Puheenjohtajan katsaus

Transkriptio

1 1 Puheenjohtajan katsaus Johdanto Joensuun kaupungin tarkastuslautakunta antaa toimikautensa ensimmäisen, valtuustokauden arviointikertomuksen, jossa arvioidaan vuoden 2013 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti Joensuun kaupungissa ja kaupunkikonsernissa. Vuosi 2013 oli kaupungin ensimmäinen toimintavuosi tilaaja tuottajamalliseksi muutetulla organisaatiolla. Taloudellinen tilanne oli vuonna 2013 edelleen erittäin haasteellinen myös kuntasektorilla. Joensuussakin jouduttiin turvautumaan poikkeuksellisiin toimenpiteisiin talouden huonon kehityssuunnan kääntämiseksi paremmaksi. Taloustoimikunnan valmistelemien säästötoimenpiteiden toteutus ja poikkeuksellisen suuret kertaluonteiset erät nostivat kaupungin talouden hieman positiiviselle puolelle. Sosiaali ja terveyspalvelut olivat myös vuonna 2013 ylivoimaisesti suurin menoerä Joensuun tilinpäätöksessä, reilusti yli puolet kaupungin kokonaismenoista. Sosiaali ja terveyspalvelut Sosiaali ja terveyspalvelujen osalta oli vuosi 2013 poikkeuksellinen aikaisempaan nähden ainakin siinä mielessä, että vuoden alussa käynnistettiin Kontiolahden kunnan kanssa yhteinen sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueen toiminta. Valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Asiat, joista tarkastuslautakunnassa on keskusteltu, ovat olleet talousarvion valmisteluvaiheen aikataulutus ja isäntäkunnan ja yhteistyökunnan Sote alan toimijoiden välinen tiedonsaannin tärkeys. Erityisen positiivisena asiaa on pidettävä sitä, että vuoden 2013 talousarviossa sosiaali ja terveyspalveluihin varattua summaa ei ylitetty, kun edellisellä valtuustokaudella näin ei tapahtunut kertaakaan.

2 2 Sosiaali ja terveyslautakunta Kaupunginhallituksen sosiaali ja terveyspalveluiden tilaajajaosto on kunta ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Jaosto tilasi vuonna 2013 sosiaali ja terveydenhuollon palvelut Joensuun kaupungille ja Kontiolahden kunnalle. Tilaajatiimi toimii tilaajajaoston alaisuudessa. Tilaajatiimi valmistelee palvelusopimuksen/palvelujen tilauksen yhdessä palvelutuottajien kanssa. Sosiaali ja terveyslautakunnan tehtävistä on sovittu Joensuun kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteistoimintasopimuksessa. Sopimuksen mukaan sosiaali ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastaa Joensuun kaupungin sosiaali ja terveyslautakunta, joka tuottaa palvelut joko itse tai hankkii ne ostopalveluina tilaussopimusten mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että tuottajalautakuntaa varten perustetaan kirjanpidollinen taseyksikkö, jolle laaditaan oma tulos, investointi ja rahoitusbudjetti sekä tase. Tuottajatehtävän talousarviossa esitetään palvelutuotannon tavoitteet ja tunnusluvut sekä budjettien perustelut. Vastuukunnan eli Joensuun kaupungin valtuusto hyväksyy tuottajalautakunnan talousarvion esityksen mukaisesti tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Edelleen yhteistoimintasopimuksen mukaan yhteistoiminta alueen kustannukset jaetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten, että molemmat osapuolet vastaavat oman kuntansa asukkaiden käyttämien palveluiden kustannuksista. Kuntien maksuosuus määräytyy luovutettujen palveluiden määrän ja budjetoitujen kustannusten perusteella. Palveluiden yksikköhinnat määritellään vuosittain talousarvioprosessin yhteydessä. Maksuosuuksia voidaan tarkistaa kesken talousarviovuoden. Vuoden 2013 talousarvion valtuustoon nähden sitovaksi tavoitteeksi on asetettu sosiaali ja terveyslautakunnan taseyksikön tilikauden tulos (talousarviossa nolla euroa). Sosiaali ja terveyslautakunnan taseyksikön tulos on nolla euroa. Vuoden aikana taseyksikkö on laskuttanut ennakoita soten maksuosuudesta sekä tilaajajaoston yhteisistä kustannuksista sekä Joensuulta että Kontiolahdelta. Joensuun lopullinen kulu on ollut ,17 euroa, ja Joensuulle on kirjattu tasauslaskuna ,21 euroa. Kontiolahden tasauslaskun määrä on ollut ,21 euroa. Kontiolahden soten palveluiden maksuosuus ja osuus tilaajajaoston menoista on ollut ,21 euroa.

