Unettomuuden diagnostiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Unettomuuden diagnostiikka"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut Unettomuuden diagnostiikka Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti. Yöunen pituus ja univaikeuksia aiheuttavat syyt muuttuvat iän myötä. Vastaanotolla kerätään esitiedot ja tutkitaan sekä psyykkinen että somaattinen status. Potilasta kehotetaan pitämään uni-valvepäiväkirjaa, joka tarkistetaan yhdessä. Unilääkehoidon aloittamisella on harvoin kiire, mutta lääkkeillä voidaan taustasyystä riippumatta lievittää rajuoireista unettomuutta. Vertaisarvioitu VV Terve aikuinen nukahtaa tavallisesti alle puolessa tunnissa, ja on yöunensa aikana lyhyet hereille havahtumiset yhteen laskien valveilla vajaat puoli tuntia (1). Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua, vaikka henkilöllä on niin halutessaan mahdollisuus nukkua tarpeeksi pitkään. Unettomuus ei johda ylenmääräiseen päiväaikaiseen uneliaisuuteen ja pakonomaiseen nukahteluun, tosin uniapneassa tämäkin on mahdollista (2). Ylenmääräisen päiväaikaisen uneliaisuuden syy on tietenkin myös aina selvitettävä (3). Unettomuus on hyvin tavallista. Joka yö sadat miljoonat ihmiset eri puolilla maapalloa ovat unettomia (4). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen heistä tarvitsisi hoitoa. Tavallisesti unettomuus ilmaantuu herkästi esimerkiksi huolten painamana, mutta myös häviää nopeasti huolten hälvennyttyä. Ohimenevänä unettomuus on epidemiologisen tutkimuksen näkökulmasta riskitön (5). Unettomuus on kuitenkin nähtävä terveyden vaaratekijänä silloin, kun se heikentää toimintakykyä, pitkittyy tai toistuu seurannan aikana (6). Sairaudenasteisena unettomuus, yksin tai muiden oireiden ohella, aiheuttaa huomattavaa kärsimystä tai se haittaa päivittäisistä toiminnoista suoriutumista (7). Tällöin unettomuus vaatii hoitoa, joka tulisi kohdistaa unettomuutta aiheuttaviin sairauksiin tai syihin. Silloin, kun mitään sairautta tai syytä ei ole osoitettavissa, on kyseessä primaarinen ei-elimellinen unettomuus, joka on tavallisesti alkanut jo lapsuusiässä (8). Miten tutkin unettoman potilaan? Vastaanotolla keskeisintä ovat hyvät esitiedot ja tarkka status. Se sisältää paitsi somaattisen myös psyykkisen tutkimuksen. Aluksi on selvitettävä, kuinka paljon ja mihin aikaan vuorokaudesta potilas nukkuu sekä paljonko hän on aiemmin tarvinnut unta virkistyäkseen ja toimiakseen päivittäisissä askareissaan. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon potilaan ikä, sillä niin yöunen pituus kuin univaikeuksia tavallisimmin aiheuttavat syyt muuttuvat iän myötä (9,10). On myös pidettävä mielessä yksilöllinen vaihtelu niin yöunen pituuden kuin sen ajoittumisen suhteen. Riittävän yöunen pituus aikuisilla on tavallisesti 6 9 tuntia, ja säännöllistä päivätyötä tekeville yöunille nukahtaminen on tavallisesti helpointa kello (7). Se, että ihminen ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, vaan kerää univelkaa ja kärsii tämän takia univajeesta, ei ole unettomuutta. Unetonta vaivaa vaikeus nukahtaa tai heräily kesken unien. Uneton nukkuu vuorokauden aikana, tunneissa ja minuuteissa mitaten, tavallista vähemmän ja on tavallista väsyneempi. Unettoman uni ei virkistä tarpeeksi ja uneton on tyytymätön unensa määrään tai laatuun (1). Keskeistä on siten arvioida paitsi unettomuuden takia koettu kärsimys myös unettomuuden aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen ja päivittäisiin toimintoihin aiheutunut haitta. Elintavat ja elämäntilanteen muutokset voivat olla osaltaan haitaksi yöunelle ja siten selittää unettomuutta. Yleisimmät ongelmat ovat stressaava ajatustyö ennen nukkumaanmenoa, epäsäännölliset nukkumaanmenoajat, liian pitkät tai liian myöhäiset päiväunet, alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien runsas käyttö, liian pitkä ruutuaika, toisaalta niukat liikuntatottumukset ja toisaalta liian rasittava liikunta (kuntoliikunta tai urheilu) myöhään illalla. Myös asuinpaikan, makuuhuoneen tai luonnon olosuhteet, kuten ympäristön meluisuus, huoneen valoisuus tai ilmanalan helle, voivat haitata nukkumista (7). Jos elintavoista tai elämäntilanteen muutoksista ei löydy selitystä, seuraavat keskeiset selvi 395

2 Katsaus Taulukko 1. Unettomuutta aiheuttavia sairauksia ja syitä. Unettomuuden syy Psykiatrinen Neurologinen Muu unihäiriö Sydänperäinen Keuhkoperäinen Endokriininen Gastroenterologinen Tuki- ja liikuntaelinperäinen Urologinen Lisääntymisterveydellinen Taulukko 2. Oireet ja sairaudet Masentuneisuus, traumaperäinen stressihäiriö, tarkkaavuusja yliaktiivisuushäiriö, syömishäiriöt, persoonallisuushäiriöt, päihdehäiriöt Aivohalvaus, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, muistisairaudet, Parkinsonin tauti, epilepsia, päänsärky, aivovamma, ääreishermotaudit Uniapnea, uni-valverytmin häiriöt, levottomat jalat, unenaikaiset liikehäiriöt, parasomnia Sydänlihassairaus, sydämen rytmihäiriö Astma, keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentumatauti Kilpirauhassairaudet, diabetes Ruokatorven refluksitauti, mahahaava, sappikivitauti, ärtyvä paksusuoli Nivelreuma, nivelrikko, fibromyalgia Virtsankarkailu, tihentynyt virtsaamistarve yöllä Raskaus, vaihdevuodet Poissuljettavia sairauksia ja syitä unettomuuden taustalta. Mitä menetelmiä käytän? Esitiedot, uni-valvepäiväkirja, aktigrafia (tarvittaessa) Esitiedot, uni-valvepäiväkirja, status, laboratoriokokeet (tarvittaessa), puhalluskoe Esitiedot, uni-valvepäiväkirja, lääkeainepitoisuudet (tarvittaessa) Esitiedot, status, huumausainepitoisuudet (tarvittaessa) Esitiedot, status Esitiedot, status, laboratoriokokeet Esitiedot, status, yöpolygrafia Esitiedot, status, uni-valvepäiväkirja, aktigrafia (tarvittaessa), laboratoriokokeet, unipolygrafia Mitä poissuljen? Univaje (univelka) Alkoholin käytön aiheuttama unettomuus Lääkkeiden käytön aiheuttama unettomuus Huumeiden käytön aiheuttama unettomuus Mielenterveyden häiriöön liittyvä unettomuus (taulukko 1) Elimelliseen sairauteen liittyvä unettomuus (taulukko 1) Uniapneasta johtuva unettomuus Unettomuutena ilmenevä muu unihäiriö (taulukko 1) tettävät asiat ovat sairaudet ja muut unettomuuteen johtavat syyt (taulukko 1) sekä lääkehoidot (11). Esimerkiksi masennus tai unenaikainen hengityshäiriö voivat haitata nukahtamista tai unessa pysymistä. Myös kaikki kipua aiheuttavat tilat, sairaudet ja vammat häiritsevät herkästi unta. Psykoosioireiset sairaudet vuorostaan johtavat usein äkilliseen unettomuuteen ja selvästi poikkeavaan uni-valverytmiin jopa siten, että vuorokausirytmi kääntyy päälaelleen. Lääke hoidoista on huomattava, että nukahtamis- tai unilääkkeinä käytetyt bentsodiatsepiinit ja niiden johdokset voivat pitkäaikaiskäytössä alkaa aiheuttaa unettomuutta (7). Myös eräät masennuslääkkeet (mirtatsapiini, SSRI-lääkkeet, tratsodoni) saattavat suurina päiväannoksina aiheuttaa unettomuutta (8). Diagnostiikassa tulee havaita ja voi edetä sulkemalla pois unettomuuden tavallisimmat syyt (taulukko 2). Niitä ovat psykiatriset sairaudet, lääkkeistä tai päihteistä johtuva unettomuus, unenaikaiset hengityshäiriöt ja muut elimelliset sairaudet (7). Unettomuuden syistä jäävät usein diagnosoimatta nimenomaan masennus ja psyko aktiivisten aineiden käyttö, minkä takia näihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ennen statusta, osana esitietojen keräämistä, voi nukkumistottumuksista, oireista ja unihäiriöistä kyselevistä lomakkeista olla apua. Kyselylomakkeiden käyttö ei kuitenkaan saa korvata potilaan tutkimista tai supistaa statuksen tekemiseen tarvittavaa aikaa. Lääkärin on tutkittava uneton potilas (taulukko 3). Status tulee tehdä niin psyykkisen kuin fyysisen tilan osalta. Haastatteluun ja havainnointiin perustuvan psyykkisen tutkimuksen ohella kliinisessä tutkimuksessa tulee muistaa somaattinen tutkimus. Jos esitiedot antavat aiheen olettaa, että unettomuuden syynä on elimellinen sairaus, on harkinnan mukaan suoritettava verenpaineen mittaus, sydämen ja keuhkojen auskultointi, vatsan palpointi ja neurologinen tutkimus. Allergian oireet, kutina ja sydämen vajaatoimintaan liittyvä yöllinen virtsanerityksen lisääntyminen on huomioitava ja hoidettava asianmukaisesti. Tällöin on kuitenkin muistettava, että unettomuuden syynä voi samaan aikaan olla sekä mielenterveyden häiriö että elimellinen sairaus (8). Mahdollisen uniapnean toteamiseksi on syytä punnita potilas, mitata pituus, vyötärönympärys ja kaulanympärys sekä määrittää leuanalusrasvan paksuus. Ylipaino ei ole välttämätön edellytys uniapnealle, sillä kolmasosa uniapneaa sairastavista ei ole ylipainoisia (12). Tähystettäessä nielua potilaan ollessa selinmakuulla saatetaan paljain silmin nähdä ylähengitysteiden ahtaus. 396

3 tieteessä Taulukko 3. Unettomuuden tutkimusmenetelmiä diagnoosia varten. Menetelmä Mitä mittaa? Missä ja milloin? Status Psyykkiset ja fyysiset löydökset Kaikilla vastaanotoilla heti aluksi ja seurannassa Uni-valvepäiväkirja Laboratoriokokeet Lääkeainepitoisuudet Aktigrafia Yöpolygrafia Unipolygrafia Kirjallisuutta 1 Harvey AG, Spielman AJ. Insomnia: diagnosis, assessment, and outcomes. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and practice of sleep medicine, 5. painos. St. Louis: Saunders 2011; Johns MW. A new method for measuring daytime sleepiness: the Epworth sleepiness scale. Sleep 1991;14: Himanen SL, Alakuijala A. Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen. Suom Lääkäril 2013;68: Soldatos CR, Allaert FA, Ohta T, Dikeos DG. How do individuals sleep around the world? Results from a single-day survey in ten countries. Sleep Med 2005;6: Ohayon MM. Epidemiology of insomnia: what we know and what we still need to learn. Sleep Med Rev 2002;6: Morin CM, Bélanger L, LeBlanc M ym. The natural history of insomnia: a population-based 3-year longitudinal study. Arch Intern Med 2009;169: Merkinnät uni-valverytmistä ja yöunen laatuun vaikuttavista tekijöistä 1 3 viikon ajalta. Perusverikokeet, EKG, thorax-röntgen (tarvittaessa) Huumeet ja lääkkeet virtsasta tai verestä Kehon liikkeet kiihtyvyysanturilla Kehoaktigrafit mittaavat ympäri vuorokauden, vuodeaktigrafit vuoteessa olon aikana Nukkumisasento, hengitysliikkeet, hengitysilmavirta, veren happikyllästeisyys, syke Nukkumisasento, hengitysliikkeet, hengitysilmavirta, veren happikyllästeisyys, pulssi, EEG, EMG, EOG Tarvittaessa äänen ja kuvan jatkuva taltiointi Kaikilla vastaanotoilla heti aluksi ja seurannassa Kaikilla lääkärin vastaanotoilla heti aluksi ja tarvittaessa seurannassa Kaikilla lääkärin vastaanotoilla tarvittaessa Terveyskeskus, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tarvittaessa tehtävä mittaus, joka kestää yhtäjaksoisesti 1 2 viikkoa Terveyskeskus, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tarvittaessa tehtävä mittaus, joka kestää yön yli ja tehdään yleensä kotona Erikoissairaanhoito Tarvittaessa tehtävä mittaus, joka tehdään 1 2 yönä yleensä unitutkimushuoneessa Status voi yhdessä esitietojen kanssa tukea epäilyä uniapneasta, jolloin lisäksi tarvitaan yöpolygrafia uniapnean toteamiseksi. Uni-valvepäiväkirja antaa paljon tietoa. Pitämällä uni-valvepäiväkirjaa 1 3 viikkoa on tarkoitus selvittää, kuinka säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat ovat. Uni-valvepäiväkirjan avulla saa myös tietoa, mitkä seikat huonontavat ja mitkä parantavat yöunen laatua. Se voi myös selittää alkoholin tai lääkkeiden merkityksen huonosti nukutuille öille. Lopuksi merkinnät tarkistetaan yhdessä potilaan kanssa. Uni-valvepäiväkirjaa apuna käyttäen on aktiivisesti pyrittävä selvittämään univaikeuksien luonne ja etsimään yhdessä potilaan kanssa syitä, jotka voisivat olla unettomuuden taustalla. Uni-valvepäiväkirja aikuispotilaille on julkaistu unettomuuden Käypä hoito -suosituksen sähköisessä tausta-aineistossa (13). Unenseurantataulukot vauvoille ja leikki-ikäisille sekä koululaisille löytyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaiseman oppaan viimeisiltä sivuilta liitteiden jälkeen (14). Mitä tutkimuksia pyydän laboratoriosta? Unettomuuden selvittelyssä laboratoriokokeita tulee tehdä harkiten lähinnä yleissairauksien poissulkemiseksi. Alkoholin käytöstä aiheutuvan unettomuuden toteamiseksi useimmiten riittävät esitiedot ja uni-valvepäiväkirjan merkinnät, mutta tarvittaessa tulee harkita laboratoriokokeita, joista nähdään alkoholin runsas käyttö. Huumeiden tai lääkkeiden käytöstä aiheutuvan unettomuuden poissulkemiseksi pitoisuusmääritykset virtsasta tai verestä voivat olla avuksi. Potilaan statuslöydösten perusteella on edelleen pyydettävä tarpeelliset laboratoriokokeet ja kuvantamistutkimukset, kuten verinäytteet, EKG ja keuhkojen röntgenkuvaus. Unihäiriön kääntöpuolena esiintyvän uupumuksen tai ärtyisyyden vuoksi voi olla aiheellista tutkia esimerkiksi verensokeri (diabetes), perusverenkuva (anemia) ja tyreotropiinin tai vapaan tyroksiinin seerumipitoisuus (kilpirauhasen toiminta). Kotioloissa tehtävä, 1 2 viikon kestoinen, lepoa ja liikeaktiivisuutta mittaava aktigrafia auttaa unen määrän ja laadun arvioinnissa sekä unettomuuden syyn selvittelyssä. Aktigrafia täydentää uni-valvepäiväkirjan merkintöjä ja voi todentaa univajeen. Aktigrafian avulla voidaan myös todeta uni-valverytmin häiriöt ja saada vihje mahdollisista muista unihäiriöistä (7). Unirekisteröintiä ei tavallisesti tarvita unettomuuden selvittelyssä. Poikkeuksen tässä tekee uniapnean todentamiseksi tarvittava suppea yöpolygrafia. Lisätutkimuksia voidaan tämän jälkeen tarvita taustaltaan epäselvässä tai pitkittyvässä unettomuudessa. Unitutkimushuoneessa tehtävä laaja unipolygrafia saattaa tällöin tulla kyseeseen unettomuuden syiden selvittämiseksi (7). Jotta tarvittava hoito ei viivästyisi, epäselvissä tapauksissa tulisi jo varhain konsultoida psykiatria tai neurologia tai muulta erikoisalalta unilääketieteeseen perehtynyttä lääkäriä (7). Tätä varten on jo etukäteen hyvä ottaa selville, miten hoitopolusta ja työnjaosta on paikallisesti sovittu. Suomessa on tällä hetkellä 27 lääkäriä, joilla on Suomen Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys. 397

4 katsaus 7 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus, Käypä hoito -suositus (päivitetty , uusi päivitys valmistuu 2014). suositukset/naytaartikkeli/tunnus/ hoi Partonen T, Lauerma H. Unihäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Paavonen EJ, Saarenpää-Heikkilä O. Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä. Suom Lääkäril 2012;67: Urrila AS, Pesonen AK. Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat. Suom Lääkäril 2012;67: Morgenthaler T, Kramer M, Alessi C ym. American Academy of Sleep Medicine. Practice parameters for the psychological and behavioral treatment of insomnia: an update. An American Academy of Sleep Medicine report. Sleep 2006;29: Himanen SL, Rauhala E, Saaresranta T. Kansantauti uniapnea pitäisikö sitä seuloa? Suom Lääkäril 2012;67: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Uni-valvepäiväkirja (päivitetty ). www. terveysportti.fi/xmedia/hoi/ hoi50067a.pdf 14 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Unen ja unirytmin häiriöt (päivitetty ). aspx?id=658&guid=fe07be7da02d-40ff-b2e8-7799c01e6fb6 15 THL. Tautiluokitus ICD-10, 3. painos (päivätty ). pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19 16 THL. Psykiatrian luokituskäsikirja: suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit, 2. painos. URN:ISBN: Thorpy MJ. Classification of sleep disorders. Neurotherapeutics 2012;9: American Medical Association. ICD-10-CM 2014: the complete official draft code set. Chicago: American Medical Association sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Timo Partonen: Luentopalkkiot (Nordea Rahoitus Suomi, Servier Finland, YTHS), lisenssitulot ja tekijänoikeuspalkkiot (Kustannus Oy Kotimaa, Oxford University Press, Sanoma News, Kustannus Oy Duodecim). Taulukko 4. Unettomuuden luokittelu ICD-10- tautiluokituksen mukaan. Unettomuus ICD-10 koodi Ei-elimellinen unettomuus F51.0 Muu ei-elimellinen unihäiriö F51.8 Unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriö G47.0 Muu elimellinen unihäiriö G47.8 Miten koodaan diagnoosin? ICD-10-luokituskoodit Unettomuuden diagnoosi merkitään potilasasiakirjoihin tautiluokituksen koodein (taulukko 4). ICD-10-luokitus jakaa unihäiriöt joko eielimellisiin tai elimellisiin (15,16). Ei-elimelliset unihäiriöt (koodi F51) lukeutuvat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin, elimelliset unihäiriöt hermoston sairauksiin (koodi G47). Kuukautisten päättymiseen (menopaussiin) ja vaihdevuosiin liittyvä unettomuus huomioidaan osana vaihdevuosioireita (koodi N95.1). Ei-elimellinen unettomuus (koodi F51.0) tarkoittaa, että potilaan vaivana on vähintään kuukauden ajan ollut nukahtamisvaikeus tai unen katkonaisuus tai virkistämätön uni vähintään kolme kertaa viikossa ja että unettomuus aiheuttaa hänelle huomattavaa ja kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa päivittäisissä toiminnoissa (sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla). Jos nämä diagnostiset kriteerit täyttyvät muutoin paitsi unettomuuden keston tai sen useuden osalta, niin silloin kyseessä on muu ei-elimellinen unihäiriö (koodi F51.8). Nämä unettomuusdiagnoosit merkitään päädiagnoosin lisäksi, jos unettomuus hallitsee kliinistä kuvaa ja edellyttää hoitoa. Unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriön (koodi G47.0) yhteyteen on muistettava koodata myös unettomuutta aiheuttava elimellinen sairaus. Jos elimelliseen sairauteen liittyvä unettomuus ilmenee pelkästään joko unen alkamisen tai ylläpitämisen häiriönä, niin kyseessä on muu elimellinen unihäiriö (koodi G47.8). Uusi merkintätapa ICD-10:stä on Yhdysvaltojen lääkäriliitto yhdessä WHO:n kanssa muokannut ICD-10-CM:n (ICD-10 Clinical Modification). Siinä esitetty unettomuuden luokittelu auttaa tarkemmin suuntaamaan unettomuuden syiden etsintää, vaikka näillä koodeilla ei virallista asemaa vielä olekaan (17,18). Primaarinen unettomuus (koodi F51.01) alkaa vähitellen murrosiässä tai jopa sitä ennen, jatkuu kulultaan aaltoilevana, eikä sille ole osoitettavissa mitään erityistä taustalla olevaa sairautta tai syytä. Sopeutumisunettomuus (koodi F51.02) johtuu tietystä, tunnistettavissa olevasta stressitekijästä. Se kestää enintään muutaman viikon ja tavallisesti häviää, kun stressitekijä väistyy. Paradoksaalinen unettomuus (koodi F51.03) tarkoittaa ristiriitaa, jossa potilas kokee nukkuvansa öisin joko hyvin vähän tai ei lainkaan, mutta toimintakyky ei ole vastaavassa määrin heikentynyt eikä unettomuutta potilaan kuvaamassa mittakaavassa voida todentaa. Psykofysiologista unettomuutta (koodi F51.04) leimaa ylivireys, nukahtamista häiritsevä toiminta ja huoli kyvyttömyydestä nukkua. Se vaivaa useimpina öinä viikossa vähintään kuukauden, useimmiten kuukausia tai jopa vuosia. Mielenterveyden häiriöön liittyvä unettomuus (koodi F51.05) tarkoittaa unettomuuden olevan kliinisessä kuvassa hallitseva oire ja edellyttävän hoitoa. Sen lisäksi kyseessä olevaa mielenterveyden häiriötä, johon unettomuus oireena liittyy, on tietenkin hoidettava asianmukaisesti. Vaikka alkoholin, lääkkeiden, huumeiden tai muiden psykoaktiivisten aineiden käytön aiheuttama unettomuus luetaan mielenterveyden häiriöksi, se merkitään ei-elimellisestä unettomuudesta erilleen (koodit F10.8 jne. F19.8). Milloin aloitan hoidon? Unettomuuden syitä on aktiivisesti etsittävä. Kun nämä syyt on tunnistettu, unettoman potilaan hoito perustuu unettomuutta aiheuttavan syyn hoitoon. Usein näitä syitä on samaan aikaan useampia kuin yksi. Diagnoosi ohjaa hoitoa. Hoitosuunnitelma yksilöi tarvittavan hoidon ja antaa sille aikajänteen. Hoito voi olla lääkkeetöntä tai lääkehoitoa (7). Jos unettomuuden hoitoon tarvitaan lääkehoitoa, valitaan lääke syynmukaisesti. Unilääkkeet eivät esimerkiksi ole masennuksen eivätkä uniapnean käypää syynmukaista hoitoa. Sen sijaan, jos lääkehoitoa tarvitaan, masennukseen liittyvä unettomuus hoidetaan masennuslääkkeellä, ja obstruktiivinen uniapnea hoidetaan tarvittaessa esimerkiksi kasvomaskin avulla ylläpidetyllä jat 398

5 tieteessä Kolmasosa uniapneaa sairastavista ei ole ylipainoisia. kuvalla positiivisella hengitystiepaineella eli CPAP-hoidolla. Jos unettomuuden syynä tai taustalla ei ole välitöntä hoitoa vaativaa tilaa, unilääkehoidon aloittamisella ei ole kiire. Bentsodiatsepiinit ja niiden johdannaiset, käytettiinpä niitä sitten nukahtamislääkkeinä tai unilääkkeinä, ovat oireenmukaista eivät syynmukaista hoitoa. Näillä lääkkeillä voidaan kuitenkin taustasyystä riippumatta lievittää rajuoireista unettomuutta, kun siihen on tarve potilaan rauhoittamiseksi (8). Lopuksi Unettomuutta aiheuttavia sairauksia ja syitä tulee aktiivisesti etsiä. On hyvä pitää mielessä, että saman potilaan unettomuudelle voi olla samanaikaisesti useampiakin syitä ja että psyykkiset ja somaattiset syyt voivat olla läsnä samaan aikaan. Vastaanotolla ennen hoidon aloittamista tulee kerätä esitiedot ja lääkärin on tutkittava sekä psyykkinen että somaattinen status. Potilaan on hyvä pitää uni-valvepäiväkirjaa 1 3 viikkoa, minkä jälkeen siihen tehdyt merkinnät tarkistetaan yhdessä potilaan kanssa. Sairaudenasteista unettomuutta, eli toimintakyvyn heikkenemistä tai päivittäisille toiminnoille haittaa aiheuttavaa unettomuutta, on aiheellista hoitaa aktiivisesti ja syynmukaisesti. Unettomuuden syiden selvittyä potilaan hoidon tulee toteutua syynmukaisesti noudattaen perushäiriön käypää hoitoa. Unilääkehoito ei ole unettomuuden ensisijainen hoitokeino, mutta jos sitä tarvitaan, sen aloittamisella on harvoin kiire. n English summary > in english Diagnosis of insomnia Ota tavaksi uutiskirje torstaisin! Seuraavan Lääkärilehden ajankohtaisimmat artikkelit ja uutiset näet Lääkärilehden uutiskirjeestä jo torstaina. Lue myös kollegasi kommentti ja liity mukaan keskustelemaan! Uutiskirje on samalla kätevä linkki lehden kaikkeen sisältöön. Voit tilata uutiskirjeen haluamaasi sähköpostiosoitteeseen, kun täytät yhteystietosi nettisivulla Tilaamiseen tarvitaan FiMnet tunnukset. PS. Palautteesi tavoittaa toimituksen osoitteella 399

6 english summary Timo Partonen Research Professor National Institute for Health and Welfare, Department of Mental Health and Substance Abuse Services Diagnosis of insomnia Insomnia is a very common symptom. Insomnia is also the most common sleep disorder. Potential causes of insomnia must be actively sought in clinical practice, in order to be able to initiate treatment without any unnecessary delay. Comorbid conditions are common, and it is of note that a patient may have more than just one cause of insomnia. At the visit, before prescribing any treatment, the doctor should follow a quick assessment guide to record the medical history, and check the psychiatric status as well as the somatic status. After the visit, the patient should keep a sleep diary, e.g. for 2 3 weeks, after which it should be checked through together. When the causes of insomnia have been identified, treatment should be targeted at the causative conditions and follow the current practice guidelines for each condition. For example, for insomnia due to depressive disorder, treatment will consist of psychotherapy and antidepressant medication. For chronic insomnia, such as primary insomnia or psychophysiological insomnia, stimulus restriction and short-term cognitivebehavioural therapy are recommended. Sleeping pills (i.e. benzodiazepines and their derivatives) are not the treatment of choice, but if they are needed, there is seldom any hurry to prescribe them. 399a

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Hyvinvointia työstä Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Teppo Valtonen, @teppo_v Perjantaitapaaminen, 11.3.2016 11.3.2016 Työterveyslaitos Teppo Valtonen @teppo_v www.ttl.fi 2 11.3.2016

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa Uni ja unihäiriöt. Uni Uni on ihmisen aivotoiminnan tila, jossa tietoinen yhteys olemassaoloon on poikki. Unen aikana elimistö elpyy ja lepää, ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0

WHODAS 2.0 WORLD HEALTH ORGANIZATION DISABILITY ASSESSMENT SCHEDULE 2.0 kysymyksen versio, haastattelu Esittely Tämä arviointimenetelmä kehitettiin Maailman terveysjärjestön (WHO) Classification, Terminology and Standards -tiimin toimesta osana WHO:n National Institutes of

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Suomalaisten sairaudet

Suomalaisten sairaudet Tiina K.M. Jaatinen Jari Raudasoja Suomalaisten sairaudet Sanoma Pro Oy Helsinki Tiedustelut Sanoma Pro Oy, Helsinki puh. 020 391 000 sähköposti: asiakaspalvelu@sanomapro.fi www.sanomapro.fi Kustantaja:

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jukka Kivekäs Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma Aiheet Jukka Kivekäs Ylilääkäri 1. Vakuutuslääkärin ja hoitavan lääkärin rooli 2. Miksi eläkeratkaisu

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi: 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Medikalisaatio ja terveysarvojen imperialismi Luento 6. Farmasian tdk. 15.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Arvot tieteessä Terveysarvot

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi

Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista. Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi Tutkimus Lohjan yhteislyseon oppilaiden unitottumuksista Jesse Palmroos Psykologian tutkimuskurssi 5.2.2015 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1 2. Oma tutkimusongelma 1 3. Tutkimusmenetelmät 1 4. Tutkimustulokset

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio

Kliininen lääketiede Neurologia. Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA. KYS NEUROKESKUS, Neurologia PL Kuopio Kliininen lääketiede Neurologia Neurologiaan erikoistuvan lääkärin LOKIKIRJA Koulutettavan nimi: Opinto oikeus (pvm): Koulutusohjelman vastuuhenkilö: Osoite: Professori Hilkka Soininen KYS ROKESKUS, Neurologia

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa

Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa Astman diagnostiikka ja hoidon työnjako perusterveydenhuollossa 1.Käynti - lääkärin vastaanotto Astman selvittely - diagnostiikka Oireileva potilas. Ajanvaraus(hoitaja)- Hoidon tarpeen arvio Varataan aika

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo

Epilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Gynekologinen tutkimus

Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus Gynekologinen tutkimus tarkoittaa sisätutkimusta, jonka lääkäri tekee naiselle emättimen kautta. Sisätutkimuksen tekijä on yleislääkäri tai erikoislääkäri. Jos hän on erikoislääkäri,

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

E U R O O P P A L A I N E N

E U R O O P P A L A I N E N E U R O O P P A L A I N E N A N S I O L U E T T E L O M A L L I HENKILÖTIEDOT Nimi SERGEI AZAROV Osoite K. KÄRBERI 4-129, TALLINN 13812, ESTONIA Puhelin 0037255999964 Faksi Sähköposti serjoga79a@mail.ru

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3 Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 811122P (5 op.) 12.12.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky.

Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Miten hoitosuosituksia luetaan ja sovelletaan perusterveydenhuollossa? Prof. Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, Kainuun SOTE ky. Yhteensä noin 13 000 000 potilaskäntiä/vuosi Hoitosuositusten käyttö lukuina

Lisätiedot

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.

Epilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia. Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Opaslehtinen unesta ikäihmiselle Ikäneuvola Ruori Ikääntyvien neuvolamallin käynnistys ja pilotointi -hanke Oppaan löydät myös sähköisesti sivulta: www.jns.fi/ruori Sisältö: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA

MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA . MUISTIONGELMIEN HUOMIOIMINEN TYÖTERVEYSHUOLLOSSA, KEHITYSVAMMAISTEN SEKÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEASIAKKAIDEN HOIDOSSA ERITYISRYHMIEN MUISTIONGELMAT Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen

Lisätiedot