Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www.pwc.com Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011"

Transkriptio

1 Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011

2 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet slide 3 2. Rahoitusmallit / osakeyhtiö slide Rahoitusmallit / osuuskunta slide Rahoittajat ja vakuudet slide Julkiset tuet slide PPP-malli slide Yhteenveto slide Yhteystiedot slide 40 Slide 2

3 Tausta ja tavoitteet

4 Tausta ja tavoitteet /periaatepäätös Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Taajamissa perinteiset teleyritykset rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti. Tavoitteena saavuttaa näin noin 95 % hankkeen em. tavoitteesta. Haja-asutusalueilla nopeiden yhteyksin rakentaminen saattaa edellyttää julkista tukea, jota maksavat kunnat, valtio ja EU. Laajakaistahankkeille on käytettävissä julkista tukea noin 130 milj. e (valtio 66 milj. e, EU 25 milj. e ja kunnat 40 mil. e). o o Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Julkista tukea myönnetään ainoastaan niille hankkeille, joita ei saada toteutettua kaupallisesti. Perinteiset teleyritykset ovat rakentaneet 18 %, kunnat 8 % ja muut uuden tyyppiset toimijat (esim. kuntien perustamat osakeyhtiöt tai hanketta varten perustetut osuuskunnat) 74 % toteutetuista laajakaistaverkoista (FTTH Europe 2011). Slide 4

5 Tausta ja tavoitteet /maksuosuudet Laajakaistalain (1186/2009) mukaan laajakaistahankkeen kustannukset jakautuvat seuraavasti: 1/3 kustannuksista maksaa verkon rakentava teleyritys 1/3 kustannuksista maksaa kunta 1/3 kustannuksista maksaa valtio (tai EU). Sitä, millä tavoin kunta suorittaa maksuosuutensa, ei ole säädetty laissa eikä määritelty ko. lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 176/2009). Yleisesti ymmärrettynä voidaan katsoa, että maksuosuuden suorittaminen tarkoittaa lopullista suoritusta. Kunta voi siten suorittaa oman osuutensa rahasuorituksena (avustuksena). Lain sanamuodon mukaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan estettä sillekään, että kunta suorittaisi maksuosuutensa pääomasijoituksena tai jopa pääomalainana, mikäli sijoitus tai pääomalaina on tosiasiallisesti tai nimenomaisten ehtojensa mukaan sellainen, ettei niiden pääoma palaudu kunnalle eikä kunta tule saamaan niistä tuottoa (jäljempänä erikseen). Valtionavustus maksetaan jälkikäteen korvattavia kuluja vastaan. Slide 5

6 Tausta ja tavoitteet / toteuttamismallit Laajakaistahankkeita voidaan toteuttaa pääsääntöisesti seuraavalla kolmella tavalla: 1. Verkon rakentaa perinteinen teleyritys markkinaehtoisesti. Perinteisten teleyritysten taloudellinen asema on vahva ja ne voivat toteuttaa verkkohankkeen ilman tai lähes ilman ulkopuolista velkarahoitusta. 2. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu uusi osakeyhtiö, jossa on osakkeenomistajina kuntia ja mahdollisesti myös muita pääomasijoittajia tai osuuskunta. 3. Verkon rakentaminen toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ns. PPP-mallilla. Erilaiset toteutusmallit edellyttävät erilaista rahoitusta ja erilaiset rahoitusmallit puolestaan erilaisia vakuusjärjestelyitä. Toteutusmallin valinnalla on lisäksi vaikutusta hanketta varten saataviin julkisiin tukiin. Tässä selvityksessä tarkastellaan haja-asutusalueille rakennettavan laajakaistaverkon rakentamiseen liittyviä rahoituskysymyksiä ja kohdissa 2 ja 3 tarkoitettuja malleja hankkeiden toteuttamiseksi. Slide 6

7 Tausta ja tavoitteet / EIB:n hyväksyttävien projektikustannusten määritelmä Teknologia EIB laina Yritys Hyväksyttävät kustannukset m 5m 3m Hallinto 7m 5m 2m Rakentaminen 60m 50m 15m Muut Vuosittaiset kustannukset, yhteensä 8m 5m 5m 85m 65m 25m 1 Projektin kokonaiskustannukset Min. EIB laina 7,5m 175m 2 Max. EIB laina 87,5m (50%) luottoriskiraja Joko/tai Slide 7

8 Taso 1 Taso 2 pääoma Taso 3 Tausta ja tavoitteet / Laajakaistaverkon konsepti Loppukäyttäjät Palveluyritys Palveluyritys Verkko operaattori yritys pääoma Passiivi infrastruktuuriyritys pääoma velka velka Edistäjä A Edistäjä B Edistäjä C Slide 8

9 Tausta ja tavoitteet / lähestymistapa A B C Valtio (1/3) Teleyritys (1/3) Kunta (1/3) Rahoittaja Takaaja B Perinteinen teleyritys Kunnan omistama yhtiö Osuuskunta Rahoitus Projektinaikainen Toiminnallinen Slide 9