3 3 Tarkastuslautakunta on korostanut aiempina vuosina hoidonporrastuksen tehostamisen tarvetta. Edellisissä arviointikertomuksissa todettiin, että jonotuspäivien suuri määrä on merkki siitä, ettei tärkeää hoidon porrastusta ole saatu kuntoon. Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon jonottavien potilaiden jonotuspäivien (siirtoviivepäivien) määrä on kehittynyt seuraavasti: Päivien lkm kasvu edell. päivinä kasvu % ,2 % ,6 % ,3 % ,9 % Vuoden 2013 jonotuspäivien määrästä on aiheutunut Joensuun kaupungille euron suuruinen meno. Päiviä on kertynyt keskimäärin 265 päivää kuukautta kohti. Korkeimmillaan ne olivat lokakuussa (422 päivää) ja matalimmillaan heinäkuussa (66 päivää). Lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on asiakkaina keskimäärin 70 lasta/perhettä per työntekijä. Valtakunnallinen suositus on 30 lasta/perhettä. Joensuussa pystytään valmentamaan sijaisperheiksi vain yksi ryhmä vuodessa. Ryhmässä on noin kahdeksan perhettä. Sijaisperheiden tarve on suurempi, mutta kaupungin nykyiset henkilöresurssit eivät riitä enempään kouluttamiseen. Sijoittaminen sijaisperheeseen maksaa noin euroa vuodessa. Laitossijoitus maksaa noin euroa vuodessa.

4 4 Tarkastuslautakunnan arvio Sote yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on moniammatillisen ja ennakoivan toimintaotteen kehittäminen. Tämä ei tule selkeästi esille sosiaali ja terveystoimen talousarviossa. Sote asiantuntijat ovat vahvasti olleet mukana kaupungin strategian (Rajaton tulevaisuus) mukaisessa lasten ja nuorten palvelujen kehittämisessä. Ennaltaehkäisy ja moniammatillisuus ovat kehityshankkeen keskeinen toimintatapa. Yhteistyötä on tehty Varkon toimijoiden kanssa. Lasten ja nuorten ja palveluissa ennalta ehkäisevää ja varhaista tukea on tehty mm. asetuksen edellyttämissä tarkastuksissa neuvoloissa sekä koulu ja opiskeluterveydenhuollossa. Moniammatillista yhteistyötä ja eri alojen osaamisen hyödyntämistä on kehitetty mm. mielenterveys ja päihdetyön palveluissa, kun palveluprosessissa eri ammattilaisten työtä on jalkautettu eri työyksiköihin. Verkostotapaamiset ovat vähentäneet asiakkaiden siirtelyä eri ammattilaisten vastaanotoille. Neuvoloissa terveydenhoitajaresurssia on parannettu. Asetuksen mukaiseen toimintaan on saatu lisää yksi toimi, jonka myötä terveydenhoitajamitoitus lastenneuvoloissa on nyt 342 lasta/th. Taloustilanne ja lääkärien saatavuustilanne eivät ole mahdollistaneet lääkäreiden lisäämistä koulu ja opiskeluterveydenhuoltoon. Moniammatillisuus ja ennaltaehkäisevät toimet eivät tule talousarviorakenteessa erikseen esille, vaikka niitä on systemaattisesti kehitetty ja toteutettu. Tähän kiinnitetään huomiota tulevaisuudessa erityisesti. Ennaltaehkäisevä toiminta on palveluohjelmienkin kautta toiminnan keskiössä. Ennaltaehkäisevää toimintaa lisättiin vuoden 2012 aikana mm. tehostetun perhetyön kokeilulla, joka vakinaistettiin vuoden 2013 alusta. Kokeilusta on saatu hyviä tuloksia, mm. useamman lapsen huostaanotto voitiin ehkäistä tällä kotiin annettavalla palvelulla. Toiminta on valtakunnallisen lastensuojelun laatusuosituksen ja lausunnolla olevan uuden sosiaalihuoltolain mukaista. Ennaltaehkäisevä toimintaa tulee kuitenkin lisätä niin, että perheitä autetaan ennen varsinaisen lastensuojelun tarvetta. Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain uudistuksessa muuttumassa lakisääteiseksi toiminnaksi, joka vaatii kunnilta lisäresurssointia. Lasten ja nuorten palveluohjelma antaa tähän uutta vaikuttavuutta. Kaupunginjohtajan huomio (s. 69 talousarvio 2013): Tehostettu perhetyö on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi keinoksi ehkäistä lastensuojelun laitossijoituksia. Tarkastuslautakunta toteaa positiivisen kehityssuunnan. Hyväksi todettua toimintaa kehitetään edelleen. Lastensuojelun pitkäaikaisten sijoitusten vähentäminen tavoitteessa mittarina on hoitopäivien määrä. Toimintakertomuksessa tulee selvyyden vuoksi esittää sekä pitkäaikaisten laitossijoituspäivien että sijoituskotipäivien määrät ja niiden kustannukset. Yhteistoiminta alueella pitkäaikaiset laitossijoituksia oli yhteensä hoitopäivää ja sijaiskotihoitoa hoitopäivää.

