Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011

Transkriptio

1 Laajakaistahankkeiden rahoitus huhtikuu 2011

2 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet slide 3 2. Rahoitusmallit / osakeyhtiö slide Rahoitusmallit / osuuskunta slide Rahoittajat ja vakuudet slide Julkiset tuet slide PPP-malli slide Yhteenveto slide Yhteystiedot slide 40 Slide 2

3 Tausta ja tavoitteet

4 Tausta ja tavoitteet /periaatepäätös Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Taajamissa perinteiset teleyritykset rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti. Tavoitteena saavuttaa näin noin 95 % hankkeen em. tavoitteesta. Haja-asutusalueilla nopeiden yhteyksin rakentaminen saattaa edellyttää julkista tukea, jota maksavat kunnat, valtio ja EU. Laajakaistahankkeille on käytettävissä julkista tukea noin 130 milj. e (valtio 66 milj. e, EU 25 milj. e ja kunnat 40 mil. e). o o Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Julkista tukea myönnetään ainoastaan niille hankkeille, joita ei saada toteutettua kaupallisesti. Perinteiset teleyritykset ovat rakentaneet 18 %, kunnat 8 % ja muut uuden tyyppiset toimijat (esim. kuntien perustamat osakeyhtiöt tai hanketta varten perustetut osuuskunnat) 74 % toteutetuista laajakaistaverkoista (FTTH Europe 2011). Slide 4

5 Tausta ja tavoitteet /maksuosuudet Laajakaistalain (1186/2009) mukaan laajakaistahankkeen kustannukset jakautuvat seuraavasti: 1/3 kustannuksista maksaa verkon rakentava teleyritys 1/3 kustannuksista maksaa kunta 1/3 kustannuksista maksaa valtio (tai EU). Sitä, millä tavoin kunta suorittaa maksuosuutensa, ei ole säädetty laissa eikä määritelty ko. lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 176/2009). Yleisesti ymmärrettynä voidaan katsoa, että maksuosuuden suorittaminen tarkoittaa lopullista suoritusta. Kunta voi siten suorittaa oman osuutensa rahasuorituksena (avustuksena). Lain sanamuodon mukaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan estettä sillekään, että kunta suorittaisi maksuosuutensa pääomasijoituksena tai jopa pääomalainana, mikäli sijoitus tai pääomalaina on tosiasiallisesti tai nimenomaisten ehtojensa mukaan sellainen, ettei niiden pääoma palaudu kunnalle eikä kunta tule saamaan niistä tuottoa (jäljempänä erikseen). Valtionavustus maksetaan jälkikäteen korvattavia kuluja vastaan. Slide 5

6 Tausta ja tavoitteet / toteuttamismallit Laajakaistahankkeita voidaan toteuttaa pääsääntöisesti seuraavalla kolmella tavalla: 1. Verkon rakentaa perinteinen teleyritys markkinaehtoisesti. Perinteisten teleyritysten taloudellinen asema on vahva ja ne voivat toteuttaa verkkohankkeen ilman tai lähes ilman ulkopuolista velkarahoitusta. 2. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu uusi osakeyhtiö, jossa on osakkeenomistajina kuntia ja mahdollisesti myös muita pääomasijoittajia tai osuuskunta. 3. Verkon rakentaminen toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ns. PPP-mallilla. Erilaiset toteutusmallit edellyttävät erilaista rahoitusta ja erilaiset rahoitusmallit puolestaan erilaisia vakuusjärjestelyitä. Toteutusmallin valinnalla on lisäksi vaikutusta hanketta varten saataviin julkisiin tukiin. Tässä selvityksessä tarkastellaan haja-asutusalueille rakennettavan laajakaistaverkon rakentamiseen liittyviä rahoituskysymyksiä ja kohdissa 2 ja 3 tarkoitettuja malleja hankkeiden toteuttamiseksi. Slide 6

