LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VASTINEET

Transkriptio

1 Joensuun täydennysrakentamisohjelma Luonnos (nähtävillä , päiväys ) PROJEKTIN NIMI Joensuun täydennysrakentamisohjelma Kaavan laatija arkkitehti Kristiina Strömmer YKS-260 Päiväys Täydennysrakentamisohjelman luonnoksesta saatiin neljä lausuntoa: 1) Pohjois- Karjalan ELY-keskus, 2) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, 3) Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu ja 4) Joensuun kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut. Pyydettyä lausuntoa ei saatu Joensuun kaupungin rakennusvalvonnalta eikä Joensuun kaupungin vapaa-ajanpalveluilta. Mielipiteitä saatiin täydennysrakentamisohjelman esittelytilaisuudessa kolme ja myöhemmin nähtävilläoloaikana kaksi. 1. Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lausunto , alueidenkäyttö ja luonnonsuojelu -yksikön päällikkö Irma Mononen ja ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen maankäyttöasiantuntija Timo Korkalainen. Lausunto Työn tarkoituksena on tavoitella tiiviimpää ja taloudellisempaa kaupunkirakennetta, jolloin muun muassa matkat ovat lyhempiä ja palvelut paremmin saavutettavissa. Täydennysrakentamisohjelmaa käytetään Joensuun kaupungin sisäisenä ohjeena ja se tuo esiin muutostarpeita asema- ja yleiskaavoihin. Työtä varten on toteutettu asukaskysely, jossa tuli esiin muun muassa rantojen merkitys viihtyisyyden kannalta. Keskustaa ja sen lähiympäristöä halutaan tiivistää. Täydennysrakentamisohjelman tavoitteet on tiivistetty neljään teemaan, jotka ovat arjen helppous, mukava ja elinvoimainen kaupunki, taloudellinen kaupunki sekä ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen. Jokaiseen asiakohtaan on esitetty toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. ELY-keskus esittää, että tavoitteisiin liitetään vielä kulttuuriympäristö yhtenä tärkeänä arvona Joensuun kaupunkikuvassa. ELY-keskuksen mielestä Joensuun kaupunki on asettanut työlle haastavat, mutta selkeästi esitetyt tavoitteet. Toimenpiteiden myötä kaupungin lähipalvelujen saa- S w e co Y m p ä r is t ö O y 1 (12) Ilmalanportti 2, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere Uudenmaankatu 19 A, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

2 vutettavuus paranee, pyöräilyn ja julkisen liikenteen toimintaedellytykset paranevat sekä asukkaiden osallistaminen paranee. Lisäksi hyvänä nähdään, että täydennysrakentamisen ohella virkistysarvoihin on kiinnitetty huomiota, muun muassa rantareittien suunnittelun sekä kaupunginosapuistojen ja muiden tärkeiden viheralueiden ja ulkoilureittien jatkuvuuden näkökulmasta. Toimenpiteitä voi edelleen tarkentaa kertomalla miten tavoitteet konkreettisesti toteutetaan ja mitkä esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan asemakaavalla ja mitkä vaativat ensin yleiskaavatasoista suunnittelua? Mitä haasteita esitettyihin toimenpiteisiin liittyy tai mikä on niiden toteuttamismahdollisuudet? Asiakirjassa olisi hyvä tuoda esille autoilun vaikutukset työmatka- ja asiointiliikenteen. Miten yksityisautoilu näkyy ja vaikuttaa tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa? Miten pysäköinti toteutetaan, kun asukasmäärä kasvaa? Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella ei ole muuta huomautettavaa täydennysrakentamisohjelman luonnoksesta. Lausunnon mukaan Joensuun kaupunki on asettanut työlle haastavat, mutta selkeästi esitetyt tavoitteet, joihin esitetään lisättäväksi kulttuuriympäristö yhtenä tärkeänä arvona Joensuun kaupunkikuvassa. Lausunnossa toivotaan tarkennettavan miten tavoitteet konkreettisesti toteutetaan, mitkä esitetyistä toimenpiteistä toteutetaan asemakaavalla ja mitkä vaativat ensin yleiskaavatasoista suunnittelua, mitä haasteita toimenpiteisiin liittyy ja mitkä ovat toteuttamismahdollisuudet. Samoin toivotaan tuotavan esille autoilun vaikutukset. Kulttuuriympäristö- ja rakennussuojelukysymykset liittyvät tavoitekorissa 4 (Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen) mainittuun rakennetun ympäristön arvojen esilletuomiseen ja sivuavat myös korin 2 (Mukava, elinvoimainen kaupunki) mainintaa monimuotoisuudesta ja kauneudesta. Lisätään kulttuuriympäristö ja suojeltavat rakennuskohteet toteuttamisessa ja suunnittelussa huomioon otettavaksi asiaksi tavoitteissa 2 ja 4. Kulttuuriympäristön suojelua voidaan konkreettisesti edistää kaupungin taholta ympäristönparantamistoimissa ja tontinluovutuksen laadullisissa kriteereissä, ja yksityisten toimijoiden osalta tontinluovutuksen ehdoissa. Toimenpiteet, jotka eivät ole yleiskaavan vastaisia ja joiden perusteet eivät lainsäädännön muuttumisen johdosta ole muuttuneet, voitaneen toteuttaa suoraan asemakaavan muutoksella. Muussa tapauksessa tarvitaan yleiskaavan muutos tai pienialaisempi yleiskaavallinen tarkastelu. 2 (12)

3 Joillakin alueilla saattaa asemakaava nykyiselläänkin mahdollistaa vähäisen täydennysrakentamisen. Harkitsemisen arvoinen on myös mahdollisuus tulkita rakennusoikeutta niin, että maanpäällisiä kellarikerroksia voidaan ottaa rakennuksen pääasialliseen käyttöön, esimerkiksi asunnoiksi. Tiivistyvillä alueilla pysäköintipaikkoja tulee käyttää entistä tehokkaammin. Ilmeistä on, että täydennysrakentamisen yhteydessä on tarpeen varata pysäköimispaikkoja lyhytaikaista ja invapysäköintiä varten ja harkita pysäköintinormien lieventämistä erityiskohteissa. Pysäköintimahdollisuuden voi lähellä keskustan palveluita varata kauempana asunnoista mikä lisäisi kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikkumisessa. Ohjelmassa on syytä mainita, että täydennysrakentamisvyöhykkeillä asemakaavoituksessa tulee varata rittävästi pyöräpysäköintitilaa ja pysäköimispaikkoja lyhytaikaista ja invapysäköintiä varten, sekä harkita pysäköintinormien lieventämistä erityiskohteissa. Erityiskohteita ovat esimerkiksi palvelutalot, opiskelijaasuminen ja kohteet joissa lähellä matkakeskusta tai hyvin palvelevia bussiyhteyksiä on runsaasti pieniä asuntoja. Jos asunnon koko lähestyy autopaikalle varattavaa pinta-alaa, tuntuu oikealta, että myös yksityisauton vaatimasta tilasta asunnon välittömässä läheisyydessä tingitään. Lausunnossa esitetyt asiat tulee ottaa huomioon yksityiskohtaisemmassa jatkosuunnittelussa. Tavoitteiden