SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992
|
|
- Pekka Nieminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1992 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1993
2 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1992 ~Oulun kaupunki,,,, Ympäristövirasto ~ Julkaisu 2/1993
3 SISÄLLYSLUETTELO SEURANTATUTKIMUS 2 MITÄ JÄRVIVESISTÄ MITATTIIN? 3 TULOKSET 5 Isokankaanjärvi 5 Kuivasjärvi 5 Lämsänjärvi 6 Niilesjärvi 7 Pyykösjärvi B Valkiaisjärvi 9 YHTEENVETO 10
4 2 SEURANTATUTKIMUS Oulun kaupungin ympäristövirasto on jatkanut vuonna 1991 aloitettua Oulun järvivesien laadun seurantatutkimusta. Vuonna 1992 seurannassa oli mukana kuusi järveä: Isokankaanjärvi, Kuivasjärvi, Lämsänjärvi, Niilesjärvi, Pyykösjärvi ja Valkiaisjärvi. Järvet sijaitsevat enintään 15 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta ja kaikki nämä ovat tärkeitä virkistyskäytön kannalta. Kuivasjärvellä, Lämsänjärvellä, Pyykösjärvellä ja Valkiaisjärvellä on yleinen kaupungin valvoma uimaranta ja asutusta. Niilesjärvellä taas on loma-asutusta ja Isokankaanjärvi sijaitsee luonnonsuojelualueella. Sivulla 4 on kartta, josta käy ilmi tutkittujen järvien sijainti ja pinta-alat. Järvivesistä on mitattu kesäaikana säännöllisin väliajoin fysikaalisia ominaisuuksia ja ravinnepitoisuuksia sekä todettu ja määritetty sinileväesiintymät. Kasviplanktonin valtalajeja ei tänä vuonna määritetty muutoin kuin sinileväkukintojen esiintyessä. Vuonna 1991 tehtiin näiden järvien kasviplanktonin tarkempi valtalajimääritys (Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä 1991). Seurantatutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää järvivesien nykyistä tilaa ja seurata vesien laadussa (mm. ravinteet ja sinilevät) tapahtuvia muutoksia vuosi vuodelta. Lisäksi tarkoituksena on ollut etsiä mahdollisia vastaavuuksia veden kemiallisten ominaisuuksien ja sinileväesiintymien välillä. Seurantatutkimusta on tehty yhteistyössä Oulun kaupungin kunnallisteknisen suunnitteluosaston maastotutkimusryhmän ja Oulun vesi- ja ympäristöpiirin kanssa.
5 3 MITÄ JÄRVIVESISTÄ MITATTIIN? Järvien tilaa ja järvivesien laatua seurattiin mittaamalla niistä seuraavia tekijöitä: lämpötila, C ph johtokyky, ms/m - kuvaa vedessä olevien sähköä johtavien yhdisteiden ns. elektrolyyttien määrää väri, mg Pt/l - kuvaa vedessä olevien väriä antavien yhdisteiden (humus, metallit jne.) määrää kokonaisfosforipitoisuus, ug/l - 0,001 mg/l tärkeimpiä vesien rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä, käsittää sekä liuenneen epäorgaanisen että sitoutuneen orgaanisen fosforin fosfaattifosforipitoisuus (fosfaatti-p), ug/l liuenneen epäorgaanisen fosfaattifosforin pitoisuus kokonaistyppipitoisuus, ug/l - tärkeimpiä vesien rehevöitymiseen vaikuttavia tekijöitä, käsittää sekä liuenneen epäorgaanisen että sitoutuneen orgaanisen typen nitraattityppipitoisuus (nitraatti-n), ug/l liuenneen epäorgaanisen nitraattitypen pitoisuus ammoniumtyppipitoisuus (ammonium-n), ug/l liuenneen epäorgaanisen ammoniumtypen pitoisuus alkaliniteetti, mmol/l - haponsitomiskyky kuvaa veden puskurikykyä eli sitä, kuinka hyvin vesi kestää ulkoapäin tulevia muutoksia niin, ettei veden laatu huomattavasti muutu happipitoisuus, mg/l - määrä veteen liuenneen hapen hapen kyllästysprosentti, kyll.% - hapen prosenttiosuus siitä määrästä, kuinka paljon happea voi ko. lämpötilassa liueta veteen klorofylli-a -pitoisuus, ug/l - epäsuora menetelmä arvioitaessa kasviplanktonin biomassaa sinilevät, sinileväkukinnoissa esiintyvät sinilevälajit
6 4 Näytteet on otettu kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana vähintään kerran kuukaudessa järvien ulapoilta. Sinilevätilannetta on seurattu tiheämmin ja levänäytteitä on otettu järvien virkistyskäyttöalueelta eli läheltä rantaa. Levänäytteistä on selvitetty vain mahdollisessa kukinnassa esiintyvä sinilevälaji. Määritykset on tehty käyttäen Suomen Standardisoimisliiton hyväksymiä määritysohjeita ja näytteenotossa on noudatettu vesi- ja ympäristöhallituksen hyväksymiä näytteenottomenetelmiä. Alla olevasta Oulun kartasta käy ilmi tutkittujen järvien sijainnit ja pinta-alat. KUiVaSj~ o o 5 km,'------', ~kösjärvi ~ valkiaibärvi o ' NiilesjärS\} LämsMnjärvi", Isokankaanjärvi Kuivasjärvi Lylyjärvi Lämsänjärvi Niilesjärvi Pyykösjärvi Valkiaisjärvi 8,4 83,0 13,9 4,4 72,7 148,5 31,1
7 5 TULOKSET Seuraavassa esitetään tulokset, tulosten tarkastelu ja vertailu edellisvuoteen järvikohtaisesti. ISOKANKAANJÄRVI Isokankaanjärvi on vähäravinteinen ja silmiinpistävää on sen veden tumma väri. Järven ympäristössä olevilta suoalueilta kulkeutuu veteen väriä antavia humusaineita samoin kuin orgaanisia happoja, jotka tekevät veden happamaksi. Veden väriluku on ollut korkea ( mg/l) koko kesän ja ph on vaihdellut välillä 4,9-5,7. Isokankaanjärvessä on vain vähän kasviplanktonia,. mistä kertoo alhainen klorofylli-a -pitoisuus (alle 5 ug/l). Ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisia ja pysyneet jokseenkin muuttumattomina koko seuranta-ajan lukuunottamatta kokonaistyppeä, jonka pitoisuus on noussut syyskuussa. Samaan aikaan myös klorofylli-a -pitoisuus on ollut korkeimmillaan. Edellisvuoteen verrattuna Isokankaanjärven veden laatu on pysynyt ennallaan niin fysikaalisilta ominaisuuksiltaan kuin ravinteiltaankin. Sinileviä ei Isokankaanjärvessä esiintynyt kumpanakaan vuonna LÄMPÖTILA C 18,2 17,1 13,7 10,2 HAPPI mg/l 8,6 9,1 9,2 9,2 HAPPI kyll. % 91,2 94,2 88,7 81,9 VÄRI mg Pt/l JOHTOKYKY ms/m 1,8 1,6 2,3 ph 5,3 5,7 5,4 4,9 ALKALITEETTI mmol/l 0,01 0,05 0,03 0,02 KOK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l AMMONIUM-N ug/l KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 2,0 2,5 3,2 2,7 4,7 KUIVASJÄRVI Kuivasjärvi on humuspitoinen ja erittäin rehevä järvi. Veden väriluku on korkea vaihdellen mg/l. Runsaista humushapoista huolimatta veden ph on lähellä neutraa1ia (6,7-7,0) ja edellisvuoden tapaan alka1iteetti on korkeahko, keskimäärin 0,51 mmol/1. Tämä viittaa siihen, että vedessä on puskurikykyä happolisäyksiä vastaan.
8 6 Johtokyvyltään, ph:ltaan ja alkaliteetiltaan Kuivasjärven vesi on pysynyt edellisvuoden kaltaisena. Typpi- ja fosforiravinteita on Kuivasjärvessä runsaasti. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet ovat alkukesästä olleet edellisvuoden suuruusluokkaa eli 1500 ug/l ja 70 ug/l. Syyskuuta kohti nämä pitoisuudet ovat nousseet toisin kuin edellisvuonna, jolloin kokonaistypen pitoisuus laski puoleen alkukesän arvosta. Myös nitraattija ammoniumtypen sekä fosfaattifosforin pitoisuudet ovat nousseet huomattavasti syyskuuta kohti mentäessä. Tämä selittynee sillä, että syyskuussa klorofylli-a -pitoisuus oli jo laskenut huomattavasti keskikesän pitoisuudesta eli runsas kasviplankton oli alkanut hajota ja vapauttaa näin ollen typpi- ja fosforiyhdisteitä veteen. Klorofylli-a -pitoisuus on ollut korkea (20-30 ug/l) ja samaa suuruusluokkaa kuin vuonna Sinileväkukintoja ei havaittu koko kesänä johtuen ilmeisesti epävakaasta ja kylmästä säästä LÄMPÖTILA C 18,2 16,6 13,1 10,5 HAPPI mg/l 9,0 9,0 8,3 8,1 HAPPI kyll.% 95,4 92,3 79,0 72,6 VÄRI mg Pt/l JOHTOKYKY ms/m 16,0 16,1 16,3 ph 6,8 7,0 6,7 6,8 ALKALITEETTI mmol/l 0,39 0,56 0,51 0,59 KOK.TYPPI ug/l NITRAATTI-N ug/l AMMONIUM-N ug/l KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/l KLOROFYLLI ug/l 18,9 28,5 24,2 22,2 4,6 LÄMSÄNJÄRVI Lämsänjärvi on pieni ja kirkasvetinen järvi. Järvi on kunnostettu vuonna 1989, jolloin se ruopattiin. Järven valuma-alue on pieni eikä järvestä lähde laskuojia. Lämsänjärven vesi on järvivedeksi hapanta, ph on keskimäärin 4,1. Veden laatu on pysynyt jokseenkin samanlaisena kuin vuonna Lämsänjärvessä on poikkeuksellisen korkeat typpiravinnepitoisuudet, mutta alhaiset fosforipitoisuudet. Typpiravinteiden osuus selittynee sillä, että järvi on suosituimpia uimapaikkoja Oulussa ja että järven vesi ei pääse vaihtumaan. Näin ollen erityisesti
9 7 ammoniumtyppipitoisuus nousee korkeaksi lämpimänä kautena. Typpipitoisuudet ovat olleet korkeat jo kesäkuussa, jolloin veden lämpötila on ollut korkeimmillaan. Edellisvuonna korkeimmat typpipitoisuudet esiintyivät vastaavasti elo-syyskuussa, jolloin myös veden lämpötila oli korkeimmillaan. Klorofyllipitoisuus on alhainen/enimmillään 6,5 ug/l. Edellisvuonna klorofyllipitoisuus oli enimmillään 3,2 ug/l. Alhaisesta ph:sta johtuen Lämsänjärvessä esiintyy vain vähän kasviplanktonia LÄMPÖTILA C 19,3 17,2 13,7 10,9 HAPPI mg/1 9,6 9,0 10,3 10,9 HAPPI ky11. % 104,1 93,5 99,3 98,6 VÄRI mg Pt/ JOHTOKYKY ms/m 12,0 15,2 14,0 ph 4,2 4,2 4,0 4,1 ALKALITEETTI mmol/l KOK.TYPPI ug/ NITRAATTI-N ug/ AMMONIUM-N ug/l KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/ KLOROFYLLI ug/l 6,5 3,8 1,5 5,7 1,7 NIILESJÄRVI Nii1esjärvi on rehevä järvi. Vesi on ollut kirkasta, mutta ruskehtavaa väriltään. Väriluku on vaihdellut mg/1. Kokonaistypen (vaihteluväli ug/l) ja kokonaisfosforin (vaihteluväli ug/1) pitoisuudet ovat olleet korkeahkoja koko kesän kohoten syyskuussa lähes kaksinkertaisiksi alkukesän arvoihin verrattuna. Edellisvuoteen verrattuna ravinnepitoisuudet ovat olleet hiukan korkeampia. Klorofy1li-a -pitoisuus on ollut keskimäärin 11 ug/l, mikä on noin puolet vähemmän kuin edellisvuonna. Nii1esjärvessä ei todettu sinileväkukintoja vuonna Edellisvuonna sinileväkukintoja esiintyi loppukesästä lämpötilan ollessa korkeimmillaan. Pitkällä lämpimällä kaudella lienee merkittävä osuus sinileväkukintojen muodostumisessa.
10 LÄMPÖTILA C 18,5 17,2 13,2 12,0 HAPPI mg/1 9,2 8,4 8,6 9,5 HAPPI ky11. % 98,2 87,2 82,0 88,1 VÄRI mg Pt/ JOHTOKYKY ms/m 3,4 3,5 3,9 ph 6,4 6,4 6,4 6,2 ALKALITEETTI mmo1/1 0,09 0,13 0,16 0,16 KOK.TYPPI ug/ NITRAATTI-N ug/ AMMONIUM-N ug/ KOK.FOSFORI ug/ FOSFAATTI-P ug/ KLOROFYLLI ug/1 2,6 10,7 11,2 12,4 3,0 PYYKÖSJÄRVI Pyykösjärvi on erittäin rehevä järvi, jossa todettiin myös sini1eväkukintoja. Vesi on ollut kirkasta ja vain vähän väri11istä väriluvun ollessa alle 100 mg/1. Tällä lähes neutraa1i11a (ph 6,6-6,8) vedellä on myös puskurikykyä happamuuden vaihteluja vastaan. Edellisvuoteen verrattuna ph, johtokyky, a1ka1iteetti ja happipitoisuus ovat pysyneet lähes muuttumattomina LÄMPÖTILA C 18,0 16,8 13,1 10,5 HAPPI mg/1 9,9 9,8 9,6 10,0 HAPPI ky11.% 104,5 100,9 91,3 89,6 VÄRI mg Pt/ JOHTOKYKY ms/m 16,0 15,0 14,0 ph 6,8 6,7 6,8 6,6 ALKALITEETTI mmo1/1 0,19 0,22 0,23 0,31 KOK.TYPPI ug/ NITRAATTI-N ug/ AMMONIUM-N ug/ KOK.FOSFORI ug/ FOSFAATTI-P ug/ KLOROFYLLI ug/1 3,8 9,4 15,2 15,6 9,6 Ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita Pyykösjärvessä ja ne ovat olleet korkeampia kuin edellisvuonna. Kokonaistyppipitoisuus on vaihdellut välillä ug/1 ( ug/1 vuonna 1991) ja kokonaisfosforipitoisuus välillä ug/1 (20-30 ug/1 vuonna 1991). Liukoisten ravinteiden (nitraatti- ja ammoniumtypen sekä fosfaattifosforin) pitoisuudet ovat pienentyneet huomattavasti kesä-elokuun välisenä aikana, jolloin 1eväkasvu ja ravinteiden kulutus ovat kiivaimmillaan.
11 9 Sinileväkukintoja todettiin edellisvuoden tapaan elokuun puolen välin jälkeen Pyykösjärven luoteisrannalla. Pääasiallinen laji oli Microcystis aeruginosa, joka saattaa erittää myös myrkyllisiä yhdisteitä veteen. VALKIAISJÄRVI Valkiaisjärvi on karu ja niukkaravinteinen järvi. Vesi on ollut kirkasta ja väritöntä ja lievästi hapanta. Ravinnepitoisuudet ovat olleet alhaisia ja niissä on ollut vain vähän vaihtelua koko seuranta-aikana. Kasviplanktonin määrä on myös ollut pieni, mistä kertoo alhainen, alle 5 ug/l, klorofyllipitoisuus. Sinileväkukintoja ei todettu koko kesänä. Edellisvuoteen verrattuna veden laatu on mitattujen ominaisuuksien osalta pysynyt ennallaan LÄMPÖTILA c 17,0 17,2 14,1 11,2 HAPPI mg/1 10,6 9,8 9,8 10,7 HAPPI ky11. % 109,7 101,8 95,3 97,4 VÄRI mg Pt/ JOHTOKYKY ms/m 1,8 1,8 1,8 ph 6,9 6,6 6,6 6,5 ALKALITEETTI mmo1/1 0,05 0,10 0,10 0,10 KOK.TYPPI ug/ NITRAATTI-N ug/l AMMONIUM-N ug/ KOK.FOSFORI ug/l FOSFAATTI-P ug/ KLOROFYLLI ug/1 1,1 2,1 2,2 3,5 4,6
12 10 YHTEENVETO Sinileväkukintojen esiintymisessä keskeisesti vaikuttavia tekijöitä lienevät typpi- ja fosforiravinteiden määrä sekä riittävän pitkä lämmin kausi. Typpi- ja fosforiravinteiden määrät olivat pysyneet kutakuinkin samansuuruisina edellisvuoteen verrattuna kaikissa tutkituissa järvissä. Kuivasjärvi, Pyykösjärvi ja Niilesjärvi luokitellaan reheviksi tai erittäin reheviksi ja niissä ravinnepitoisuudet olivat hiukan jopa nousseet edellisvuodesta. Isokankaanjärvi, Lämsänjärvi ja Valkiaisjärvi ovat niukkaravinteisia ja karuja järviä, joiden ravinnepitoisuudet noudattivat edellisvuoden vastaavia arvoja. Kasviplanktonin eli levästön määrää mittaava klorofylli-a -pitoisuus myös oli edellisvuoden suuruusluokkaa kaikissa järvissä. Kuivasjärvessä, Niilesjärvessä ja Pyykösjärvessä klorofylli-a -pitoisuus oli yli 10 ug/l, mikä kertoo rehevästä vesistöstä. Isokankaanjärvessä, Lämsänjärvessä ja Valkiaisjärvessä klorofylli-a -pitoisuus taas oli alle 5 ug/l, mikä viittaa niukkaravinteiseen järviveteen. Erona edellisvuoteen oli yleensä se ajankohta, jolloin kasviplanktonin määrä on korkeimmillaan. Tähän taas vaikuttaa vesien lämpötila. Kesän 1992 lämpötilavaihtelut poikkesivat selvästi kesän 1991 vastaavista. Järvivedet olivat lämpimimmillään kesäkuun alussa kun taas edellisvuonna vesi oli lämpimintä vasta elokuussa. Näin ollen myös levät olivat vuonna 1992 runsaimmillaan alkukesästä ja elo-syyskuussa niitä esiintyi vain vähäisinä määrinä. Sinileväkukintoja esiintyi vain Pyykösjärvessä. Vaikka Kuivasjärvessä ja Niilesjärvessä myös on ravinteiden puolesta otolliset olosuhteet sinileväkukinnalle, niissä ei vuonna 1992 todettu kukintoja. Tähän lienee vaikuttanut vuodenaikaan nähden tuulinen ja kylmä sää. Tällöin levän muodostus on vähäisempää ja sen nouseminen pintaan estyy. Järvivesien fysikaalis-kemialliset ominaisuudet liittyvät toisiinsa ja päätelmien tekeminen veden laadusta ja sen vaikutuksista ei ole yksiselitteistä.
13 1/1988 Oulun ilmanlaatu. Päästökartoitus /1988 Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 1. 3/1988 Oulun ilman laatu. Mittaustulokset /1989 Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 1. Ympäristön tila. 2/1989 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset /1989 Oulun suuret ja erikoiset puut. 4/1989 Eräiden Oulun alueiden luonnontilan perusselvitys 2. 5/1989 Ympäristönsuojelun kehittämisohjelma. Osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. 6/1989 Oulun ilmanlaatu. Neulasten rikkipitoisuus- ja vauriokartoitus /1990 Ympäristönsuojelutietoa oululaisille. 2/1990 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset /1991 2/1991 3/1991 4/1991 5/1991 6/1991 1/1992 2/1992 Oulun ympäristömeluselvitys. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset Oulun ilmanlaatu. Jäkäläkartoitus Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä Oulun kaupungin maisema- ja maa-ainesselvitys. Oulun ilmanlaadun kehitys Pilpasuon alueen luonto. Luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset /1992 Oulun ilmanlaatu. Sammalten raskasmetallipitoisuudet /1992 Hietasaaren alueen maankäyttö. Ympäristövaikutusten arviointi. 1/1993 Oulun ilmanlaatu. Mittaustulokset /1993 Sinilevät ja rehevöityminen Oulun järvissä ISSN
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotSINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU 4/1991 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ 1991 OULUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTO JULKAISU
LisätiedotSINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ. Järviseurannan viisivuotiskatsaus 1991-1995
SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ Järviseurannan viisivuotiskatsaus 1991-1995 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 2/1996 SINILEVÄT JA REHEVÖITYMINEN OULUN JÄRVISSÄ Järviseurannan viisivuotiskatsaus
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotKETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA
KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010
LisätiedotLuoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
LisätiedotPUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012
LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotNäytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 11.12.2017 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotLiite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
LisätiedotISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin
LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014
LUVY/17 28.8.214 Urpo Nurmisto Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy Pappilankuja 4 912 Karjalohja KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 214 Karjalohjan läntisten järvien, Haapjärven,
LisätiedotRENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotSINILEVAT JA REHEVOITVMINEN OULUN JARVISSA 1993 -
SINILEVAT JA REHEVOITVMINEN OULUN JARVISSA 1993 - - ~~ -... ~...;::;:; ~c;..- ~ ~ -......-.-'l...-..-,- / / Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 3/1994 ... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotSammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016
29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 tutkimukset ja vertailu vuosiin 2009, 2011 ja 2012
LUVY/121 5.9.213 Tuomo Klemola Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tehtaankatu 4 A9 14 Helsinki ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 tutkimukset ja vertailu vuosiin 29, 211 ja 212 Sammatin Iso Ruokjärvestä
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotOutamonjärven veden laatu Helmikuu 2016
.3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää
LisätiedotHiidenveden vedenlaatu 15.8.2005
LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
LisätiedotAli-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016
30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotHollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
LisätiedotTahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
LisätiedotKytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.
LisätiedotSäynäislammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotLahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016
8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016
LisätiedotPaskolammin vedenlaatututkimus 2016
5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja
1 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Eteläinen laskuoja Heidi Rantala Syyskuu 2008 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SÄHKÖNJOHTOKYKY... 3 3 VEDEN HAPPAMUUS... 4 4 VÄRILUKU...
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin
29.8.2016 Iso Ruokjärven suojeluyhdistys ry Tarja Peromaa ISO RUOKJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2016 mittaukset ja vertailu vuosiin 2009-2015 Sammatin Iso Ruokjärvestä otettiin uusimmat vesinäytteet 15.8.2016
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotKatsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
LisätiedotHaukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015
1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen
LisätiedotTammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys
Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys 2018-2019 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 15.6.2019 Johdanto Lammin biologinen asema selvitti Tammelan Jäni- ja Heinijärven sekä
LisätiedotJäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013
Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin
LisätiedotHumuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos
Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos Hiilenkierto järvessä Valuma alueelta peräisin oleva orgaaninen aine (humus)
LisätiedotKaitalammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotKaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017
4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017
LisätiedotVihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Tuohilammen vedenlaatututkimus, heinäkuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Otalammella sijaitsevasta Tuohilammesta otettiin 20.7.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 2009-2013
25.7.213 Lihavajärven Suojeluyhdistys Senja Eskman, Antero Krekola Sammatin Lihavajärven veden laatu Vuodet 29-213 Lihavajärven tuoreimmat näytteet otettiin heinäkuussa 213 järven suojeluyhdistyksen ja
LisätiedotVihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016
26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu
LisätiedotKärjenlammin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kärjenlammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaakkoisosassa sijaitsevalta Kärjenlamilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKakarin vedenlaatututkimus 2016
31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kakarin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan kaupunkitaajaman länsipuolella olevalla ylänköalueella sijaitsevalta Kakarilta otettiin Karkkilan
LisätiedotViidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Viidanjärven veden laatu Heinäkuu 2017 Hiidenveden Retlahden pohjoispuolella sijaitsevan pienen Viidanjärven vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin
LisätiedotKuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
LisätiedotRantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta
Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotSammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 2014
7..1 Lohilammen kyläyhdistys Tiina Raukko Sammatin Lohilammen veden laatu Elokuu 1 Lohilammen näytteet otettiin 7..1 kyläyhdistyksen ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteet
LisätiedotVihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
LisätiedotValkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotSatakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Huittinen 24.11.2011 Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Huittinen 24.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Heli Perttula 24.11.211 1 Satakunnan päävesistöt
LisätiedotSammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Lihavajärven veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Lihavan vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotKARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi. Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy
KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN PERUSTILAN SELVITYS Haapjärvi, Kurkjärvi, Nummijärvi, Pentjärvi, Vähäjärvi Rahikkalan-Pipolan-Nummijärven vsy EEVA RANTA LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY 2010 Tutkimusraportti
LisätiedotKIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA Åke Lillman Kirkniemen kartano Lohja
8.3.2017 Åke Lillman Kirkniemen kartano 08800 Lohja KIRKNIEMEN PIKKUJÄRVEN VEDEN LAATU TALVELLA 2017 Vesinäytteet kahdelta havaintopaikalta otettiin 28.2.2017. Työ tehtiin Kirkniemen kartanon toimeksiannosta.
LisätiedotVeden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta
Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -
LisätiedotYara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019
1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus
LisätiedotSiuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018
30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille
LisätiedotHUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA
LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Laurea Hyvinkää HUNTTIJÄRVEN VEDENLAADUNSEURANTA Lasse Kumpulainen 3 SISÄLLYS JOHDANTO... 5 1 YLEISTÄ HUNTTIJÄRVESTÄ... 6 1.1 Hunttijärven valuma-alue... 8 1.2 Ojien valuma-alueet...
LisätiedotRuokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017
30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin
LisätiedotLammaslammen vedenlaatu vuonna 2017
Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 Lammaslammen vedenlaatu vuonna 217 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Näytteenotto... 3 3. Ilmastus vuonna 217... 3 4. Sääolosuhteet sekä virtaama- ja näkösyvyyshavainnot...
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotSelvitys Ahmoolammin tilasta. Taru Soukka
Selvitys Ahmoolammin tilasta Taru Soukka Raportti a91/2012 Laatija: Taru Soukka, ympäristönhoitaja-opiskelija, Hyria koulutus Oy Tarkastaja: Eeva Ranta Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ
LisätiedotSammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017
10.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan puron veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Sammatissa sijaitsevan Valkjärven ja siihen Haarjärvestä laskevan
LisätiedotLIITE 9. Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta. Kartta vedenlaadun seurantapisteistä. Koosteet seurantatuloksista
LIITE 9 Selvitykset Ruonanjoen vedenlaadusta Kartta vedenlaadun seurantapisteistä Koosteet seurantatuloksista Yhteenveto Ruonanjoen ja lähiojien vedenlaatutuloksista Ruonanjoki, näytteenottopaikat pohjoisesta
LisätiedotKaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke
Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...
LisätiedotNurmijärven järvien veden laatu 2012 2013
Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Elina Salo Nurmijärven järvien veden laatu 2012 2013 Teksti: Elina Salo Valokuvat: Kaisa Autio-Nousiainen, Liisa Garcia, Elina
LisätiedotPURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39
PURUVEDEN VEDENLAATUTIEDOT PITKÄNAJAN SEURANNAN TULOKSISSA SEURANTAPAIKKASSA 39 Vedenlaatutiedot ja grafiikka: Hertta- ympäristötietojärjestelmä, pintavedet/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Riitta Niinioja
LisätiedotPyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet
Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.-14.6.2018 Oulu Hannu Salmi, Oulun seudun ympäristötoimi Kuivasjärvi Sivupohja, Oulu + grafiikka
LisätiedotSAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
LisätiedotVihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016
29.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Kaitlammen (Haukkamäki) vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Ojakkalassa sijaitsevasta Kaitlammesta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotVihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu
27.10.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Haukilammen (Huhmari) vedenlaatututkimus, heinä- ja lokakuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Huhmarissa sijaitsevasta Haukilammesta otettiin 20.7. ja 10.10.2016
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotUUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro
UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus
LisätiedotSINILEVAT JA REHEVOITYMINEN OULUN JARVISSA 1994
SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN OULUN JARVISSA 1994 Oulun kaupunki Ympäristövirasto Julkaisu 3/1995 .... SINILEVAT JA REHEVOITYMINEN.... OULUN JARVISSA 1994 Oulun kaupunki II I _ Ympäristövirasto ~ Julkaisu
LisätiedotKynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017
8.8.2017 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Kynnarträskin veden laatu Heinäkuu 2017 Siuntion Kynnarissa Tjusträskin itäpuolella sijaitsevan Kynnarträskin vesinäytteet otettiin 18.7.2017 Siuntion kunnan
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotLasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN
Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä
LisätiedotVihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017
23.8.2017 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihtijärven veden laatu Heinäkuu 2017 Vihtijärven vesinäytteet otettiin 27.7.2017 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Näytteenotto perustuu
LisätiedotHARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2006
HARTOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 26 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 81/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila ja happi 2
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO.. VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotSammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven ja siihen laskevan Suomusjärvenjoen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 ja 2.8.2016.
LisätiedotLestijärven tila (-arvio)
Lestijärven tila (-arvio) Virallinen VHS Tyypittely: - Matalat humusjärvet järvi Luokittelu: - erinomainen ekologinen tila! - hyvä kemiallinen tila Mikä on TOTUUS Historia -järven vesi juomakelpoista 60-
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2014
VUOSIYHTEENVETO..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotVÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 2015
VUOSIYHTEENVETO 1..1 VÄÄKSYN TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON PURKUVESISTÖN (Päijänne) TARKKAILU 1 1 YLEISTÄ Asikkalan kunnan Vääksyn taajaman puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen Asikkalanselän kaakkoisosaan
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotEU-UIMAVESIPROFIILI. Kovalanniemen uimaranta. Äänekosken kaupunki
EU-UIMAVESIPROFIILI Kovalanniemen uimaranta Äänekosken kaupunki UIMAVESIPROFIILI 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot
LisätiedotSyvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017
11.8.2017 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Syvälammen (Saukkola) veden laatu Heinäkuu 2017 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan Syvälammen vesinäytteet otettiin 19.7.2017 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston
LisätiedotNASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA
NASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA 198 5 Tiina Nihtilä NASTOLAN KUNTA Ympäristönsuojelu 6 NASTOLAN KUNNAN JÄRVITUTKIMUKSET VUOSINA 198 5 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 1. Käytetyt parametrit.1 Näytteenottopisteet..
LisätiedotVIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
LisätiedotGALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011
FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniasten kaupunki GALLTRÄSKIN KASVIPLANKTONSELVITYS KESÄLLÄ 2011 -P11644 FCG Finnish Consulting Group Oy Kasviplankton v. 2011 I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 2
Lisätiedot