10 Rahoitusmallit / osakeyhtiö

11 Rahoitusmallit/ osakeyhtiö Kunnan pääomasijoitus e osakepääomaan Rahaa kunnalta 1/3 = kunnan maksuosuus Muun pääomasijoittajan sijoitus 1/3 = yrityksen oma maksuosuus Valtionavustus 1/3 Hankkeen rahoitus omalla pääomalla Hankkeen rahoitus omalla ja vieraalla pääomalla Kunnan pääomasjoitus (osakepääoma + SVOP) 1/3 = kunnan maksuosuus Rahalaitoksen laina 1/3= yrityksen maksuosuus Valtionavustus 1/3 Kunnan pääomasijoitus (osakepääoma + SVOP) 1/3 = kunnan maksuosuus Muun pääomasijoittajan osuus 1/3 = yrityksen oma maksuosuus Valtionavustus 1/3 Hankkeen rahoitus omalla pääomalla Hankkeen rahoitus vieraalla pääomalla Kunnan pääomasijoitus osakepääomaan Rahaa kunnalta 1/3 = kunnan maksuosuus Laina rahoituslaitokselta 1/3 = yrityksen maksuosuus Valtionavustus 1/3 Slide 11

12 Rahoitusmallit / osakeyhtiö Laajakaistaverkon rakentaminen edellyttää kahdenlaista rahoitusta: 1. rahoitusta verkon rakentamiseksi sekä 2. rahoitusta toiminnan ajalle. Hankkeen rahoitus voi perustua oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen tai vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Oman pääoman ehtoisessa rahoitusmallissa osakkeenomistajat eli tässä tapauksessa uuden teleyhtiön perustavat kunnat sekä mahdollisesti muut ulkopuoliset pääomasijoittajat sijoittavat yhtiön omaan pääomaan joko sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan riittävästi varoja laajakaistaverkon rakentamiseksi sekä uuden yhtiön toiminnan käynnistämiseksi. Vieraan pääoman ehtoisessa rahoituksessa laajakaistaverkko rakennetaan ja toiminta aloitetaan velkarahoituksen turvin. Molemmissa tapauksissa uudella teleyrityksellä tulee olla toimiva, realistinen ja markkinaehtoinen liiketoimintasuunnitelma, jonka perusteella rahoittaja (pääomasijoittaja tai lainan antaja) tai vakuuden antaja voi vakuuttua hankkeen kannattavuudesta ja toimivuudesta. Slide 12

13 Rahoitusmallit /oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääomasijoitus Pääomasijoitus voidaan tehdä joko sidottuun omaan pääomaan (osakepääoma) tai vapaaseen omaan pääomaan (sijoitetun oman pääoman rahasto, SVOP). OYL:n (624/2006) mukaan osakeyhtiön minimiosakepääoma on euroa. OYL ei edellytä muita sijoituksia yhtiöön. Osakkeiden merkintähinta voidaan kirjata osakepääomaan tai minimiosakepääoman ylittävältä osin SVOP:iin. Osakkeet voidaan merkitä ja pääomasijoitus tehdä osakeyhtiötä perustettaessa tai milloin tahansa myöhemmin osakeannin tai esim. erityisen oikeuden (optio tai vaihtovelkakirjalaina) perusteella tai ilman, että yhtiö antaa sijoitusta vastaan osakkeita. Nykyisin suuntauksena on sidotun oman pääoman kohtuullisen alhainen määrä ja vastaavasti vapaan oman pääoman suurempi osuus yhtiön omasta pääomasta. Slide 13

14 Rahoitusmallit /oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääoman tuotto ja palauttaminen Osakeyhtiö voi jakaa osakkeenomistajilleen osinkona tilikauden ja aikaisempien tilikausien voiton (vähennettynä mahdollisilla aikaisempien tilikausien tappioilla). Yhtiön toiminta voi myös edellyttää voiton jättämistä yhtiöön. Osakkeenomistajat voivat jo etukäteen sopia osakassopimuksella osingonjaosta tai voiton käyttämisestä yhtiön toimintaan. Määräys voiton käyttämisestä voidaan ottaa myös yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestysmääräyksellä voidaan myös rajoittaa oikeutta vähemmistöosinkoon, jos kaikki osakkeenomistajat antavat tähän suostumuksensa. Sidottu ja vapaa pääomaa voidaan palauttaa osakkeenomistajille. Sidotun oman pääoman palauttamiseen liittyy korostettu velkojien suoja eli sidottua omaa pääomaa voidaan palauttaa vain ns. velkojiensuojamenettelyä noudattaen. Vapaan oman pääoman palauttaminen ei vaadi velkojien kuulemista ja se vastaa menettelyltään osingonjakoa. Osakkeenomistajat voivat sopia pääoman palauttamiseen liittyvistä periaatteista ja rajoituksista osakassopimuksessa. Pääomansijoitus on lähtökohtaiselta luonteeltaan pysyvä sijoitus yhtiöön. Mikäli pääomalle kertyvän tuoton maksamista on etukäteen sitovasti rajoitettu ja mahdollisuutta tuottoon ei käytännössä ole, pääomasijoitus muodostuu tosiasiallisesti lopulliseksi suoritukseksi teleyritykseen (kunnan sijoitus = kunnan maksama avustus). Slide 14

