TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO

Transkriptio

1 Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO MAALISKUU 2011 ELOKUU 2011 LÄJITYSALUE 2012

2 -1 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Antti Larkela, Anne Mäkynen, Timo Salmi Eeva-Maria Hatva Eero Timonen Pohjatutkimusraportti Viite

3 -2 SISÄLTÖ 1. Johdanto ja lähtötiedot 3 2. Pohjatutkimukset Yleistä Geotekniset maastotutkimukset Geotekniset laboratoriotutkimukset Ympäristönäytteenotto Tulosten vertailu: Akustis-seismiset luotaustutkimukset 7 3. Maasto- ja pohjasuhteet Yleistä Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Meren syvyys Hienorakeinen kerros Karkearakeinen kerros Kallio Yhteenveto, jatkotutkimus- ja perustamissuositukset 9 4. Ympäristönäytteenotto Yleistä Hankealueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Sedimentin laatu Raskasmetallit Orgaaniset tinayhdisteet PCB-yhdisteet Sedimentin toksisuus Meriläjitysalueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Yhteenveto ja johtopäätökset Viitteet 18 LIITTEET Liite A Liite B Liite C Liite D Liite E Liite F Liite G Liite H Tutkimuspistekartta Pohjatutkimusten koordinaattitaulukko Merenpinnan taso tutkimushetkellä Pohjatutkimuspiirustukset Geotekniset laboratoriotutkimukset Pohjaolosuhdepiirrokset Ympäristönäytetutkimukset ja toksisuuslausunto Meriläjitysalueen sedimenttitutkimukset

4 -3 1. JOHDANTO JA LÄHTÖTIEDOT Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esittää Tornion Röyttän edustan merialueella tehtyjen geoteknisten pohjatutkimusten ja ympäristönäytteenottotutkimusten tulokset. Tutkimukset on tehnyt Ramboll Finland Oy Rajakiiri Oy:n toimesta. Tutkimusten tarkoituksena on tarkentaa olemassa olevaa tietoa hankealueen pohjaolosuhteita merituulivoimaloiden perustussuunnittelua varten. Tutkimusalue rajautuu pääpiirteittäin alueelle Röyttä Kuusiluoto Vähä-Huituri Kataja Röyttä. Lisäksi kesäkuussa 2012 tutkittiin mahdollisen meriläjitysalueen sedimentin laatua. Kuva 1. Ilmakuva Tornion merialueelta, jolle hankealue sijoittuu Geoteknisiä pohjatutkimuksia ja ympäristönäytteenottoa on tehty alueella vuonna 2011 kahdessa osassa, maaliskuussa ja elo - lokakuussa. Tässä raportissa esitetään molempien tutkimusjaksojen tulokset kootusti. Lisäksi esitetään mahdolliselta meriläjitysalueelta otettujen näytteiden analyysitulokset. Loppukesästä 2011 tehtyjen pohjatutkimuksen lähtötietona käytettiin lisäksi seuraavia dokumentteja: Tornion Röyttän Tuulivoimapuisto Geotekniset tutkimukset ja ympäristönäytteenotto maaliskuussa 2011 Laatija Ramboll, Viite: Rajakiiri Akustis-Seisminen Luotaustutkimus Laatija GTK,

5 -4 2. POHJATUTKIMUKSET 2.1 Yleistä Pohjatutkimusohjelma on laadittu yhteistyössä Rajakiiri Oy:n kanssa. Tutkimuspisteet sijoitettiin olemassa olevan tiedon perusteella soveltuviin tuulivoimaloiden paikkoihin, antaen kuitenkin mahdollisimman kattavan kuvan hankealueen pohjaolosuhteista. Tutkimuspisteiden sijoittelussa huomioitiin myös rakentamista rajoittavat tekivät, kuten veneväylät ja suojelualueet. Tornion hankealueella on tehty merenpohjan geoteknisiä tutkimuksia ja sen yhteydessä ympäristönäytteenottoa alkukeväästä 2011 ja loppukesästä Geoteknisten tutkimus- ja ympäristönäytteenottopisteiden sijainnit on esitetty Tutkimuspisteet kartoissa (kuva 2 ja kuva 3) ja Liitteessä A. Kuva 2. Kevään 2011 tutkimuspisteet

6 -5 Kuva 3. Kesän 2011 tutkimuspisteet 2.2 Geotekniset maastotutkimukset Tornion Röyttän edustan merialueella on tehty geoteknisiä tutkimuksia keväällä 2011 jään päältä. Tutkimuksia täydennettiin kesällä Tutkimuksia tehtiin puristin-heijari- ja porakonekairauksin. Kallionpinta varmennettiin porakonekairauksella 3 metrin syvyyteen, ja lisäksi valituilta pisteiltä otettiin sedimenttinäytteitä antamaan lisätietoa sedimenttien teknisistä ominaisuuksista. Tehdyt tutkimukset ja tutkimusajankodat on esitetty taulukossa 1 ja pistekohtaisesti liitteessä B. Taulukko 1. Geotekniset tutkimukset Tornion hankealueella keväällä ja kesällä 2011 Tutkimukset Kevät 2011 Kesä 2011 Puristin-heijari 1 37 Porakone 4 37 Kalliopinnan varmennus 4 26 Sedimenttinäyte 4 14 Tutkimuspisteitä yhteensä 5 37 Keväällä ja kesällä 2011 tehdyt tutkimukset sisälsivät yhteensä 42 tutkimuspistettä. 41 tutkimuspisteessä tehtiin porakonekairaus, 38 pisteessä puristin-heijarikairaus ja 18 pisteestä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä. Kallionpinta saatiin varmennettua 30 pisteessä. Kevään 2011 kairaukset tehtiin ajanjaksona Johtuen heikentyneistä jääolosuhteista ohjelmoituja tutkimuksia kaikilla tutkimuspisteillä ei pystytty tekemään. Kesän 2011 kairaukset tehtiin ajanjaksona Johtuen syysmyrskyistä ja huomattavasta aallokosta kaikkia ohjelmoituja kairauksia ei pystytty tekemään. Kesällä tutkimuksia pystyttiin kuitenkin tekemään kattavasti koko hankealueella.

