Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti. Jukka-Pekka Joensuu

Transkriptio

1 Lapin Liitto yhtiöittäminen Laajakaistaa kaikilla Lapissa Loppuraportti Jukka-Pekka Joensuu

2 Tausta ja tavoitteet

3 Tausta ja tavoitteet / periaatepäätös Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Taajamissa perinteiset teleyritykset rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti. Tavoitteena saavuttaa näin noin 95 % hankkeen em. tavoitteesta. Euroopan tasolla toistaiseksi perinteiset teleyritykset ovat rakentaneet 18 %, kunnat 8 % ja muut uuden tyyppiset toimijat (esim. kuntien perustamat osakeyhtiöt tai hanketta varten perustetut osuuskunnat) 74 % toteutetuista laajakaistaverkoista (FTTH Europe 2011). Haja-asutusalueilla nopeiden yhteyksien rakentaminen edellyttää julkista tukea, jota maksavat kunnat, valtio ja EU. Laajakaistahankkeille on käytettävissä julkista tukea noin 130 M (valtio 66 M, EU 25 M ja kunnat 40 M ). Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. Julkista tukea myönnetään ainoastaan niille hankkeille, joita ei saada toteutettua kaupallisesti. toukokuu

4 Tausta ja tavoitteet / Active Inspiren tulokset Osana projektia olemme tehneet Active inspire-työkalun avulla kyselytutkimuksen sidosryhmien keskuudessa liittyen laajakaistaverkon toteuttamiseen ja odotuksiin laaditun raportin perusteella voidaan lyhyesti todeta: Nopeita laajakaistayhteyksien saamista Lappiin haja-asutusalueille pidetään erittäin tärkeänä. Vastaajat eivät pidä todennäköisenä, että perinteiset teleyritykset rakentaisivat laajakaistaverkon haja-asutusalueille. Enemmistön käsityksen mukaan kuntien tulee olla voimakkaasti mukana verkon rakentamisessa joko rakentajana tai hankkeen johtajana. Yleisesti ajateltiin myös, että verkkorakentaminen edellyttää valtion tukea ja valtion osallistumista pidettiin myös erittäin tärkeänä. Vastaajat pitivät tärkeänä myös sitä, että hankepäätökset tehtäisiin nopealla aikataululla ja että myös hankkeen toteuttamiseen ryhdyttäisiin viipymättä. toukokuu

5 Tausta ja tavoitteet / Toteuttamismallit Laajakaistahankkeita voidaan toteuttaa pääsääntöisesti kolmella seuraavalla tavalla: 1. Verkon rakentaa perinteinen teleyritys markkinaehtoisesti. Perinteisten teleyritysten taloudellinen asema on vahva ja ne voivat toteuttaa verkkohankkeen ilman tai lähes ilman ulkopuolista velkarahoitusta. 2. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu uusi osakeyhtiö, jossa on osakkeenomistajina kuntia ja mahdollisesti myös muita pääomasijoittajia. 3. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu osuuskunta, jonka jäseninä on luonnollisia henkilöitä, yhteisöitä, yhtiöitä, säätiöitä tai muita oikeushenkilöitä. Erilaiset toteutusmallit edellyttävät erilaista rahoitusta ja erilaiset rahoitusmallit puolestaan erilaisia vakuusjärjestelyitä. Toteutusmallin valinnalla on lisäksi vaikutusta hanketta varten saataviin julkisiin tukiin. Tässä selvityksessä tarkastellaan haja-asutusalueille rakennettavan laajakaistaverkon rakentamiseen liittyviä kysymyksiä ja edellä tarkoitettuja malleja hankkeiden toteuttamiseksi. toukokuu

6 Perinteinen teleyritys verkon rakentajana

7 Perinteinen teleyritys Taajamissa perinteiset teleyritykset (operaattorit) rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti eli kaupallisesti. Perinteisten teleyritysten mukaan laajakaistaverkon rakentaminen haja-asutusalueelle ei ole kannattavaa, mistä syystä ne eivät todennäköisesti tule lähitulevaisuudessa ryhtymään kaupallisiin laajakaistahankkeisiin haja-asutusalueilla. Näin ollen nopeiden yhteyksien rakentamiseen haja-asutusalueilla tarvitaan käytännössä julkista tukea, jota maksavat EU, valtio ja kunnat. Mikäli laajakaistaverkon rakentaminen kuitenkin toteutettaisiin perinteisen teleyrityksen kautta, jolloin operaattori rakentaisi verkon, verkon rakentaminen toteutuisi ainoastaan kolmessa kunnassa (Simo, Salla ja Utsjoki) 22:sta kunnasta -> vain alle % laajakaistahankkeen tavoitteista toteutuisi Lapissa. Näin ollen loput % verkon rakentamisesta tulisi toteuttaa muilla tavoin, joko muiden teleyritysten toimesta tai kuntien ja osuuskuntien toimesta toukokuu

