyttä massaa, jossa sideaineen epätasaisen sekoittumisen vuoksi lujuus on jäänyt alhaisemmaksi. Taulukko 6. Seurantanäytteiden puristuslujuus Näyte Lujittumisaika [kk] Puristuslujuus [kpa] Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste Tutkimuspiste keskiarvo keskiarvo keskiarvo 6 408

20 5.3 Haitta-aineiden liukoisuus Tulokset Seurantanäytteestä tutkittiin 3 kk lujittumisen jälkeen lyijyn, sinkin, arseenin, kromin, molybdeenin, kuparin, organotina-, PCB-, PAH-yhdisteiden liukoisuudet modifioidulla diffuusiotestillä. Modifioitu diffuusiotesti perustuu hollantilaiseen standardiluonnokseen NVN 7347 vuodelta Alun perin testi on tarkoitettu epäorgaanisten haitta-aineiden liukoisuuden määrittämiseen tiivistetystä, rakeisesta materiaalista pintaliukenemisen ja diffuusion kautta, mutta VTT on soveltanut testiä myös kiinteiden/kiinteytettyjen lieteja savimaisten materiaalien liukoisuuden tutkimiseen. Esimerkiksi Vuosaaren TBT-massojen liukoisuudet tutkittiin modifioidulla diffuusiotestillä. Testin tuloksena ilmoitetaan näytekappaleen päätypinnalta liuenneiden haittaaineiden määrä (mg/m 2 ) aikayksikössä. Testissä näytekappale on päällystetty päätypintaa lukuun ottamatta. Näytekappale upotetaan ionivaihdettuun veteen, jonka ph on säädetty arvoon 4. Vettä vaihdetaan standardin mukaan 8 kertaa (6 h, 24 h, 54 h, 4 vrk, 9 vrk, 16 vrk, 36 vrk, 64 vrk), mutta tässä työssä standardia sovellettiin tekemällä 4 vrk, 16 vrk vedenvaihdot sekä 64 vrk lopetus. Vesinäytteistä analysoitiin haitta-aineiden liukoisuudet sekä ph ja sähkönjohtavuus (EC). Useiden haitta-aineiden liukoisuudet jäivät alle laboratorion määritysrajojen. Tällöin kumulatiivisen liukoisuuden laskemiseen käytettiin määritysrajan arvoa. Seurantanäytteestä ei analysoitu haitta-aineiden kokonaispitoisuuksia, joihin liukoisuuksia olisi voinut verrata. Taulukossa 8 on esitetty diffuusiotestin tulokset ja kuvissa liukoisuuskuvaajat. Organotinayhdisteiden liukoisuudet jäivät alhaisiksi verrattuna Vuosaaren sallittuihin tributyylitinan (TBT) ja trifenyylitinan (TPhT) liukoisuuksiin. TPhT:n liukoisuudet jäivät alle määritysrajojen kaikissa näytteissä. Di- ja monobutyylitinojen (DBT ja MBT) liukoisuudet olivat suurempia kuin triorganotinojen, mutta ne eivät ole vesieliöille yhtä haitallisia yhdisteitä kuin triorganotinat. Myös metallien liukoisuudet jäivät hyvin alhaisiksi verrattuna mineraalisten teollisuusjätteiden liukoisuusraja-arvoihin. Kaikkien muiden analysoitujen metallien liukoisuudet lukuun ottamatta sinkkiä alittivat määritysrajat. Taulukko 7. Diffuusiotestinäytteiden ph ja sähkönjohtavuus Näyte ph EC 25ºC [vrk] [ms/m] 4 10, , ,9 55

