Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.pwc.com Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011"

Transkriptio

1 Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011

2 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet slide 3 2. Rahoitusmallit / osakeyhtiö slide Rahoitusmallit / osuuskunta slide Rahoittajat ja vakuudet slide Julkiset tuet slide PPP-malli slide Yhteenveto slide Yhteystiedot slide 40 Slide 2

3 Tausta ja tavoitteet

4 Tausta ja tavoitteet /periaatepäätös Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Taajamissa perinteiset teleyritykset rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti. Tavoitteena saavuttaa näin noin 95 % hankkeen em. tavoitteesta. Haja-asutusalueilla nopeiden yhteyksin rakentaminen saattaa edellyttää julkista tukea, jota maksavat kunnat, valtio ja EU. Laajakaistahankkeille on käytettävissä julkista tukea noin 130 milj. e (valtio 66 milj. e, EU 25 milj. e ja kunnat 40 mil. e). o o Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Julkista tukea myönnetään ainoastaan niille hankkeille, joita ei saada toteutettua kaupallisesti. Perinteiset teleyritykset ovat rakentaneet 18 %, kunnat 8 % ja muut uuden tyyppiset toimijat (esim. kuntien perustamat osakeyhtiöt tai hanketta varten perustetut osuuskunnat) 74 % toteutetuista laajakaistaverkoista (FTTH Europe 2011). Slide 4

5 Tausta ja tavoitteet /maksuosuudet Laajakaistalain (1186/2009) mukaan laajakaistahankkeen kustannukset jakautuvat seuraavasti: 1/3 kustannuksista maksaa verkon rakentava teleyritys 1/3 kustannuksista maksaa kunta 1/3 kustannuksista maksaa valtio (tai EU). Sitä, millä tavoin kunta suorittaa maksuosuutensa, ei ole säädetty laissa eikä määritelty ko. lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 176/2009). Yleisesti ymmärrettynä voidaan katsoa, että maksuosuuden suorittaminen tarkoittaa lopullista suoritusta. Kunta voi siten suorittaa oman osuutensa rahasuorituksena (avustuksena). Lain sanamuodon mukaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan estettä sillekään, että kunta suorittaisi maksuosuutensa pääomasijoituksena tai jopa pääomalainana, mikäli sijoitus tai pääomalaina on tosiasiallisesti tai nimenomaisten ehtojensa mukaan sellainen, ettei niiden pääoma palaudu kunnalle eikä kunta tule saamaan niistä tuottoa (jäljempänä erikseen). Valtionavustus maksetaan jälkikäteen korvattavia kuluja vastaan. Slide 5

6 Tausta ja tavoitteet / toteuttamismallit Laajakaistahankkeita voidaan toteuttaa pääsääntöisesti seuraavalla kolmella tavalla: 1. Verkon rakentaa perinteinen teleyritys markkinaehtoisesti. Perinteisten teleyritysten taloudellinen asema on vahva ja ne voivat toteuttaa verkkohankkeen ilman tai lähes ilman ulkopuolista velkarahoitusta. 2. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu uusi osakeyhtiö, jossa on osakkeenomistajina kuntia ja mahdollisesti myös muita pääomasijoittajia tai osuuskunta. 3. Verkon rakentaminen toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ns. PPP-mallilla. Erilaiset toteutusmallit edellyttävät erilaista rahoitusta ja erilaiset rahoitusmallit puolestaan erilaisia vakuusjärjestelyitä. Toteutusmallin valinnalla on lisäksi vaikutusta hanketta varten saataviin julkisiin tukiin. Tässä selvityksessä tarkastellaan haja-asutusalueille rakennettavan laajakaistaverkon rakentamiseen liittyviä rahoituskysymyksiä ja kohdissa 2 ja 3 tarkoitettuja malleja hankkeiden toteuttamiseksi. Slide 6

7 Tausta ja tavoitteet / EIB:n hyväksyttävien projektikustannusten määritelmä Teknologia EIB laina Yritys Hyväksyttävät kustannukset m 5m 3m Hallinto 7m 5m 2m Rakentaminen 60m 50m 15m Muut Vuosittaiset kustannukset, yhteensä 8m 5m 5m 85m 65m 25m 1 Projektin kokonaiskustannukset Min. EIB laina 7,5m 175m 2 Max. EIB laina 87,5m (50%) luottoriskiraja Joko/tai Slide 7

8 Taso 1 Taso 2 pääoma Taso 3 Tausta ja tavoitteet / Laajakaistaverkon konsepti Loppukäyttäjät Palveluyritys Palveluyritys Verkko operaattori yritys pääoma Passiivi infrastruktuuriyritys pääoma velka velka Edistäjä A Edistäjä B Edistäjä C Slide 8

9 Tausta ja tavoitteet / lähestymistapa A B C Valtio (1/3) Teleyritys (1/3) Kunta (1/3) Rahoittaja Takaaja B Perinteinen teleyritys Kunnan omistama yhtiö Osuuskunta Rahoitus Projektinaikainen Toiminnallinen Slide 9

10 Rahoitusmallit / osakeyhtiö

11 Rahoitusmallit/ osakeyhtiö Kunnan pääomasijoitus e osakepääomaan Rahaa kunnalta 1/3 = kunnan maksuosuus Muun pääomasijoittajan sijoitus 1/3 = yrityksen oma maksuosuus Valtionavustus 1/3 Hankkeen rahoitus omalla pääomalla Hankkeen rahoitus omalla ja vieraalla pääomalla Kunnan pääomasjoitus (osakepääoma + SVOP) 1/3 = kunnan maksuosuus Rahalaitoksen laina 1/3= yrityksen maksuosuus Valtionavustus 1/3 Kunnan pääomasijoitus (osakepääoma + SVOP) 1/3 = kunnan maksuosuus Muun pääomasijoittajan osuus 1/3 = yrityksen oma maksuosuus Valtionavustus 1/3 Hankkeen rahoitus omalla pääomalla Hankkeen rahoitus vieraalla pääomalla Kunnan pääomasijoitus osakepääomaan Rahaa kunnalta 1/3 = kunnan maksuosuus Laina rahoituslaitokselta 1/3 = yrityksen maksuosuus Valtionavustus 1/3 Slide 11

