TAAJAMAN KEHITTÄMISUUNNITELMA

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan kunta TAAJAMAN KEHITTÄMISUUNNITELMA 559-P

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taajaman kehittämissuunnitelma I 559-P SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tavoitteet KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Asuminen ja elinkeinoelämä... 4 Väestö ja asuminen... 4 Elinkeinoelämä ja työmarkkinat Liikenteelliset lähtökohdat... 5 Liikenneverkko... 5 Joukkoliikenne... 8 Kevyt liikenne... 9 Liikenneturvallisuus Maisemalliset lähtökohdat Topografia Vesisuhteet Maisemakuva Taajamakuva Tunnettuus Maakunnalliset lähtökohdat Keski-Suomen maakuntakaava vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava vaihemaakuntakaava Kuntakeskus toiminnallisena kokonaisuutena Maisema ja viheralueet Kaupalliset palvelut Liikenne ja infrastruktuuri TYÖN KULKU Osallistaminen Aloitusvaiheen yleisötilaisuus Kuntalaiskysely Haastattelut Työpaja 36 Nähtävilläolo Mielipiteet Mielipiteiden huomiointi Muut ideat Rakennemalli Toiminnallinen runko Täydennysrakentaminen Liikenne Yleissuunnitelmakohteet Yleissuunnitelmat Niemenharju Pussinen... 54

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taajaman kehittämissuunnitelma II 559-P Sallila Koulukeskus Liikennesuunnitelma Saapuminen Savelantieltä Yläkoulun piha Yläkoulun saattoliikenne Alakoulun alue Huoltoasema - market päiväkoti lukio Yhteenveto LIITTEET: Liite 1. Rakennemallikartta Liite 2. Yleissuunnitelma Niemenharju Liite 3. Yleissuunnitelma Pussinen Liite 4. Yleissuunnitelma Sallila Liite 5. Yleissuunnitelma Koulu Liite 6. Maisemaselvitys liitekarttoineen

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 3 PIHTIPUTAAN KUNTA TAAJAMAN KEHITTÄMISUUNNITELMA 1 JOHDANTO Tarve kehittää Pihtiputaan keskustaajamaa on noussut esiin monessa yhteydessä vuosien mittaan. Kunnan strategiassa vuosille oli yhtenä painopisteenä kunnan julkisuuskuvan parantaminen lisäämällä taajaman viihtyisyyttä erilaisilla taajamamiljöön kehittämis- ja investointihankkeilla. Pihtiputaan taajamarakenne on merkittävästi muuttumassa suurten koulu- ja kauppainvestointien seurauksena, mikä edellyttää toimintojen huolellista yhteensovittamista. Aikaisemmin todettuja keskustan kehittämistarpeita ja haasteita ovat mm.: Taajamaympäristön viimeistelemättömyys / hoitamattomuus Kunnan julkisivuna toimivien tapahtumaympäristöjen kehittämistarve Taajaman kaupallisten alueiden - liikekeskustan ja Putaanportin alueen yhteen nivominen Suunnitellun uuden vähittäiskaupan yksikön sekä koulukeskuksen ja huoltoaseman toimintojen tarpeet ja yhteensovittaminen Liikenneympäristön selkiyttäminen Arkiliikunnan ympäristön kehittäminen (reitistöt, palvelut ja esteettömyys) Yritysympäristön houkuttelevuuden / vetovoiman parantaminen niin asiakkaan kuin yrittäjänkin näkökulmasta Pihtiputaan kunta käynnisti taajaman kehittämishankkeen vuosille Hanketta rahoitti Keski-Suomen liitto. Hanke on toteutettu vuorovaikutteisesti, osallistavan suunnittelun keinoin ja niin, että myös päättäjät ja kuntalaiset saadaan sitoutumaan hankkeeseen. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat mm. Pihtiputaan yrittäjät, koulukeskuksen koulut ja kuntalaiset. Hankkeen kohderyhmiä ovat kuntalaiset, keskustan asukkaat, yritykset, laitokset ja muut toimijat, koulut, koululaiset ja henkilökunta, mökkiläiset, viranhaltijat ja valtuutetut. Osallisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa suunnitelmaan osallistumalla hankkeen aikana järjestettäviin yleisötilaisuuksiin ja työpajoihin sekä hanketta koskevaan kyselyyn. Kunnanhallitus nimesi hankkeelle ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja. Ohjausryhmään kuuluivat Ari Kinnunen, pj. Markku Kananen Ritva Katajisto Seppo Kahilainen Helena Raatikainen, siht. Ari Kahilainen, Pihtiputaan kunta, asiantuntija Erkki Siekkinen, Pihtiputaan kunta, asiantuntija Konsulttina työtä on tehnyt FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (aik. FCG Finnish Consulting Group Oy). FCG:ssä työstä vastaa projektipäällikkö, arkkitehti Tuomo Järvinen. Työryhmään ovat kuuluneet ins. AMK Piritta Keto, miljöösuunnittelija Siina Levonoja, DI Sakari Mustalahti, FM Taina Ollikainen, FM Katariina Pahkasalo sekä arkkitehti Sampo Perttula.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 4 2 TAVOITTEET Hankkeen tavoitteita ovat: parantaa Pihtiputaan taajamakuvaa ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä (taajaman sisäinen ja valtatielle näkyvä) lisätä keskustaajaman ja sen kaupan sekä tapahtumaympäristöjen vetovoimaa parantaa taajamaympäristön laatua (terveellinen, turvallinen, viihtyisä, toimiva, mahd. esteetön ja arkiliikuntaan houkutteleva) sovittaa yhteen erilaisten toimintojen tarpeita (mm. suunniteltu uusi vähittäiskaupan yksikkö - koulukeskus - kokonaisuus, liikenneverkon muutostarpeet) tuottaa aineistoa tarkempaan suunnitteluun ja investointihankkeille sekä taajamayleiskaavan päivitykseen. Projektilla tavoitellaan suunnitteluaineistoa ja selvityksiä, joita voitaisiin hyödyntää kehittämistoimenpiteiden tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksessa (erilliset investointihankkeet) sekä Pihtiputaan taajaman yleiskaavan tulevassa tarkistuksessa. Välillisesti taajaman viihtyisyys ja vetovoima lisääntyvät ja taajamakuva paranee. Projektilla tavoitellaan myös positiivista vaikutuksia taajaman ja mahdollisesti myös Putaanportin asiakasvirtoihin. 3 KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Asuminen ja elinkeinoelämä VÄESTÖ JA ASUMINEN Pihtiputaan keskeinen sijainti, palvelut ja luonto tarjoavat erinomaisen paikan asumiseen ja elämiseen. Asua voi keskustassa palvelujen äärellä tai maaseudulla luonnon hiljaisuudessa ja rauhassa. Taajama-aste, % ,4 Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Väestön ikäjakauma osuus väestöstä, % vuotiaiden osuus väestöstä 16, vuotiaiden osuus väestöstä 59,2 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä 24,2 Suurin osa pihtiputaalaisista asuu pientaloissa, yli 93 prosenttia. Asuminen Asuntokuntien lukumäärä kpl Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus 93,2 %