5 5 Joensuussa pitkäaikaisessa laitossijoituksessa tai ammatillisessa perhekodissa oli yhteensä 111 lasta/nuorta ja kustannukset olivat 5,98 miljoonaa euroa. Vastaavasti sijaisperheissä oli 94 lasta/nuorta ja kustannukset 1,48 miljoonaa euroa. Maiseman mukaan Kontiolahden pitkäaikaisessa laitossijoituksessa tai ammatillisessa perhekodissa oli yhteensä 7 lasta/nuorta ja kustannukset olivat euroa. Vastaavasti sijaisperheissä oli 11 lasta/nuorta ja kustannukset euroa. Lastensuojelussa ennaltaehkäisevää toimintaa tulee edelleen pitää ensisijaisena. Sen lisäksi resurssien lisäys sijaisperhetoimintaan olisi kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Vuoden 2014 tilauksessa tilaaja siirsi väliaikaisesti yhden työntekijän nuorisoasemalta ja ½ sosiaalityöntekijää perheneuvolasta lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön. Tämä on vähentänyt nuorisoaseman ja kasvatus ja perheneuvolan ennaltaehkäisevää toimintaa entisestään. Vuoden 2013 talousarviossa on s. 69 tuottajan viestinä tilaajalle: Tavoitteena on mm. kaupungin eri toimijoiden lastensuojeluun liittyvien tehtävien osalta päällekkäisyyksien karsiminen ja uusien toimintatapojen käyttöönotto. Myös näihin viesteihin olisi ollut hyvä antaa toimintakertomuksessa selvitys. Tuotannon neuvottelukunnan alaiset työntekijät ja heidän johdollaan kokoontuneet eri hallintokuntien työntekijöistä muodostuneet työryhmät ovat työstäneet tätä tavoitetta. Lastensuojelussa ei ole päällekkäisiä tehtäviä, vaan tällä viitataan siihen, että samojen lasten ja perheiden kanssa työskentelee eri hallintokuntien alaisia työntekijöitä, jolloin uusien toisiaan tukevien toimintatapojen työstäminen on järkevää. Sosiaali ja terveyspalvelujen työntekijät ovat työstäneet näitä kaupungin palveluohjelmien mukaisia suunnitelmia ja toimeenpano ohjelmia, mm. lasten ja nuorten palveluohjelmassa, jonka toimeenpanosuunnitelma on ollut kaupunginhallituksen käsittelyssä vasta kesäkuussa Omaishoidon tuen saajien määrässä on tapahtunut nousua edellisvuodesta, mutta omaishoitajia tulisi edelleen lisätä, jotta päästään valtakunnalliselle suositustasolle. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali ja terveysministeriö ovat kehottaneet kuntia lisäämään omaishoidontukea. Hoito ja hoivapalvelujen vuoden 2013 talousarvioraami ei mahdollistanut omaishoidon tuen saajien määrän lisäämistä enempää, koska omaishoidon kustannuksia nostaa huomattavasti myös omaishoidon tuen vapaapäivien järjestäminen. Jokainen tuen saaja on oikeutettu kolmeen vapaapäivään kuukaudessa. Tilauksen mukaisesti on toimintaa toteutettu. Sosiaali ja terveyslautakunnan kohdalla esitetyistä talousarvion euromääräisistä toteumista havaitaan, että erikoissairaanhoidon määräraha on soten sisällä ylittynyt euroa. Joensuun erikoissairaanhoidon menot (tyks 5420) alittuivat n euroa budjetoidusta ja Kontiolahden erikoissairaanhoidon menot ylittyivät budjetoidusta. Yhteistoiminta alueen yhteinen ylitys oli euroa. Mahdollinen lopullinen ylitys tai alitus selviää vasta tilinpäätöksen yhteydessä, kun erikoissairaanhoidosta saadaan loppukirjaukset tilinpäätökseen.

