YHTEENVETO VUODEN 2012 TULOKSESTA

Transkriptio

1

2 CRAMON TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VAHVA KASSAVIRTA, TULOSTAVOITTEET SAAVUTETTIIN 1-12/2012 keskeiset tapahtumat (vertailutiedot edellisvuoteen suluissa): - Liikevaihto 688,4 (679,9) milj. euroa; kasvua 1,3 %. Liikevaihdon kasvu ilman myytyjä toimintoja 3,3 % - EBITA 78,0 (71,1) milj. euroa ja EBITA-marginaali 11,3 % (10,5 %) - Osakekohtainen tulos 0,93 (0,60) euroa - Oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 7,5 % (5,4 %) - Liiketoiminnan rahavirta 146,0 (138,5) milj. euroa, rahavirta investointien jälkeen 62,2 (-55,3) milj. euroa - Nettovelkaantumisaste 65,1 % (78,7 %) - Hallitus esittää osingoksi 0,42 euroa osakkeelta 10-12/2012 keskeiset tapahtumat: - Liikevaihto 184,6 (192,9) milj. euroa; laskua 4,3 %. Liikevaihdon lasku ilman myytyjä toimintoja 2,0 % - EBITA 21,9 (23,8) milj. euroa ja EBITA-marginaali 11,9 % (12,3 %); EBITA ilman kertaluontoisia eriä 23,3 (23,8) milj. euroa ja EBITA-marginaali 12,6 % (12,3 %) - Osakekohtainen tulos 0,34 (0,26) euroa miljoonan euron joukkovelkakirjalainan liikkeellelasku - Tanskan toimipisteverkoston supistaminen - Katsauskaudella tehtiin päätös Venäjän toimintojen yhdistämisestä Ramirentin kanssa - Liiketoimintakauppoja Norjassa ja pitkäaikaiset sopimukset Peabin kanssa Ohjeistus vuodelle 2013: Viitaten markkinanäkymään, joka kuvastaa suurta epävarmuutta Cramon markkina-alueilla, hallitus ei katso asianmukaiseksi antaa ohjeistusta konsernin liikevaihdon kasvusta tai alenemisesta vuonna Konsernin liiketoiminta osoittaa kuitenkin hyvää jatkuvuutta pitkällä aikavälillä. Vuonna 2013 jo toteutetut ja käynnissä olevat tehostamistoimet johtavat todennäköisesti EBITA-marginaaliprosentin paranemiseen edelliseen vuoteen verrattuna. KESKEISET TUNNUSLUVUT (M ) 10-12/ /11 Muutos % 1-12/ /11 Muutos % Tuloslaskelma Liikevaihto 184,6 192,9-4,3 % 688,4 679,9 1,3 % Käyttökate (EBITDA) 46,2 49,6-6,8 % 179,6 168,7 6,4 % EBITA-liikevoitto 21,9 23,8-7,8 % 78,0 71,1 9,8 % % liikevaihdosta 11,9% 12,3% 11,3% 10,5% Liikevoitto / -tappio (EBIT) 17,3 15,3 12,9 % 64,4 54,3 18,6 % Tulos ennen veroja (EBT) 11,8 10,3 15,2 % 44,0 32,2 36,9 % Katsauskauden tulos 14,0 10,6 32,7 % 38,5 23,5 64,0 % Osakekohtaiset tunnusluvut Tulos/osake (EPS), laimentamaton, 0,34 0,26 34,6 % 0,93 0,60 55,0 % Tulos/osake (EPS), laimennettu, 0,34 0,25 40,0 % 0,93 0,60 55,3 % Oma pääoma/osake, 11,58 10,83 6,9 % Muut tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % 1), 2) 7,3 % 6,6 % Oman pääoman tuotto, % 1), 2) 7,5 % 5,4 % Omavaraisuusaste, % 1) 48,6 % 44,4 % Nettovelkaantumisaste (gearing), % 1) 65,1 % 78,7 % Korolliset nettovelat 1) 346,9 389,4-10,9 % Bruttoinvestoinnit 25,6 39,2-34,7 % 125,1 262,5-52,4 % josta liiketoiminta ja yrityshankinnat 0,0 1,5 0,8 115,4-99,3 % Rahavirta investointien jälkeen 37,7 32,6 15,8 % 62,2-55,3 212,5 % Henkilöstö keskimäärin ,3 % Henkilöstö kauden lopussa ,6 % 1) Tunnusluvut on laskettu taseesta ennen Venäjän liiketoiminnan uudelleenluokittelua IFRS 5 mukaisesti yhteisyritykseen siirrettäviksi varoiksi ja veloiksi 2) Rullaava 12 kuukautta

3 YHTEENVETO VUODEN 2012 TULOKSESTA Cramo-konsernin liikevaihto kasvoi vuonna ,3 prosenttia ja oli 688,4 (679,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 1,0 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 4,3 prosenttia ja oli 184,6 (192,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 7,4 prosenttia. Koko vuoden liikevaihtoon vaikutti siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokraustoiminnan myynti Suomessa maaliskuussa lopussa. Liikevaihdon kasvu ilman myytyjä toimintoja oli koko vuonna 3,3 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto ilman myytyjä liiketoimintoja laski 2,0 prosenttia. Pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus on supistanut rakentamista ja vuokrauspalveluiden kysyntää useissa Cramon toimintamaissa erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihtoon vaikutti lisäksi joulukuun työpäivien lukumäärä, joka oli selvästi edellisvuotta pienempi. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 78,0 (71,1) miljoonaa euroa eli 11,3 (10,5) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 21,9 (23,8) miljoonaa euroa eli 11,9 (12,3) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen neljänneksen EBITA-liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 23,3 (23,8) miljoonaa euroa eli 12,6 (12,3) prosenttia liikevaihdosta. Viimeiseen vuosineljännekseen kohdistui 1,8 miljoonaa euroa kertaluontoisia kuluja Tanskan toimipisteverkoston supistamisesta, 0,9 miljoonaa euroa Saksan toimintojen uudelleenorganisoinnista ja sopeutustoimista Itä-Euroopassa ja Suomessa sekä 1,4 miljoonan euron kertaluontoinen nettotuotto vuoden 2011 Theisen-yrityskaupan hinnan oikaisusta. Viimeiseen vuosineljännekseen kohdistui myös 1,8 miljoonan euron kertaluontoinen arvonalentuminen yrityshankinnoista aiheutuneisiin aineettomiin hyödykkeisiin Tanskassa sekä kertaluontoisia verokirjauksia. Koko vuoden käyttökate (EBITDA) oli 179,6 (168,7) miljoonaa euroa eli 26,1 (24,8) prosenttia liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,93 (0,60) euroa ja viimeisellä vuosineljänneksellä 0,34 (0,26) euroa. Viimeisen vuosineljänneksen osakekohtaista tulokseen vaikuttivat Ruotsin yhteisöverokannan lasku sekä muut kertaluontoiset verokirjaukset. Kaikkien kertaluontoisten erien nettovaikutus osakekohtaiseen tulokseen viimeisellä vuosineljänneksellä oli 0,08 euroa positiivinen. Suomessa, Ruotsissa ja Itä-Euroopassa saavutettiin viimeisellä vuosineljänneksellä markkinatilanne huomioon ottaen hyvä tulos. Norjassa kannattavuus jatkoi paranemistaan. Kertaluontoiset kulut rasittivat Tanskan tulosta, mutta merkittävien sopeutustoimien odotetaan parantavan tulosta vuonna Cramo-vuokrauskonseptin käyttöönottoon liittyvät uudistukset etenivät Keski-Euroopassa suunnitellusti. Kassavirta kehittyi vahvasti koko vuoden. Liiketoiminnan rahavirta oli 146,0 (138,5) miljoonaa euroa, bruttoinvestoinnit 125,1 (262,5) miljoonaa euroa ja investointien nettorahavirta -83,8 (-193,8) miljoonaa euroa. Rahavirta investointien jälkeen oli 62,2 (-55,3) miljoonaa euroa eli selvästi edellisvuotta parempi. Konsernin nettovelkaantumisaste aleni edelleen suunnitelmien mukaisesti ja oli vuoden lopussa 65,1 (78,7) prosenttia. Laajentaakseen rahoituslähteitään ja pidentääkseen velkasalkkunsa maturiteettia Cramo laski marraskuussa liikkeelle 100 miljoonan euron suuruisen kotimaisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Vahvan kasvujakson jälkeen Cramo keskittyi vuonna 2012 kannattavuuden ja rahavirran optimoimiseen. Kannattavuutta ja rahavirtaa parannettiin mm. kiinteitä kuluja ja pääomakuluja sopeuttamalla sekä toimintoja tehostamalla. Tämä jatkuu vuonna Cramo uudisti syyskuussa taloudelliset tavoitteensa. Tavoitteena on parantaa kannattavuutta ja tehostaa pääoman käyttöä toiminnallisen ketteryyden ja laadun kautta. Cramo pyrkii optimoimaan toimintaansa sekä vakiintuneilla että kasvavilla markkinoilla ja kasvamaan markkinoita nopeammin. Voitonjaossa pyritään noudattamaan vakaata voitonjakopolitiikkaa. Hallitus aikoo kutsua varsinaisen yhtiökokouksen koolle tiistaina Yhtiö on julkaissut yhtiökokouskutsua koskevan pörssitiedotteen Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 0,42 euroa osakkeelta. MARKKINANÄKYMÄT Taloudellinen epävarmuus Euroopassa jatkuu edelleen. Sekä uudisrakentamisen että teollisuuden investointipäätöksiä siirretään myöhempään ajankohtaan. Rakentamisen sekä kone- ja laitevuokrauksen kasvuennusteita laskettiin vuoden 2012 kuluessa lähes kaikilla Cramon markkina-alueilla ja markkinakohtaiset erot kasvoivat. Rakennusalan tutkimuslaitos Euroconstruct arvioi joulukuussa 2012 rakentamisen supistuneen Suomessa ja Ruotsissa noin kolme prosenttia vuonna Myös Tsekissä ja Slovakiassa rakentaminen supistui selvästi. Muilla markkinoilla rakentaminen pysyi lähes edellisvuoden tasolla tai kasvoi. Rakentamisen ennusteet vuodelle 2013 ovat hieman myönteisemmät. Puolassa rakentamisen markkinakasvun 3