8 Uusi osakeyhtiö verkon rakentajana

9 Uusi osakeyhtiö Laajakaistahankkeen mukaisen verkon rakentamista varten voidaan perustaa uusi osakeyhtiö, Lapin Seutuverkot Oy, jonka osakkaiksi tulisivat laajakaistahankkeeseen osallistuvat kunnat sekä lisäksi mahdollisesti pääomasijoittajia, kuten alueelliset sähköyhtiöt. Yhtiön osakkeenomistajien omistusosuudet voivat erota toisistaan. Yhtiöön voidaan luoda erilajisia osakkeita, jotka poikkeavat toisistaan äänivallan ja/tai osinko-oikeuden perusteella. Osakkeiden merkintähinnat voivat poiketa toisistaan mm. edellä kuvattujen oikeuksien perusteella. Osakkeiden merkintähinta voidaan kirjata osakepääomaan tai minimiosakepääoman (2.500 ) ylittävältä osalta sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Esim: osakkeiden merkintähinta on yhteensä 1 milj., josta kirjataan osakepääomaan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP) Osakkeet voidaan merkitä ja pääomasijoitus tehdä osakeyhtiötä perustettaessa tai myöhemmin joko osakkeita vastaan tai ilman niitä. Operaattorit voivat olla mukana kumppaneina ja palveluntarjoajina. Toukokuu

10 Uusi osakeyhtiö sekä erilajiset osakesarjat mahdollistavat kunnille joustavan mukaantulon Kunta A Kunta B Yritys C Alueellinen pääomasijoittaja A-osakkeita 100 kpl B-osakkeita 100 kpl C-osakkeita 100 kpl D-osakkeita 100 kpl A-osakkeita 100 kpl: 1 ääni /osake, 1 x osinko-oikeus (yhteensä 8-12 kuntaa) B-osakkeita 100 kpl: 2 ääni / osake, 2 x osinko-oikeus (yhteensä 5-7 kuntaa) C-osakkeita 100 kpl: 0 ääntä / osake, 1 x osinko-oikeus (yhteensä 2-4 kuntaa) D-osakkeita 100 kpl: 0 ääntä / osake, 2 x osinko-oikeus (2-4 alueellista osakasta ) huhtikuu

11 Uuden osakeyhtiön rahoitusmallit Laajakaistaverkon rakentaminen edellyttää kahdenlaista rahoitusta: 1. rahoitusta verkon rakentamiseksi, sekä 2. rahoitusta toiminnan ajalle. Hankkeen rahoitus voi perustua oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen tai vieraan pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Oman pääoman ehtoisessa rahoitusmallissa osakkeenomistajat eli tässä tapauksessa uuden osakeyhtiön perustavat kunnat sekä mahdollisesti muut ulkopuoliset pääomasijoittajat sijoittavat yhtiön omaan pääomaan joko sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan riittävästi varoja laajakaistaverkon rakentamiseksi sekä uuden yhtiön toiminnan käynnistämiseksi. Vieraan pääoman ehtoisessa rahoituksessa laajakaistaverkko rakennetaan ja toiminta aloitetaan velkarahoituksen turvin. Molemmissa tapauksissa uudella osakeyhtiöllä tulee olla toimiva, realistinen ja markkinaehtoinen liiketoimintasuunnitelma, jonka perusteella rahoittaja (pääomasijoittaja tai lainan antaja) tai vakuuden antaja voi vakuuttua hankkeen kannattavuudesta ja toimivuudesta: tekninen ja rahoituksellinen toteutus, laajakaistaverkkoyrityksen toimiminen verkon valmistumisen jälkeen ja käyttöpääoman muodostus rakennusaikaisten rahoituskulujen sekä toiminnan kulujen hoitamiseksi. huhtikuu

12 Esimerkki osakeyhtiön rahoitusrakenteesta ja tulovirroista Rahoitus Valtio 17 M Muut laajakaistalain alainen rahoitus 3 M Kuntien avustukset n. 2,5 M Rahastot ja oman pääoman ehtoiset panostukset 5 M Muu rahoitus (pitkäaikainen vieras pääoma) M Yhteensä nettoinvestoinnit enintään n. 40 M M - Vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen takaisinmaksuaika 15 vuotta, n. 2,5 M /vuosi Tulovirrat / 30 % kunnat ja muu julkinen palvelutuotanto 40 % kotitalouskäyttäjät 30 % tukkutoiminta, operaattorit, muu yritystoiminta toukokuu

