Rautiosaaren osayleiskaava

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KAUPUNKI 1717/2012 Rautiosaaren osayleiskaava LUONTOSELVITYS Työ: E26468 SWECO YMPÄRISTÖ OY PL TURKU Puhelin Turku, Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE TUTKIMUSMENETELMÄT ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS LINNUSTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LISÄTIEDOT LIITTEET: Liitekartta 1: Luontoselvitys Valokuvat: Heini Lies-Niittymäki

3 ROVANIEMEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS RAUTIOSAAREN OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Rovaniemen Rautiosaaren osayleiskaavaa varten. Kartoitettu alue on esitetty liitekartassa TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Rovaniemen keskustan lounaispuolella noin 15 kilometrin päässä keskustasta Kemijoen varrella Valajaskosken voimalan länsipuolella. Kartoitusalueella on kangasmetsiä, peltoja, lehtoja ja asutusta sekä mm. vanhainkoti, leirikeskus ja hautausmaa. Pohjoisessa alue rajautuu Kemijokeen ja etelässä Kotivaaran ja Seitsenharjun metsäisiin alueisiin sekä Hietavaaran soranottoalueeseen Maantien 926 eteläpuolella. Metsälakikohteista Rautiosaaren osayleiskaava-alueella tavattiin reheviä lehtoja. Vesilakikohteista esiintyy lähde ja puroja. Luonnontilaisilla puroilla ei ole Lapin läänissä käsittelykieltoa, mutta niiden välitön lähiympäristö kuuluu metsälakikohteisiin. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Rovaniemellä. Pohjakartta MML _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 1

4 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Rautiosaaren alueella on voimassa Lapin ympäristökeskuksen vahvistama yleiskaava, jota ei ole voitu käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kartoitetun alueen lähiympäristössä ei ole Natura-alueita. Lähin luonnonsuojelualue sijaitsee Pahtajalla noin 2,6 km päässä suunnittelualueen itärajasta koilliseen. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Alue kuljettiin maastossa kattavasti läpi osayleiskaavan vaatimalla tarkkuudella. Maastokartoitus tehtiin ja Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta kartoitus oli ajankohtaan nähden sopiva. Linnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Lapin ELY-keskukselta saatujen Hertta-tietojen perusteella suunnittelualueelta on tavattu aikaisempien selvitysten mukaan uhanalaislajistoa ja luontodirektiivin lajeja. Laaksoarho Moehringia lateriflora esiintyy Rautiosaarella neljällä eri alueella. Laji on luontodirektiivin liitteen IV (b) laji, joka on yhteisön tärkeänä pitämä laji ja edellyttää tiukkaa suojelua. Laaksoarho on myös uuden uhanalaisluokituksen mukaan (Rassi ym. 2010) silmälläpidettävä NT laji. Aikaisemman uhanalaisluokituksen mukaan (Rassi ym. 2001) laaksoarho oli uhanalainen vaarantunut VU laji. Laaksoarho kasvaa tulvaisilla, rehevillä tai kuivahkoilla hiekkapohjaislla niityillä, pensaikoissa ja metsiköissä etenkin jokivarsilla. Laji on rauhoitettu myös luonnonsuojeluasetuksella (160/1997). (Hämet-Ahti ym. 1998) Lisäksi Hertta-tietojen mukaan Rautiosaaren itäosassa kasvaa uhanalaisluokituksen mukaan (Rassi ym. 2010) vaarantunut VU pohjanneidonlukko Botrychium boreale. Laji kasvaa Pohjois-Suomessa joenvarsiniityillä ja kyläkedoilla (Hämet-Ahti ym. 1998). Maastokartoituksessa löytyi myös toinen luontodirektiivin liitteen IV (b) laji, (jolla on tiukka suojelustatus) lapinleinikki Ranunculus lapponicus lähteikön reunalta. Lapinleinikki kasvaa ruoho- ja heinäkorvissa, kosteissa lehdoissa ja viidoissa lähteisillä paikoilla tai vesinoroissa. Myös lapinleinikki on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella. (Hämet-Ahti ym. 1998). Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit on esitetty suurpiirteisellä tarkkuudella liitekartalla 1. Maastotöiden perusteella tavattiin myös metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä, jotka on lueteltu alla. (Meriluoto ym. 2002) Kuviot on esitetty liitekartalla 1. Lakikohteet - huomioitava kaavoituksessa Kuvio 1 Metsälakikohde (rehevät lehdot) / Vesilakikohde (puro) Valajaskoski _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 2

