Pelastuslaitoksen johtokunta Sivu 1 / 33. Kokoustiedot. Aika torstai klo 17:00-18:40. Keskuspaloasema, Palomiehentie 1, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 33 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:00-18:40 Paikka Keskuspaloasema, Palomiehentie 1, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Heikki Seppä, puheenjohtaja Sirpa Hyytiä-Hallenberg Jahn-Christer Karle Kirsti Karlsson Antti-Jussi Manninen, Saapui klo Tuija Piekka Kai Viherkanto Pertti Turunen Muut saapuvilla olleet Mauri Suuperko Veli-Pekka Ihamäki Kimmo Markkanen Nina Piela-Tallberg Petri Torkkel Kurt Byman Katariina Kaukonen liiketoimintajohtaja, saapui klo , poistui klo pelastusjohtaja tukipalvelupäällikkö riskienhallintapäällikkö henkilöstön edustaja kaupunginhallituksen edustaja hallintolakimies, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 33 Allekirjoitukset Heikki Seppä puheenjohtaja Katariina Kaukonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Jahn-Christer Karle Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Virastopiha 2 B, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 33 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 11 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 12 Toimintaympäristön tila 6 13 Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat Toimitilainvestoinnit Toiminnan ja talouden tilannekatsaus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto eduskunnan 21 hallintovaliokunnalle pelastustoimen järjestämislaista 17 Johtokunnan itsearviointikyselyt Johtokunnan alaiset viranhaltijapäätökset 32

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätösehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Johtokunta oli kutsuttu koolle puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä johtokunnan jäsenille toimitetulla kokouskutsulla. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Jahn-Christer Karle. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Jahn-Christer Karle.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Toimintaympäristön tila Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh Veli-Pekka Ihamäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee tiedoksi selvityksen toimintaympäristön tilasta Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksessa. Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Nykytila ja kuvaus toiminnasta Länsi-Uudenmaan pelastustoimen tehtävänä on huolehtia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta pelastustoimen alueella. Tehtäviin kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut. Lainsäädännön lisäksi pelastuslaitoksen toimintaa ohjaavat valtakunnalliset kehittämishankkeet, Espoo-tarina ja muiden kuntien strategiat sekä yhteistoimintasopimukset eri tahojen kanssa. Pelastuslaitos huolehtii pelastustoimesta 10 kunnan alueella: Espoossa, Hangossa, Inkoossa, Karkkilassa, Kauniaisissa, Kirkkonummella, Lohjalla, Raaseporissa, Siuntiossa ja Vihdissä. Lisäksi pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelua koko alueellaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehtyjen yhteistoimintasopimusten mukaisesti. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palveluksessa on noin 500 työntekijää. Päivittäisistä onnettomuuksista ja tulipaloista huolehtii jatkuvasti valmiudessa oleva päätoimista henkilöstö kahdellatoista paloasemalla. päätoimisen henkilöstön lisäksi alueella toimii pelastuslaitoksen sivutoimiset sammutusmiehet Tenholassa ja Hangossa, sekä vapaaehtoista henkilöstöä 40 sopimuspalokunnassa (VPK). Sopimuspalokuntiin kuuluvat noin palokuntalaista huolehtivat osaltaan pelastusvalmiudesta ja turvallisuuskoulutuksesta.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 33 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 7000 pelastustoimen hälytystä ja noin ensihoitotehtävää. Valvontakohteiden palotarkastuksia suoritetaan vuosittain noin 2000 kohteeseen ja turvallisuusviestintää järjestetään noin asukkaalle. Toimintaympäristön analyysi osana strategisen johtamisen prosessia Pelastuslaitoksessa toimintaympäristön analyysi on strategisen johtamisen ja ohjauksen prosessin osaprosessi. Muut osaprosessit ovat suunnittelu, toimeenpano ja arviointi. Analyysityössä tunnistettiin aluksi ilmiöitä ja muutosvoimia, sen jälkeen analysoitiin niiden lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia käyttäen PESTEanalyysiä ja lopuksi johdettiin ilmiöistä ja niiden vaikutuksista pelastuslaitokseen kohdistuvia riskejä. PESTE-analyysi on apumenetelmä, jolla selvitetään ilmiön tai organisaation poliittista (P), ekonomista (E), sosiaalista (S), teknologista (T) ja ekologista (E) tilaa ja tulevaisuutta. Menetelmän tavoitteena on tarkastella muutosvoimaa / toimintaympäristöä laajasti, useasta eri näkökulmasta. Käsiteltäviksi ilmiöiksi valittiin neljä: rakennetun ympäristön muutos, soteja maakuntamuutos sekä pelastustoimen uudistus, digitalisaatio sekä yhteisten ICT-järjestelmien lisääntyminen sekä väestömuutokset (väkimäärän ja monikulttuurisuuden lisääntyminen ja väestön ikääntyminen). Alla on kuvattu ilmiö ja sen vaikutuksista johdettuja riskejä, jotka tulee ottaa huomioon suunnittelun osaprosessissa. Rakennetun ympäristön muutos, riskejä: 1-riskiluokan ruutujen lisääntyminen 6 minuutin saavutettavuusajan ulkopuolelle Maanalainen rakentaminen ja tehokas maanpäällinen rakentaminen tekevät kohteista vaikeasti hallittavia, kompleksisia ja isoja riskikohteita jossa tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen hidastuu Uudet liikennejärjestelyt (metro, raidejokeri) tekevät liikenneonnettomuuksista vaikeampia hoitaa ja aiheuttavat enemmän häiriöitä liikenteessä. Sote- ja maakuntauudistus ja pelastustoimen uudistus, riskejä: Valmistelun muutosjohtamisen epäonnistuminen johtaa resurssien riittämättömyyteen Pelastustoimen mahdollisuus tuottaa ensihoitopalveluja poistuu tai synergia katoaa jos ensihoitohenkilöstö ei ole osa pelastuslaitosta Kireä aikataulu, edes välttämättömiä muutoksia (ict, palkat, taloushallinto) ei ehditä valmistella mennessä Pelastustoimen resurssit heikkenevät maakunnissa Kalusto- ja toimitilahankkeet siirretään tai jäädytetään

