Suppea esiselvitys Osuuskuntamallisen laajakaistahankkeen vastuut ja riskit kunnalle

Transkriptio

1 Suppea esiselvitys Osuuskuntamallisen laajakaistahankkeen vastuut ja riskit kunnalle

2 Sisältö Tausta ja tavoitteet slide 3 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta slide 8 Rahoitus slide 12 - Yleistä slide 13 - Maksuosuudet slide 14 - Julkiset tuet slide 15 - Muutosehdotus slide 16 - Rahoittajavaihtoehdot slide 17 - Vakuudet slide 19 - Vakuudet/rahoittajien käytännöt slide 20 - Esimerkkikaavio slide 21 - Esimerkkilaskelma slide 22 Riskit slide 23 Yhteenveto slide 25 Suositukset slide 28 Yhteystiedot slide 30 2

3 Osuuskuntamalli Tausta ja tavoitteet

4 Tausta ja tavoitteet Kainuun maakunta-kuntayhtymä on pyytänyt PricewaterhouseCoopers Oy:ltä () lyhyen selvityksen siitä, mitä vastuita ja riskejä kunnalle voi aiheutua, mikäli kunta lähtee toteuttamaan laajakaistahanketta osuuskuntamallilla. Selvitys toimitetaan alueen kuntien ja kaupunkien päätöksenteon tueksi Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi hankkeessa. Lisäksi selvitys annetaan kaikkien Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi hankkeen osapuolten käyttöön. Sadan megan Itä- ja Pohjois-Suomi hanke liittyy laajempaan valtakunnalliseen laajakaistahankkeeseen, josta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen ( Laajakaista kaikille hanke ). Verkkojen kattavuudeksi on asetettu täyspeitto eli kaikki alueella yhteyksiä tarvitsevat kotitaloudet, yritykset ja julkishallinnon toimipaikat saavat valokuituyhteyden samoin ehdoin ja samalla hinnalla. 4

5 Tausta ja tavoitteet Laajakaistahankkeita säätelee laajakaistalaki (1186/2009). Laajakaistalaissa säädetään mm. hankkeen rahoitukseksi saatavasta julkisesta tuesta. Ajatus lain taustalla: Taajamissa perinteiset teleyritykset rakentavat nopeat laajakaistayhteydet markkinaehtoisesti. Tavoitteena saavuttaa näin noin 95 % hankkeen em. tavoitteesta. Haja-asutusalueilla nopeiden yhteyksin rakentaminen saattaa edellyttää julkista tukea, jota maksavat kunnat, valtio ja EU. Julkiset tuet: Laajakaistahankkeille on käytettävissä julkista tukea noin 130 milj. e (valtio 66 milj. e, EU 25 milj. e ja kunnat 40 milj. e). o Tuki maksetaan hankkeen toteuttavalle teleyritykselle. o Julkista tukea myönnetään ainoastaan niille hankkeille, joita ei saada toteutettua kaupallisesti 5

6 Tausta ja tavoitteet toteuttamismallit Laajakaistahankkeita voidaan toteuttaa pääsääntöisesti seuraavalla kolmella tavalla: 1. Verkon rakentaa perinteinen teleyritys markkinaehtoisesti. Perinteisten teleyritysten taloudellinen asema on vahva ja ne voivat toteuttaa verkkohankkeen ilman tai lähes ilman ulkopuolista velkarahoitusta. 2. Verkon rakentaa sen rakentamista varten perustettu uusi osakeyhtiö, jossa on osakkeenomistajina kuntia ja mahdollisesti myös muita pääomasijoittajia tai osuuskunta. 3. Verkon rakentaminen toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä ns. PPP-mallilla (public-private partnership). Tässä selvityksessä tarkastellaan mallia, jossa osuuskunta rakentaa tai rakennuttaa laajakaistaverkon haja-asutusalueille. Selvityksessä käydään läpi, mitä taloudellista panostusta hanke vaatii kunnilta suoran rahoituksen ja vakuusjärjestelyjen muodossa. Lisäksi selvityksessä käydään läpi kunnan riskit. Slide 6

7 Tausta ja tavoitteet lähestymistapa A B C Valtio (1/3) Teleyritys (1/3) Kunta (1/3) Rahoittaja Takaaja B Osuuskunta Rahoitus - Projektinaikainen - Toiminnan aikainen Slide 7