7 Tausta ja tavoitteet / EIB:n hyväksyttävien projektikustannusten määritelmä Teknologia EIB laina Yritys Hyväksyttävät kustannukset m 5m 3m Hallinto 7m 5m 2m Rakentaminen 60m 50m 15m Muut Vuosittaiset kustannukset, yhteensä 8m 5m 5m 85m 65m 25m 1 Projektin kokonaiskustannukset Min. EIB laina 7,5m 175m 2 Max. EIB laina 87,5m (50%) luottoriskiraja Joko/tai Slide 7

8 Taso 1 Taso 2 pääoma Taso 3 Tausta ja tavoitteet / Laajakaistaverkon konsepti Loppukäyttäjät Palveluyritys Palveluyritys Verkko operaattori yritys pääoma Passiivi infrastruktuuriyritys pääoma velka velka Edistäjä A Edistäjä B Edistäjä C Slide 8

9 Tausta ja tavoitteet / lähestymistapa A B C Valtio (1/3) Teleyritys (1/3) Kunta (1/3) Rahoittaja Takaaja B Perinteinen teleyritys Kunnan omistama yhtiö Osuuskunta Rahoitus Projektinaikainen Toiminnallinen Slide 9

10 Rahoitusmallit / osakeyhtiö

11 Rahoitusmallit/ osakeyhtiö Kunnan pääomasijoitus e osakepääomaan Rahaa kunnalta 1/3 = kunnan maksuosuus Muun pääomasijoittajan sijoitus 1/3 = yrityksen oma maksuosuus Valtionavustus 1/3 Hankkeen rahoitus omalla pääomalla Hankkeen rahoitus omalla ja vieraalla pääomalla Kunnan pääomasjoitus (osakepääoma + SVOP) 1/3 = kunnan maksuosuus Rahalaitoksen laina 1/3= yrityksen maksuosuus Valtionavustus 1/3 Kunnan pääomasijoitus (osakepääoma + SVOP) 1/3 = kunnan maksuosuus Muun pääomasijoittajan osuus 1/3 = yrityksen oma maksuosuus Valtionavustus 1/3 Hankkeen rahoitus omalla pääomalla Hankkeen rahoitus vieraalla pääomalla Kunnan pääomasijoitus osakepääomaan Rahaa kunnalta 1/3 = kunnan maksuosuus Laina rahoituslaitokselta 1/3 = yrityksen maksuosuus Valtionavustus 1/3 Slide 11

12 Rahoitusmallit / osakeyhtiö Laajakaistaverkon rakentaminen edellyttää kahdenlaista rahoitusta: 1. rahoitusta verkon rakentamiseksi sekä 2. rahoitusta toiminnan ajalle. Hankkeen rahoitus voi perustua oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen tai vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Oman pääoman ehtoisessa rahoitusmallissa osakkeenomistajat eli tässä tapauksessa uuden teleyhtiön perustavat kunnat sekä mahdollisesti muut ulkopuoliset pääomasijoittajat sijoittavat yhtiön omaan pääomaan joko sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan riittävästi varoja laajakaistaverkon rakentamiseksi sekä uuden yhtiön toiminnan käynnistämiseksi. Vieraan pääoman ehtoisessa rahoituksessa laajakaistaverkko rakennetaan ja toiminta aloitetaan velkarahoituksen turvin. Molemmissa tapauksissa uudella teleyrityksellä tulee olla toimiva, realistinen ja markkinaehtoinen liiketoimintasuunnitelma, jonka perusteella rahoittaja (pääomasijoittaja tai lainan antaja) tai vakuuden antaja voi vakuuttua hankkeen kannattavuudesta ja toimivuudesta. Slide 12