6 6 Jonopäivät ovat selvä merkki siitä, että koko hoitoketjua ei ole saatu toimivaksi. Tarkastuslautakunta toistaa jo aiemmissa arviointikertomuksissa esitetyn: Yksi yö erikoissairaanhoidossa on kustannuksiltaan samaa suuruusluokkaa kuin omaishoitajan kuukausikorvaus. Esim. sisätautien hoitopäivän hinta on v ollut alimmillaan 352 euroa ja kalleimmillaan tehovalvonnassa 805 euroa. Hoitoketjun toimivuuden parantamiseksi jatkettiin kotiutushoitajatoimintaa erikoissairaanhoidossa, Koivupihaan perustettiin kuntoutumiskoti, kotihoidossa pilotoitiin Medimobilea välittömän työajan lisäämiseksi ja loppuvuodesta palkattiin Siilaisen sairaalaan kotiutushoitaja, jonka työpanos näkyi positiivisena potilaiden kotiutuksissa jo muutaman kuukauden jälkeen. Lisäksi tehostettu kotisairaanhoito teki vaikuttavaa työtä vähentämällä sairaalanhoitojaksoja. Kaikista tehostamistoimista huolimatta jonopäiviä kertyi. Osittain niitä selittää se, että tehostetun asumispalvelun uusia paikkoja saatiin vain 13, minkä vuoksi osastoilla oli odottamassa enemmän asiakkaita kuin aikaisemmin. Erikoissairaanhoidon kotiutushoitajan raporttien mukaan potilaat ovat entistä huonompikuntoisia ja tarvitsevat jatkohoitoa terveyskeskussairaalan osastoilla. Lomautuksilla ja henkilösäästöillä oli myös omat vaikutuksensa, kun töitä jouduttiin priorisoimaan. PKSSK:n osastoilta laitetaan yhä enemmän potilaita jatkohoitoon terveyskeskuksen sairaaloihin. Vuonna 2010 laitettiin jonoon keskimäärin 54 potilasta kuukaudessa, v keskimäärin. 70 potilasta/ kk ja 2014 keskimäärin. 85 potilasta kuukaudessa. Osastoilla on yhä enemmän tehostettuun palvelutaloon jonottajia, mikä vähentää akuuttipaikkojen määrää. Vaikka kotiutumisia ja kotihoidon toimintaa onkin tehostettu, eivät nämä toimenpiteen yksin riitä pitämään jonoa kurissa. Tarvitaan jatkohoitopaikkoja, kotihoidon resurssien lisäämistä ja myös edistyksellisempiä kuntoutumista edistäviä käytänteitä, joita vuonna 2014 on Siilaisen sairaalan osastoilla jo aloitettu. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto kaikille tiimeille epäonnistui, mutta kahdella pilottitiimillä on saatu lupaavia tuloksia varsinaiseen asiakastyöhön käytetyn työajan lisääntymisenä. Tarkastuslautakunta toteaa pilotoinnin onnistumisen ja näin ollen näkee hyväksi kodinhoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönoton kaikille tiimeille. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmää ei otettu käyttöön, koska siihen ei saatu määrärahoja. Tilalle otettiin suppeampi Medimobile järjestelmä, jota pilotoitiin kolmessa tiimissä. Medimobilen käyttö on laajennettu koko Joensuun kotihoidon alueelle kesäkuun 2014 loppuun mennessä. Kehitysvammaisten laitosasumisen purkaminen ja palveluprosessin saaminen kaupungin omaan hallintaan kehittämishankkeen tavoitteena on ollut vähentää PKSSK:lta tehtyjä ostopalveluja. Ostopalveluita ei ole saatu vähennettyä aivan tavoitteen mukaisesti, vaikka siihen suuntaan on myös tarkastuslautakunnan havainnon mukaan edetty. Toiminnan kustannus ja laatuvaikutukset olisi ollut syytä tuoda toimintakertomuksessa esille.. 12 asiakasta on siirtynyt vakituisesta laitosasumisesta kodinomaiseen palveluasumiseen. Laatuvaikutukset näkyvät ihmisten elämässä. PKSSK:n kuntasetin mukaan pitkäaikaisen laitosasumisen kulut Joensuussa olivat 2,5 miljoonaa v ja 2,3 miljoonaa vuonna Kokonaiskustannuksissa laitosasuminen näkyy viiveellä. Lisäksi kehitysvammaisten palveluasumista ja laitosasumista tarvitsevien asiakasmäärät ovat kasvaneet. Esim. laitosasumiseen on tullut myös uusia laitosasumista tarvitsevia