4 arvioidaan kääntyvän negatiiviseksi ja Suomessa supistuvan noin kaksi prosenttia, mutta Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Venäjällä ja Baltian alueella markkinoiden odotetaan kasvavan. Ruotsin markkinoiden ennustetaan pysyvän vuoden 2012 tasolla. Kone- ja laitevuokrauksen markkinat kasvavat yleensä nopeammin kuin rakentaminen, mutta muutokset kysynnässä seuraavat rakentamista pienellä viiveellä. European Rental Association (ERA) arvioi marraskuussa koneja laitevuokrauksen kasvavan maltillisesti vuonna 2013 Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa mutta heikkenevän Puolassa. ERA:n mukaan kasvu muodostuu monissa maissa korjausrakentamisesta ja teollisuuden alueelta. VTT:n arvioi, että kone- ja laitevuokraus supistuu Suomessa noin prosentin. Cramo suhtautuu varovaisesti vuoteen Kone- ja laitevuokrauksen markkinat ovat haastavat erityisesti alkuvuonna, mutta taloustilanteen Cramon päämarkkinoilla on ennustettu paranevan loppuvuodesta. (Tässä katsauksessa esitetyt rakentamisen markkinaennusteet ovat Euroconstructin arvioita, mikäli tekstissä ei toisin mainita.) OHJEISTUS KONSERNIN NÄKYMISTÄ Viitaten markkinanäkymään, joka kuvastaa suurta epävarmuutta Cramon markkina-alueilla, hallitus ei katso asianmukaiseksi antaa ohjeistusta konsernin liikevaihdon kasvusta tai alenemisesta vuonna Konsernin liiketoiminta osoittaa kuitenkin hyvää jatkuvuutta pitkällä aikavälillä. Vuonna 2013 jo toteutetut ja käynnissä olevat tehostamistoimet johtavat todennäköisesti EBITA-marginaaliprosentin paranemiseen edelliseen vuoteen verrattuna. TOIMITUSJOHTAJAN KOMMENTTI Vuosi 2012 käynnistyi myönteisissä tunnelmissa, mutta huoli Euroopan yleisestä taloustilanteesta alkoi näkyä rakentamisessa keväällä. Voimakkaan kasvun jälkeen päätimme keskittyä kannattavuuteen ja hyvään tuloksentekokykyyn. Tavoitteemme on silti kasvaa markkinoita nopeammin, missä onnistuimme myös kuluneena vuonna useilla markkinoilla. Myös kannattavuutemme ja oman pääoman tuotto paranivat - vaikkakaan eivät vielä tavoitellulle tasolle. Kassavirta oli vahva ja nettovelkaantumisasteemme aleni suunnitellusti. Markkinatilanne huomioon ottaen voimme olla tyytyväisiä tulokseen. Se osoittaa, että meillä on Cramossa taitoa ja kykyä menestyä myös vaikeissa olosuhteissa. Keskittyminen kannattavuuden turvaamiseen on tarkoittanut investointien karsimista ja henkilöstövähennyksiä niillä markkinoilla, joilla kysyntä on laskenut voimakkaimmin. Erot markkinakehityksessä ovat olleet jyrkkiä. Päämarkkinoillamme Suomessa ja Ruotsissa rakentaminen painui miinukselle, mutta Norjassa, Venäjällä ja Virossa rakentaminen kasvoi varsin vahvasti. Erityisen tyytyväinen olen Suomen, Norjan ja Itä- Euroopan kannattavuuden hyvään kehitykseen. Myös Ruotsissa kannattavuus säilyi hyvänä. Keski-Euroopassa vuosi 2012 oli vielä toimintojen yhdenmukaistamisen vuosi, mutta tuloksen odotetaan parantuvan siellä asteittain. Tanskassa kulurakenteen selkeä pienentäminen tarjoaa mahdollisuuden kannattavuuden parantamiseen. Voimakasta kasvua ei taloudessa, rakentamisessa tai kone- ja laitevuokrauksessa ole vielä nähtävissä. Uskon, että vuonna 2012 tekemämme tehostamistoimet luovat kuitenkin hyvän pohjan menestyä haastavassa toimintaympäristössä, sanoo Cramo-konsernin toimitusjohtaja Vesa Koivula. LIIKEVAIHTO JA TULOS Cramo-konsernin liikevaihto vuonna 2012 kasvoi 1,3 prosenttia ja oli 688,4 (679,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto laski 1,0 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 4,3 prosenttia ja oli 184,6 (192,9) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 7,4 prosenttia. Koko vuoden liikevaihtoon vaikutti siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokraustoiminnan myynti Suomessa. Liikevaihdon kasvu ilman maaliskuun lopussa myytyjä toimintoja oli koko vuonna 3,3 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä liikevaihto ilman myytyjä liiketoimintoja laski 2,0 prosenttia. Pitkään jatkunut taloudellinen epävarmuus supisti rakentamista ja vuokrauspalveluiden kysyntää useissa Cramon toimintamaissa erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihtoon vaikutti lisäksi joulukuun työpäivien lukumäärä, joka oli selvästi edellisvuotta pienempi. Cramo-konserni esittää käytettyjen vuokrakoneiden nettomyyntivoiton liiketoiminnan muissa tuotoissa. Käytettyjen vuokrakoneiden nettomyyntivoitto oli tilikaudella 2,9 (3,4) miljoonaa euroa. Muut tuotot sisältävät lisäksi kertaluontoisen 2,2 miljoonan euron myyntivoiton siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokrauksen liiketoimintakaupasta sekä 1,4 miljoonan euron kauppahinnan oikaisun Theisen-yrityskauppaan liittyen. Viimeiseen 4