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 5 Kesämökkien lukumäärä kpl Vuoden 2010 lopussa Pihtiputaan taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevien osuus yhtä työllistä kohden oli 1,72, kun koko Suomessa se on keskimäärin 1,2. Eläkkeellä olevien osuus väestöstä samana ajankohtana oli 32,8 prosenttia (koko Suomi 23,8 %). Tilastotiedot: Tilastokeskus ELINKEINOELÄMÄ JA TYÖMARKKINAT Yritystoimipaikkojen lukumäärä vuonna 2010 oli 424 kpl. Kunnassa oli yhteensä työpaikkoja 1515 kpl ( ). Työssäkäynti Työssäkäyvien henkilöiden osuus vuotiaista 51,3 % Työttömyysaste 14,2 % Kunnassa asuvien työssäkäyvien lukumäärä henkilöä Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä 81,3 % ( ) Työpaikkojen osuus %, Alkutuotannon työpaikkojen osuus 22,5 Jalostuksen työpaikkojen osuus 16,2 Palvelujen työpaikkojen osuus 59,1 Muiden toimialojen/toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus 2,2 Tilastotiedot: Tilastokeskus Liikenteelliset lähtökohdat LIIKENNEVERKKO Pihtipudas sijaitsee valtatien 4 (Helsinki Utsjoki) varrella. Valtatiellä liikennöi Pihtiputaan kohdalla noin 5000 ajoneuvoa vuorokaudessa (Lähde: tierekisteri). Verrattaessa valtatien 4 liikennemääriä Pihtiputaan, sen eteläpuolella sijaitsevan Viitasaaren (KVL noin 4000 ajon./vrk) ja pohjoispuolella sijaitsevan Pyhäjärven (KVL noin 3500 ajon./vrk) kohdilla, voidaan päätellä että valtatien 4 liikenteestä Pihtiputaan kohdalla noin 1000 ajoneuvoa vuorokaudessa on kunnan sisäistä liikennettä. Viitasaaren ja Pyhäjärven kodalla sijaitsevien LAM-pisteiden (Liikenteen automaattinen mittauspiste) keräämien tietojen perusteella valtatien 4 liikennemäärät ovat vuosina pysytelleet hyvin samanlaisina. Pihtiputaan keskusta sijoittuu valtatien länsipuolelle Asematien (yhdystien 6571) varrelle. Pihtiputaan länsilaidalla kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti Jyväskylä Haapajärvi rautatieyhteys. Radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, jonka kulje-

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 6 tusmäärät Pihtiputaan kohdalla olivat vuonna 2011 noin nettotonnia (Suomen rautatietilasto 2012, Liikennevirasto). Kuva 1 Rata Asematie alkaa valtatieltä 4 ja johtaa taajamakeskuksen läpi rautatien tavaraliikenteen asemalle. Asematien liikenne muodostuu kunnan sisäisestä liikenteestä ja asema-alueelle johtavasta raskaasta liikenteestä. Asematien keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on 3400 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 4 %. Asematien nopeusrajoitus on 40 km/h. Kuva 2 Tavara-asema Asematien päässä Puutavarakuljetukset Pihtiputaan rautatieasemalle saattavat loppua lähivuosikymmeninä, jolloin myös Asematien läpi kulkeva raskas liikenne vähenee oleellisesti (Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen, Liikennevirasto, 2011). Maakuntakaavassa on myös annettu aluekohtainen suunnittelumääräys jonka mukaan rautatien lastausasema tulisi jatkossa poistaa pois taajama-alueelta. Asematiellä on huomattavan paljon liittymiä. Yksi niistä on yhdystien (Myllysuo eli Ruukintie) liittymä, jonka alkuosalla sijaitsee Heinäjoen museosilta. Ruukintien liikennemäärä on noin 1100 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on noin 1 %. Ruukintien liittymän lisäksi asematiellä on 12 katuliittymää ja 25 tonttiliittymää. Kuva 3 Asematietä Asematien tiesuunnitelma on ollut nähtävillä. Asematien länsipään ja Teollisuusalueen katusuunnittelu ja tarvittava asemakaavamuutos on vireillä. Ruukintien katusuunnitelma on nähtävillä. Ruukintie on jo asemakaavamuutoksessa osoitettu katualueeksi. Taajaman eteläosasta Kolimäntieltä on kaavailtu valtatien rinnakkaistieyhteyttä Ruppoon Lapinmäentielle (kuva 1). Rinnakkaistieyhteydellä lyhytmatkainen liikenne voitaisiin ohjata pois valtatieltä. Tieyhteydestä on tehty linjausluon-

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 7 nos ja yleissuunnitelma, mutta hankkeen rahoitukseen liittyy epävarmuutta. Tieyhteyden vaikutuksia ei ole tutkittu eikä mahdollisesta ympäröivästä maankäytöstä ole ajantasaisia suunnitelmia. Tieyhteyden toteuttamista ei ole tällä hetkellä aikataulutettu. Yhteystarve arvioidaan taajamayleiskaavan tarkistuksessa vv Asematien liikennemäärien kehitys Vuosi KVL 1 KVLRAS RAS % Taulukko 1 Asematien vuorokausiliikennemäärien ja raskaan liikenteen määrien kehitys (Tierekisteri). Kuva 4 Nelostien liittymä keskusta päin - Putaanportti oikealla tien toisella puolella 1 KVL = Keskimääräinen vuorokausiliikenne (ajoneuvoa / vrk)

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 8 Kuva 5. Pihtiputaan tie- ja katuverkosto sekä kevyen liikenteen väylät JOUKKOLIIKENNE Matkahuollon asiamiestoimipaikka sijaitsee Asematien varrella kodintarvikeliikkeen yhteydessä. Kaukoliikenteen ja koululaisvuorojen linja-autot pysähtyvät matkahuollon piha-alueella, joka on avoin kenttä.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 9 Kuva 6 Matkahuolto Pussisen tontilla Matkahuollon toimipaikan kautta liikennöi arkivuorokausina 20 linjaautoliikenteen pika- tai paikallisvuoroa ja viikonloppuisin 11 vuoroa. Arkisin Matkahuollon toimipaikasta lähtee 10 vakiovuoroa ja 10 pikavuoroa. Ouluun liikennöi arkisin neljä pikavuoroa, Jyväskylään viisi vakio- ja 5 pikavuoroa, Reisjärvelle ja Ylivieskaan molempiin yksi vakiovuoro sekä Pyhäsalmelle kolme vakiovuoroa. Nykyisellään linja-autot kulkevat valtatieltä Asematielle ja Keskustien kautta matkahuollon piha-alueelle ja siitä edelleen takaisin Asematielle ja valtatielle. KEVYT LIIKENNE Asematien eteläreunalla kulkee yhtenäinen kevyen liikenteen väylä valtatieltä rautatielle saakka. Asematien pohjoispuolella kevyen liikenteen väylä johtaa valtatieltä Liitontielle asti. Kevyen liikenteen saavutettavissa ovat pääosa kaupan palveluista, terveysasema ja matkahuolto, jotka sijaitsevat Asematien varrella. Muuten kevyen liikenteen väylien verkosto on katkonainen. Kriittisimpiä kohtia on Keskustie, josta puuttuu kevyen liikenteen väylä Kunnantalon kohdalta sekä torin ja Sallilanpuiston pohjoispuolelta. Lisäksi Ruukintien alkuosalta puuttuu kevyen liikenteen väylä ja Sallilantien pohjoislaidalla kevyen liikenteen väylä päättyy Sallilanpuiston kohdalle hieman ennen seurakuntataloa. Myös Tahkonpolun kevyenliikenteenväylä, joka on erotettu ajoradasta vain ajoratamaalauksella, ei ole riittävän turvallinen huomioitaessa sen asema koululaisreittinä. Koulun itäpuolella Koulutiellä sen sijaan on kevyen liikenteen väylä koululle asti. Kuva 7 Tahkonpolku Pihtiputaan keskustan alueelta johtaa yhtenäinen kevyen liikenteen väylä valtatien 4 varteen ja edelleen sen viertä pitkin etelään Niemenharjulle ja Rupon teollisuusalueelle saakka. Kaikki kevyen liikenteen väylien risteämiset valtatien 4 kanssa on järjestetty eritasoratkaisuin. LIIKENNETURVALLISUUS Pihtiputaalla sattui vuosina yhteensä 181 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta. Näistä henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia oli yhteensä 43, joukossa 3 kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Kuolleista yksi oli jalankulkuja ja kaksi muuta henkilöauton kuljettajia. (Tilastokeskus, 2012)