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 33 Digitalisaatio ja yhteisten ICT-järjestelmien lisääntyminen, riskejä: Järjestelmät ovat toimimattomia tai keskenään yhteensopimattomia Kustannukset nousevat ja kustannuksia vastaavia hyötyjä ei saada Tietoturva- ja tietosuojavaatimukset haittaavat asiakaslähtöisyyttä ja viranomaisyhteistyötä, lisäävät kustannuksia ja hidastavat järjestelmien yhtenäistämistä Väestömuutokset: väkimäärän ja monikulttuurisuuden lisääntyminen, väestön ikääntyminen Resurssit eivät lisäänny samassa suhteessa suorituskyky heikkenee oman henkilöstön ikääntymisen ja alentuneen suorituskyvyn vuoksi Radikalisoitumisen ja syrjäytymisen lisääntyminen, terroritekojen uhat Tiedoksi

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / Vuoden 2018 talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdat Valmistelijat / lisätiedot: Kimmo Markkanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi 1811/ Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee tiedoksi käydyn keskustelun pelastuslaitoksen vuoden 2018 talousarvion sekä taloussuunnitelman valmistelun lähtökohdista Päätös Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitoksen palvelutasopäätös on lähtökohtana tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmille. Palvelutasopäätös perustuu mm. säädöksiin, pelastustoimen valtakunnalliseen strategiaan 2025, Espoo-tarinasta johdettuun Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen tarinaan sekä pelastustoimen alueen muiden osakaskuntien strategioihin. Palvelutasopäätöksen mukaisena tavoitteena on että palvelutasopäätöskaudella kustannukset on pidetty vuoden 2013 mukaisella tasolla (noin 65 euroa /asukas), edellyttäen että toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia ennakoimattomia muutoksia, joita ei ole kohtuudella voitu ottaa huomioon palvelutasopäätöstä laadittaessa. Tämä taso on tällä suunnittelukaudella riittävä ja siinä tulee edelleen pysyä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos valmistelee vuoden 2018 talousarviota ja taloussuunnitelmaa vuosille voimassa olevan palvelutasopäätöksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Talousarvio ja -suunnitelma käsitellään pelastustoimen neuvottelukunnassa ennen käsittelyä. Vireillä on pelastustoimen uudistus osana maakuntauudistusta, joka johtanee palvelujen tuottamisen siirtymiseen kunnilta maakunnille. Toteutuessaan muutos tulee toteuttaa siten, että palvelutaso ei laske muutoksen aikana tai sen jälkeen ja palvelutaso vastaa jatkossakin uhkia ja riskejä. Espoon kaupungin taloussuunnitelman laadintaohjeen mukaan, kaupungin ja toimialojen taloussuunnitelma valmistellaan

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 33 kaupunginjohtajan antaman kehysohjeen sekä kaupunginvaltuuston hyväksymän kehyspäätöksen mukaisesti. Samaisessa ohjeessa on tuotu esille, että valmistelussa oleva sote- ja maakuntauudistus tulee huomattavasti muuttamaan kunnan toimialaa sekä Espoon kaupungin ja kuntakonsernin rahoitusta ja rahoitusasemaa. Mikäli eduskunta hyväksyy esitetyt lait, tulee muutoksen valmistelu vaatimaan suuren työmäärän myös pelastuslaitoksen sisällä vuosina Talousarvion kehyksestä laaditaan kaksi versiota vuosien osalta, toinen voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti ja toinen huomioiden uudistuksen vaikutukset kaupungin toimintatuloihin ja menoihin sekä vero- ja valtionosuusrahoitukseen. Vuosi 2018 suunnitellaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Arvioitaessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaympäristöä on seuraavalla kaudella toiminnan ja talouden suunnittelussa merkittävimpinä muutostekijöinä todettu rakennetun ympäristön muutokset ja siinä riskinä se, että pelastuslaitoksen toimintaa ei pystytä sopeuttamaan rakennettavan ympäristön muutoksiin. Erittäin huolestuttavaa on toimitilaja kalustohankintojen lykkääntyminen, joka johtaa korjausvelan kasvuun sekä rakennettavan ympäristön tuomat lisääntyneet määrälliset ja laadulliset vaatimukset. Nämä riskit ovat riippumattomia pelastustoimen uudistushankkeen ja alueuudistuksen etenemisestä. kalustohankintojen osalta on oleellista, että kone- ja kalustoinvestointien euromääräinen taso pidetään noin 3 M /vuodessa, jotta kaluston ylläpito ja kierto on tasaista ja kaluston käyttöikä ja laatu vastaa muuttuvaa toimintaympäristöä. Paloasemahankkeissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitettavuus tiivistyvällä alueella pysyy riittävällä tasolla volyymin kasvaessa. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää Espoon eteläosien tiivistyvän rakenteen tuomaan muutoksiin ja siten Espoonlahden, Matinkylän ja Otaniemen paloasemien rakentamiseen. Oman ongelman tässä tuo Niittykummun paloaseman huon kunto ja väistötilojen kalleus (n. 2,7 M ). Sen sijaan, että Niittykummun paloasema peruskorjataan paloasemakäyttöön, tulee Matinkylän ja Otaniemen paloasemat saada rakennettua mahdollisimman pian. Pelastustoimen uudistushanke ja alueuudistus tuovat lisäksi tarpeen varmistaa palvelujen katkoton toiminta muutosvaiheessa ja sitä myöten tulee talousarviovalmistelussa kiinnittää huomiota muutoksen hallintaan ja resursointiin. Ensihoidon asema maakuntauudistuksessa ei tule heiketä ja talous- ja henkilöstöhallinto sekä ICT-järjestelmät tulee saada sovitettua tuleviin ratkaisuihin siten, että kuntalaisten saamat palvelut eivät heikkene. Espoon kaupungin talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU2) hyötytavoitteet ja linjaukset on hyväksytty Espoon valtuustossa

