Pansion satama Eristyspengeraltaan rakentaminen Kiinteistöt: ja Kiinteistöjen omistaja: Turun kaupunki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 225/2012/1 Dnro ESAVI/315/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 58 :n mukaisesta hakemuksesta, joka koskee Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Pansion eristyspengeraltaalle antaman ympäristöluvan Nro 39/2008/2 lupamääräysten 5. ja 12. muuttamista, Turku. LUVAN HAKIJA Turun Satama Linnankatu Turku Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pansion satama Eristyspengeraltaan rakentaminen Kiinteistöt: ja Kiinteistöjen omistaja: Turun kaupunki ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 58 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 58 :n perusteella ympäristöluvan muuttamista koskevan hakemuksen käsittelee ympäristöluvan myöntänyt viranomainen. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Hämeenlinnan päätoimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Turun Satamalle myöntämä ympäristölupa Nro 39/2008/2, joka koskee Pansion eristyspengerallasta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston Turun Satamalle myöntämä ympäristölupa Nro 40/2010/1, joka koskee Pansion sataman toimintaa. Vaasan hallinto-oikeuden antama päätös Nro 12/0178/1, joka koskee Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä ympäristöluvasta Nro 40/2010/1 tehtyjä valituksia. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen eikä päätös ole lainvoimainen. VIREILLÄ OLEVAT HAKEMUKSET Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa on tullut vireille Turun Sataman hakemus (ESAVI/71/04.09/2010), johon sisältyy 1) vesilain (264/1961) mukainen Pansion ro-ro-laiturin rakentamista, merialueen täyttämistä ja sataman edustan ruoppausta koskeva hakemus ja 2) ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen pilaantuneiden ruoppausmassojen hyödyntämistä satamarakenteissa koskeva hakemus sekä 3) edellä mainittujen toimintojen aloittamisluvat. Aluehallintomuutosten yhteydessä asian käsittely siirtyi Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta Etelä- Suomen aluehallintovirastolle. KAAVOITUS Pansion sataman asemakaava ja sen muutos on hyväksytty Turun kaupunginvaltuustossa. Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellään taltionumero 525 hylännyt asemakaavasta jätetyn valituksen. Kaavassa entinen telakka-alue on osoitettu satama-alueeksi (LS-1). Satama-alueen keski- ja itäosassa Pohjoissalmen ranta-alue on varattu suojaviheralueeksi (EV-1), jolla oleva puusto on säilytettävä. Alueesta on sen luontaista kasvillisuutta täydentäen kehitettävä tiheä rantavyöhyke. Pansiontien pohjoispuoli on teollisuus- tai varastorakennusten korttelialuetta (TY-1 tai T-1/kem). Teollisuus- ja varastoalueiden pohjoispuolella on lähivirkistysalue (VL/s) ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alue (VU). Asemakaavamääräyksessä velvoitetaan muun muassa, että satamaalueella ei saa pitkäkestoisesti varastoida vaarallisiksi luokiteltuja aineita. Alueen toiminnasta ei saa yhdessä vallitsevan taustapitoisuuden kanssa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia ilman laadun ohje- ja raja-arvoja ylittäviä ilman rikkidioksidi- tai typenoksidipitoisuuksia. Lisäksi toiminnasta mukaan lukien laivaliikenne ja muut satamatoiminnat, ei saa aiheutua lähiympäristöön voimassa olevia melutason ohjearvoja ylittäviä ekvivalenttisia melutasoja (LS-1).

3 3 Turun yleiskaavassa 2010, hyväksytty Turun kaupunginvaltuustossa, Pansiontien eteläpuolinen alue on merkitty pääosin liikennealueeksi (L) ja osittain virkistysalueeksi (V). Alue rajautuu vesialueeseen (W). Turun yleiskaavasta 2020, joka on hyväksytty Turun kaupunginvaltuustossa, on Korkeimman hallinto-oikeuden antamalla päätöksellä kumottu Pansiontien eteläpuolisten alueiden yleiskaavoitus. Pansiontien pohjoispuolinen alue on tuotanto- ja varastotoiminnan aluetta (T). Ympäristöministeriön vahvistamassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa Pansiontien eteläpuoliset alueet on merkitty satamaalueeksi (LS). Pansiontien pohjoispuolinen alue on työpaikka-aluetta (TP), joka sisältää pienehköjä asuinalueita. Alueelle ei voida sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriötä. Satama-alueelle on osoitettu venesatama ja Pohjoissalmeen veneilyreitti. Satama-alueeseen on liitetty suunnittelumääräys. Määräyksessä velvoitetaan suunnittelemaan satamatoiminta siten, että toiminnasta aiheutuvat typenoksidipäästöt eivät yhdessä muista lähteistä peräisin olevien päästöjen kanssa merkittävästi rehevöitä Ruissalon lehdot Natura alueen luontaisesti karuja luontotyyppejä. Ruissalon alue Pohjoissalmen eteläpuolella on merkitty suojelualueeksi (S). YLEISKUVAUS Pansion satamassa toimi ro-ro-satama ja öljysatama. Lisäksi satamaalueella sijaitsee pieni korjaustelakka ja logistiikkapalveluja sekä vähäistä autojen maahantulokunnostus- ja varustelupalveluja. Pansion satama-alueen pengeraltaaseen on sijoitettu stabiloituja ruoppausmassoja Sijoitettujen ruoppausmassojen yhteenlaskettu kokonaismäärä on m 3 itd. Ruoppausmassoissa todetut merkittävimmät haitta-aineet ovat organotinayhdisteet ja PAH-yhdisteet sekä kupari, nikkeli ja lyijy. Ruoppausmassan sideaineina on käytetty pääasiassa pikasementtiä, masuunikuonajauhetta ja lentotuhkaa sekä vähäisesti yleissementtiä. Sideaineiden yhteenlaskettu käyttömäärä oli tonnia. Stabiloidun massan päälle on asennettu suodatinkangas sekä rakennettiin hiekka- ja louhetäyttö vuonna Turun Satama hakee muutosta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Turun Satamalle myöntämän ympäristöluvan Nro 39/2008/2 lupamääräyksiin 5. ja 12. Muutokset koskevat eristyspengeraltaan pintarakenteen rakentamisaikataulua sekä hankeen vaikutustarkkailun harventamista.