13 Rahoitusmallit /oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääomasijoitus Pääomasijoitus voidaan tehdä joko sidottuun omaan pääomaan (osakepääoma) tai vapaaseen omaan pääomaan (sijoitetun oman pääoman rahasto, SVOP). OYL:n (624/2006) mukaan osakeyhtiön minimiosakepääoma on euroa. OYL ei edellytä muita sijoituksia yhtiöön. Osakkeiden merkintähinta voidaan kirjata osakepääomaan tai minimiosakepääoman ylittävältä osin SVOP:iin. Osakkeet voidaan merkitä ja pääomasijoitus tehdä osakeyhtiötä perustettaessa tai milloin tahansa myöhemmin osakeannin tai esim. erityisen oikeuden (optio tai vaihtovelkakirjalaina) perusteella tai ilman, että yhtiö antaa sijoitusta vastaan osakkeita. Nykyisin suuntauksena on sidotun oman pääoman kohtuullisen alhainen määrä ja vastaavasti vapaan oman pääoman suurempi osuus yhtiön omasta pääomasta. Slide 13

14 Rahoitusmallit /oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääoman tuotto ja palauttaminen Osakeyhtiö voi jakaa osakkeenomistajilleen osinkona tilikauden ja aikaisempien tilikausien voiton (vähennettynä mahdollisilla aikaisempien tilikausien tappioilla). Yhtiön toiminta voi myös edellyttää voiton jättämistä yhtiöön. Osakkeenomistajat voivat jo etukäteen sopia osakassopimuksella osingonjaosta tai voiton käyttämisestä yhtiön toimintaan. Määräys voiton käyttämisestä voidaan ottaa myös yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestysmääräyksellä voidaan myös rajoittaa oikeutta vähemmistöosinkoon, jos kaikki osakkeenomistajat antavat tähän suostumuksensa. Sidottu ja vapaa pääomaa voidaan palauttaa osakkeenomistajille. Sidotun oman pääoman palauttamiseen liittyy korostettu velkojien suoja eli sidottua omaa pääomaa voidaan palauttaa vain ns. velkojiensuojamenettelyä noudattaen. Vapaan oman pääoman palauttaminen ei vaadi velkojien kuulemista ja se vastaa menettelyltään osingonjakoa. Osakkeenomistajat voivat sopia pääoman palauttamiseen liittyvistä periaatteista ja rajoituksista osakassopimuksessa. Pääomansijoitus on lähtökohtaiselta luonteeltaan pysyvä sijoitus yhtiöön. Mikäli pääomalle kertyvän tuoton maksamista on etukäteen sitovasti rajoitettu ja mahdollisuutta tuottoon ei käytännössä ole, pääomasijoitus muodostuu tosiasiallisesti lopulliseksi suoritukseksi teleyritykseen (kunnan sijoitus = kunnan maksama avustus). Slide 14

15 Rahoitusmallit / oman pääoman ehtoinen rahoitus - pääomalaina Lisäksi yhtiö voi saada ns. pääomalainaa (OYL 12 luku). Pääomalaina on ns. välirahoitusinstrumentti, jolla on sekä oman että vieraan pääoman tunnusmerkit. Pääomalaina on myös ns. viimesijainen laina, sillä se voidaan konkurssissa maksaa vasta muiden lainojen maksamisen jälkeen. Myös toiminnan aikana pääomalainan pääoman ja koron maksua on rajoitettu, jotta pääoman tai koron maksu ei vaaranna yhtiön muiden velkojen maksamista. Lähtökohtaisesti pääomalaina on velkaa, sillä oikeus sijoituksen takaisinsaantiin ja tuottoon on pääomalainan velkojalla. Pääomalainaa voidaan kuitenkin pitää mm. pääoman ja koron maksamiseen liittyvien yhtiön taseasemaan sidottujen rajoitusten vuoksi oman pääoman tyyppisenäkin eränä. Lisäksi pääomalaina voidaan velkojan suostumuksella muuntaa nimenomaisesti sidotun tai vapaan oman pääoman eräksi. Mainittu suostumus voidaan antaa jo lainasopimusta tehtäessä, jolloin pääomalainan luonteen voitaneen katsoa lähestyvän pikemminkin pysyvää sijoitusta kuin olevan takaisin maksettavaa velkaa. Mikäli pääomalainan antaa kunta, lainaa voitaisiin ainakin joissakin tilanteissa pitää osana kunnan maksuosuutta laajakaistahankkeen kustannuksista. Slide 15

