Unettomuuden diagnostiikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Unettomuuden diagnostiikka"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Mielenterveys ja päihdepalvelut Unettomuuden diagnostiikka Unettomuuden syytä tulee etsiä aktiivisesti. Yöunen pituus ja univaikeuksia aiheuttavat syyt muuttuvat iän myötä. Vastaanotolla kerätään esitiedot ja tutkitaan sekä psyykkinen että somaattinen status. Potilasta kehotetaan pitämään uni-valvepäiväkirjaa, joka tarkistetaan yhdessä. Unilääkehoidon aloittamisella on harvoin kiire, mutta lääkkeillä voidaan taustasyystä riippumatta lievittää rajuoireista unettomuutta. Vertaisarvioitu VV Terve aikuinen nukahtaa tavallisesti alle puolessa tunnissa, ja on yöunensa aikana lyhyet hereille havahtumiset yhteen laskien valveilla vajaat puoli tuntia (1). Unettomuus tarkoittaa kyvyttömyyttä nukkua, vaikka henkilöllä on niin halutessaan mahdollisuus nukkua tarpeeksi pitkään. Unettomuus ei johda ylenmääräiseen päiväaikaiseen uneliaisuuteen ja pakonomaiseen nukahteluun, tosin uniapneassa tämäkin on mahdollista (2). Ylenmääräisen päiväaikaisen uneliaisuuden syy on tietenkin myös aina selvitettävä (3). Unettomuus on hyvin tavallista. Joka yö sadat miljoonat ihmiset eri puolilla maapalloa ovat unettomia (4). Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokainen heistä tarvitsisi hoitoa. Tavallisesti unettomuus ilmaantuu herkästi esimerkiksi huolten painamana, mutta myös häviää nopeasti huolten hälvennyttyä. Ohimenevänä unettomuus on epidemiologisen tutkimuksen näkökulmasta riskitön (5). Unettomuus on kuitenkin nähtävä terveyden vaaratekijänä silloin, kun se heikentää toimintakykyä, pitkittyy tai toistuu seurannan aikana (6). Sairaudenasteisena unettomuus, yksin tai muiden oireiden ohella, aiheuttaa huomattavaa kärsimystä tai se haittaa päivittäisistä toiminnoista suoriutumista (7). Tällöin unettomuus vaatii hoitoa, joka tulisi kohdistaa unettomuutta aiheuttaviin sairauksiin tai syihin. Silloin, kun mitään sairautta tai syytä ei ole osoitettavissa, on kyseessä primaarinen ei-elimellinen unettomuus, joka on tavallisesti alkanut jo lapsuusiässä (8). Miten tutkin unettoman potilaan? Vastaanotolla keskeisintä ovat hyvät esitiedot ja tarkka status. Se sisältää paitsi somaattisen myös psyykkisen tutkimuksen. Aluksi on selvitettävä, kuinka paljon ja mihin aikaan vuorokaudesta potilas nukkuu sekä paljonko hän on aiemmin tarvinnut unta virkistyäkseen ja toimiakseen päivittäisissä askareissaan. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon potilaan ikä, sillä niin yöunen pituus kuin univaikeuksia tavallisimmin aiheuttavat syyt muuttuvat iän myötä (9,10). On myös pidettävä mielessä yksilöllinen vaihtelu niin yöunen pituuden kuin sen ajoittumisen suhteen. Riittävän yöunen pituus aikuisilla on tavallisesti 6 9 tuntia, ja säännöllistä päivätyötä tekeville yöunille nukahtaminen on tavallisesti helpointa kello (7). Se, että ihminen ei ehdi tai halua nukkua tarpeeksi, vaan kerää univelkaa ja kärsii tämän takia univajeesta, ei ole unettomuutta. Unetonta vaivaa vaikeus nukahtaa tai heräily kesken unien. Uneton nukkuu vuorokauden aikana, tunneissa ja minuuteissa mitaten, tavallista vähemmän ja on tavallista väsyneempi. Unettoman uni ei virkistä tarpeeksi ja uneton on tyytymätön unensa määrään tai laatuun (1). Keskeistä on siten arvioida paitsi unettomuuden takia koettu kärsimys myös unettomuuden aiheuttama toimintakyvyn heikkeneminen ja päivittäisiin toimintoihin aiheutunut haitta. Elintavat ja elämäntilanteen muutokset voivat olla osaltaan haitaksi yöunelle ja siten selittää unettomuutta. Yleisimmät ongelmat ovat stressaava ajatustyö ennen nukkumaanmenoa, epäsäännölliset nukkumaanmenoajat, liian pitkät tai liian myöhäiset päiväunet, alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien runsas käyttö, liian pitkä ruutuaika, toisaalta niukat liikuntatottumukset ja toisaalta liian rasittava liikunta (kuntoliikunta tai urheilu) myöhään illalla. Myös asuinpaikan, makuuhuoneen tai luonnon olosuhteet, kuten ympäristön meluisuus, huoneen valoisuus tai ilmanalan helle, voivat haitata nukkumista (7). Jos elintavoista tai elämäntilanteen muutoksista ei löydy selitystä, seuraavat keskeiset selvi 395

2 Katsaus Taulukko 1. Unettomuutta aiheuttavia sairauksia ja syitä. Unettomuuden syy Psykiatrinen Neurologinen Muu unihäiriö Sydänperäinen Keuhkoperäinen Endokriininen Gastroenterologinen Tuki- ja liikuntaelinperäinen Urologinen Lisääntymisterveydellinen Taulukko 2. Oireet ja sairaudet Masentuneisuus, traumaperäinen stressihäiriö, tarkkaavuusja yliaktiivisuushäiriö, syömishäiriöt, persoonallisuushäiriöt, päihdehäiriöt Aivohalvaus, aivoinfarkti, aivoverenvuoto, muistisairaudet, Parkinsonin tauti, epilepsia, päänsärky, aivovamma, ääreishermotaudit Uniapnea, uni-valverytmin häiriöt, levottomat jalat, unenaikaiset liikehäiriöt, parasomnia Sydänlihassairaus, sydämen rytmihäiriö Astma, keuhkoahtaumatauti, keuhkolaajentumatauti Kilpirauhassairaudet, diabetes Ruokatorven refluksitauti, mahahaava, sappikivitauti, ärtyvä paksusuoli Nivelreuma, nivelrikko, fibromyalgia Virtsankarkailu, tihentynyt virtsaamistarve yöllä Raskaus, vaihdevuodet Poissuljettavia sairauksia ja syitä unettomuuden taustalta. Mitä menetelmiä käytän? Esitiedot, uni-valvepäiväkirja, aktigrafia (tarvittaessa) Esitiedot, uni-valvepäiväkirja, status, laboratoriokokeet (tarvittaessa), puhalluskoe Esitiedot, uni-valvepäiväkirja, lääkeainepitoisuudet (tarvittaessa) Esitiedot, status, huumausainepitoisuudet (tarvittaessa) Esitiedot, status Esitiedot, status, laboratoriokokeet Esitiedot, status, yöpolygrafia Esitiedot, status, uni-valvepäiväkirja, aktigrafia (tarvittaessa), laboratoriokokeet, unipolygrafia Mitä poissuljen? Univaje (univelka) Alkoholin käytön aiheuttama unettomuus Lääkkeiden käytön aiheuttama unettomuus Huumeiden käytön aiheuttama unettomuus Mielenterveyden häiriöön liittyvä unettomuus (taulukko 1) Elimelliseen sairauteen liittyvä unettomuus (taulukko 1) Uniapneasta johtuva unettomuus Unettomuutena ilmenevä muu unihäiriö (taulukko 1) tettävät asiat ovat sairaudet ja muut unettomuuteen johtavat syyt (taulukko 1) sekä lääkehoidot (11). Esimerkiksi masennus tai unenaikainen hengityshäiriö voivat haitata nukahtamista tai unessa pysymistä. Myös kaikki kipua aiheuttavat tilat, sairaudet ja vammat häiritsevät herkästi unta. Psykoosioireiset sairaudet vuorostaan johtavat usein äkilliseen unettomuuteen ja selvästi poikkeavaan uni-valverytmiin jopa siten, että vuorokausirytmi kääntyy päälaelleen. Lääke hoidoista on huomattava, että nukahtamis- tai unilääkkeinä käytetyt bentsodiatsepiinit ja niiden johdokset voivat pitkäaikaiskäytössä alkaa aiheuttaa unettomuutta (7). Myös eräät masennuslääkkeet (mirtatsapiini, SSRI-lääkkeet, tratsodoni) saattavat suurina päiväannoksina aiheuttaa unettomuutta (8). Diagnostiikassa tulee havaita ja voi edetä sulkemalla pois unettomuuden tavallisimmat syyt (taulukko 2). Niitä ovat psykiatriset sairaudet, lääkkeistä tai päihteistä johtuva unettomuus, unenaikaiset hengityshäiriöt ja muut elimelliset sairaudet (7). Unettomuuden syistä jäävät usein diagnosoimatta nimenomaan masennus ja psyko aktiivisten aineiden käyttö, minkä takia näihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ennen statusta, osana esitietojen keräämistä, voi nukkumistottumuksista, oireista ja unihäiriöistä kyselevistä lomakkeista olla apua. Kyselylomakkeiden käyttö ei kuitenkaan saa korvata potilaan tutkimista tai supistaa statuksen tekemiseen tarvittavaa aikaa. Lääkärin on tutkittava uneton potilas (taulukko 3). Status tulee tehdä niin psyykkisen kuin fyysisen tilan osalta. Haastatteluun ja havainnointiin perustuvan psyykkisen tutkimuksen ohella kliinisessä tutkimuksessa tulee muistaa somaattinen tutkimus. Jos esitiedot antavat aiheen olettaa, että unettomuuden syynä on elimellinen sairaus, on harkinnan mukaan suoritettava verenpaineen mittaus, sydämen ja keuhkojen auskultointi, vatsan palpointi ja neurologinen tutkimus. Allergian oireet, kutina ja sydämen vajaatoimintaan liittyvä yöllinen virtsanerityksen lisääntyminen on huomioitava ja hoidettava asianmukaisesti. Tällöin on kuitenkin muistettava, että unettomuuden syynä voi samaan aikaan olla sekä mielenterveyden häiriö että elimellinen sairaus (8). Mahdollisen uniapnean toteamiseksi on syytä punnita potilas, mitata pituus, vyötärönympärys ja kaulanympärys sekä määrittää leuanalusrasvan paksuus. Ylipaino ei ole välttämätön edellytys uniapnealle, sillä kolmasosa uniapneaa sairastavista ei ole ylipainoisia (12). Tähystettäessä nielua potilaan ollessa selinmakuulla saatetaan paljain silmin nähdä ylähengitysteiden ahtaus. 396

3 tieteessä Taulukko 3. Unettomuuden tutkimusmenetelmiä diagnoosia varten. Menetelmä Mitä mittaa? Missä ja milloin? Status Psyykkiset ja fyysiset löydökset Kaikilla vastaanotoilla heti aluksi ja seurannassa Uni-valvepäiväkirja Laboratoriokokeet Lääkeainepitoisuudet Aktigrafia Yöpolygrafia Unipolygrafia Kirjallisuutta 1 Harvey AG, Spielman AJ. Insomnia: diagnosis, assessment, and outcomes. Kirjassa: Kryger MH, Roth T, Dement WC, toim. Principles and practice of sleep medicine, 5. painos. St. Louis: Saunders 2011; Johns MW. A new method for measuring daytime sleepiness: the Epworth sleepiness scale. Sleep 1991;14: Himanen SL, Alakuijala A. Onko minulla narkolepsia? päiväväsymysoireen tutkiminen. Suom Lääkäril 2013;68: Soldatos CR, Allaert FA, Ohta T, Dikeos DG. How do individuals sleep around the world? Results from a single-day survey in ten countries. Sleep Med 2005;6: Ohayon MM. Epidemiology of insomnia: what we know and what we still need to learn. Sleep Med Rev 2002;6: Morin CM, Bélanger L, LeBlanc M ym. The natural history of insomnia: a population-based 3-year longitudinal study. Arch Intern Med 2009;169: Merkinnät uni-valverytmistä ja yöunen laatuun vaikuttavista tekijöistä 1 3 viikon ajalta. Perusverikokeet, EKG, thorax-röntgen (tarvittaessa) Huumeet ja lääkkeet virtsasta tai verestä Kehon liikkeet kiihtyvyysanturilla Kehoaktigrafit mittaavat ympäri vuorokauden, vuodeaktigrafit vuoteessa olon aikana Nukkumisasento, hengitysliikkeet, hengitysilmavirta, veren happikyllästeisyys, syke Nukkumisasento, hengitysliikkeet, hengitysilmavirta, veren happikyllästeisyys, pulssi, EEG, EMG, EOG Tarvittaessa äänen ja kuvan jatkuva taltiointi Kaikilla vastaanotoilla heti aluksi ja seurannassa Kaikilla lääkärin vastaanotoilla heti aluksi ja tarvittaessa seurannassa Kaikilla lääkärin vastaanotoilla tarvittaessa Terveyskeskus, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tarvittaessa tehtävä mittaus, joka kestää yhtäjaksoisesti 1 2 viikkoa Terveyskeskus, työterveyshuolto, erikoissairaanhoito Tarvittaessa tehtävä mittaus, joka kestää yön yli ja tehdään yleensä kotona Erikoissairaanhoito Tarvittaessa tehtävä mittaus, joka tehdään 1 2 yönä yleensä unitutkimushuoneessa Status voi yhdessä esitietojen kanssa tukea epäilyä uniapneasta, jolloin lisäksi tarvitaan yöpolygrafia uniapnean toteamiseksi. Uni-valvepäiväkirja antaa paljon tietoa. Pitämällä uni-valvepäiväkirjaa 1 3 viikkoa on tarkoitus selvittää, kuinka säännölliset nukkumaanmeno- ja heräämisajat ovat. Uni-valvepäiväkirjan avulla saa myös tietoa, mitkä seikat huonontavat ja mitkä parantavat yöunen laatua. Se voi myös selittää alkoholin tai lääkkeiden merkityksen huonosti nukutuille öille. Lopuksi merkinnät tarkistetaan yhdessä potilaan kanssa. Uni-valvepäiväkirjaa apuna käyttäen on aktiivisesti pyrittävä selvittämään univaikeuksien luonne ja etsimään yhdessä potilaan kanssa syitä, jotka voisivat olla unettomuuden taustalla. Uni-valvepäiväkirja aikuispotilaille on julkaistu unettomuuden Käypä hoito -suosituksen sähköisessä tausta-aineistossa (13). Unenseurantataulukot vauvoille ja leikki-ikäisille sekä koululaisille löytyvät Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaiseman oppaan viimeisiltä sivuilta liitteiden jälkeen (14). Mitä tutkimuksia pyydän laboratoriosta? Unettomuuden selvittelyssä laboratoriokokeita tulee tehdä harkiten lähinnä yleissairauksien poissulkemiseksi. Alkoholin käytöstä aiheutuvan unettomuuden toteamiseksi useimmiten riittävät esitiedot ja uni-valvepäiväkirjan merkinnät, mutta tarvittaessa tulee harkita laboratoriokokeita, joista nähdään alkoholin runsas käyttö. Huumeiden tai lääkkeiden käytöstä aiheutuvan unettomuuden poissulkemiseksi pitoisuusmääritykset virtsasta tai verestä voivat olla avuksi. Potilaan statuslöydösten perusteella on edelleen pyydettävä tarpeelliset laboratoriokokeet ja kuvantamistutkimukset, kuten verinäytteet, EKG ja keuhkojen röntgenkuvaus. Unihäiriön kääntöpuolena esiintyvän uupumuksen tai ärtyisyyden vuoksi voi olla aiheellista tutkia esimerkiksi verensokeri (diabetes), perusverenkuva (anemia) ja tyreotropiinin tai vapaan tyroksiinin seerumipitoisuus (kilpirauhasen toiminta). Kotioloissa tehtävä, 1 2 viikon kestoinen, lepoa ja liikeaktiivisuutta mittaava aktigrafia auttaa unen määrän ja laadun arvioinnissa sekä unettomuuden syyn selvittelyssä. Aktigrafia täydentää uni-valvepäiväkirjan merkintöjä ja voi todentaa univajeen. Aktigrafian avulla voidaan myös todeta uni-valverytmin häiriöt ja saada vihje mahdollisista muista unihäiriöistä (7). Unirekisteröintiä ei tavallisesti tarvita unettomuuden selvittelyssä. Poikkeuksen tässä tekee uniapnean todentamiseksi tarvittava suppea yöpolygrafia. Lisätutkimuksia voidaan tämän jälkeen tarvita taustaltaan epäselvässä tai pitkittyvässä unettomuudessa. Unitutkimushuoneessa tehtävä laaja unipolygrafia saattaa tällöin tulla kyseeseen unettomuuden syiden selvittämiseksi (7). Jotta tarvittava hoito ei viivästyisi, epäselvissä tapauksissa tulisi jo varhain konsultoida psykiatria tai neurologia tai muulta erikoisalalta unilääketieteeseen perehtynyttä lääkäriä (7). Tätä varten on jo etukäteen hyvä ottaa selville, miten hoitopolusta ja työnjaosta on paikallisesti sovittu. Suomessa on tällä hetkellä 27 lääkäriä, joilla on Suomen Lääkäriliiton myöntämä unilääketieteen erityispätevyys. 397

4 katsaus 7 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ja Suomen Unitutkimusseura ry:n asettama työryhmä. Unettomuus, Käypä hoito -suositus (päivitetty , uusi päivitys valmistuu 2014). suositukset/naytaartikkeli/tunnus/ hoi Partonen T, Lauerma H. Unihäiriöt. Kirjassa: Lönnqvist J, Henriksson M, Marttunen M, Partonen T, toim. Psykiatria. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2011; Paavonen EJ, Saarenpää-Heikkilä O. Lapsuuden unihäiriöiden arviointi kliinisessä työssä. Suom Lääkäril 2012;67: Urrila AS, Pesonen AK. Nuorten unen erityispiirteet ja ongelmat. Suom Lääkäril 2012;67: Morgenthaler T, Kramer M, Alessi C ym. American Academy of Sleep Medicine. Practice parameters for the psychological and behavioral treatment of insomnia: an update. An American Academy of Sleep Medicine report. Sleep 2006;29: Himanen SL, Rauhala E, Saaresranta T. Kansantauti uniapnea pitäisikö sitä seuloa? Suom Lääkäril 2012;67: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Uni-valvepäiväkirja (päivitetty ). www. terveysportti.fi/xmedia/hoi/ hoi50067a.pdf 14 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Unen ja unirytmin häiriöt (päivitetty ). aspx?id=658&guid=fe07be7da02d-40ff-b2e8-7799c01e6fb6 15 THL. Tautiluokitus ICD-10, 3. painos (päivätty ). pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19 16 THL. Psykiatrian luokituskäsikirja: suomalaisen Tautiluokitus ICD-10:n psykiatriaan liittyvät diagnoosit, 2. painos. URN:ISBN: Thorpy MJ. Classification of sleep disorders. Neurotherapeutics 2012;9: American Medical Association. ICD-10-CM 2014: the complete official draft code set. Chicago: American Medical Association sidonnaisuudet Kirjoittaja on ilmoittanut sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Timo Partonen: Luentopalkkiot (Nordea Rahoitus Suomi, Servier Finland, YTHS), lisenssitulot ja tekijänoikeuspalkkiot (Kustannus Oy Kotimaa, Oxford University Press, Sanoma News, Kustannus Oy Duodecim). Taulukko 4. Unettomuuden luokittelu ICD-10- tautiluokituksen mukaan. Unettomuus ICD-10 koodi Ei-elimellinen unettomuus F51.0 Muu ei-elimellinen unihäiriö F51.8 Unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriö G47.0 Muu elimellinen unihäiriö G47.8 Miten koodaan diagnoosin? ICD-10-luokituskoodit Unettomuuden diagnoosi merkitään potilasasiakirjoihin tautiluokituksen koodein (taulukko 4). ICD-10-luokitus jakaa unihäiriöt joko eielimellisiin tai elimellisiin (15,16). Ei-elimelliset unihäiriöt (koodi F51) lukeutuvat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin, elimelliset unihäiriöt hermoston sairauksiin (koodi G47). Kuukautisten päättymiseen (menopaussiin) ja vaihdevuosiin liittyvä unettomuus huomioidaan osana vaihdevuosioireita (koodi N95.1). Ei-elimellinen unettomuus (koodi F51.0) tarkoittaa, että potilaan vaivana on vähintään kuukauden ajan ollut nukahtamisvaikeus tai unen katkonaisuus tai virkistämätön uni vähintään kolme kertaa viikossa ja että unettomuus aiheuttaa hänelle huomattavaa ja kliinisesti merkittävää kärsimystä tai haittaa päivittäisissä toiminnoissa (sosiaalisilla, ammatillisilla tai muilla tärkeillä toiminnan alueilla). Jos nämä diagnostiset kriteerit täyttyvät muutoin paitsi unettomuuden keston tai sen useuden osalta, niin silloin kyseessä on muu ei-elimellinen unihäiriö (koodi F51.8). Nämä unettomuusdiagnoosit merkitään päädiagnoosin lisäksi, jos unettomuus hallitsee kliinistä kuvaa ja edellyttää hoitoa. Unen alkamisen ja ylläpitämisen häiriön (koodi G47.0) yhteyteen on muistettava koodata myös unettomuutta aiheuttava elimellinen sairaus. Jos elimelliseen sairauteen liittyvä unettomuus ilmenee pelkästään joko unen alkamisen tai ylläpitämisen häiriönä, niin kyseessä on muu elimellinen unihäiriö (koodi G47.8). Uusi merkintätapa ICD-10:stä on Yhdysvaltojen lääkäriliitto yhdessä WHO:n kanssa muokannut ICD-10-CM:n (ICD-10 Clinical Modification). Siinä esitetty unettomuuden luokittelu auttaa tarkemmin suuntaamaan unettomuuden syiden etsintää, vaikka näillä koodeilla ei virallista asemaa vielä olekaan (17,18). Primaarinen unettomuus (koodi F51.01) alkaa vähitellen murrosiässä tai jopa sitä ennen, jatkuu kulultaan aaltoilevana, eikä sille ole osoitettavissa mitään erityistä taustalla olevaa sairautta tai syytä. Sopeutumisunettomuus (koodi F51.02) johtuu tietystä, tunnistettavissa olevasta stressitekijästä. Se kestää enintään muutaman viikon ja tavallisesti häviää, kun stressitekijä väistyy. Paradoksaalinen unettomuus (koodi F51.03) tarkoittaa ristiriitaa, jossa potilas kokee nukkuvansa öisin joko hyvin vähän tai ei lainkaan, mutta toimintakyky ei ole vastaavassa määrin heikentynyt eikä unettomuutta potilaan kuvaamassa mittakaavassa voida todentaa. Psykofysiologista unettomuutta (koodi F51.04) leimaa ylivireys, nukahtamista häiritsevä toiminta ja huoli kyvyttömyydestä nukkua. Se vaivaa useimpina öinä viikossa vähintään kuukauden, useimmiten kuukausia tai jopa vuosia. Mielenterveyden häiriöön liittyvä unettomuus (koodi F51.05) tarkoittaa unettomuuden olevan kliinisessä kuvassa hallitseva oire ja edellyttävän hoitoa. Sen lisäksi kyseessä olevaa mielenterveyden häiriötä, johon unettomuus oireena liittyy, on tietenkin hoidettava asianmukaisesti. Vaikka alkoholin, lääkkeiden, huumeiden tai muiden psykoaktiivisten aineiden käytön aiheuttama unettomuus luetaan mielenterveyden häiriöksi, se merkitään ei-elimellisestä unettomuudesta erilleen (koodit F10.8 jne. F19.8). Milloin aloitan hoidon? Unettomuuden syitä on aktiivisesti etsittävä. Kun nämä syyt on tunnistettu, unettoman potilaan hoito perustuu unettomuutta aiheuttavan syyn hoitoon. Usein näitä syitä on samaan aikaan useampia kuin yksi. Diagnoosi ohjaa hoitoa. Hoitosuunnitelma yksilöi tarvittavan hoidon ja antaa sille aikajänteen. Hoito voi olla lääkkeetöntä tai lääkehoitoa (7). Jos unettomuuden hoitoon tarvitaan lääkehoitoa, valitaan lääke syynmukaisesti. Unilääkkeet eivät esimerkiksi ole masennuksen eivätkä uniapnean käypää syynmukaista hoitoa. Sen sijaan, jos lääkehoitoa tarvitaan, masennukseen liittyvä unettomuus hoidetaan masennuslääkkeellä, ja obstruktiivinen uniapnea hoidetaan tarvittaessa esimerkiksi kasvomaskin avulla ylläpidetyllä jat 398

5 tieteessä Kolmasosa uniapneaa sairastavista ei ole ylipainoisia. kuvalla positiivisella hengitystiepaineella eli CPAP-hoidolla. Jos unettomuuden syynä tai taustalla ei ole välitöntä hoitoa vaativaa tilaa, unilääkehoidon aloittamisella ei ole kiire. Bentsodiatsepiinit ja niiden johdannaiset, käytettiinpä niitä sitten nukahtamislääkkeinä tai unilääkkeinä, ovat oireenmukaista eivät syynmukaista hoitoa. Näillä lääkkeillä voidaan kuitenkin taustasyystä riippumatta lievittää rajuoireista unettomuutta, kun siihen on tarve potilaan rauhoittamiseksi (8). Lopuksi Unettomuutta aiheuttavia sairauksia ja syitä tulee aktiivisesti etsiä. On hyvä pitää mielessä, että saman potilaan unettomuudelle voi olla samanaikaisesti useampiakin syitä ja että psyykkiset ja somaattiset syyt voivat olla läsnä samaan aikaan. Vastaanotolla ennen hoidon aloittamista tulee kerätä esitiedot ja lääkärin on tutkittava sekä psyykkinen että somaattinen status. Potilaan on hyvä pitää uni-valvepäiväkirjaa 1 3 viikkoa, minkä jälkeen siihen tehdyt merkinnät tarkistetaan yhdessä potilaan kanssa. Sairaudenasteista unettomuutta, eli toimintakyvyn heikkenemistä tai päivittäisille toiminnoille haittaa aiheuttavaa unettomuutta, on aiheellista hoitaa aktiivisesti ja syynmukaisesti. Unettomuuden syiden selvittyä potilaan hoidon tulee toteutua syynmukaisesti noudattaen perushäiriön käypää hoitoa. Unilääkehoito ei ole unettomuuden ensisijainen hoitokeino, mutta jos sitä tarvitaan, sen aloittamisella on harvoin kiire. n English summary > in english Diagnosis of insomnia Ota tavaksi uutiskirje torstaisin! Seuraavan Lääkärilehden ajankohtaisimmat artikkelit ja uutiset näet Lääkärilehden uutiskirjeestä jo torstaina. Lue myös kollegasi kommentti ja liity mukaan keskustelemaan! Uutiskirje on samalla kätevä linkki lehden kaikkeen sisältöön. Voit tilata uutiskirjeen haluamaasi sähköpostiosoitteeseen, kun täytät yhteystietosi nettisivulla Tilaamiseen tarvitaan FiMnet tunnukset. PS. Palautteesi tavoittaa toimituksen osoitteella 399

6 english summary Timo Partonen Research Professor National Institute for Health and Welfare, Department of Mental Health and Substance Abuse Services Diagnosis of insomnia Insomnia is a very common symptom. Insomnia is also the most common sleep disorder. Potential causes of insomnia must be actively sought in clinical practice, in order to be able to initiate treatment without any unnecessary delay. Comorbid conditions are common, and it is of note that a patient may have more than just one cause of insomnia. At the visit, before prescribing any treatment, the doctor should follow a quick assessment guide to record the medical history, and check the psychiatric status as well as the somatic status. After the visit, the patient should keep a sleep diary, e.g. for 2 3 weeks, after which it should be checked through together. When the causes of insomnia have been identified, treatment should be targeted at the causative conditions and follow the current practice guidelines for each condition. For example, for insomnia due to depressive disorder, treatment will consist of psychotherapy and antidepressant medication. For chronic insomnia, such as primary insomnia or psychophysiological insomnia, stimulus restriction and short-term cognitivebehavioural therapy are recommended. Sleeping pills (i.e. benzodiazepines and their derivatives) are not the treatment of choice, but if they are needed, there is seldom any hurry to prescribe them. 399a

Vaikean unettomuuden hoito

Vaikean unettomuuden hoito tieteessä Timo Partonen psykiatrian dosentti, tutkimusprofessori THL, Terveysosasto timo.partonen@thl.fi Vaikean unettomuuden hoito Unettomuuden syyt tulee aktiivisesti etsiä ja hoitaa. Unilääkehoidolla

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa

Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Hyvinvointia työstä Quantified Employee henkilökohtainen tieto työn muotoilussa Teppo Valtonen, @teppo_v Perjantaitapaaminen, 11.3.2016 11.3.2016 Työterveyslaitos Teppo Valtonen @teppo_v www.ttl.fi 2 11.3.2016

Lisätiedot

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria

HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? 1. UNEN TEHTÄVISTÄ 2. UNEN RAKENTEESTA 6.5.2015. Sisältö. Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria HALUATKO NUKKUA PAREMMIN? Lohjan kaupungin työhyvinvointiteema 5.5.2015 [lyhennelmä] Johannes Kajava, Unipalvelut / Hyks psykiatria Sisältö 1. Unen tehtävistä 2. Unen rakenteesta 3. Unen häiriöistä 4.

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa

Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Mielenterveyden häiriöt ja päihdehäiriöt lentokelpoisuusarvioissa Would you fly with this pilot? Markus Henriksson Dosentti, psykiatrian erikoislääkäri SOTLK/AMC (sivutoimi) Mielenterveyden ja sen häiriöiden

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2619 LAPSESTA AIKUISEKSI: 50-VUOTIAIDEN TERVEYSTUTKIMUS 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2619 JYVÄSKYLÄ LONGITUDINAL STUDY OF PERSONALITY AND SOCIAL DEVELOPMENT (JYLS): MEDICAL EXAMINATIONS OF 50-YEAR-OLDS

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Uni ja vireystaso Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja Miksi nukutaan? Elpyminen Varastoidaan energiaa seuraavaan päivää varten Aivojen määräaikaishuoltoa Muistitoimintojen

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Uniapnea liikennelentäjällä

Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea liikennelentäjällä Uniapnea (Käypä hoito suositus 2010) DGN: Anamneesi, kliininen tutkimus, yöpolygrafia Oireet: Levoton yöuni, unihäiriöt, unettomuus Yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaneritys

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen

Ariel Gordin. LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Ariel Gordin LKT, professori Suomen Parkinson-liiton hallituksen jäsen Suomen Parkinson-säätiön hallituksen jäsen Unessa on todettu olevan selvästi erilaisia tiloja, jotka vaihtelevat 90-100 minuutin jaksoissa.

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Yleisiä hoitolinjauksia Unettomuus = unen jatkuvuuden ongelmat Aikaistunut ja viivästynyt unirytmi Havahtumisparasomniat

Lisätiedot

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto

Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Case: Kuinka myöhäisillan liikunta vaikuttaa yöuneen? Tero Myllymäki LitM, tutkija Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Firstbeatin stressiseminaari, 20.5.2008 Uni ja palautuminen Unen tehtävät

Lisätiedot

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij. 10.11.2010 Hämeenlinna Vireyden hallinnalla turvallisuutta Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij 10.11.2010 Hämeenlinna Kaksi prosessia, S&C, jotka säätelevät elämäämme (itsearvioitu uneliaisuus) (itsearvioitu uneliaisuus) uni

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka

OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartan uudet materiaalit: stressi, uni ja tupakka OTA-ohjauskartta Psykologi Riikka Turku riikka.turku@iki.fi Täydennyskoulutus 22.1.2015 OTA-ohjauskartta Yhdessä tekemisen kautta vastausprosentti

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto

Työterveyshuolto ja unettomuus. Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto Työterveyshuolto ja unettomuus Työterveyslaitos, perjantai-meeting, 14.11.2014 Rea Lagerstedt, kliin.opettaja, Helsingin yliopisto 14.11.2014 1 sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito työryhmä Koulutustilaisuuksia

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus

Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt. ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Uniapnea ja muut unenaikaiset hengityshäiriöt ayl Jukka Lojander HYKS/Sydän-keuhkokeskus Nukkuminen ja hengitys Makuuasento Keuhkojen tilavuus pienenee Oikovirtauksen lisääntyminen Nielun läpimitan pieneneminen

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS

IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Sirkka-Liisa Kivelä LKT, professori, ylilääkäri Turun yliopisto Turun yliopistollinen keskussairaala ja Satakunnan sairaanhoitopiiri IÄKKÄIDEN UNI JA UNETTOMUUS Iäkkäiden uni on pinnallista ja katkonaista

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette?

Henkilötunnus: Pituus: cm Paino nyt kg, 10 v. sitten kg Ammatti (nykyinen tai entinen): / Eläke v. Millaista työtä teette? Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri UNIKYSELYLOMAKE 2 sivu 1/7 Ohjeet vastaajalle: Rengastakaa / alleviivatkaa kysymyksen kohdalta parhaiten sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa tieto sille varattuun tilaan.

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 7.10.2011 Heli Järnefelt. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Unettomuuden lääkkeetön hoito - kokemuksia unettomuuden ryhmähoidosta työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen perjantaimeeting 7.10.2011 Heli Järnefelt 7.10.2011 Mitä unettomuus on

Lisätiedot

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Vanhusten sairaudet ja toimintakyky Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 30.1.2012 Oma esittäytyminen LL 1976 Sisätautien erikoislääkäri 1982 Sisätauti-geriatri 1984 LKT 1993

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta

Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Sodankylä Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito Kotihoidon palveluohjaaja, muistihoitaja Tuula Kettunen 17.2.2014 2014 DEMENTIAINDEKSI Sodankylässä geriatri 2005 2013, muistineuvolatoiminta aloitettiin

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osat Tietoa sairauden esiintyvyydestä Lääkevalmiste Dormix 12,5 mg ja 25 mg kalvopäällysteiset tabletit on tarkoitettu

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä?

Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? Uni ja lepo töissä sallittua vai kiellettyä? 21.8.2014 Professori, KTT, Anu Valtonen Lapin yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tausta Tutkimusprojekti New Sleep Order Mitä on tapahtumassa unen ja

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos

Henkinen kuormitus ja liikenne. Markku Partinen, LKT, neurol. dos Henkinen kuormitus ja liikenne Markku Partinen, LKT, neurol. dos Liikennelääketieteen- ja unilääketieteen erityispätevyys Helsingin uniklinikka, tutkimuskeskus Vitalmed Haartman instituutti, Helsingin

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti

Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Unettomuuden hoitaminen työterveyshuollossa Työterveyslaitoksen ja YLE:n työterveyshuollon yhteistyöprojekti Heli Järnefelt, psykologi Työterveyslaitos Unettomuus työterveyshuollossa Unettomuus työterveyshuollossa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea

Nauti taas. kauniista unista. Uniapnea Uniapnea Nauti taas 2015 Koninklijke Philips N.V. Kaikki oikeudet pidätetään. Teknisiä tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Tavaramerkit ovat Koninklijke Philips N.V. (Royal Philips) tai

Lisätiedot

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon

Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE. Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Swift LT Female SIERAINMASKI NAISILLE Ensimmäinen naisille suunniteltu maski uniapnean hoitoon Entä jos yöunien jälkeen olisitkin virkeä ja täynnä energiaa? Uniapnean tehokkaalla hoidolla nukut yösi paremmin

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA

UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA UNIKYSELY- JA TERVEYSTIETOLOMAKKEEN DIAGNOSTINEN TULKINTA Tässä esitetyt yksittäisten vastausten tulkinnat ovat suuntaa-antavia. Käytännön tilanteissa arvio on tehtävä yksilöllisesti ja kokonaistilanne

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! LIITE 1/1(5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) Kysymyksiin voi vastata lapsi itse ja/tai vanhemmat (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) I TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan

Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan 1 Käypä hoito -suositusten implementointivälineiden liittäminen terveys- ja hoitosuunnitelmaan Raportti Jorma Komulainen 28.12.2015 Sisällys Taustaa... 2 Mikä on terveys- ja hoitosuunnitelma?... 2 Mitä

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg)

UNIKYSELY. 2. Sukunimi ja etunimi. 3. Henkilötunnus. 6. Ammatti tai työ. 9. Pituus (cm) Paino tällä hetkellä (kg) HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI UNIKYSELY Lukekaa koko kysymys ennen vastaamista. Valitkaa sopiva vaihtoehto tai kirjoittakaa kysytty tieto lähinnä viimeisen kolmen kuukauden ajalta. Merkitkää

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Suomalaisten sairaudet

Suomalaisten sairaudet Tiina K.M. Jaatinen Jari Raudasoja Suomalaisten sairaudet Sanoma Pro Oy Helsinki Tiedustelut Sanoma Pro Oy, Helsinki puh. 020 391 000 sähköposti: asiakaspalvelu@sanomapro.fi www.sanomapro.fi Kustantaja:

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi?

Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Nuorten hyvinvointi Tampereella paraneeko se polvi? Erikoistutkija Minna Pietikäinen THL 17.11.2009 Nuorten hyvinvointi Tampereella/Minna Pietikäinen 1 KOULUTERVEYSKYSELY 1995 2009 Valtakunnallinen luokkakysely

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA? Unta palloon teemavuodet Kirkkonummi 19.11.2014 FM, mth Johannes Kajava HYKS nuorisopsykiatria www.uniresepti.fi SISÄLTÖ 1. Unen tehtävistä nuoruusiässä 2. Nuoruusikäisen unen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus

Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveystiedon kirjaamisen ja hyödyntämisen tulevaisuus Terveyskeskuslääkärin näkökulma Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Ajatuksia tulevasta Potilastietojärjestelmän

Lisätiedot

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen

Lisätiedot