4 4 VOIMASSA OLEVAT LUPAMÄÄRÄYKSET Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Turun Satamalle myöntämässä luvassa Nro 39/2008/2 lupamääräys 5. on seuraava: Stabilointi ja kentän esikuormitus on tehtävä loppuun kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Kentän pintarakenteet päällysteineen on tehtävä loppuun kolmen vuoden kuluessa stabiloinnin valmistumisesta. (YSL 43 ) Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Turun Satamalle myöntämässä luvassa Nro 39/2008/2 lupamääräys 12. on seuraava: Hankkeen vaikutuksia tulee tarkkailla merialueella kahdessa pisteessä noin 50 m:n päässä altaasta. Tarkkailua on tehtävä kerran ennen työn alkua, stabilointityön aikana kerran kuukaudessa ja stabilointityön valmistuttua neljä kertaa vuodessa. Tarkkailu voidaan lopettaa kaksi vuotta kentän päällysrakenteen valmistumisen jälkeen. Tarkkailussa on seurattava tributyylitinan ja trifenyylitinan pitoisuuksia. Tarkkailuohjelma on toimitettava tiedoksi Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava näytteenottoa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, 108 ) MUUTOSHAKEMUS Hakemus Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Turun Satamalle myöntämän luvan Nro 39/2008/2 lupamääräys 5. esitetään muutettavaksi seuraavasti: Kentän pintarakenteita päällysteineen (vesitiivis asfaltti) ei tarvitse tässä vaiheessa tehdä johtuen kyseisen alueen avoimesta suunnittelutilanteesta. Alueen tulevan rakentamisen yhteydessä noudatetaan lupaehtojen vaatimia päällysrakenteita. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Turun Satamalle myöntämän luvan Nro 39/2008/2 lupamääräys 12. esitetään muutettavaksi seuraavasti: Hankkeen vaikutuksia seurataan edelleen vuosina samoissa kahdessa pisteessä kaksi kertaa vuodessa. Mikäli ei havaita merkittäviä muutoksia, lopetetaan tarkkailu vuoden 2013 jälkeen.

5 5 Perustelut Sedimentin TBT-pitoisuudet kohosivat stabilointityön aikana. Kun verrataan sedimenttipisteiden tarkkailutuloksia alueelta aiemmin havaittuihin organotinapitoisuuksiin, voidaan todeta, etteivät stabiloinnin aikana havaitut pitoisuudet poikkea merkittävästi alueen taustapitoisuuksista. Pitoisuusmuutoksiin on todennäköisemmin vaikuttanut ruoppausmassan hinaajakuljetus ja proomujen käsittely altaan vieressä. Alueella jo aiemmin pilaantuneeksi todetut sedimentit ovat lähteneet liikkeelle ja haitta-ainepitoisuudet ovat nousseet tarkkailupisteissä. Vuonna 2010 organotinapitoisuudet vaihtelivat huomattavasti. Tuloksiin saattaa vaikuttaa se, että pengeraltaan reunaa ja sen lähistöä käytetään muun muassa erilaisten pienten alusten, ruoppaajien ja proomujen tukikohtana, joiden liikenne sekoittaa edelleen pohjasedimenttejä. Laadunvarmistuskairauksissa vuosina 2009 ja 2010 on havaittu stabiloidun massan selkeää lujittumista. Noin 1,5 vuotta stabiloinnin päättymisen jälkeen tehdyt tutkimukset osoittivat, että tehdyt sideainereseptit ja itse stabilointityö ovat onnistuneet hyvin. Stabiloitujen sedimenttien lujittuminen tulee myös jatkumaan tästä eteenpäin. Kahdesta stabiloidusta seurantanäytteestä tutkittiin yhden kuukauden lujittumisen ajan muun muassa organotinayhdisteiden liukoisuuksia. Yhdisteiden liukoisuudet jäivät alhaisiksi verrattuna Vuosaaren satamassa todettuihin tributyylitinan ja trifenyylitinan liukoisuuksiin. Trifenyylitinan liukoisuudet jäivät alle määritysrajan lähes kaikissa näytteissä. Di- ja monobutyylitinojen liukoisuudet olivat suurempia kuin triorganotinojen, mutta ne eivät ole vesieliöille yhtä haitallisia yhdisteitä kuin triorganotinat. Kun verrataan diffuusiotestin näytteiden haitta-aineiden konsentraatioita ekologisiin tavoitepitoisuuksiin, havaittiin haitta-aineiden konsentraatioiden alittavan ekologiset tavoitepitoisuudet sekä pitoisuudet, joissa 50 %:lla testin eliöistä on havaittu haittavaikutuksia. Prosessistabilointi on tehtyjen tutkimusten valossa turvallinen ruoppausmassojen käsittelymenetelmä, sillä haitta-aineet sitoutuvat tehokkaasti stabiloituun rakenteeseen eikä haitallisia aineita sisältäviä suotovesiä kulkeudu ympäristöön. Päästöjä pengeraltaaseen sijoitetusta massasta ei pidetä mahdollisena stabiloidun massan tiiveyden ja satama-altaan reunojen heikon vedenjohtavuuden vuoksi. Stabiloinnin valmistuttua massojen päälle on levitetty suodatinkangas sekä hiekka- ja louhostäyttö hakemuksen mukaisesti esikuormittamaan aluetta. Muuttuneet olosuhteet erityisesti liikennevolyymien osalta ovat aiheuttaneet sen, että alueen tulevaisuuden käyttösuunnitelmat ovat avoinna. Osittain alueeseen liittyen on laadittu YVA-selvitys mahdollisesta biovoimalaitoksesta täyttöalueen viereen ja siihen liittyvästä biomassan tuonnista meritse laitokselle. Käytännössä on kuitenkin todennäköistä, että kyseinen biovoimalaitos toteutetaan Naantaliin Fortum Oyj:n voimalan yhteyteen.