7 -6 Jotta tutkimustulokset saatiin sidottua N60 järjestelmään, merenpinnan korkeusasema määritettiin jokaisena mittauspäivänä. Merenpinnan korkeudet mittaushetkellä on kerätty taulukkoon liitteeseen C. Pohjatutkimuskairausten ja -porausten tulokset, keväällä ja kesällä tehdyistä pisteistä, on esitetty kairauspiirustuksissa liitteessä D. Maastotutkimusten perusteella määritetyt pääpiirteiset maakerrosrajat on esitetty piirustuksissa 1-5 liitteessä F. Huomioitavaa on, että keväällä 2011 tehdyissä tutkimuksissa 4 tutkimuspisteestä ei ole käytettävissä puristin-heijarikairauksen tuloksia, vaan ainoastaan porakonekairauksen tulokset (taulukko 1). Siksi näiden pisteiden osalta maakerrosrajojen määritys ei ole läheskään yhtä luotettavaa kuin puristin-heijarikairatuissa tutkimuspisteissä. Keväällä 2011 tehdyt tutkimukset on merkattu punaisilla laatikoilla liitteen F karttoihin. 2.3 Geotekniset laboratoriotutkimukset Kesän 2011 tutkimuksissa yhteensä 14 kairauspisteestä otettiin maanäytteitä laboratoriotutkimuksia varten. Tutkimuspisteet, joista näytteenottoa suoritettiin, on esitetty kartassa 3 ja liitteessä A. Rakeisuuden, vesipitoisuuden sekä humuspitoisuuden määritys tehtiin yhteensä 33 näytteelle. Viidelle näytteelle tehtiin lisäksi Atterberg rajojen määritys. Kevään 2011 tutkimuksissa otettiin yhteensä 12 maanäytettä viidestä eri pisteestä rakeisuuden ja vesipitoisuuden määritykseen. Laboratoriotutkimusten tulokset ja laaditut rakeisuuskäyrät on esitetty liitteessä E. Laboratoriokokeet otetuista maanäytteistä vahvistivat pohjatutkimuskairauksien perusteella tehdyt pääpiirteiset maalajien määritykset. Joitain eroja kuitenkin kairauksessa ja laboratoriossa määritettyjen maalajien välillä kuitenkin oli havaittavissa. Laboratoriossa määritetyt maalajit on määritelty tarkemmin kuin kairausten perusteella tai silmämääräisesti arvioidut maalajit. Maanäytteiden hehkutushäviöt olivat vähäisiä. Hienoainesnäytteistä mitatut hehkutushäviöt vaihtelivat välillä % ja karkearakeisissa näytteissä välillä %. On huomattava, ettei hehkutushäviö ole suoraan maa-aineksen humuspitoisuus, vaan humuspitoisuuden arvioinnissa huomioidaan myös maanäytteessä olevan kideveden määrä. Hienorakeiset maakerrokset olivat tehtyjen plastisuusrajamääritysten mukaan kohtalaisen tai erittäin plastisia. Plastisuusluku vaihteli tutkituissa viidessä näytteessä välillä %. Laboratoriotutkimukset on suoritettu taulukon 2 standardien mukaisesti. Taulukko 2. Laboratoriotutkimusten standardit Tutkimus Standardi Vesipitoisuuden määritys SFS CEN ISO/TS :fi Hehkutushäviön määritys SFS-EN Kuiva- ja pesuseulonta SFS CEN ISO/TS :fi Areometrikoe SFS CEN ISO/TS :fi Maalajin määritys (ISO luokitus) SFS EN ISO Maalajin määritys (GEO luokitus) Korhonen, K-H.,Gardemeister, R. & Tammirinne, M Geotekninen maaluokitus. VTT.

8 Ympäristönäytteenotto Kevään 2011 tutkimuksissa ( ) otettiin sedimenttinäytteitä Tornion Röyttän edustan merialueelta 9 näytepisteestä. Näytteiden analyysituloksiin perustuen valittiin kolme pistettä, joista otettiin kesän 2011 tutkimusten yhteydessä sedimenttinäytteet toksisuusanalyysiä varten. Akuutit toksisuustestit tehtiin vesikirpulle ja valobakteerille Ramboll Analytics laboratoriossa. Vesikirpputesti tehtiin OECD:n ohjeistuksen 202 mukaisesti ja valobakteeritesti standardin SFS-EN ISO mukaan. 2.5 Tulosten vertailu: Akustis-seismiset luotaustutkimukset Pohjatutkimuksista saatuja tuloksia on verrattu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kesällä 2010 tekemään luotausaineistoon. Vertailun perusteella havaittiin karkearakeisen maalajitteen pinnan korreloivan jonkin verran kairauksilla saatuun aineistoon huomioiden +/-2 m virhemarginaalin GTK:n luotausaineistoissa. Paikoitellen, erityisesti alueen pohjois- ja koillisosissa erot olivat kuitenkin tätäkin suurempia. Huomattavin ero oli havaittavissa kallion pinnan tasoissa, joissa todellinen kallionpinta oli huomattavasti, yli 10 metriä, luotausaineistossa arvioitua syvemmällä, eikä GTK:n aineistoa voida tämän perusteella käyttää hankealueella kalliopinnan arviointiin. Erot johtunevat pääosin akustisen pulssin tuplaheijasteista ja virhemarginaalista. Yksityiskohtaisempi vertailu kahdelta vertailupisteeltä on esitetty raportissa Tornion Röyttän Tuulivoimapuisto Geotekniset tutkimukset ja ympäristönäytteenotto maaliskuussa 2011.

9 -8 3. MAASTO- JA POHJASUHTEET 3.1 Yleistä Kaikki tässä raportissa esitetty informaatio perustuu ainoastaan keväällä ja kesällä 2011 tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuspisteiden välille on tehty olettamuksia, jotka tulee varmentaa lisätutkimuksin ennen rakentamista, mikäli rakentaminen ulottuu näille alueille. Liitteeseen F on kerätty tutkimusten pohjalta laadittuja suuntaa-antavia pohjaolosuhdekarttoja, joissa on esitetty tutkimustuloksia eri tutkimuspisteissä. Tutkimuspisteiden välille on lisäksi määritetty interpoloituja arvioita pohjaolosuhteista. 3.2 Tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Meren syvyys Tutkimushetkellä tutkimuskohdissa meren pohjan syvyys N60-tasosta havaittiin vaihtelevan 4.2 m ja 11.3 m välillä. Kairauksilla todetut merenpohjantasot on esitetty liitteen F piirustuksessa 1. Huomioitavaa on että karttaan on lisätty saarten reunoille pisteitä, joissa keskivedensyvyysarvo on nolla interpoloinnin mahdollistamiseksi. Kairauskalustolla määritetty vesisyvyys on pistemäistä. Pohjalla olevasta hienoaineksesta johtuen pohjaksi kairauskalustolla tulkittava taso on eri kuin akustisilla menetelmillä saatava taso. Merenpohjan pinta laskee alueella pääasiallisesti pohjoisesta etelään. Alueen keski- ja pohjoisosassa maanpinnan syvyys N60-tasosta alaspäin vaihtelee tutkimusten perusteella välillä m ja alueen eteläosassa välillä 8 12 m Hienorakeinen kerros Kairausten ja näytteenoton perusteella meren pohjassa oli havaittavissa m paksu savitai silttikerros. Mitatut hienorakeiset kerrospaksuudet on kerätty esitetty liitteen F piirustuksessa 2. Savi- ja silttikerroksen voidaan olettaa olevan paikalleen, merenpohjaan, sedimentoitunutta. Hienorakeisen kerroksen paksuus vaihteli huomattavasti eri tutkimispisteiden välillä, mutta lähes kaikista tutkimuspisteistä sitä kuitenkin havaittiin. Hienorakeisen kerroksen paksuus kasvaa alueella pääasiallisesti pohjoisesta etelään. Alueen keski- ja pohjoisosassa kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0 6m ja alueen eteläosassa noin 2 15 m välillä Karkearakeinen kerros Savi- ja silttikerroksen alla havaittiin moreeni- ja hiekkakerrostumia. Tehtyjen rakeisuusanalyysien perusteella karkearakeinen maakerros voidaan luokitella joko siltti-, hiekka-, tai soramoreeniksi tai hiekaksi. Karkearakeisen maakerroksen pinta vaihtelee tutkimuspisteissä tasovälillä m (N60). Hiekan tai moreenin yläpinnan taso on esitetty liitteen F kartassa 3. Karkearakeisen maakerroksen yläpinta syvenee kohti alueen eteläosaa. Karkearakeisen maakerroksen paksuus vaihtelee tutkimuspisteissä huomattavasti. Hiekaksi tai moreeniksi määritetyn maakerroksen paksuus on esitetty liitteen F kartassa 4. Osassa tutkitun alueen eteläosassa olevilla tutkimuspisteillä kallionpintaa ei tavoitettu. Tästä syystä liitteen F kartassa 4 esitetyt karkearakeisen maakerroksen paksuudet perustuvat osittain porakonekairausten päättymistasoihin.