konkretisointa parannetaan esittämällä ohjelmassa muutamia lisäesimerkkejä soveltamiskohteista ja toteuttamistavoista. Täydennysrakentamisohjelma on yleispiirteinen ja sovellettavat tavoitteiden toteuttamiskeinot hyvin tapauskohtaisia. Toteuttamismahdollisuudet konkretisoituvat vasta kun eri osapuolet oikeasti suunnittelevat eri vyöhykkeillä sijaitsevia kohteita. Esimerkiksi ympäristön arvot vaikuttavat täydennysrakentamisohjelman soveltamiseen ja spesifin suunnittelun tarpeeseen. Ohjelmassa on tarpeen jättää sopivasti harkintaa yleis- ja asemakaavoitukselle, jolloin asukkaiden kanssa voidaan keskustella vuorovaikutteisesti ja muutenkin huomioida osallisten mielipiteet kullakin alueella. 2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 3 (12)

4 Lausunto , vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen ja maakuntasuunnittelija Heikki Viinikka. Lausunnon mukaan täydennysrakentaminen kohdistuu tarkoituksenmukaisille alueille, maakuntaliitto pitää laajaa ja kohdennettua tiedottamista hyvänä asiana ja esitettyjä tavoitteita hyvinä ja tavoiteltavina. Ohjelman laatimista pidetään erinomaisena asiana Joensuun ja maakunnan tulevaisuuden kannalta. Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että hyvin kaupaksi käyvät asunnot ovat tällä hetkellä pieniä, sijoitusasunnoiksi tulevia asuntoja. Rakennukset säilyvät kuitenkin vuosikymmeniä ja pienten asuntojen tarve ei välttämättä jatku aina, jolloin näiden asuntojen uudelleenkäyttö tulisi suunnitella mahdollisimman helposti muokattavaksi ajan tarpeita vastaaviksi. Tämä olisi lausunnon mukaan tulevaisuuden resurssien säästämistä. Lausunnossa pidetään tärkeänä, että tavoitteet konkretisoidaan riittävästi, jotta osalliset ymmärtävät ne samalla tavalla. Lisäksi toivotaan kohteiden suunnittelua laajoina kokonaisuuksina esimerkiksi palveluiden mitoittamiseksi. Maakuntaliiton mielestä alueita suunniteltaessa tulee selvittää tarpeeksi tarkasti kaikki vaikutukset, jotta ei tule tehdyksi virheitä, joiden korjaaminen on kallista. Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että todellisuudessa kotitaloudet käyttävät edelleen paljon autoa. Yksityisautoilu on jatkossakin merkittävä kulkumuoto. Tätä ei tulisi unohtaa toimenpiteiden vaikutuksia pohdittaessa esimerkiksi liikenneverkon sujuvuuden ja pysäköintipaikkojen osalta. Asuntojen tarve ja ostohalukkuus on tällä hetkellä suuntautunut hyvinkin pieniin sijoitusasuntoihin. Lausunnossa tämä on tunnistettu ongelmaksi tulevien asumisja pysäköintitarpeiden kannalta. Asunnot tulee suunnitella muuntojoustaviksi siten, että niitä on mahdollista yhdistää ja jakaa. Problematiikka liittyy erityisesti tavoitekoreihin 1 Arjen helppous ja 3 Taloudellinen kaupunki. Vaatimuksia asuntokoon muutosjoustavuudesta voidaan esittää toteuttajille lähinnä tontinluovutuksen ja asemakaavoituksen yhteydessä. Erityisesti lähellä kouluja on syytä asemakaavalla ja/tai tontinluovutuksessa varmistaa, että kerrostaloihin rakennetaan myös perheasuntoja, ja että osa pienemmistä asunnoista on joustavasti yhdistettävissä perheasunnoiksi. Henkilöauton käyttömahdollisuuksia ei rajoiteta täydennysohjelmalla. Henkilöauton käyttöä on tarpeen pohtia erityisesti tarkemman suunnittelun yhteydessä. Rakenteellisella pysäköinillä voidaan joissakin tapauksissa lisätä autopaikkoja niin, 4 (12)