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 10 Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä 51 henkilöä. Valtaosa loukkaantuneista oli henkilöauton kuljettajia tai matkustajia (yhteensä 32 henkilöä). Mopoilijoita tai moottoripyöräilijöitä loukkaantui kaiken kaikkiaan 10. Jalankulkijoita loukkaantui koko aikavälillä 3 ja polkupyöräilijöitä 2. (Tilastokeskus, 2012) Tierekisterin tietojen mukaan vuosien liikenneonnettomuuksista 6 kpl tapahtui Asematiellä. Onnettomuuksista kaikki olivat omaisuusvahinkoon johtaneita. Valtatiellä 4 suunnittelualueen kohdalla (tieosa 326) onnettomuuksia tapahtui tarkasteluajanjaksolla yhteensä 20 kpl. Näistä 5 oli henkilövahinkoon ja 15 omaisuusvahinkoon johtaneita. Jalankulkijan kuolemaan johtanut onnettomuus tapahtui Ruukintiellä noin 1500 metriä keskustasta pohjoiseen. Tämän lisäksi Ruukintiellä sattui yksi omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus. Muut liikenneonnettomuudet ovat tapahtuneet kaduilla, yksityisillä teillä, pysäköintialueilla, tonteilla tai suunnittelualueen ulkopuolisilla maanteillä. Pihtiputaalla on tehty vuonna 2003 liikenneturvallisuussuunnitelma, jossa liikenneonnettomuuksien tarkasteluväli oli Tällöin onnettomuuksia oli tapahtunut 142, joista 5 oli johtanut kuolemaan ja 28 loukkaantumiseen. Vajaassa kymmenessä vuodessa onnettomuuksien ja niissä loukkaantuneiden määrä on siis kasvanut, mutta kuolemaan johtavat onnettomuudet ovat vähentyneet. Liikenneturvallisuussuunnitelmassa Pihtiputaan liikenneturvallisuusongelmina mainitaan mm. seuraavat asiat: kuntaa halkova valtatie 4 kevyen liikenteen turvattomuus ajonopeuksien vuoksi koulumatkojen turvallisuuden ja koulujen pihajärjestelyiden puutteellisuus Suunnitelmassa on ehdotettu seuraavanlaisia toimenpiteitä liikenneturvallisuuden parantamiseksi: Kevyen liikenteen väylien rakentaminen Tahkonpolulle, Niittytielle, Koulutielle ja Ruukintielle. Hidasteiden rakentaminen Tahkonpolulle keskustan koulun kohdalle. Piha-alueiden parempi järjestely Koulukeskuksessa. Kevyen liikenteen selkeä erottelu Keskustien itäpäässä. Asematien parantaminen. 3.3 Maisemalliset lähtökohdat Yllä mainittuja liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä ei toistaiseksi ole toteutettu. Tarkastelujaksolla Pihtiputaan asukasluku väheni noin 4900 asukkaasta noin 4600 asukkaaseen. Samaan aikaan esimerkiksi Asematien liikennemäärä jopa hieman väheni (taulukko 1). Kaiken kaikkiaan Asematien liikennemäärät kasvoivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenyksellä, mutta liikennemäärät ovat nyt palautuneet vuosien tasolle. Pihtipudas kuuluu kahteen maisemamaakuntaan: pohjoisosiltaan Suomenselän alueeseen ja etelä- ja länsiosiltaan Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Suomen järviseutuun. Selvitysalue sijoittuu Keski- Suomen järviseutuun ja Kymijoen vesistöalueeseen. Keski-Suomen järviseudulle ominaista ovat pitkät kaakko-luode-suuntaiset murroslinjojen järvialtaat ja harjujaksot. Isompia vesistöjä, Kivijärveä, Kolimaa ja Keitelettä, yhdistävät monet kosket ja mutkittelevat vesireitit, ja niiden lomassa on useita suoalueita. Aapasuo on alueelle tyypillinen suotyyppi.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 11 Selvitysalueen maisema rakentuu alavasta Koliman ja Putaanvirran rantalaaksosta, sekä länsi- ja lounaisosien kumpuilevasta metsäisestä selännealueesta. Ritovuori ja sen eteläiset, selvitysalueen ulkopuolella olevat metsäalueet kohoavat muuta maastoa korkeammalle. Selännealueen ja rantalaakson vaihettumisvyöhykkeelle on muodostunut laaja, liki yhtenäinen ja avoin peltoalue. Alueen eteläosassa Koliman ja Lylylammen välissä kohoaa luode-kaakkosuuntaisen Pieksämäki-Sievin harjujaksoon kuuluva Niemenharju. Pitkä rantavyöhyke, johon liittyvät avoimet peltomaisemat ja toisaalta Niemenharju ovat maiseman keskeisiä elementtejä. Selvitysalue sijoittuu suurmaiseman tyypilliseen solmukohtaan, Alvajärveä ja Kolimaa yhdistävän Putaanvirran eteläiselle suulle ja vesistöjen väliseen rantalaaksoon. Pihtiputaan paikalliset solmukohdat sijoittuvat Asematien ja Nelostien sekä Asematien ja Kolimantien risteykseen. Kuva 8 Nelostien ja Asematien risteyksessä Krouvin tontin kasvillisuus peittää joen taakseen. Kuva 9 Putaanportin kauppakeskusta Kuva 10 Joen rannan vanhoja rakennuksia, vastarannalla keskustan puolella terveyskeskus Kuva 11 Lintutorni Koliman rannalla

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 12 Kuva 12. Maiseman lähtökohdat ja maisemakuva (FCG 2012). TOPOGRAFIA Taajaman ja Niemenharjun alueet ovat maastoltaan tasaisia, maanpinta laskee lännestä ja etelästä vähitellen Putaanvirran rantoja kohti. Taajamakeskuksessa Asematien tuntumassa korkeudet vaihtelevat mpy 2. Rantaviiva kulkee 112 mpy korkeudessa. Selvitysalueen alavimmat alueet, mpy, sijaitsevat Putaanvirran rannoilla, esimerkiksi Putaanportti-Krouvi välillä, etelässä Ruponrannassa ja Lylylammen luoteisrannalla. Terveyskeskuksen kohdalla korkeuseroa Asematieltä joen rantaan on noin 9 metriä. 2 mpy = meren pinnan yläpuolella