10 -9 Koska karkearakeinen maakerros koostui pääasiallisesti erityyppisistä moreenimaalajeista, on alla esitetty Tiehallinto (1999) julkaisussa moreenille annetut korrelaatiot heijarikairan vastuksen ja moreenin tiiveyden välillä. Taulukko 2. Tiiveysarvio (Tiehallinto, 1999) Tiiveysarvio moreenille Heijarikairan vastus [lyöntiä/0.2m etenemä] Hyvin Löyhä <20 Löyhä Keskitiivis Tiivis >140 Karkearakeisen maakerroksen ylimmät metrit olivat kairausten perusteella hyvin löyhiä tai löyhiä, eikä kaikissa kairauksissa ollut havaittavissa huomattavaa tiivistymistä syvyyden kasvaessa. Osassa kairauksista kairausvastus kuitenkin osoitti huomattavasti tiiviimpiä maakerroksia syvemmällä, jolloin kairausvastus kasvoi yli 100 lyöntiä/0.2 m etenemä. Näitä kerroksia voidaan Tiehallinnon ohjeen mukaan pitää keskitiiviinä. Osassa kairauksista havaittiin löyhiä kerroksia tiiviiden kerrosten välissä. Karkearakeiseen kerrokseen ei kuitenkaan kairausten mukaan ole sedimentoitunut hienoaineslinssejä. Karkearakeisessa maakerroksessa havaittiin myös kiviä jotka estivät paikoittain puristin- heijarikairauksen etenemisen. Kaikissa porakonekairauksissa ei saavutettu moreenin pohjaa, koska porakoneen kärki tukkeutui tai ilmeni muita ongelmia. Porausten poikkeavat päättymissyyt on selvitetty erikseen kussakin kairauksessa Kallio Kallion yläpinta vaihteli alueella tutkimuspisteissä välillä m (N60). Mitatut kallionpinnan tasot on esitetty liitteen F kartassa 5. Paikoittain kallion pinnalla oli erittäin tiivistä ja kivistä moreenia, mistä syystä kaikissa kairauksissa kallion pinnan tasoa ei saatu täydellä varmuudella todennettua. Lisäksi kallion pintaa ei saatu varmennettua kaikissa alueen eteläosan pisteissä johtuen poran tukkeutumisesta tai paksuista sedimenttikerroksista. Poikkeamat kallionpinnan tulkinnassa on kirjattu kairausdiagrammeihin liitteeseen D. 3.3 Yhteenveto, jatkotutkimus- ja perustamissuositukset Kevät- ja kesäkaudella 2011 tehtyjen tutkimusten perusteella alueen pohjaolosuhteet koostuvat kohtalaisen ohuesta hienorakeisesta kerroksesta, jonka alla on paksuhko karkearakeinen moreenikerros. Karkearakeisen maakerroksen yläosan on kuitenkin havaittu olevan löyhää usean metrin paksuudelta. Tyypillisesti karkearakeinen maakerros kuitenkin tiivistyi syvyyden kasvaessa, mutta osassa kairauksista havaittiin myös löyhiä välikerrostumia. Karkearakeisessa kerrostumassa havaittiin paikoitellen kiviä, joihin osa heijarikairauksista päättyi. Voimaloiden perustamisolosuhteet ovat taloudellisemmat tutkimusalueen keski- ja pohjoisosissa, jossa karkearakeisen maakerroksen pinta on ylempänä. Tuulivoimaloiden aiheuttamat kuormat voidaan johtaa karkearakeisen maan tai kallion varaan. Erityisesti huomioitavaa on kuitenkin karkearakeisen kerroksen yläosan löyhä tiiveys, osassa kairauksista havaitut löyhemmät välikerrostumat ja joidenkin heijarikairauksien päättyminen kiveen. Koska tulevien tuulivoimaloiden tarkat sijainnit eivät olleet tiedossa pohjatutkimusohjelman laadintavaiheessa, tulee tehdä tarkentavia pohjatutkimuksia jokaisen voimalan kohdalta ennen rakentamisen aloittamista, ellei tämän pohjatutkimusraportin aineisto anna riittävän tarkkaa kuvaa voimaloiden sijaintien pohjaolosuhteista.

11 YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO Tässä kappaleessa on esitetty keväällä 2011 tehtyjen ympäristönäytteenottotutkimusten tulokset kootusti. Kesällä 2011 otettujen näytteiden toksisuusanalyysitulokset on esitetty kappaleessa 4.3 ja näytepisteiden sijainnit kuvassa 3 (kappale 2.1). 4.1 Yleistä Sedimenttinäytteitä otettiin ympäristöanalyysejä varten Tornion Röyttän edustan merialueelta välisenä aikana 9 näytepisteestä (näytteet nro 1, 3, 5, 6, 8, 9, 10, 11 ja 12). Näytepisteiden sijainti on esitetty kuvassa 2. Näytepisteet paikannettiin GPS-laitteella. Näytteenottimena käytettiin suokaira-tyyppistä näytteenotinta. Sedimentistä otettiin näytteeksi ylin pintakerros 0-20 cm sekä cm ja cm. Syvyydet hieman vaihtelivat näytepisteittäin sedimentistä riippuen. Sedimenttinäytteet analysoitiin ja raekoko tutkittiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa, joka on Mittatekniikan keskuksen kemiallisiin analyyseihin akkreditoima testauslaboratorio (T191). Analyysitulokset ja raekokoanalyysit on esitetty liitteessä G. Sedimentistä tutkittiin raskasmetallit, orgaaniset tinayhdisteet ja PCB-yhdisteet. Lisäksi määritettiin kuiva-aineen määrä, hehkutushäviö (550 C), vesipitoisuus ja savipitoisuus. Esikäsittelynä käytettiin mikroaaltohajotusta ja kuningasvesiuuttoa. Analyysitulokset on esitetty sekä korjaamattomina että normalisoituina pitoisuuksina. Normalisoituja eli standardisedimentiksi muutettuja pitoisuuksia on verrattu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laatimassa sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa esitettyihin, mereen läjitettävien ruoppausmassojen laatukriteereihin. Jos sedimentin pitoisuudet alittavat kriteeritason 1, pohja-aines katsotaan puhtaaksi ja ympäristölle haitattomaksi sekä läjityskelpoiseksi. Ruoppausmassa on mahdollisesti pilaantunut, mikäli haitta-ainepitoisuudet asettuvat kriteeritasojen 1 ja 2 väliin ns. harmaalle alueelle. Sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Mikäli pitoisuus ylittää kriteeritason 2, pohjaaines katsotaan pilaantuneeksi ja ympäristölle haitalliseksi. Tässä tapauksessa joudutaan erikseen harkitsemaan, mikä sijoitusvaihtoehto massoille on ympäristön kannalta paras. Kesällä 2011 otettiin kolme ympäristönäytettä, joille tehtiin toksisuusanalyysit. Näiden tulokset on käsitelty kappaleessa 5.3.