5 vuosineljännekseen kohdistui myös 1,8 miljoonan euron arvonalentuminen yrityshankinnoista aiheutuneisiin aineettomiin hyödykkeisiin Tanskassa sekä kertaluontoisia verokirjauksia. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 78,0 (71,1) miljoonaa euroa eli 11,3 (10,5) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 21,9 (23,8) miljoonaa euroa eli 11,9 (12,3) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen neljänneksen EBITA-liikevoitto ilman kertaluontoisia eriä oli 23,3 miljoonaa euroa eli 12,6 prosenttia liikevaihdosta. Viimeiseen vuosineljännekseen kohdistui 1,8 miljoonaa euroa kertaluontoisia kuluja Tanskan toimipisteverkoston supistamisesta, 1,0 miljoonaa euroa Saksan toimintojen uudelleenorganisoinnista ja sopeutustoimista Itä-Euroopassa ja Suomessa sekä 1,4 miljoonan euron kertaluontoinen tuotto vuoden 2011 Theisen-yrityskaupan hinnan oikaisusta. Tanskassa toimipisteverkostoa supistettiin loppuvuonna 18:sta seitsemään Cramon Paikallisesti paras -strategian mukaisesti. Koko vuoden käyttökate (EBITDA) oli 179,6 (168,7) miljoonaa euroa eli 26,1 (24,8) prosenttia liikevaihdosta. Suomessa, Ruotsissa ja Itä-Euroopassa saavutettiin viimeisellä vuosineljänneksellä markkinatilanne huomioon ottaen hyvä tulos. Norjassa kannattavuus jatkoi paranemistaan. Kertaluontoiset kulut rasittivat Tanskan tulosta, mutta merkittävien sopeutustoimien odotetaan parantavan tulosta vuonna Cramo-vuokrauskonseptin käyttöönottoon liittyvät uudistukset etenivät Keski-Euroopassa suunnitellusti. Koko vuoden liikevoitto (EBIT) oli 64,4 (54,3) miljoonaa euroa eli 9,4 (8,0) prosenttia liikevaihdosta. Tulos ennen veroja oli 44,0 (32,2) ja katsauskauden tulos 38,5 (23,5) miljoonaa euroa. Konsernin luottotappiot ja luottotappiovaraukset vuonna 2012 olivat 6,0 (5,6) miljoonaa euroa. Tulos sisältää kaluston arvonalentumisia 2,1 (1,1) miljoonaa euroa. Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulukirjaukset olivat 2,6 (2,8) miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut vuonna 2012 olivat -20,4 (-22,2) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,93 (0,60) euroa ja laimennettu osakekohtainen tulos 0,93 (0,60) euroa. Viimeisen vuosineljänneksen osakekohtainen tulos oli 0,34 (0,26) euroa ja laimennettu osakekohtainen tulos 0,34 (0,25) euroa. Viimeisen vuosineljänneksen osakekohtaista tulosta paransi osaltaan Ruotsin yhteisöverokannan lasku 26,3 prosentista 22 prosenttiin. Muutos astuu voimaan , mutta se pienensi laskennallisia veroja jo vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Kaikkien kertaluontoisten erien nettovaikutus osakekohtaiseen tulokseen viimeisellä vuosineljänneksellä oli 0,08 euroa positiivinen. Sijoitetun pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) oli 7,3 (6,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto (rullaava 12 kuukautta) 7,5 (5,4) prosenttia. INVESTOINNIT, POISTOT JA ARVONALENTUMI- SET Vuoden 2012 bruttoinvestoinnit pitkäaikaisiin varoihin olivat 125,1 (262,5) miljoonaa euroa, josta 0,8 (115,4) miljoonaa euroa liittyy liiketoiminta- ja yrityshankintoihin. Investointitasoa laskettiin suunnitelman mukaisesti. Konsernin poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä olivat 101,6 (97,6) miljoonaa euroa. Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset olivat tilikaudella yhteensä 13,6 (16,8) miljoonaa euroa. Liikearvon yhteismäärä tilikauden lopussa oli 169,7 (165,3) miljoonaa euroa. RAHOITUS JA TASE Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2012 oli 146,0 (138,5) miljoonaa euroa. Investointien rahavirta oli -83,8 (- 193,8) miljoonaa euroa ja rahoituksen rahavirta 73,2 (55,8) miljoonaa euroa. Konsernin rahavirta investointien jälkeen oli 62,2 (-55,3) miljoonaa euroa. Myytävänä oleviksi luokiteltuja omaisuuseriä oli taseessa katsauskauden päättyessä 33,9 (6,7) miljoonaa euroa, joka sisältää 27,4 miljoonaa euroa Venäjän yhteisyritykseen siirtyviä nettovaroja. Konsernin korollinen nettovelka oli 346,9 (389,4) miljoonaa euroa. Nettovelkaantumisaste oli tilikauden päättyessä 65,1 (78,7) prosenttia. Konsernin vaihtuvakorkoisista veloista oli suojattu koronvaihtosopimuksilla 91,0 (181,6) miljoonaa euroa. Näistä korkosuojauksista 91,0 (145,2) miljoonaan euroon sovelletaan suojauslaskentaa. Cramo-konsernilla oli käyttämättömiä sitovia rahoituslimiittejä (pois lukien leasing-limiitit) yhteensä 230,8 (166,2) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia rahoituslimiittejä oli 200,0 (143,0) ja lyhytaikaisia rahoituslimiittejä 30,8 (23,2) miljoonaa euroa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä taseessa oli katsauskauden päättyessä 615,0 (622,2) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 1.108,1 (1.126,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 48,6 (44,4) prosenttia. 5

6 Taseen ulkopuolisten operatiivisten leasingsopimusten vuokravastuut olivat yhteensä 36,1 (45,1) miljoonaa euroa. Taseen ulkopuoliset vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista olivat yhteensä 116,7 (130,9) miljoonaa euroa. Konsernin hybridilainaan liittyvä taseen ulkopuolinen korkovastuu oli tilikauden päättyessä 4,0 (4,0) miljoonaa euroa. Konsernin investointisitoumukset olivat 12,2 (10,4) miljoonaa euroa, josta pääosa liittyy siirtokelpoisten tilojen hankintaan. Cramo Oyj ilmoitti laskevansa liikkeelle 100 miljoonan euron suuruisen kotimaisen vakuudettoman joukkovelkakirjalainan. Lainan maturiteetti on hieman yli viisi vuotta ja sen eräpäivä Lainalle maksetaan kiinteää 4,50 prosentin vuotuista korkoa vuosittain. Lainaa merkitsi yhteensä noin 50 sijoittajaa, ja se ylimerkittiin. Laina otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi NASDAQ OMX Helsingissä Joukkovelkakirjalaina laajentaa Cramon rahoituslähteitä ja pidentää velkasalkun maturiteettia. Lainasta saatavat varat käytetään olemassa olevien lainojen takaisinmaksuun sekä konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. KONSERNIRAKENNE Cramo Oyj on palveluyritys, joka tarjoaa kone- ja laitevuokrauspalveluja sekä vuokraa siirtokelpoisia tiloja. Kone- ja laitevuokraus koostuu rakennuskoneiden ja - laitteiden vuokrauksesta sekä vuokraukseen liittyvistä palveluista. Liitännäisiä palveluja ovat muun muassa työmaa- ja asennuspalvelut. Cramo Oyj on alansa johtavia palveluntarjoajia Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä- Euroopassa. Cramo-konserniin kuuluivat tilikauden päättyessä konsernipalveluja tarjoava emoyhtiö Cramo Oyj sekä liiketoimintaa harjoittavina yhtiöinä sen täysin omistamat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa, Slovakiassa ja Venäjällä sekä Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa. Lisäksi Cramo Oyj omistaa rahoitusyhtiön Belgiassa, konsernipalveluja tarjoavan yhtiön Ruotsissa sekä Cramo Management Oy:n, joka omistaa Cramo Oyj:n osaketta. Kone- ja laitevuokraustoimintaa harjoitettiin vuoden lopussa 376 (409) vuokrauspalvelupisteen kautta. Toimipisteistä 69 (75) oli yrittäjävetoisia. STRATEGISET TAVOITTEET Cramo julkisti pitkän aikavälin strategiset ja taloudelliset tavoitteensa Strategisia kulmakiviä ovat olla asiakkaiden ensisijainen vaihtoehto ja Paikallisesti paras alallaan sekä vuokraustoimialan kehityksen edistäminen ja toiminnallinen ketteryys. Kulmakiviä ovat myös vakiintuneiden markkinoiden ja kasvumarkkinoiden toimintamallien ja parhaiden käytäntöjen yhdistäminen. Cramon pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat: EBITA-liikevoittomarginaali yli 15 prosenttia liikevaihdosta yli suhdannejakson, nettovelkaantumisaste korkeintaan 100 prosenttia, liikevaihdon kasvu markkinoita nopeammin sekä oman pääoman tuotto yli 12 prosenttia yli suhdannejakson. Voitonjakotavoitteena on vakaa voitonjakopolitiikka ja maksaa osinkoina noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS). Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää muun muassa yhtenäisen Cramo-vuokrauskonseptin ja yhtenäisten prosessien käyttöönottoa kaikilla markkinoilla sekä siirtokelpoiset tilat -tuotealueen laajentamista aiempaa voimakkaammin Suomen ja Ruotsin ulkopuolella. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Cramo myi siirtokelpoisten tilojen valmistusliiketoiminnan Suomessa sekä Cramo Finland Oy:n räätälöityjen siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnan MB Rahastoille. Liiketoimintakauppa astui voimaan Valmistusliiketoiminnan liikevaihto vuonna 2011 oli noin 26 miljoonaa euroa ja räätälöityjen siirtokelpoisten tilojen vuokrausliiketoiminnan liikevaihto noin viisi miljoonaa euroa. Strategiansa mukaisesti Cramo jatkaa vakioitujen siirtokelpoisten tilaratkaisujen vuokraustoimintaa ja sen laajentamista Pohjoismaissa sekä Keski- ja Itä-Euroopassa. Toisella vuosineljänneksellä Cramo lopetti Sveitsin kolme toimipistettään ja vahvisti asemaansa Ruotsissa hankkimalla Maskincity i Oskarshamn AB:n vuokrauskaluston ja brändin. Yhtiön liikevaihtoennuste vuodelle 2012 oli noin 0,8 miljoonaa euroa. Sopimus astui voimaan Joulukuussa Cramo sopi ostavansa Lambertsson AS:n ja Kranpunkten AS:n kaikki vuokraustoiminnot Norjassa. Kauppa astui voimaan katsauskauden jälkeen Ostettujen toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 17,0 miljoonaa euroa vuodessa. Liiketoimintakaupat vahvistavat samalla Cramon yhteistyötä Peabin kanssa Norjassa, Suomessa ja Ruotsissa. Cramon toiminnan vastuullisuus sai tunnustusta, kun Ruotsin toiminnoille myönnettiin OHSAS työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän sertifikaatti ja Suomen toiminnoille ISO ympäristösertifikaatti. 6