15 Rahoitusmallit / oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääomalaina Lisäksi yhtiö voi saada ns. pääomalainaa (OYL 12 luku). Pääomalaina on ns. välirahoitusinstrumentti, jolla on sekä oman että vieraan pääoman tunnusmerkit. Pääomalaina on myös ns. viimesijainen laina, sillä se voidaan konkurssissa maksaa vasta muiden lainojen maksamisen jälkeen. Myös toiminnan aikana pääomalainan pääoman ja koron maksua on rajoitettu, jotta pääoman tai koron maksu ei vaaranna yhtiön muiden velkojen maksamista. Lähtökohtaisesti pääomalaina on velkaa, sillä oikeus sijoituksen takaisinsaantiin ja tuottoon on pääomalainan velkojalla. Pääomalainaa voidaan kuitenkin pitää mm. pääoman ja koron maksamiseen liittyvien yhtiön taseasemaan sidottujen rajoitusten vuoksi oman pääoman tyyppisenäkin eränä. Lisäksi pääomalaina voidaan velkojan suostumuksella muuntaa nimenomaisesti sidotun tai vapaan oman pääoman eräksi. Mainittu suostumus voidaan antaa jo lainasopimusta tehtäessä, jolloin pääomalainan luonteen voitaneen katsoa lähestyvän pikemminkin pysyvää sijoitusta kuin olevan takaisin maksettavaa velkaa. Mikäli pääomalainan antaa kunta, lainaa voitaisiin ainakin joissakin tilanteissa pitää osana kunnan maksuosuutta laajakaistahankkeen kustannuksista. Slide 15

16 Rahoitusmallit / vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Vieraan pääoman ehtoisessa ratkaisussa teleyritys rahoittaa 1/3 osuutensa laajakaistaverkon rakentamisesta ja toiminnan käynnistämisestä velkarahalla. Teleyritys voi hakea lainan liikepankeilta tai vaihtoehtoisesti kunta voi hakea lainan liikepankilta ja/tai esim. Finnveralta ja lainata varat edelleen teleyritykselle. Vieraan pääoman rahoitukseen liittyy aina vakuuskysymys; lähtökohtaisesti lainaa voi saada ainoastaan turvaavaa vakuutta vastaan (vakuuskysymyksiä käsitellään jäljempänä erikseen). Lisäksi vieraan pääoman rahoitukseen liittyy velallisen kyky huolehtia rahoituskuluista eli teleyrityksellä tulee olla käyttövaroja, joilla se maksaa lainan korot ja takausmaksut hankkeen rakentamiskulujen lisäksi. Slide 16

17 Rahoitusmallit / osuuskunta

18 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Osuuskunta Säännelty osuuskuntalaissa ( /1488) Yhteisö, jonka jäsenmäärää tai osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty Tarkoituksena jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla Jäsenet eivät henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista Perustajina vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi. Laadittava perustamiskirja ja ilmoitettava osuuskunta rekisteröitäväksi Teleyritys voi toimia palveluntarjoajana osuuskunnalle, perinteistä puhelinyhtiörakennetta lukuun ottamatta teleyritykset eivät ole olleet kiinnostuneita olemaan omistajina osuuskunnissa Slide 18

19 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Sijoittaminen Osuuskunnan jäseneksi tulee ottamalla osuuksia ja maksamalla niistä osuuskunnan säännöissä määrätty maksu. Osuusmaksut ovat samansuuruisia ja kaikki osuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet osuuskunnassa. Säännöt voivat myös sisältää liittymismaksun, kun jäsenyys alkaa tai kun jäsenen osuuksien lukumäärä lisätään. Säännöissä voidaan myös määrätä, että osuuskunta voi antaa lisä-osuuksia tai sijoitusosuuksia, joista maksetaan lisä- tai sijoitus-osuusmaksua. o o Lisä- ja sijoitus-osuudet voidaan tarjota myös muille kuin osuuskunnan jäsenille. Säännöissä voidaan määrätä, että lisä-osuudet tuottavat erilaiset oikeudet ja velvoitteet. Slide 19

20 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Tuotto Jäsenille voidaan jakaa osuuskunnan ylijäämästä korkoa, ylijäämänpalautusta tai muuta tuottoa. Säännöissä voi määrätä etteivät lisä- tai sijoitus-osuudet oikeuta korkoon tai muuhun tuottoon. Palautus Kun jäsenyys päättyy osuuskunnassa on jäsenellä oikeus saada osuusmaksunsa, lisäosuusmaksunsa tai sijoitusosuusmaksunsa takaisin tietyin edellytyksin. Slide 20

21 Osuuskuntamalli lainsäädännöllinen perusta Osuuskunnan jäsenet (esim. maaseudulla muutama maatila.) Ei-jäsenet (esim. kunta) Osuus maksu/ lisäosuus maksu/sij oitusosuu smaksu Korko, ylijäämän palautus, muu tuotto Osuuskunta Osuuspääoma Lisäosuuspääoma Sijoituspääoma Pääomalaina Jäsenmaksuista kertyvää pääomaa ei voida ennakolta tietää, joten osuuskunta on rahoittajille suurempi riski. Kunta ei voi olla osuuskunnan perustaja. Slide 21

22 Osuuskuntamalli rahoitusvaihtoehtona Pääoma Jäsenet Tuki (1/3) Vakuus Osuuskunta Avustus etukäteen (1/3) Kunta Valtio Laina (1/3) Rahoituslaitos Rahoituslaitos (esim. Finnvera) Takaus Slide 22

23 Rahoittajat ja vakuudet

24 Rahoittajat European Investment Bank European Investment Bank (Euroopan investointipankki, EIP) on EU jäsenvaltioiden omistama rahoituslaitos. EIP myöntää lainoja sekä yksityisille että julkisille hankkeille EU:ssa, joiden täytyy olla EIP:n kelpoisuusvaatimusten mukaisia (esim. kuntien infrastruktuurihankkeet). Rahoitus kohdennetaan selkeästi rajattuihin hankkeisiin mm. liikenne- ja viestintäyhteydet -sektorilla. EIP:n rahoitusosuus on 50 % hankkeen kustannuksista. Jos hankkeen arvo on <25 MEUR EIB rahoittaa hanketta paikallisten pankkien kautta. Lainahakemuksen käsittelyaika voi tyypillisesti kestää noin 5 kuukautta. EIB voi myös antaa takauksia senior tai juniorlainoille. Slide 24