16 Rahoitusmallit / vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Vieraan pääoman ehtoisessa ratkaisussa teleyritys rahoittaa 1/3 osuutensa laajakaistaverkon rakentamisesta ja toiminnan käynnistämisestä velkarahalla. Teleyritys voi hakea lainan liikepankeilta tai vaihtoehtoisesti kunta voi hakea lainan liikepankilta ja/tai esim. Finnveralta ja lainata varat edelleen teleyritykselle. Vieraan pääoman rahoitukseen liittyy aina vakuuskysymys; lähtökohtaisesti lainaa voi saada ainoastaan turvaavaa vakuutta vastaan (vakuuskysymyksiä käsitellään jäljempänä erikseen). Lisäksi vieraan pääoman rahoitukseen liittyy velallisen kyky huolehtia rahoituskuluista eli teleyrityksellä tulee olla käyttövaroja, joilla se maksaa lainan korot ja takausmaksut hankkeen rakentamiskulujen lisäksi. Slide 16

17 Rahoitusmallit / osuuskunta

18 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Osuuskunta Säännelty osuuskuntalaissa ( /1488) Yhteisö, jonka jäsenmäärää tai osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty Tarkoituksena jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla Jäsenet eivät henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista Perustajina vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi. Laadittava perustamiskirja ja ilmoitettava osuuskunta rekisteröitäväksi Teleyritys voi toimia palveluntarjoajana osuuskunnalle, perinteistä puhelinyhtiörakennetta lukuun ottamatta teleyritykset eivät ole olleet kiinnostuneita olemaan omistajina osuuskunnissa Slide 18

19 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Sijoittaminen Osuuskunnan jäseneksi tulee ottamalla osuuksia ja maksamalla niistä osuuskunnan säännöissä määrätty maksu. Osuusmaksut ovat samansuuruisia ja kaikki osuudet tuottavat yhtäläiset oikeudet osuuskunnassa. Säännöt voivat myös sisältää liittymismaksun, kun jäsenyys alkaa tai kun jäsenen osuuksien lukumäärä lisätään. Säännöissä voidaan myös määrätä, että osuuskunta voi antaa lisä-osuuksia tai sijoitusosuuksia, joista maksetaan lisä- tai sijoitus-osuusmaksua. o o Lisä- ja sijoitus-osuudet voidaan tarjota myös muille kuin osuuskunnan jäsenille. Säännöissä voidaan määrätä, että lisä-osuudet tuottavat erilaiset oikeudet ja velvoitteet. Slide 19

20 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Tuotto Jäsenille voidaan jakaa osuuskunnan ylijäämästä korkoa, ylijäämänpalautusta tai muuta tuottoa. Säännöissä voi määrätä etteivät lisä- tai sijoitus-osuudet oikeuta korkoon tai muuhun tuottoon. Palautus Kun jäsenyys päättyy osuuskunnassa on jäsenellä oikeus saada osuusmaksunsa, lisäosuusmaksunsa tai sijoitusosuusmaksunsa takaisin tietyin edellytyksin. Slide 20

21 Osuuskuntamalli lainsäädännöllinen perusta Osuuskunnan jäsenet (esim. maaseudulla muutama maatila.) Ei-jäsenet (esim. kunta) Osuus maksu/ lisäosuus maksu/sij oitusosuu smaksu Korko, ylijäämän palautus, muu tuotto Osuuskunta Osuuspääoma Lisäosuuspääoma Sijoituspääoma Pääomalaina Jäsenmaksuista kertyvää pääomaa ei voida ennakolta tietää, joten osuuskunta on rahoittajille suurempi riski. Kunta ei voi olla osuuskunnan perustaja. Slide 21

