ROVANIEMEN KAUPUNKI 1716/2012. Nivankylä - Ylikylä osayleiskaava LUONTOSELVITYS. Työ: E Turku,

Transkriptio

1 ROVANIEMEN KAUPUNKI 1716/2012 Nivankylä - Ylikylä osayleiskaava LUONTOSELVITYS Työ: E26468 SWECO YMPÄRISTÖ OY PL TURKU Puhelin Turku, Toimistot: Turku, Oulu, Tampere ja Helsinki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE TUTKIMUSMENETELMÄT ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS LINNUSTO JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET LISÄTIEDOT LIITTEET: Liitekartta 1: Luontoselvitys Valokuvat: Kuva 7 Aija Degerman, muut kuvat Heini Lies-Niittymäki

3 ROVANIEMEN KAUPUNKI LUONTOSELVITYS NIVANKYLÄ YLIKYLÄ OSAYLEISKAAVA 1. JOHDANTO Luontoselvitys on laadittu Rovaniemen kaupungin Nivankylä Ylikylä osayleiskaavan alueelle. Kartoitettu alue on esitetty liitekartassa TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Kartoitettava alue sijaitsee Rovaniemen keskustan pohjoispuolella noin 7,5 km päässä keskustasta. Maastossa luontoselvitystä varten on huomioitu suurin osa osayleiskaava-aluetta. Vain Olleronvaaran pohjois-, länsi- ja etelärinne on jätetty luontokartoituksen ulkopuolelle, sillä alueelle ei ole suunnitteilla maankäytön muutoksia. Kartoitettavalla alueella on kangasmetsiä, pieniä soistumia ja peltoja sekä asutusta ja mm. kyläkoulu. Idässä alue rajautuu Ounasjoen Natura-alueeseen (FI ). Lännessä osayleiskaava-alue rajautuu Harrivaaran, Hattuaavan ja Vennivaaran rinteisiin. Metsälakikohteista Nivankylä Ylikylä osayleiskaava-alueella on tavattu vähäpuustoisia soita, ruoho- ja heinäkorpi sekä rantaluhta. Vesilain kohteista alueella esiintyy puroja, lähteitä ja lampi. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Rovaniemellä. Pohjakartta MML _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 1

4 3. MAANKÄYTTÖ JA SUUNNITTELUTILANNE Nivankylän Ylikylän alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista oikeusvaikutteista kaavaa, eikä sitä ole voitu käyttää rakennuslupien myöntämisen perustana. Nyt on tarkoituksena laatia alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka pohjautuu mm. tähän kaavaa varten laadittuun luontoselvitykseen. 4. TUTKIMUSMENETELMÄT Luontokartoituksessa huomioitu alue kuljettiin maastossa kattavasti läpi osayleiskaavan vaatimalla tarkkuudella. Maastokartoitus tehtiin , ja Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta kartoitus oli ajankohtaan nähden sopiva. Linnuston osalta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. 5. ELINYMPÄRISTÖT JA KASVILLISUUS Lapin ELY-keskukselta saatujen Hertta-tietojen perusteella Nivankylä Ylikylä osayleiskaava-alueelta on luontodirektiivin liitteen IV (b) lajeista löytynyt laaksoarhoa Moehringia lateriflora yhdestä paikasta Hiukantien eteläpuolelta. Laaksoarho on myös Suomen uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävä NT laji. (Rassi ym. 2010). Aiemman luokituksen mukaan laji on ollut uhanalainen, vaarantunut VU. (Rassi ym. 2001) Nivankylän Hiukantien esiintymää ei ole tavattu 2002 jälkeen. Laaksoarhoa on tuloksetta etsitty paikalta On mahdollista että laaksoarho on metsittymisen takia hävinnyt (Kärkkäinen 2009) Katumuskiven ja Tuiskuväylän rannalta on 2009 tehtyjen luontoselvitysten mukaan löytynyt laaksoarhoa niukasti. (Kärkkäinen 2009) Tämän selvityksen yhteydessä ei laaksoarhoa tavattu maastokartoituksissa (H. Lies-Niittymäki ja A. Degerman) mistään osayleiskaavan alueelta. Metsittyminen ja umpeenkasvu ovat luultavasti hävittäneet laaksoarhon esiintymät. Laaksoarho kasvaa mm. tulvaisilla niityillä, pensaikoissa ja metsiköissä etenkin jokivarsilla. (Hämet-Ahti ym. 1998) Maastotöiden perusteella tavattiin metsälakikohteita eli metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä, vesilakikohteita ja luonnonsuojelulakikohde, jotka on lueteltu alla. (Meriluoto ym. 2002) Kuviot on esitetty liitekartalla _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 2