7 7 asiakkaita poismuuttaneiden tilalle. Toinen ostopalveluna toteutettava kehitysvammaisten asumisyksikkö avautui , eli viivettä laitosasumisen purkamiseen tuli. Myös omien kehitysvammaisten asumisyksiköiden rakentaminen tapahtuu viiveellä. Tämä näkyy palveluprosessin hitaana etenemisenä. Rakennemuutos vie oman aikansa, mutta on jo näkyvissä. Joensuun osalta Lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palvelujen toimeenpano ohjelmassa kehitysvammaisen avopalvelujen vahvistaminen ja laitoshoidon purku kärkihankkeessa tavoitteeksi on asetettu v pitkäaikaisen laitosasumisen kustannusten väheneminen 1,4 miljoonaan ja v edelleen 0,7 miljoonaan. PKSSK:n kustannusten alentamista vaikeuttaa myös kalliin hoidon tasausjärjestelmä, jossa tasausmaksua maksetaan vaikka paikkoja ei olisikaan käytössä Tarkastuslautakunta pitää sosiaali ja terveyslautakunnan taseyksikölle asetettua nollatulostavoitetta huonona. Taseyksikkö on saavuttanut asetetun nollatavoitteen tasauslaskutuksilla. Outokummun mukaantulon takia aiempien alijäämien laskuttaminen lienee perusteltua. Tulevissa talousarvioissa valtuustoon nähden sitovia taloudellisia tavoitteita on syytä harkita huolellisemmin. Taseyksikkö alitti budjetin n. 4,1 milj. euroa, josta Joensuun osuus oli 3,4 milj. euroa ja Kontiolahden osuus 0,65 milj. euroa. Mikäli tasausta ei olisi tehty, taseyksikkö olisi tehnyt n. 4,1 milj. euron ylijäämän ei alijäämää. Kunnittain tarkasteltuna alkuperäisen budjetin ylittivät vain erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut, joista suurin ylitys tuli erikoissairaanhoidosta, Joensuussa 6,8 milj. euroa ja Kontiolahdessa 0,87 milj. euroa. Palvelusopimuksen mukaan vuonna 2013 kehitetään palveluille asetettavien tavoitteiden, arvioinnin ja laadun määrittelemiseksi arviointikriteerit, jotka antavat luotettavan arviointiasteikon palvelutasolinjaukselle. Tilinpäätöksessä 2013 tämä on sivuutettu. Arviointikriteerien muodostumista ei ehditty tehdä, koska v keskityttiin uuden toiminnan aloittamiseen ja Outokummun vastaanottamiseen sote yhteistoiminta alueelle. Keväällä 2014 tehtiin sote yhteistoiminta alueen toimintojen arviointi yhteistyönä tilaajien ja tuotannon edustajien kanssa. Työryhmässä todettuja ja esille tuotuja hyviä ja kehitettäviä käytänteitä jalostetaan arjen työssä edelleen. Yhteistoimintasopimuksen mukaan valtuusto hyväksyy tilaajajaoston talousarvion esityksen mukaan tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Talousarvioesityksen luottamushenkilökäsittelylle on varattava riittävästi aikaa, että siihen voidaan tutustua perusteellisesti ja mahdollisille muutosesityksille ja niistä mahdollisesti aiheutuville toimenpiteille jää myös riittävästi aikaa. Toimenpiteisiin on vuonna 2014 ryhdytty ja lautakunnan ja tilaajajaoston yhteistyö aloitettu.