12 Hankealueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Sedimentin laatu Näytepisteillä vesisyvyyttä oli 2,9 8,9 m. Pisteissä 1, 8, 9, 10, 11 ja 12 sedimentin pintakerros oli hyvin löyhää ja väriltään mustaa. Alimmat kerrokset olivat väriltään mustia. Pisteiden 3, 5 ja 6 sedimentin kerrokset olivat silttisiä ja mustanharmaita. Tulosten perusteella tutkituilla alueilla savipitoisuus vaihteli 5 20,6 % välillä. Orgaanisen aineksen määrä oli näytteissä tasaisen alhainen. Vesipitoisuus oli näytteissä suuri (taulukko 3 ja liite G). Taulukko 3. Näytepiste Sedimentin laatu näytepisteillä. Vesisyvyys (m) Kuivaainepitoisuus (m - %) Hehkutushäviö ( % ka) Savipitoisuus (%) 1 (0-20 cm) 6,2 36 5,1 9,8 157,8 1 (20-60 cm) 39 4,9 8,2 151,3 1 (60-80 cm) 61 1,8 5 54,3 3 (0-37 cm) 2,9 59 3,2 5,2 54,6 5 (0-20 cm) 6, ,8 82,5 5 (20-50 cm) 52 3,9 16,1 99,5 5 ( cm) 50 4,8 20,6 99,1 6 (0-20 cm) 6,6 36 5,1 7,6 149,7 6 (20-50 cm) 33 5, ,3 6 (50-96 cm) 35 5,6 8,7 168,9 8 (0-20 cm) 6,8 35 6,3 9,8 199,7 8 (20-50 cm) 33 5, ,7 8 (50-82 cm) 33 6, ,0 9 (0-20 cm) ,2 9,8 188,3 9 (20-50 cm) 33 5,9 10,2 196,8 9 (50-80 cm) 31 7, ,3 10 (0-20 cm) , ,3 10 (20-50 cm) 31 6, ,3 10 (50-85 cm) 35 5,9 8,6 167,9 11 (0-20 cm) 8,9 25 6,8 248,4 11 (20-50 cm) ,3 214,0 11 (50-70 cm) 28 7,4 15,7 247,3 12 (0-20 cm) 8,8 25 7,8 11,4 256,4 12 (20-50 cm) 27 7,1 10,6 226,3 12 (50-80 cm) 29 6,8 11,1 227,9 Vesipitoisuus (%) Raskasmetallit Seuraavissa taulukoissa 4-5 esitetään sedimenttien korjaamattomat ja normalisoidut metallipitoisuudet näytepisteittäin. Alumiinin ja raudan korjaamattomat tulokset esitetään taulukossa 4, sillä niille ei ole määritetty ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan normalisointiin tarvittavia arvoja.

13 -12 Taulukko 4. Näytepiste Sedimenttinäytteiden korjaamattomat raskasmetallipitoisuudet Tornion Röyttän edustalla. Vertailuaineistona ovat esitetty raskasmetallien keskimääräiset taustapitoisuudet Suomen merialueella (Rytkönen & Riipi 1997). < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan. Korjaamattomat pitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Hg As Cd Cr Cu Pb Ni Zn Al Fe 1 (0-20 cm) < 0,2 6 < 0, , (20-60 cm) < 0,2 5,4 < 0, (60-80 cm) < 0,2 2,4 < 0,2 32 < (0-37 cm) < 0,2 4 < 0, , (0-20 cm) < 0,2 5,8 < 0, , (20-50 cm) < 0,2 9 < 0, , ( cm) < 0,2 9,2 < 0, (0-20 cm) 0,28 <7,5 < 0, , (20-50 cm) < 0,2 8,4 < 0, , (50-96 cm) < 0,2 8,3 < 0, , (0-20 cm) < 0,2 5,9 0, , (20-50 cm) < 0,2 6,7 < 0, , (50-82 cm) < 0,2 7,2 < 0, , (0-20 cm) < 0,2 7,3 0, , (20-50 cm) < 0,2 7,2 < 0, , (50-80 cm) < 0,2 9,9 < 0, , (0-20 cm) < 0,2 15 0, (20-50 cm) < 0,2 8,3 0, , (50-85 cm) < 0,2 7,5 0, , (0-20 cm) < 0,2 10 0, (20-50 cm) < 0,2 8,4 0, , (50-70 cm) < 0,2 9,4 0, , (0-20 cm) < 0,2 16 0, (20-50 cm) < 0,2 11 0, , (50-80 cm) < 0,2 13 0, , Keskiarvo 0,20 8,35 0,20 63,44 20,80 8,07 27,00 74, Keskihajonta 0,02 3,08 0,00 9,40 3,77 2,03 4,69 13, Taustapitoisuus rannikkovesissä 0,039-0,33 43,6 31,6 24, Korjaamattomat metallipitoisuudet olivat osalla tutkimuspisteitä jonkin verran tai selvästi taustapitoisuuksia suurempia ja osalla tutkimuspisteitä hieman alle tai selvästi alle taustapitoisuuksien metallista riippuen. Kadmiumin, kuparin, lyijyn, nikkelin ja sinkin pitoisuudet olivat lähes kaikilla tutkimuspisteillä selvästi alle tai samalla tasolla kuin taustapitoisuudet. Elohopean pitoisuudet olivat kaikissa tutkimuspisteissä alle laboratorion määritysrajan (<0,2 mg/kg). Kromin pitoisuudet olivat kaikilla tutkimuspisteillä suurempia kuin taustapitoisuudet. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja. Sedimentin alumiinipitoisuudet vaihtelivat näytepisteissä mg/kg k.a. välillä. Sedimenttikerrosten välillä pitoisuuksissa oli suurimpia eroja pisteillä 1, 5 ja 8. Pisteellä 1 pitoisuus oli suurin pintakerroksissa, kun taas pisteillä 5 ja 8 pitoisuudet olivat suurimmat syvemmissä sedimenttikerroksissa. Näiden näytepisteiden suurimmat havaitut pitoisuudet eivät kuitenkaan eronneet muiden näytepisteiden pitoisuustasoista. Muilla pisteillä pitoisuudet eri kerroksissa olivat samalla tasolla koko sedimenttinäytteessä. Sedimentin rautapitoisuudet vaihtelivat näytepisteittäin mg/kg k.a. välillä. Raudan kohdalla tilanne oli samankaltainen näytepisteiden sedimenttikerrosten pitoisuuksien suh-