5 Lakikohteet - huomioitava kaavoituksessa Kuvio 1 Metsälakikohde (vähäpuustoiset suot) Porokylä Porokylässä sijaitsee luonnontilaisen kaltainen saravaltainen puuton suo, saraneva, jonka halki on rakennettu pitkospuut. Kuviolla kiemurtelee myös vähävetinen noro. Alueella laiduntavat ajoittain Porokylän porot. Suon reunoilla kasvaa koivua, halavaa ja pajuja. Aluskasvillisuuteen kuuluu mm. riippasara, pullosara, vesisara, mätässara, nurmilauha, järvikorte, luhtakastikka, kurjenjalka, raate, myrkkykeiso, terttualpi, suohorsma, rantanätkelmä, luhtavilla, rönsyleinikki, niittyleinikki, rantamatara, heinätähtimö ja suo-orvokki. Kuva 2. Porokylän puuttomalla saranevalla kulkee pitkospuut. Kuvio 2 Luonnonsuojelulakikohde (hiekkaranta) Aitanginselkä, Ounasjoki länsiranta Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset hiekka- tai hietarannat kuuluvat luonnonsuojelulain piiriin mikäli rantaa ei ole rakentamisella taikka täyttämis- tai tasoittamistoimenpiteillä merkittävästi muutettu. Lakikohteen tulee myös olla riittävän laaja, jotta sinne voi muodostua sulkeutumatonta hiekkarannan kasvillisuutta. (LuonnonsA) Kuvion 2, Aitangin selän maaperä on pääosin hietaa ja hiekkaa (MML Paikkatietoikkuna, maaperägeologia). Hiekkaranta on tulvavaikutteinen, tulvan aikaan saama ja pääosin luonnontilainen, ainakin luonnontilaisen kaltainen. Hiekkasärkällä kasvaa mm. rantatädyke, siperiansinivalvatti, keltaängelmä, ukontatar, luhtakastikka, lehtovirmajuuri, ojakärsämö, siankärsämö, rantanätkelmä, rönsyrölli, terttualpi, _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 3

6 vesisara, pietaryrtti, rönsyleinikki, kullero, kultapiisku ja mesiangervo. Särkän ylemmillä osilla hiekkarannan reunalla kasvaa koivua, harmaaleppää ja mm. kiiltopajua. Kuva 3. Luonnontilaisen kaltaisen hiekkarannan läpi johtaa talviaikainen moottorikelkkaväylä Ounasjoen yli. Kuvio 3 Metsälakikohde (vähäpuustoiset suot) Ollerontien itäpuoli Kuvat 4 ja 5. Keskiravinteisella vähäpuustoisella suolla kukkii mm. raate. Ollerontien ja Ounasjoen välimaastossa on vähäpuustoinen ja kostea suo. Suo on keskiravinteinen ruohoinen neva. Ravinteisuudesta kertovat mm. juolukkapaju ja pohjanluhtakuusio. Suon reunalla kasvaa paikoin koivua ja harmaaleppää ja pensaista juolukkapajun lisäksi, pohjanpajua ja vaivaiskoivua. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. pohjanluhtakuusio, raate, suokukka, ruohokanukka, järvikorte, karpalo, kurjenjalka ja riippasara _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 4

7 Kuvio 4 Metsälakikohde (ruoho- ja heinäkorpi) / Vesilakikohde (puro) Nivankylä Kuviolla 4 on metsälain arvokas elinympäristö ruoho- ja heinäkorpi, josta voidaan käyttää myös nimitystä rehevä korpi. Ruoho- ja heinäkorvelle on ominaista luhtaisuus ja/tai lähteisyys, jotka lisäävät korven kosteutta ja luovat viileän pienilmaston. Nivankylän rehevän korven puusto koostuu pääosin kuusesta. Myös koivuja ja pajuja esiintyy paikoin. Kenttäkerroksessa viihtyvät mm. kurjenjalka, hilla, metsäkorte, metsäalvejuuri, korpikastikka, talvikki, mustikka, puolukka, vanamo ja ruohokanukka sekä lehvä- ja rahkasammaleet. Rehevän korven läpi virtaa puro (vesilakikohde), joka on paikoin uurtunut syvälle maaperään. Kuva 6. Ruoho- ja heinäkorven valtalajistoon kuviolla 4 kuuluvat mm. korpikastikka, kurjenjalka ja metsäkorte. Kuviolla esiintyy lähteisyyttä, joka näkyy pieninä avoimina vesipintoina, joita reunustavat lehväsammaleet. Kuvio 5 Metsälakikohde (rantaluhta) Tuiskunväylä Metsälain kohteisiin kuuluvat myös rantaluhdat silloin kun ne rajoittuvat metsäisiin luontotyyppeihin. Rantaluhtiin kuuluvat metsäluhdat, pensaikkoluhdat ja avoluhdat. (Meriluoto ym _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 5