8 8 Sosiaali ja terveystoimen vastineessa edellisvuoden arviointikertomukseen esitettiin, että terveyspalveluissa tehtiin syksyllä 2012 Prevenar 13 pneumokokkirokote kampanja, jossa Joensuun kaupunki rokotti kaikki kotisairaanhoidon asiakkaat ja halukkaat omaishoitajat influenssarokotusten yhteydessä. Kampanjan tarkoituksena oli vähentää keuhkokuumepotilaita ja siten vähentää erikoissairaanhoidon kustannuksia. Vastineen mukaan tämä rahoitettiin ilman tilaajan avustusta omasta budjetista. Tarkastuslautakunnalle jäi epäselväksi, mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan omalla budjetilla. Rokotteiden kustannukset maksettiin peruspalvelujen tukirahastosta vuonna 2012, koska rokotteiden hankkiminen on ennaltaehkäisevää ja kustannustehokasta toimintaa ja tukee vanhustenhoitoa. Rokotuskampanja jatkui kevääseen 2014 asti. PKSSK:n infektiolääkäriltä saadun tiedon mukaan vakavia pneumokokin aiheuttamia sairaustapauksia oli 2013 selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Rokotusten kustannusvaikuttavuutta seurataan tieteellisin menetelmin. Tarkastuslautakunnan saaman tiedon mukaan Kuntamaisemassa on vuosien 2012 ja 2013 välinen vertailtavuusongelma. Vuoden 2013 alussa toteutettiin tilaaja tuottajamallin sekä yhteistoiminta alueen aloittamisen lisäksi organisaatiomuutos, jonka vuoksi Joensuun ja Kontiolahden tiedot eivät ole kuntamaisemassakaan täysin vertailukelpoiset. Tiedot on tehty mahdollisimman vertailukelpoisiksi ko. vuosien osalta. Vertailutietoongelma toistuu myös tilinpäätöksessä 2014 Outokummun tietojen osalta. Tarkastuslautakunta toteaa, että mittareiden valinnat eivät ole onnistuneita mm. seuraavissa tavoitteissa: - Lastensuojelun kehittämishankkeen tavoitteena on ollut yli hallintokuntarajojen toimivan yhteistyön edelleen kehittäminen. Sitä on ilmoitettu mitattavan päällekkäisten toimintojen kartoittaminen mittarilla. Tämä on tuotannon neuvottelukunnan alaista palveluohjelmien kehittämiseen liittyvää toimintaa, jossa perhepalvelut ovat olleet mukana työryhmissä. Työryhmät ovat kartoittaneet toimintoja. Lasten ja nuorten varhaisen tuen palveluja kehitetään tukemaan yleisiä palveluja (vapari, varko sote) edelleen. - Terveyspalvelujen tuotannon johtamisjärjestelmän uusiminen kokonaan ja sen käyttöönotto on tavoite, mutta mittariksi on päätetty johtamisjärjestelmän kuvaus. Johtamisjärjestelmän uusimisen tavoitteena on luoda toimintamalli, jossa korostuu perustyötä tekevien työntekijöiden ideat työn kehittämiseksi. Johtamismallin tarkoitus on lisätä moniammatillisuutta, karsia päällekkäisiä työtehtäviä ja näin tehostaa toimintaa ja hillitä kustannusten nousua. Johtamisjärjestelmän uusimisella on tarkoitus parantaa myös terveyspalvelun kokonaisjohtamista. Alkuvaiheessa järjestelmän kuvaus on ensisijainen tavoite. Tämä on tärkeää myös laajentuneen yhteistoiminta alueen myötä. Terveyspalveluissa on uusittu johtotiimien kokouskäytännöt ja tiimien kokoonpanot. Johtamisjärjestelmän uusimista ja asiakaslähtöisiä palveluprosesseja on työstetty jatkuvasti. Kun johtamismalli on täysin käytössä, voidaan uuden toiminnan hyödyllisyyttä arvioida muilla mittareilla.

9 9 - Ikääntyvän ihmisen hoitoketjun analysointi ja kuntouttavan toiminnan tehostaminen tavoitteessa mittarina ovat hoitoketjun kuvaus ja ongelmakohtien korjaamisen aloittaminen. Prosesseja on analysoitu ja kuvattu, minkä perusteella voidaan paremmin asettaa mittarit tavoitteiden mukaisesti. Jatkossa mittareiden laadintaan kiinnitetään paremmin huomiota. Kuntouttavaa toimintaa on tehostettu mm. Koivupihassa toimivan kuntoutumiskodin muodossa, jossa kuntoutumisjaksoilla kävi onnistunein tuloksin lähes sata joensuulaista ikääntynyttä monisairasta. Vuoden 2014 alusta alkaen toimintaa on edelleen laajennettu ilman lisäresurssointia.