14 -13 teen. Näytepisteellä 1 rautapitoisuus oli selvästi suurempi sedimentin pintakerroksessa ja näytepisteillä 5 ja 8 pitoisuudet olivat suuremmat syvemmissä sedimenttikerroksissa. Näiden näytepisteiden suurimmat havaitut pitoisuudet eivät kuitenkaan eronneet muiden näytepisteiden pitoisuustasoista. Muilla näytepisteillä rautapitoisuudet olivat sedimenttikerrosten välillä hyvin samankaltaiset ja suuria eroja ei ollut. Taulukko 5. Näytepiste Sedimenttinäytteiden normalisoidut raskasmetallipitoisuudet Tornion Röyttän edustalla. Vertailuna laatukriteerit (kriteeritasot 1 ja 2) massojen läjityskelpoisuuden arvioimiseksi. Normalisoidut pitoisuudet (mg/kg kuiva-ainetta) Hg As Cd Cr Cu Pb Ni Zn 1 (0-20 cm) < 0,26 8,3 < 0, (20-60 cm) <0,26 7,7 <0, (60-80 cm) <0,28 3,9 <0,33 53 < (0-37 cm) <0,28 6,3 <0, (0-20 cm) <0,27 8,7 <0, (20-50 cm) <0,24 11,3 <0, ( cm) <0,22 10,6 <0, (0-20 cm) 0,37 <10,8 <0, (20-50 cm) <0,25 11,2 <0, (50-96 cm) <0,26 11,6 <0, (0-20 cm) <0,26 8,0 0, (20-50 cm) <0,25 9,0 <0, (50-82 cm) <0,26 9,9 <0, (0-20 cm) <0,26 9,9 0, (20-50 cm) <0,26 9,7 <0, (50-80 cm) <0,25 12,9 0, (0-20 cm) <0,26 20,1 0, (20-50 cm) <0,26 11,4 0, (50-85 cm) <0,26 10,5 0, (0-20 cm) (20-50 cm) <0,24 10,5 0, (50-70 cm) <0,24 11,2 0, (0-20 cm) <0,25 20,5 0, (20-50 cm) <0,25 14,4 0, (50-80 cm) <0,25 17,0 0, Keskiarvo 0,3 11,3 0,3 91,4 30,6 10,4 48,6 118,5 Keskihajonta 0,0 3,9 0,1 16,6 4,9 2,5 14,1 24,1 Kriteeritaso 1 0,1 15 0, Kriteeritaso , < = alkuperäinen analyysitulos on alittanut laboratorion määritysrajan, jolloin normalisoituja pitoisuuksia ei ole verrattu laatukriteeritasoihin 1 ja 2. Suurin osa normalisoiduista raskasmetallipitoisuuksista oli alle kriteeritason 1 eli pohja-aines katsotaan ympäristölle haitattomaksi ja läjityskelpoiseksi mereen. Kriteeritason 1 pitoisuudet alittivat kaikilla näytepisteillä arseeni (lukuun ottamatta pisteitä 10 ja 12), kadmium (lukuun ottamatta pisteitä 10 ja 12), kupari, lyijy ja sinkki. Elohopean pitoisuudet olivat lähes kaikilla tutkimuspisteillä alle laboratorion määritysrajan (<0,2 mg/kg). Kromin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät tai olivat hyvin lähellä kriteeritason 1 pitoisuuksia kaikilla näytepisteillä. Näytepisteellä 11 sedimenttikerroksessa 0 20 cm normalisointia ei voitu suorittaa, koska hienoaineksen (<2 µm raekoon)määrä oli liian vähäinen savipitoisuuden määrittämiseksi. Kriteeritason 2 metallipitoisuudet eivät ylittyneet millään näytepisteellä.

15 -14 Alumiinille ja raudalle ei ole annettu ympäristöministeriön läjitys- ja ruoppausohjeessa normalisointiin tarvittavia arvoja, joten tuloksia ei ole voitu normalisoida. Alumiinille ja raudalle ei ole myöskään annettu esim. usein vertailuaineistoina käytettyjä PIMA- eikä ongelmajätteen rajaarvoja. Merialueen sedimenttien alumiini- ja rautapitoisuuksista ei ole kattavasti tutkimustuloksia. Tämän vuoksi Röyttän edustan sedimentin alumiini- ja rautapitoisuuksia verrataan valtakunnallisesti selvitettyjen purojen sedimenttien keskimääräisiin alkuainepitoisuuksiin (Geologian tutkimuskeskus, 2008) mittasuhteiden määrittämiseksi. Röyttän edustan sedimenttien alumiinipitoisuudet sijoittuvat Pohjois-Suomen purojen sedimenttien alumiinipitoisuuksien n n mg/kg välille. Geologian tutkimuskeskuksen selvityksessä (2008) esitettiin sedimentin rautapitoisuus prosentteina, joka Tornion Oulun- Kemin alueella on 6-39 % välillä 2000-luvulla. Selvityksen mukaan Suurimmat rautapitoisuudet sijoittuvat Länsirannikolle, Oulun ja Kemin alueelle sekä Pohjois-Suomeen Orgaaniset tinayhdisteet Tributyylitinan (TBT) korjaamaton pitoisuus Röyttän edustalla otetuissa sedimenttinäytteissä oli kaikilla muilla näytepisteillä alle laboratorion määritysrajan <1 µg/kg k.a (sama kuin tausta-arvo < 1 µg/kg k.a., Lounais-Suomen Vesi- ja ympäristötutkimus, 2007) paitsi näytepisteellä 3 ja 8 (pintakerros) (Taulukko 6). Taulukko 6. Korjaamaton TBT-pitoisuus näytepisteillä. < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan. TBT (µg/kg kuivaainetta) Näytepiste 1 (0-20 cm) <1 1 (20-60 cm) <1 1 (60-80 cm) <1 3 (0-37 cm) 2 5 (0-20 cm) <1 5 (20-50 cm) <1 5 ( cm) <1 6 (0-20 cm) <1 6 (20-50 cm) <1 6 (50-96 cm) <1 8 (0-20 cm) 2 8 (20-50 cm) <1 8 (50-82 cm) <1 9 (0-20 cm) <1 9 (20-50 cm) <1 9 (50-80 cm) <1 10 (0-20 cm) <1 10 (20-50 cm) <1 10 (50-85 cm) <1 11 (0-20 cm) <1 11 (20-50 cm) <1 11 (50-70 cm) <1 12 (0-20 cm) <1 12 (20-50 cm) <1 12 (50-80 cm) <1 Kahdella näytepisteellä (nro 3 ja nro 8 pintakerros) tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1, arvojen jäädessä kriteeritasojen 1 ja 2 väliin ns. harmaalle alueelle. Muilla näytepisteillä pitoisuudet jäivät alle kriteeritason 1 pitoisuuksien. Kriteeritason 2 ylittäviä pitoisuuksia ei näytteissä esiintynyt (Taulukko 7).