7 Uuden konserninlaajuisen toiminnanohjaus- ja raportointijärjestelmän käyttöönotto laajeni vuonna 2012 Norjaan. Järjestelmä on jo käytössä Suomessa ja Ruotsissa, ja seuraavaksi käyttöönottoa laajennetaan Saksaan. Konsernin taloudellisen ohjauksen yhtenäistämisessä otettiin käyttöön uusi toimipistetasoinen suorituskyvyn johtamisen malli. Malli otettiin käyttöön vuonna 2012 Suomessa, Norjassa ja Saksassa ja laajennetaan vuonna 2013 muihin Cramo-maihin. JOHTORYHMÄ Cramo-konsernin ylimmän johtoryhmän (Executive Committee) muodostivat tilikauden päättyessä toimitusjohtaja Vesa Koivula, varatoimitusjohtaja Göran Carlson vastuualueenaan liiketoiminnot Tanskassa, Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa sekä talous- ja rahoitusjohtaja Martti Ala-Härkönen vastuualueinaan talouden ja rahoituksen lisäksi liiketoiminnan kehitys, lakitoiminnot ja henkilöstön kehittäminen. Muut johtoryhmän jäsenet olivat tilikauden päättyessä Tatu Hauhio, johtaja, Suomi; Erik Bengtsson, johtaja, Ruotsi; Jarmo Laasanen, johtaja, Baltian maat ja Venäjä; Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa; Martin Holmgren, johtaja, kone- ja laitevuokrauksen kalustonhallinta sekä Per Lundquist, tietohallintojohtaja. Varatoimitusjohtaja Göran Carlson ilmoitti joulukuussa siirtyvänsä toisen työnantajan palvelukseen. Hän jättää yhtiön kevään 2013 aikana. Finn Løkken, Cramo Norjan toimitusjohtaja ja Cramo-konsernin johtoryhmän jäsen siirtyi toisen työnantajan palvelukseen keväällä Myös Ossi Alastalo jätti siirtokelpoisiin tiloihin liittyvän myyntisopimuksen seurauksena Cramo-konsernin keväällä. HENKILÖSTÖ Konsernin henkilöstömäärä oli jaksolla keskimäärin (2 580). Lisäksi konsernissa työskenteli noin 167 (228) henkeä vuokratyövoimana. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina oli katsauskauden lopussa (2 707). Henkilöstömäärää vähennettiin tilikaudella Suomessa, Tanskassa, Puolassa, Tsekissä ja Slovakiassa. Cramo-konsernin joustavaan toimintamalliin kuuluu käyttää vakituisen henkilöstön lisäksi vuokratyövoimaa. Vakituisen henkilöstömäärän ja vuokratyövoiman suhdetta ja määrää sopeutetaan jatkuvasti markkinatilanteen mukaan. Henkilöstön määrä jakaantui katsauskauden lopussa seuraavasti: Suomi 453 (648), Ruotsi 832 (830), Norja 223 (221), Tanska 97 (124), Keski-Eurooppa 327 (295) ja Itä- Eurooppa 623 (589). Henkilöstön kehittämisessä yhtenäistettiin koulutusja urakehitysmalleja. LIIKETOIMINTA SEGMENTEITTÄIN Cramo-konsernin liiketoimintasegmentit ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa sisältäen Saksan, Itävallan ja Unkarin liiketoiminnot sekä Itä-Eurooppa, joka sisältää Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venäjän liiketoiminnot. Segmenttitietojen lisäksi Cramo raportoi siirtokelpoisten tilojen tilauskannan. Cramo-konsernin vuoden 2012 liikevaihdosta, josta ei ole eliminoitu segmenttien välistä liikevaihtoa, 16,2 (18,5) prosenttia kertyi Suomen markkinoilta; 46,4 (44,9) prosenttia Ruotsista; 12,1 (11,5) prosenttia Norjasta; 5,4 (5,1) prosenttia Tanskasta; 9,6 (10,3) prosenttia Keski- Euroopasta ja 10,1 (9,7) Itä-Euroopasta. Theisenkonsernin muodostama Keski-Euroopan segmentti aloitti osana Cramo-konsernia Suomi Suomi (1 000 ) 10-12/ /11 Muutos % 1-12/ /11 Muutos % Liikevaihto ,0 % ,7 % EBITA ,2 % ,6 % EBITA-% 22,9 % 18,1 % 18,6 % 15,9 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) ,3 % Toimipisteet ,0 % 7

8 Cramo on Suomen toiseksi suurin kone- ja laitevuokraaja. Kahden suuren toimijan lisäksi Suomessa on lukuisia pieniä kone- ja laitevuokrausyrittäjiä. Sekä Euroconstruct että Suomen Rakennusteollisuus RT arvioivat rakentamisen supistuneen Suomessa noin kolme prosenttia vuonna Eniten väheni asuntorakentaminen. Korjausrakentaminen sen sijaan lisääntyi. European Rental Association (ERA) arvioi kone- ja laitevuokrausmarkkinoiden pysyneen Suomessa vuonna 2012 edellisvuoden tasolla. Cramon koko vuoden liikevaihto oli Suomessa 112,7 (127,6) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 28,6 (34,0) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa pienensi kysynnän heikentyminen rakentamisessa sekä siirtokelpoisten tilojen valmistuksen ja räätälöityjen tilojen vuokraustoiminnan myynti maaliskuun lopussa. Liiketoimintojen myynnistä saatu myyntivoitto on esitetty konsernin kohdistamattomissa myyntivoitoissa, eikä sillä ole vaikutusta Suomen tulokseen. EBITA-liikevoitto oli 21,0 (20,2) miljoonaa euroa eli 18,6 (15,9) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 6,5 (6,1) miljoonaa euroa eli 22,9 (18,1) prosenttia liikevaihdosta. Viimeinen vuosineljännes sisältää 0,2 miljoonaa euroa kertaluontoisia kuluja sopeutustoimiin liittyen. Huolimatta liikevaihdon laskusta suhteellinen kannattavuus parani edellisvuodesta kulujen sopeutuksen ja toiminnan tehostamisen ansiosta. Toimintaa kehitettiin muun muassa prosesseja parantamalla, ottamalla käyttöön suorituskyvyn johtamismalli toimipistetasolla sekä laajentamalla vakioitujen siirtokelpoisten tilojen tuote- ja palveluvalikoimaa. Liikevaihtoon vaikutti myös keskimääräisten vuokrausaikojen lyhentyminen. Teollisuuden investoinneissa kysyntä on ollut hyvä energia- ja kaivosteollisuudessa. Vakioitujen siirtokelpoisten tilojen kysyntä jatkui vahvana koko vuoden. Viimeisellä vuosineljänneksellä Cramo ja resurssienhallintayhtiö Enersense sopivat yhteistyöstä majoitus- ja toimistotilojen sekä rakennuskaluston toimittamisesta suurten voimalaitosten rakennusprojekteissa toimiville yrityksille. Vuoden muita merkittäviä asiakastoimituksia olivat Lahden kaupungille kesällä toimitettu Suomen suurin väliaikaisten koulutilojen kokonaisuus sekä Metso Oyj:n kanssa tehty kalustonhallintasopimus. Euroconstruct ennustaa Suomen rakennusmarkkinoiden supistuvan hieman yli kaksi prosenttia vuonna Kone- ja laitevuokraukselle ennustetaan maltillista kasvua. Cramon toimipisteiden lukumäärä oli katsauskauden lopussa 55 (55). Cramon tavoitteena Suomessa on jatkaa kannattavaa kasvua. Markkinaosuutta pyritään kasvattamaan sekä rakennusteollisuudessa että teollisuuden kunnossapidon alueella Ruotsi Ruotsi (1 000 ) 10-12/ /11 Muutos % 1-12/ /11 Muutos % Liikevaihto ,4 % ,3 % EBITA ,1 % ,8 % EBITA-% 18,3 % 20,1 % 17,9 % 18,8 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) ,3 % Toimipisteet ,1 % Cramo on Ruotsissa kone- ja laitevuokrauksen selvä markkinajohtaja. Kone- ja laitevuokrauspalveluita tarjoaa Ruotsissa yhteensä viisi suurta yritystä, minkä lisäksi alalla on runsaasti pieniä toimijoita. Euroconstructin joulukuussa julkistaman arvion mukaan rakentaminen supistui Ruotsissa hieman yli kaksi prosenttia vuonna Selkeimmin väheni asuntojen uudisrakentaminen. Ruotsin rakennusteollisuus (Svensk Byggindustrier) arvioi rakentamisen kuitenkin kasvaneen 2,5 prosenttia. Cramon liikevaihto oli Ruotsissa 322,4 (308,9) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 4,3 prosenttia. Paikallisessa valuutassa kasvu oli 0,6 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 1,4 prosenttia ja oli 88,1 (89,4) miljoona euroa. Paikallisissa valuutoissa viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 6,3 prosenttia. Koko vuoden EBITA-liikevoitto säilyi lähes edellisvuoden tasolla ja oli 57,6 (58,0) miljoonaa euroa eli 17,9 (18,8) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 16,2 (18,0) miljoonaa euroa eli 18,3 (20,1) prosenttia liikevaihdosta. Kysyntä on säilynyt hyvänä Tukholman alueella sekä Pohjois-Ruotsissa erityisesti kaivosteollisuuden investointien ansiosta. Vuokrausajat ovat kuitenkin lyhentyneet 8

