YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 71/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 289 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2008/3 Dnro LSY 2006 Y 289 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/2005/3 lupamääräyksen 8, jota on muutettu Vaasan hallintooikeuden päätöksellä nro 05/0438/3, muuttaminen, Helsinki Helsingin Satama PL Helsingin kaupunki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Pilaantuneet sedimentit hyötykäytetään Vuosaaren sataman rakenteissa. Massat on sijoitettu ja stabiloitu Vuosaaren satamaalueeseen kuuluvalle Niinilahden alueelle Helsingin kaupungissa. Ympäristönsuojelulain 58 Länsi Suomen ympäristölupavirasto on ratkaissut lupaasian, jonka määräyksen muuttamista tämä hakemus koskee. Hakemus on toimitettu Länsi Suomen ympäristölupavirastoon ja sitä on täydennetty Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöä satamarakenteissa koskevan päätöksen nro 26/2005/3. Päätöksessä myönnettiin ympäristölupa pääasiassa tributyylitinalla (TBT) pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöön Vuosaaren sataman satamarakenteissa Niinilahden alueella. Lupa koski Vuosaaren satamahankkeisiin liittyviltä alueilta ruopattavia ja Käärmeniemeen väliaikaisesti varastoituja pilaantuneita sedimenttejä, niiden käsittelyä ja sijoittamista satamarakenteisiin. Päätöksessä myönnettiin myös lupa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.

2 2 Vaasan hallinto oikeus on antanut päätöksen nro 05/0438/3, jossa se muutti eräitä lupamääräyksiä. Lupamääräyksestä 8 kumottiin ja poistettiin lupamääräyksen toinen kappale, joka koski kivihiilen lentotuhkan ja rikinpoiston lopputuotteiden käyttöä stabiloinnissa sementin lisäksi. Muutoksen seurauksena lupamääräys kuuluu kokonaisuudessaan seuraavasti: "8. Täyttöalueille siirrettävät pilaantuneet sedimentit on stabiloitava kauttaaltaan kiinteään ja satamakentän geotekniset kantavuusvaatimukset täyttävään tilaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Stabiloidun massan puristuslujuus on oltava vähintään 140 kpa ja vedenläpäisevyys (K) enintään 5 x 10 9 m/s." Korkein hallinto oikeus on antanut päätöksen taltio nro 2914, jossa se ei muuttanut hallinto oikeuden päätöstä. Töidenaloittamisluvan osalta korkein hallinto oikeus katsoi, ettei ympäristölupaviraston olisi tullut päätöksessään määrätä, että luvan tarkoittama toiminta voidaan lupapäätöstä noudattaen aloittaa muutoksenhausta huolimatta. Ympäristölupavirasto on antanut päätöksen nro 53/2006/3, jossa se hyväksyi Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöä satamarakenteissa koskevan päätöksen nro 26/2005/3 lupamääräyksen 11 mukaisen pilaantuneiden sedimenttien massastabilointisuunnitelman. Asiassa tehty valitus on hylätty Vaasan hallinto oikeuden antamalla päätöksellä nro 07/0150/1 ja korkeimman hallinto oikeuden antamalla päätöksellä taltio nro 306. HAKEMUS Helsingin Satama on pyytänyt, että Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/2005/3, jota on muutettu Vaasan hallinto oikeuden päätöksellä nro 05/0438/3, lupamääräys 8 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 8. Täyttöalueille siirrettävät pilaantuneet sedimentit on stabiloitava kauttaaltaan satamakentän geotekniset kantavuusvaatimukset täyttävään tilaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Stabiloidun massan vedenläpäisevyys (K) saa olla keskimäärin enintään 5 x 10 9 m/s. Perustelut Hakijan perustelut lupamääräyksen muuttamiselle ovat tiivistettynä seuraavat: Stabiloidun rakenteen lujuuden osalta hakijan lähtökohtana on ollut pilaantuneiden sedimenttien massastabilointi siten, että stabiloitu rakenne täyttää satamakentän geotekniset kantavuusvaatimukset. Satamakentän geoteknisessä suunnittelussa on käytetty lähtökohtana pintakuormaa kg/m 2 (= 60 kn/m 2 = 60 kpa), joka vastaa viiden päällekkäisen 20 jalan kontin aiheuttamaa maksimikuormitusta.