6 6 Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n (TSME) hallitus teki linjaratkaisun uuden voimalaitoksen sijoittamisesta Naantaliin. Koska alueen käyttötarkoitus on vielä käytännössä täysin avoinna, on mahdotonta määritellä tulevia korkeustasoja ja toiminnan edellyttämiä kaatoja pintavesien johtamiseksi sadevesikaivoihin. Täten tulevat rakennustyöt voisivat edellyttää merkittäviä lisämaarakennustöitä alueella. Lisäksi nykyinen painopenger voidaan edelleen antaa olla täyttöalueella. Täten voidaan varmistaa massan tiivistyminen edelleen ja tätä kautta varmistaa myös tulevan vesitiiviin asfaltin mahdollisimman hyvä pitävyys. Suoritettujen tutkimusten mukaan päästöt pengeraltaaseen sijoitetusta massasta ovat olleet käytännössä minimaaliset. Tätä tulisi varmentamaan myös täyttömassan tiivistymisen jatkuminen edelleen. STABILOITU RUOPPAUSMASSA Yleistä Tutkimustulokset on esitetty seuraavissa raporteissa: EU-Life stable projekti. Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen. Pilotoinnin, ympäristöllisen ja teknillisen laadun seurannan raportti. Ramboll Finland Oy Turun Satama. Pansion stabilointialtaan laadunvalvonta Ramboll Finland Oy Kokonaispitoisuudet Stabiloidusta ruoppausmassasta otetuissa kolmessa näytteessä haittaaineiden kokonaispitoisuudet olivat seuraavat: dibutyylitinapitoisuudet 1627 µg/kg tributyylitinapitoisuudet µg/kg trifenyylitinapitoisuudet 819 µg/kg PCB-yhdisteiden pitoisuudet 3071 µg/kg PAH-yhdisteiden pitoisuudet 1,32,6 mg/kg. Liukoisuudet Stabiloidusta ruoppausmassasta tutkittiin haitta-aineiden liukoisuus kahdesta näytteestä hollantilaisen standardiluonnoksen NVN 7347 modifioidulla diffuusiotestillä.

7 7 Näytteen TL 36 kumulatiiviset liukoisuudet olivat: Haitta-aine Liukoisuus (mg/m 2 ) 64 vrk Tributyylitina < 0,014 Dibutyylitina < 1,765 Monobutyylitina 0,275 Trifenyylitina < 0,021 PCB-yhdisteet < 0,026 PAH-yhdisteet < 0,335 Antimoni < 2,151 Arseeni < 4,303 Elohopea < 1,895 Kadmium < 1,895 Koboltti < 4,303 Kromi < 9,475 Kupari < 43,0 Lyijy < 9,475 Molybdeeni < 10,33 Nikkeli < 19,0 Sinkki 66,00 Vanadiini < 9,475 Näytteen TL 104 kumulatiiviset liukoisuudet olivat: Haitta-aine Liukoisuus (mg/m 2 ) 64 vrk Tributyylitina < 0,016 Dibutyylitina < 1,467 Monobutyylitina 0,224 Trifenyylitina 0,035 PCB-yhdisteet < 0,026 PAH-yhdisteet < 0,429 Antimoni < 2,139 Arseeni < 4,278 Elohopea < 1,877 Kadmium < 1,877 Koboltti < 4,27 Kromi < 9,388 Kupari < 42,8 Lyijy < 9,38 Molybdeeni 12,83 Nikkeli 18,8 Sinkki 83,1 Vanadiini < 9,388

8 8 Näytteen TL 36 liukoisuudet olivat: Haitta-aine Liukoisuus (µg/l) 64 vrk Tributyylitina < 0,005 Dibutyylitina < 0,05 Monobutyylitina 0,08 Trifenyylitina < 0,005 PCB-yhdisteet < 0,01 PAH-yhdisteet 0,16 Arseeni < 2 Kromi < 5 Kupari < 20 Lyijy < 5 Molybdeeni < 5 Sinkki 50 Näytteen TL 104 liukoisuudet olivat: Haitta-aine Liukoisuus (µg/l) 64 vrk Tributyylitina < 0,005 Dibutyylitina < 0,005 Monobutyylitina 0,07 Trifenyylitina 0,024 PCB-yhdisteet < 0,01 PAH-yhdisteet 0,14 Arseeni < 2 Kromi < 5 Kupari < 20 Lyijy < 5 Molybdeeni 8 Sinkki 28 Vedenläpäisevyydet ja lujittuminen Sedimenttitutkimukset Stabiloitujen ruoppausmassanäytteiden vedenläpäisevyydet olivat 13 kuukauden lujittumisajan jälkeen 7,6 x ,1 x 10-8 m/s. Kaikissa kahdeksassa näytesarjassa, jotka oli säilytetty laboratorioolosuhteissa, todettiin merkittävää aikalujittumista. Lujuus kasvoi 28 d iästä 360 d ikään 411-kertaiseksi. Kairauspisteissä havaittiin selkeää lujittumista vuosien 2009 ja 2010 välisenä aikana lukuun ottamatta yhtä kairauspistettä. Noin 1,5 vuotta stabiloinnin jälkeen tehdyt tutkimukset osoittavat, että lujuuksien keskiarvot ylittävät jo nyt tavoitelujuudet. Tutkimustulokset on esitetty Pansion eristyspengeraltaan ympäristövaikutusten tarkkailu Ramboll Finland Oy raportissa.