22 Osuuskuntamalli rahoitusvaihtoehtona Pääoma Jäsenet Tuki (1/3) Vakuus Osuuskunta Avustus etukäteen (1/3) Kunta Valtio Laina (1/3) Rahoituslaitos Rahoituslaitos (esim. Finnvera) Takaus Slide 22

23 Rahoittajat ja vakuudet

24 Rahoittajat European Investment Bank European Investment Bank (Euroopan investointipankki, EIP) on EU jäsenvaltioiden omistama rahoituslaitos. EIP myöntää lainoja sekä yksityisille että julkisille hankkeille EU:ssa, joiden täytyy olla EIP:n kelpoisuusvaatimusten mukaisia (esim. kuntien infrastruktuurihankkeet). Rahoitus kohdennetaan selkeästi rajattuihin hankkeisiin mm. liikenne- ja viestintäyhteydet -sektorilla. EIP:n rahoitusosuus on 50 % hankkeen kustannuksista. Jos hankkeen arvo on <25 MEUR EIB rahoittaa hanketta paikallisten pankkien kautta. Lainahakemuksen käsittelyaika voi tyypillisesti kestää noin 5 kuukautta. EIB voi myös antaa takauksia senior tai juniorlainoille. Slide 24

25 Rahoittajat Nordiska Investeringsbanken Nordiska Investeringsbanken (NIB) on kansainvälinen rahoituslaitos, jonka omistaa pohjoismaat ja Baltian maat. NIB myöntää pitkä-aikaisia lainoja sekä takauksia julkisille ja yksityisille toimijoille ja julkisen sektorin toimijoille. o o NIB rahoittaa hankkeita, jotka edistävät kilpailukykyä ja parantaa ympäristöä. NIB:n fokusalueita ovat energia, ympäristö, kuljetus, logistiikka ja viestintä sekä innovaatio. Pienille ja keskisuurille toimijoille myönnetään lainoja ja takauksia välittäjien kautta. Lainahakemuksia voidaan lähettää NIB:n lainaosastolle. Lainahakemukseen ei ole muotovaatimuksia. Slide 25

26 Rahoittajat / Kuntarahoitus Kuntarahoitus on luottolaitos, joka tarjoaa rahoituspalveluita Suomen kuntasektorin investointeihin sekä valtion tukemaan asuntotuotantoon. Kuntarahoitus tarjoaa kunnille ja kuntayhtiöille sekä lyhyt- että pitkäaikaista rahoitusta. o o Merkittävä osa Kuntarahoituksen myöntämästä rahoituksesta käytetään erilaisiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Kuntarahoituksen myöntämien lainojen nostot keskitytetään tiettyihin nostopäiviin. Rahoitusta voi hakea täyttämällä Kuntarahoituksen tarjouspyyntölomaketta. Slide 26

27 Rahoittajat / Finnvera Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja, joka tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera myöntää lainoja ja takauksia lähinnä pk-yrityksille. o o Esimerkkeinä Finnveran myöntämistä lainoista ovat investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä kehittämislainoja (lainan enimmäismäärä hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla rajoitettu). Finnvera tarjoaa omavelkaisia takauksia vakuudeksi yritysten rahoitustarpeisiin eri vaiheissa esim. perustaminen, investoinnit ja kasvu. Lainaa tai takausta voidaan hakea sähköisesti Finnveran kotisivujen kautta. Slide 27

28 Rahoittajat / liikepankit Liikepankki on osakeyhtiömuotoinen talletuspankki, joka toimii tavoitteenaan tuottaa voittoa omistajilleen. Esimerkkeinä liikepankeista ovat Nordea pankki, Aktia pankki, Pohjola pankki, Tapiola pankki ja Sampo pankki. Liikepankkien laina- ja pankkitakausvaihtoehdot vaihtelevat kyseisen pankin tarjonnan mukaan. o Edellä mainituista liikepankeista, löytyy Nordealta myös kunnille räätälöidyt pitkä-aikaiset lainat (kuntaluotto). Slide 28