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / 33 Vuosien taloussuunnitelmakehys ja -suunnitelma sekä vuosien investointikehys ja -ohjelma valmistellaan ja päätetään niin että ne toteuttavat TATU2-ohjelman taloustavoitteita. Ohjelman toteuttamisen lähtökohtana on tuottavuuden parantaminen osana normaalia linjajohtamista ja toiminnan kehittämistä Lean-hengessä. TATU2 -ohjelman linjausten mukaisesti palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestönkasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin. TATU2 - ohjelmassa on linjattu, että palvelujen järjestämiskustannukset/asukas eivät kasva vuosien aikana. Tämä linjaus on jo mukana Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksessä. TATU2 -ohjelmassa on asetettu toimitilojen käytölle tehostamisvaatimuksia sekä myös toiminnallisuutta parantavia tavoitteita. Tavoitteena on, että tilavuokrat/asukas laskee vuoden 2015 tilanteesta vuosittain vähintään yhdellä prosentilla. Tavoite on rakentaa arjen sujuvuuden turvaavaa peruslaatua sekä sisäilman laadusta ja rakennusten kunnosta huolehtiminen. toimitilaesityksissä ja toimitilojen perusparannusesityksissä tuodaan esille edellä olevat vaatimukset. Toimitilojen käytön tehostamista on tehty ja mm. Karjaan paloasemahankkeen sekä keskuspaloaseman laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen monikäyttöisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Talouskehykseen tuo painetta kuitenkin uusien toimitilojen aiempia toimitiloja korkeammat vuokramenot, vaikka tilatehokkuus olisikin optimoitu. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottaman ensihoidon osalta on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kanssa sovittu kehysvalmistelun pohjaksi vuoden 2017 talousarvio. TATU2 -ohjelma tullaan myös huomioimaan vuosien taloussuunnitelmavalmistelussa. Espoon kaupunginhallitus päättää vuosien kehysohjeesta kesäkuussa. Johtokunta tekee esitykset toimitilainvestoinneista , kone- ja kalustoinvestointien sekä aineettomien hyödykkeiden osalta Talousarvioesitys ja henkilöstösuunnitelma vuodelle 2018 ja suunnitelma vuosille on jätettävä kaupunginhallitukselle mennessä. neuvottelukunta käsittelee talousarviota syyskuussa ja pelastuslaitoksen johtokunnassa asia on Valtuusto päättää vuoden 2018 talousarviosta sekä taloussuunnitelmasta vuosille kokouksessaan Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / / Toimitilainvestoinnit Valmistelijat / lisätiedot: Olli Pietikäinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta 1 hyväksyy liitteen mukaiset Matinkylän paloaseman sekä Vihdin VPK:n, Bromarf FBK:n, Ingå FBK:n, Ventelän VPK:n ja Virkkalan VPK:n paloasemien tarveselvitykset. 2 esittää Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kunnille, että ne valmistelisivat talousarvionsa vuodelle 2018 sekä taloussuunnitelmansa siten, että pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastustoimen tarvitsemien toimitilojen rakentaminen toteutetaan ja saatetaan loppuun seuraavasti: - Espoonlahden paloaseman rakentaminen vuonna Matinkylän paloaseman rakentaminen vuonna Otaniemen paloaseman rakentaminen vuonna Tenholan paloaseman perusparannus vuonna Bromarf FBK:n paloaseman perusparannus vuonna Ingå FBK:n paloaseman perusparannus vuonna Vihdin VPK:n paloaseman rakentaminen vuonna Ventelän VPK:n paloaseman rakentaminen vuonna Virkkalan VPK:n paloaseman perusparannus vuonna Hankkeiden suunnittelu on käynnistettävä ennen mainittuja toteutusaikoja. Päätös Liite Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Bromarf FBK paloaseman tarveselvitys 2 Ingå FBK paloaseman tarveselvitys 3 Ventelän VPK paloaseman tarveselvitys 4 Vihdin VPK paloaseman tarveselvitys 5 Virkkalan VPK paloaseman tarveselvitys 6 Matinkylän paloasema tarveselvitys

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 33 Selostus Vuonna 2002 allekirjoitetun Länsi-Uudenmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimuksen mukaan sopijakunnat rakennuttavat tai hankkivat toimitilat pelastustoimen tarpeisiin. Kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. määrittelee tilatarpeen kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusinvestointeja tehdessä. Tilantarve määritellään tarveselvityksessä. Pelastuslaitos vuokraa kunnilta tilat pelastustoimen käyttöön yhtenäisten vuokranmääräytymisperusteiden mukaisesti. Vuokrasopimukset tarkistetaan lopullisten nettokulujen mukaisesti hankkeiden toteuduttua. Tällä hetkellä vireillä olevan maakuntauudistuksen ja siinä yhteydessä tapahtuvan pelastustoimen uudistuksen linjauksena on, että siirtymävaiheessa maakunta tulee vuokraamaan pelastustoimen tarvitsemat tilat alueen kunnilta. Pelastustoimen tarpeet eivät muutu uudistuksessa, vaikka järjestäjätaho muuttuisikin. Näin ollen on tärkeää edelleen noudattaa jo tehtyä linjausta paloasemien sijoittamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Samalla turvataan sopimuspalokuntatoiminta alueen kunnissa. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on hyväksyä tilahankkeiden tarveselvitykset tehtäväalueensa osalta ja tehdä esitykset toimitilahankkeista sijaintikunnalle. Tarveselvitys tulee olla laadittu ja hyväksytty kaikille esitetyille hankkeille. Espoon kaupungin osalta toimialoja pyydetään tekemään esityksensä Tilapalvelut -liikelaitoksen johtokunnalle vuosien toimitilahankkeiksi mennessä. Menettely toimialoilla perustuu vahvistettuihin johtosääntöihin, toimiohjeisiin ja taloussuunnitteluohjeisiin. Muille pelastustoimen alueen kunnille esitykset pyritään tekemään samalla aikataululla. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen laatimassa Ohjelma paloasemien sijoittamiseksi vuoteen 2035 paloasemaverkkoon vaikuttavia asioita tarkastellaan aluerakennemuutosten, väestöprojektioiden ja -ennustusten sekä riskiluokitusten ja riskialueiden saavutettavuuden kautta. Ohjelma perustuu aiemmin vuosina 2013 ja 2014 tehtyihin, koko Uudenmaan alueen kattaviin selvityksiin valmistui selvitys Helsingin, Itä- Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten paloasemaverkon tuottama saavutettavuus -selvitys, jossa tarkasteltiin sen hetkistä tilannetta sekä tehtiin arvio tilanteesta vuonna Selvitystä tarkennettiin vielä henkilö- ja omaisuusvahinkoriskien osalta vuonna Ohjelman toteutuksessa on huomioitu Uudenmaan alueen tarpeet vuoteen 2035 asti. Paloasemat palvelevat pelastustoiminnan sekä ensihoidon riskianalyysien perusteella määriteltyjä tarpeita. Paloasemahankkeissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitettavuus tiivistyvällä alueella pysyy riittävällä tasolla volyymin kasvaessa. Erityistä