21 Taulukko 8. Diffuusiotestinäytteiden kumulatiiviset liukoisuudet pinta-alaa kohti ja raja-arvovertailu. Kumulatiivinen liukoisuus [mg/m 2 ] Liukoisuus rajaarvo* Haitta-aine 4 vrk 16 vrk 64 vrk [mg/m 2 ] TBT 0,005 0,008 <0,012 0,672 (64 vrk)** DBT 0,478 1,007 1,415 MBT 0,086 0,192 0,282 TPhT <0,004 <0,008 <0,012 0,726 (64 vrk)** PAH 0,070 0,152 0,209 PCB <0,008 <0,016 <0,024 Pb <0,783 <1,598 <2, Zn 7,045 20,083 35, Cu <7,83 <15,98 <24, Cr <0,783 <1,598 <2, Mo <1,566 <3,195 <6, As <0,783 <1,598 <2, * Liukoisuusraja-arvo kiinteytetylle materiaalille, Sorvari, J., Suomen ympäristö 421/2000 ** Vuosaaren TBT-sedimenttien sallittu liukoisuustaso Kumulatiivinen liukoisuus [mg/m 2 ] 0,030 0,025 0,020 0,015 0,010 0,005 TBT TPhT PCB 0, Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 15. TBT:n, TPhT:n ja PCB-yhdisteiden kumulatiiviset liukoisuudet diffuusiotestissä.

22 Kumulatiivinen liukoisuus [mg/m 2 ] 1,600 1,400 1,200 1,000 0,800 0,600 0,400 0,200 MBT DBT PAH 0, Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 16. MBT:n, DBT:n ja PAH-yhdisteiden kumulatiiviset liukoisuudet diffuusiotestissä. Kumulatiivinen liukoisuus [mg/m 2 ] 7,000 6,000 5,000 4,000 3,000 2,000 1,000 As Pb Mo Cr 0, Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 17. Arseenin, lyijyn, molybdeenin ja kromin kumulatiiviset liukoisuudet diffuusiotestissä.

23 Kumulatiivinen liukoisuus [mg/m 2 ] 40,000 35,000 30,000 25,000 20,000 15,000 10,000 5,000 Cu Zn 0, Testin alusta kulunut aika [vrk] Kuva 18. Kuparin ja sinkin kumulatiiviset liukoisuudet diffuusiotestissä. Diffuusiotestin näytteissä todetut haitta-aineiden konsentraatiot on esitetty taulukossa 9. Verrattaessa konsentraatioita ekologisiin tavoitepitoisuuksiin havaitaan, että haitta-aineiden konsentraatiot alittavat ekologiset tavoitepitoisuudet sekä pitoisuudet, joissa 50 % testin eliöistä on havaittu haittavaikutuksia. Talousveden laatuvaatimukset ovat haitta-aineesta riippuen lievempiä kuin ekologiset tavoitepitoisuudet, sillä esimerkiksi organotinat ovat nimenomaan vesieliöille haitallisia. Taulukko 9. Diffuusiotestinäytteiden mitatut liukoisuudet ja vertailu ekologisiin tavoitepitoisuuksiin ja haitallisiin pitoisuuksiin. Haitta-aine Yksikkö Liukoisuus näytteessä Ekologinen tavoitepitoisuus merivedessä* NOECaq makea vesi* HC50aq* RfCpv* tai Talousvesi**** 4 vrk 16 vrk 64 vrk TBT μg/l 0,006 0,004 <0,005 0,043** 0, ,75 0,9* DBT μg/l 0,61 0,65 0,50 MBT μg/l 0,11 0,13 0,11 TPhT μg/l <0,005 0,005 <0,005 0, ,68 0,9* PAH tot μg/l 0,09 0,10 0, *** *** 120*** PCB tot μg/l <0,01 <0,01 <0,01 0,1-2,0 0,005-0,01 0,03* Pb mg/l <0,001 <0,001 <0,001 0,009-2,100 0,150 0,01**** Zn mg/l 0,009 0,016 0,019 0,0033-2,700 0,089 1,5* Cu mg/l <0,01 <0,01 <0,01 0, ,800 0,018 2**** Cr mg/l <0,001 <0,001 <0,001 0,088-1,300 0,220 0,05**** Mo mg/l <0,002 <0,002 0,004 2** As mg/l <0,001 <0,001 <0,001 0, ,890 0,01**** NOECaq pitoisuus, jossa ei ole havaittu vaikutuksia eliöstössä (vesiympäristössä) HC50aq pitoisuus, joka on haitallinen 50 % testieliöistä RfCpv juomavetenä käytettävän pohjaveden enimmäispitoisuus * Reinikainen, J., Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Suomen ympäristö 23/2007 ** US EPA R6 Mar/FW Surface Water Screening Benchmark (RAIS-tietokanta) *** fenantreenille ja naftaleenille **** Taulosveden laatuvaatimukset STM 461/2000