29 Rahoittajat / Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) on työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto. Rahoitusta Tekesiltä voi saada merkittävää uutuusarvoa sisältäviin tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tekes rahoittaa osan kustannuksista, osa rahoituksesta tulee projektin toteuttajilta. Rahoituksesta on avustusta noin 70 prosenttia ja tuotekehityslainoja 30 prosenttia. Julkisten palvelujen tarjoajat voivat saada Tekesiltä rahoitusta kehitysprojekteihin, joilla tavoitellaan merkittävää parannusta julkisten palveluiden tuottamisessa. - Rahoitettavien hankkeiden ominaisuuksista edellytetään erityisesti: 1. uuden osaamisen luomista 2. toimijoiden keskinäistä verkottumista 3. laadun ja tuottavuuden kehittymistä julkisten organisaatioiden toiminnassa Hakemus lähetetään Tekesiin käyttämällä heidän sähköistä palvelua. Tekes ilmoittaa EU-komissiolle erikseen tutkimus- ja kehitysprojekteille myönnettävät yksittäiset tuet, jotka täyttävät tietyt edellytykset, jolloin suunniteltua tukea ei voida myöntää ennen kuin komissio on ilmoittanut, että se ei vastusta sitä. Slide 29

30 Vakuudet / käsitteet Esinevakuudet Vakuus annetaan aina jonkin suorituksen vakuudeksi, esim. panttioikeus tiettyyn esineeseen velan maksamisen vakuudeksi. Esinevakuudet jaetaan omistusvakuuksiin ja rasitusvakuuksiin. Omistusvakuus rakentuu velkojan omistusoikeuden varaan (omistuksenpidätys) ja rasitusvakuus rakentuu omistusoikeutta rajoittavan ja rasittavan erityisen esinekohtaisen oikeuden varaan (esim. panttioikeus). Takaus Takauksella tarkoitetaan sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen velkojalle toisen henkilön (velallisen) velvoitteesta (Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 1999/361). Julkisen sektorin yrityksille myöntämät yksittäiset takaukset voivat tietyissä tapauksissa muodostaa kiellettyä valtiontukea. Takausmaksu on yleensä tietty asianmukainen prosenttimäärä takausvastuusta, jonka velallinen maksaa takaajalle takaajan ottamasta riskistä takauksen myöntämisen yhteydessä. Yrityskiinnitys Yrityskiinnityksellä tarkoitetaan elinkeinoharjoittajan omistamaan elinkeinotoimintaan kuuluvaan irtaimeen omaisuuteen kohdistuva kiinnitys, jonka hallinta jää elinkeinonharjoittajalle (Yrityskiinnityslaki 1984/634). Slide 30

31 Vakuudet /rahoittajien käytäntö Voiko laajakaistaverkko käyttää vakuutena? Jotta irtain omaisuus olisi panttikelpoinen, sen on oltava: 1) riittävästi yksilöitävissä ja 2) luovutus- ja ulosmittauskelpoinen Olemme selvittäneet Finnveran ja Kuntarahoituksen yleistä käytäntöä koskien vakuuksien käyttöä. o o Finnvera. Pääperiaatteena osakeyhtiön osalta vaaditaan yleistakaussitoumus pääosakkailta. Vaihtoehtoisista vakuuksista, esim. laajakaistaverkon käytöksestä vakuutena, voidaan kuitenkin keskustella tapauskohtaisesti. Kuntarahoitus. Kuntarahoituksen myöntämät lainat ovat vakuudettomia. Kuntarahoitus vaatii ainoastaan kunnalta omanvelkaisen takauksen. Rahoituslaitokset ovat yleisesti suhtautuneet kielteisesti laajakaistaverkon käyttämiseen vakuutena heidän myöntämistä lainoista. o Kaikki pankit eivät kuitenkaan poissulje vaihtoehtoa, että laajakaistaverkkoa käytettäisiin lainan vakuutena. Suurimpina haasteina nähdään vakuusarvon määritys ja sopimusrakenteen luominen verkon käyttöoikeuksiin tapauksessa jossa tämä kaatuisi pankille. Slide 31