16 -15 Taulukko 7. Normalisoitu TBT-pitoisuus näytepisteillä. < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan. TBT (µg/kg kuivaainetta) Näytepiste 1 (0-20 cm) <2 1 (20-60 cm) <2 1 (60-80 cm) <6 3 (0-37 cm) 6 5 (0-20 cm) <3 5 (20-50 cm) <3 5 ( cm) <2 6 (0-20 cm) <2 6 (20-50 cm) <2 6 (50-96 cm) <2 8 (0-20 cm) 3 8 (20-50 cm) <2 8 (50-82 cm) <2 9 (0-20 cm) <2 9 (20-50 cm) <2 9 (50-80 cm) <1 10 (0-20 cm) <1 10 (20-50 cm) <2 10 (50-85 cm) <2 11 (0-20 cm) <1 11 (20-50 cm) <2 11 (50-70 cm) <1 12 (0-20 cm) <1 12 (20-50 cm) <1 12 (50-80 cm) <1 Kriteeritaso 1 3 Kriteeritaso PCB-yhdisteet Kaikilla näytepisteillä analysoidut PCB-pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajan, kongeneerin PCB 28 < 0,02 mg/kg k.a, muut kongeneerit < 0,002 mg/kg k.a. (Taulukko 8). Määritysrajojen vaihtelu johtuu näytematriisista. Mikäli näytteen hienoaines-/kuiva-ainespitoisuus ovat poikkeavan pienet, niin määritysrajat ovat suuremmat. Taulukko 8. Korjaamattomat PCB- yhdisteiden pitoisuudet (mg/kg k.a. ) näytepisteillä. < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan. Näytepiste PCB 28 PCB 52 PCB (0-20 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 1 (20-60 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 1 (60-80 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 3 (0-37 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 5 (0-20 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 5 (20-50 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 5 ( cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 6 (0-20 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 6 (20-50 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 6 (50-96 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 8 (0-20 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 8 (20-50 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB 180

17 -16 8 (50-82 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 9 (0-20 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 9 (20-50 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 9 (50-80 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (0-20 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (20-50 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (50-85 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (0-20 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (20-50 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (50-70 cm) < 0,02 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (0-20 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (20-50 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0, (50-80 cm) < 0,01 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 < 0,002 Koska kaikkien sedimenttinäytteiden PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan, niin normalisoituja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia ei ole verrattu Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö 2004) esitettyihin kriteeritasoihin 1 ja 2 (Taulukko 9). Taulukko 9. Normalisoidut PCB- yhdisteiden pitoisuudet (mg/kg k.a. ) näytepisteillä. < = pitoisuus alle laboratorion määritysrajan. Näytepiste PCB 28 PCB 52 PCB (0-20 cm) < 0,04 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 1 (20-60 cm) < 0,04 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 1 (60-80 cm) < 0,11 < 0,011 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 3 (0-37 cm) < 0,03 < 0,006 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 5 (0-20 cm) < 0,03 < 0,007 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 5 (20-50 cm) < 0,03 < 0,005 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 < 0,01 5 ( cm) < 0,02 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 6 (0-20 cm) < 0,02 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 6 (20-50 cm) < 0,02 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 6 (50-96 cm) < 0,02 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 8 (0-20 cm) < 0,03 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 8 (20-50 cm) < 0,04 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 < 0,004 8 (50-82 cm) < 0,03 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 9 (0-20 cm) < 0,02 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 9 (20-50 cm) < 0,02 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 9 (50-80 cm) < 0,01 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (0-20 cm) < 0,01 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (20-50 cm) < 0,02 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (50-85 cm) < 0,02 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (0-20 cm) < 0,03 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (20-50 cm) < 0,03 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (50-70 cm) < 0,03 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (0-20 cm) < 0,01 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (20-50 cm) < 0,01 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0, (50-80 cm) < 0,01 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 < 0,003 Kriteeritaso 1 0,001 0,001 0,004 0,004 0,004 0,004 0,004 Kriteeritaso 2 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 0,03 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB 180

18 Sedimentin toksisuus Sedimentin toksisuutta testattiin paikoilla, joissa sedimentin arvioitiin olevan haitallisinta. Sedimentin akuuttia myrkyllisyyttä testattiin näytepisteiltä 1 ja 5, jotka sijaitsevat mahdollisella merikaapelin linjalla sekä pisteeltä 10, joka sijaitsee selvästi ulompana merialueella laivaväylän läheisyydessä (kuvat 2 ja 3). Näytepisteellä 1 ylittyi kriteeritason 2 pitoisuus yhden PCBkongeneerien osalta sekä kriteeritaso 1 ylittyi muiden tutkittujen kongeneerien että kolmen raskasmetallin ja TBT:n osalta. Näytepisteellä 5 kahden raskasmetallin sekä kaikkien PCB- kongeneerien pitoisuudet ylittivät kriteeritason 1. Näytepisteellä 10 viiden raskasmetallin ja kahden PCB-kongeneerin pitoisuudet ylittivät kriteeritaso 1. Sedimentin toksisuutta testattiin valobakteerilla sekä vesikirpulla (Daphnia magna). Näytteet eivät olleet testien mukaan akuutisti toksisia vesikirpulle 24 ja 48 tunnin altistuksessa. Näytteet eivät osoittautuneet toksisiksi valobakteerille (Liite G toksisuuslausunto). Toksisuuslausunnossa esitetty näytteiden numerointi on eri kuin tässä esitetty sedimenttien näytenumerointi. Toksisuustestin näytenumero: Nro 37 = sedimenttinäyte nro 1 Nro 17 = sedimenttinäyte nro 10 Nro 29 = sedimenttinäyte nro Meriläjitysalueen tutkimustulokset ja niiden tarkastelu Suunnitellun meriläjitysalueen pintasedimentistä ( cm syvyydeltä) otettiin Ekmannoutimella näytteitä (4 kpl) kahdesta tutkimuspisteestä Sedimenttinäytteet T1 ja T2 otettiin havaintopisteestä: X= , Y= (KKJ, kaista 2) ja näytteet T3 ja T4 havaintopisteestä: X= , Y= (KKJ, kaista 2). Pisteiden sijainnit on esitetty liitteessä H. Tutkimuspisteiden T1 ja T2 kohdalla vesisyvyys oli 24 m ja pisteiden T3 ja T4 kohdalla 26 m. Sedimenttinäytteistä tehdyissä laboratorioanalyyseissä todettiin alkuaineista kohonneita pitoisuuksia arseenia ja kadmiumia. Orgaanisista haitta-aineista tributyylitinapitoisuudet (TBT) olivat kohonneita, mutta trifenyylitinapitoisuudet (TPT) alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan (< 5 µg/kg). Myös kaikkien PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat (<0,001 mg/kg). Sedimenttinäytteiden normalisoidut alkuainepitoisuudet ylittivät laatukriteeritason 1, lukuun ottamatta kuparin ja lyijyn sekä elohopean pitoisuuksia näytteissä T1 ja T2. Kaikkien näytteiden normalisoidut arseenipitoisuudet ylittivät laatukriteeritason 2. Orgaanisista haitta-aineista tributyylitinan normalisoidut pitoisuudet ylittivät laatukriteeritason 1. Muiden orgaanisten haitta-aineiden alkuperäiset analyysitulokset alittivat laboratorion määritysrajat, ja siksi normalisoituja pitoisuuksia ei verrattu laatukriteeritasoihin. 4.5 Yhteenveto ja johtopäätökset Raskasmetallit Suurin osa normalisoiduista raskasmetallipitoisuuksista oli alle kriteeritason 1 eli pohja-aines katsotaan ympäristölle haitattomaksi ja läjityskelpoiseksi mereen. Elohopean pitoisuudet olivat lähes kaikilla tutkimuspisteillä alle laboratorion määritysrajan (<0,2 mg/kg). Kromin ja nikkelin pitoisuudet ylittivät tai olivat hyvin lähellä kriteeritason 1 pitoisuuksia kaikilla näytepisteillä. Kriteeritason 2 metallipitoisuudet eivät ylittyneet millään näytepisteellä. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja. Tributyylitina