12 Rahoitusmallit / osakeyhtiö Laajakaistaverkon rakentaminen edellyttää kahdenlaista rahoitusta: 1. rahoitusta verkon rakentamiseksi sekä 2. rahoitusta toiminnan ajalle. Hankkeen rahoitus voi perustua oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen tai vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Oman pääoman ehtoisessa rahoitusmallissa osakkeenomistajat eli tässä tapauksessa uuden teleyhtiön perustavat kunnat sekä mahdollisesti muut ulkopuoliset pääomasijoittajat sijoittavat yhtiön omaan pääomaan joko sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan riittävästi varoja laajakaistaverkon rakentamiseksi sekä uuden yhtiön toiminnan käynnistämiseksi. Vieraan pääoman ehtoisessa rahoituksessa laajakaistaverkko rakennetaan ja toiminta aloitetaan velkarahoituksen turvin. Molemmissa tapauksissa uudella teleyrityksellä tulee olla toimiva, realistinen ja markkinaehtoinen liiketoimintasuunnitelma, jonka perusteella rahoittaja (pääomasijoittaja tai lainan antaja) tai vakuuden antaja voi vakuuttua hankkeen kannattavuudesta ja toimivuudesta. Slide 12

13 Rahoitusmallit /oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääomasijoitus Pääomasijoitus voidaan tehdä joko sidottuun omaan pääomaan (osakepääoma) tai vapaaseen omaan pääomaan (sijoitetun oman pääoman rahasto, SVOP). OYL:n (624/2006) mukaan osakeyhtiön minimiosakepääoma on euroa. OYL ei edellytä muita sijoituksia yhtiöön. Osakkeiden merkintähinta voidaan kirjata osakepääomaan tai minimiosakepääoman ylittävältä osin SVOP:iin. Osakkeet voidaan merkitä ja pääomasijoitus tehdä osakeyhtiötä perustettaessa tai milloin tahansa myöhemmin osakeannin tai esim. erityisen oikeuden (optio tai vaihtovelkakirjalaina) perusteella tai ilman, että yhtiö antaa sijoitusta vastaan osakkeita. Nykyisin suuntauksena on sidotun oman pääoman kohtuullisen alhainen määrä ja vastaavasti vapaan oman pääoman suurempi osuus yhtiön omasta pääomasta. Slide 13

14 Rahoitusmallit /oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääoman tuotto ja palauttaminen Osakeyhtiö voi jakaa osakkeenomistajilleen osinkona tilikauden ja aikaisempien tilikausien voiton (vähennettynä mahdollisilla aikaisempien tilikausien tappioilla). Yhtiön toiminta voi myös edellyttää voiton jättämistä yhtiöön. Osakkeenomistajat voivat jo etukäteen sopia osakassopimuksella osingonjaosta tai voiton käyttämisestä yhtiön toimintaan. Määräys voiton käyttämisestä voidaan ottaa myös yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestysmääräyksellä voidaan myös rajoittaa oikeutta vähemmistöosinkoon, jos kaikki osakkeenomistajat antavat tähän suostumuksensa. Sidottu ja vapaa pääomaa voidaan palauttaa osakkeenomistajille. Sidotun oman pääoman palauttamiseen liittyy korostettu velkojien suoja eli sidottua omaa pääomaa voidaan palauttaa vain ns. velkojiensuojamenettelyä noudattaen. Vapaan oman pääoman palauttaminen ei vaadi velkojien kuulemista ja se vastaa menettelyltään osingonjakoa. Osakkeenomistajat voivat sopia pääoman palauttamiseen liittyvistä periaatteista ja rajoituksista osakassopimuksessa. Pääomansijoitus on lähtökohtaiselta luonteeltaan pysyvä sijoitus yhtiöön. Mikäli pääomalle kertyvän tuoton maksamista on etukäteen sitovasti rajoitettu ja mahdollisuutta tuottoon ei käytännössä ole, pääomasijoitus muodostuu tosiasiallisesti lopulliseksi suoritukseksi teleyritykseen (kunnan sijoitus = kunnan maksama avustus). Slide 14

15 Rahoitusmallit / oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääomalaina Lisäksi yhtiö voi saada ns. pääomalainaa (OYL 12 luku). Pääomalaina on ns. välirahoitusinstrumentti, jolla on sekä oman että vieraan pääoman tunnusmerkit. Pääomalaina on myös ns. viimesijainen laina, sillä se voidaan konkurssissa maksaa vasta muiden lainojen maksamisen jälkeen. Myös toiminnan aikana pääomalainan pääoman ja koron maksua on rajoitettu, jotta pääoman tai koron maksu ei vaaranna yhtiön muiden velkojen maksamista. Lähtökohtaisesti pääomalaina on velkaa, sillä oikeus sijoituksen takaisinsaantiin ja tuottoon on pääomalainan velkojalla. Pääomalainaa voidaan kuitenkin pitää mm. pääoman ja koron maksamiseen liittyvien yhtiön taseasemaan sidottujen rajoitusten vuoksi oman pääoman tyyppisenäkin eränä. Lisäksi pääomalaina voidaan velkojan suostumuksella muuntaa nimenomaisesti sidotun tai vapaan oman pääoman eräksi. Mainittu suostumus voidaan antaa jo lainasopimusta tehtäessä, jolloin pääomalainan luonteen voitaneen katsoa lähestyvän pikemminkin pysyvää sijoitusta kuin olevan takaisin maksettavaa velkaa. Mikäli pääomalainan antaa kunta, lainaa voitaisiin ainakin joissakin tilanteissa pitää osana kunnan maksuosuutta laajakaistahankkeen kustannuksista. Slide 15