32 Julkiset tuet

33 Julkiset tuet (valtion tuet) / yleistä EY:n perustamissopimuksen 107 artiklan mukaan valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille. Tuen muodolla ei ole merkitystä; niin suora rahasuoritus kuin esimerkiksi markkinahintaa halvempi vuokrakin voidaan katsoa tueksi. Rahoituksen osalta tukea arvioidaan ns. markkinataloussijoittajaperiaatteen perusteella: kysymyksessä ei ole valtiontuki, jos yritys olisi voinut saada vastaavan rahoituksen tavanomaisilla ehdoilla yksityisillä pääomamarkkinoilla. Myös julkisen sektorin takaus lainalle voidaan katsoa julkiseksi tueksi esim. silloin, jos yritys saa pankkilainan edullisemmin kuin ilman julkisen sektorin takausta tai silloin, kun julkisen sektorin takaus on edellytyksenä lainan saamiselle. Julkisen sektorin takaus voi muodostua valtiontueksi, mikäli takauksesta ei peritä markkinaehtoista takausmaksua tai takausmaksua ei peritä lainkaan. Valtiontukiosuudeksi katsotaan yksittäisenä tai järjestelmän kautta myönnetyn takauksen oikean markkinahinnan ja takauksesta varsinaisesti maksetun hinnan välinen erotus (komission tiedonanto 2008/C155/02). Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä, käytännössä kuitenkin huomattavaa osaa yritysten toiminnoista voidaan tukea. Julkisiin tukiin liittyy ilmoitusmenettely EU:n komissiolle (laajakaistahankkeiden osalta periaatteellinen yleinen ilmoitus on tehty). Slide 33

34 Julkiset tuet (valtion tuet) / valtiontakaus Valtiontakauksella julkinen toimija ottaa vastatakseen takaukseen liittyvästä riskistä. Mikäli julkinen taho ei peri em. valtiontakauksesta markkinaehtoista takausmaksua tai ei peri takausmaksua lainkaan, valtiontakausta voidaan pitää valtiontukena. Valtiontakaustakin arvioidaan em. markkinataloussijoittajaperiaatteen mukaisesti: olisiko yritys voinut saada takauksen pääomamarkkinoilta vastaavin ehdoin. Arvioinnissa otetaan huomioon mm.: takausmaksun suuruus, rahoituksen määrä ja kesto sekä riskin suuruus. Euroopan komission tiedonannon mukaan takausta ei pidetä valtiontukena, mikäli: lainanottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa, takauksen laajuus voidaan mitata, takaus liittyy rahoitustoimeen, takaukselle on asetettu kiinteä enimmäismäärä, takaus ei kata enempää kuin 80 % lainan määrästä ja takauksesta maksetaan markkinahinta (markkinaehtoinen takausmaksu). Kaikkien em. edellytysten tulee täyttyä, jotta valtiontakausta ei pidettäisi valtiontukena. Slide 34