9 asiakkaiden optimoidessa toimintojaan. Cramo aloitti kulusäästöt ja muut tehostamistoimet toisella vuosineljänneksellä, ja niiden vaikutus alkoi näkyä jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Henkilöstövähennysten vaikutukset näkyvät täysimääräisesti vuoden 2013 alusta. Toiminnan kehittämisessä otettiin käyttöön LEANjärjestelmä, jonka tavoitteena on jatkuva päivittäisen toiminnan tehostaminen toimipisteissä. Cramo hankki toisella vuosineljänneksellä Maskincity i Oskarshamn AB:n vuokrauskaluston ja brändin, ja kauppa astui voimaan Yhtiön liikevaihtoennuste vuodelle 2012 on noin 0,8 miljoonaa euroa. Vuoden merkittävimpiä uusia sopimuksia olivat koneja laitevuokraussopimukset voimalaitoshankkeissa Växjössa ja Malmössa. Sekä Euroconstruct että Ruotsin rakennusteollisuus ennustavat rakentamisen kokonaismarkkinan säilyvän vuonna 2013 edellisvuoden tasolla. ERA arvioi kone- ja laitevuokrauksen lisääntyvän noin kolme prosenttia. Cramolla oli Ruotsissa katsauskauden lopussa 124 (128) toimipistettä. Cramon tavoitteet Ruotsissa ovat erityisesti tehokkuuden ja tuottavuuden parantaminen sekä Paikallisesti paras -aseman saavuttaminen kaikilla alueilla. Norja Norja (1 000 ) 10-12/ /11 Muutos % 1-12/ /11 Muutos % Liikevaihto ,4 % ,2 % EBITA ,4 % ,6 % EBITA-% 7,7 % 2,8 % 6,3 % 1,1 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) ,9 % Toimipisteet ,8 % Kone- ja laitevuokrauspalveluja tarjoaa Norjassa kaksi suurta yritystä, minkä lisäksi alalla on lukuisia pieniä toimijoita. Cramo arvioi olevansa Norjan toiseksi suurin kone- ja laitevuokrauspalveluiden tarjoaja. Rakentaminen kasvoi Norjassa Euroconstructin arvion mukaan lähes viisi prosenttia vuonna 2012, ja European Rental Association (ERA) arvioi kone- ja laitevuokrauksen lisääntyneen 9 prosenttia. Hyvä markkinatilanne on houkutellut markkinoille uusia ulkomaisia rakentajia. Cramon liikevaihto kasvoi Norjassa 6,2 prosenttia ja oli 84,2 (79,3) miljoonaa euroa. Paikallisessa valuutassa muutos oli 1,8 prosenttia. Viimeisellä vuosineljänneksellä liikevaihto kasvoi 11,4 prosenttia ja oli 23,4 (21,0) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa liikevaihto kasvoi 5,9 prosenttia. Kannattavuus jatkoi paranemistaan. Koko vuoden EBITA-liikevoitto oli 5,3 (0,9) miljoonaa euroa eli 6,3 (1,1) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 1,8 (0,6) miljoonaa euroa eli 7,7 (2,8) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani edellisvuonna aloitetun sopeutusohjelman, prosessien tehostamisen ja parantuneen markkinatilanteen ansiosta. Myös siirtokelpoisten tilojen alueella tehdyt uudelleenjärjestelyt paransivat kannattavuutta. Uudistusten odotetaan parantavan kannattavuutta edelleen vuonna Cramo sopi joulukuussa ostavansa Lambertsson AS:n ja Kranpunkten AS:n kaikki vuokraustoiminnot Norjassa. Liiketoimintakaupoissa on kyse vuokrauskaluston ja henkilöstön ulkoistamisesta Cramolle ja pitkäaikaisista toimitussopimuksista Peab-konsernille Norjassa. Kauppa astui voimaan katsauskauden jälkeen Ostettujen toimintojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Peab Norge AS:n omistama Lambertsson on Norjan suurimpia kone- ja laitevuokrausyhtiöitä, jonka ydinliiketoimintaa ovat työmaatilat, työkalut sekä väliaikaisen sähköistyksen asennukseen tarvittavat koneet ja laitteet. Kranpunkten on johtava yhtiö henkilönostinten vuokrauksessa ja sillä on Peabin lisäksi laaja asiakaskunta. Molemmat liiketoimintakaupat vahvistavat Cramon yhteistyötä Peabin kanssa ja kasvattavat Cramon markkinaosuutta Norjassa. Merkittäviä asiakassopimuksia tehtiin vuoden aikana rakennusalalla muun muassa AF Gruppen ASA:n ja Mesta ASA:n kanssa. Markkinanäkymät ovat Norjassa positiiviset. Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan Norjassa yli viisi prosenttia vuonna Rakentamisen odotetaan jatkuvan voimakkaana öljy- ja kaasuteollisuudessa. Myös asuinrakentamisen ja maa- ja vesirakentamisen odotetaan lisääntyvän. ERA arvioi kone- ja laitevuokrauksen kasvavan neljä prosenttia. 9

10 Cramolla oli Norjassa katsauskauden lopussa 31 (34) toimipistettä. Strategisena tavoitteena on parantaa tuottavuutta, olla Paikallisesti paras ja kasvaa sekä orgaanisesti että ulkoistusten ja yritysostojen avulla.. Tanska Tanska (1 000 ) 10-12/ /11 Muutos % 1-12/ /11 Muutos % Liikevaihto ,3 % ,8 % EBITA EBITA-% -40,2 % -1,3 % -13,3 % -6,1 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) ,9 % Toimipisteet ,0 % Kone- ja laitevuokrausmarkkina on Tanskassa hyvin pirstaloitunut. Cramo arvioi olevansa alan toiseksi suurin toimija. Euroconstructin arvion mukaan rakentaminen kasvoi Tanskassa vuonna 2012 noin puoli prosenttia. Myös koneja laitevuokrausmarkkinan arvioidaan pysyneen edellisvuoden tasolla (ERA). Teollisuuden rakennusinvestoinnit jatkuivat hyvällä tasolla, mutta asuinrakentaminen ja maaja vesirakentaminen väheni vuoden lopussa. Cramon liikevaihto Tanskassa kasvoi 7,8 prosenttia ja oli 37,7 (35,0) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto pieneni ja oli 9,0 (11,3) miljoonaa euroa. Vertailukauden viimeisen neljänneksen liikevaihtoon sisältyi poikkeuksellisen suuria siirtokelpoisten tilojen toimituksia. Koko vuoden liikevaihtoa kasvattivat erityisesti Kööpenhaminan metroprojektin kanssa tehdyt merkittävät sopimukset siirtokelpoisten tilojen myynnistä ja pitkäaikaisesta vuokrauksesta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä solmittiin maa- ja vesirakennusyhtiö MSE A/S:n kanssa pitkäaikainen sopimus kone- ja laitevuokrauksesta, joka käynnistyy vuonna Koko vuoden EBITA-liiketulos oli -5,0 (-2,1) miljoonaa euroa eli -13,3 (-6,1) prosenttia liikevaihdosta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liiketulos oli -3,6 (-0,1) miljoonaa euroa eli -40,2 (-1,3) prosenttia liikevaihdosta. Tulos sisältää kertaluontoisia toimipisteiden sulkemiseen ja muihin sopeutustoimiin liittyviä kuluja 2,1 miljoonaa euroa. Niistä 1,8 miljoonaa euroa kohdistui viimeiselle vuosineljännekselle. Tanskan markkinatilanne on ollut vaikea jo useita vuosia. Cramo päätti vuoden viimeisellä neljänneksellä supistaa toimipisteverkkonsa 18:sta seitsemään Paikallisesti paras -strategiansa mukaisesti. Tavoitteena on parantaa kannattavuutta keskittämällä toimipisteet niihin suuriin kaupunkeihin, joissa Cramolla on jo vahva markkinaasema sekä vahvistamalla siirtokelpoisten tilojen liiketoimintaa. Toimipisteverkoston supistaminen saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä, ja siihen liittyvät kulut sisältyvät vuoden 2012 tulokseen. Cramo uskoo, että toimipisteiden vähentäminen ei olennaisesti pienennä liikevaihtoa vuonna 2013 mutta parantaa selvästi kannattavuutta. Verkoston supistamisella ei ole vaikutusta Cramon nykyisiin asiakassuhteisiin. Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan vuonna 2012 noin kaksi prosenttia. Kone- ja laitevuokrauksen arvioidaan kasvavan hieman. Cramolla oli Tanskassa vuoden lopussa 7 (20) toimipistettä. Cramon keskeisin tavoite Tanskassa on kannattavuuden parantaminen sekä Paikallisesti paras -aseman saavuttaminen valituilla alueilla. Kasvua haetaan erityisesti siirtokelpoisten tilojen tuotealueelta. Keski-Eurooppa Keski-Eurooppa (1 000 ) 10-12/ /11 Muutos % 1-12/ /11 Muutos % Liikevaihto ,8 % ,0 % EBITA ,4 % EBITA-% 4,9 % 1,7 % -0,4 % 5,2 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) ,8 % Toimipisteet ,3 % 10

11 Cramon kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto Keski- Euroopassa muodostui katsauskauden päättyessä Saksan ja Itävallan markkinoilta. Lisäksi Unkarissa on yksi toimipiste. Saksan kone- ja laitevuokrausmarkkinoilla toimii useita pieniä alueellisia toimijoita. Cramo arvioi olevansa alansa kolmanneksi suurin Saksassa. Rakentaminen pysyi Saksassa Euroconstructin arvion mukaan lähes edellisvuoden tasolla. Kone- ja laitevuokrauksen markkinoiden arvioidaan kasvaneen noin neljä prosenttia (ERA). Keski-Euroopan koko vuoden liikevaihto pieneni 6,0 prosenttia ja oli 67,0 (71,2) miljoonaa euroa. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto pieneni 13,8 prosenttia ja oli 17,0 (19,7) miljoonaa euroa. Taloudellinen epävarmuus on heikentänyt erityisesti maa- ja vesirakentamispalveluiden kysyntää, mihin Cramon tuote- ja palveluvalikoima on toistaiseksi keskittynyt. EBITA-liikevoitto supistui ja oli -0,2 (3,7) miljoonaa euroa eli -0,4 (5,2) prosenttia liikevaihdosta. Tulosta heikensi talouden epävarmuudesta johtuvan vaimean kysynnän lisäksi poikkeuksellisen kylmä alkutalvi. Segmentti muodostettiin , joten vertailukauden tiedot ovat vain yhdeltätoista kuukaudelta. Viimeisen vuosineljänneksen EBITA-liikevoitto oli 0,8 (0,3) miljoonaa euroa eli 4,9 (1,7) prosenttia liikevaihdosta. Viimeiseen vuosineljännekseen kohdistui 1,4 miljoonan euron kertaluontoinen nettotuotto vuoden 2011 Theisenyrityskaupan hinnan oikaisusta ja 0,4 miljoonaa euroa kertaluontoisia kuluja toiminnan uudelleenjärjestelyistä. Cramo on muokkaamassa koko Keski-Euroopan toimintaansa Cramo-vuokrauskonseptin mukaiseksi sekä keskittämässä toimintoja Paikallisesti paras -strategiansa mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa useiden pienten toimipisteiden sulkemista, uusien toimipisteiden avaamista valituilla alueilla, tarjonnan uudistamista, kaluston optimoinnin kehittämistä sekä raportoinnin ja seurannan yhtenäistämistä. Muutokset vaikuttavat siirtymäaikana negatiivisesti sekä liikevaihtoon että kannattavuuteen. Muutosohjelman kertaluontoiset kulut olivat noin 1,0 miljoonaa euroa vuonna Saksan organisaatio saatiin yhdistettyä yhdeksi yhtiöksi kolmannella vuosineljänneksellä. Cramovuokrauskonseptin käyttöönotto on edennyt suunnitellusti. Sveitsin toiminnot lopetettiin toisella vuosineljänneksellä. Cramo-vuokrauskonseptin käyttöönotto jatkuu vuonna Euroconstructin ennusteen mukaan rakentaminen kääntyy Saksassa 2,5 prosentin kasvuun vuonna ERA arvioi kone- ja laitevuokrausmarkkinoiden kasvavan noin kolme prosenttia. Cramon vuokrauspisteiden määrä Keski-Euroopassa oli katsauskauden lopussa 88 (96). Cramon strategisena tavoitteena Keski-Euroopassa on laajentaa tuote- ja palveluvalikoimaa asteittain Cramo-konseptin mukaisesti sekä parantaa kannattavuutta. Itä-Eurooppa Itä-Eurooppa (1 000 ) 10-12/ /11 Muutos % 1-12/ /11 Muutos % Liikevaihto ,4 % ,5 % EBITA ,8 % ,6 % EBITA-% 16,0 % 14,8 % 9,6 % 2,6 % Henkilömäärä (henkilötyövuosina) ,7 % Toimipisteet ,6 % Cramon kone- ja laitevuokrauksen liikevaihto Itä- Euroopassa muodostuu Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tsekin tasavallan, Slovakian ja Venäjän markkinoilta. Euroconstruct arvioi joulukuussa rakentamisen kasvuksi vuonna 2012 Virossa yli 20 prosenttia, Venäjällä kolme prosenttia ja Puolassa vajaat kaksi prosenttia. Myös Liettuassa ja Latviassa rakentaminen kasvoi. Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa rakentaminen supistui voimakkaasti. Cramon Itä-Euroopan liikevaihto kasvoi 5,5 prosenttia ja oli 70,3 (66,6) miljoonaa euroa. Liikevaihdon muutos paikallisissa valuutoissa oli 5,2 prosenttia. Viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto kasvoi 2,4 prosenttia ja oli 19,9 (19,5) miljoonaa euroa. Paikallisissa valuutoissa viimeisen vuosineljänneksen liikevaihto laski 0,2 prosenttia. Koko vuoden EBITA-liiketulos parani ja oli 6,7 (1,7) miljoonaa euroa eli 9,6 (2,6) prosenttia liikevaihdosta. EBITA-liiketulos kehittyi myönteisesti myös viimeisellä vuosineljänneksellä ja oli 3,2 (2,9) miljoonaa euroa eli 16,0 (14,8) prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuutta paransivat aiemmin tehdyt sopeutustoimet sekä hyvä kysyntä erityisesti Virossa ja Venäjällä. Puolassa sekä Tsekissä ja Slo- 11

12 vakiassa Cramo sopeutti jälkimmäisellä vuosipuoliskolla voimakkaasti toimintaansa heikentyvään markkinatilanteeseen. Sopeutustoimintaan liittyvät kertaluontoiset kulut sisältyvät vuoden 2012 tulokseen. Viimeisellä vuosineljänneksellä kertaluontoiset kulut olivat yhteensä 0,4 miljoonaa euroa. Venäjällä Cramo keskittyy Pietarin alueelle, Moskovaan ja Kalugaan, ja liiketoiminta kehittyi näillä alueilla myönteisesti. Asuntorakentamisen odotetaan Venäjällä kasvavan edelleen. Uusien asuntojen tarvetta lisää voimakas sisäinen muuttoliike ja nykyisen asuntokannan rapistuminen. Kasvuodotuksia tukee lainoituksen kehittyminen. Myös siirtokelpoisten tilojen vuokraus on kasvanut voimakkaasti, ja kasvumahdollisuudet ovat siirtokelpoisten tilojen alueella hyvät. Rakentamisen odotetaan kasvavan Venäjällä noin neljä prosenttia vuonna Cramo ja Ramirent sopivat lokakuussa yhdistävänsä Venäjän ja Ukrainan liiketoimintansa (pois lukien Cramon Kaliningradin alue) yhteisyritykseksi, josta kumpikin osapuoli omistaa 50 prosenttia. Yhdistymisen arvioidaan astuvan voimaan vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Osuus yhteisyrityksen tuloksesta tullaan esittämään pääomaosuusmenetelmällä käyttökatteen (EBIT- DA) yläpuolella, ja Cramo jatkaa sen raportoimista osana Itä-Euroopan liiketoimintasegmenttiä. Yhteisyrityksen arvioitu liikevaihto vuonna 2012 on noin 52 miljoonaa euroa ja käyttökate (EBITDA) noin 35 prosenttia liikevaihdosta. Cramon liikevaihto Venäjällä vuonna 2012 oli noin 19 miljoonaa euroa. Yhteisyrityksen myötä Venäjän liikevaihto ei ole enää osa Cramo-konsernin liikevaihtoa. Yhteisyrityksellä on 22 vuokraustoimipistettä ja henkilökuntaa noin 400. Virossa rakentaminen kasvoi erityisesti energia- ja infrainvestointien sekä korjausrakentamisen ansiosta. Vuonna 2013 korjausrakentamisen arvioidaan kuitenkin supistuvan ja sen seurauksena rakentamisen kasvun arvioidaan jäävän noin kahteen prosenttiin. Latviassa ja Liettuassa rakentamisen ennustetaan kasvavan 3-4 prosenttia. Puolassa rakentamisen ennustetaan kääntyvän erityisesti maa- ja vesirakentamisen hiipuessa yli kolmen prosentin laskuun vuonna ERA arvioi myös kone- ja laitevuokrauksen liikevaihdon supistuvan Puolassa noin neljä prosenttia. Tsekin tasavallassa rakentamisen ennustetaan supistuvan noin kaksi ja Slovakiassa noin yhden prosentin. Cramon strategisena tavoitteena Itä-Euroopassa on kasvaa kannattavasti markkinoita nopeammin ja olla kaikilla markkinoilla Paikallisesti paras vuokrauspalveluiden tarjoaja. Vuokrauspisteiden määrä Itä-Euroopassa oli katsauskauden lopussa 71 (76). OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA Cramo Oyj:n kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli ,09 euroa ja osakkeiden lukumäärä Cramo Oyj:n hallussa on osakkeista , jotka se omistaa tytäryhtiönsä Cramo Management Oy:n kautta. Osakelukumäärä korottui vuoden aikana optioohjelman 2006C seurauksena yhteensä uudella osakkeella. Viimeisellä vuosineljänneksellä optioilla 2006C merkittiin yhteensä osaketta. Niistä osaketta merkittiin kaupparekisterin ja osaketta Kolmannella vuosineljänneksellä optioilla 2006C merkittiin yhteensä osaketta, toisella vuosineljänneksellä osaketta ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä osaketta. Merkintähinnat on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Cramo ilmoitti hakevansa optio-ohjelman 2009 optioiden listausta NASDAQ OMX Helsingissä alkaen optio-oikeuksia on laskettu liikkeelle kappaletta. Niistä optiota oli vuoden 2012 lopussa yhtiön 87 avainhenkilön ja optiota Cramo Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön hallussa. Osakkeiden merkintäaika alkoi ja päättyy Kukin 2009 optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään 1,3 Cramo Oyj:n osaketta. Merkintähinta on 10,55 euroa, kun vuosilta jaetut osingot on otettu huomioon. Merkintähinnasta vähennetään mahdolliset muut ennen osakemerkintää päätettävät osingot. VOIMASSAOLEVAT OPTIO-OHJELMAT JA KAN- NUSTINJÄRJESTELMÄT Cramo-konserni oli jakanut mennessä avainhenkilöilleen yhteensä optio-oikeutta, optio-oikeutta ja optiooikeutta. Lisäksi ulkona oli Coptio-oikeutta, joiden merkintäaika päättyi Osakekohtainen merkintähinta on vuonna 2012 maksetun osingon (0,30 e) jälkeen seuraava: 2006C optiooikeuksilla 6,17 euroa, 2009 optio-oikeuksilla 10,55 euroa, 2010 optio-oikeuksilla 13,42 euroa ja 2011 optio-oikeuksilla 7,00 euroa. Optio-ohjelmissa 2006, 2009 ja 2010 yhdellä optio-oikeudella voi merkitä 1,3 Cramon uutta osaketta. Optio-ohjelmassa 2011 yhdellä optio-oikeudella voi merkitä yhden uuden osakkeen. Hallitus päätti toukokuussa uudesta kannustinjärjestelmästä konsernin vakituisille työntekijöille. Kannustinjärjestelmä on osakesäästöohjelma, jossa työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta säästää enintään viisi prosenttia palkastaan siten, että kertyneillä säästöillä ostetaan yhtiön 12

13 osakkeita. Järjestelyyn osallistui 520 työntekijää, joka on noin 22 prosenttia konsernin vakituisesta henkilöstöstä. Säästökausi alkoi ja päättyy Ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosakkeen kutakin kahta hankittua säästöosaketta kohden. Osakkeita hankitaan kertyneillä säästöillä markkinahintaan neljännesvuosittain Cramon osavuosikatsausten julkistamispäivän jälkeen. Cramo Oyj:n hallitus päätti toukokuussa myös konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Osakepalkkiojärjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2012, 2013 ja Ansaintajaksolta 2012 palkkio perustuu Cramo-konsernin tulos/osake (EPS) -tunnuslukuun, ja palkkio maksetaan keväällä 2015 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Ensimmäisen ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä noin Cramo Oyj:n osakkeen arvoa. KAUPANKÄYNTI NASDAQ OMX HELSINGISSÄ Cramo Oyj on ollut listattuna Helsingin Pörssissä vuodesta 1988 alkaen. Osakkeen kaupankäyntitunnus on CRA1V. Pohjoismaisella listalla Cramo Oyj on luokiteltu markkina-arvoltaan keskikokoiseksi yhtiöksi toimialana teollisuustuotteet ja -palvelut. Tilikaudella Cramo Oyj:n osakkeen alin kaupankäyntikurssi oli 7,04 euroa ja ylin 13,03 euroa. Osakkeen kaupankäynnillä painotettu keskikurssi oli 9,77 euroa. Osakkeen päätöskurssi oli 7,92 euroa ja yhtiön markkina-arvo 332,8 miljoonaa euroa. YHTIÖKOKOUS 2012 JA HALLITUKSEN VAL- TUUDET Cramo Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä Yhtiökokous vahvisti konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2011 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että yhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa 0,30 euroa osakkeelta. Hallitukseen valittiin uudelleen Stig Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja Helene Biström. Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi euroa ja muiden jäsenten palkkioksi euroa vuodessa. Lisäksi päätettiin, että 50 prosenttia vuosipalkkiosta käytetään siten, että sillä hankitaan hallituksen jäsenten nimiin yhtiön osakkeita. Hallituksen jäsenille päätettiin maksaa euron suuruinen kokouspalkkio kustakin hallituksen valiokunnan kokouksesta sekä kohtuulliset matkakustannukset. Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö Ernst & Young Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan Erkka Talvinko. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Hankittavien ja/tai pantiksi otettavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään , ja niitä voidaan hankkia vain vapaalla omalla pääomalla hankintapäivänä julkisessa kaupankäynnissä tai muuten markkinoilla muodostuvaan hintaan. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Tämän valtuutuksen perusteella yhtiön hankkimia osakkeita voidaan käyttää enintään kappaletta yhtiön kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään asti. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista, joka sisältää myös oikeuden päättää omien osakkeiden luovuttamisesta, sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta seuraavasti: Annettavat osakkeet ovat yhtiön uusia osakkeita ja niiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään eikä niitä voida käyttää kannustinjärjestelmiin. Valtuutus on voimassa viisi vuotta yhtiökokouksen päätöksestä. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään euron suuruisista lahjoituksista yleishyödyllisiin tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin sekä lahjoitustensaajista, käyttötarkoituksista ja muista lahjoitusten ehdoista. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. MUUTOKSET OMISTAJAKUNNASSA Yhtiö ei saanut tilikauden aikana arvopaperimarkkinalain 2 luvun 9 :n mukaisia ilmoituksia omistusosuuden muuttumisesta. HALLINTO JA TILINTARKASTAJAT Cramo Oyj:n hallitus muodostui tilikauden päättyessä seuraavista jäsenistä: Stig Gustavson, Eino Halonen, Jari Lainio, Esko Mäkelä, Victor Hartwall, J.T. Bergqvist ja Helene Biström. Tarkastusvaliokunnan muodostivat Eino Halonen (puheenjohtaja), J.T. Bergqvist ja Esko Mäkelä. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan muodostivat Stig Gustavson (puheenjohtaja), Helene Biström, Victor Hartwall ja Jari Lainio. Myös varsinaiseen yhtiökokoukseen asti hallitukseen muodostivat yllä mainitut henkilöt. 13

14 Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen omistivat henkilökohtaisesti tai määräysvaltayhtiöidensä kautta yhteensä Cramo Oyj:n osaketta, mikä edustaa 6,41 prosenttia yhtiön koko osakeja äänimäärästä, sekä optioita yhteensä kappaletta. Varsinaisena tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, jossa päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Erkka Talvinko. Cramo Oyj noudattaa voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Cramo Oyj:n sisäpiiriohjeet perustuvat arvopaperimarkkinalakiin, Finanssivalvonnan sääntöihin ja määräyksiin sekä arvopaperipörssin sisäpiiriohjeeseen. Euroclear Finland Oy pitää sisäpiirirekisteriä Cramo Oyj:n pysyvistä sisäpiiriläisistä, joiden omistustiedot ovat nähtävissä myös Cramo Oyj:n verkkosivuilta. Cramo Oyj:n hallituksen antama selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2012 sekä palkkapalkkioselvitys vuodelta 2012 löytyvät Cramo Oyj:n verkkosivuilta. OLENNAISET RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT Cramon liiketoiminnan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät maailmanlaajuisen talouskehityksen lisäksi kunkin maan suhdanne- ja talouskehitykseen, korkotason ja valuuttakurssien vaihteluihin, rahoituksen saatavuuteen, luottotappioriskeihin, konsernin yritysostojen ja tietojärjestelmähankkeiden onnistumiseen, henkilöstöriskeihin, pätevän johdon saatavuuteen ja rekrytointiin liittyviin riskeihin, verotukseen liittyviin riskeihin sekä muihin liiketoiminnan riskeihin. Viimeaikainen eräiden euromaiden rahoituskriisi on lisännyt epävarmuutta lähitulevaisuuden talouskehityksestä Euroopassa, mikä on nostanut myös Cramon toimintaan liittyviä riskitasoja. Talouden lisääntynyt epävarmuus voi näkyä Cramon toiminnassa esimerkiksi kysynnän heikentymisenä joko yhdellä tai useammalla markkina-alueella, kilpailun kiristymisenä, vuokraushintojen alentumisena, rahoituskulujen nousuna tai asiakkaiden maksuvaikeuksina ja kasvavina luottotappioina. Tämän lisäksi taloudellinen epävarmuus lisää tasearvoihin kohdistuvia arvonalentumisriskejä. VOITONJAKOPOLITIIKKA JA HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS Yhtiön voitonjakopolitiikan mukaan Cramo Oyj:n tavoitteena on harjoittaa vakaata voitonjakopolitiikkaa ja maksaa noin 40 prosenttia tilikauden osakekohtaisesta tuloksesta (EPS) osinkona. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,42 euroa osakkeelta. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET OLENNAISET TAPAHTUMAT Cramo Oyj ilmoitti uudesta organisaatiosta tukeakseen tehokkaammin konsernin strategisia ja taloudellisia tavoitteita teeman toiminnallinen erinomaisuus mukaisesti. Uusi organisaatio muodostuu toiminnallisesti kolmesta markkina-alueesta: Skandinaviasta (Ruotsi, Norja, Tanska), Itä-Euroopasta (Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola) sekä Keski-Euroopasta (Saksa, Itävalta, Unkari, Tsekin tasavalta, Slovakia). Cramon ulkoisesti raportoitavat liiketoimintasegmentit säilyvät ennallaan, ja ne ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa. Konsernin uusi organisaatio astui voimaan Konsernin uudessa johtoryhmässä markkina-alueista vastuullisiksi nimitettiin Erik Bengtsson, johtaja, Skandinavia; Tatu Hauhio, johtaja, Itä-Eurooppa ja Dirk Schlitzkus, johtaja, Keski-Eurooppa. Per Lundquist nimitettiin johtajaksi, yhtenäiset toiminnot. Tietohallinnon lisäksi hänen vastuualueinaan ovat henkilöstöhallinto, markkinointi ja viestintä sekä konsernin liiketoimintakonseptien ja -prosessien yhdenmukaistaminen. Martin Holmgren nimitettiin kalustonhallinnasta vastaavaksi johtajaksi. Martti Ala-Härkönen jatkaa talous- ja rahoitusjohtajana, vastuualueinaan myös konsernin yrityssuunnittelu, yritysjärjestelyt, lakitoiminnot sekä sijoittajasuhteet. Konsernin johtoryhmän uusina jäseninä aloittavat Aku Rumpunen, johtaja, group business control sekä Petri Moksén siirtokelpoisten tilojen johtajana. Konsernin johtoryhmän jättävät Göran Carlson, varatoimitusjohtaja, joka aiemmin ilmoitetun mukaisesti on siirtymässä konsernin ulkopuolisen yrityksen palvelukseen, sekä Jarmo Laasanen, joka jää eläkkeelle kevään 2013 aikana. LAADINTAPERIAATTEET Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset -säännösten mukaisesti. Tiedotteen laatimisessa on sovellettu samoja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia. 14