3 3 Tuotantostabiloinnin kairaustulosten ja käytännössä todetun kantavuuden perusteella stabiloidun rakenteen lujuus ja kantavuus ovat satamakenttäkäytössä riittäviä. Stabiloidulle rakenteelle asetetut vedenläpäisevyysarvovaatimukset täyttyvät tehtyjen 59 vedenläpäisevyysmäärityksen perusteella. Stabiloidun rakenteen laboratoriossa määritetyllä puristuslujuudella ei ole merkitystä stabiloidusta rakenteesta aiheutuvien potentiaalisten ympäristövaikutusten kannalta, vaan vedenläpäisevyys on tässä suhteessa ratkaiseva laatuparametri. Esko Rossi Oy:n laatiman päivätyn riskinarvion perusteella rakenteiden läpi suotautuvien vesien mukana mereen kulkeutuvien haitta aineiden määrät jäävät merkityksettömän pieniksi ja haittaaineiden leviäminen diffuusion vaikutuksesta ja kulkeutuminen mereen on niin vähäistä, että niistä ei aiheudu haittaa herkimmillekään vesieliöille meressä. Rakenteet tulevat routarajan alapuolelle, missä ne ovat vakio olosuhteissa eikä haitta aineiden liukoisuuden lisääntyminen pitkällä aikavälillä ole todennäköistä, vaan diffuusio hidastuu ajan myötä pitoisuuksien pienentyessä rakenteen pintakerroksessa. Pelkästään Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 26/2005/3 lupamääräyksissä 1 7 asetetut täyttöalueiden rakenteita koskevat vaatimukset varmistavat sen, ettei pilaantuneista sedimenteistä aiheudu pitkälläkään aikavälillä maaperän, pohjaveden tai ympäristön pilaantumista, eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Laboratoriossa tehtävä puristuslujuusmääritys ei sovellu käytetyllä menetelmällä stabiloidun massan lujuuden testaamiseen. Niinilahden täyttöalueen riittävä kantavuus ja lujuus ovat erityisesti ja yksinomaan Helsingin Sataman intressissä. Stabiloidun massan vedenläpäisevyyttä koskevan enimmäisarvon esittäminen keskiarvovaatimuksena ehkäisee valvonnallisia tulkintaongelmia. ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Länsi Suomen ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, että kyseisen kaltaisesta kiinteytetystä materiaalista ei ole käytettävissä kokemusperäistä tietoa. Se, miten materiaali toimii rakenteessa pitkällä aikavälillä, tulisi esittää eli toimiiko kiinteytetty massa yhtenä kappaleena vai mureneeko se vähitellen käytön aikana.

4 4 Jos hyötykäytettävälle kiinteytetylle massalle ei enää aseteta lupamääräyksessä puristuslujuusvaatimusta, on se korvattava jollakin muulla kiinteytyneen massan geoteknisiä ominaisuuksia kuvaavalla vaatimuksella (esim. leikkauslujuus, kantavuus tms. vaatimus). Kiinteytetyn massan on riittävällä varmuudella kestettävä siihen kohdistuvat rasitukset rakenteen suunnitellun käyttöiän. Kiinteytyneellä massalla tulee olla yksi tai useampi ominaisuus, jota satamakentän alusrakenteelta vaaditaan, jotta toiminta olisi jäteasetuksen liitteessä 5 tarkoitettu hyödyntämistoiminto. Tällainen laatukriteeri tulisi edellyttää hakijalta ja se tulisi asettaa annettavassa lupapäätöksessä. Jos vedenläpäisevyys asetetaan keskimääräisenä vaatimuksena, se mahdollistaa rakenteessa jopa hyvin vettäläpäisevien arvojen hyväksymisen. Stabiloidun rakenteen on oltava lähes vettäläpäisemätön, mikä on varmistettava lupamääräyksessä. Vedenläpäisevyysarvon esittäminen keskiarvovaatimuksena ei ole perusteltua valvonnallisten tulkintaongelmien ehkäisemiseksi. Lupamääräystä ei ole syytä muuttaa tältä osin. Pintarakenteiden valmistuttua rakenteiden kuntoa, kuten halkeilua ja painumia, on tarkkailtava säännöllisesti. Toiminnanharjoittajalta on edellytettävä riskinarvio toteutuneesta rakenteesta. Riskinarviossa on esitettävä myös hyötykäytettävän rakenteen käytönaikaiset toiminnalliset riskit kuten mahdolliset painumat ja rakenteen mureneminen. 2) Helsingin kaupungin ympäristökeskus on katsonut, että luvan mukaisella pintarakenteiden tiivistämisellä ja stabiloidun rakenteen salaojituksella voidaan riittävästi pienentää sedimentin suotovesien aiheuttamaa riskiä ympäristölle, vaikka lupamääräys muutettaisiin koskemaan vedenläpäisevyyden (K) keskiarvoa. Lupamääräyksessä tulee mainita sallittu vedenläpäisevyyden (K) vaihteluväli. Hakijalla on oltava hyväksyttävä suunnitelma TBT pitoisen suotoveden käsittelystä vaarattomaksi, jos päästötarkkailussa havaitaan suotoveden TBT pitoisuuden aiheuttavan riskiä pohja tai pintavedelle. Stabilointialueen lopullisen käytön aiheuttama yläpuolinen kuormitus tulee mitoittaa ja lopullinen käyttö suunnitella toteutuneen massan puristuslujuuden mukaiseksi. Puristuslujuuden lukuarvosta (kpa) ei näin ollen tarvitse erikseen määrätä. Hakijan vastine Helsingin Satama on katsonut, että lupamääräys tulisi muuttaa ensisijaisesti hakemuksessa esitetyn mukaiseksi: 8. Täyttöalueille siirrettävät pilaantuneet sedimentit on stabiloitava kauttaaltaan satamakentän geotekniset kantavuusvaatimukset täyttävään tilaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Stabiloidun massan vedenläpäisevyys (K) saa olla keskimäärin enintään 5 x 10 9 m/s.