9 9 Raportin mukaan eristyspengeraltaan ulkopuolelta vuosina otetuissa meren sedimenttinäytteissä 1 normalisoidut haitta-ainepitoisuudet olivat seuraavat: tributyylitinapitoisuudet 2,5147 µg/kg trifenyylitinapitoisuudet alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (< 5 µg/kg)169 µg/kg. Raportin mukaan eristyspengeraltaan ulkopuolelta vuosina otetuissa meren sedimenttinäytteissä 2 normalisoidut haittaainepitoisuudet olivat seuraavat: tributyylitinapitoisuudet alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (< 1 µg/kg)168 µg/kg trifenyylitinapitoisuudet alle tutkimusmenetelmän määritysrajan (< 5 µg/kg)164 µg/kg. Raportin johtopäätösten mukaan normalisoidut tributyyli- ja trifenyylitinapitoisuudet ovat laskeneet molemmissa havaintopisteissä tarkkailujakson aikana. Vuonna 2011 otetuissa näytteissä ei todettu yksittäisiä keskimääräistä suurempia TBT- ja TPT-pitoisuuksia. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta ei ole kuulutettu eikä hakemuksesta ole annettu erikseen tietoa niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee, asian vähäisyyden vuoksi jäljempänä päätöksen perusteluissa ilmenevin syin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Turun kaupungin terveyden- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: ELY-keskus ei näe perusteita sille, että vesitiivis päällysrakenne voitaisiin jättää rakentamatta toistaiseksi. Päällysrakenteen tehtävänä on eristää stabiloitua massa muusta ympäristöstä ja estää sadevettä huuhtomasta ja liuottamasta siitä haitta-aineita takaisin mereen. Jos vesitiivistä päällysrakennetta ei rakenneta luvanmukaisesti, sadevesi imeytyy lohkareiden ja hiekkakerroksen läpi, huuhtelee stabiloitua ruoppausmassaa ja osin imey-

10 10 Hakijan kuuleminen ja vastine tyy siihen. Sen jälkeen haitta-aineilla pilaantunut vesi kulkeutuu, tosin hitaasti, mereen reunapenkereen läpi, koska penger ei ole vesitiivis. ELY-keskus katsoo, että ei ole syytä muuttaa luvan mukaisia pintarakenteita koskevia määräyksiä. Kentän peittäminen vesitiiviillä kerroksella eli asfaltilla on olennainen osa stabilointiprosessia, joka näin saadaan päätökseen. Lupamääräyksiä ei tältä osin tule muuttaa. Myös tarkkailu on tehtävä lupamääräysten mukaan: Tarkkailu voidaan lopettaa kaksi vuotta kentän päällysrakenteen valmistumisen jälkeen. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ympäristöterveydenhuolto toteaa päivätyssä lausunnossaan, että ympäristöterveydenhuolto ei näe estettä ympäristöluvan lupamääräysten muuttamiselle. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan Pansion satama-alueen suunnittelutilanteen ollessa vielä avoin ei tässä vaiheessa ole välttämätöntä edellyttää lopullista pintarakennetta alueelle. Lupaehtojen mukaiset pintarakenteiden rakentamiselle tulee kuitenkin asettaa määräaika, johon mennessä se on toteutettava. Altaan edustalta otettujen sedimenttinäytteiden tributyylitina- ja trifenyylitinapitoisuudet ovat vaihdelleet paljon neljän vuoden aikana tehdyissä tutkimuksissa. Vaikka pitoisuudet näyttäisivät olevan laskussa tutkituissa sedimenttipisteissä, on niiden osalta kuitenkin nähtävissä suurta vaihtelua eri näytteenottoajankohtina. Tämä viittaa sedimenttien todennäköiseen liikkumiseen alueella, eikä siten kerro pengeraltaan ympäristövaikutusten seurannasta. Ympäristönsuojelutoimiston mukaan sedimenttinäytteiden ottoa voidaan harventaa esitetyn mukaisesti kaksi kertaa vuodessa tapahtuvaksi. Näytteenottoa tulee kuitenkin jatkaa vuoden 2013 jälkeen, erityisesti jos altaan pintarakenteita ei toteuteta kyseisenä aikana. Luvan hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Turun Satama toteaa päivätyssä vastineessaan seuraavaa: Vesitiiviin päällysrakenteen toteuttaminen Laadunvarmistuskairauksissa noin 1,5 vuotta stabiloinnin päättymisen jälkeen tehdyt tutkimukset osoittivat, että tehdyt sideainereseptoinnit ja itse stabilointityöt onnistuivat hyvin. Stabiloitujen sedimenttien lujittuminen tulee myös jatkumaan edelleen.