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 13 Keskusta Ritovuori Putaanportti Niemenharju Ruppo Kuva 13 Pihtiputaan topografia Korkeimmillaan selvitysalueen maasto on Ritovuorella, 153 mpy. Toinen alue, jossa maasto kohoaa selkeästi ympäristöstä, on Niemenharju. Sen korkein kohta on Ruponrannan lähellä, 134,9 mpy. Rupon teollisuusalue on korkeimmillaan 129 mpy. Ritovuoren ja alueen muiden vuorten ja mäkien pohjois- ja luoteisrinteet laskevat loivasti, jyrkät rinteet löytyvät etelä- ja kaakkorinteiltä. Luode-kaakkosuuntaiset, mannerjään liikkuessa syntyneet ruhjevyöhykkeet ovat luoneet maastoon syvänteitä ja etelään ja kaakkoon laskevia kalliojyrkänteitä. VESISUHTEET Pihtipudas sijaitsee suurmaisemassa laajassa luode-kaakkosuuntaisessa murroslaaksossa. Maisemaa hallitsevat vesistöt ja niitä yhdistävät kapeat vesireitit. Selvitysalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Kunnan taajama on rakentunut Alvajärveltä Kolimajärvelle mutkittelevan Putaanvirran etelärannoille. Kolmas merkittävä vesistö on kunnan luoteisosassa sijaitseva Muurasjärvi. Alvajärvi ja Kolima ovat vedenlaadultaan hyviä vesistöjä, ja molemmat ovat ominaisuuksiltaan potentiaalisia kalastusjärviä. Selvitysalue sijaitsee Kolimajärven valuma-alueella. Kolimajärvi johtaa edelleen kohti etelää Ylä-Keiteleen ja Keiteleen vesistöihin. Kokkolan asuinalueen

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 14 kohdalla johtaa oja Matolammesta Kolimaa kohti, ja Rupon teollisuusalueen eteläosasta lähtee Kivipuro kohti Koliman Riihilahtea. Kokkolan asuinalueen kohdalta alkaen edelleen Niemenharjulle kulkee pohjois-eteläsuuntainen I-luokkainen, eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue harjun laella. Myös pohjoisessa selvitysalueen ulkopuolelle jäävällä Kammolankankaalla on I-luokan pohjavesialue. Kuva 14 Niemenharjun laki MAISEMAKUVA Selvitysalueen maisemallisesti merkittäviä elementtejä ovat rantalaakso järvimaisemineen sekä kapea ja pitkä Niemenharju. Mutkittelevan Putaanvirran rannoilla on paljon pienipiirteisiä, kauniita paikkoja ja järvinäkymiä aivan taajaman tuntumassa. Selvitysalueen maiseman hierarkiset pisteet ovat Ritovuoren ja Niemenharjun lakialueet sekä taajamassa sijaitsevat kirkko ja sillat. Maiseman ominaispiirteenä voidaan pitää myös laajaa ja pitkää peltoaluetta Nelostien varrella. Variskylän peltoaukeilla muodostuu pitkiä, rantalaakson suuntaisia, sekä länteen suuntautuvia näkymiä Nelostieltä. Pienet metsiköt jakavat peltoa erilaisiin tiloihin, ja muodostavat vaihtelevia näkymiä. Peltoaukeita lännessä kehystävät, peltoalueita korkeammalle kohoavan metsän reunavyöhykkeet ovat maisemallisesti arvokkaita. Myös joen varsilla on merkittäviä avoimia maisematiloja. Heinäjoen sillan molemmin puolin avautuvat näkymät joen rannoille ja Nelostien sillalle. Nelostieltä ja Niemenharjuntieltä voi nähdä paikoin puuston lomasta Kolimalle. Ritovuoren ja sen eteläpuoliset metsäalueet muodostavat laajan ja yhtenäisen suljetun maisematilan, vaikka metsää onkin monin paikoin kaadettu avohakkuilla. Metsät muodostavat Variskylän peltoaukeille selkeän reunavyöhykkeen. Puustoa on runsaasti myös taajaman alueella, paikoin metsikköinä asuinalueiden lomassa, sekä Putaanvirran rantavyöhykkeillä. Teollisuusalueet ovat erillään taajamasta, Ruppo selvitysalueen eteläosassa on laajentunut lounaaseen kohti metsää, ja siitä näkyy vain pieni osa Nelostielle. Rupon alue rajautuu osittain pohjoisosastaan peltoalueeseen. Puusto lievittää jonkin verran teollisuusalueen ja viljelymaiseman voimakasta kontrastia.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 15 Kuva 15 Maisemaselvityksen mukainen herkkyysluokittelu (FCG 2012).

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 16 TAAJAMAKUVA Kuva 16 Pihtiputaan keskustaajamaa ilmasta Pihtiputaan keskustaajama on rakentunut Asematien molemmin puolin. Keskusta ei näy nelostielle eikä sinne tule helposti poikettua ilman erityistä syytä. Nesteen huoltoaseman jälkeen Asematien varrella on rakentumaton osa. Kuva 17 Asematien alku nelostieltä nähtynä ei anna viitteitä keskustasta Keskustan rakennukset ovat huomattavan eri-ikäisiä ja arkkitehtuuriltaan erilaisia. Rakennusten koko on pääosin keskustan mittakaavaan sopiva. Keskustassa helppo orientoitua maamerkkien avulla (Asematien suora, Osuuspankin talo, kirkko, vanha silta, joki). Rakennukset eivät rajaa katutilaa tiukasti, niiden edessä on yleensä paikoitusvyöhyke. Ajoradan ja kevyen liikenteen välinen puustovälikaista on tärkeässä asemassa viihtyisyyden kannalta.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 17 Kuva 18 Osuuspankin rakennus on selkeä maamerkki ydinkeskustassa Keskustassa on ylipäätään runsaasti vanhaa puustoa, lähinnä kookkaita koivuja ja mäntyjä. Merkittäviä hoidettuja viheralueita on vähän Sallisen puiston, kirkonmäen ja hautausmaan lisäksi. Kuva 19 Vanha makasiini (museona), kirkko ja uusi seurakuntatalo Kuva 20 Oikotie Asematieltä kunnantalolle. K-marketille oikealla valmistuivat uudet tilat nelostien risteykseen. Kuva 21 Ruukintien (Heinäjoen) silta ja joen varren vanhoja rakennuksia Asematien kanssa samansuuntainen Keskustie on mielenkiintoinen jäänne vanhasta kylänraitista. Vanhojen puutalojen purkaminen kadun varrelta ovat merkittävästi muuttaneet katutilaa avonaisempaan suuntaan. Kadun varrella on useita kauniita vanhoja puita aivan ajoradan vieressä. Kuva 22 Keskustietä kunnantalolta Matkahuollolle päin

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 18 Keskustien linjausta on Kolimantien kohdalla uudisrakennuksen takia muutettu alkuperäisestä niin, että sen jatkeeksi mielletään nykyään kirkon ja seurakuntatalon välitse menevä Sallilantie. Kuva 23 Sallilantie Keskustien jatkeena, vasemmalla rautakauppa, oikealla tori. Taustalla valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö - Pihtiputaan kirkko ja hautausmaa TUNNETTUUS Pihtipudas tunnetaan mm. keihäskarnevaaleistaan, Pihtiputaan mummosta ja SM-liigaa pelaavasta naisten lentopallojoukkueesta Pislaplokista. Pihtiputaalta on kotoisin myös pesäpallon keksijä Tahko Pihkala, mitä seikkaa ei vahvasti ole hyödynnetty vaikka Tahkon patsas koristaakin kunnantalon pihaa. Pihtiputaan vahvuuksia ovat sijainti nelostien varrella, luonto, maisema ja kulttuuriympäristöt, maa- ja metsätalous sekä kivi- ja puutuotteet. Kilpailuetuja ovat joustava toimitilapolitiikka, oppisopimuskoulutusjärjestelmä, monipuolinen kaupan palvelurakenne, lukio erikoistumismahdollisuuksineen, toimiva ravirata sekä kulttuurielämä. Heikkouksia ovat nuorison poismuutto, työpaikkojen puute, kaavojen vanhentuneisuus sekä ympäristön viimeistelemättömyys 3. Kuntalaiskyselyn ja 2010 laaditun kehittämissuunnitelman (Essi Kesämaa) yhteydessä on valitettu infrastruktuurin viimeistelemättömyyttä; asfalttikenttien routimista ja viimeistelemättömyyttä sekä kiveysten huonoa kuntoa. 3 Pihtiputaan strategia 2009