8 Osuuskuntamalli Lainsäädännöllinen perusta

9 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Osuuskunta Säännelty osuuskuntalaissa ( /1488) Yhteisö, jonka jäsenmäärää tai osuuspääomaa ei ole ennalta määrätty Tarkoituksena jäsenten taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että jäsenet käyttävät hyväkseen osuuskunnan tarjoamia palveluita taikka palveluita, jotka osuuskunta järjestää tytäryhteisönsä avulla tai muulla tavalla. Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. Perustajina vähintään kolme luonnollista henkilöä taikka yhteisöä, säätiötä tai muuta oikeushenkilöä. Myös kyläyhteisö voi olla osuuskunnan perustaja, mikäli se on rekisteröity yhdistys (oikeushenkilö). Perustajan on tultava osuuskunnan jäseneksi. Laadittava perustamiskirja ja ilmoitettava osuuskunta rekisteröitäväksi. Teleyritys voi toimia palveluntarjoajana osuuskunnalle. Perinteistä puhelinyhtiörakennetta lukuun ottamatta teleyritykset eivät kuitenkaan ole olleet kiinnostuneita olemaan omistajina osuuskunnissa Slide 9

10 Osuuskuntamallin lainsäädännöllinen perusta Sijoittaminen Osuusmaksu: säännöissä määrätty maksu, joka oikeuttaa osuuteen osuuskunnassa ja joka on kaikille samansuuruinen. Liittymismaksu: säännöissä määrätty jäsenyyden alkamiseen tai jäsenen osuuksien lukumäärän lisäämiseen liittyvä maksu. Lisä- tai sijoitusosuusmaksu: säännöissä määrätty lisäosuuksista tai sijoitusosuuksista maksettava maksu. Lisä- ja sijoitusosuuksia voidaan tarjota myös muille kuin osuuskunnan jäsenille. Lisäosuudet voivat tuottaa erilaisia oikeuksia ja velvoitteita. Tuotto Korkoa, ylijäämänpalautusta tai muuta tuottoa. Lisä- tai sijoitusosuudet eivät välttämättä oikeuta korkoon tai muuhun tuottoon. Palautus Kun jäsenyys päättyy osuuskunnassa on jäsenellä oikeus saada osuusmaksunsa, lisäosuusmaksunsa tai sijoitusosuusmaksunsa takaisin tietyin edellytyksin. Slide 10

11 Osuuskuntamalli lainsäädännöllinen perusta Osuuskunnan jäsenet (esim. maaseudulla muutama maatila.) Ei-jäsenet (esim. kunta) Osuus maksu/ lisäosuus maksu/sij oitusosuu smaksu Korko, ylijäämän palautus, muu tuotto Osuuskunta Osuuspääoma Lisäosuuspääoma Sijoituspääoma Pääomalaina Jäsenmaksuista kertyvää pääomaa ei voida ennakolta tietää, joten osuuskunta on rahoittajille suurempi riski. Kunta ei voi olla osuuskunnan perustaja. Slide 11

12 Osuuskuntamalli Rahoitus

13 Rahoitus yleistä Osuuskunnan tarvitsema rahoitus: Rakennusaikainen rahoitus Oma pääoma - Osakepääoma - Sijoitukset Toiminnan aikainen rahoitus Kulut rakentamiskustannukset Rahoituskustannukset Ylläpitokustannukset Vieras pääoma - Osakaslaina - Pankkilaina - Finnvera - muut Tuotot liittymismaksut kk-maksut julkiset tuet 13

14 Rahoitus maksuosuudet Laajakaistalain (1186/2009) mukaan laajakaistahankkeen kustannukset jakautuvat seuraavasti: 1/3 kustannuksista maksaa verkon rakentava teleyritys 1/3 kustannuksista maksaa kunta 1/3 kustannuksista maksaa valtio (tai EU). Sitä, millä tavoin kunta suorittaa maksuosuutensa, ei ole säädetty laissa eikä määritelty ko. lakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 176/2009). Yleisesti ymmärrettynä voidaan katsoa, että maksuosuuden suorittaminen tarkoittaa lopullista suoritusta. Kunta voi siten suorittaa oman osuutensa rahasuorituksena (avustuksena). Lain sanamuodon mukaan ei kuitenkaan näyttäisi olevan estettä sillekään, että kunta suorittaisi maksuosuutensa pääomasijoituksena, mikäli sijoitus on tosiasiallisesti tai nimenomaisten ehtojensa mukaan sellainen, ettei sen pääoma palaudu kunnalle eikä kunta tule saamaan niistä tuotto. Kunta ei voi ylittää laissa määrättyä tukea (kielletty julkinen tuki). Valtionavustus maksetaan jälkikäteen korvattavia kuluja vastaan. Slide 14