19 -18 Kahdella tutkimuspisteellä (nro 3 ja 8) pintanäytteiden tributyylitinan (TBT) normalisoidut pitoisuudet ylittävät kriteeritason 1, arvojen jäädessä kriteeritasojen 1 ja 2 väliin ns. harmaalle alueelle. Seitsemällä tutkimuspisteellä pitoisuudet jäivät alle kriteeritason 1 pitoisuuksien. Kriteeritason 2 ylittäviä pitoisuuksia ei näytteissä esiintynyt. Sedimenttikerrosten välillä ei tutkimuksen mukaan ole suuria pitoisuuseroja. PCB Kaikkien sedimenttinäytteiden PCB-yhdisteiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan. Tästä johtuen normalisoituja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia ei ole verrattu Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö 2004) esitettyihin kriteeritasoihin 1 ja 2. Sedimentin toksisuus Tutkittujen sedimenttien ei todettu olevan akuutisti toksista vesikirpulle ja valobakteerille. Sedimenttejä voidaan näin ollen pitää vesiympäristölle haitattomana. 5. VIITTEET Geologian tutkimuskeskus Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina 1990, 1995, 2000 ja Tutkimusraportti 172. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Turun sataman ruoppausmassojen läjityksen vesistövaikutusten tarkkailututkimus kesällä Rantamäki, Jääskeläinen, Tammirinne Geotekniikka. Otatieto Oy. ISBN tarkastettu ja korjattu painos. Rytkönen J. & Riipi T Ympäristöä säästävää teknologiaa satamien ja väylien ruoppaustöissä. Kunnalliselämä 6/1997: SGY Suomen geoteknillinen yhdistys ry. GLO-85 Geoteknisten laboratorio-ohjeet 1.Luokituskokeet. Helsinki s. Tiehallinto Pohjarakennusohjeet sillansuunnittelussa, Helsinki ISBN Ympäristöministeriö Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje Ympäristöopas 117.

20 Tornio Röyttä merituulivoimapuisto Pohjatutkimusraportti LIITE A: TUTKIMUSPISTEKARTAT: Kevät 2011 Kesä 2011

21

22

23 Tornio Röyttä merituulivoimapuisto Pohjatutkimusraportti LIITE B: POHJATUTKIMUSTEN KOORDINAATTITAULUKKO Kevät 2011 Kesä 2011

24

25

26

27 Tornio Röyttä merituulivoimapuisto Pohjatutkimusraportti LIITE C: MERENPINNANTASO TUTKIMUSHETKELLÄ

28

29 Tornio Röyttä merituulivoimapuisto Pohjatutkimusraportti LIITE D: POHJATUTKIMUSKAIRAUSPIIRUSTUKSET

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74 Tornio Röyttä merituulivoimapuisto Pohjatutkimusraportti LIITE E: GEOTEKNISET LABORATORIOTUTKIMUKSET

75 MAANÄYTTEIDEN TUTKIMUSTULOKSET Pisteen numero A - rakeisuuskäyrä - syvyys m 9,0-10,0 m 8,0-9,0 m 13,0-14,0 m 9,4-10,4 14,0-15,0 - ottoaika Vesipitoisuus % 13,3 24,4 22,5 27,1 11,5 Humuspitoisuus % Tilavuuspaino, kuiva kn/m 3 Tilavuuspaino, märkä kn/m 3 Ominaispaino kn/m 3 Tehokas raekoko D 10 Tasaisuusluku D 60 /D 10 Kiviä mm % Lohkareita >600 mm % Routivuus Kartiokoe S k kn/m 3 Kartiokoe S kr kn/m 3 Vedenläpäisevyys k m/s Moduuliluku m 1 Jännityseksponentti 1 Konsolidaatiokerroin C v cm 2 /s Maalaji sihkmr sihkmr kahk sihkmr HkMr Huom! Rajakiiri Oy - Pori Tornion tuulipuisto Tutki Kati Ylitalo Tarkastus Jouni Alinen Työ.nro Gallen-Kallelankatu PORI puh fax

76

77

78

79

80

81

82

83

84

85 Tornio Röyttä merituulivoimapuisto Pohjatutkimusraportti LIITE F: POHJAOLOSUHDEPIIRROKSET Kartta 1 Kartta 2 Kartta 3 Kartta 4 Kartta 5 MERENPOHJAN TASO HIENORAKEISEN KERROKSEN PAKSUUS KARKEARAKEISEN MAAN YLÄPINNAN TASO KARKEARAKEISEN MAAN PAKSUUS KALLION PINNAN TASO

86 MAANPINTA (N60) -5.51m -5.27m -6.04m -6.08m -6.27m -4.22m -6.41m -7.86m -7.1m -7.6m -6.97m -7.96m -6.68m -6.61m -4.9m -5.8m -6.71m -8m -7.53m -8.53m -7.92m -7.66m -7.27m -7.02m -7.05m -7.65m -7.4m -8.16m -8.62m -8.28m -9.09m -8.17m m m -9.31m m -7.76m m m -8.94m -9.65m m

87 HIENOAINEKSEN PAKSUUS 2.49m 8.9m 2.56m 4.22m 3.73m 11.28m 3.59m 0.5m 5.49m 0.3m 0.2m 4.4m 1.04m 2.4m 3.5m 3.67m 5.17m 3.3m 3.68m 0.33m 0.94m 3.04m 4.83m 5.38m 2.95m 5.45m 8.6m 7.14m 6.18m 14.92m 8.61m 1.53m 14.47m 9.94m 7m 0.57m 10.58m 14.49m 4.47m 6.64m 7.76m 9.6m

88 HIEKAN TAI MOREENIN YLÄPINTA (N60) -8m m -8.6m -10.3m -10m -15.5m -10m -8.9m -9.5m -10.9m -7.3m -11m -7.18m -12.1m -5.2m -6m m -11.5m -11.2m -13.7m -11.6m -8.6m -12.1m -12.4m -10m -13.1m -16m -15.3m -14.8m -23.2m -17.7m -9.7m m -24.6m -17.7m m -16.8m -10.8m -23.8m -15.1m -16.7m m

89 HIEKAN TAI MOREENIN PAKSUUS 24.41m 6.5m 22.64m 16.58m 17.12m 0.8m 18.02m 16.1m 20.21m 29.7m m 26m 24.1m m 29.41m 23.36m 19.4m 17.6m 4.52m 18.03m 24.33m 26.72m m 23.87m 31.82m m 19.12m 17.46m 12.54m 17.48m 14.59m 29.27m 12.12m 12m 13.08m 21.23m 31.36m 23.76m 21.72m 14.24m 11.5m 25.01m