11 11 Stabiloidulta alueelta otettujen näytteiden vedenläpäisevyys on ollut hyvin alhainen. Organotinayhdisteiden liukoisuudet jäivät alhaisiksi verrattuna esimerkiksi Vuosaaren sataman todettuihin tributyylitinan ja trifenyylitinan liukoisuuksiin. Trifenyylitinan liukoisuudet jäivät alle määritysrajojen kaikissa näytteissä. Di- ja monobutyylitinojen liukoisuudet olivat suurempia kuin triorganotinojen, mutta ne eivät ole vesieliöstölle yhtä haitallisia yhdisteitä kuin triorganotinat. Kun verrataan diffuusiotestin näytteiden haitta-aineiden konsentraatioita ekologisiin tavoitepitoisuuksiin, havaitaan haitta-aineiden konsentraatioiden alittavan ekologiset tavoitepitoisuudet. Edellä mainittujen seikkojen johdosta on todettu, että haitalliset aineet sitoutuvat tehokkaasti stabiloituun rakenteeseen eikä haitallisia aineita sisältäviä suotovesiä kulkeudu ympäristöön. Päästöjä pengeraltaaseen sijoitetusta massasta ei pidetä mahdollisena. Kun alueen käyttötarkoitus on vielä käytännössä avoin, on mahdotonta määritellä tulevia korkeustasoja ja niihin liittyen toiminnan edellyttämiä kaatoja pintavesien johtamiseksi sadevesikaivoihin. Täten tulevat rakennustyöt voisivat edellyttää merkittäviä lisämaarakennustöitä alueella. Lisäksi nykyinen painopenkka voidaan antaa olla täyttöalueella ja täten varmistaa massan tiivistyminen edelleen sekä tätä kautta myös tulevan vesitiiviin asfaltin mahdollisimman hyvä pitävyyden. Turun Sataman näkemyksen mukaan edellä mainituista syistä johtuen ei ole edellytyksiä lopullisen vesitiiviin pintarakenteen rakentamiselle alueelle tässä vaiheessa, kun otetaan huomioon myös pengeraltaan ulkopuolella sijaitsevan sedimentin tila. Tarkkailun jatkaminen sedimenttinäytteenoton osalta Pansion eristyspengerallasta ympäröivän vesialueen, muidenkin kuin tarkkailuohjelmaan liittyvien kahden näytepisteen, pohjasedimentin organotinayhdisteiden pitoisuudet ovat huomattavasti luonnontilaista korkeampia johtuen alueen pitkästä telakka- ja satamatoiminnan historiasta. Alueella ei ole suoritettu kokonaisvaltaista puhdistus- tai ennallistamisruoppausta. Eristyspengeraltaan vieressä toimii muun muassa merivoimat sekä Pansion ro-ro- ja öljysatama. Lisäksi juuri eristyspengeraltaan läheisyydessä tapahtuu paljon pienimuotoisempaa alusliikennettä, joka liittyy muun muassa alueen telakointi- ja varustelutoimintaan. Pansion alueen toimintoihin liittyvän laivaliikenteen potkurivirtaukset aiheuttavat pilaantuneen sedimentin liikkumista pohjassa eristyspengeraltaan ulkopuolella. Tästä johtuvat vaihtelut sedimenttinäytteiden tuloksissa. Sedimenttinäytteenotosta laaditun raportin (Pansion eristyspengeraltaan ympäristövaikutusten tarkkailu , Ramboll 2012) mukaan normalisoidut tributyyli- ja trifenyylitinapitoisuudet ovat laskeneet molemmissa havaintopisteissä. Lisäksi suositeltiin, että vuosina näytteenotto voitaisiin tehdä näytepisteistä kaksi kertaa vuodessa.

12 12 Tarkkailu on vuoden 2013 loppuun mennessä kestänyt viisi vuotta stabiloinnin päättymisestä. Koska tarkkailualueen pohjasedimentin pitoisuuksien vaihteluun vaikuttaa enemmän ulkopuoliset tekijät kuin itse Pansion eristyspengerallas, ei sedimenttitarkkailua ole Turun Sataman näkemyksen mukaan syytä jatkaa tämän kauempaa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Muutetut lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Turun Satamalle antaman Pansion eristyspengerallasta koskevan ympäristölupapäätöksen Nro 39/2008/2 lupamääräykset 5. ja 12. sekä ja antaa uudet lupamääräykset 12.a., 12.b., 12.c. ja 12.d. Muutokset on alleviivattu. 5. Stabilointi ja kentän esikuormitus on tehtävä loppuun kolmen vuoden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen Nro 39/2008/2 lupamääräyksessä 3. määrätyt pintarakenteet on rakennettava viimeistään ennen alueen käyttöönottoa satama-, varastointi- tai muuhun käyttötarkoitukseen. Pintarakenteet on rakennettava viipymättä, jos jäljempänä määräyksessä 12.b. velvoitettu selvitys osoittaa, että vajovesi aiheuttaa liukoisten haitta-aineiden ja/tai haitta-ainetta sisältävän kiintoaineen ympäristölle haitallista kulkeutumista stabiloidusta materiaalista orsiveteen, meriveteen tai meren sedimenttiin. 12. Hankkeen vaikutuksia tulee tarkkailla merialueella kahdessa pisteessä noin 50 m:n päässä altaasta. Tarkkailua on tehtävä kerran ennen työn alkua, stabilointityön aikana kerran kuukaudessa ja stabilointityön valmistuttua neljä kertaa vuodessa vuoteen 2011 saakka ja kahdesti vuodessa vuosina 2012 ja Tarkkailussa on seurattava tributyylitinan ja trifenyylitinan pitoisuuksia. Tarkkailun tulokset on toimitettava näytteenottoa seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jatkotarkkailutarve on arvioitava ja esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden tarkkailutulosraportin erillisenä liitteenä. 12.a. Turun Sataman on tehtävä selvitys mahdollisuudesta asentaa edustava orsi- tai pohjavesiputki eristyspengeraltaan ulkopuolelle altaan välittömään läheisyyteen. Selvitys on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään mennessä.