5 5 HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Rakenteen laatua kuvaavaa puristuslujuuden korvaavaa parametria koskevasta vaatimuksesta hakija on todennut, että stabiloidun rakenteen päälle rakennetaan päällysrakenne (tyyppiä 4N), jonka kokonaispaksuus on 120 cm ja kantavuusluokka 370 MPa. Tämä kantavuus on saavutettavissa, kun pohjamaa on pehmeää savea tai liejua. Stabiloidussa rakenteessa on nyt saavutettu kuivakuorisaveen verrattavissa oleva kantavuus, jonka päälle riittäisi 80 cm:n paksuinen päällysrakenne. Hyötykäyttöalueen rakenne on siis kantavuuden osalta selvästi ylimitoitettu. Satamakenttien sallittu enimmäispainuma on 15 cm. Tehdyllä/tehtävällä esikuormituksella loppupainuma saadaan puolitettua. Rakenteen vedenläpäisevyyttä (K) koskevien vaatimusten osalta hakija on katsonut, että vedenläpäisevyysarvoa koskevaa muutosesitystä voidaan tarvittaessa tarkentaa seuraavasti: Stabiloidun massan vedenläpäisevyys (K) saa olla keskimäärin enintään 5 x 10 9 m/s. Yksittäisistä koekappaleista määritetty vedenläpäisevyys (K) saa olla enintään 7,5 x 10 9 m/s sillä poikkeuksella, että tämän arvon ylittävien vedenläpäisevyysarvojen suhteellinen osuus saa olla enintään 10 % määritettyjen vedenläpäisevyysarvojen kokonaismäärästä. TBT pitoisen suotoveden käsittelysuunnitelmaa koskevan vaatimuksen osalta hakija on todennut, että se on toimittanut Länsi Suomen ympäristölupaviraston hyväksyttäväksi Vaasan hallinto oikeuden päätöksessään nro 05/0430/3 lupamääräykseen 3 tekemän lisäyksen mukaisen suunnitelman siitä, miten estetään pohjaveden ja meriveden pääsy kosketuksiin stabiloitavan rakenteen kanssa. Suunnitelmaan sisältyy hyötykäyttöalueen tiivistys ja salaojarakenteiden toteuttamista koskeva periaatesuunnitelma. Asfalttipäällysrakenteen ansiosta salaojajärjestelmään kertyvä suotovesimäärä on todennäköisesti vähäinen. Suunnitelman mukaisten ympärysoja, pintasalaoja ja tiivistysrakenteiden sekä stabiloidun rakenteen pienen vedenläpäisevyyden ansiosta myöskään stabiloituun rakenteeseen ei todennäköisesti imeydy mainittavia määriä suotovesiä. On epätodennäköistä, että päästötarkkailussa havaittaisiin suotoveden TBT pitoisuuden aiheuttavan riskiä pohja tai pintavedelle. Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden sedimenttien hyötykäyttöhankkeesta on laadittu kaksi riskinarviota ( ja ). Hakija on katsonut, ettei kolmatta riskinarviota ole tarpeen laatia. Hakija on ja toimittanut ympäristölupavirastoon lisäselvityksenä mm. stabilointitöiden täydentävien laadunvalvontatutkimusten yhteenvetoraportit ja tuotantostabiloinnin vedenläpäisevyysmääritysten tulokset.