25 Rahoittajat Nordiska Investeringsbanken Nordiska Investeringsbanken (NIB) on kansainvälinen rahoituslaitos, jonka omistaa pohjoismaat ja Baltian maat. NIB myöntää pitkä-aikaisia lainoja sekä takauksia julkisille ja yksityisille toimijoille ja julkisen sektorin toimijoille. o o NIB rahoittaa hankkeita, jotka edistävät kilpailukykyä ja parantaa ympäristöä. NIB:n fokusalueita ovat energia, ympäristö, kuljetus, logistiikka ja viestintä sekä innovaatio. Pienille ja keskisuurille toimijoille myönnetään lainoja ja takauksia välittäjien kautta. Lainahakemuksia voidaan lähettää NIB:n lainaosastolle. Lainahakemukseen ei ole muotovaatimuksia. Slide 25

26 Rahoittajat / Kuntarahoitus Kuntarahoitus on luottolaitos, joka tarjoaa rahoituspalveluita Suomen kuntasektorin investointeihin sekä valtion tukemaan asuntotuotantoon. Kuntarahoitus tarjoaa kunnille ja kuntayhtiöille sekä lyhyt- että pitkäaikaista rahoitusta. o o Merkittävä osa Kuntarahoituksen myöntämästä rahoituksesta käytetään erilaisiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Kuntarahoituksen myöntämien lainojen nostot keskitytetään tiettyihin nostopäiviin. Rahoitusta voi hakea täyttämällä Kuntarahoituksen tarjouspyyntölomaketta. Slide 26

27 Rahoittajat / Finnvera Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja, joka tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera myöntää lainoja ja takauksia lähinnä pk-yrityksille. o o Esimerkkeinä Finnveran myöntämistä lainoista ovat investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä kehittämislainoja (lainan enimmäismäärä hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla rajoitettu). Finnvera tarjoaa omavelkaisia takauksia vakuudeksi yritysten rahoitustarpeisiin eri vaiheissa esim. perustaminen, investoinnit ja kasvu. Lainaa tai takausta voidaan hakea sähköisesti Finnveran kotisivujen kautta. Slide 27

28 Rahoittajat / liikepankit Liikepankki on osakeyhtiömuotoinen talletuspankki, joka toimii tavoitteenaan tuottaa voittoa omistajilleen. Esimerkkeinä liikepankeista ovat Nordea pankki, Aktia pankki, Pohjola pankki, Tapiola pankki ja Sampo pankki. Liikepankkien laina- ja pankkitakausvaihtoehdot vaihtelevat kyseisen pankin tarjonnan mukaan. o Edellä mainituista liikepankeista, löytyy Nordealta myös kunnille räätälöidyt pitkä-aikaiset lainat (kuntaluotto). Slide 28

29 Rahoittajat / Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Rahoitusta Tekesiltä voi saada merkittävää uutuusarvoa sisältäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tekes rahoittaa osan kustannuksista, osa rahoituksesta tulee projektin toteuttajilta. Rahoituksesta on avustusta noin 70 prosenttia ja tuotekehityslainoja 30 prosenttia. Julkisten palvelujen tarjoajat voivat saada Tekesiltä rahoitusta kehitysprojekteihin, joilla tavoitellaan merkittävää parannusta julkisten palveluiden tuottamisessa. - Rahoitettavien hankkeiden ominaisuuksista edellytetään erityisesti: 1. uuden osaamisen luomista 2. toimijoiden keskinäistä verkottumista 3. laadun ja tuottavuuden kehittymistä julkisten organisaatioiden toiminnassa Hakemus lähetetään Tekesiin käyttämällä heidän sähköistä palvelua. Tekes ilmoittaa EU-komissiolle erikseen tutkimus- ja kehitysprojekteille myönnettävät yksittäiset tuet, jotka täyttävät tietyt edellytykset, jolloin suunniteltua tukea ei voida myöntää ennen kuin komissio on ilmoittanut, että se ei vastusta sitä. Slide 29

30 Vakuudet / käsitteet Esinevakuudet Vakuus annetaan aina jonkin suorituksen vakuudeksi, esim. panttioikeus tiettyyn esineeseen velan maksamisen vakuudeksi. Esinevakuudet jaetaan omistusvakuuksiin ja rasitusvakuuksiin. Omistusvakuus rakentuu velkojan omistusoikeuden varaan (omistuksenpidätys) ja rasitusvakuus rakentuu omistusoikeutta rajoittavan ja rasittavan erityisen esinekohtaisen oikeuden varaan (esim. panttioikeus). Takaus Takauksella tarkoitetaan sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen velkojalle toisen henkilön (velallisen) velvoitteesta (Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 1999/361). Julkisen sektorin yrityksille myöntämät yksittäiset takaukset voivat tietyissä tapauksissa muodostaa kiellettyä valtiontukea. Takausmaksu on yleensä tietty asianmukainen prosenttimäärä takausvastuusta, jonka velallinen maksaa takaajalle takaajan ottamasta riskistä takauksen myöntämisen yhteydessä. Yrityskiinnitys Yrityskiinnityksellä tarkoitetaan elinkeinoharjoittajan omistamaan elinkeinotoimintaan kuuluvaan irtaimeen omaisuuteen kohdistuva kiinnitys, jonka hallinta jää elinkeinonharjoittajalle (Yrityskiinnityslaki 1984/634). Slide 30