13 13 Jos selvitys osoittaa, että asennettavasta orsi- tai pohjavesiputkesta on saatavissa edustavia vesinäytteitä, on tarkoitukseen soveltuvalle alueelle asennettava vähintään yksi edustava orsi- tai pohjavesiputki ja tehtävä seuraavissa kappaleissa velvoitettu vesinäytteenotto. Putken asennussuunnitelma ja vesinäytteenottosuunnitelma on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukautta ennen putken asentamista. Putkesta on otettava vesinäytteet kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä, vuosina 2013 ja Vesinäytteistä on analysoitava jokaisella näytteenottokerralla vähintään ph sekä sulfaatin, monobutyylitinan, dibutyylitinan ja tributyylitinan sekä trifenyylitinan pitoisuudet. Kuparin, nikkelin ja lyijyn pitoisuudet on analysoitava vesinäytteistä joka toisella näytteenottokerralla. PAH-yhdisteiden pitoisuudet on tutkittava vesinäytteistä kerran vuosina 2013 ja Näytteenottotulokset on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta. Selvitys eristyspengeraltaan ympäristökuormituksesta ja yhteenveto orsi- tai pohjavesitutkimustuloksista on liitettävä edellä määräyksessä 12. velvoitettuun vuosiraporttiin. Jatkotarkkailutarve on arvioitava ja esitettävä viimeisimmän tarkkailuvuoden vuosiraportin erillisenä liitteenä. 12.b. Jos edellä määräyksessä 12.a. velvoitettu tarkkailu osoittaa orsi- tai pohjavedessä olevan eristyspengeraltaan stabiloidusta ruoppausmassasta peräisin olevaa kuormitusta, on Turun Sataman tehtävä vähintään selvitys ruoppausmassan haitta-ainekuormituksen vaikutuksesta Pansion sataman eristyspengeraltaan viereisen sedimentin tilaan selvitys Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen Nro 39/2008/2 lupamääräyksessä 3. määrätyn pintarakenteen vaikutuksesta eristyspengeraltaaseen sijoitetun stabiloidun ruoppausmassan sisältämien haitta-aineiden kulkeutumiseen liukoisena tai kiintoaineen mukana altaan ulkopuolelle. Selvitys on toimitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahden kuukauden kuluessa edellä määräyksessä 12.a. velvoitettujen tulosten valmistumisesta. 12.c. Vesinäytteet on otettava kertaluonteisesti merivedestä eristyspengeraltaan vierestä ja Pansion sataman ro-ro-laiturialueelta. Näytteenotto on tehtävä vuonna Vesinäytteistä on analysoitava vähintään ph sekä sulfaatin että ainakin monobutyylitinan, dibutyylitinan ja tributyylitinan sekä trifenyylitinan pitoisuudet.

14 14 Tulokset on raportoitava ja jatkotarkkailutarve on arvioitava edellä määräyksessä 12.a. velvoitetun mukaisesti. 12.d. Määräysten 12. ja 12.a. tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Varsinais- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Hallintolain 434/ :n 2 momentin 5) kohdan mukaan asian saa ratkaista asianosaista kuulematta, jos hyväksytään vaatimus, joka ei koske toista asianosaista tai kuuleminen on muusta syystä tarpeeton. Päätös oli siten ratkaistavissa ilman kuuluttamista ja asianosaisten kuulemista. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetyt sedimenttitutkimustulokset ja stabiloidusta ruoppausmassasta tehdyt selvitykset, ei stabiloidusta ruoppausmassasta aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :n 1 momentin mukaista kohtuutonta rasitusta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut lupaharkinnassa toiminnasta aiheutuvan ympäristökuormituksen. Päätöksen määräyksissä on otettu huomioon ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaiset periaatteet sekä ympäristönsuojelulain 42 :ssä säädetty. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on käyttänyt ratkaisun taustamateriaalina seuraavia julkaisuja: Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta. VTT tiedotteita Espoo Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla. Ympäristöministeriön työryhmän mietintö Tributyylitina (TBT) maaympäristössä. Esiintyminen, vaikutukset ja riskit. Suomen ympäristö 16/2006 TBT-BAT Manual. Organotinapitoisten sedimenttien ruoppaus ja käsittely. Menettelytapaohje. VTT tiedotteita 2371/2007. Luvan myöntämisen edellytykset Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä

15 15 Lupamääräysten perustelut naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Kun stabiloidun ruoppausmassan pintaeristyksessä ja ruoppausmassasta mahdollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen tarkkailussa toimitaan asetettujen lupamääräyksien mukaisesti, ei toiminnasta ennalta arvioiden aiheudu edellä kuvattuja haitallisia vaikutuksia. Yleiset perustelut voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (196/2012) mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisin osin voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Tältä osin on sovellettu uuden jätelain ja jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen säännöksiä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 5. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaharkinnassa arvioinut, että Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen Nro 39/2008/2 lupamääräyksessä 3. määrätyt pintarakenteet voidaan toteuttaa siinä vaiheessa, kun eristyspengeraltaan alue otetaan suunniteltuun käyttöön. Ratkaisun perusteena on otettu huomioon hakemuksessa esitetyt stabiloidun ruoppausmassan laadunvalvontatulokset. Ennalta arvioiden stabiloidun ruoppausmassan haitallisten aineiden liukoisuudet ovat sellaiset, ettei ole välitöntä tarvetta tiiviin pintarakenteen rakentamiselle. Koska stabiloitu ruoppausmassa sisältää haitta-aineita, on ilman pintaeristystä olevan eristyspengeraltaan mahdollisia ympäristövaikutuksia tarpeen seurata määräyksessä 12.a. velvoitetun mukaisesti. Lisäksi ruoppausmassan eristyspengeralueelle on tehtävä tilapäiset tai pysyvät pintarakenteet, jos lupamääräyksen 12.a. tarkkailu osoittaa pintaeristyksen rakentamisen välttämättömäksi. (YSL 7, 43, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Määräys 12. TBT-BAT Manual. Organotinapitoisten sedimenttien ruoppaus ja käsittely. Menettelytapaohje. VTT tiedotteita 2371/ raportin, jäljempänä VTT:n menettelytapaohje, (s. 55) mukaan pitoisuus sedimentissä ei kuvaa kovinkaan hyvin organotinayhdisteiden biosaatavuutta, koska siihen vaikuttavat sedimentin ominaisuudet sekä muun muassa veden ph ja suolapitoisuus. Veteen liukeneva pitoisuus tai kohteen vesissä todennäköisesti esiintyvä pitoisuus sen sijaan kuvaa paremmin riskitasoa.