8 2002). Kuviolla 5 Tuikunväylän rannalla Ison Kuusisaaren kohdalla on sekä avoluhtaa, että pensasluhtaa. Luhta rajautuu puustoon, jonka valtalajeina ovat koivu ja harmaaleppä. Pajupensaat ovat pensasluhdan valtalajina. Avoluhdan kasvillisuuteen kuuluvat mm. kurjenjalka, järvikorte, terttualpi ja viiltosara. Alue on osittain kuivunut ojitusten myötä ja muuttunut koivuviidaksi. Kuvion pohjoisosassa kasvaa paikoin myös kellosinilatvaa (kuva 7). Herttatietojen (Lapin ELY-keskus) mukaan kuviolla 5 kasvaa myös uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) silmälläpidettäväksi luokiteltu NT laji jokipaju Salix triandra. Lajia on löytynyt viimeksi 2007 (Kärkkäinen 2009). Kuva 7 (vas.). Kellosinilatva kuviolla 5. Harvalukuisen kasvin tyypillisiä kasvupaikkoja ovat mm. joenrannat, niityt ja puronvarret. Kuva 8 (oik.). Tuiskunväylän luhta on hyttysten keidas. Kuvio 6 Metsälakikohde (lammen lähiympäristö) ja vesilakikohde (lampi) Kaakkurilampi Kuva 9. Kaakkurilampi on luonnontilainen pieni lampi Nivankylän pohjoisosassa _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 6

9 Pienten lampien välittömät lähiympäristöt kuuluvat metsälakikohteisiin. Pienet lammet ovat kooltaan alle hehtaarin. Kaakkurilampi on noin 0,4 ha ja se on luonnontilainen. Välittömään lähiympäristöön kuuluu myös lammesta laskeva puro, joka on alempana perattu ojaksi. Alle hehtaarin kokoiset lammet kuuluvat myös vesilain piiriin Lappia lukuun ottamatta. Lammet suositellaan kuitenkin säilytettäviksi luonnon monimuotoisuuskohteina. Kaakkurilammen lähiympäristön rantametsä koostuu koivusta, vaivaiskoivusta, pajuista, kuusesta ja paikoin männystä. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. raate, terttualpi, kurjenjalka, tupasvilla, rantamatara, mesiangervo, suohorsma ja metsätähti. Lammen eteläpuolella on mäntyvaltainen räme. Kuvio 7 Metsälakikohde (vähäpuustoinen suo) Olleronvaara Kuva 10. Olleronvaaran rinnesuo rajautuu mäntyvaltaiseen rämeeseen. Olleronvaaran ylärinteellä on ravinteinen rinnesuo, jolla ravinteet valuvat alas rinnettä. Rinnesuot ovat ohutturpeisia aapasoita. Niitä tavataan vaarojen ja tunturien kosteilla rinteillä. Myös lähteisyyttä esiintyy, kuten kohteella 7. Ravinteisuutta Olleronvaaran rinnesuolla osoittavat mm. kihokit ja maariankämmekkä. Kitukasvuinen mänty on rinnesuon puuston valtalaji. Paikoin esiintyy myös koivua ja korpipaatsamaa. Kenttäkerrokseen kuuluvat mm. maariankämmekkä, pyöreälehtikihokki, pitkälehtikihokki, riippasara, jouhisara, pullosara, villapääluikka, siniheinä, ruohokanukka, tupasvilla, juolukka, karpalo ja suokukka. Kuviot 8 Vesilakikohde (lähteet a, b ja c) / metsälakikohde (lähteen lähiympäristö) Olleronvaara Kuvioilla 8 sijaitsee Olleronvaaran itään viettävällä rinteellä 3 lähdettä, jotka ovat vesilain kohteita. Lähteiden välitön lähiympäristö kuuluu metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin, jossa kasvillisuus poikkeaa selvästi muusta ympäristöstä. (Meriluoto ym. 2002) _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 7