15 KONSERNITASE (1 000 ) VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Laskennalliset verosaamiset Myytävissä olevat sijoitukset Osakkeet yhteisyrityksissä Myyntisaamiset ja muut saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Tuloverosaamiset Johdannaisinstrumentit Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät Yhteisyritykseen siirrettävät varat VARAT YHTEENSÄ OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Osakepääoma Osakeanti 17 Muut rahastot Arvonmuutosrahasto Suojausrahasto Muuntoerot Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Hybridi pääoma Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Laskennalliset verovelat Eläkevelvoitteet Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Korolliset velat Johdannaisinstrumentit Osto- ja muut velat Tuloverovelat Lyhytaikaiset velat yhteensä Yhteisyritykseen siirrettävät velat Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

16 KONSERNITULOSLASKELMA (1 000 ) 10-12/ / / /11 Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos Valmistus omaan käyttöön Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Liiketoiminnan muut kulut Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta ja myytävänä oleviksi luokitelluista omaisuuseristä EBITA-liikevoitto % liikevaihdosta 11,9 % 12,3 % 11,3 % 10,5 % Yrityshankinnoista aiheutuneiden aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset Liikevoitto/-tappio % liikevaihdosta 9,4 % 7,9 % 9,4 % 8,0 % Rahoituskulut (netto) Osuus yhteisyritysten tuloksesta Voitto/tappio ennen veroja % liikevaihdosta 6,4 % 5,3 % 6,4 % 4,7 % Tuloverot Katsauskauden tulos % liikevaihdosta 7,6 % 5,5 % 5,6 % 3,5 % Jakautuminen: Yhtiön osakkeenomistajille Vähemmistölle Yhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Laimentamaton osakekohtainen tulos, 0,34 0,26 0,93 0,60 Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, 0,34 0,25 0,93 0,60 LAAJA TULOSLASKELMA (1 000 ) 10-12/ / / /11 Katsauskauden tulos Muut laajan tuloksen erät -Suojausrahaston muutos, verojen jälkeen Muuntoerojen vaikutus, verojen jälkeen Muut laajan tuloksen erät yhteensä Katsauskauden laaja tulos

17 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (1 000 ) Osakepääoma ja muut Osakean-ti rahastot Arvonmuutosrahasto Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Kertyneet voittovarat, muuntoerot, suojausrahasto Vähemmistöosuus Hybridi pääoma Oma pääoma yhteensä Laaja tulos Osingonjako Optiomerkinnät Merkintäetuoikeusanti Osakeanti liiketoimintahankintaan liittyen Osakeperusteiset maksut Vähemmistöosuus Hybridi pääoma Muutokset erien välillä Laaja tulos Osingonjako Optiomerkinnät Osakeperusteiset maksut Hybridi pääoma KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA (1 000 ) 1-12/ /11 Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirta Korollisten saamisten muutos Rahoitusleasingvelkojen muutos Korollisten velkojen muutos Hybridi pääoma Optiomerkinnät Osakeanti Vähemmistöosuus Maksetut osingot Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat kauden alussa Yhteisyritykseen siirrettävä kassa Muuntoero Rahavarat kauden lopussa

18 VASTUUSITOUMUKSET JA EHDOLLISET ERÄT Pantit, rahoitusleasing Hybridi pääoman korot Investointisitoumukset Vastuut toimisto- ja toimipistevuokrista Leasingvuokravastuut Muut vastuut JOHDANNAISSOPIMUKSET, Markkina-arvo Koronvaihtosopimukset Valuuttatermiinit Nimellisarvo Koronvaihtosopimukset Valuuttatermiinit SIIRTOKELPOISTEN TILOJEN TILAUSKANTA (1 000 ) Siirtokelpoisten tilojen tilauskanta yhteensä Siirtokelpoisten tilojen vuokrauksen tilauskanta Siirtokelpoisten tilojen myynnin tilauskanta OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT 10-12/ / / /11 Tulos/osake (EPS), laimentamaton,, 1) 0,34 0,26 0,93 0,60 Tulos/osake (EPS), laimennettu,, 2) 0,34 0,25 0,93 0,60 Oma pääoma/osake,, 3) 11,58 10,83 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin 4) Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa 4) Osakkeiden optio-oikeuksilla laimennettu lukum. keskimäärin ) Laskettu osakkeiden osakeantioikaistusta keskimääräisestä lukumäärästä 2) Laskettu osakkeiden optio-oikeuksilla laimennetusta keskimääräisestä lukumäärästä 3) Laskettu osakkeiden osakeantioikaistusta lukumäärästä kauden lopussa 4) Osakkeiden lukumäärä vähennettynä konsernin hallussa olevilla omilla osakkeilla 18

19 SEGMENTTIKOHTAISET TIEDOT Konsernin liiketoimintasegmentit jakautuvat maantieteellisesti ja ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Keski-Eurooppa ja Itä-Eurooppa. Liikevaihto segmenteittäin (1 000 ) 10-12/ / / /11 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Segmenttien välinen liikevaihto Liikevaihto yhteensä EBITA-liikevoitto segmenteittäin (1 000 ) 10-12/ / / /11 Suomi Osuus liikevaihdosta % 22,9 % 18,1 % 18,6 % 15,9 % Ruotsi Osuus liikevaihdosta % 18,3 % 20,1 % 17,9 % 18,8 % Norja Osuus liikevaihdosta % 7,7 % 2,8 % 6,3 % 1,1 % Tanska Osuus liikevaihdosta % -40,2 % -1,3 % -13,3 % -6,1 % Keski-Eurooppa Osuus liikevaihdosta % 4,9 % 1,7 % -0,4 % 5,2 % Itä-Eurooppa Osuus liikevaihdosta % 16,0 % 14,8 % 9,6 % 2,6 % Kohdistamattomat myyntivoitot ja muut tuotot Kohdistamattomat konsernitoiminnot Eliminoinnit EBITA-liikevoitto yhteensä Osuus liikevaihdosta % 11,9 % 12,3 % 11,3 % 10,5 % Konsernin EBITA-liikevoiton täsmäytys tulokseen ennen veroja (1 000 ) 10-12/ / / /11 Konsernin EBITA-liikevoitto Yrityshankinnoista aiheutuneet aineettomien hyödykkeiden poistot ja arvonalentumiset Rahoituserät Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta Tulos ennen veroja

20 Poistot ja arvonalentumiset käyttöomaisuudesta segmenteittäin (1 000 ) 10-12/ / / /11 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Segmenteille kohdistamattomat erät Poistot yhteensä Investoinnit segmenteittäin (1 000 ) 10-12/ / / /11 Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Segmenteille kohdistamattomat erät Investoinnit yhteensä Varat segmenteittäin (1 000 ) Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Segmenteille kohdistamattomat erät Varat yhteensä Korottomat velat segmenteittäin (1 000 ) Suomi Ruotsi Norja Tanska Keski-Eurooppa Itä-Eurooppa Segmenteille kohdistamattomat erät Korottomat velat yhteensä