16 16 Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla. Ympäristöministeriön työryhmän mietintö julkaisun (s. 24.) mukaan TBT:n normalisoidut maksimipitoisuudet tutkittujen satamien sedimentissä ovat olleet keskimäärin muutamasta sadasta pariin tuhanteen mikrogrammaan kilossa kuiva-ainetta. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetyt eristyspengeraltaan ulkopuolisen alueen sedimentin tutkimustulokset sekä edellä VTT:n menettelytapaoppaassa että ympäristöministeriön mietinnössä ( ) esitetty, ei sedimentin laadun jatkotutkimukset ole välttämättä tarpeen eristyspengeraltaaseen sijoitetun ruoppausmassan ympäristökuormituksen tarkkailemiseksi. Toteutettu sedimenttitutkimus on ollut kattava stabiloidun ruoppausmassan sijoittamistoiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi. Stabiloidusta ruoppausmassasta mahdollisesti aiheutuvan ympäristökuormituksen tarkkailu on edelleen aiheellista jäljempänä määräyksessä 12.a. velvoitetun mukaisesti ja määräyksen 12.a. perusteluista ilmenevin syin. (YSL 5, 7, 43, JL 6, JA 8, JL 51, 52 ) Määräys 12.a. Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta. VTT tiedotteita 2245/ raportissa todetaan, että sementti- ja silikaattipohjaiset sideaineet ovat heikosti soveltuvia tai vain erikoistapauksessa soveltuvia ei-polaarisille orgaanisille aineille, kuten PCB:lle. Yhdisteet voivat heikentää kovettumista ja lujuuden kehittymistä sekä heikentää pitkäaikaiskestävyyttä. Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta. VTT tiedotteita 2245/ raportissa todetaan muun muassa, että stabilointihankkeen jälkitarkkailun laajuus määritellään sijoituskohteen ja arvioidun riskitason perusteella. Kohteen suoto- tai pohjavesien tarkkailua suositellaan vähintään kolmen vuoden ajan. Sen jälkeen tarkkailutarve voidaan arvioida uudelleen. VTT:n menettelytapaohjeen mukaan (s. 37 ja 64) organotinapitoisia sedimenttejä stabiloitaessa ja stabiloidun sedimentin hyötykäyttökelpoisuutta arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, kuinka ph:n muutos vaikuttaa haitta-aineiden liukoisuuteen. Stabilointi nostaa sedimentin ph:ta ja tiettyjen haitta-aineiden, kuten TBT:n, liukoisuus kasvaa. Riskienhallintatoimenpiteenä on sedimentin laadun perusteellinen tutkiminen, huolellinen reseptointi ja liukoisuustutkimusten suorittaminen. Maaympäristössä seurataan yleisimmin pohja-, pinta- ja suotovesien laatua sekä mahdollisten rakenteiden kuntoa. EU-Life stable projekti. Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen. Pilotoinnin, ympäristöllisen ja teknillisen laadun seurannan raportti. Ramboll Finland raportissa stabiloidun ruoppausmassan orgaanisten tinayhdisteiden liukoisuusarvoja verrataan Vuosaaren satamassa todettuihin liukoisuustasoihin sekä ekologisiin tavoitepitoisuuksiin merivedessä, makean veden NOEC-arvoihin ja HC50-arvoihin

17 17 sekä RfCpv-raja-arvoihin. Raportin mukaan haitta-aineiden liukoisuudet olivat hyvin alhaisia ja alittivat ekologiset tavoitearvot selvästi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on lupaharkinnassaan arvioinut hakemuksessa esitettyjen stabiloinnin laadunvalvontatulosten, edellä mainitun VTT tiedotteen 2245/2004 ja VTT:n menettelytapaohjeen perusteella, että orsi/pohjaveden laadun tarkkailu eristyspengeraltaan välittömästä läheisyydestä voisi kuvata altaaseen sijoitettujen ruoppausmassojen mahdollista ympäristökuormitusta. Määräyksessä velvoitetulla selvityksellä orsi- tai pohjavesiputken asentamismahdollisuudesta tarkoitetaan asiantuntijaselvitystä siitä, onko alueelle asennettavissa orsi- tai pohjaveden laadun tarkkailuputki, josta saatavat vesinäytteet kuvaisivat edustavasti stabiloidusta ruoppausmassasta mahdollisesti liukenevien haitta-aineiden pitoisuuksia. Putken siiviläosa on tällöin tarkoituksenmukaisinta sijoittaa stabiloidun ruoppausmassan tasolle tai alapuolelle siten, että stabiloidun ruoppausmassan ja putken siiviläosan välissä ei ole tiivistä maakerrosta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tutkinut kyseessä olevan eristyspengeralueen ilmavalokuvat vuosilta 1973, 1986 ja Ilmavalokuvien perusteella eristyspenkereen itä- ja koillispuoliset alueet saattaisivat olla soveltuvia orsivesiputken sijoituspaikaksi, sillä alueet rajautuvat merenlahteen eikä alueilla liene harjoitettu merkittävästi satamatoimintaa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan Nro 39/2008/2 mukaan eristyspengeraltaan itä- ja länsipuolella satamaalue on suurelta osin täyttömaata. Kallion päällä on 14 metrin moreenikerros, jonka päällä on savea. Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämän ympäristöluvan Nro 40/2010/1 mukaan Pansion satama on täyttömaata. Pohjamaana on hiekkaa, moreenia ja savea. Eristyspengeraltaan ympärillä saattaa siten olla karkeaa maalajia, johon sijoitettu putken siivilä voi olla toimiva ja antoisuudeltaan riittävä. Tarvittaessa putken toimivuutta voidaan parantaa siiviläosan suodatinsukalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut, että kahtena vuotena kahdesti vuodessa otetut vesinäytteet ovat riittäviä osoittamaan, liukeneeko eristyspengeraltaaseen sijoitetusta ruoppausmassasta haitta-aineita ja ovatko liuenneet määrät haitallisia ympäristölle. Vedestä tutkittaviksi aineiksi on määrätty orgaaniset tinayhdisteet, kuten monobutyylitina, dibutyylitina ja tributyylitina sekä trifenyylitina, jotka ovat keskeisimmät haittaaineet stabiloidussa ruoppausmassassa. Lisäksi analysoitavaksi on valittu haitta-aineet, joista on todettu määritysmenetelmän ylittäviä liukoisia pitoisuuksia. Sulfaattipitoisuus kuvaa sideaineen mahdollista ympäristökuormitusta. Tributyylitina (TBT) maaympäristössä. Esiintyminen, vaikutukset ja riskit. Suomen ympäristö 16/ julkaisussa (s. 10) on esitetty orgaanisten tinayhdisteiden fysikaaliskemiallisia ominaisuuksia. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) on asetettu pintavesille ympäristölaatunormit. Normeja voidaan käyttää tausta-aineistona arvioitaessa saatujen pitoisuuksien merkit-