10 Itse lähde on suojattu vesilain muutoksella (1997). Jos lähde on luonnontilainen, ei sitä saa muuttaa niin, että sen säilyminen luonnontilaisena vaarantuu. Säädös on voimassa koko maassa. (VesiL muut) Lähde 8 a Eteläisin kolmesta lähteestä on luonnontilaisen kaltainen muuttuma, johon on rakennettu kaksi kaivoa. Lähde/lähteikkö on kooltaan noin 15 x 10 metriä laaja kokonaisuus. Lähteen ruohokorpireunuksella kasvaa kuusta, koivua ja pajuja. Kenttäkerrokseen kuuluu rahka- ja lehväsammalia (mm. ruusukesammal) ja vetisillä pinnoilla lähdesammalia sekä mm. korallisammalta. Lisäksi kasvillisuuteen kuuluvat mm. hetehorsma, tähtitalvikki, kurjenjalka ja hilla. Hyvälajinen ja kooltaan vaikuttava lähdealue tulisi ennallistaa poistamalla kaivot ja muut roskat, kuten eristelevyt, verkkoaidat ja laudat. Arvokkaasta luontokohteesta voisi tehdä vaikka luontomatkailukohteen, jolloin sen luonnontila säilyisi nykyistä paremmin. Kuvat 11 ja 12. Arvokas lähde ja lähteikkö (8 a) on osittain pilattu kaivorakennelmilla, jotka ovat vesilain vastaisia. Kohde tulisi ennallistaa luonnontilaan _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 8

11 Kuva 13. Kohteella 8 b on pienialainen lähteen silmä ja lähteikkö. Kuva 14. Kohteella 8 c pienehkön lähteen vesi on samentunut. Lähde 8 b Olleronvaaran alarinteessä moottorikelkkareitin varrella on pienialainen lähteen silmä pajupensaiden alla. Lähde vaihettuu alempana lähteiseksi tihkupinnaksi. Lähdettä varjostavat kiiltopajut. Myös pohjanpajua esiintyy. Aluskasvillisuuden muodostavat suokukka, hilla, karpalo ja suopursu. Pohjakerroksessa rahkasammalista kasvaa mm. okarahkasammalta. Lähde 8 c Olleronvaaralla ojitetun suon eteläpuolella on pienehkö lähde, joka on luonnontilaisen kaltainen. Lähteen vesi on samentunut ja likaantunut todennäköisesti pohjoispuolen ojituksista, jotka ulottuvat lähelle lähdettä. Lähteen reunalla kasvaa mm. jouhiluikka, hilla, suopursu, metsätähti ja saroja _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 9

12 Kuviot 9 Vesilakikohde (purot) / metsälakikohde (puron lähiympäristö) Vesilain muutos rajoittaa luonnontilaisten tai luonnontilaisten kaltaisten purouomien käsittelyä. Käsittelykielto ei kuitenkaan koske Lapin lääniä, jossa luonnontilaisia puroja on enemmän kuin Etelä- ja Keski-Suomessa. Tosin myös Lapin läänissä niiden määrä on vähentynyt. Puron välitön lähiympäristö kuuluu metsälain arvokkaisiin elinympäristöihin. Lähiympäristöllä tarkoitetaan vyöhykettä, jonka kasvillisuudessa näkyy virtaavan veden vaikutus ja jonka pienilmasto on kostea ja viileä. (Meriluoto ym. 2002) Hattuaavalta lähtevä puro kulkee luonnontilaisena Kittiläntien ja Nivanpiston alta aina vaaran ylärinteiltä lähteiden kautta alas kylään. Leveyttä purolla on 1-1,5 metriä ja vesi näyttää kirkkaalta. Puroa reunustavat koivut, kuuset, pihlajat, harmaalepät ja pajut. Puronvarren aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. korpi-orvokki, oravanmarja, ruohokanukka, korpi-imarre, metsäimarre, metsäkurjenpolvi, kultapiisku, peltokorte, lillukka, mesiangervo, maitohorsma, mustikka, puolukka ja metsätähti. Kuva 15. Hattuaavan puro on luonnontilainen ja kirkasvetinen. Kittiläntieltä Porokylään johtava puro on luonnontilaisen kaltainen puro asutuksen välisessä notkelmassa. Puronvarren puusto ja pensaskerros koostuvat koivusta, harmaalepästä ja pajupensaista. Rahkasammalpeitteen seassa kasvaa mm. metsäkorte, metsäalvejuuri, kurjenjalka, metsätähti ja korpikastikka. Kittiläntien-Porokylän puro on luonnontilaisen kaltainen, sillä vedenlaatu on saattanut heikentyä yläjuoksun tierakennushankkeissa _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 10