24 6. Johtopäätökset Ympäristökauha toimi odotetulla tavalla eikä lisävettä sedimentissä ollut merkittävästi. Prosessistabilointitestin perusteella yksittäisissä näytteissä sekoitustulos on hyvin tasalaatuista, mutta sideainemäärän säätö tavoitetasolle on vielä pilottilaitteistossa puutteellista, sillä ruoppausmassamäärän säätö puuttuu. Prosessistabiloinnin kehittäminen jatkuvatoimiseksi prosessiksi edellyttää seuraavien ongelmien ratkaisemista: ruoppausmassan siirto proomusta laitteistoon pumppaamalla, ruoppausmassan tehokas välppäys, sideainesyöttöletkujen optimaalinen sijoituspaikka laitteistossa, sekoituskapasiteetin suurentaminen ja stabiloidun massan uppovalu. Nämä tekijät korjaantuvat suunnitellussa täysimittaisessa prosessistabilointilaitteistossa. Yksittäisissä näytteissä prosessistabiloinnin sekoitustulos oli tasalaatuisempaa kuin massastabiloinnissa. Massastabiloinnissa syötetty kokonaissideainemäärä oli tavoitteen mukainen. Ulkopuoliselta merialueelta otettujen sedimenttinäytteiden organotinapitoisuuksissa ei havaittu stabiloinnista ja täyttötöistä aiheutuvia muutoksia. Sijoitusaltaan vesinäytteissä havaittiin organotinayhdisteiden pitoisuuksien lievää kohoamista täyttötöiden aikana, mutta vaikutus oli lyhytaikaista ja pitoisuudet alittivat ekologiset tavoitearvot. 3 kk ja 6 kk lujittuneista seurantanäytteistä määritettiin vedenläpäisevyydet, lujuudet ja haitta-aineiden liukoisuudet. Näytteiden vedenläpäisevyydet olivat hyvin alhaisia, kaatopaikkojen pintarakenteiden tiivistyskerroksen tasoa. Lujuudet vaihtelivat yksittäisissä näytteissä, mutta aikalujittuminen oli selvästi havaittavissa verrattaessa 1 kk, 3 kk ja 6 kk keskimääräisiä lujuuksia keskenään. Haitta-aineiden liukoisuudet olivat hyvin alhaisia ja alittivat ekologiset tavoitearvot selvästi.