15 Rahoitus julkiset tuet Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla Tuen saaja maksaa hankkeen tukikelpoisista kustannuksista vähintään 33 % ja kunta 33 %. Valtion tukea myönnetään enintään 33 % hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Kunnan maksuosuus on 8 % niissä kunnissa, joille laajakaistahankkeen rahoittaminen muutoin muodostaisi kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Valtion tukea myönnetään näissä tapauksissa vastaavasti korotettuna, kuitenkin enintään 58 hankkeen tukikelpoisista kustannuksista. Hankeohjelma on toimitettava Viestintävirastolle, joka antaa siitä lausunnon valtioneuvostolle. Valtioneuvosto tekee päätöksen tuen jakautumisesta maakunnittain. Maakunnan liitto julistaa valtion tuen julkisesti haettavaksi ja valitsee tuen saajan. Valituksi tullut hakee tukea Viestintävirastolta. Laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) päättää tuen myöntämisestä. 15

16 Rahoitus muutosehdotus HE 45/2012, muutokset lakiin laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla - Laajakaistaohjelmaan kuulumattomat lisätuet julkisilta tahoilta sallittaisiin, esim. Takaus Tavallista edullisemmat lainehdot Julkisen tuen enimmäisosuutta nostettaisiin 66 prosentista. - Osa valtion tuesta voitaisiin maksaa etukäteen - Muutokset voimaan syksyllä Muutettuja säännöksiä sovelletaan hankkeisiin, joihin liittyvä tuki on julistettu haettavaksi muutosten voimaantulon jälkeen. 16

17 Rahoitus rahoittajavaihtoehtoja European Investment Bank (Euroopan investointipankki, EIP) on EU jäsenvaltioiden omistama rahoituslaitos. EIP myöntää lainoja sekä yksityisille että julkisille hankkeille EU:ssa, joiden täytyy olla EIP:n kelpoisuusvaatimusten mukaisia (esim. kuntien infrastruktuurihankkeet). Rahoitus kohdennetaan selkeästi rajattuihin hankkeisiin mm. liikenne- ja viestintäyhteydet - sektorilla. EIP:n rahoitusosuus on 50 % hankkeen kustannuksista. Jos hankkeen arvo on <25 MEUR EIB rahoittaa hanketta paikallisten pankkien kautta. Lainahakemuksen käsittelyaika noin 5 kuukautta. EIB voi myös antaa takauksia senior tai juniorlainoille. Nordiska Investeringsbanken (NIB) on kansainvälinen rahoituslaitos, jonka omistaa pohjoismaat ja Baltian maat. NIB myöntää pitkä-aikaisia lainoja sekä takauksia julkisille ja yksityisille toimijoille ja julkisen sektorin toimijoille. NIB rahoittaa hankkeita, jotka edistävät kilpailukykyä ja parantaa ympäristöä. NIB:n fokusalueita ovat energia, ympäristö, kuljetus, logistiikka ja viestintä sekä innovaatio. Pienille ja keskisuurille toimijoille myönnetään lainoja ja takauksia välittäjien kautta. Liikepankki on osakeyhtiömuotoinen talletuspankki, joka toimii tavoitteenaan tuottaa voittoa omistajilleen. Esimerkkeinä liikepankeista ovat Nordea pankki, Aktia pankki, Pohjola pankki, Tapiola pankki ja Sampo pankki. Liikepankkien laina- ja pankkitakausvaihtoehdot vaihtelevat kyseisen pankin tarjonnan mukaan. Edellä mainituista liikepankeista, löytyy Nordealta myös kunnille räätälöidyt pitkä-aikaiset lainat (kuntaluotto). 17

18 Rahoitus rahoittajavaihtoehtoja Kuntarahoitus tarjoaa rahoituspalveluita Suomen kuntasektorin investointeihin sekä valtion tukemaan asuntotuotantoon. Kuntarahoitus tarjoaa kunnille ja kuntayhtiöille sekä lyhyt- että pitkäaikaista rahoitusta. Merkittävä osa Kuntarahoituksen myöntämästä rahoituksesta käytetään erilaisiin sosiaalisiin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kohteisiin. Kuntarahoituksen myöntämien lainojen nostot keskitytetään tiettyihin nostopäiviin. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja, joka tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Finnvera myöntää lainoja ja takauksia lähinnä pk-yrityksille. Esimerkkeinä Finnveran myöntämistä lainoista ovat investointi- ja käyttöpääomalainoja sekä kehittämislainoja (lainan enimmäismäärä hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla rajoitettu). Finnvera tarjoaa omavelkaisia takauksia vakuudeksi yritysten rahoitustarpeisiin eri vaiheissa esim. perustaminen, investoinnit ja kasvu. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) voi myöntää rahoitusta tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Tekes rahoittaa osan kustannuksista, osa rahoituksesta tulee projektin toteuttajilta. Rahoituksesta on avustusta noin 70 prosenttia ja tuotekehityslainoja 30 prosenttia. Julkisten palvelujen tarjoajat voivat saada Tekesiltä rahoitusta kehitysprojekteihin, joilla tavoitellaan merkittävää parannusta julkisten palveluiden tuottamisessa. Rahoitettavien hankkeilta edellytetään erityisesti: 1)uuden osaamisen luomista, 2) toimijoiden keskinäistä verkottumista ja 3) laadun ja tuottavuuden kehittymistä. 18