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma Maakunnalliset lähtökohdat KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan ja kaava on saanut lainvoiman Kuva 24. Ote maakuntakaavasta. Suurin osa rakennemallien alueesta on taajamatoimintojen aluetta (A), jota koskee määräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Pihtipudasta koskee aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa huolehtia siitä, että maakunnan pohjoisosaa palveleva rautatien lastausasema siirretään pois taajama-alueelta. Muita kaavassa olevia määräyksiä ovat:

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 20 Kaavassa on osoitettu myös merkittävimmät muut tieyhteydet, voimalinjat ja niiden yhteystarpeet. Lisäksi kaavassa on osoitettu mm. kulttuuriympäristöön, luonnonsuojeluun, virkistykseen liittyviä merkintöjä, kuten maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat suojelukohteet ja alueet sekä merkittävimmät veneväylät ja moottorikelkkailureitit. 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Toinen lain voiman saanut kaava on 1. vaihemaakuntakaava (1. VMK), joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta (KHO:n päätös ). Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu toimintoja. 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Ympäristöministeriö on vuonna 2011 vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan (2. VMK). Kaava käsittelee maa-aineshuoltoa ja siihen liittyviä luontoarvoja. Toinen vaihemaakuntakaava sovittaa yhteen pohjaveden suojelua ja kiviainesten käyttöä. Sen tavoitteena on turvata riittävästi kiviainesta rakentamiseen ja suojella samalla arvokkaita kallio-, harju- ja moreenialueita. Kaavassa pohjavesialueita (pv) ja arvokkaita moreenimuodostumia (ge/3) suunnittelualueelle ja sen läheisyyteen. Kuva 25. Ote 2. vaihemaakuntakaavasta 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen maakuntavaltuusto on hyväksynyt 3. vaihemaakuntakaavan (3. VMK), joka käsittelee turvetuotantoalueita ja suoluontoa kasveineen ja lintuineen sekä tuulivoimaa. Keskustaajaman kohdalla, nelostien itäpuolella, on luonnonsuojelualueita.

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 21 Kuva 26 Ote 3. vaihemaakuntakaavasta 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vireillä on myös 4. vaihemaakuntakaava (4. VMK), joka päivittää puolustusvoimien melu- ym. alueita, kaupan palveluverkkoa (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja virkistystoiminnoille kaavailtuja alueita. Kaava on ehdotuksena nähtävillä Kuva 27 Ote 4. vaihemaakuntakaavasta Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys:

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 22 Vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala Putaanportti, Pihtipudas: k-m². Kuva 28 Ote 4. VMK kulttuuriympäristö - kartasta Lisätietoja maakuntakaavoituksesta löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta osoitteesta

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma Kuntakeskus toiminnallisena kokonaisuutena MAISEMA JA VIHERALUEET Alueen maisemallisesti merkittäviä elementtejä ovat rantalaakso järvimaisemineen sekä kapea ja pitkä Niemenharju. Mutkittelevan Putaanvirran rannoilla on paljon pienipiirteisiä, kauniita paikkoja ja järvinäkymiä aivan taajaman tuntumassa. Selvitysalueen maiseman hierarkiset pisteet ovat Ritovuoren ja Niemenharjun lakialueet sekä taajamassa sijaitsevat kirkko ja sillat. Kuva 29 Heinäjoen silta Maiseman ominaispiirteenä voidaan pitää myös laajaa ja pitkää peltoaluetta nelostien varrella. Variskylän peltoaukeilla muodostuu pitkiä, rantalaakson suuntaisia, sekä länteen suuntautuvia näkymiä Nelostieltä. Pienet metsiköt jakavat peltoa erilaisiin tiloihin, ja muodostavat vaihtelevia näkymiä. Peltoaukeita lännessä kehystävät, peltoalueita korkeammalle kohoavan metsän reunavyöhykkeet ovat maisemallisesti arvokkaita. Myös joen varsilla on merkittäviä avoimia maisematiloja. Heinäjoen sillan molemmin puolin avautuvat näkymät joen rannoille ja Nelostien sillalle. Nelostieltä ja Niemenharjuntieltä voi nähdä paikoin puuston lomasta Kolimalle. Kuva 30 Nelostien länsipuolen peltoaluetta Ritovuoren ja sen eteläpuoliset metsäalueet muodostavat laajan ja yhtenäisen suljetun maisematilan, vaikka metsää onkin monin paikoin kaadettu avohakkuilla. Metsät muodostavat Variskylän peltoaukeille selkeän reunavyöhykkeen. Puustoa on runsaasti myös taajaman alueella, paikoin metsikköinä asuinalueiden lomassa, sekä Putaanvirran rantavyöhykkeillä. Teollisuusalueet ovat erillään taajamasta, Ruppo selvitysalueen eteläosassa on laajentunut lounaaseen kohti metsää, ja siitä näkyy vain pieni osa Nelostielle. Rupon alue rajautuu osittain pohjoisosastaan peltoalueeseen, mutta puusto lievittää jonkin verran teollisuusalueen ja viljelymaiseman voimakasta kontrastia.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 24 Kuva 31 Rupon teollisuusaluetta nelostieltä nähtynä Taajama on rakentunut Asematien varrelle molemmin puolin. Asematien ja sen poikkikatujen varrella on runsaasti vanhaa puustoa, lähinnä kookkaita koivuja ja mäntyjä. Taajaman alueella ei ole merkittäviä viheralueita, lukuun ottamatta Sallilanpuistoa torin yhteydessä, sekä kirkonmäkeä ja hautausmaata. Pihtiputaan kirkon pohjoispuolella on pitkänomainen Sallilanpuisto, johon on pystytetty Raivaajapatsas. Koliman ja Putaanvirran rannan varrelle on toteutettu kilometrin pituinen rantareitti Eijan polku, joka kulkee Kumpulasta taajamaan Terveyskeskukselle. Reitin varrella on pitkospuupätkiä ja yhteys lintutornille. Rantareittiä on jatkettu myöhemmin etelään, ja sen varrelle on rakennettu kota ja muita levähdyskatoksia. Kuva 32 Eijan polkua ja nelostien silta yli Putaanvirran Ritovuoren rinteillä kulkee lenkkeilyreitistö. Keskustan tuntumassa on kahden kilometrin pituinen Rapeikon luontopolku, jonka varrella on muun muassa tervahauta ja lähde. Taajamasta alkaa pyöräilyreitti Rillankivelle, vanhalle rajankäyntipaikalle. Reitin varrella on Kivimäen kierros niminen viiden kilometrin luontopolku laavuineen. Kivimäen huipulla on näkötorni. KAUPALLISET PALVELUT Vuoden 2007 lopussa Pihtiputaalla toimi yhteensä neljä päivittäistavaramyymälää: kolme pientä supermarkettia ja yksi valintamyymälä. Myymälöiden lisäksi päivittäistavaroita myytiin yhdessä kioskissa ja neljässä päivittäistavaroita (hedelmät, makeiset, luontaistuotteet) myyvässä erikoisliikkeessä. Päivittäistavaramyymälät sijoittuivat pääosin kuntakeskukseen.