25 Orgaanisten haitta-aineiden mitatut pitoisuudet Liite 1a :$ µ! " #$%&&'($ )!& *&& *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* % -. %.. '&/ 0.&-.&01.&.%.&.%.&.%.&.%.&.'.&.%.&.-.&.1.&./.&.0.&./.&..&.0.&..&.%.&.' ' %.0 0 %.% / %%. 2 %.0 3 %% '&3 '-&%.&/..&.%.&.%.&.%.&.%.&./.&.%.&.-.&.1.&./.&.0.&./.&..&.0.&.'.&.%.&.' 1 %.. - 4%.. %. 11 '&3 /%&1 %&0.&.%.&.%.&.'.&.%.&.-.&.'.&3.&%-.&%3.&%2.&%/.&./.&%%.&./.&.%.&.2 %% -- % %'0 %' %. %0 %%1 0&% 2-&%.&./.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&..&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.%.&.% %/ %3 %2 %%0 %3 %.- 0&' /.&..&0..&.%.&.%.&.%.&.%.&..&.%.&.1.&.2.&.0.&.'.&.0.&..&.0.&..&.%.&.' %1 %%1 ""555""" "57 :$ µ / 8%.% 8%%1 8%'1 8%/' 8%1. 99 )9 :9 99 ); *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* *,"* µ*,"* µ*,"* µ*,"* µ*,"* µ*,"* % -. %.. '&/ 0.&-.&..2.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&...&..% / / %. / / ' %.0 0 %.% / %%. 2 %.0 3 %% '&3 '-&%.&...&..%.&..%.&...&..%.&..0.&..3.&..2 % %% %. /. / 1 %.. - 4%.. %. 11 '&3 /%&1.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..% % / %. %. / %% -- % %'0 %' %. %0 %%1 0&% 2-&%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..% % / %. / / %/ %3 %2 %%0 %3 %.- 0&' /.&..&..'.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..%.&..% %0 %% %% %3. / %1 %%1 ""555""" "57

26 Normalisoidut orgaanisten haitta-aineiden pitoisuudet LIITE 1b '5! "# %& '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ ' )*+,)),)),)),)) )) ))- ))+ ))* )). )) ))* )),)) )) $# *. / 0 ).,)),)),)),)),)) ))- ))+ ))* )). )) ))* )),)) )) + - ) *,)),)) )),)) )- )/ ). )). ) )). )) ))/ *,)).,)),)),)),)),)),)) )) )),)),)),)),)),)),)),)),)). / 0 )*,)),)),)),)) )),)) ))+ ))/ )) ))* )) ))* )),)) )) + ' ) ) 22 "2 32 2#2 2242#2 %& '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ '$($ µ$($ µ$($ µ$($ µ$($ µ$($ ' ))0,',',',' ))) ))) *,' *. / 0 )).*,',',' ) ),',',',',',',',',',' *,',',',',',',',',',',',','. / 0 )))0,',',',',',',' / / +

27 Metallien mitatut pitoisuudet Liite 1c µ! " " " " #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ #$ % &' %'' (& )*+ ('*&,*+ '* '*+ '*% - ). ( % )- %, &) %, ) %'( ( %'% + %%'. %'(, %% (& )*, )&*%,* '* '*+ '*',. )+ ) % ), %. -& %. - %'' & /%'' %' --*) +( )*, +%*- -*, '* '*+ '* -) )- %& %*' (+ %& & %)' %% &-*. % %)( %) %' %( %%- (, (*%.&*% %- '* '*+ '* -% )+ %, % (+ ' &( %' %+ %, %. %%( %, %'& (+ (*) +'*' -*) '* '*+ '*%,- () ) % (% %- -, %+' %- %%- $01123$$$

28 Metallien normalisoidut pitoisuudet Liite 1d )!*!+!)! "# $ $$# $ % & # &! ""' &' $ ' ( ' " (! &% ( & & (( $ % (! %$ " $## & #! "" & $$ ' % "# (