19 Rahoitus vakuudet Esinevakuudet Vakuus annetaan aina jonkin suorituksen vakuudeksi, esim. panttioikeus tiettyyn esineeseen velan maksamisen vakuudeksi. Esinevakuudet jaetaan omistusvakuuksiin ja rasitusvakuuksiin. Omistusvakuus rakentuu velkojan omistusoikeuden varaan (omistuksenpidätys) ja rasitusvakuus rakentuu omistusoikeutta rajoittavan ja rasittavan erityisen esinekohtaisen oikeuden varaan (esim. panttioikeus). Takaus Takauksella tarkoitetaan sitoumusta, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen velkojalle toisen henkilön (velallisen) velvoitteesta (Laki takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta 1999/361). Julkisen sektorin yrityksille myöntämät yksittäiset takaukset voivat tietyissä tapauksissa muodostaa kiellettyä valtiontukea. Takausmaksu on yleensä tietty asianmukainen prosenttimäärä takausvastuusta, jonka velallinen maksaa takaajalle takaajan ottamasta riskistä takauksen myöntämisen yhteydessä. Yrityskiinnitys Yrityskiinnityksellä tarkoitetaan elinkeinoharjoittajan omistamaan elinkeinotoimintaan kuuluvaan irtaimeen omaisuuteen kohdistuva kiinnitys, jonka hallinta jää elinkeinonharjoittajalle (Yrityskiinnityslaki 1984/634). 19

20 Rahoitus vakuudet / rahoittajien käytännöt Voiko laajakaistaverkko käyttää vakuutena? Jotta irtain omaisuus olisi panttikelpoinen, sen on oltava: 1) riittävästi yksilöitävissä ja 2) luovutus- ja ulosmittauskelpoinen Esimerkiksi: o o Finnvera. Pääperiaatteena osakeyhtiön osalta vaaditaan yleistakaussitoumus pääosakkailta. Vaihtoehtoisista vakuuksista, esim. laajakaistaverkon käytöksestä vakuutena, voidaan kuitenkin keskustella tapauskohtaisesti. Kuntarahoitus. Kuntarahoituksen myöntämät lainat ovat vakuudettomia. Kuntarahoitus vaatii ainoastaan kunnalta omanvelkaisen takauksen. Rahoituslaitokset ovat yleisesti suhtautuneet kielteisesti laajakaistaverkon käyttämiseen vakuutena heidän myöntämistä lainoista. o Kaikki pankit eivät kuitenkaan poissulje vaihtoehtoa, että laajakaistaverkkoa käytettäisiin lainan vakuutena. Suurimpina haasteina nähdään vakuusarvon määritys ja sopimusrakenteen luominen verkon käyttöoikeuksiin tapauksessa jossa tämä kaatuisi pankille. 20

21 Rahoitus esimerkkikaavio Pääoma Jäsenet Tuki (1/3) Vakuus Osuuskunta Avustus etukäteen (1/3) Kunta Valtio Laina (1/3) Rahoituslaitos Rahoituslaitos (esim. Finnvera) Takaus Slide 21

22 Rahoitus esimerkkilaskelma Kokonaissijoitus 2,1 milj. Osuuskunnan osuus 0,7 milj. - jäsenmaksut - liittymismaksut - lisä- ja sijoitusosuusmaksut - lainaraha Julkiset tuet / valtio tai EU 0,7 milj. Kunnan osuus 0,7 milj. Lisäksi kunta voi olla takaamassa Osuuskunnan lainoja, mikäli esim. Finnveran takaus ei riitä. Kunnalla on oikeus saada markkinaehtoinen takausprovisio takauksen määrälle. 22