5 Kuvat 2-4. Kuviolla 1 on rehevä metsäkurjenpolvityypin lehto, jonka läpi virtaa luonnontilainen puro. Kuviolla 1 Valajaskosken voimalaitoksen alapuolella Kemijoen etelärannalla on luonnontilainen GT-lehto (metsäkurjenpolvityyppi). Lehtokuvion läpi virtaa luonnontilainen puro. Kuvio kuuluu sekä metsälakikohteisiin rehevät lehdot ja puronvarsi että vesilakilakikohteisiin puro. Lehdon ja puronvarren puustoon kuuluvat koivu, haapa, pihlaja ja harmaaleppä. Pensaskerroksen muodostavat pohjanpunaherukka ja paikoin kataja. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. metsäkurjenpolvi, oravanmarja, kultapiisku, lillukka ja pietaryrtti. Puronvarrella kasvaa lisäksi mm. pohjanlehtotähtimö Stellaria nemorum ssp. nemorum _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 3

6 Kesän 2014 kartoituksessa 2.7. lehtokuvio oli voimakkaasti harvennushakattu. Nuorta haapaa ja koivua oli jätetty, mutta lehdon luonnontilaisuus oli tuhottu. Puro oli ennallaan. Lehtokohdetta voitaneen edelleen pitää luonnontilaisen kaltaisena lakikohteena, mikäli puusto saa uusiutua. Lehdon aluskasvillisuus köyhtyy ainakin tilapäisesti, mutta palautuu todennäköisesti ennalleen. Mahdollisia haavan versovia taimia voi poistaa tiheikköjen muodostumisen estämiseksi. Kuva 5. Vuoden 2013 luontokartoituksessa havaittu lehto kuviolla 1 oli harvennushakattu Lehto on vielä luonnontilaisen kaltainen. Lehdon keskellä kulkeva puro on luonnontilainen. Kuvio 2 Metsälakikohde (rehevät lehdot) / Vesilakikohde (puro) Isopudas Kuviolla 2 Maantien 926 varrella Rautiosaaren ja Isopudaksen eteläpuolella on luonnontilainen lehto, joka kuuluu metsäkurjenpolvi-käenkaali-oravanmarjatyyppiin (GOMaT). Pääosa lehdosta sijoittuu tien pohjoispuolelle, mutta pieni osa lehdosta jatkuu myös tien eteläpuolelle. Lehdon laiteilla virtaa puro, joka kulkee etelästä pohjoiseen tien ali. Lehdossa kasvaa harmaaleppä, pihlaja ja koivu. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. metsäkurjenpolvi, käenkaali, oravanmarja, metsäimarre, huopaohdake, mesiangervo, lehtokorte, metsäkastikka ja kultapiisku _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 4

7 Kuvat 6-7. Metsäkurjenpolvikäenkaalioravanmarjatyypin lehto kuviolla 2 sijoittuu Maantien 926 molemmin puolin ja kuvion laiteilla on myös tien ali kulkeva puro. Luonnontilainen puro on paikoin uurtunut hiekkaja hietapitoiseen kiviseen maaperään _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 5