13 Osuuskuntamallista tukea kylien aktivoimiseen sekä liittymäverkkojen suunnitteluun 1. Osuuskuntamallia voidaan käyttää aktiivisten kyläyhteisöjen kokoavana voimavarana riittävän kattavuuden hankkimiseksi sekä kerätä käyttäjäkokemuksia ja kehittämisehdotuksia Lapin laajakaistaverkon kehittämiseksi 2. Osuuskunnat voidaan perustaa kylittäin tai kunnittain siten, että jäsenet voivat liittyä osuuskuntaan ja osuuskuntamaksulla voidaan rakentaa sunnittelua ja lisäksi mahdollisesti rahoittaa myös yhteyksien rakentamiskustannuksia viimeisen ei-tuettavan osuuden osalta 3. Näiltä osin osuuskuntien toiminnan kehittämiseksi voi syntyä myös muita rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi maaseudun kehittämisrahoitusinstrumenttien kautta huhtikuu

14 Julkiset tuet

15 Julkiset tuet Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella ( Laajakaistalaki 1186/2009) Lain tavoitteena on edistää nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista hajaasutusalueilla ja siten turvata monipuoliset viestintäpalvelut kaikkialla Suomessa. Maakunnan liiton tulee laatia tukikelpoisia laajakaistahankkeita koskeva maakunnallinen hankeohjelma yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa. Taloudellisesti tarkoituksenmukainen ja toteutettavissa edullisesti. Hankeohjelma on toimitettava Viestintävirastolle, joka antaa siitä lausunnon valtioneuvostolle. Valtioneuvosto tekee päätöksen tuen jakautumisesta maakunnittain. Maakunnan liitto julistaa hankkeeseen liittyvän valtion tuen julkisesti haettavaksi ja valitsee tuen saajan. Valituksi tullut hakee tukea Viestintävirastolta. toukokuu

16 Datacenter Uutta liiketoimintaa Lappiin datacentereiden avulla

17 Datacenter Datacenter-liiketoiminta on kansainvälisesti voimakkaasti kasvavaa liiketoimintaa, jossa Lapilla olisi hyvä mahdollisuus profiloitua omavaraisen energiatuotannon sekä edullisten ilmasto-olosuhteiden osalta. Liiketoiminnan merkityksen osalta esimerkiksi Haminan alueella kansainvälinen palveluyhtiö Google on toteuttanut yhteensä n. 200 miljoonan euron alueelliset investoinnit. Lisäksi julkisuudessa olevien tietojen mukaisesti mm. Facebook on suuntaamassa Ruotsin Luulajaan vastaavanlaista palvelinhotelli-kokonaisuutta. Edellytyksenä vastaavien investointien osalta Lapissa edellytetään investointeja omaan tietoverkko-infrastruktuuriin sekä alueellisia panostuksia ko. Liiketoiminnan edellytystekijöiden kehittämiseen. Datacenter-liiketoiminta tukisi toteutuessaan Lapin muuta elinkeinotoimintaa ja työllisyysvaikutusten osalta olisi luontevaa palvelukehitystä matkailuteollisuuden rakenteen mahdollistaessa sekä työvoiman monipuolisen käytön että kielitaitoisen palvelurakenteen. toukokuu

18 Yhteenveto

19 Yhteenveto ja suositus toimintamalliksi Mikäli verkon rakentamiseen päädyttäisiin operaattorin eli perinteisen teleyrityksen kautta, suurin osa tarpeellisesta verkosta jäisi rakentamatta. Tällöin jouduttaisiin joka tapauksessa miettimään muita tapoja verkon rakentamiselle jotta laajakaistahanke kokonaisuudessaan toteutuisi. - Suosittelemme, että toimenpiteet aloitettaisiin uuden osakeyhtiön, Lapin Seutuverkot Oy:n, perustamiseksi laajakaistahankkeen toteuttamista ja verkon rakentamista varten sekä hankkeen jatkovalmistelua sekä konkreettisia rahoitusneuvotteluja valittavien rahoituskumppaneiden kanssa - Toimenpiteen yhteydessä ehdotamme myös erillisen tietoverkkohankkeen toteuttamista, jotta kuntien ja alueellinen sitoutuminen ja käytännön toimintamalli voidaan toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti sekä hankejohtajaa toiminnan eteenpäin viemiseksi - Samalla suosittelemme selvitystä datacenter-liiketoiminnan kehittämiseksi Lapissa - Ehdotamme lisäksi, että alueellisen sähköyhtiöiden kanssa aloitettaisiin keskustelut alueelliseksi toteuttamismalliksi rakentamisen, yhteisen infrastruktuurin käytön, ylläpidon sekä viankorjausprosessien kartoittamiseksi toukokuu