31 Vakuudet /rahoittajien käytäntö Voiko laajakaistaverkko käyttää vakuutena? Jotta irtain omaisuus olisi panttikelpoinen, sen on oltava: 1) riittävästi yksilöitävissä ja 2) luovutus- ja ulosmittauskelpoinen Olemme selvittäneet Finnveran ja Kuntarahoituksen yleistä käytäntöä koskien vakuuksien käyttöä. o o Finnvera. Pääperiaatteena osakeyhtiön osalta vaaditaan yleistakaussitoumus pääosakkailta. Vaihtoehtoisista vakuuksista, esim. laajakaistaverkon käytöksestä vakuutena, voidaan kuitenkin keskustella tapauskohtaisesti. Kuntarahoitus. Kuntarahoituksen myöntämät lainat ovat vakuudettomia. Kuntarahoitus vaatii ainoastaan kunnalta omanvelkaisen takauksen. Rahoituslaitokset ovat yleisesti suhtautuneet kielteisesti laajakaistaverkon käyttämiseen vakuutena heidän myöntämistä lainoista. o Kaikki pankit eivät kuitenkaan poissulje vaihtoehtoa, että laajakaistaverkkoa käytettäisiin lainan vakuutena. Suurimpina haasteina nähdään vakuusarvon määritys ja sopimusrakenteen luominen verkon käyttöoikeuksiin tapauksessa jossa tämä kaatuisi pankille. Slide 31

32 Julkiset tuet

33 Julkiset tuet (valtion tuet) / yleistä EY:n perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille. Tuen muodolla ei ole merkitystä; niin suora rahasuoritus kuin esimerkiksi markkinahintaa halvempi vuokrakin voidaan katsoa tueksi. Rahoituksen osalta tukea arvioidaan ns. markkinataloussijoittajaperiaatteen perusteella: kysymyksessä ei ole valtiontuki, jos yritys olisi voinut saada vastaavan rahoituksen tavanomaisilla ehdoilla yksityisillä pääomamarkkinoilla. Myös julkisen sektorin takaus lainalle voidaan katsoa julkiseksi tueksi esim. silloin, jos yritys saa pankkilainan edullisemmin kuin ilman julkisen sektorin takausta tai silloin, kun julkisen sektorin takaus on edellytyksenä lainan saamiselle. Julkisen sektorin takaus voi muodostua valtiontueksi, mikäli takauksesta ei peritä markkinaehtoista takausmaksua tai takausmaksua ei peritä lainkaan. Valtiontukiosuudeksi katsotaan yksittäisenä tai järjestelmän kautta myönnetyn takauksen oikean markkinahinnan ja takauksesta varsinaisesti maksetun hinnan välinen erotus (komission tiedonanto 2008/C155/02). Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, käytännössä kuitenkin huomattavaa osaa yritysten toiminnoista voidaan tukea. Julkisiin tukiin liittyy ilmoitusmenettely EU:n komissiolle (laajakaistahankkeiden osalta periaatteellinen yleinen ilmoitus on tehty). Slide 33

34 Julkiset tuet (valtion tuet) / valtiontakaus Valtiontakauksella julkinen toimija ottaa vastatakseen takaukseen liittyvästä riskistä. Mikäli julkinen taho ei peri em. valtiontakauksesta markkinaehtoista takausmaksua tai ei peri takausmaksua lainkaan, valtiontakausta voidaan pitää valtiontukena. Valtiontakaustakin arvioidaan em. markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti: olisiko yritys voinut saada takauksen pääomamarkkinoilta vastaavin ehdoin. Arvioinnissa otetaan huomioon mm.: takausmaksun suuruus, rahoituksen määrä ja kesto sekä riskin suuruus. Euroopan komission tiedonannon mukaan takausta ei pidetä valtiontukena, mikäli: lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, takauksen laajuus voidaan mitata, takaus liittyy rahoitustoimeen, takaukselle on asetettu kiinteä enimmäismäärä, takaus ei kata enempää kuin 80 % lainan määrästä ja takauksesta maksetaan markkinahinta (markkinaehtoinen takausmaksu). Kaikkien em. edellytysten tulee täyttyä, jotta valtiontakausta ei pidettäisi valtiontukena. Slide 34

35 Julkiset tuet (valtion tuet) / valtiontakaus Euroopan komissio on lausunut valtiontakauksen ja valtionavustuksen välisestä rajanvedosta seuraavaa (State aid SA (N 62/2010): 100% guarantees of the loan could be considered as compatible with EU state and rules. Even though the guarantee might possibly increase the aid intensity, it could be still regarded as proportionate and necessary to achieve the objective s of the scheme. Euroopan komission valtiontuista ja takauksista antaman tiedonannon (2008/C 155/02) mukaan 80 % rajausta ei sovelleta sellaisen yrityksen rahoittamiseen liittyvään valtion takaukseen, jonka toiminta muodostuu ainoastaan sille tehtäväksi annetusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta ja kun takaajana on se viranomainen, joka on antanut ko. tehtävän. Laajakaistahanke perustuu EU- ja valtiontasoisiin tavoitteisiin. o Laajakaistaverkon rakentamista varten perustettua yritystä voidaan pitää edellä tarkoitetunlaisen yrityksenä. Mainitun perusteella voidaan päätellä, että tietyissä tapauksissa kuntien 100 % takausta ei pidettäisi valtiontukena, vaikka komissio tiedonannon (2008/C 155/02) mukaan suhtautuukin kriittisesti sellaisiin takauksiin, jotka kattavat rahoitussitoumuksen kokonaan tai lähes kokonaan (yli 80 %) ellei jäsenvaltio perustele rahoitussitoumusta asianmukaisesti esim. sen erikoisluonteen perusteella. 100 % takaus voi kuitenkin edellyttää erillistä ilmoitus EU:n komissiolle, mikä voi olla menettelyllisesti aikaa vievää. Slide 35