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 25 Kuva 33 Asematien liikerakennuksia Vuoden 2007 lopussa Pihtiputaalla toimi yhteensä 28 erikoiskaupan myymälää vuonna Toimialoilla, jotka sisältävät pääosin tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöitä (huonekalu-, kodinkone- ja rautakauppa) toimi 6 myymälää. Muun erikoiskaupan toimialoilla toimi 22 myymälää. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat alkot, apteekit, kosmetiikkamyymälät ym., muotikaupat sekä ns. pienet erikoiskaupat kuten optikot, kelloliikkeet ja kukkakaupat. Myymälät sijoittuivat pääosin kuntakeskukseen ja Putaanportin alueelle. Lähde: Keski-Suomen liitto (2010). Keski-Suomen kaupallinen selvitys. Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Vähittäiskauppaan (pl. autokauppa ja huoltamot) kohdistuva ostovoima oli vuonna 2008 Pihtiputaalla noin 26 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan osuus ostovoimasta oli noin 11 miljoonaa euroa ja erikoiskaupan osuus noin 15 miljoonaa euroa. Ostovoiman nettosiirtymä (kaupan myynnin ja ostovoiman erotus) oli päivittäistavarakaupassa positiivinen, mutta erikoiskaupassa negatiivinen vuonna Päivittäistavarakaupassa siirtymän osuus ostovoimasta oli +12 % ja erikoiskaupassa -31 %. Käytännössä ostovoiman siirtymät kertovat sen, että Pihtiputaan päivittäistavarakauppa oli vetovoimainen: pihtiputaalaiset tekivät päivittäistavaraostokset pääosin omassa kunnassa ja loma-asukkaat toivat Pihtiputaan myymälöihin ostoseuroja kunnan ulkopuolelta. Erikoiskaupan tarjonta sen sijaan ei vastannut pihtiputaalaisten kysyntään ja lähes kolmannes erikoiskaupan ostovoimasta suuntautui kunnan ulkopuolelle, pääosin Viitasaarelle ja Jyväskylään. Lähde: Keski-Suomen liitto (2010). Keski-Suomen kaupallinen selvitys. Kaupallisen kehittämisen lähtökohdat Pihtiputaan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen edellyttää sekä liikekeskustan että Putaanportin kehittämistä sekä niiden kaupallisen roolin ja työnjaon selkeyttämistä. Liikekeskustan kilpailutekijöinä korostuvat erityisesti monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut, kulttuuripalvelut, toimivat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, hyvä saavutettavuus sekä viihtyisä ja ihmisläheinen keskustamiljöö. Liikekeskustan tulee tarjota asukkailleen peruspalvelut, mutta samalla vastata myös loma-asukkaiden ja matkailijoiden palvelutarpeisiin. Vaikka lomaasukkaiden ja matkailijoiden merkitys asiakasryhmänä on Pihtiputaalla suuri, ovat kuntalaiset kuitenkin suurin ja tärkein asiakasryhmä.

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 26 Kuva 34 Pihtiputaan keskustaa - Asematie Putaanportti palvelee ensisijaisesti matkailijoita ja ohikulkuliikennettä. Putaanportin vetovoiman vahvistamisessa korostuvat kaupallisten palvelujen tarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen, toimivat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, hyvä saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla sekä viihtyisä ympäristö. Kuva 35 Putaanporttia Vaikka molemmissa pääasiakasryhmät ovat erilaiset, on tärkeää, että liikekeskusta ja Putaanportti kumpikin palvelevat sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Pihtiputaan kaupallisen vetovoiman kehittymisen kannalta on tärkeää, että liikekeskusta ja Putaanportti täydentävät toistensa palvelutarjontaa ja kilpailevat toistensa kanssa mahdollisimman vähän. LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI Asematie toimii Pihtiputaan kuntakeskuksen päätienä ja sen liikenne on monimuotoista. Tie on ympäristöön nähden liian leveä ja sillä on huomattavan paljon tonttiliittymiä. Autojen ja raskaan liikenteen ajonopeudet ovat tien leveyden ja suoruuden vuoksi usein liian kovia. Asematien molemmin puolin on kevyen liikenteen väylät ja tien ylitse suojatiet, mutta kävelijät ja pyöräilijät ylittävät tietä suojateiden ulkopuoleltakin. Laajat pysäköintialueet Asematien sekä liike- ja palvelurakennusten välissä vaikuttavat yleiskuvaan tehden siitä levottoman. Kuva 36 Asematietä

28 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 27 Asematiehen on odotettavissa parannusta tiesuunnitelmien rakentamisen myötä. Suunnitelmissa Asematielle esitetään mm. kiveyksiä, istutuksia ja korotettuja liittymäalueita suojateineen. Muutokset vaikuttavat katukuvaan myönteisesti ja parantavat liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Kadun rakenteiden ja pintojen uusiminen helpottaa liikuntaesteistenkin liikkumista. Toinen ongelmallinen väylä on Ruukintie, jolla on myös merkittävästi liikennettä. Tiellä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää, vaan lenkkeilijät, asukkaat ja koululaiset joutuvat kulkemaan ajoradan reunassa. Tämä on heikentää liikenneturvallisuutta merkittävästi. Kuva 37 Ruukintie Tulevaisuudessa myös Ruukintien tilanne paranee. Ruukintien tiesuunnitelman merkittävin uudistus on kevyen liikenteen väylä, joka selkeyttää katukuvaa ja parantaa huomattavasti tiellä liikkuvien turvallisuutta. Tien parantamisesta huolimatta kevyen liikenteen väylällä tulee olemaan katkoskohta Heinäjoen museosillan kohdalla johtuen sillan kapeudesta ja kapeasta pengeralueesta molemmin puolin siltaa. Sillan eteläpuolella katkoskohta jatkuu vielä liikerakennusten ja niiden pysäköintialueiden editse, mikä on merkittävä liikenneturvallisuusriski. Sekä Asematien että Ruukintien parantamisen rakennusaikataulu on vielä avoin. Putaanportin liikekeskus ja virkistysalue valtatien itäpuolella toimii automatkailijoiden palvelu- ja levähdyspaikkana ja palvelee myös asukkaita. Taajamakeskuksesta Putaanportille siirryttäessä autoilijat ja kevyt liikenne voivat käyttää Putaanportintien alikulkuyhteyttä, jolloin Pihtiputaan sisäinen liikenne ei rasita valtatien sujuvuutta. Myös Putaanportin liikekeskuksen eteläpuolella on kulkuyhteys valtatien ali. Koska yhteys Putaanportille valtatien 4 länsipuolelta on sujuva myös valtatien kautta, käyttää todennäköisesti osa myös valtatietä alueelle siirtymiseen. Joka tapauksessa Pihtiputaan sisäinen liikenne joutuu käyttämään valtatietä 4 kulkiessaan Pihtiputaan pohjoisosista etelään Niemenharjun alueelle tai Rupon teollisuusalueelle, koska vaihtoehtoista väylää ei ole. Kuva 38 Nelostien pohjoisempi alikulku

29 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 28 Kuva 39 Putaanportin liikekeskustaa Kevyen liikenteen verkostossa on parantamisen varaa niin laatutason kuin turvallisuuden suhteen. Kevyen liikenteen verkon tulisi olla yhtenäinen, jotta kävelijöiden ja pyöräilijöiden ei tarvitsisi välillä siirtyä ajoradalle ajoneuvojen sekaan. Keskustan liikenneverkko on aikoinaan rakennettu autoliikenteen ehdoilla. Parantamalla kevyen liikenteen olosuhteita voidaan edesauttaa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden osuuden kasvua. Autoilijoiden siirtyessä kevyen liikenteen kulkijoiksi keskustakin rauhoittuu ja melua tuottava liikenne vähenee. Kevyen liikenteen osuuden kasvu edesauttaa kehittämään viihtyisämpää ja miellyttävämpää keskustaa, jossa asukkaat ja vierailijatkin haluavat oleskella. Keskusta-alue on pinta-alaltaan pieni ja etäisyydet palveluiden ja asutuksenkin välillä ovat lyhyitä, joten kevyen liikenteen edellytykset ovat hyvät.