20 Yhteenveto, jatkoa - Uuden osakeyhtiön kautta pystytään kanavoimaan tarvittava rahoitus ja myöhemmin saatava tuotto käsillä olevista vaihtoehdoista parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi osakeyhtiöperusteisista toimintamalleista on hyvää kokemusta muista vastaavista hankkeista eri puolilta Suomea. Lisäksi samaan aikaan neuvotellaan operaattoreiden ja paikallisten toimijoiden kanssa investointien suuntaamiseksi alueelle ja investointien nopeuttamiseksi sekä synergioiden toteuttamiseksi - Vaihtoehtoisena ja täydentävänä toimintamallina ehdotamme, että alueelliset keskustelut ja mahdolliset alueyhtiöt, jotka voisivat toimia osana ko. hankekokonaisuutta, kartoitettaisiin osana konkreettista hankekokonaisuutta. Synergisia hyötyjä haetaan mm. sairaanhoitopiirijärjestelyjen sekä alueellisten sähköverkkojärjestelyjen kautta synergioiden selvittämiseksi - Alueellisen toiminnan kehittämiseksi ehdotamme myös että alueittain ja kylittäin selvitetään mahdollisuuksia osuuskuntamallin järjestämiseksi osana kehittämistoimintaa huhtikuu

21 Sähköyhtiöistä yhteistyökumppaneita?

22 Taso 1 Taso 2 pääoma Taso 3 Laajakaistaverkko infrarakentamista Loppukäyttäjät Palveluyritys / Esim PPO Palveluyritys Esim Tiera-hanke Palveluyritys Esim. TeliaSonera Verkko operaattori yritys Verkko operaattori yritys Esim TeliaSonera / PPO Passiivi infrastruktuuriyritys pääoma Oman pääoman ehtoinen rahoitus Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Sähköverkkoyhtiöt Esim. Rovakaira Vesilaitokset Rovaniemen alueellinen kehityssäätiö Slide 22

23 Sähköyhtiöiden roolista 1. Alueelliset sähköyhtiöt toimivat siirtoyhteyksien tarjoajana sekä vastaavat sähköyhteyksien rakentamisesta, kunnossapidosta sekä sähkönsiirrosta 2. Sähköyhteyksien rakentamisessa ja televerkkojen rakentamisessa on synergiaa toiminnallisella tasolla sekä myös olemassaoleva kunnossapito-organisaatio 3. Maanlaajuisia tiedosiirtoyhteyksiä on toteutettu osana valtakunnallista sähköinfraa; Fingridin voimajohdoissa kulkee OPGW-kaapelina valokuitukaapeli joka on rakennettu osaksi TDCyhtiön valtakunnallista runkoverkkoa 4. Rovakairan kanssa on keskusteltu alustavasti mahdollisuudesta, jossa Rovakairan omistamaan sähköinfrastruktuuriin (mm. ilmajohdot) voidaan sijoittaa myös tietoliikenneinfraa 5. Rakentaminen, kunnossapito sekä käyttöoikeudet sähköinfraan luonteva osa sähköyhtiöiden toimintaa; huhtikuu

24 Perusteita sähköyhtiöiden roolille 1. Alueellisuus ja paikallinen toiminta sekä olemassaoleva organisaatio 2. Luotettavuus yhteyksien rakentamisessa ja kunnossapidossa 3. Kustannussäästöt ilmakaapelirakentaminen vs. maakaapelirakentaminen arviolta % 4. Vakavaraisia ja pitkäaikaisia toimijoita 5. Sähkönsiirto säännelty toimiala jonka vuoksi on tärkeää että sähköyhtiö voi toimia perinteisessä roolissaan ja siihen voidaan luontevasti liittää toiminteita jotka mahdollista sovittaa kyseiseen rooliin 6. Televerkkojen operointi ja teleliiketoiminnan harjoittaminen kuuluu operaattoreille huhtikuu

25 Keskustelua ja ajatuksia roolituksesta Kommentteja liittyen teknologisiin ratkaisuihin sekä toimintamalleihin? huhtikuu