36 PPP-malli

37 PPP-malli Ns. public-private-partnership malli perustuu julkisen ja yksityisen sektorin pitkäaikaiseen yhteistyösopimukseen, josta sovitaan hanketta aloitettaessa. Laajakaistaverkkohankkeessa PPP-mallin mukainen ratkaisu tarkoittaisi pääpiirteissään, että: Teleyritys suunnittelee ja rakentaa laajakaistaverkon, joka tulee sen omistukseen. Tilaaja ja Teleyritys solmivat pitkäaikaisen palvelusopimuksen, jonka mukaan Tilaaja vastaa sopimuskaudella laajakaistaverkon käyttöön liittyvien ydinpalveluiden tuottamisesta sekä verkon ylläpito- ja käyttökustannuksista. Loppukäyttäjä maksaa Teleyritykselle korvauksen verkon käyttämisestä. Teleyritys voi olla edellä tässä selvityksessä kuvatunlainen osakeyhtiö tai osuuskunta. Slide 37

38 PPP-malli PPP-mallia voidaan kuvata seuraavalla taulukolla: Riskit Tilaaja (Kunta) Teleyritys rahoitus X suunnittelu X rakentaminen X ylläpito X *) X*) ydinpalvelut X tukipalvelut X*) X*) Slide 38

39 Yhteenveto

40 Yhteenveto Laajakaistahankkeiden toteuttaminen edellyttää kuntien aktiivista mukaantuloa. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää niin ikään realistista ja markkinaehtoista liiketoimintasuunnitelmaa, josta on ilmettävä sekä, kuinka laajakaistaverkko voidaan teknisesti ja rahoituksellisesti rakentaa sekä se, kuinka laajakaistaverkkoyritys toimii verkon valmistumisen jälkeen. Käyttöpääoman muodostuksen tulee olla kunnossa rakennusaikaisten rahoituskulujen sekä toiminnan kulujen hoitamiseksi. Verkkoyhtiön ansaintalogiikka kunta loppukäyttäjät operaattorit - sähköyhtiöt - tukkukäyttäjät Slide 40

41 Yhteystiedot Jukka-Pekka Joensuu Partner, Corporate Law Services Tel Mobile Fax P.O. Box 1015 (Itämerentori 2), FI Helsinki, Finland This publication has been prepared for general guidance on matters of interest only, and does not constitute professional advice. You should not act upon the information contained in this publication without obtaining specific professional advice. No representation or warranty (express or implied) is given as to the accuracy or completeness of the information contained in this publication, and, to the extent permitted by law, PricewaterhouseCoopers Oy, its members, employees and agents do not accept or assume any liability, responsibility or duty of care for any consequences of you or anyone else acting, or refraining to act, in reliance on the information contained in this publication or for any decision based on it PricewaterhouseCoopers Oy. All rights reserved. In this document, refers to PricewaterhouseCoopers Oy which is a member firm of PricewaterhouseCoopers International Limited, each member firm of which is a separate legal entity.

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing

Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing www.pwc.fi/forensics Taloudelliset väärinkäytökset: kansainvälinen uhka liiketoiminnalle Whistleblowing Agenda 1. Whistleblowing tutkimuksen valossa 2. Lainsäädännön asettamat vaatimukset 3. Whistleblowing-järjestelmän

Lisätiedot

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry

Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry www.pwc.com Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry Urheilujuridiikan päivä Juha Laitinen Yleishyödyllinen yhteisö (TVL 22 ) 1) Toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi -

Lisätiedot

www.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta

www.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta www.pwc.com Kaukolämpöliiketoiminnan yhtiöittäminen ja alv Siikajoen kunta Taustatilanne Siikajoen kunta on harjoittanut lämpölaitosliiketoimintaa omana toimintanaan - Kunnan omistamalla lämpölaitoksella

Lisätiedot

Tarkastusvaliokuntaa koskevia säännöksiä

Tarkastusvaliokuntaa koskevia säännöksiä www.pwc.fi Tarkastusvaliokuntaa koskevia säännöksiä Tilintarkastus direktiivin 39 artiklan implementointi Joulukuu 2015 Yleistä Tilintarkastusdirektiivin 39 artikla. Voimassa oleva säännös luottolaitoslaissa

Lisätiedot

Palkkarakennekyselyn tuloksista Sisäiset tarkastajat ry Kari Storckovius Kuukausikokous BDO Oy tammikuu 2011

Palkkarakennekyselyn tuloksista Sisäiset tarkastajat ry Kari Storckovius Kuukausikokous BDO Oy tammikuu 2011 www.pwc.com Palkkarakennekyselyn tuloksista Sisäiset tarkastajat ry Kari Storckovius Kuukausikokous BDO Oy Agenda Kyselyn taustaa Palkkatasosta Palkkauksen rakenne ammattiryhmittäin Palkkauksen rakenne