23 Osuuskuntamalli Riskit

24 Kunnan riskit Jäsenet eivät ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan velvoitteista. kunta osuuskunnanjäsenenä ei ole vastuussa osuuskunnan veloista kunta voi menettää osuuskunnalle maksamansa jäsen-, liittymis-, lisäosuus- tai sijoitusmaksunsa Mikäli osuuskunnan harjoittama verkkoliiketoiminta ei tuota kohtuullista tulosta, osuuskunta ei pysty maksamaan jäsenilleen korkoa, ylijäämäpalautusta tai muuta tuottoa. Kunta menettäisi lopullisesti osuuskuntaan tekemänsä sijoituksen tai sille toimintaa varten annetun avustuksen (=kunnan maksuosuus) Mikäli kunta on takaajana osuuskunnan ulkopuoliselta rahoittajalta saamalle luotolle ja jos osuuskunta ei pysty maksamaan korkoja ja lyhennyksiä, on mahdollista, että kunnan takausvastuu realisoituu. Kunnan menetys = takauksen perusteella maksettu määrä./. takauksesta kunnalle maksettu takausprovisio 24

25 Osuuskuntamalli Yhteenveto

26 Yhteenveto Kun arvioidaan operaattorimallia ja verrataan sitä osuuskuntamalliin, arvioinnissa tulee ottaa huomioon: Operaattorimallissa operaattori rakentaa ja tuottaa kaikki palvelut loppukäyttäjille -> tämä rajoittaa muiden operaattoreiden valintaa loppukäyttäjätasolla. Palvelukehitys ja tuotetarjonta on riippuvainen operaattorin palveluvalikoimasta. Osuuskuntamallissa riskiportfoliota tulee tarkastella samoista lähtökohdista kuin start-up - liiketoiminnassa. Hinnoittelu ja palvelukehitys tapahtuvat enemmän alueellisesti ja käyttäjälähtöisesti. Toisaalta osuuskunnalla ei ole käytettävissään operaattorin tavoin omaa rahoitusta. -> Osuuskuntamalli asettaa kunnalle suurempia vaatimuksia riskin oton suhteen esim. osuuskuntien lainojen takaamisen muodossa. 26

27 Yhteenveto Operaattori Operaattori rakentaa kohdistetusti niille alueille, joille se katsoo rakentamisen olevan markkinaehtoisesti kannattavaa. Osuuskunta Osuuskunta voi rakentaa koko alueen ja saavuttaa täyspeiton. Investoinnit Rakentamiskustannukset Ylläpitokustannukset Hinta Liittymän hankintahinta tulisi kattaa rakentamiskuluja, mutta ei olla liian suuri, jotta liittyjiä tarpeeksi paljon. Liittymän kuukausihinta tulisi kattaa ylläpitokulut, mutta ei olla liian suuri, jotta liittyjiä tarpeeksi paljon. Riskit Loppukäyttäjien määrä eli kysyntä ja hintajousto Takausvastuut 27

28 Osuuskuntamalli Suositukset

29 Suositukset Jatkotoimenpiteinä suosittelemme: 1) Taloudellisen mallinnuksen laatiminen, jossa otetaan numerotasolla huomioon investoinnit ja riskit. 2) Liiketoimintasuunnitelman laatiminen rahoituksen saamista varten sijoittajat luottolaitokset julkisen tuen myöntäjät HE 45/2012: tukihakemukseen liitteisiin esitetään lisättäväksi tuen hakijan liiketoimintasuunnitelma tai muu kuvaus yrityksen toiminnasta sekä maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma. 29

30 Yhteystiedot Jukka-Pekka Joensuu COO Partner Office: Mobile: jukka-pekka.joensuu@fi.pwc.com PricewaterhouseCoopers Oy P.O. Box 1015 (Itämerentori 2), FI Helsinki, Finland Seija Vartiainen Manager Corporate Law Services Office: Mobile: seija.vartiainen@fi.pwc.com PricewaterhouseCoopers Oy P.O. Box 1015 (Itämerentori 2), FI Helsinki, Finland This publication has been prepared for general guidance on matters of interest only, and does not constitute professional advice. You should not act upon the information contained in this publication without obtaining specific professional advice. No representation or warranty (express or implied) is given as to the accuracy or completeness of the information contained in this publication, and, to the extent permitted by law, PricewaterhouseCoopers Oy, its members, employees and agents do not accept or assume any liability, responsibility or duty of care for any consequences of you or anyone else acting, or refraining to act, in reliance on the information contained in this publication or for any decision based on it PricewaterhouseCoopers Oy. All rights reserved. In this document, refers to PricewaterhouseCoopers Oy which is a member firm of PricewaterhouseCoopers International Limited, each member firm of which is a separate legal entity.