8 Kuvio 3 Vesilakikohde (lähde/lähteikkö) /metsälakikohde, lähteen lähiympäristö Kotivaara, pohjoispuoli Kuva 8. Kuvion 3 luonnontilainen lähde kuuluu vesi- ja metsälain kohteisiin. Kuviolla 3 on Kotivaaran pohjoispuolella ja Maantien 926 eteläpuolella luonnontilainen lähde / lähteikkö, joka on osittain maanalainen. Lähteiden välitön lähiympäristö kuuluu metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin, jossa kasvillisuus poikkeaa selvästi muusta ympäristöstä. (Meriluoto ym. 2002) Itse lähde on suojattu vesilain muutoksella (1997). Jos lähde on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Säädös on voimassa koko maassa. (VesiL muut) Lähteen ruohokorpireunuksella kasvaa puista koivua ja kuusta sekä pensaista pajuja. Kenttäkerrokseen kuuluvat rahka- ja lehväsammalten lisäksi mm. kurjenjalka, suokorte, ruohokanukka, hilla, riidenlieko ja mustikka sekä huomionarvoinen lapinleinikki Ranunculus lapponicus. Laji on luontodirektiivin liitteen IV (b) laji, joka on yhteisön tärkeänä pitämä laji ja edellyttää tiukkaa suojelua. (Rassi ym. 2010) Laji on lisäksi rauhoitettu myös luonnonsuojeluasetuksella (160/1997). (Hämet-Ahti ym. 1998). Kuvio 4 Vesilakikohde (puro) / metsälakikohde, puron lähiympäristö Seitsenharju, pohjoispuoli Kuvion 4 luonnontilainen puro laskee Seitsenharjulta osittain ojitettujen soiden läpi. Puro onkin luonnontilaisen kaltainen, sillä vedenlaatu on todennäköisesti huonontunut yläjuoksun ojituksista. Puron välitön lähiympäristö kuuluu metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin. Lähiympäristöllä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka kasvillisuudessa näkyy virtaavan veden vaikutus ja jonka pienilmasto on kostea ja viileä. (Meriluoto ym. 2002) _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 6

9 Vesilain muutos rajoittaa luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten purouomien käsittelyä. Käsittelykielto ei kuitenkaan koske Lapin lääniä, jossa luonnontilaisia puroja on enemmän kuin Etelä- ja Keski-Suomessa. Joskin myös Lapin läänissä niiden määrä on vähentynyt. Kuva 9. Seitsenharjulta laskeva puro on uurtunut syvälle maaperään kuviolla 4. Kuva 10. Kylmäojalta laskeva puro (kuvio 5) on pohjoisosissa lehdon (kuvion 1) ympäröimä _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 7

10 Kuvio 5 Vesilakikohde (puro) / metsälakikohde, puron lähiympäristö Jäkäläjänkä-Kylmävaara, pohjoispuoli Jäkäläjängän ja Kylmävaaran kautta laskeva Kylmänojan jatke laskee purona Kuvion 1 lehdon läpi Maantien 926 alitse. Yläjuoksun ojitukset ja poroerotusaidat Jäkäläjängällä saattavat vaikuttaa puroveden laatuun, joten puro on luonnontilaisen kaltainen. Puron välitön lähiympäristö kuuluu metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin, kuten kuviolla 4. Lähiympäristöllä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka kasvillisuudessa näkyy virtaavan veden vaikutus ja jonka pienilmasto on kostea ja viileä. (Meriluoto ym. 2002) Muut luontokohteet suositellaan säilytettäviksi Kuvio 6 Perinnebiotooppi Oinas-Hanni Rautiosaarentien varrella Oinas-Hannissa kuviolla 6 on veneenlaskupaikan vieressä pienialainen entinen perinnebiotooppi. Kuvio on osittain umpeenkasvanut. Lajistossa on kuitenkin viitteitä laidunnuksesta. Niityn reunoilla kasvaa koivua, haapaa, kuusta ja katajia. Niityn kenttäkerroksessa kasvaa mm. rantatädyke, hoikkaängelmä, ahomatara, ketosilmäruoho, kullero, lehtovirmajuuri, aho-orvokki, niittyleinikki, puna-ailakki, hiirenvirna, ojakärsämö, kultapiisku, metsäkurjenpolvi, kissankäpälä, heinätähtimö, pohjantähkiö ja karhunputki. Kuva 11. Veneenlasku paikan tyvellä on entinen perinnebiotooppi _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 8