35 Julkiset tuet (valtion tuet) / valtiontakaus Euroopan komissio on lausunut valtiontakauksen ja valtionavustuksen välisestä rajanvedosta seuraavaa (State aid SA (N 62/2010): 100% guarantees of the loan could be considered as compatible with EU state and rules. Even though the guarantee might possibly increase the aid intensity, it could be still regarded as proportionate and necessary to achieve the objective s of the scheme. Euroopan komission valtiontuista ja takauksista antaman tiedonannon (2008/C 155/02) mukaan 80 % rajausta ei sovelleta sellaisen yrityksen rahoittamiseen liittyvään valtion takaukseen, jonka toiminta muodostuu ainoastaan sille tehtäväksi annetusta yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvästä palvelusta ja kun takaajana on se viranomainen, joka on antanut ko. tehtävän. Laajakaistahanke perustuu EU- ja valtiontasoisiin tavoitteisiin. o Laajakaistaverkon rakentamista varten perustettua yritystä voidaan pitää edellä tarkoitetunlaisen yrityksenä. Mainitun perusteella voidaan päätellä, että tietyissä tapauksissa kuntien 100 % takausta ei pidettäisi valtiontukena, vaikka komissio tiedonannon (2008/C 155/02) mukaan suhtautuukin kriittisesti sellaisiin takauksiin, jotka kattavat rahoitussitoumuksen kokonaan tai lähes kokonaan (yli 80 %) ellei jäsenvaltio perustele rahoitussitoumusta asianmukaisesti esim. sen erikoisluonteen perusteella. 100 % takaus voi kuitenkin edellyttää erillistä ilmoitus EU:n komissiolle, mikä voi olla menettelyllisesti aikaa vievää. Slide 35

36 PPP-malli

37 PPP-malli Ns. public-private-partnership malli perustuu julkisen ja yksityisen sektorin pitkäaikaiseen yhteistyösopimukseen, josta sovitaan hanketta aloitettaessa. Laajakaistaverkkohankkeessa PPP-mallin mukainen ratkaisu tarkoittaisi pääpiirteissään, että: Teleyritys suunnittelee ja rakentaa laajakaistaverkon, joka tulee sen omistukseen. Tilaaja ja Teleyritys solmivat pitkäaikaisen palvelusopimuksen, jonka mukaan Tilaaja vastaa sopimuskaudella laajakaistaverkon käyttöön liittyvien ydinpalveluiden tuottamisesta sekä verkon ylläpito- ja käyttökustannuksista. Loppukäyttäjä maksaa Teleyritykselle korvauksen verkon käyttämisestä. Teleyritys voi olla edellä tässä selvityksessä kuvatunlainen osakeyhtiö tai osuuskunta. Slide 37

38 PPP-malli PPP-mallia voidaan kuvata seuraavalla taulukolla: Riskit Tilaaja (Kunta) Teleyritys rahoitus X suunnittelu X rakentaminen X ylläpito X *) X*) ydinpalvelut X tukipalvelut X*) X*) Slide 38

39 Yhteenveto

40 Yhteenveto Laajakaistahankkeiden toteuttaminen edellyttää kuntien aktiivista mukaantuloa. Hankkeiden toteuttaminen edellyttää niin ikään realistista ja markkinaehtoista liiketoimintasuunnitelmaa, josta on ilmettävä sekä, kuinka laajakaistaverkko voidaan teknisesti ja rahoituksellisesti rakentaa sekä se, kuinka laajakaistaverkkoyritys toimii verkon valmistumisen jälkeen. Käyttöpääoman muodostuksen tulee olla kunnossa rakennusaikaisten rahoituskulujen sekä toiminnan kulujen hoitamiseksi. Verkkoyhtiön ansaintalogiikka kunta loppukäyttäjät operaattorit - sähköyhtiöt - tukkukäyttäjät Slide 40

41 Yhteystiedot Jukka-Pekka Joensuu Partner, Corporate Law Services Tel Mobile Fax jukka-pekka.joensuu@fi.pwc.com P.O. Box 1015 (Itämerentori 2), FI Helsinki, Finland This publication has been prepared for general guidance on matters of interest only, and does not constitute professional advice. You should not act upon the information contained in this publication without obtaining specific professional advice. No representation or warranty (express or implied) is given as to the accuracy or completeness of the information contained in this publication, and, to the extent permitted by law, PricewaterhouseCoopers Oy, its members, employees and agents do not accept or assume any liability, responsibility or duty of care for any consequences of you or anyone else acting, or refraining to act, in reliance on the information contained in this publication or for any decision based on it PricewaterhouseCoopers Oy. All rights reserved. In this document, refers to PricewaterhouseCoopers Oy which is a member firm of PricewaterhouseCoopers International Limited, each member firm of which is a separate legal entity.