16 Rahoitusmallit / vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Vieraan pääoman ehtoisessa ratkaisussa teleyritys rahoittaa 1/3 osuutensa laajakaistaverkon rakentamisesta ja toiminnan käynnistämisestä velkarahalla. Teleyritys voi hakea lainan liikepankeilta tai vaihtoehtoisesti kunta voi hakea lainan liikepankilta ja/tai esim. Finnveralta ja lainata varat edelleen teleyritykselle. Vieraan pääoman rahoitukseen liittyy aina vakuuskysymys; lähtökohtaisesti lainaa voi saada ainoastaan turvaavaa vakuutta vastaan (vakuuskysymyksiä käsitellään jäljempänä erikseen). Lisäksi vieraan pääoman rahoitukseen liittyy velallisen kyky huolehtia rahoituskuluista eli teleyrityksellä tulee olla käyttövaroja, joilla se maksaa lainan korot ja takausmaksut hankkeen rakentamiskulujen lisäksi. Slide 16

17 Rahoitusmallit / osuuskunta

18 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Osuuskunta Säännelty osuuskuntalaissa ( /1488) Yhteisö, jonka jäsenmäärää tai osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty Tarkoituksena jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla Jäsenet eivät henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista Perustajina vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi. Laadittava perustamiskirja ja ilmoitettava osuuskunta rekisteröitäväksi Teleyritys voi toimia palveluntarjoajana osuuskunnalle, perinteistä puhelinyhtiörakennetta lukuun ottamatta teleyritykset eivät ole olleet kiinnostuneita olemaan omistajina osuuskunnissa Slide 18

19 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Sijoittaminen Osuuskunnan jäseneksi tulee ottamalla osuuksia ja maksamalla niistä osuuskunnan säännöissä määrätty maksu. Osuusmaksut ovat samansuuruisia ja kaikki osuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet osuuskunnassa. Säännöt voivat myös sisältää liittymismaksun, kun jäsenyys alkaa tai kun jäsenen osuuksien lukumäärä lisätään. Säännöissä voidaan myös määrätä, että osuuskunta voi antaa lisä-osuuksia tai sijoitusosuuksia, joista maksetaan lisä- tai sijoitus-osuusmaksua. o o Lisä- ja sijoitus-osuudet voidaan tarjota myös muille kuin osuuskunnan jäsenille. Säännöissä voidaan määrätä, että lisä-osuudet tuottavat erilaiset oikeudet ja velvoitteet. Slide 19

20 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Tuotto Jäsenille voidaan jakaa osuuskunnan ylijäämästä korkoa, ylijäämänpalautusta tai muuta tuottoa. Säännöissä voi määrätä etteivät lisä- tai sijoitus-osuudet oikeuta korkoon tai muuhun tuottoon. Palautus Kun jäsenyys päättyy osuuskunnassa on jäsenellä oikeus saada osuusmaksunsa, lisäosuusmaksunsa tai sijoitusosuusmaksunsa takaisin tietyin edellytyksin. Slide 20

21 Osuuskuntamalli lainsäädännöllinen perusta Osuuskunnan jäsenet (esim. maaseudulla muutama maatila.) Ei-jäsenet (esim. kunta) Osuus maksu/ lisäosuus maksu/sij oitusosuu smaksu Korko, ylijäämän palautus, muu tuotto Osuuskunta Osuuspääoma Lisäosuuspääoma Sijoituspääoma Pääomalaina Jäsenmaksuista kertyvää pääomaa ei voida ennakolta tietää, joten osuuskunta on rahoittajille suurempi riski. Kunta ei voi olla osuuskunnan perustaja. Slide 21

22 Osuuskuntamalli rahoitusvaihtoehtona Pääoma Jäsenet Tuki (1/3) Vakuus Osuuskunta Avustus etukäteen (1/3) Kunta Valtio Laina (1/3) Rahoituslaitos Rahoituslaitos (esim. Finnvera) Takaus Slide 22

23 Rahoittajat ja vakuudet

24 Rahoittajat European Investment Bank European Investment Bank (Euroopan investointipankki, EIP) on EU jäsenvaltioiden omistama rahoituslaitos. EIP myöntää lainoja sekä yksityisille että julkisille hankkeille EU:ssa, joiden täytyy olla EIP:n kelpoisuusvaatimusten mukaisia (esim. kuntien infrastruktuurihankkeet). Rahoitus kohdennetaan selkeästi rajattuihin hankkeisiin mm. liikenne- ja viestintäyhteydet -sektorilla. EIP:n rahoitusosuus on 50 % hankkeen kustannuksista. Jos hankkeen arvo on <25 MEUR EIB rahoittaa hanketta paikallisten pankkien kautta. Lainahakemuksen käsittelyaika voi tyypillisesti kestää noin 5 kuukautta. EIB voi myös antaa takauksia senior tai juniorlainoille. Slide 24

25 Rahoittajat Nordiska Investeringsbanken Nordiska Investeringsbanken (NIB) on kansainvälinen rahoituslaitos, jonka omistaa pohjoismaat ja Baltian maat. NIB myöntää pitkä-aikaisia lainoja sekä takauksia julkisille ja yksityisille toimijoille ja julkisen sektorin toimijoille. o o NIB rahoittaa hankkeita, jotka edistävät kilpailukykyä ja parantaa ympäristöä. NIB:n fokusalueita ovat energia, ympäristö, kuljetus, logistiikka ja viestintä sekä innovaatio. Pienille ja keskisuurille toimijoille myönnetään lainoja ja takauksia välittäjien kautta. Lainahakemuksia voidaan lähettää NIB:n lainaosastolle. Lainahakemukseen ei ole muotovaatimuksia. Slide 25

26 Rahoittajat / Kuntarahoitus Kuntarahoitus on luottolaitos, joka tarjoaa rahoituspalveluita Suomen kuntasektorin investointeihin sekä valtion tukemaan asuntotuotantoon. Kuntarahoitus tarjoaa kunnille ja kuntayhtiöille sekä lyhyt- että pitkäaikaista rahoitusta. o o Merkittävä osa Kuntarahoituksen myöntämästä rahoituksesta käytetään erilaisiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Kuntarahoituksen myöntämien lainojen nostot keskitytetään tiettyihin nostopäiviin. Rahoitusta voi hakea täyttämällä Kuntarahoituksen tarjouspyyntölomaketta. Slide 26

27 Rahoittajat / Finnvera Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja, joka tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera myöntää lainoja ja takauksia lähinnä pk-yrityksille. o o Esimerkkeinä Finnveran myöntämistä lainoista ovat investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä kehittämislainoja (lainan enimmäismäärä hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla rajoitettu). Finnvera tarjoaa omavelkaisia takauksia vakuudeksi yritysten rahoitustarpeisiin eri vaiheissa esim. perustaminen, investoinnit ja kasvu. Lainaa tai takausta voidaan hakea sähköisesti Finnveran kotisivujen kautta. Slide 27

28 Rahoittajat / liikepankit Liikepankki on osakeyhtiömuotoinen talletuspankki, joka toimii tavoitteenaan tuottaa voittoa omistajilleen. Esimerkkeinä liikepankeista ovat Nordea pankki, Aktia pankki, Pohjola pankki, Tapiola pankki ja Sampo pankki. Liikepankkien laina- ja pankkitakausvaihtoehdot vaihtelevat kyseisen pankin tarjonnan mukaan. o Edellä mainituista liikepankeista, löytyy Nordealta myös kunnille räätälöidyt pitkä-aikaiset lainat (kuntaluotto). Slide 28

29 Rahoittajat / Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Rahoitusta Tekesiltä voi saada merkittävää uutuusarvoa sisältäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tekes rahoittaa osan kustannuksista, osa rahoituksesta tulee projektin toteuttajilta. Rahoituksesta on avustusta noin 70 prosenttia ja tuotekehityslainoja 30 prosenttia. Julkisten palvelujen tarjoajat voivat saada Tekesiltä rahoitusta kehitysprojekteihin, joilla tavoitellaan merkittävää parannusta julkisten palveluiden tuottamisessa. - Rahoitettavien hankkeiden ominaisuuksista edellytetään erityisesti: 1. uuden osaamisen luomista 2. toimijoiden keskinäistä verkottumista 3. laadun ja tuottavuuden kehittymistä julkisten organisaatioiden toiminnassa Hakemus lähetetään Tekesiin käyttämällä heidän sähköistä palvelua. Tekes ilmoittaa EU-komissiolle erikseen tutkimus- ja kehitysprojekteille myönnettävät yksittäiset tuet, jotka täyttävät tietyt edellytykset, jolloin suunniteltua tukea ei voida myöntää ennen kuin komissio on ilmoittanut, että se ei vastusta sitä. Slide 29

30 Vakuudet / käsitteet Esinevakuudet Vakuus annetaan aina jonkin suorituksen vakuudeksi, esim. panttioikeus tiettyyn esineeseen velan maksamisen vakuudeksi. Esinevakuudet jaetaan omistusvakuuksiin ja rasitusvakuuksiin. Omistusvakuus rakentuu velkojan omistusoikeuden varaan (omistuksenpidätys) ja rasitusvakuus rakentuu omistusoikeutta rajoittavan ja rasittavan erityisen esinekohtaisen oikeuden varaan (esim. panttioikeus). Takaus Takauksella tarkoitetaan sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen velkojalle toisen henkilön (velallisen) velvoitteesta (Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 1999/361). Julkisen sektorin yrityksille myöntämät yksittäiset takaukset voivat tietyissä tapauksissa muodostaa kiellettyä valtiontukea. Takausmaksu on yleensä tietty asianmukainen prosenttimäärä takausvastuusta, jonka velallinen maksaa takaajalle takaajan ottamasta riskistä takauksen myöntämisen yhteydessä. Yrityskiinnitys Yrityskiinnityksellä tarkoitetaan elinkeinoharjoittajan omistamaan elinkeinotoimintaan kuuluvaan irtaimeen omaisuuteen kohdistuva kiinnitys, jonka hallinta jää elinkeinonharjoittajalle (Yrityskiinnityslaki 1984/634). Slide 30

31 Vakuudet /rahoittajien käytäntö Voiko laajakaistaverkko käyttää vakuutena? Jotta irtain omaisuus olisi panttikelpoinen, sen on oltava: 1) riittävästi yksilöitävissä ja 2) luovutus- ja ulosmittauskelpoinen Olemme selvittäneet Finnveran ja Kuntarahoituksen yleistä käytäntöä koskien vakuuksien käyttöä. o o Finnvera. Pääperiaatteena osakeyhtiön osalta vaaditaan yleistakaussitoumus pääosakkailta. Vaihtoehtoisista vakuuksista, esim. laajakaistaverkon käytöksestä vakuutena, voidaan kuitenkin keskustella tapauskohtaisesti. Kuntarahoitus. Kuntarahoituksen myöntämät lainat ovat vakuudettomia. Kuntarahoitus vaatii ainoastaan kunnalta omanvelkaisen takauksen. Rahoituslaitokset ovat yleisesti suhtautuneet kielteisesti laajakaistaverkon käyttämiseen vakuutena heidän myöntämistä lainoista. o Kaikki pankit eivät kuitenkaan poissulje vaihtoehtoa, että laajakaistaverkkoa käytettäisiin lainan vakuutena. Suurimpina haasteina nähdään vakuusarvon määritys ja sopimusrakenteen luominen verkon käyttöoikeuksiin tapauksessa jossa tämä kaatuisi pankille. Slide 31

32 Julkiset tuet

33 Julkiset tuet (valtion tuet) / yleistä EY:n perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille. Tuen muodolla ei ole merkitystä; niin suora rahasuoritus kuin esimerkiksi markkinahintaa halvempi vuokrakin voidaan katsoa tueksi. Rahoituksen osalta tukea arvioidaan ns. markkinataloussijoittajaperiaatteen perusteella: kysymyksessä ei ole valtiontuki, jos yritys olisi voinut saada vastaavan rahoituksen tavanomaisilla ehdoilla yksityisillä pääomamarkkinoilla. Myös julkisen sektorin takaus lainalle voidaan katsoa julkiseksi tueksi esim. silloin, jos yritys saa pankkilainan edullisemmin kuin ilman julkisen sektorin takausta tai silloin, kun julkisen sektorin takaus on edellytyksenä lainan saamiselle. Julkisen sektorin takaus voi muodostua valtiontueksi, mikäli takauksesta ei peritä markkinaehtoista takausmaksua tai takausmaksua ei peritä lainkaan. Valtiontukiosuudeksi katsotaan yksittäisenä tai järjestelmän kautta myönnetyn takauksen oikean markkinahinnan ja takauksesta varsinaisesti maksetun hinnan välinen erotus (komission tiedonanto 2008/C155/02). Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, käytännössä kuitenkin huomattavaa osaa yritysten toiminnoista voidaan tukea. Julkisiin tukiin liittyy ilmoitusmenettely EU:n komissiolle (laajakaistahankkeiden osalta periaatteellinen yleinen ilmoitus on tehty). Slide 33

34 Julkiset tuet (valtion tuet) / valtiontakaus Valtiontakauksella julkinen toimija ottaa vastatakseen takaukseen liittyvästä riskistä. Mikäli julkinen taho ei peri em. valtiontakauksesta markkinaehtoista takausmaksua tai ei peri takausmaksua lainkaan, valtiontakausta voidaan pitää valtiontukena. Valtiontakaustakin arvioidaan em. markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti: olisiko yritys voinut saada takauksen pääomamarkkinoilta vastaavin ehdoin. Arvioinnissa otetaan huomioon mm.: takausmaksun suuruus, rahoituksen määrä ja kesto sekä riskin suuruus. Euroopan komission tiedonannon mukaan takausta ei pidetä valtiontukena, mikäli: lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, takauksen laajuus voidaan mitata, takaus liittyy rahoitustoimeen, takaukselle on asetettu kiinteä enimmäismäärä, takaus ei kata enempää kuin 80 % lainan määrästä ja takauksesta maksetaan markkinahinta (markkinaehtoinen takausmaksu). Kaikkien em. edellytysten tulee täyttyä, jotta valtiontakausta ei pidettäisi valtiontukena. Slide 34

35 Julkiset tuet (valtion tuet) / valtiontakaus Euroopan komissio on lausunut valtiontakauksen ja valtionavustuksen välisestä rajanvedosta seuraavaa (State aid SA (N 62/2010): 100% guarantees of the loan could be considered as compatible with EU state and rules. Even though the guarantee might possibly increase the aid intensity, it could be still regarded as proportionate and necessary to achieve the objective s of the scheme. Euroopan komission valtiontuista ja takauksista antaman tiedonannon (2008/C 155/02) mukaan 80 % rajausta ei sovelleta sellaisen yrityksen rahoittamiseen liittyvään valtion takaukseen, jonka toiminta muodostuu ainoastaan sille tehtäväksi annetusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta ja kun takaajana on se viranomainen, joka on antanut ko. tehtävän. Laajakaistahanke perustuu EU- ja valtiontasoisiin tavoitteisiin. o Laajakaistaverkon rakentamista varten perustettua yritystä voidaan pitää edellä tarkoitetunlaisen yrityksenä. Mainitun perusteella voidaan päätellä, että tietyissä tapauksissa kuntien 100 % takausta ei pidettäisi valtiontukena, vaikka komissio tiedonannon (2008/C 155/02) mukaan suhtautuukin kriittisesti sellaisiin takauksiin, jotka kattavat rahoitussitoumuksen kokonaan tai lähes kokonaan (yli 80 %) ellei jäsenvaltio perustele rahoitussitoumusta asianmukaisesti esim. sen erikoisluonteen perusteella. 100 % takaus voi kuitenkin edellyttää erillistä ilmoitus EU:n komissiolle, mikä voi olla menettelyllisesti aikaa vievää. Slide 35

36 PPP-malli

37 PPP-malli Ns. public-private-partnership malli perustuu julkisen ja yksityisen sektorin pitkäaikaiseen yhteistyösopimukseen, josta sovitaan hanketta aloitettaessa. Laajakaistaverkkohankkeessa PPP-mallin mukainen ratkaisu tarkoittaisi pääpiirteissään, että: Teleyritys suunnittelee ja rakentaa laajakaistaverkon, joka tulee sen omistukseen. Tilaaja ja Teleyritys solmivat pitkäaikaisen palvelusopimuksen, jonka mukaan Tilaaja vastaa sopimuskaudella laajakaistaverkon käyttöön liittyvien ydinpalveluiden tuottamisesta sekä verkon ylläpito- ja käyttökustannuksista. Loppukäyttäjä maksaa Teleyritykselle korvauksen verkon käyttämisestä. Teleyritys voi olla edellä tässä selvityksessä kuvatunlainen osakeyhtiö tai osuuskunta. Slide 37