18 18 tävyyttä orsi- tai pohjavedessä. (YSL 5, 7, 43, 46, YSA 37, JL 6, JA 8, JL 51, 52 ) Määräys 12.b. Jos orsi- tai pohjavesitarkkailussa havaitaan haittaainekuormitusta, jonka on osoitettu aiheutuvan stabiloidusta ruoppausmassasta, on tarpeen arvioida kuormituksen vaikutus Pansion satamaaltaan sedimentin tilaan. Lisäksi on tarpeen selvittää, aiheutuuko haittaaineiden liukeneminen stabiloidusta ruoppausmassasta vajovedestä vai johtuuko haitta-ainekuormitus jostain muusta syystä, kuten stabiloidun massan kohonneesta ph:sta. Selvityksen perusteella on tarvittaessa toteutettava määräyksessä 5. velvoitetut pintarakenteet. (YSL 43, 46 ) Määräys 12.c. VTT:n menettelytapaohjeen (s. 37 ja 55) mukaan meriympäristössä seuranta kohdistuu veden laatuun ja erilaisiin bioindikaattoreihin. Kyseessä olevassa kohteessa stabiloidulla ruoppausmassalla on täytetty satama-allas, joten kyseessä voidaan tulkita olevan maa- ja meriympäristössä sijaitseva eristyspengeralue. Mm. USEPA on esittänyt meriveden TBT-pitoisuudelle toksisuuskriteerit, joita voidaan joissakin kohdekohtaisissa riskitarkasteluissa käyttää suuntaa antavina vertailuarvoina arvioitaessa sijoitusalueilta mereen kulkeutuvien orgaanisten tinayhdisteiden mahdollista haitallisuutta. Merivedestä kahdesta pisteestä, joiden etäisyys on toisistaan noin 800 metriä, otettavien vesinäytteiden orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuuksia voidaan verrata keskenään ja arvioida pitoisuuksien mahdollisia eroavaisuuksia ja pitoisuuserojen syitä. Lisäksi on käytettävissä VTT:n menettelytapaoppaan toksisuuskriteerit, joiden perusteella voidaan arvioida merivesitulosten merkittävyyttä. (YSL 43, 46 ) Määräys 12.d. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan tarkkailumääräyksiä ja hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa luvan voimassaolosta huolimatta. (YSL 46 ) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Suomen aluehallintovirasto on hyväksynyt luvan hakijan esittämän stabiloidun ruoppausmassan eristyspengeraltaan pintaeristyksen toteuttamisaikataulun pidentämisen ja eristyspengeraltaan ympäristön sedimentin laadun tarkkailun harventamisen lupamääräysten 12. ja 12.a. perusteluissa ilmenevin perusteluin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on luparatkaisussa arvioinut, että toteutettu sedimentin tarkkailu on ollut tarpeen stabiloidun ruoppausmassan sijoittamistoiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi. Kun eristyspengeraltaan pintarakenteita ei tässä vaiheessa toteuteta, on tarpeen tarkkailla jatkossa stabiloidusta ruoppausmassasta mahdollisesti aiheutuvaa ympä-

19 19 ristökuormitusta päätöksen lupamääräyksissä 12. ja 12.a.12.c. velvoitetun mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisesti Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattu mahdollisuus muuttaa perustellusta syystä tarkkailua määräyksen 12.d. mukaisesti. Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunta Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. (YSL 100 ) Muilta osin toiminnassa on noudatettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristöluvan Nro 39/2008/2 määräyksiä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 28, 31, 36, 41, 42, 43, 45, 46, 53, 54, 56, 58, 96, 97, 100, 105 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 18, 19, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 8 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen

20 , peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän hakemuksen vireille tullessa voimassa olleen aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) maksutaulukon liitteen mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 48 euroa/h. Tämän päätöksen valmisteluun on käytetty 43 h. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Turun Satama Linnankatu Turku Jäljennös päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Turun kaupunginhallitus Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Turun kaupungin terveydensuojeluviranomainen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Turun kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

21 21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. Liite Valitusosoitus Pekka Häkkinen Jaakko Heinolainen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Jaakko Heinolainen. JHe/ts

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.