90 KALLION YLÄPINTA (N60) m m m m m m m m -34.9m -25.4m m m -35.5m m m m -35m m m m m m m m m m m m m m

91 Tornio Röyttä merituulivoimapuisto Pohjatutkimusraportti LIITE G: YMPÄRISTÖNÄYTETUTKIMUKSET (Kevät 2011) TOKSISUUSLAUSUNTO (Kesä 2011)

92

93

94

95

96

97 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 Ramboll Finland Oy, Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Tornio tuulipuisto, Rajakiisi Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Karjalainen Esa Analysointi aloitettu: Sedimenttinäytteet Näytteenottopisteet 3, 0-37cm 5, 0-20cm 5, 20-50cm Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Hehkutushäviö 550 C 11MS MS MS , cm 11MS Yksikkö Menetelmä m-% RA4016 3,2 3,0 3,9 4,8 % ka RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok ok ok Alumiini (Al) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) PCB yht. PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB mg/kg ka RA3000 4,0 5,8 9,0 9,2 mg/kg ka RA3000* <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* 5,3 6,9 9,3 10 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* Biosidit (TBT-TPT) ok ok ok ok RA4024* Monobutyylitina Dibutyylitina Tributyylitina Dioktyylitina Trifenyylitina <10 <10 <10 <10 µg/kg ka RA4024* <5 <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024* 2 <1 <1 <1 µg/kg ka RA4024* <5 <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024 <5 <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024* Alihankinta, savipitoisuus ok ok ok ok Alihankinta Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

98 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /1 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Kaikki näytteet säilytetään vuoden 2011 loppuun saakka. Jakelu eeva-maria.hatva@aramboll.fi; anne.makynen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Organotinat PAH + PCB yht., kiinteä Näyte uutettiin HCl-liuoksella ja metanolilla, uutokset derivatisoitiin natriumtetraetyyliboraatilla ja uutettettiin heksaaniin. Yhdisteet analytiin kationina kaasukromatografisesti käyttäen MS-detektoria. Menetelmän määritysraja on 0,001-0,005 mg/kg ka ja mittausepävarmuus % yhdisteestä riippuen. Menetelmä perustuu standardeihin SFS-EN (2005) ja ISO TC 190/SC 3 N 169 (2004). PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

99 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /2 Ramboll Finland Oy, Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Tornio tuulipuisto, Rajakiisi Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Karjalainen Esa Analysointi aloitettu: Sedimenttinäytteet Näytteenottopisteet 6, 0-20cm 6, 20-50cm Näytenumero MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Hehkutushäviö 550 C 11MS MS , 50.96cm 11MS Yksikkö Menetelmä m-% RA4016 5,1 5,7 5,6 % ka RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok ok Alumiini (Al) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) PCB yht. PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB mg/kg ka RA3000 7,5 8,4 8,3 mg/kg ka RA3000* 0,28 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000 <0,2 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* 7,3 7,1 7,3 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* <0,02 <0,02 <0,02 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* Biosidit (TBT-TPT) ok ok ok RA4024* Monobutyylitina Dibutyylitina Tributyylitina Dioktyylitina Trifenyylitina <10 <10 <10 µg/kg ka RA4024* <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024* <1 <1 <1 µg/kg ka RA4024* <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024 <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024* Alihankinta, savipitoisuus ok ok ok Alihankinta Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

100 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /2 * FINAS -akkreditoitu menetelmä. Mittausepävarmuus ilmoitetaan tarvittaessa. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Ramboll Analytics Anri Aallonen FM, kemisti, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti. Lisätiedot Kaikki näytteet säilytetään vuoden 2011 loppuun saakka. Jakelu eeva-maria.hatva@aramboll.fi; anne.makynen@ramboll.fi Menetelmien kuvaukset Organotinat PAH + PCB yht., kiinteä Näyte uutettiin HCl-liuoksella ja metanolilla, uutokset derivatisoitiin natriumtetraetyyliboraatilla ja uutettettiin heksaaniin. Yhdisteet analytiin kationina kaasukromatografisesti käyttäen MS-detektoria. Menetelmän määritysraja on 0,001-0,005 mg/kg ka ja mittausepävarmuus % yhdisteestä riippuen. Menetelmä perustuu standardeihin SFS-EN (2005) ja ISO TC 190/SC 3 N 169 (2004). PAH-näytteet uutettiin tolueenilla, puhdistettiin florisililla ja määritettiin GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja on 0,01 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Menetelmä perustuu standardiin ISO / FDIS PCB-näytteet uutettiin tolueenilla ja puhdistettiin florisililla. Liuotin vaihdettiin heksaaniin ja näyte käsiteltiin rikkihapolla. Öljyiset näytteet puhdistetaan lisäksi dimetyylisulfoksidilla (DMSO). PCB-yhdisteet analysoidaan GC/MS-tekniikan avulla. Menetelmän määritysraja 0,001 mg/kg ja mittausepävarmuus %. Laboratorion sisäinen tutkimusmenetelmä. Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo

101 Ramboll Analytics Pvm: /3 Tutkimustodistus Projekti: /3 Ramboll Finland Oy, Espoo PL ESPOO Tutkimuksen nimi: Tornio tuulipuisto, Rajakiisi Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Karjalainen Esa Analysointi aloitettu: Sedimenttinäytteet Näytteenottopisteet 10, 0-20cm Näytenumero 11MS MÄÄRITYKSET Kuiva-aine Hehkutushäviö 550 C 10, 20-50cm 11MS , 50-85cm 11MS , 0-20cm 11MS , 20-50cm 11MS Yksikkö Menetelmä m-% RA4016 7,6 6,4 5,9 7,8 7,1 % ka RA4016 Esikäsittely, mikroaaltohajotus, ok ok ok ok ok RA3007 kuningasvesi Metallit, PIMA maa ok ok ok ok ok Alumiini (Al) Arseeni (As) Elohopea (Hg), PIMA Kadmium (Cd) Kromi (Cr) Kupari (Cu) Lyijy (Pb) Nikkeli (Ni) Rauta (Fe) Sinkki (Zn) PCB yht. PCB 28 PCB 52 PCB 101 PCB 118 PCB 138 PCB 153 PCB mg/kg ka RA ,3 7, mg/kg ka RA3000* <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 <0,2 mg/kg ka RA3000 0,40 0,30 0,20 0,49 0,31 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* 12 8,4 6,9 12 9,2 mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* mg/kg ka RA3000* <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 <0,02 mg/kg ka RA4053* <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 <0,01 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 <0,002 mg/kg ka RA4053* Biosidit (TBT-TPT) ok ok ok ok ok RA4024* Monobutyylitina Dibutyylitina Tributyylitina Dioktyylitina Trifenyylitina <10 <10 <10 <10 <10 µg/kg ka RA4024* <5 <5 <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024* <1 <1 <1 <1 <1 µg/kg ka RA4024* <5 <5 <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024 <5 <5 <5 <5 <5 µg/kg ka RA4024* Alihankinta, savipitoisuus ok ok ok ok ok Alihankinta Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73 C, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Fax Y-tunnus , Kotipaikka Espoo