Lisätiedot

Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute

Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute www.pwc.fi Vuoden Arviointikertomuskilpailun palaute Lieksan kaupunki Lieksan kaupunki Hyvät tarkastuslautakunnan jäsenet, Kiitos osallistumisestanne Vuoden Arviointikertomus kilpailuun! Olette osoittaneet

Lisätiedot

Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti

Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti www.pwc.com Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti 20.9.2012 Tausta ja tavoitteet Tausta ja tavoitteet / periaatepäätös Valtioneuvosto teki 4.1.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Yritysvastuu osana yrityskauppoja toukokuu 2016

Yritysvastuu osana yrityskauppoja toukokuu 2016 www.pwc.com Yritysvastuu osana yrityskauppoja toukokuu 2016 Ohjelma Tervetulosanat ja DIF-Tietopankin osan Yritysvastuu ja hallitus esittely Sirpa Juutinen, Vastuullisuuskysymykset yritysfuusioiden integraatioprosessissa

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus. Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 25.IX.2007 K(2007) 4297 lopull. Asia: Valtiontuki N 715/2006 - Suomi. Finnvera Oyj:n verovapaus Arvoisa ulkoministeri 1. MENETTELY 1. Suomen viranomaiset ilmoittivat komissiolle

Lisätiedot

Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti. Jukka-Pekka Joensuu

Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti. Jukka-Pekka Joensuu www.pwc.com Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti 7.6.2011 Jukka-Pekka Joensuu Tausta ja tavoitteet Tausta ja tavoitteet / periaatepäätös Valtioneuvosto teki 4.1.2008

Lisätiedot

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT 1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä

Lisätiedot

www.pwc.fi DIF- Tietopankkiaamiainen 25.11.2015

www.pwc.fi DIF- Tietopankkiaamiainen 25.11.2015 www.pwc.fi DIF- Tietopankkiaamiainen Ohjelma 8.00 Aamiainen 8.30 Tervetulosanat 8.35 DIF-Tietopankki ja sen käyttö Maarit Aarni-Sirviö, DIF 8.40 DIF-Tietopankin osan Yritysvastuu hallitustyöskentelyssä

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO

SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO 1 ESITYS KUNTA/KUNNANHALLITUS SAVON KUITUVERKKO OY:N VALOKUITUVERKON OMISTAJUUDEN SIIRTO Savon Kuituverkko Oy on esittänyt Tuusniemen kunnan koolle kutsumassa osakaskokouksessa 23.9.2015 omistajakunnilleen

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1

SIJOITUSRISKIEN TARKASTELU 1/2 1 Disclaimer This material has been prepared by Sunduka Oy, a Finnish limited liability company (the Company ), solely for the purpose of providing prospective investors with general financial and other

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05. Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO 1307/02.05.06/2016 RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä (puh. 040

Lisätiedot

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä

Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Valtiontuet syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen esteenä Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Laskentatoimen asiantuntija Outi Vilén Esityksen sisältö Valtiontuet tuotantotukilaissa

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. 1 8.11.2016 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 8.11.2016 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset

Omistusasuntolainojen valtiontakaukset Valtiokonttori OHJE 1 (6) Omistusasuntolainojen valtiontakaukset 1 Omistusasuntolainat Omistusasuntolainojen valtiontakauksia ja takauskorvauksen maksua sääntelee laki omistusasuntolainojen valtiontakauksesta

Lisätiedot

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet

Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet Aktiivista omistajuutta vai varallisuutta kasvattavaa varainhoitoa - uuden säätiölain mahdollisuudet - Juha Viertola Oikeustieteen lisensiaatti 12.1. SÄÄTIÖN VARAT ON SIJOITETTAVA VARMALLA JA TULOA TUOTTAVALLA

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA

MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Muutokset alleviivattu 1(5) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille Rahoituspainotteisen rahoitus- ja vakuutusryhmittymän emoyritykselle MÄÄRÄYS OSAKKEEN- JA KIINTEISTÖOMISTUKSEN ILMOITTAMISESTA Rahoitustarkastus

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Apotti Ab:lle 788/00.04.

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Apotti Ab:lle 788/00.04. Kunnanhallitus 380 30.11.2015 Kunnanvaltuusto 130 14.12.2015 Omavelkaisen takauksen myöntäminen Oy Apotti Ab:lle 788/00.04.02/2014 Kunnanhallitus 30.11.2015 380 Kunnanhallitus on kokouksessaan 28.9.2015

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Kunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto

Kunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto UUDEN KUNTALAIN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMINEN TAKAUKSIIN Kunnan toiminta markkinoilla markkinoiden toimivuus Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pirkka-Petri Lebedeff, johtava lakimies Kuntaliitto Esityksen pääkohdat Uuden

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentilta vähennetään 6 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus

Resurssivaliokunta Resurssivaliokunta Kunnanhallitus Resurssivaliokunta 7 19.09.2016 Resurssivaliokunta 3 04.10.2016 Kunnanhallitus 279 10.10.2016 LAINAEHTOJEN MUUTTAMINEN / KIINTEISTÖ OY KEMPELEENKARTANO RESVK 7 Valmistelija vs. talousjohtaja Tarja Lempeä

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos 26.9.2012 Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lisäselvitykset Lapin ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen - lisäselvitykset Tämä lisäselvitys perustuu 29.6.2012 päivättyyn yhtiöittämisselvitys raporttiin. Omistajavalmisteluryhmä

Lisätiedot

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen

Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Kyläverkkohankkeiden rahoittaminen Pirjo Onkalo, tarkastaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Yleistä laajakaistojen rahoittamisesta Ohjelmakaudella

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Miksi tarvitaan tietotilinpäätös?