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 33 huomiota tulee jatkossa kiinnittää Espoon eteläosien tiivistyvän rakenteen tuomiin muutoksiin ja siten Espoonlahden, Matinkylän ja Otaniemen paloasemien rakentamiseen. Oman ongelmansa tässä tuo Niittykummun paloaseman kosteusongelmat ja mittavan perusparannuksen edellyttämien väistötilojen kalleus. Toimintavalmiuden takaaminen Etelä-Espoossa edellyttää joka tapauksessa jatkossa Niittykummun paloasemakäytöstä luopumista ja paloaseman korvaamista Matinkylän paloasemalla. Tavoitteena on, että jokaisessa Espoon kaupunkikeskuksessa olisi paloasema pelastustoimen ja ensihoidon palveluineen. Sen sijaan, että Niittykummun paloasema nyt peruskorjataan suurin kustannuksin paloasemakäyttöön, tulee Matinkylän paloasema saada rakennettua mahdollisimman pian ja toteuttaa Niittykummun paloasemalle siksi aikaa jo suunniteltuja terveellisyyttä palvelevia tilapäisiä toimenpiteitä. Niittykummun paloasema on asemakaavassa suojeltu, joten sille on haettava paloasematoiminnan jälkeen sopivaa käyttötarkoitusta. Matinkylän ja Otaniemen paloasemille on kaavoittajan kanssa yhteistyössä löydetty sopivat tontit, mutta ainoastaan Matinkylään voidaan kaavamuutos toteuttaa riittävän nopealla aikataululla. Pelastuslaitoksella on tarve saada toteutettua seuraavat rakennus- ja perusparannushankkeet kaudella : Espoon kaupunki 1) Espoonlahden paloaseman suunnittelun jatkuminen vuonna 2018 ja rakentaminen vuonna Nykyinen paloasema on valmistunut vuonna 1978 ja vaatisi perusparannusta. Espoon teknisen keskuksen katu- ja vihertuotannon varikko tarvitsee koko rakennuksen käyttöönsä, jolloin on järkevää perusparannuksen sijaan rakentaa pelastuslaitokselle uudet tilat toimintavalmiuden kannalta nykyistä parempaan paikkaan. Tällä järjestelyllä rakennuksen molemmat käyttäjät hyötyvät ja tilojen perusparannus voidaan toteuttaa ilman korvaavien tilojen järjestämistä. Hankesuunnitelma on hyväksytty vuonna Rakennuksen koko on 1355 brm 2 ja rakennuskustannukset hankesuunnitelman mukaan noin euroa. 2) Matinkylän paloasema korvaamaan nykyinen Niittykummun paloasema suunnittelu vuonna 2018 ja rakentaminen vuonna Niittykummun paloaseman kunto on sellainen, että rakennuksen peruskorjaaminen paloasemakäyttöön ja sen ajaksi tarvittava väistötila eivät ole taloudellisesti kannattava ratkaisu. Uutta henkilöstöä ei tarvita, koska henkilöstö kalustoineen siirtyy Niittykummun paloasemalta.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 33 Tarveselvitys on liitteenä. Rakennuksen koko on 1327 brm 2 ja rakennuskustannukset ovat alustavan arvion mukaan noin euroa. 3) Otaniemen paloaseman suunnittelu vuonna 2024 ja rakentaminen vuonna Otaniemessä oli paloasema, Kivimiehentie 2:ssa, samalla tontilla sijainneen Valtion palo-opiston tiloissa vuosina Pelastustoiminnan valmiudessa on tällä hetkellä puutteita Otaniemen alueella ja turvallisuustasoa on lähivuosina koetettava ylläpitää muilla turvallisuustasoa parantavilla keinoilla. Otaniemen aluetta ei saavuteta enintään kuuden minuutin toimintavalmiusaikaan (edellytys I riskiluokan alueilla) lähimmiltä Leppävaaran, Niittykummun/Matinkylän tai Erottajan paloasemilta. Metron käyttöönotto ja Etelä-Espoon totutusta poikkeava rakentaminen ovat tuoneet ja tuovat edelleen haasteita pelastustoimelle ja ensihoidolle. Alueella on jo ennestään paljon maanalaisia tiloja, jotka tuovat haasteita pelastuslaitoksen toimintavalmiudelle ja mahdollisuuksille toimia tehokkaasti eri onnettomuustilanteissa. Otaniemen alueelle on tarpeen perustaa paloasema viimeistään vuonna 2025, jolloin Kehä I kansirakenteineen on valmiina. Rakennuksen koko on tarveselvityksen mukaan 1327 brm 2 ja rakennuskustannukset ovat nykyhetken alustavan arvion mukaan noin euroa. Inkoon kunta Ingå FBK:n paloaseman perusparannuksen suunnittelu vuonna 2019 ja perusparantaminen vuonna 2020 Nykyinen paloasemarakennus on valmistunut vuonna Paloasema on tällä hetkellä Ingå FBK:n ja ensihoidon käytössä. Paloasemalle on sijoitettu alkaen ensihoidon 24 h- ensihoitoyksikkö erilliseen siirtokelpoiseen rakennukseen. Varsinaisessa paloasemarakennuksessa on pelastuslaitokselle vuokrattuja tiloja 823 m² ja ensihoidon siirtokelpoisessa rakennuksessa noin 70 m². Rakennuksen toiminnallisuus ja talotekniikka eivät täytä nykyvaatimuksia. Lisäksi vuonna 2014 tehdyssä kuntoarviossa rakennuksesta kirjattiin useita rakenteellisia puutteita ja vuosikorjaustarpeita useammalta vuodelta.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 33 Rakennuksen sijainti täyttää pelastustoiminnan ja ensihoidon saavutettavuustarpeet hyvin. Tarveselvitys on liitteenä. Alustava perusparannuksen huonealatarve on 587 m². Alustava kustannusarvio Inkoon kunta tekee tarkan kustannusarvion tarveselvityksen perusteella. Lohjan kaupunki 1) Ventelän VPK:n paloaseman suunnittelu vuonna 2019 ja rakentaminen vuonna Ventelän VPK:n toimii Lohjan kaupungissa, osoitteessa Mäntynummentie 12. Kiinteistö on osakeyhtiömuotoinen ja osakkeet, joissa Ventelän VPK toimii, omistaa Lohjan kaupunki. Kiinteistössä toimii lisäksi Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, joka omistaa toimitilojensa osakkeet. Pelastuslaitos maksaa vuokraa pelastustoimen tarvitsemista tiloista Lohjan kaupungille. Rakennus on rakennettu Kaksikerroksinen rakennus on sekarakenteinen. Rakennuksen tämänhetkinen kunto on välttävä, eikä se toiminnallisesti ja työsuojelullisesti vastaa tämän päivän vaatimuksia. Paloasematoimintojen kehittäminen nykyvaatimusten mukaiseksi tällä osakeyhtiömuotoisella kiinteistöllä on osoittautunut hankalaksi. Tarveselvitys on liitteenä. Palokuntasopimuksen mukaan Ventelän VPK on peruspalokunta, jonka pelastusyksikön lähtöaika on enintään 12 minuuttia vahvuudella 1+3 ja säiliöyksikkö vahvuudella 1. Palokunnan pääasiallisella toiminta- alueella on I- ja II-riskiluokan aluetta, jolla palokunta toimii varikkovalmiuspalokuntana silloin kun vakinainen yksikkö on tehtävässä alkaen tiloissa on toiminut ensihoidon painopisteyksikkö 12/7. Alustava uudisrakennuksen huoneala on 552 m². Ensihoidon 24/7 ambulanssiyksikön sijoittuminen asemalle ja tilojen yhteiskäyttömahdollisuus on otettu huomioon tilantarvetta arvioitaessa. Alustava kustannusarvio hankkeelle on noin euroa. Hankkeen kustannukset määrittyvät tarkemmin hankesuunnittelussa. 