13 Kuva 16. Kapea Porokylään johtava puro kulkee sammalpeitteen ja kasvillisuuden läpi asutuksen välissä. Kuvio 10 Vesilakikohde (puro) / metsälakikohde (puron lähiympäristö) Ruuhioja Kuva 17. Ruuhioja kulkee leveänä ja luonnontilaisena Vennivaaran koillisrinteellä _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 11

14 Ruuhioja on säilynyt alajuoksullaan luonnontilaisena ja kirkasvetisenä, vaikka yläjuoksulla, Vennivaaran pohjoispuolella on useita ojitettuja rämeitä. Puro on noin 1-2 metriä leveä, paikoin syvään uurtunut ja kivinen. Puronvarrella kasvaa koivua, harmaaleppää ja kuusta. Aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. korpi-imarre, metsäimarre, lillukka, oravanmarja, juolukka, mustikka ja puolukka. Sammalista kasvaa rahka- ja lehväsammalia. Muut luontokohteet (suositellaan säilytettäviksi) Kartoitusalueen muut metsäiset alueet kuuluvat pääosin kuiviin, kuivahkoihin tai tuoreisiin kangasmetsiin. Räme- ja korpilaikkuja esiintyy paikallisesti siellä täällä. Ounasjoen rannalla on vanhoja perinnebiotooppeja, jotka ovat pääosin umpeenkasvaneita. Avoimilla niityillä voi olla myös maisemallisia arvoja. Esimerkiksi Hiukanpudaksen rantaniitty (kuviolla 11) Ounasjoen varrella on vielä sekä maisemallisesti, että kasvistollisesti arvokas. (Kärkkäinen 2009). Rantaniityt eivät kuulu lakikohteisiin, mutta suositellaan säilytettäviksi luonnon monimuotoisuuskohteiksi. Ounasjoen rannat ovat alttiita kevät ja syystulville. Etenkin kevättulvien, mutta myös syystulvien aikoina Ounasjoen vedenpinta saattaa vaihdella useita metrejä. Vuosittainen vaihtelu voi olla suurta. Tulvat ylläpitävät osaltaan rantaniittyjen niittykasvillisuutta. Alajuoksulla jokirannat ovat pääosin sedimenttien peittämät ja eteläiset niittylajit esiintyvät jokivarressa, kuten mm. lampaannata, nurmirölli, nurmilauha, rantatädyke, kullero ja ahomatara (Heikkinen 1980). Kuvio 11 Rantaniitty Hiukanpudas Kuva 19. Hiukanpudaksen komea rantaniitty on entistä laidunmaata, joka ei vielä ole päässyt kasvamaan umpeen _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 12

15 Hiukanpudaksen rantaniitty on säilynyt suhteellisen avoimena ja hyvälajisena perinnebiotooppina. Niittyä reunustavat koivut, tuomet ja pajupensaat. Niittylajeista kuviolla tavataan, mm. keltaängelmä, metsäkurjenpolvi, rantatädyke, niittyleinikki, kullero, niittysuolaheinä, siankärsämö, niittymaarianheinä, nurmilauha, ahomatara, luhtamatara, timotei, heinätähtimö, koiranputki, pietaryrtti, rönsyleinikki ja valkoapila. Kuva 20. Koko Ounasjoki kuuluu Ounasjoen Natura-alueeseen. 6. LINNUSTO Pesimälinnuston osalta osayleiskaavan alueelta pyrittiin selvittämään ainoastaan linnustollisesti arvokkaat elinympäristöt. Ounasjokiranta ja etenkin joen saaret ovat linnustollisesti arvokkaita. Naturatietolomakkeen mukaan koko Ounasjoen linnustoon kuuluvat EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeista kurki, lapintiira, laulujoutsen, liro, sinirinta, suokukko ja vesipääsky. Osayleiskaavaalueen kohdalla Natura-alueeseen kuuluvat vesialueet, joiden suojeltu luontotyyppi on Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit sekä lisäksi tulvaniityt ja tulvametsät. Natura-alue on siis luontodirektiivin mukainen (ei lintudirektiivin), mutta em. lintulajit ovat myös suojelun perusteena. Lintuatlaksen mukaan suunnittelualueen lintuatlasruudulla lintudirektiivilajeista kurki on mahdollinen pesijä, lapintiira on varma, laulujoutsen mahdollinen sekä liro ja suokukko todennäköisiä pesijöitä. (Jokimäki ym. 2012, lintuatlaskartat ) Hertta-tietojen mukaan (Lapin ELY-keskus) itse osayleiskaava-alueella ei kuitenkaan ole havaittu uhanalaisia lintulajeja _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 13