30 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 29 4 TYÖN KULKU 4.1 Osallistaminen Tavoitteena oli toteuttaa hanke vuorovaikutteisesti, osallistavan suunnittelun keinoin ja niin, että päättäjät ja kuntalaiset saataisiin sitoutumaan hankkeeseen ja tuntemaan sen omakseen. ALOITUSVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS Kuntalaisille järjestettiin tammikuussa 2012 esittelytilaisuus, jossa kerrottiin projektin tavoitteista ja työn etenemisestä. Samassa tilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus tuoda esiin omia mielipiteitä eri kohdealueiden hyvistä ja huonoista puolista sekä kehittämisideoita. Kuva 40. Yleisötilaisuudessa kaikilla osallistujilla oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään. KUNTALAISKYSELY Kuntalaisilla oli mahdollisuus vuoden 2012 tammi-helmikuussa osallistua kyselyyn joko internetissä projektin kotisivuilla tai kirjallisesti kunnantalolla ja kirjastossa. Kyselystä kerrottiin aloitusvaiheen yleisötilaisuudessa, kunnan kotisivuilla sekä paikallislehdessä olleessa artikkelissa. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 125 kpl. Vastaajista 59 prosenttia oli naisia. Kyselyssä oli erilaisia väittämiä sekä mahdollisuus sanallisten vastausten antamiseen.

31 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 30 Taulukko 2. Vastaajissa painottui erityisesti vuotiaat. Vastaajia keskustaan houkuttaa eniten kaupalliset palvelut ja työskentely siellä. Yli 80 prosenttia vastaajista joko asuu keskustassa tai käy siellä päivittäin tai lähes päivittäin. 70 % huono melko huono ei huono eikä toimiva melko toimiva erittäin toimiva 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % pysäköinti ajoyhteydet ajonopeudet jalankulku esteetön liikkuminen pyöräily joukkoliikenne kulkuväylien hoito Taulukko 3. Vastaajat olivat melko tyytyväisiä asioiden toimivuuteen keskustassa. Tärkeimmiksi arvokkaimmiksi kohteiksi vastaajat Pihtiputaalla nimesivät kirkon, museon, Niemenharjun ympäristöineen, Ruukinsillan, Putaanvirran rantoineen. Mainituksi tulivat myös mm. työväentalo, Jukola, kirjasto, järvet sekä luonto- ja ulkoilureitit sekä Ritovuori. Pihtiputaan koettiin tarjoavan asukkailleen ja vierailijoille mm. puhdasta luontoa ja luontopolkuja kauniine maisemineen ja harrastusmahdollisuuksineen, vaikka esimerkiksi luontomatkailua voisi vielä vastaajien mielestä kehittää. Hyvät ja toimivat palvelut saivat myös vastaajilta kiitosta. Toisaalta osa vastaajista toivoi vielä ajanviettopaikkoja, kahvilaa, uimarantaa toimintoine ja kesäterasseineen.

32 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 31 Erityisesti keskustaan toivottiin kahvilaa, mutta myös uimahallia ja lapsille isompaa ja kunnollista leikkipuistoa. Puistot ja muu viherrakentaminen lapsiperheiden ja vanhusten tarpeet huomioiden oli toiveissa, mm. istuskelupaikkoja ja muita seurustelupaikkoja. Myös elokuvateatteri nousi toiveissa esiin. Nuoret kaipasivat seurustelupaikkoja keskustaan "keskellä kaikkea", sillä heille suunnattuja ajanviettopaikkoja varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin on vähän. Taulukko 4. Matkahuollon/Pussisen tontille suurin osa vastaajista toivoi rakennettua puistoa, jossa olisi myös katos linja-auton odotusta varten. Taulukossa 5 on kuvattu, millaisena vastaajat kokevat Pihtiputaan keskustan ja sen ympäristön nykyisin. Myönteisinä nousevat esiin pysäköinti keskustassa ja Asematie keskustan sujuvana liikenneväylänä. Yli puolet vastaajista kokee keskustan jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet toimivina. Liikennettä Ruukintiellä puolestaan ei koeta turvallisena tai sujuvana. Myös Asematien turvallisuudessa koetaan olevan puutteita. Keskustassa useiden vastaajien mielestä ei ole riittävästi paikkoja istuskeluun ja yhdessä oloon eikä puistoalueita koeta olevan riittävästi. Myös keskustan viihtyisyydessä olisi vastaajien mielestä parannettavaa. Niistä vastaajista, jotka ottivat kantaa rollaattorilla liikkumiseen, 78 prosenttia oli sitä mieltä, keskustassa ei ole helppo liikkua rollaattorilla. Taulukossa 6 on kuvattu vastaajien näkemyksiä kehittämisen tärkeydestä Pihtiputaan keskustassa. Tärkeimpinä kehittämiskohteina pidettiin palveluita sekä maiseman ja ympäristön kehittämistä. Seuraavaksi tärkeimpiä kehittämiskohteita kyselyn mukaan ovat viheralueet, urheilu- ja virkistysalueet sekä ulkoilureitit, mikä yhtenee edellisten vastausten kanssa, sillä puistoalueita kaivattiin lisää. Myös rakennettu ympäristö ja pyörätiet olivat vastaajien mielestä tärkeitä kehittämiskohteita. Ratsastusreittejä eikä koirien ulkoilutusalueita pidetty vastauksissa kovin merkittävinä kehittämiskohteina. Samoin katupysäköintiä ei pidetty merkittävänä kehittämiskohteena, mikä heijastuu edellisessäkin kysymyksessä, sillä pysäköinti koettiin toimivaksi keskustassa. Taulukko 5 (seuraava sivu). Vastaajien kokemuksia keskustan nykytilasta.

33 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma ) Keskusta on viihtyisä paikka oleskella ja asioida. 2) Yrittäjät on huomioitu keskustassa hyvin. 3) Pysäköinti keskustassa on vaivatonta. 4) Asematie palvelee hyvin keskustan liikennettä. 5) Asematien liikenne on sujuvaa. 6) Asematien liikenne on turvallista. 7) Liikkuminen on esteetöntä keskustassa. 8) Asematietä käytetään enimmäkseen läpikulkuliikenteeseen. 9) Suojateiden ylitys on Asematiellä turvallista. 10) Asematiellä ajetaan sopivan rauhallisesti. 11) Asematien nopeusrajoitus tulisi olla 30 km/h. 12) Linja-autoaseman liikennejärjestelmät ovat toimivia. 13) Ruukintiellä liikenne on sujuvaa. 14) Ruukintiellä liikenne on turvallista. 15) Liittyminen valtatieltä Asematielle on sujuvaa. 16) Keskustan jalankulku- ja pyöräilymahdollisuudet ovat toimivia. 17) Keskustassa on helppo liikkua rollaattorilla. 18) Keskustassa on helppo liikkua pyöräpotkurilla, pyörätuolilla tai lastenvaunuilla. 19) Keskustassa on hyvät reitit ulkoiluun. 20) Keskustassa on riittävästi puistoalueita. 21) Keskustassa on riittävästi paikkoja istuskeluun ja yhdessä oloon.