5 että pysäköinti on mahdollista entiseen tapaan. Rakenteellista pysäköintiä kuitenkin lienee mahdollista toteuttaa lähinnä keskeisissä kortteleissa ja alueilla, jotka houkuttelevat asunnon ostajia, ja joilla rakentamisen tehokkuus saadaan asemakaavoituksessa riittävän suureksi. Keskeisesti sijaitsevilla, tiivistyvillä alueilla pysäköintipaikkoja tulee myös käyttää entistä tehokkaammin. Pysäköintimahdollisuuden voi lähellä keskustan palveluita varata kauemmas asunnoista, esimerkiksi palveluiden yhteyteen, mikä lisäisi kävelyn ja pyöräilyn osuutta liikkumisessa ja pysäköintipaikkojen käyttöastetta. Autopaikat voivat olla jossakin tapauksessa nimeämättömiä. Tulevaisuudessa myös autojen yhteiskäyttö saattaa lisääntyä. Kaupunki seuraa pysäköintitarpeiden, - järjestelyjen ja liikennemuotojen muuttumista ja reagoi muutoksiin tarvittaessa. Ohjelmassa on syytä mainita, että täydennysrakentamisvyöhykkeillä asemakaavoituksessa tulee varata rittävästi pyöräpysäköintitilaa ja pysäköimispaikkoja lyhytaikaista ja invapysäköintiä varten, sekä harkita pysäköintinormien lieventämistä erityiskohteissa. Erityiskohteita ovat esimerkiksi palvelutalot, opiskelijaasuminen ja kohteet joissa lähellä matkakeskusta tai hyvin palvelevia bussiyhteyksiä on runsaasti pieniä asuntoja. Jos asunnon koko lähestyy autopaikalle varattavaa pinta-alaa, tuntuu oikealta, että myös yksityisauton vaatimasta tilasta asunnon välittömässä läheisyydessä tingitään. Tavoitteiden konkretisointa parannetaan esittämällä ohjelmassa muutamia lisäesimerkkejä soveltamiskohteista ja toteuttamistavoista. Joissakin tapauksissa suunnittelukohde voi olla pienialainen, eikä tällaista mahdollisuutta ole syytä rajoittaa täydennysrakentamisohjelmassa. Toteuttaminen tulee olemaan hyvin tapauskohtaista, joten tarkempi vaikutusten arviointi, kokonaisuuksien tarkastelu ja rajaaminen jää tarkennettavaksi yleis- ja asemakaavoilla. 3. Joensuun kaupungin ympäristönsuojelu Lausunto , ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen. Joensuun ympäristönsuojelun lausunnon mukaan ohjelma vastaa kaupungin ilmasto ohjelman tavoitteita. Täydennysrakentamisella voidaan tiivistää kaupunkirakennetta ja tätä kautta parantaa energiatehokkuutta ja vähentää yksityisautoilun tarvetta. Toimenpiteissä tavoitteiden toteuttaminen liittyy jouhevasti kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen laatukäytäviin. Myös palveluiden tavoitettavuus on huomioitu joka tukee täydennysrakentamisen tavoitteita. Toimenpiteissä huomioidaan 5 (12)

6 myös virkistysalueet ja kaupunkiympäristön parantaminen. Luonnoksen mukaisten tavoitteiden toteuttaminen on mahdollista huolellisella suunnittelulla ja alueiden ja kohteiden huolellisella läpikäymisellä ohjelman lähtökohtiin perustuen. Jatkotyössä on tärkeää että kunkin alueen erityispiirteet tunnistetaan ja osalliset huomioidaan ehdotusta laadittaessa. Ympäristönsuojelulla ei ole erityistä huomautettavaa ohjelmaluonnoksesta. Lausunnossa kuitenkin kiinnitetään huomiota alueiden erityispiirteiden tunnistamiseen ja osallisten huomioimiseen ehdotusta laadittaessa. Ohjelman toteuttaminen tulee olemaan hyvin tapauskohtaista, joten alueiden erityispiirteiden tunnistamien, toteuttamiskohteiden rajaus ja vaikutusten arviointi jää tarkennettavaksi yleis- ja asemakaavoilla. Kaavoituksen yhteydessä asukkaiden kanssa voidaan keskustella vuorovaikutteisesti ja muutenkin huomioida osallisten mielipiteet kullakin alueella. 4. Joensuun kaupungin kaupungin varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut Joensuun varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden lausunnon mukaan täydennysrakennusohjelman luonnos on hyvä ja se huomioi varhaiskasvatus ja koulutuspalvelut. Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluilla ei ole erityistä huomautettavaa ohjelmaluonnoksesta. Varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluita informoidaan ohjelmasta uudestaan ehdotusvaiheessa, koska ohjelmaan on tulossa hienosäätöä. Muissa lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että asuntojen tarve ja ostohalukkuus on tällä hetkellä suuntautunut hyvinkin pieniin sijoitusasuntoihin. Erityisesti lähellä kouluja on syytä asemakaavalla ja/tai tontinluovutuksessa varmistaa, että kerrostaloihin rakennetaan myös perheasuntoja, ja että osa pienistä asunnoista on joustavasti yhdistettävissä perheasunnoiksi. 6 (12)

7 Mielipiteissä tuotiin esiin, että Joensuussa tarvitaan muitakin peruskouluja kuin Norssi (Norssit) ja kielikouluja. ts. lisää perus peruskouluja. Jos alakoulut ovat laajasti erikoistuneet esimerkiksi jollakin kielellä tapahtuvaan opetukseen, eikä erikoistumattomaan perusopetukseen olelähikouluilla riittävästi oppilaspaikkoja, tämä saattaa johtaa siihen, että pieniä koululaisia kuljetetaan kouluun entistä enemmän. Tällöin täydennysrakentamisen kannalta tehty edullisuusvyöhyketarkastelu ei anna enää aivan oikeaa kuvaa helpon arjen ydinvyöhykkeistä tai lähipalvelujen hyvistä vyöhykkeistä. Kaavaluonnoksen yleisötilaisuuden kommentit Kirjallisia kommentteja saatiin 3 kpl Joensuun täydennysrakentamisohjelman yleisötilaisuudessa palautelomakkeella. Lomakkeessa kysyttiin mikä ohjelmassa oli hyvää, mikä huonoa, ja mitä lisäisin tai muuttaisin Joensuun täydennysrakentamisohjelmassa. Lisäksi saatiin kaksi muuta mielipidettä osallisilta. 5. Kirjallinen kommentti yleisötilaisuudessa Hyvää: Arjen helppous -> esim. työmatkapyöräily myös talvella tärkeää. Nyt surkeat lumityöt aamusta haittaa työhön ja kouluun menoa esim. Kettuvaara Multimäki alue pyöräilijät joutuu välillä ajamaan autojen seassa. Parannusta odotellen Huonoa: - Lisäisin/muuttaisin täydennysrakentamisohjelmassa: Rantaraitteja suunniteltaessa pitää ottaa huomioon nykyisten asukkaiden oikeudet rannan käyttöön (rantatontit). Tarvitseeko reitin kulkea aivan rannalla, jos muuten on vapaita paikkoja päästä veden äärelle! Uudet pöräilyreitit ja niiden kunnossapito ovat molemmat tärkeitä asioita asukkaiden kulkemisen kannalta. Rantojen käyttömahdollisuuksia on haluttu tuoda esiin täydennysrakentamisohjelmassa, mikä käytönnössä tarkoittaa että myös rantareittejä tarvitaan lisää. Rantareitit ovat aivan erityisen viihtyisiä ja näkymät kauniita. Rantareittien yksityiskohtainen sijainti tarkentuu reittisuunnittelussa ja asemakaa- 7 (12)

8 voituksen yhteydessä. Tällöin selvitetään myös onko reitille riittävästi tilaa tai voidaanko tilaa tehdä jollakin kohdalla lisää tai käytetäänkö jollakin ahtaalla osuudella reittinä esimerkiksi vähäliikenteistä tonttikatua. 6. Kirjallinen kommentti yleisötilaisuudessa Hyvää: Joitain hyviä ideoita kuten vanhojen alueiden muutos ja polkupyöräreitit. Huonoa: Swecon edustaja puhui saman liturgian kuin varmaan Helsingissä tai Oulussa. Asenne oli selvästi Kyllä tämä teille kelpaa Lisäisin/muuttaisin täydennysrakentamisohjelmassa: Asuntojen hintojen nousun estämiseksi pitää pitää lähiöt ja liitoskuntien taajamat voimissaan. Henkilöautovihamielisyys ei ole tätä päivää ainakaan vielä. Lapsen alle 5v kuljetus päiväkotiin ja jatkaminen töihin ei vaan onnistu pyörällä tai linja-autolla. Autovihamielisyys ajaa työikäiset pois keskustasta väljemmille alueille ja automarketit vaan laajenee. Vanhenevat alueet voivat tuoda asukkaille kuluja, mutta toisaalta myös mahdollisuuksia uudistamisen yhteydessä. Hyvin useat ja eri kokoiset kaupungit miettivät tällä hetkellä mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen, johtuen tarpeesta kohdistaa rakentamiseen käytettävät voimavarat mahdollisimman hyvin ja vaikuttavasti. Tästä voi tulla mielikuva samasta liturgiasta joka paikassa. Ohjelman laatimisessa ei yritetä mennä riman ali asenteella kyllä tämä teille kelpaa, vaan aidosti tuoda esille hyvin monitahoiset täydennysrakentamiseen liittyvät asiayhteydet. Täydennysrakentaminen vaatii kuitenkin lisäksi jatkossa paljon aluekohtaista hienosäätöä, eri osapuolten tarpeita ja mahdollisuuksia yhteen sovittaen. Lähiöt on otettu huomioon asukkailleen helpon arjen tarjoavina lähipalvelukeskittyminä, joiden ympäristöä pidetään uudistuvana ja vireänä tarjoamalla alueelta uusia asuntoja tai tontteja. Näin myös lähipalvelut saadaan paremmin säilymään. 8 (12)

9 Henkilöauton käyttömahdollisuuksia ei rajoiteta täydennysohjelmalla. Henkilöauton käyttöä on kuitenkin tarpeen pohtia erityisesti täydennysrakentamisen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Autopaikoista ei liene jatkossakaan puutetta rivitalo- ja omakotialueilla, joita pystytään jopa tiivistämään ja silti turvaamaan jokaiselle asunnolle autopaikka. Hyvät lähipalvelut tarjoavilla alueilla kerrostaloalueita rakennettaessa tai tiivistettäessä tilannetta voidaan helpottaa tarjoamalla lyhytaikaiseen pysäköintiin tarkoitettuja paikkoja esimerkiksi kotipalveluiden tuottajille, muulle asiointiliikenteelle, sekä inva- ja perhepaikkoja niitä tarvitseville. 7. Kirjallinen kommentti yleisötilaisuudessa Hyvää: Säästöt? Mikäli aidosti halutaan saada syntymään asukkaita hyödyttäviä säästöjä. Hyvältä kuulosti myös taloyhtiöiden informoiminen taloyhtiöissä potentiaalia. Ympäristöarvojen huomioiminen. Huonoa: Onko RAKENNUSSUOJELU varmasti riittävästi huomioitu?joensuussa on kaupungin ikään nähden vain vähän vanhoja rakennuksia. Korostaisin rakennussuojelua! Lisäisin/muuttaisin täydennysrakentamisohjelmassa: Tutkisin onko kouluja riittävästi. Muitakin kuin Norssi (Norssit) ja kielikouluja. ts. lisää perus peruskouluja. Aidosti asukkaita hyödyttäviä säästöjä on saatavissa. Säästöä asukkaille voidaan kanavoida taloyhtiöiden kautta - yhdistämällä tarvittavat kunnostustoimet ja rakennusoikeuden lisäämisen kautta saatavat rahalliset hyödyt. Pientaloalueilla tonttien jakamis- ja lisärakentamismahdollisuudet voivat tuoda tontin omistajalle suoraa rahallista hyötyä. Kaupungin verotulojen käyttö järkevästi ja täydennysrakentamisen ohjelmointi palveluiden kapasiteetin pohjalta hyödyttää kaikkia veronmaksajia. Rakennussuojelu on tarpeen mainita täydennysrakentamisohjelmaehdotuksessa erikseen, sekä tavoitteen 2 (Mukava ja elinvoimainen kaupunki) että tavoitteen 4 (Ympäristön tärkeiden arvojen huomioon ottaminen) yhteydessä. 9 (12)

10 Koulupalveluiden riittävyys on täydennysrakentamisen ajoituksessa ja alueelleisessa kohdentamisesa hyvin tärkeä tekijä. Ohjelmassa ei ole eritelty sitä tarjoaako koulu muitakin kuin kieli- tms. erikoisluokkia, koska opetuksen laatu on ilman erityisen suuria lisäkustannuksia muokattavissa. On kuitenkin tärkeää, että oppilaille löytyy läheltä kotia alakoulu - ja myös niille oppilaille, jotka eivät halua erikoistunutta opetusta tai jotka harrastavat jotakin muuta kuin mihin lähikoulu on erikoistunut. 8. Mielipide, Helena Miikkulainen Miikkulainen toteaa seuraavaa: Nähdäkseni rakennussuojelua ei ole otettu tarpeeksi huomioon. En löydä luonnoksesta edes sanaa rakennussuojelu. Kuitenkin Joensuun kaupungin historiaan nähden meillä on vain vähän vanhoja rakennuksia. Näin ollen ohut ote rakennussuojeluun ei riitä, tarvitaan väkevämpää tahtotilaa säilyttää mennyttä jälkipolville. Uskoaksi on myös niin, että siinä missä täydennysrakentaminen ikään kuin hoitaa itse itsensä, vanhat rakennukset eivät säily, ellei niitä SÄILYTTÄMÄLLÄ SÄILYTETÄ, SUOJELEMALLA SUOJELLA. Toisin sanoen, tehokasta täydennysrakentamista tapahtuu kuin itsestään, tiettyjen tavanomaisten tapahtumaketjujen seurauksena.kaupunkirakenne tiivistyy ilman tällaista tavoitteellista ohjelmaakin. Sen sijaan rakennussuojelu, joka juurikin tarvitsisi huolenpitoamme, on jäänyt vähemmälle huomiolle. Edellä mainittuihin syihin perustuen, pointtini on, että rakennussuojelu tulee arvottaa täydennysrakentamista korkeammalle tasolle. Rakennussuojelu ja kulttuuriympäristön suojelu liittyvät oleellisina osina täydennysrakentamisohjelmassa tavoitekoreihin 2, Mukava ja elinvoimainen kaupunki ja 4, Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen. Täydennysrakentamisohjelmassa ei oteta kantaa siihen arvotetaanko rakennussuojelu Joensuussa täydennysrakentamista korkeammalle tasolle. Molempia tarvitaan ja näkökulmat sovitetaan yhteen tarkemmassa kaavasuunnittelussa. Joensuussa on toteutettu onnistuneesti alueiden uudistamista niin, että nimenomaan rakennussuojelu on antanut kohteelle paikan hengen, sekä lisännyt lähiympäristön kiinnostavuutta ja vetovoimaisuutta yrityselämän ja asukkaiden 10 (12)

11 kannalta. Rakennussuojelu on syytä mainita erikseen täydennysrakentamisohjelmassa. Lisätään tavoitteen 2 kohtaan 4 maininta että ympäristön laatu tarkoittaa myös kulttuuriympäristön laatua ja kohtaan 6 kaupungin ympäristön parantamistoimenpiteisiin esimerkkikohteisiin kulttuuriympäristön suojelukysymykset, sekä tavoitteen 4 kohtaan 3 mainintana esimerkiksi: Tuodaan rakennetun ympäristön arvoja, suojeltavia rakennuskohteita, eri aikoina rakennetun ympäristön ajallista kerroksisuutta ja kauniita näkymiä entistä enemmän esille, sekä 9. Mielipide, Raita ja Risto Ruskomaa ym Asianajotoimiston laatimassa mielipiteessä (/muistutuksessa) on yhteensä 21 allekirjoittaja. Mielipide koskee pyöräilyn ja jalankulun suunnitelmia Hanhentien ja Puronsuunpuiston välisellä alueella. Mielipiteessä reitti vaaditaan poistettavaksi. Mielipide/muistutus kohdistuu erityisesti pyöräilyn ja jalankulun kehittämissuunnitelmaan 2030, jossa reitti on kohdistettu ranta-alueelle. Täydennysrakentamisohjelmaa koskien on mielipiteessä esitetty huomioon otettavina näkökohtina rantojen käytön osalta; omaisuuden suoja, yksityisyyden suoja, kotirauha, ympäristö ja luontoarvot sekä rantojen virkistyskäyttöön saattamisen aiheuttamat kustannukset. Täydennysrakentamisohjelmassa rantareittejä on sivuttu tavoitteiden 2 Mukava ja elinvoimainen kaupunki ja 4 Ympäristön tärkeiden arvojen turvaaminen yhteydessä toteuttamiskeinoina. Täydennysrakentamisohjelmassa esitetty ranta-alueiden aktivoiminen on tarpeen tavoitteiden toteuttamiseksi. Rantareittien lisäämistä ei ole pakko mainita täydennysrakentamisohjelmassa rantojen aktivomisen yhteydessä, mutta käytännössä aktivoiminen tarkoittaa myös lisää yhteisiä ranta-alueita ja rantareittejä. Rantareittien yksityiskohtainen sijainti tarkentuu reittisuunnittelussa ja asemakaavoituksen yhteydessä. Tällöin selvitetään myös onko reitille riittävästi tilaa tai voidaanko tilaa tehdä jollakin kohdalla lisää tai käytetäänkö jollakin ahtaalla rantareitin osuudella reittinä esimerkiksi vähäliikenteistä tonttikatua. 11 (12)

12 10. Mielipide, Ari Tolvanen Kuulin, että täydennysrakentamissuunnitelmaa ollaan nyt viimeistelemässä. Asun Petäikkölässä (15) ja asiasta on keskusteltu runsaasti jo aiemmin tämän alueen suhteen J-P Vartiaisen kanssa ja toivottavasti se on nyt muistissa, jos asia koskettaa tämän alueen puistikkojen päätyjä. Ko. alueiden kaavoittamisesta asuinkäyttöön on alueen asukkaiden keskuudessa pidetyn kyselyn mukaan 100% yhtenäisyys, että näihin puistikoihin ei pidä koskea! Emme tule sitä hyväksymään ja jos asukkaiden viihtyvyydellä on merkitystä niin otatte tämän mielipiteen toivottavasti vakavasti! Voisin esittää asiasta laajan perustelun, mutta se löytynee J-P:ltä. Mikäli tarvitsette sen taas uudelleen niin pyydän, että kerrotte sen. Petäikkölän alue, jota mielipide koskee, sijaitsee Niinivaaran ja Nepenmäen eteläpuolella. Täydennysrakentamisohjelma ei ota kantaa yksittäisiin puistoihin. Se on periaatteellinen asiakirja, joka esittää lähtökohtia, tavoitteita ja yleispiirteisiä toimenpiteitä täydennysrakentamiselle. 12 (12)