16 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole luonnonsuojelualueita, mutta alueen itäreuna rajautuu Ounasjoen Natura-alueeseen FI , SCI. Nivankylä Ylikylä osayleiskaava-alue ei kuulu Natura-alueeseen ja se rajautuu vain Natura-alueen vesialueeseen. Vesialueet kuuluvat luontotyyppiin Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit (95 %) ja muut alueet tulvaniittyihin (4 %) ja tulvametsiin (1 %). Suunnittelualueen ulkopuolella Ounasjoen suistossa on Natura-alueeseen kuuluvia tulvaniittysaaria ja tulvametsiä. Lähimmät Natura saaret, kuten Hiansaari sijaitsevat joen toisella puolella noin 0,5 km päässä suunnittelualueen eteläosasta. Luontoselvityksen laatijan mukaan Nivankylä Ylikylä osayleiskaavan toteutuminen ei välttämättä heikennä Ounasjoen Natura-alueen luonnonarvoja, eikä sillä myöskään välttämättä ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin luontotyyppeihin (Fennoskandian jokireitteihin, tulvaniittyihin tai tulvametsiin) tai luontodirektiivin lajeihin tai Natura-alueen pesimälinnustoon. Osayleiskaavan vaikutukset Natura-alueeseen vaatinevat kuitenkin lisäselvityksiä. Lapin ELY-keskuksen Herttatietojen mukaan ( ) ja aikaisempien selvitysten mukaan suunnittelualueella on tavattu luontodirektiivin lajeista laaksoarhoa Moehringia lateriflora ja uhanalaisluokituksen mukaan silmälläpidettävää jokipajua Salix tiandra. Laaksoarho on luontodirektiivin liitteen IV (b) laji, joka on yhteisön tärkeänä pitämä laji ja edellyttää tuikkaa suojelua. Laaksoarhon ja jokipajun esiintymisalueet on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Tämän selvityksen yhteydessä laaksoarhoa tai jokipajua ei löytynyt osayleiskaava-alueelta. Umpeenkasvu ja metsittyminen ovat mahdollisia syitä laaksoarhon mahdolliselle häviämiselle. Luontoselvityksen mukaan alueella on myös luonnonsuojelualain mukainen luontotyyppi, luonnontilaisen kaltainen hiekkaranta. Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä alueella ovat vähäpuustoiset suot, ruoho- ja heinäkorpi sekä rantaluhta. Vesilain kohteita ovat lampi, purot ja lähteet ympäristöineen. Vesilakikohteiden välittömät lähiympäristöt kuuluvat metsälain piiriin. Nämä kuviot 1-10 liitekartalla 1 on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Lisäksi kuvion 11 laaja perinnebiotooppi suositellaan säilytettäväksi luonnon monimuotoisuuskohteena, avoimena niittynä _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 14

17 8. LISÄTIEDOT Luontoselvityksen laatinut konsultti: SWECO YMPÄRISTÖ OY FM, Luontokartoittaja AMK Heini Lies-Niittymäki puhelin: osoite: Uudenmaankatu 19 A, PL 669, Turku sähköposti: SWECO YMPÄRISTÖ OY FM, Biologi Aija Degerman maastossa mukana osoite: Mäkelininkatu 17 A, Oulu sähköposti: Turussa SWECO YMPÄRISTÖ OY Heini Lies-Niittymäki FM, Luontokartoittaja AMK _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 15

18 LÄHTEET Heikkinen, P Ounasjoen tulvaniittyjen kasvillisuudesta. Pro gradu-tutkimus. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitos. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen T. & Uotila, P. (toim.) Retkeilykasvio 4. painos, Luonnontieteellinen keskusmuseo. Helsinki. 656 s. Jokimäki, J. ja M-L. Kaisanlahti-Jokimäki (toim.) Rovaniemen pesimälinnusto. Lapin yliopisto, Arktinen keskus. Oulu. 184 s. Kärkkäinen, J Rovaniemi, Nivankylä, Maastoraportti. FCG Meriluoto, M. & Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Maatalouden kehittämiskeskus Tapio. Hämeenlinna. 192 s. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 432 s _Rovaniemi_Nivankylän_luontoselvitys_HLIE.docx 16

19