6 6 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen nro 26/2005/3 lupamääräyksen 8 kuulumaan seuraavasti: 8. Täyttöalueille siirrettävät pilaantuneet sedimentit on stabiloitava kauttaaltaan satamakentän geotekniset kantavuusvaatimukset täyttävään tilaan suunnitelmassa esitetyllä tavalla. Stabiloidun massan vedenläpäisevyys (K) saa olla keskimäärin enintään 5 x 10 9 m/s. Yksittäisistä koekappaleista määritetty vedenläpäisevyys (K) saa olla enintään 7,5 x 10 9 m/s sillä poikkeuksella, että tämän arvon ylittävien vedenläpäisevyysarvojen suhteellinen osuus saa olla enintään 10 % määritettyjen vedenläpäisevyysarvojen kokonaismäärästä. Perustelut Saadun selvityksen perusteella stabiloidun rakenteen lujuus ja kantavuus ovat satamakenttäkäytössä riittäviä. Päällysrakenne varmistaa hyötykäyttöalueen käyttökelpoisuuden satamakenttänä. Hyötykäyttöalueella voidaan saavuttaa sellainen lujuus, joka saataisiin, jos stabiloitu rakenne korvattaisiin louheella tai muulla vastaavalla materiaalilla, jolla täyttötyö muuten tehtäisiin. Rakenne on kantavuuden osalta ylimitoitettu. Satamakentän riittävä kantavuus on hakijan oman edun mukaista. Esikuormitetun satamakentän enimmäispainuma jäänee alle 10 cm. Pintarakenteiden kuntoa on lupamääräyksen 7 mukaan tarkastettava vähintään kaksi kertaa vuodessa. Puristuslujuuden tai sitä korvaavan muun parametrin vähimmäisarvosta ei näin ollen ole tarpeen määrätä lupamääräyksessä. Vedenläpäisevyydestä on Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 26/2005/3 annettu määräys sen varmistamiseksi, ettei haitallisia aineita pääse mereen. Johtuen käytetystä massastabilointimenetelmästä on ennen esikuormitusta mitatuissa vedenläpäisevyyksissä epähomogeenisuudesta johtuvaa hajontaa. Kun otetaan huomioon hakijan esittämä vedenläpäisevyyden keskiarvon käyttäminen ja siihen liitetty keskiarvon ylittävien mittaustulosten ylittämistä koskeva rajoitus, on muutettu lupamääräys riittävä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kokonaisuutena stabiloidun massan vedenläpäisevyys vastaa alkuperäisen lupamääräyksen tarkoitusta. Ympäristölupavirastolla on ollut käytettävissään hakemusasiakirjoihin liitetyt laadunvalvontatutkimusten tulokset ja ennen esikuormitusta tehdyt vedenläpäisevyyden määritystulokset. Vedenläpäisevyyden tulokset osoittavat, että keskiarvon ylittävät näytteet jakautuivat eri täyttöaltaisiin eivätkä siten olleet keskittyneet alueellisesti. Lainkohta Ympäristönsuojelulain 58

7 7 Vastaus lausunnoissa esitettyihin yksilöityihin vaatimuksiin Puristuslujuuden korvaavaa parametria ja vedenläpäisevyyttä koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto viittaa ratkaisun perusteluihin. Ympäristölupavirasto katsoo, ettei suunnitelma TBT pitoisen suotoveden käsittelystä ole tarpeen. Veden laatua koskeva lupamääräys 14 on riittävä. Lisäksi ympäristölupavirastossa on vireillä ja hyväksyttävänä hakijan suunnitelma siitä, miten estetään pohjaveden ja meriveden pääsy kosketuksiin stabiloitavan rakenteen kanssa. Pintarakenteiden tarkkailusta on jo annettu lupamääräys Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 26/2005/3. Riskinarviota koskevan vaatimuksen osalta ympäristölupavirasto toteaa, että sedimenttien hyötykäytöstä on jo tehty kaksi riskinarviota. KÄSITTELYMAKSU euroa Ympäristöministeriön ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan asetuksen (1238/2003) mukaan alueellisen ympäristökeskuksen ympäristönsuojelulain 33 :n nojalla siirtämän lupa asian käsittelystä peritään alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen (1237/2003) maksutaulukon mukainen maksu. Jätteiden hyödyntämis tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään tonnia vuodessa, lupahakemuksen käsittelymaksu on euroa. Luvanhaltijan aloitteesta vireille pannun luvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 30 % taulukon mukaisesta maksusta.

8 8 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Tapio Kovanen Hannu Kokko Anna Vaalasranta Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti, ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Anna Vaalasranta. AMV/ts

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.