Miksi tarvitaan tietotilinpäätös? www.pwc.fi Miksi tarvitaan tietotilinpäätös? Lakimiehen kulma Maria Parker 6.6.2014 EU:n uusi tietosuoja-asetus Rekisterinpitäjän tilintekokykyisyys Ehdotuksen mukaan rekisterinpitäjien tulee pystyä osoittamaan

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN ESISOPIMUS Sivu 1/7 VR:N OMISTAMAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN JUNAKALUSTO OY:N OSAKKEET / ESISOPIMUS OSAKKEIDEN KAUPASTA 1. Sopijapuolet Sopijapuoli / Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._...

Päätös 19.12.2013 ... Maksetaan pankkitilille F16180001001261602 DABAFIHH ._... Päätös OKM/359/522/2013 19.12.2013 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Sibeliuksenväylä 55 A 04400 Järvenpää Viite Hakemuksenne 28.11.2013 Asia Erityisavustuksen myöntäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksua Emoyhtiön taseen 31.12.2013 mukaan emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 17 969 052,99 euroa. Hallitus esittää yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere.

Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 1 OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Toiminimi ja kotipaikka Osuuskunnan toiminimi on Pispalan Kivijalka osk ja sen rinnakkaistoiminimi on Pispala Stonefoot co-op. Osuuskunnan kotipaikka on Tampere. 2 Toimiala Osuuskunnan

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Robottilaakso - omistus ja hallinto. Esitys / Develor Productions Martin von Willebrand.

Robottilaakso - omistus ja hallinto. Esitys / Develor Productions Martin von Willebrand. Robottilaakso - omistus ja hallinto Esitys / Develor Productions 14.11.2014 Martin von Willebrand 17.11.2014 www.hhpartners.fi Esittäytyminen Asianajaja, osakas, HH Partners Teknologiaryhmästä vastaava

Lisätiedot

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen.

Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana. Käytössä 23.3.2011 alkaen. Takausehdot 1 (6) Luonnollinen henkilö takaajana Käytössä 23.3.2011 alkaen. 1. Takausvastuun laajuus ja takauskäsitteet 1.1. Takaus tarkoittaa sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Tuen saajan erityiset velvollisuudet

Tuen saajan erityiset velvollisuudet Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite

Lisätiedot

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö

sama kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla Nordea Pankki Suomi Oyj:n Structured Products -yksikkö Lainakohtaiset ehdot Nordea Pankki Suomi Oyj 11/2003 Erillisjoukkovelkakirjalaina Nordea Pankki Suomi Oyj:n joukkovelkakirjaohjelman lainakohtaiset ehdot Nämä lainakohtaiset ehdot muodostavat yhdessä Nordea

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET

SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET N:o 1373 4573 Liite SOVELLETTAVAT RISKIKERTOIMET I Sovellettaessa lain 58 :ssä tarkoitettua vakiomenetelmää varat ja taseen ulkopuoliset sitoumukset painotetaan seuraavasti: Saamiset valtioilta ja keskuspankeilta

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari

YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari YRITYSSANEERAUS -MITÄ SE VELKOJALLE TARKOITTAA? Iiro Hollmén Asianajaja, varatuomari Velkojan etujen tehokas valvonta Tarkista saatavan peruste, määrä ja korko Onko kyseessä saneerausvelka? Onko kyseessä

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2001 N:o 794 798 SISÄLLYS N:o Sivu 794 Valtioneuvoston asetus maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2016 1 (5) 4 Sijoituksen tekeminen Stadion-säätiön perustamaan perusparannusrahastoon HEL 2016-013212 T 02 05 05 Päätösehdotus päättää esittää kaupunginhallitukselle seuraavaa:

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

1 (6) Jokainen yksi Merkintäoikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Antiosakkeen.

1 (6) Jokainen yksi Merkintäoikeus oikeuttaa merkitsemään yhden Antiosakkeen. 1 (6) OSAKEANNIN EHDOT Suominen Yhtymän ylimääräinen yhtiökokous valtuutti Yhtiön hallituksen päättämään enintään 30 000 000 uuden osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa maksullisessa osakeannissa.

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ MUISTIO LIITE 1 Elinkeino- ja innovaatio-osasto 17.12.2015 Erityisasiantuntija Jyrki Orpana EHDOTUS VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI KOSKIEN VALTIONEUVOSTON FINNVERA OYJ:N LUOTTO-

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 88. Senaatti-kiinteistöt Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille ei myönnetä määrärahaa. 1. Palvelu- ja muut toimintatavoitteet Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva

Lisätiedot

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset

Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset Kunnanhallitus 110 06.06.2016 Pihtiputaan Lämpö ja Vesi Oy:lle myönnetyn pääomalainan lainan muuttaminen sekä yhtiön kunnalle maksamat muut korvaukset 406/220/2016 (367/220/2015) Kunnanhallitus 15.06.2015

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot

Emoyhtiön. tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot Emoyhtiön tuloslaskelma, tase, rahavirtalaskelma ja liitetiedot 2010 COMPONENTA OYJ Panuntie 4, 00610 Helsinki /// Puh. 010 403 00, Fax 010 403 2721 /// www.componenta.com Kotipaikka Helsinki /// Y-tunnus

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot