Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018, Lemi, valmisteluvaihe

Transkriptio

1 Lausunto KASELY/946/ Julkinen Lemin kunta Toukkalantie LEMI leminkunta@lemi.fi Viite Lausuntopyyntö Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunto, Kirkonkylän asemakaavamuutokset 2018, Lemi, valmisteluvaihe Lausunto koskee päivättyä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) ja kaavaluonnosaineistoa. Suunnittelualueet sijaitsevat Lemin kunnan Kirkonkylän taajamassa neljällä (kaavaselostuksessa kirjoitusvirhe kolmella) pienellä eri osaalueella. Alueilla sijaitsevat Hyvinvointi-asema, Vanha kunnanvirasto II, kirjasto ja rivitaloja. Lisäksi eteläisimmällä osa-alueella on valmistunut vuonna 2017 kosteikko. Asemakaavoituksen yleistavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa ja - mahdollistaa hyvinvointiaseman ja Vanhan Pappilan osoittaminen omille itsenäisille tonteille. - kirjaston osalta huomioidaan rivitalotontin laajenemistarpeet nykyisten rajojen ulkopuolelle. - Suntianlahden rakennettu kosteikko huomioidaan kaavamuutoksena. - Teollisuusalueella on tavoitteena poistaa epäkäytännöllinen pieni puisto ja liittää se osaksi tonttialuetta. Asemakaavan muutostarve on lähtenyt liikkeelle kunnan aloitteesta. Tavoitteena on parantaa alueiden toimintaedellytyksiä ja muunneltavuutta. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin PL KOUVOLA

2 KASELY/946/2018 2/4 ELY-keskuksen lausunto Hyvinvointiasema ja Vanha Pappila Asemakaavan pitäminen ajan tasalla on sujuvan lupamenettelyn edellytys ja toteuttaa MRL 51, jonka mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus on avata ensisijaisesti kuntalaisille ja muille osallisille miksi kaavamuutosta ollaan laatimassa, mikä on kaavamuutoksen tarkoitus ja tavoite, millaisia toimintoja ja ympäristöä kaavalla tavoitellaan toteutettavaksi, mitkä ovat kaavan merkittävimmät vaikutukset joita arvioidaan ja missä kaavan vaiheissa valmisteluun on mahdollista osallistua. Osallisten tiedon saannin, vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin kannalta kaavamuutosten lähtökohdat, tarkoitus ja tavoitteet on kuvattu varsin niukasti. Kaava-asiakirjoihin esitetään täsmennettäväksi konkreettisemmin poistuvaksi suunnittelu maankäyttö ja poistamisen perustelut, sekä kaavamuutosten tavoitteet, jotta jo OAS:sta ilmenee lukijalle mitä muutetaan ja tavoitellaan. Myös suunnittelun lähtökohtia ja rakennetun ympäristön kuvausta on hyvä tarkentaa. Osallisen kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi kaavamuutoksen tarkoituksen ja tavoitteen selkeä kuvaus heti OAS:n alkuosassa ennen kaavan lakisääteisiä lähtökohtia. Tapauskohtaisesti voi harkita, miten kattavasti OAS:ssa on tarpeen kuvata MRL sisältöä. Valitusoikeutta hyväksymispäätöksestä esitetään tarkennettavaksi muuttuneen lainsäädännön mukaiseksi. Valitus korkeimpaan hallintooikeuteen edellyttää valitusluvan myöntämistä. Rakennetun ympäristön kuvausta esitetään tarkennettavaksi etenkin Vanhan Pappilan ja ympäristön ominaispiirteiden ja kulttuurihistoriallisten arvojen osalta. Myös yleiskaavan mukaiset tavoitteet asemakaavojen maankäytölle ja ympäristön säilyttämiselle on hyvä avata OAS:ssa ja kaava-selostuksessa karttaotetta kattavammin. OAS:aan, kaavaselostukseen ja -karttaan tulee ehdotusvaiheeseen täydentää myös tilojen nimet ja numerot. Kuvatekstit eivät kaava-asiakirjoissa kaikin osin vastaa kuvan sisältöä. Kaavamuutos on sisällöltään lähtökohtaisesti yleiskaavan tavoitteen mukainen Kaava-asiakirjoista ei kuitenkaan ilmene Vanhan Pappilan suojelumerkinnän perusteluita, miltä osin selostusta tulee täydentää esim. rakennuksen inventointitiedoilla. Suojellun rakennuksen muutosja korjaustöiden yhteydessä on tarpeen pyytää asiantuntijalausunto museoviranomaiselta ennen rakennusluvan myöntämistä, mikä esitetään lisättäväksi rakennuksen suojelumääräykseen. Suojeltavan

3 KASELY/946/2018 3/4 rakennuksen rakennusalan rajaus esitetään tarkennettavaksi rakennuksen ulkoseinien mukaiseksi. Kaavaselostuksen mukaan Vanha Pappila toimii kokous- ja tapahtumatiloina. Mikäli käyttö ei rajoitu ainoastaan lähellä asuvien palveluihin, voisi kaavamerkintä lähipalveluiden (PL) sijaan olla esimerkiksi monipuolisempaa käyttöä kuvaava palveluiden alue (P), jota voi täydentää indeksillä kokous- ja tapahtumatilojen korttelialueeksi. Kaavamuutosalue on lähes kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöaluetta (km-1). Maakunnallinen merkittävyys esitetään merkittäväksi myös kaavakartan aluemerkintään yleiskaavamerkinnän mukaisesti. Alueen kuvaus on hyvä täydentää myös kaavaselostukseen. Aluerajausta osoittavat kaavamerkinnät esitetään rajauksen ulkopuolelle, joten km-1 merkinnän paikka kaavakartalla tulee muuttaa katkoviivalla rajatun alueen ulkopuolelle. Kaavamääräykseen esitetään yleiskaavan perusteella lisättäväksi, että museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen alueelle kohdistuvien toimenpiteiden lupakäsittelyn yhteydessä. Kirjasto- ja rivitalo Kosteikko Teollisuusalue Kaavamuutoksella tarkistetaan tonttien rajausta. Muutoksen tarve ja tarkoitus on hyvä avata tontin laajentamistarvetta konkreettisemmin. Kaavaluonnoksen rivitalotontilla olevalle a-merkinnälle ei ole selitystä. Alueen käyttö kosteikkona on nykyistä kaavaa tarkoituksenmukaisempi maankäyttö ja hyvä ratkaisu. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesta siirtolapuutarhan tavoitteesta luopuminen ja sen perustelut on hyvä todeta myös kaavaselostuksessa. Puistoalueen poistaminen tulisi ensisijaisesti kompensoida uutena viheralueena. Joka tapauksessa muutos tulee kaavaselostuksessa perustella virkistysalueiden riittävyyden kannalta. Koska tällä teollisuusalueella on mahdollista myös asuminen, tulee muutos arvioida myös asumisviihtyisyyden kannalta. Rakentamattomat ja vettä läpäisevät pinnat vähentävät hulevesien kertymistä ja niiden pois johtamisen tarvetta. Teollisuusalueilla ja muilla laajoja kattopintoja ja päällystettyjä pihoja omaavilla alueilla onkin suositeltavaa määrätä rakentamiseen ja liikkumiseen tai varastointiin käytettävien alueiden ulkopuoliset alueet istutettaviksi tai vettä läpäiseviksi. Yleisenä huomiona todettakoon, että hyvin pienialaisten ja yksittäisten viheralueiden tai -kaistaleiden käyttömahdollisuudet ja houkuttelevuus muille kuin naapuritonteille on kyseenalainen. Tällöin ne voisivat olla myös tonttien istutettavia osia, jos lähistöllä on riittävästi laajempia ja toiminnallisuudeltaan parempia virkistysalueita. Jatkosuunnittelussa esitetään harkittavaksi, olisiko nyt poistettavaksi suunniteltu puistoalue

4 KASELY/946/2018 4/4 mahdollista korvata esimerkiksi tontille osoitettavalla istutettavan alueen osalla. Tämä lausunto on hyväksytty sähköisesti. Hyväksymismerkinnät ovat asiakirjan lopussa. Alueidenkäyttöpäällikön sijainen, ylitarkastaja Jukka Timperi Arkkitehti Annu Tulonen TIEDOKSI Etelä-Karjalan liitto, Aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan museo, rakennustutkija Sini Saarilahti

5 Tämä asiakirja KASELY/946/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument KASELY/946/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tulonen Annu :47 Ratkaisija Timperi Jukka :13