2) Virkkalan VPK:n paloaseman perusparannuksen suunnittelu vuonna 2020 ja perusparannus vuonna 2021 Virkkalan VPK:n toimii Lohjan kaupungin omistamassa kiinteistössä, osoitteessa Virkkalantie 9, Virkkala. Kiinteistössä toimii lisäksi mm. kaupungin kirjasto. Pelastuslaitos maksaa vuokraa pelastustoimen tarvitsemista tiloista Lohjan kaupungille. Kivirakenteinen kaksikerroksisen rakennus on rakennettu Rakennuksen kunto on välttävä, talotekniikka on vanhentunutta ja lisäksi VPK:n tiloissa on toiminnallisia ja työsuojelullisia puutteita.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 33 Virkkalan VPK on yksi pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista ja voimassaolevan sopimuksen mukaan se on peruspalokunta, jonka pelastusyksikön lähtöaika enintään 12 minuuttia vahvuudella 1+3 ja säiliöyksikön 8 min vahvuudella 1. Palokunnan pääasiallisella toiminta- alueella on I- ja II-riskialuetta. Paloaseman sijainti on tällä hetkellä toiminnallisesti hyvällä alueella. Jäsenistö asuu paloaseman lähettyvillä, eikä heikennä sopimuspalokunnan toimintamahdollisuuksia. Tarveselvitys on liitteenä. Alustava huonealatarve 367 m². Alustava kustannusarvio hankkeelle on noin euroa. Hankkeen kustannukset määrittyvät tarkemmin hankesuunnittelussa. Raaseporin kaupunki 1) Tenholan paloaseman perusparannuksen suunnittelu vuonna 2018 ja perusparantaminen vuonna Paloasema on rakennettu 1966 ja se on perusparannuksen tarpeessa. Paloasemalla toimii pelastuslaitoksen sivutoimista henkilöstöä. Pelastusyksikön pääasiallisella toiminta-alueella on 3-riskialuetta, jota ei saavuteta pelastuslaitoksen muiden yksiköiden toimesta alle 20 minuutissa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna Perusparannettavien tilojen pinta-ala on noin 330 m 2. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä euroa. Hankkeen kustannukset määrittyvät tarkemmin hankesuunnittelussa. 2) Bromarf FBK:n paloaseman perusparannuksen suunnittelu vuonna 2018 ja perusparannus vuonna 2019 Bromarf FBK:n paloasema sijaitsee Raaseporin Bromarvissa, osoitteessa Vättlaxintie 2b. Paloasema on rakennettu 1960-luvulla. Tiloissa toimii tällä hetkellä Bromarf FBK, joka on yksi pelastuslaitoksen sopimuspalokunnista. Voimassaolevan sopimuksen mukaan Bromarf FBK on tukipalokunta, jonka pelastusyksikön lähtöaika on enintään 12 minuuttia vahvuudella 1+3. Palokunnan pääasiallisella toiminta- alueella on IV-riskialuetta. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Jäsenistö asuu paloaseman lähettyvillä eikä heikennä sopimuspalokunnan toimintamahdollisuuksia. Paloasemakiinteistön omistaa Raaseporin kaupunki, jolta pelastuslaitos on sen vuokrannut. Paloasema on toiminnallisesti, työsuojelullisesti ja rakenteellisesti huonossa kunnossa, eikä kaikille paloaseman tarvitsemille toiminnolle ole tiloja. Pelastusajoneuvojen sijoittaminen nykyiseen hallitilaan on haastavaa hallin pienuudesta johtuen. Osa toiminnan vaatimista tiloista tarvitsee laajennuksen.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 33 Rakennuksen nykykunto ei tue palokuntatoimintaa, mutta nyt toteutettavan ratkaisun jälkeen palokunnan toiminta olisi nykyisellä tasollaan turvattu. Tarveselvitys on liitteenä. Alustava perusparannuksen huoneala on 154 m² ja laajennuksen 85 m². Alustava kustannusarvio hankkeelle on noin euroa. Hankkeen kustannukset määrittyvät tarkemmin hankesuunnittelussa. Vihdin kunta Vihdin VPK:n paloaseman suunnittelu vuonna 2020 ja rakentaminen vuonna Vihdin VPK:n paloasema nykyinen paloasema sijaitsee Vihdin kirkonkylässä, osoitteessa Kyläaukio 6, Vihti. Paloasema on rakennettu 1938 ja sitä on laajennettu vuonna Punatiilestä rakennettu aumakattoinen paloasema on rakennushistoriallisesti arvokas ja sillä on maisemallista arvoa. Paloasema on toiminnallisesti huonossa kunnossa, eikä se täytä työsuojelullisia, toiminnallisia eikä rakenteellisia vaatimuksia. Toimintaa on kahdessa kerroksessa ja siirtyminen kerrosten välillä tapahtuu ulkokautta. Paloasematoimintojen kehittäminen nykyvaatimusten mukaiseksi tällä kiinteistöllä on hankalaa: mm. hälytysreitin turvaaminen torialueen poikki yleisötilaisuuksien aikana on erittäin haastavaa. Uusi paloasema toteutetaan huonetilaohjelman mukaisesti. Hankkeen suunnittelu tulee aloittaa vuonna 2020 ja rakentaminen tulee toteuttaa vuonna Palokunnan pääasiallisella toiminta-alueella on 2 riskiluokan aluetta, jota ei saavuteta pelastuslaitoksen muiden yksiköiden toimesta alle 10 minuutissa. Paloaseman sijainti riskialueisiin nähden on hyvä. Perusparannuksen tarveselvitys on hyväksytty pelastuslautakunnassa vuonna Perusparannettavien tilojen pinta-ala on 350 m 2. Alustava kustannusarvio oli tarveselvitystä tehtäessä euroa. Vihdin kunnan toivomuksesta tarveselvitys alustavine kustannusarvioineen on uusittu. Nyt kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen on päädytty esittämään uudisrakennusta, jonka tarveselvitys on liitteenä. Tarveselvityksessä on varauduttu myös ensihoitoyksikön sijoittamiseen rakennukseen. Alustava huonealatarve on 502 m 2. Alustava kustannusarvio hankkeelle on noin euroa. Hankkeen kustannukset määrittyvät tarkemmin hankesuunnittelussa.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 33 Lisäksi vuoteen 2035 mennessä on arvioitu tarvittavan ainakin seuraavia rakennus- ja perusparannushankkeita: Uusi paloasema Kirkkonummen Masalaan vuonna 2026 Uusi paloasema Kirkkonummen Veikkolaan vuonna 2031 Uusi paloasema Siuntioon vuonna 2035 Paloasemahankkeiden tarve on arvioitu yhdessä Uudenmaan alueen muiden pelastuslaitosten kanssa. Tiedoksi - Espoon kaupunki - Kirkkonummen kunta - Vihdin kunta - Raaseporin kaupunki - Lohjan kaupunki - Siuntion kunta - Inkoon kunta

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / Toiminnan ja talouden tilannekatsaus Valmistelijat / lisätiedot: Johanna Elf, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee kokouksessa esitetyn tilannekatsauksen tiedokseen Päätös Oheismateriaali Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - LUP tulosraportti maaliskuu 2017 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan johtosäännön 4 mukaan pelastuslaitoksen johtokunnan tehtävänä on mm. huolehtia toiminnan tulosten ja talousarvion toteutumisen seurannasta sekä toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden edistämisestä. Tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden sekä toiminnan seurannan tavoitteena on antaa päättäjille sekä toiminnan johtamisesta eri tasoilla vastaaville riittävä ja ajantasainen tieto asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja tulojen toteutumisesta. Seurannan tulee antaa pohjatiedot korjaavien toimenpiteiden tekemiseen. Liikelaitoksen seurantaa suorittavat viranhaltijat, konsernipalvelut, pelastuslaitoksen, pelastustoimen neuvottelukunta, kaupunginhallitus sekä valtuusto. Johtokunnan tulee säännöllisesti käsitellä tuloarvioiden, tulostavoitteiden ja niihin olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymistä ja toteutumista. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / / Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle pelastustoimen järjestämislaista Valmistelijat / lisätiedot: Veli-Pekka Ihamäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta merkitsee tiedoksi liitteen mukaisen lausunnon Päätös Liite Selostus Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 7 Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä (HE 16/2017 vp) Eduskunnan hallintovaliokunta on pyytänyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta asiantuntijan kuulemista ja kirjallista asiantuntijalausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä (HE 16/2017). Asiantuntijakuuleminen toimitettiin ja lausunnon antamisen määräaika oli Päätöshistoriassa isäntäkunnan Espoon kaupunginhallituksen esitys valtioneuvostolle pelastustoimen järjestämislaista (annettu tiedoksi johtokunnalle ) sekä pelastuslaitoksen johtokunnan (l. alueen pelastustoimen) lausunto pelastustoimen järjestämislaista Tiedoksi Päätöshistoria Kaupunginhallitus Esitys valtioneuvostolle Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimen säilyttämisestä alueen pelastustoimen tehtävänä ja alueen kuntien järjestämisvastuun piirissä sekä kiireellisen ensihoidon tuottamisesta

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 33 Valmistelijat / lisätiedot: Katariina Kaukonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko Kaupunginhallitus 1 esittää valtioneuvostolle vireillä olevaan sote- ja maakuntauudistukseen sekä pelastustoimen järjestämistä koskevaan uudistukseen liittyen, että Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi tulee säilyttää alueen pelastustoimen tehtävänä ja sen alueen kuntien järjestämisvastuun piirissä ja että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos myös jatkossa toimii kiireellisen ensihoidon tuottajana toiminta-alueellaan seuraavin perusteluin: Taustaa Espoon kaupunginhallitus antoi sisäministeriölle lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä Lausuttavana olleessa hallituksen esitysluonnoksessa ehdotettiin säädettäväksi laki pelastustoimen järjestämiseksi. Lakia sovellettaisiin pelastustoimen järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan vuoden 2019 alusta lukien. Pelastustoimi on voimassa olevan lain mukaan kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Lausuttavana olleessa hallituksen esityksessä pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotettiin säädettäväksi viiden maakunnan tehtäväksi. Ne järjestäisivät pelastustoimen yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Lausuntokierros päättyi Lausuntokierroksen jälkeen hallitus linjasi, että pelastustoimen järjestämisvastuu tulisi 18 maakunnalle. Espoon kaupunki on lausunnossaan käsitellyt valmistelun yhteydessä esillä olleita vaihtoehtoisia pelastustoimen järjestämistapoja Uudellamaalla: nykyistä Uudenmaan mallia, viiden pelastuslaitoksen mallia ja myös 18 pelastuslaitoksen mallia. 18 pelastuslaitoksen mallista Espoon kaupunki totesi lausunnossaan, että vaihtoehdossa muodostuisi yksi muita huomattavasti suurempi pelastuslaitos ja muut pelastuslaitokset säilyisivät käytännössä entisenlaisina. Uudenmaan maakunta on 23 kertaa suurempi asukasmäärältään kuin pienin maakunta, joka ei myöskään pinta-alaltaan olisi kovin suuri. Tässä vaihtoehdossa suurimmat muutokset toiminnallisuuteen tehtäisiin Uudellamaalla, jossa jo nyt pelastustoimen eri alueet muodostavat erittäin toimivan kokonaisuuden ja jonka osalta pelastustoimen järjestämislakia koskevat tavoitteet jo täyttyvät. Kahdeksantoista pelastuslaitoksen mallia voidaan siten pitää kaikkein huonoimpana valmistelussa esitetyistä vaihtoehdoista.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / 33 Pelastustoimi Espoon kaupunginhallitus on jo aikaisemmin lausunnossaan sisäministeriölle tuonut yksityiskohtaisesti esiin sen, että pelastustoimen järjestämislain tavoitteet täyttyvät jo nykyisellään Uudenmaan alueellisten pelastustoimien alueilla sekä Helsingissä, minkä vuoksi tulee olla painavat perusteet olemassa olevan toimivan kokonaisuuden hajottamiseksi Uudenmaalla. Lisäksi on ko. lausunnossa tuotu esiin riski siitä, että uuden hallintoportaan rakentaminen muutoskustannuksineen toimii lakiehdotuksen tavoitteiden vastaisesti. Lausunnossa on myös tuotu esiin se, että pelastustoimen kokonaisuuden toimivuutta ja sen kehittämismahdollisuuksia arvioitaessa tulisi paremmin ottaa huomioon myös pelastustoimen kytkeytyminen muuhun kunnalliseen palvelutoimintaan ja luotuihin tukipalvelukokonaisuuksiin sekä varautumisvelvoitteisiin. Uudenmaan alueella toimivat pelastuslaitokset Itä-Uudenmaan Pelastuslaitosta lukuun ottamatta kuuluvat Suomen edullisimpien pelastuslaitosten joukkoon. Nyt esitettävällä uudistuksella ei ole osoitettavissa Uudenmaan alueella merkittävää säästöpotentiaalia muuhun maahan verrattuna. Toisaalta, koska muualla maassa pelastuslaitosten lukumäärä jäisi 18 pelastuslaitoksen mallissa muuttumattomaksi, ei ole osoitettavissa säästöpotentiaalia myöskään siltä osin. Ensihoito Pelastustoimen siirtämistä maakunnan vastuulle on perusteltu sillä, että siten mahdollistettaisiin kiireellisen ensihoidon järjestäminen pelastustoimen tuottamana. Käsitys perustuu siihen ennenaikaiseen ja mahdollisesti virheelliseen lain ja säännösten tulkintaan, että kiireellisen ensihoidon järjestämis- ja tuottamisvastuun erottaminen siten, että järjestämisvastuullisena tahona toimisi maakunta tai jokin muu viranomainen (kuten nykyisin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) ja pelastustoimi itsenäisenä viranomaisena tuottaisi palvelun, olisi hankintalain tai valtiontukisääntelyn vastaista. Tulkinta on ennenaikainen ja mahdollisesti lakiin ja EU säännöksiin perustumaton. Parhaillaan vireillä olevissa oikeudenkäynneissä on ratkaistavana sairaanhoitopiirien ja pelastuslaitosten välisten ensihoitoa koskevien horisontaalisten yhteistoimintasopimusten lainmukaisuus sekä nykyisen ensihoitoa koskevan viranomaisyhteistyön valtiontukisääntelyn mukaisuus. Hankintalain näkökulmasta kyse on siitä, tulkitaanko horisontaalinen yhteistyö mahdollisesti laittomaksi suorahankinnaksi. Viimeaikainen markkinaoikeuskäytäntö viittaisi siihen, että kyse ei olisi laittomasta suorahankinnasta. Kilpailuneutraliteetin näkökulmasta keskeisenä kysymyksenä on, saako pelastuslaitos oikeudellisesti itsenäisensä taloudellisena toimijana ja toimimalla kilpailluilla markkinoilla, joilla käydään EU jäsenvaltioiden välistä kauppaa, sairaanhoitopiirin tai muun viranomaisen maksamaan korvaukseen sisältyvää ns. kiellettyä

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 33 valtiontukea. Sairaanhoitopiirien ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen välisissä yhteistoimintasopimuksissa on kuitenkin sovittu, että pelastuslaitos toteuttaa ensihoitopalveluja nettokustannusperiaatteella saamalla korvauksen ainoastaan aiheutuneista kustannuksista, joten näin ollen järjestelyssä ei olisi kyse taloudellisesta toiminnasta eikä siis kielletystä valtiontuesta. Edellä mainituista syistä johtuen pelastustoimen järjestämistä koskeva ratkaisu tulisi tehdä vasta, kun pelastustoimen itsenäinen asema kiireellisen ensihoidon tuottajana on vireillä olevissa tuomioistuinkäsittelyissä tai lainsäädännöllä tai muutoin vahvistettu. Vasta tämän jälkeen on mahdollista arvioida, miten kansallinen ratkaisu tulisi säätää. Muutoinkaan ei valtakunnallisesti merkittävää pelastustoimen järjestämistä ja erittäin laajaa sote- ja maakuntauudistusta tulisi toteuttaa samanaikaisesti. 2 liittää esitykseen valtioneuvostolle sisäministeriölle antamansa lausunnon, 3 lähettää kohdan 1 mukaisen esityksen tiedoksi Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimelle. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaupunginhallituksen lausunto Esitys Helsinki Esitys Vantaa Sisäministeriö pyysi Espoon kaupungin lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä mennessä. Esitysluonnoksen mukaan muodostettaisiin valtakunnallisesti viisi maakunnissa toimivaa pelastuslaitosta, joista yksi hoitaisi Uudenmaan, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueet. Espoon kaupunginhallitus antoi sisäministeriölle tästä lausunnon Tässä lausunnossa kaupunki esitti mm että Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi tulee säilyttää nykyisen tavoin Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimen tehtävänä ja sen alueen kuntien järjestämisvastuun piirissä. Helsingin kaupunginhallitus on tehnyt valtioneuvostolle esityksen pelastustoimen säilyttämisestä Helsingin kaupungin omana toimintana. Vantaan kaupunginhallitus on tehnyt puolestaan vastaavan esityksen valtioneuvostolle pelastustoimen säilyttämisestä Keski- Uudenmaan Pelastuslaitos -liikelaitoksen omana toimintana. On tarkoituksenmukaista, että myös Espoon kaupunki tekee vastaavan

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 33 esityksen valtioneuvostolle ja tuo siinä esiin jo aikaisemmin sisäministeriölle lausumansa kannanoton. Tiedoksi - Länsi-Uudenmaan alueen pelastustoimi 3746/ Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen lausunto eduskunnan hallintovaliokunnalle pelastustoimen järjestämislaista Valmistelijat / lisätiedot: Veli-Pekka Ihamäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta 1 antaa sisäministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä seuraavan lausunnon: Pelastustoimen järjestämislakiluonnos Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen kannalta Lakiluonnoksessa Suomen pelastustoimi esitetään järjestettäväksi ja tuotettavaksi viiden maakunnan toimesta. Niissä suurimman ja pienimmän pelastuslaitoksen asukasluvun mukainen kokoero olisi vain noin kolminkertainen. Valmistelussa esillä olleessa vaihtoehtoisessa mallissa kussakin maakunnassa olisi oma pelastuslaitoksensa, yhteensä 18. Tällöin kokoero suurimman ja pienimmän pelastuslaitoksen välillä olisi yli 20- kertainen. Molemmissa vaihtoehdoissa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos yhdistettäisiin Helsingin, Keski-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitosten kanssa. 18 pelastuslaitoksen mallissa lähes kaikkien muiden pelastuslaitosten alueet ja koot säilyisivät ennallaan. Uudistuksen kustannussäästöjä haetaan hallinnon yhdistämisestä vapautuvista henkilöresursseista. Pelastustoimi on jo nyt hoidettu Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella tehokkaasti ja laadukkaasti. Kooltaan se on viiden suurimman pelastuslaitoksen joukossa. Pelkästään Uudenmaan maakunnan kokoisen pelastuslaitoksen luominen ei paranna valtakunnallisesti pelastustoimen yhdenmukaisuutta, taloudellisuutta ja

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 33 tehokkuutta. Päinvastoin, valtakunnallisesti yhdenmukaiset ratkaisut on vaikeampi toteuttaa jos palvelun tuottamisesta vastaavien pelastuslaitosten kokoero on huomattava. Jos uudistus päätetään toteuttaa esitetyssä muodossa, on viisi pelastuslaitosta kannatettava ratkaisu. Jos kuitenkin päädytään useampaan pelastuslaitokseen, ei ole tarkoituksenmukaista muuttaa Länsi-Uudenmaan pelastustoimen osalta nykyistä aluetta. Pelastuslaitosten määrä voi olla nykyistä vähemmänkin, esimerkiksi esitetty viisi, jos samalla huolehditaan siitä, että pelastuslaitosten keskinäiset kokoerot eivät kasva vaan pienenevät nykyisestä. Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain 24 1 mom mukaan sisäministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen saatavuutta ja tasoa, huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteen sovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Jo nykyisenkin lain mukaan sisäministeriöllä on lain määräämä toimivalta hallitusohjelman tavoitteisiin, mutta ei riittäviä resursseja. Lakiluonnoksen mukainen ohjausmalli edellyttää lisärerurssointia sisäministeriöön, mikä tulee ottaa huomioon uudistusta valmisteltaessa. Pelastustoimen uudistus pohjautuu Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan. Sen mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa. Valtionhallinnon taholta on aiemmin tuotu esille, että tässä kohti on kunnallinen itsehallinto aiheuttanut vähintäänkin haasteita. On odotettavissa, että samat haasteet ovat myös maakunnallisessa itsehallinnossa. Toteutuessaan kuntien vastuulla olevan pelastustoimen järjestämisvastuu, ml. kustannuksista huolehtiminen, siirtyisi perustettavan maakuntahallinnon hoidettavaksi. Taloudellisen sidoksen poistumisen myötä kuntien vaikutusmahdollisuudet pelastustoimen palvelutasoon poistuisivat. Seikalla voi olla merkitystä erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja sopimuspalokuntien toiminnassa, mikä tulee ottaa valmistelussa huomioon. Pelastustoimen uudistuksessa keskeiset huomioon otettavat seikat ovat ensihoidon tuottamisen mahdollistaminen jatkossakin pelastuslaitoksen toimintana, pelastuslaitoksen roolin säilyminen kuntien varautumisen ja valmiussuunnittelun tukena, palveluverkoston ja palvelutason säilyminen vähintään nykytasolla myös harvaan asutuilla alueilla sekä sopimuspalokuntajärjestelmän ja kaksikielisten palvelujen varmistaminen myös tulevaisuudessa.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 33 Alueen kuntien kannanottoja Alueen kunnat esittivät seuraavia kannanottoja. Espoon kaupungin kannanotto vahvistuu Espoon kaupunginhallituksen päätöksellä 7.11.: 1) Pelastustoimen järjestämisvastuun antaminen viidelle maakunnalle on perusteltua lain tavoitteiden toteuttamiseksi (erityisesti Kirkkonummi, Raasepori ja Vihti). 2) Jos kuntien omistamat paloasemat jäisivät kuntien omistukseen, järjestämisvastuussa olevien maakuntien tulisi vuokrata ne kunnilta vähintään nykyisentasoisilla vuokrahinta- ym muilla ehdoilla. Vaihtoehtoisesti on tarkasteltava kiinteistöjen omistusoikeuden siirtoa maakunnan hallintaan (erityisesti Raasepori). 3) Alueelliset erityispiirteet tulee huomioida ja palvelutaso tulee turvata koko maakunnan alueella (Kirkkonummi, Raasepori, Vihti, Lohja ja Siuntio). 4) Palvelutason tulee säilyä vähintäänkin entisellään eikä kustannustaso saa nousta uudelleen organisoitumisen myötä (erityisesti Lohja, Raasepori ja Vihti). 5) Kuntien varautumiseen liittyvien alueen pelastustoimen tehtävien tulee säilyä pelastuslaitoksen toimintana (erityisesti Kirkkonummi ja Lohja) tai pelastustoimen tuki ja asiantuntemus kuntien varautumisen suunnitteluun tulee turvata muuten (Vihti). 6) Ensihoitoon liittyvien alueen pelastustoimen tehtävien tulee säilyä pelastuslaitoksen toimintana (erityisesti Kirkkonummi, Lohja ja Vihti). 7) Sopimuspalokuntajärjestelmän asema tulee taata kehittämistyössä (erityisesti Kirkkonummi, Lohja, Vihti ja Siuntio). 8) Palvelua tulee saada molemmilla kotimaisilla kielillä (erityisesti Kirkkonummi ja Siuntio). 2 lähettää sisäministeriölle tiedoksi liitteinä olevat alueen pelastustoimen kuntien lausunnot sekä Espoon kaupungin lausunnon Päätös Liite Oheismateriaali Johtokunta: esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä (HE 16/2017 vp) - Raaseporin lausunto - Siuntion lausunto - Vihdin lausunto - Lohjan lausunto - Espoon lausunto - - HE LUONNOS LAIKSI PELASTUSTOIMEN JÄRJESTÄMISESTÄ sv

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / 33 - Lausuntopyyntö; HE luonnos laiksi pelastustoimen järjestämisestä - Regeringens proposition med förslag till lag om ordnande av räddningsväs Selostus Pelastuslain mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa pelastustoimen alueilla (alueen pelastustoimi). Alueen pelastustoimen monijäsenisenä toimielimenä toimii Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos on hallinnollisesti osa Espoon kaupungin organisaatiota, ja on Espoon kaupunginhallituksen alainen toimielin. Sisäministeriö on pyytänyt alueen pelastustoimelta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi pelastustoimen järjestämisestä. Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 11. marraskuuta Lausuntoja on pyydetty laajalla jakelulla, mm. erikseen myös kaikilta pelastuslaitoksilta, alueen pelastustoimen isäntäkunnilta sekä keskeisiltä pelastusalan yhdistyksiltä ja ammattijärjestöiltä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen järjestämisestä. Lakia sovellettaisiin pelastustoimen järjestämiseen, kehittämiseen, ohjaukseen ja valvontaan vuoden 2019 alusta lukien. Pelastustoimi on voimassa olevan pelastuslain mukaan kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan säädettäväksi viiden maakunnan tehtäväksi. Ne järjestäisivät pelastustoimen yhteistyöalueen kaikkien maakuntien alueella. Esityksen mukaan pelastustoimen voimavarojen käytön tehostaminen sekä palvelujen saatavuuden ja laadun parantaminen edellyttää pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia maakunnissa. Uudelleenorganisoinnin yhteydessä pelastustoimen ohjausjärjestelmää esitetään tarkistettavaksi siten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, taloudellisesti ja tehokkaasti. Pelastustoimen organisoiminen sosiaali- ja terveystoimen palvelurakenteen uudistamisen kanssa yhdenmukaisen aluejaon ja järjestämismallin pohjalta on puolestaan välttämätön, koska sillä turvataan pelastustoimen mahdollisuus jatkossakin suorittaa kiireellisiä ensihoitotehtäviä ja kiireellisiä ensivastetehtäviä sen mukaan kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa erikseen sovitaan. Pelastustoimen järjestämislain antamisen jälkeen on tarkoitus uudistaa nykyinen pelastuslaki. Tavoitteena on pelastustoimen toimintamallien kansallinen yhtenäistäminen, ohjauksen tehostaminen ja tehtäväkuvan tarkistaminen viranomaisyhteistyön tiivistämisen näkökulmasta. Pelastuslain uudistaminen toteutettaisiin siten, että uudistettu pelastuslaki tulisi voimaan vuoden 2019 alussa maakuntien ja uudistettujen pelastuslaitosten aloittaessa toimintansa.