29 Laadunvalvontanäytteet Liite 2a PVM Proomu Käsitellyt m3 w(proomu ka) [%] Stabilointitekniikka näytetunnus ei tehty ei tehty prosessistabilointi prosessistabilointi massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a massastabilointi, sekoitustyökalu a NITON-XRF Ca-pitoisuus [ppm] Puristuslujuus vedenläp. Penetrometri Sideainemäärä [kg/m 3 ] Määr.1 Määr. 2 Määr. 3 Määr. 4 Keskiarvo (lujittumisaika) [kpa] w [%] koekpl (mittaus ) Laboratorio Niton-XRF LIFE 1/pr1/ /klo X 60 1,25 97 LIFE2/pr1/ /klo ,1 (36 vrk) 65 1, LIFE3/pr1/ /klo X 32 1, LIFE4/pr1/ /klo ,5 (36 vrk) LIFE5/pr1/ /klo X 55 1,5 188 LIFE6/pr1/ /klo ,9 (36 vrk) 70 2,4 125 LIFE7/pr1/ /klo X 45 1,2 147 LIFE8/pr1/ /klo ,8 (36 vrk) niton/pr1/ /klo ,5 95 niton/pr1/ /klo ,5 88 niton/pr1/ /klo , LIFE9/pr1/ /klo ,7 (36 vrk) 81 0, LIFE10/pr1/ /klo X 58 X niton/pr1/ /klo ,1 73 niton/pr1/ /klo ,25 65 LIFE11/pr2/ /klo (35 vrk) 67 0, niton/pr2/ /klo ,25 32 LIFE12/pr2/ /klo X 63 0,75 36 LIFE13/pr2/ /klo ,7 (35 vrk) 80 X 0, niton/pr2/ /klo LIFE14/pr2/ /klo LIFE15/pr2/ /klo LIFE16/pr2/ /klo ,4 (34 vrk) LIFE17/0-näytepr3/ /klo LIFE18/pr3/ /klo ,3 (31 vrk) LIFE19/pr3/ /klo LIFE20/pr3/ /klo LIFE21/pr3/ /klo X LIFE22/pr3/ /klo LIFE23/pr3/ /klo LIFE24/pr3/ /klo LIFE25/pr4/ /klo LIFE26/pr4/ /klo LIFE27/pr4/ /klo ,9 (30 vrk) LIFE28/pr4/ /klo LIFE29/pr4/ /klo LIFE30/pr4/ /klo LIFE31/pr4/ /klo LIFE32/pr5/ /klo LIFE33/pr5/ /klo LIFE34/pr5/ /klo ,9 (30vrk) LIFE35/pr5/ /klo LIFE36/pr6/ /klo LIFE37/pr6/ /klo XX 55 X 120 LIFE38/pr6/ /klo LIFE39/pr6/ /klo ,3 (30 vrk) LIFE40/pr6/ /klo LIFE41/pr7/ /klo LIFE42/pr7/ /klo LIFE43/pr7/ /klo LIFE44/pr7/ /klo ,2 (29 vrk) LIFE45/pr7/ /klo LIFE46/pr8/ /klo LIFE47/pr8/ /klo LIFE48/pr8/ /klo ,7 (29 vrk) 57 X 150 LIFE49/pr8/ /klo

30 Laadunvalvontanäytteet Liite 2b PVM Proomu Käsitellyt m3 w(proomu ka) [%] Stabilointitekniikka näytetunnus NITON-XRF Ca-pitoisuus [ppm] Puristuslujuus vedenläp. Penetrometri Sideainemäärä [kg/m 3 ] Määr.1 Määr. 2 Määr. 3 Määr. 4 Keskiarvo (lujittumisaika) [kpa] w [%] koekpl (mittaus ) Laboratorio Niton-XRF noin 100 massastabilointi, LIFE50/pr9/ /klo (silmämääräinen sekoitustyökalu a LIFE51/pr9/ /klo ,7 (28 vrk) arviointi) LIFE52/pr9/ /klo LIFE53/pr9/ /klo ,3 massastabilointi, LIFE54/pr10/ /klo sekoitustyökalu a LIFE55/pr10/ /klo LIFE56/pr10/ /klo LIFE57/pr10/ /klo ,8 (28 vrk) 64 X ,6 massastabilointi, LIFE58/pr11/ /klo sekoitustyökalu a LIFE59/pr11/ /klo LIFE60/pr11/ /klo massastabilointi, LIFE61/pr12/ /klo ,8 (28 d) 54 X 132 sekoitustyökalu b LIFE62/pr12/ /klo LIFE63/pr12/ /klo LIFE64/pr12/ /klo massastabilointi, LIFE65/pr13/ /klo sekoitustyökalu b LIFE66/pr13/ /klo ,4 (28 d) LIFE67/pr13/ /klo LIFE68/pr13/ /klo massastabilointi, LIFE69/pr14/ /klo ,7 (28 d) sekoitustyökalu b LIFE70/pr14/ /klo LIFE71/pr14/ /klo LIFE72/pr14/ /klo massastabilointi, LIFE73/pr15/ /klo ,4 (27 d) sekoitustyökalu b LIFE74/pr15/ /klo LIFE75/pr15/ /klo LIFE76/pr15/ /klo massastabilointi, LIFE77/pr16/ /klo ,8 (27 d) sekoitustyökalu b LIFE78/pr16/ /klo LIFE79/pr16/ /klo LIFE80/pr16/ /klo massastabilointi, LIFE81/pr17/ /klo ,6 (26 d) sekoitustyökalu b LIFE82/pr17/ /klo LIFE83/pr17/ /klo LIFE84/pr17/ /klo massastabilointi, LIFE85/pr18/ /klo sekoitustyökalu b LIFE86/pr18/ /klo LIFE87/pr18/ /klo kaikkien prosessistabilointinäytteiden Ca-määritysten ka kaikkien massastabilointinäytteiden Ca-määritysten ka X = koekappaleet tehty, ei koestettu, säilytys +8 C