34 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma ) maisema ja ympäristö 2) rakennettu ympäristö 3) viheralueet, urheilu- ja virkistysalueet, ulkoilureitit 4) rantojen virkistyskäyttö 5) koirien ulkoilutusalueet / -reitit 6) ratsastusreitit 7) valaistus 8) jalankulkuyhteydet 9) pyörätiet 10) polkupyörien pysäköinti 11) joukkoliikenneyhteydet 12) katupysäköinti 13) läpikulkuyhteydet 14) rekkaliikenteen reitit kuormausalueelle 15) palvelut 16) matkailu merkityksetöntä melko merkityksetöntä ei merkityksetöntä eikä merkittävää melko merkit t ävää erittäin merkittävää Taulukko 6. Vastaajien näkemyksiä kehittämisen tärkeydestä Pihtiputaan keskustassa.

35 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 34 HAASTATTELUT Projektia varten haastateltiin erikseen muutamia henkilöitä erityisesti yrittäjien näkökulman saamiseksi esiin. Haastateltavat valittiin yhdessä ohjausryhmän kanssa. Haastattelut suoritettiin puhelin- ja videohaastatteluina. Keskustan toimivuus Haastatteluissa useat vastaajat totesivat, että palveluiden puolesta keskusta toimii hyvin. Hyvänä myös pidettiin palveluiden keskittymistä alueelle. Keskustaa pidettiin kompaktina ja tiiviinä, jossa pääse jalan kulkemaan, muttei ahtaana esimerkiksi peräkärryn kanssa liikuttaessa. Muutoin esteettömänä keskustaa ei pidetty, mm. liikkeisiin pääsy on hankalaa. Suunnittelussa tulisikin kiinnittää asiaan huomioita. Kuva 41 Oikotie, kunnantalolta Asematielle Taajamakuvallisesti alueen arkkitehtuuri ei ole yhtenäistä, mikä häiritsee osaa vastaajista. Haastatteluissa nousi esiin, että keskustaa ja sen yleisilmettä voisi siistiä. Koivut hienoja mutta peittävät paljon, jolloin liikkeet eivät näy takaa. Rikkinäinen asvaltti antaa epämääräisen kuvan. Hoidetut kadut ja istutukset toisivat siistin taajaman olon. Muutoinkin toivottiin, että viihtyisyyttä kehitettäisiin esimerkiksi puistoin, nurmialuein, istutuksin, viherrakentamisella. Tärkeänä pidettiin että kunnan omia erikoispiirteitä korostettaisiin. Yksittäisistä kehittämistä kaipaavista kohteista nousivat esiin mm. keskustan tyhjät tontit, kunnan kierrätyspiste, heikkokuntoinen leikkikenttä ja vanhentuneet opastaulut nelostien varrella. Toisaalta on myös arvostusta herättäviä kohteita: Iso petäjä pitää säilyttää ja jouluvalot on mukava tunnelman luoja. Ajatuksia ja kysymyksiä vastaajissa herättivät vapaat tontit, mitä niille voisi tuoda. Ne tulisi muuttaa puistoiksi tai rakentaa, rakentamattomuus ei ole hyvä. Muutamat keskustan yrittäjät kokivat nelostien varren palveluja painotetun keskustan liiketoiminnan kustannuksella. Vastaajat nostivat esiin, että keskusta on pidettävä elävänä vaikka asiakasmäärät onkin nelostiellä. Putaanportin ja keskustan yhtyeensitomista toivottiin. Liikenteellisiä huomioita ja kipupisteitä Vastaajat toivat esiin, että kyseessä on suhteellisen vähäliikenteinen taajama. Rakentamista ei tulisi tehdä liian "kaupunkimaiseksi", mikä voisi hankaloittaa harvoin kylällä asioivien liikkumista. Haastatteluissa nousi esiin, että yrittäjät pitävät tärkeänä, ettei kiinteistöjen suoria liittymiä suljeta. Myöskään varsinaisesti ongelmaa autoilla ei ole Asematiellä. Eräs haastateltava totesi, että ei näe pääväylän kaventamista tai suojatiekorokkeita hyvinä.

36 FCG Finnish Consulting Group Oy Taajaman kehittämissuunnitelma 35 Rautatieasemalle suuntautuvaa tukkiliikennettä voisi kehittää: lastaus siirtyisi aseman taakse ja liikenne toista kautta. Aiheuttaa meluhaittaa ja kevättalvella hirveä ralli. Useammat haastateltavat nostivat esiin, että koulun lähellä liikennettä pitäisi keskittää: Savelantieltä pois autoliikenne, paljon jalankulkijoita. Kevyen liikenteen huomioimista, erityistä senioreille suunnattua kulkuyhteyttä levähdyspaikkoineen keskustan läheisyyteen, toivottiin myös. Uusia toimintoja Keskustaan toivottiin kesäkahvilaa tai ruokapaikkaa, mutta taloudellisten resurssien pitäisi olla kunnossa ja kannatettavuus varmistettava. Toisaalta seniorikahvila tai jonkinlainen matalan kynnyksen tulopaikka, jossa olisi esimerkiksi päivätoimintaa, voisi olla tarpeen. Tällaiset paikat voisivat luoda mahdollisuuksia sosiaalisten suhteiden ylläpitoon niin vanhemmissa ikäryhmissä kuin nuorissa, joille ei vaikuta olevan tiloja. Haastateltavat toivat esiin, että matkailusta ja mökkiläisistä olisi mahdollista saada lisävolyymiä palvelujen käyttäjiksi. Erityisesti nelostielle päin näkyvyyttä pitäisi korostaa ja pysähtymishoukuttelevuutta lisätä, sillä ollaan ihan keskellä Suomea, liikennettä paljon nelostiellä. Haastatteluissa nousi esiin kiertoliittymät, jotta ihmiset saataisiin väkisinkin pysähtymään, kun nelostielle lossia ei saada. Myös valtakunnallisen näkyvyyden lisääminen olisi mietittävä nelostien näkökulmasta, jossa liikenne- ja matkustajamäärät ovat korkeita. Jossainhan ne [lomamatkalaiset] pysähtyy, mutta ei koko ajan. Tärkeäksi näkökohdaksi nostettiin tiiviys ja toiminnallisuus, joka on kaiken a ja o nelostien läheisyydessä. Tori Osa haastateltavista nosti esiin torin sijainnin. Osa puolsi sen kehittämistä nykyisellä paikalla, kun taas osa toivoi sen siirtymistä, sillä nykyinen tori on niin hullussa paikassa. Sallilanpuiston läheisiä katuja pidettiin melko kapeina. Alue miellettiin ankeaksi ja hiljaiseksi. Eräässä haastattelussa tuli esiin, että alueelle mahtuisi matalahko kerrostalo, aukeaa hyvät näkymät. Kuva 42 Tori Sallilantien Kolimantien kulmauksessa Haastatteluissa ideoitiin erilaisia toimintoja Niemenharjuun. Alue on Pihtiputaan käyntikortti ja aikansa maamerkki, joka kuitenkin on ollut heitteillä jo pitkään. Alueen potentiaalia pidettiin hyvänä, vaikka kehittämisen todetaan vaativat isoja investointeja. Iso turistirysä pitäis saada Niemenharjuun, vaikka pienemmilläkin toiminnoilla, kuten karavaanarialueella, huoltoasemalla tai motellilla, voisi toiminta päästä alkuun.