38 PPP-malli PPP-mallia voidaan kuvata seuraavalla taulukolla: Riskit Tilaaja (Kunta) Teleyritys rahoitus X suunnittelu X rakentaminen X ylläpito X *) X*) ydinpalvelut X tukipalvelut X*) X*) Slide 38

39 Yhteenveto

40 Yhteenveto Laajakaistahankkeiden toteuttaminen edellyttää kuntien aktiivista mukaantuloa. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää niin ikään realistista ja markkinaehtoista liiketoimintasuunnitelmaa, josta on ilmettävä sekä, kuinka laajakaistaverkko voidaan teknisesti ja rahoituksellisesti rakentaa sekä se, kuinka laajakaistaverkkoyritys toimii verkon valmistumisen jälkeen. Käyttöpääoman muodostuksen tulee olla kunnossa rakennusaikaisten rahoituskulujen sekä toiminnan kulujen hoitamiseksi. Verkkoyhtiön ansaintalogiikka kunta loppukäyttäjät operaattorit - sähköyhtiöt - tukkukäyttäjät Slide 40

41 Yhteystiedot Jukka-Pekka Joensuu Partner, Corporate Law Services Tel Mobile Fax P.O. Box 1015 (Itämerentori 2), FI Helsinki, Finland This publication has been prepared for general guidance on matters of interest only, and does not constitute professional advice. You should not act upon the information contained in this publication without obtaining specific professional advice. No representation or warranty (express or implied) is given as to the accuracy or completeness of the information contained in this publication, and, to the extent permitted by law, PricewaterhouseCoopers Oy, its members, employees and agents do not accept or assume any liability, responsibility or duty of care for any consequences of you or anyone else acting, or refraining to act, in reliance on the information contained in this publication or for any decision based on it PricewaterhouseCoopers Oy. All rights reserved. In this document, refers to PricewaterhouseCoopers Oy which is a member firm of PricewaterhouseCoopers International Limited, each member firm of which is a separate legal entity.

Suppea esiselvitys Osuuskuntamallisen laajakaistahankkeen vastuut ja riskit kunnalle

Suppea esiselvitys Osuuskuntamallisen laajakaistahankkeen vastuut ja riskit kunnalle www.pwc.com Suppea esiselvitys Osuuskuntamallisen laajakaistahankkeen vastuut ja riskit kunnalle Sisältö Tausta ja tavoitteet slide 3 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta slide 8 Rahoitus slide

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus

www.pwc.fi PwC:n nimikkeistökartoitus www.pwc.fi :n nimikkeistökartoitus Tullinimikkeellä on merkitystä Luokittelulla tarkoitetaan prosessia, jossa maahantuodulle tavaralle tai vientitavaralle päätetään oikea tullinimike. Tullinimikkeellä

Lisätiedot

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012

www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 www.pwc. Listayhtiöiden vuoden 2011 tilinpäätökset Kesäkuu 2012 IFRS-tilinpäätösselvitys 2011 Selvityksessä tarkasteltiin: Onko yhteisyritysten käsittelytavassa vaihtelevuutta? Mitkä ovat uuden IFRS 11

Lisätiedot

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013

www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa maaliskuu 2013 www.pwc.com Taloushallinto kehittyvässä liiketoiminnassa Agenda Taloushallinto osana yritystoimintaa Taloushallinnon organisointi Kirjanpidon/tilinpäätöksen haasteeet kehittyvässä liiketoiminnassa Sivu2

Lisätiedot

www.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta

www.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta www.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta Taustatilanne Siikajoen kunta on harjoittanut lämpölaitosliiketoimintaa omana toimintanaan - Kunnan omistamalla lämpölaitoksella

Lisätiedot

www.pwc.com Energia-alan näkymät ja investointikyky Energiateollisuuden kevätseminaari 15.5.2014 Turku

www.pwc.com Energia-alan näkymät ja investointikyky Energiateollisuuden kevätseminaari 15.5.2014 Turku www.pwc.com Energia-alan näkymät ja investointikyky Energiateollisuuden kevätseminaari 15.5.2014 Turku Energia-ala arvioi investoivansa yhteensä jopa 25 30 miljardin euron arvosta v 2030 mennessä KAUKOLÄMPÖ

Lisätiedot

Ongelmia Venäjällä: kolme käytännön tapausta

Ongelmia Venäjällä: kolme käytännön tapausta www.pwc.com Ongelmia Venäjällä: kolme käytännön tapausta Suomalainen yritys Venäjällä- Sisäisen valvonnan ensiaskeleet Sisältö Johdanto Korruptiota ja nepotismia Rakkautta ja rahanpesua Kyvytön kirjanpitäjä,

Lisätiedot

Uudistuva säätiölaki - koulutus ja RAY - säätiöt -keskustelutilaisuus

Uudistuva säätiölaki - koulutus ja RAY - säätiöt -keskustelutilaisuus www.pwc.com Uudistuva säätiölaki - koulutus ja RAY - säätiöt -keskustelutilaisuus Säätiöiden tilintarkastus Johanna Perälä, KHT-tilintarkastaja 4 Luku. Tilintarkastus 2 4 Luku. Tilintarkastus 1 Tilintarkastusvelvollisuus

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015

Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015 Kaupunginhallitus 354 08.12.2015 Valtuusto 62 10.12.2015 Pudasjärven kaupungin omavelkaisten takausten muuttaminen Danske Bank Oyj:n Pudasjärven kaupungin laajakaista -hanketta varten myöntämien lainojen

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämishanke*

Sosiaalialan kehittämishanke* Sosiaalialan kehittämishanke* Sosiaalipalveluiden asiakaslähtöiseen kehittämiseen Tampere, 7.11.2008 *connectedthinking Mikko Wennberg LLP PwC Sosiaalialan kehittämisen tulevaisuus Teesit Kehittämistoiminnan