31 Koetoiminta, Turun satama, Vesistöntarkkailun tulokset LIITE 3 Havaintoaika Meren pinnan korkeus Sijainnit koordinaatit (KKJ) Merivesi Allasvesi Ilman lämpötila Näkösyvyys allas X (Pohjoinen) Y (Itä) cm cm C m TP klo 10: ,8 TP klo 8: klo 11: ,8 Sijainnit koordinaatit (TKU) klo 10: X (Pohjoinen) Y (Itä) klo 10: ,8 TP , , klo 10: TP , , klo 9: , klo 10: klo 10: , klo 13: klo 10: Sedimenttinäytteet TP5 Sedimenttinäytteet TP6 Näytteenottopvm Mitatut pitoisuudet (mittausepävarmuus %) Kuiva-aine hehkutushäviö Tributyylitina (TBT) Dibutyylitina (DBT) Monobutyylitina (MBT) Trifenyylitina (TPhT) Dioktyylitina TBT+TPhT tuorepainosta kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa % % g/kg g/kg g/kg g/kg g/kg g/kg (ennen täyttötöitä) 28 7, < (täyttötöiden aikana) 26 7, < (täyttötöiden päättymisen jälkeen) 33 7, Normalisoidut pitoisuudet (ennen täyttötöitä) (täyttötöiden aikana) (täyttötöiden päättymisen jälkeen) Näytteenottopvm Mitatut pitoisuudet (mittausepävarmuus %) Kuiva-aine hehkutushäviö Tributyylitina (TBT) Dibutyylitina (DBT) Monobutyylitina (MBT) Trifenyylitina (TPhT) Dioktyylitina TBT+TPhT tuorepainosta kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa kuiva-aineessa % % g/kg g/kg g/kg g/kg g/kg g/kg (ennen täyttötöitä) 29 8, < (täyttötöiden aikana) 26 7, < (täyttötöiden päättymisen jälkeen) 37 7, Normalisoidut pitoisuudet (ennen täyttötöitä) (täyttötöiden aikana) (täyttötöiden päättymisen jälkeen) Keltaisella taustavärillä merkityt pitoisuudet ylittävät ruoppausmassoille annetun tason 1 (haitaton) mukaisen pitoisuusrajan (3 g/kg) Punaisella taustavärillä merkityt pitoisuudet ylittävät ruoppausmassoille annetun tason 2 (pilaantunut) mukaisen pitoisuusrajan (200 g/kg) Allasvesinäytteet Pitoisuudet g/l (mittausepävarmuus %)!! " # $!!!! " #% &!!"# ## ## pitoisuus, jossa ei ole havaittu vaikutuksia eliöstössä (vesiympäristössä) pitoisuus, joka on haitallinen 50 % testieliöistä * US EPA R6 Mar/FW Surface Water Screening Benchmark (RAIS-tietokanta) ** Reinikainen, J., Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet, Suomen ympäristö 23/2007

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47 RAKEISUUS Turku Life SAVI SILTTI HIEKKA SORA 100 % 0,0002 0,002 0,006 0,02 0,06 0,2 0, % 80 % 70 % 60 % Läpäisy 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0,0002 0,0006 0,002 0,006 0,02 0,06 0,125 0,25 0, ,5 63 Raekoko [ mm ] Proomu 2 w=95,3% Proomu 7 w=97,9% Proomu 10 w=96,9% Proomu 14 w=114% Proomu 17 w=102%

48 Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, VAHTI TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Asiakas Turun kaupunki, Turun satama, Pansio Diaarinumero LSY-2006-Y-321 Kirjenumero Aika Paikka Pansion Satama Läsnä Matti J. Niemi, Turun Satama Jouni Hilldèn, Turun Satama Elvi Hakila, LOS Tarkastuksen aihe Suunnitelman mukainen Jäte Pima Tarkastuskäynti Käsitelty asia Turun Sataman Pansion satamassa suoritettu ruoppausmassojen prosessistabilointikokeilun tarkastus. 1. Stabilointi on alkanut (ilmoitus tullut ) ja loppunut Matti J. Niemi, Turun Satama, on toiminut koetoiminnan yhteyshenkilönä. Ympäristökeskuksen vesiensuojelu- ja vesiensuunnitteluosasto on seurannut ruoppausta ja stabilointityön edistymistä useasti. Työ on otettu vastaan sataman taholta Toiminnan lopettamisilmoitus on kuitattu tällä tarkastuksella ja muistiolla. 2. Stabiloitu massa on ruopattu Pansion sotasataman alueelta ja sen määrä on m3. Stabilointiin on käytetty 90 kiloa sementtiä ja 60 kiloa lentotuhkaa kuutiolle massaa. 3. Stabilointi suoritettiin kolme päivää varsinaisen suunnitelman mukaan stabiloimalla massa siirtovaiheessa proomusta altaaseen. Pakkanen ja prosessilaitteistojen pienuus/sopimattomuus aiheuttivat sen, että ruuvikuljetin ei toiminut ja käyttöön otettiin koetoimintailmoituksessa esitetty varasuunnitelma sillä poikkeuksella, että stabilointi suoritettiin proomussa stabilointikonttien sijaan. Proomusta stabiloitu massa siirrettiin penkereelle noin vuorokaudeksi ja "puskettiin" siitä altaaseen puskutraktorilla. Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, Turku Vaihde Neuvonta Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Växel Rådgivning Valtakatu 6, Pori Vaihde Neuvonta Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Växel Rådgivning

49 4. Päätöksen mukainen tarkkailusuunnitelma on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja ympäristökeskus on hyväksynyt sen Ramboll Finland Oy suorittaa tarkkailusuunnitelman mukaisesti näytteiden oton ja analysoinnin. 6. Näytteidenottoa tulee suorittaa koetoimintapäätöksen mukaisesti kuuden kuukauden ajan. Tämän jälkeen kolmen kuukauden kuluttua tulee jättää loppuraportti koetoiminnan päästöistä ja vaikutuksista mereen Lounais-Suomen ympäristökeskukselle. 7. EU-hankkeena toteutettavan ruoppausmassojen käsittelyn seurantaryhmä kokoontuu tammikuussa 2008 arvioimaan hanketta. Tulos Asia selvinnyt Laadittu Turku Elvi Hakila Jakelu sähköisesti Turun satama/ Niemi Turun kaupungin ympäristötoimisto/ Mäki LOS/Helminen, Nieminen

50