11 Kuvat Rautiosaarentien varren veneenlaskupaikan pohjoispuolella on puuston ympäröimä pieni niitty, jolla on perinnebiotooppikasvillisuutta. Kuviolla kasvaa mm. metsäkurjenpolvi ja kullero. Vanha-Hannin entinen perinnebiotooppi Rautiosaaren kaakkoiskulmassa on puolestaan umpeenkasvanut ja lajistoltaan selvästi köyhtynyt, eikä perusteita niityn säilyttämiselle ole luonnonarvojen perusteella. Niityllä kasvoi valtalajina mm. koiranputki, maitohorsma, nurmilauha, pietaryrtti, vadelma ja pajut. Paikoin lajistoon kuuluivat paimenmatara, siankärsämö ja metsäkurjenpolvi. Koivun ja harmaalepän taimia kasvoi runsaasti _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 9

12 Kuva 15. Vanha-Hannin entinen laidunniitty on pahasti umpeenkasvanut ja lajistoltaan köyhtynyt. Puiden taimet valtaavat alaa niittykasvillisuudelta. 6. LINNUSTO Pesimälinnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. Kasvillisuuskartoitusten yhteydessä 3.9. ja 2.7. linnut eivät olleet enää hyvin äänessä. Rehevät lehdot ja puronvarret ovat paitsi kasvillisuuden puolesta myös linnustollisesti lajirikkaita ja arvokkaita elinympäristöjä. Suunnittelualueella tällaisia alueita ovat kuviot 1 ja 2. Lapin ELY-keskuksen Hertta-tietojen mukaan selvitysalueella ei ole havaittu uhanalaisia lintulajeja tai lintudirektiivin I-liitteen lajeja. 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, eikä Naturaalueita alle 2,6 km etäisyydellä alueen rajoista. Lapin ELY-keskukselta ( ) saatujen Hertta-tietojen perusteella suunnittelualueelta on tavattu luontodirektiivin liitteen IV (b) lajeista laaksoarhoa Moehringia lateriflora neljältä eri paikalta Rautiosaaaren osayleiskaava-alueella. Uhanalaisista lajeista Rautiosaaren itäpäässä on lisäksi tavattu vaarantunut VU pohjannoidanlukko Botrychium boreale. Kasvillisuuskartoituksissa tavattiin luontodirektiivin liitteen IV (b) lajeista myös lapinleinikki Ranunculus lapponicus lähteikön reunalta. Luontodirektiivin liitteen IV (b) laji on yhteisön tärkeänä pitämä laji ja edellyttää tiukkaa suojelua. Maastotöiden perusteella tavattiin myös metsäluonnon arvokkaista elinympäristöistä, metsälakikohteista reheviä lehtoja sekä vesilain kohteista lähde ja puroja, joiden lähiympäristöt kuuluvat metsälain piiriin. Nämä kuviot 1-5 on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Lisäksi kuvion 6 perinnebiotooppi suositellaan säilytettäväksi _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 10

13 8. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: SWECO YMPÄRISTÖ OY FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, Turku sähköposti: Turussa SWECO YMPÄRISTÖ OY Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 11

14 LÄHTEET Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen T. & Uotila, P. (toim.) Retkeilykasvio 4. painos, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. 656 s. Meriluoto, M. & Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Maatalouden kehittämiskeskus Tapio. Hämeenlinna. 192 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s _Rovaniemi_Rautiosaaren_luontoselvitys_HLIE.docx 12

15