Lisätiedot

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT 1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä

Lisätiedot

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014

Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Yrittäjyys- ja työelämäpäivä 15.5.2014 Finnveran rahoituspalvelut toimintaansa aloittavalle yritykselle Päivi Kiuru, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012

Taltioni osuuskunta. Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Taltioni osuuskunta Sidosryhmätilaisuus Pekka Turunen & Jorma Jaalivaara 10.1.2012 Agenda Osuuskunnan taustat Osuuskuntamallista Taustatyö Osuuskunnan rooli ylätasolla Osuuskunnan perustaminen Perustamisprosessi

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013

OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET. Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 OSUUSKUNTALAIN UUDET MAHDOLLISUUDET Pellervon Päivä 2013 Osuuskuntalakiseminaari Prof. Jukka Mähönen 10.4.2013 2 ENSIKSIKIN: MIKÄ EI MUUTU? Olennaista osuuskunnan tarkoitus (EOKL 1:5) Osuuskunnan toiminnan

Lisätiedot

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa

ESIR:in hyödyntäminen Suomessa ESIR:in hyödyntäminen Suomessa Globaali talous- ja finanssikriisi on vähentänyt investointeja Euroopassa: investointitaso on 15 prosenttia matalampi kuin ennen kriisiä. Taloutta uudistavia investointeja

Lisätiedot

www.pwc.fi DIF- Tietopankkiaamiainen 25.11.2015

www.pwc.fi DIF- Tietopankkiaamiainen 25.11.2015 www.pwc.fi DIF- Tietopankkiaamiainen Ohjelma 8.00 Aamiainen 8.30 Tervetulosanat 8.35 DIF-Tietopankki ja sen käyttö Maarit Aarni-Sirviö, DIF 8.40 DIF-Tietopankin osan Yritysvastuu hallitustyöskentelyssä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Keski-Suomi 3.10.2011

Keski-Suomi 3.10.2011 Keski-Suomi Keski-Suomi, miksi Kuuskaista tarjosi? Samanlainen tilanne kuin Kuusiokunnissa 2000-luvun alussa => 10 vuoden kokemus Suuri kokonaisuus säästää kustannuksia Yhteisrakentaminen Suurempi asiakasmassa

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala

Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen. 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoituksen luotonannon edellytykset Kuntien yhtiöiden rahoittaminen 27.8.2015, Terhi Vainikkala Kuntarahoitus Osa suomalaisen yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta Finanssivalvonta määrittänyt

Lisätiedot

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS

Kiinteäehtoinen laina. Vuosimaksulainan muuttaminen kiinteäehtoiseksi. Koron määrä. Uusi maksusuunnitelma PÄÄTÖS VALTIOKONTTORI Rahoitus Erityisrahoitusjärjestelyt PÄÄTÖS 13.10.14 LOIMAAN,KAUPUNKI DG, a - r, o..(13 i i ' 1 Ol / V Kiinteistö Oy Loimaan Vuokra-asunnot c/o Hulmin Huolto Oy Hannele Vainio Kauppalankatu

Lisätiedot

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe

Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto. 2003 2014 PHe Osuuskunta yhteisönä - verkostoituneen liiketoiminnan yritysmuoto Määritelmä Jäsenmäärä ja pääoma edeltä käsin määräämättömät, voi vaihdella Tarkoituksena on tukea jäsenten taloudenpitoa tai elinkeinotoimintaa

Lisätiedot

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela

Finnvera Oy 3.6.2014. aaj Teijo Kuusela Finnvera Oy 3.6.2014 aaj Teijo Kuusela Asialistalla Yleistä Finnverasta Avainluvut Liiketoiminta-alueet Rahoitusperiaatteita Omitusjärjestelyistä 3.6.2014 [Alatunniste] 2 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 1.4.2014 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera lyhyesti Finnveran rahoitus yrityskaupoissa

Lisätiedot

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin

UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin UUSI OSUUSKUNTALAKI Keskeiset muutokset ja vaikutus osuuskuntiin Pellervo Päivä 2013 Lakiasiainjohtaja Anne Kontkanen Pellervo-Seura ry Miksi uusi osuuskuntalaki? valmistelulle aseteut tavoitteet: osuuskuntien

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI Kh 9.6.2014 175 NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVEN KUNTA Kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Keskustie 2, 01900 NURMIJÄRVI KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan tyypillisimmät haasteet Mihin

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavan Toivakan Verkkoyhtiö Oy:lle Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoittamiseksi

Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavan Toivakan Verkkoyhtiö Oy:lle Keski-Suomen laajakaistahankkeen rahoittamiseksi Kunnanhallitus 184 01.07.2013 Kunnanvaltuusto 80 01.07.2013 Kunnanhallitus 192 08.08.2013 Kunnanvaltuusto 86 15.08.2013 Omavelkaisen takauksen myöntäminen perustettavan Toivakan Verkkoyhtiö Oy:lle Keski-Suomen

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä

Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Hankerahoitusta yrityksille kehitysmaissa ja Venäjällä Asiantunteva kumppani yritysten kehitysmaahankkeisiin Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja

Yrittäjäpolvenvaihdos. Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja Yrittäjäpolvenvaihdos Merja Hautaniemi apulaisaluejohtaja 2 Finnvera edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. lainoja, takauksia

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalaki: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Kuntalaki uudistuu- seminaari Kuntatalo 3.6.2014 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kunta ja markkinat Kunta

Lisätiedot

www.pwc.fi 17th Annual Global CEO Survey Poimintoja Suomen tutkimustuloksista Heikki Paija 22.1.2014

www.pwc.fi 17th Annual Global CEO Survey Poimintoja Suomen tutkimustuloksista Heikki Paija 22.1.2014 www.pwc.fi 17th Annual Global CEO Survey Poimintoja Suomen tutkimustuloksista Heikki Paija 22.1.2014 Tutkimuksen taustaa Globaali tutkimus Yhteensä 1 344 haastattelua 68 maassa Vastaajat suuryrityksiä:

Lisätiedot

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä 2 Yleistä Finnverasta Omistusjärjestelyjen yleisyys ja tavallisimmat ongelmat Mihin Finnvera kiinnittää huomiota omistusjärjestelyjä rahoittaessaan Esimerkkejä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki.

Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. luonnos 2.9.2014 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Yleisiä säännöksiä 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Vakka-Suomen Media Osuuskunta ja sen kotipaikka on Uusikaupunki. 2 Toiminnan tarkoitus ja toimiala

Lisätiedot

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211

SOTE-yritysten kasvu. Helsinki 2.4.2014. Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen Helsinki 2.4.2014 Sari Maaranen, rahoituspäällikkö, Lahden aluekonttori p. 029 460 2211 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014

GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 1 GUMBÖLE GOLF OY OSAKEANTIESITE I/2014 (Yhtiökokouksen valtuutus ja hallituksen päätös 17.12.2013) Antipäätös O007, 4.2.2014 II D-lajin osake YLEISTÄ TAUSTAA Gumböle Golf Oy:n yhtiökokous teki 27.11.2013

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO

FI 1 FI KOMISSION TIEDONANTO FI FI FI KOMISSION TIEDONANTO VALTIONTUKITOIMENPITEITÄ RAHOITUKSEN SAATAVUUDEN TURVAAMISEKSI TÄMÄNHETKISESSÄ FINANSSI- JA TALOUSKRIISISSÄ KOSKEVIEN TILAPÄISTEN YHTEISÖN PUITTEIDEN MUUTTAMISESTA 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : -

I I PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS. Kaupparekisterijärjestelmä : - PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisterijärjestelmä Sivu 1 31.07.2013 : - SÄÄNNÖT Yritys- ja yhteisötunnus: 2555471-2 Yhtiö: Luoteis-Kuhmon kyläverkko-osuuskunta Käsittelevä toimisto: Jäljennöksen

Lisätiedot

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy

OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ. Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy OSUUSKUNTA - MONTA YRITYSTÄ YHDESSÄ Mirja Taipale yritysneuvoja, osuuskunnat Tredea Oy Yksin tai yhdessä osuuskunnan voi perustaa yksin, kaksin, kolmisin ylärajaa ei ole jäsen voi olla luonnollinen henkilö,

Lisätiedot

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS

YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS YRITYSKIINNITYKSEN PANTTAUSSOPIMUS 1. PANTINANTAJA Keski-Suomen Valokuituverkot Oy (y-tunnus: 2556709-7), osoite: Tuurinkyläntie 2, 63610 Tuuri (jäljemäpänä Pantinantaja ) 2. PANTINSAAJAT 1) kunta 2) kunta

Lisätiedot

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT

Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta. Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Cleantech-rahoitus Finnveran näkökulmasta Kansallinen cleantech -investointifoorumi 13.12.2012 toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, TkT Finnveran palvelut Pk-yritysrahoitus (3 mrd ) Lainat ja takaukset Viennin

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani

Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta. 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Savon Kuituverkko Oy - Kuntaomisteisen teleoperaattorin toiminta 30.11.2014 Hyvän valokuituprojektin käytännöt, Kajaani Yhtiön perustamisprosessi 2010 Savon Kuituverkko Oy Yhtiö perustettiin 26.10.2010

Lisätiedot

Euroopan investointipankki lyhyesti

Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan investointipankki lyhyesti Euroopan unionin rahoituslaitoksena tarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta terveen liiketoiminnan edellytykset täyttäviin kestävällä tavalla toteutettaviin investointihankkeisiin,

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut 15.12.2014 Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus Uusi yritystukilaki L 9/2014 on tullut voimaan 1.7.2014. Lakia on tarkennettu erillisellä asetuksella VnA 716/2014,

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

EY:n valtiontukisäännöt

EY:n valtiontukisäännöt EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015

Team Finland. Pia Salokoski. EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Pia Salokoski EU:n tarjoamat kehitysyhteistyömahdollisuudet seminaari 2.10.2015 Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Kuinka mahdollistamme

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään?

Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uusi kuntalakiesitys: Miten kunnan toimintaa markkinoilla koskevia pelisääntöjä selkiytetään? Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuntatalo 3.3.2015

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat.

Toimialoina ovat kaikki kulttuurin ja taiteen alat ja näiden toimintaa välittömästi tai välillisesti tukevat toimialat. Kulttuuriosuuskunta Bertta Osuuskunnan säännöt 1 Toiminimi ja kotipaikka 2 Toimiala Osuuskunnan toiminimi on Kulttuuriosuuskunta Bertta ja sen kotipaikka on Kotka. Osuuskunnan tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Osakas A-osakkeet B-osakkeet

Osakas A-osakkeet B-osakkeet 1 (5) LISÄSOPIMUS 28.2.2013 PÄIVÄTTYYN TAPIOLAN KESKUSPYSÄKÖINTI OY:N OSAKASSOPIMUKSEEN A-lisäosakkeet / VSS-tila 1. OSAPUOLET Osakas A-osakkeet B-osakkeet Finprop Tapiola Oy (Y-tunnus: 1749679-4) 460

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

RAUTAVAARAN KUNTA KOKOUSKUTSU NRO 13/2014 Kunnanhallitus 14.07.2014

RAUTAVAARAN KUNTA KOKOUSKUTSU NRO 13/2014 Kunnanhallitus 14.07.2014 KOKOUSKUTSU NRO 13/2014 Kunnanhallitus 14.07.2014 KOKOUSAIKA Perjantai 18.7.2014 klo 10.00 - KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELTÄVÄT ASIAT: Asia Sivu Liite 1 361 187 Kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot