Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM EUR-12 Laajava Minna VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJELMÄ UM EUR-12 Laajava Minna VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia LÄHETE: Perusmuistio pohjautuen komission tiedonantoon; Tulevien rahoituskehysten yhteydessä temaattisina ohjelmina toteutettavat ulkoiset toimet U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti perusmuistio perustuen komission tiedonantoon: Tulevien rahoitusnäkymien yhteydessä temaattisina ohjelmina toteutettavat ulkoiset toimet (KOM(2005) 324 lopullinen)

2 Ulkoasiainministeriö Perusmuistio UM Eurooppa-osasto Laajava Minna (7) EUTORI/Eurodoc nro: U-tunnus / E-tunnus: Käsittelyvaihe ja käsittelyn tarkoitus: Asiakirjat: Komissio antoi ulkoista apua koskevia temaattisia ohjelmia käsittelevän tiedonannon KOM(2005) 324 lopullinen Tiedonanto kattaa temaattisten ohjelmien edellytykset, soveltamisalan, ohjelmasuunnittelun budjetoinnin ja ohjelmien hyväksymiseen liittyvät näkökohdat. Komissio aikoo myös esitellä yksityiskohtaisemmin kunkin temaattisen ohjelman sisällön kokonaisuudessaan, ohjelmoinnin ja tarkan toteuttamisaikataulun. Komissio antaa jokaisesta temaattisesta ohjelmasta tiedonannon vuoden 2006 alussa. Temaattisia ohjelmia on määrä käsitellä työryhmätasolla ja Coreperissa vielä syksyn aikana. KOM(2005) 324 lopullinen EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: UM/ Minna Laajava p ; Berit Ahlbäck p.56576, Olli Kantanen p.55084, Anne Ahonen p.56272, Lauri Voionmaa p Suomi tukee komission tavoitetta yksinkertaistaa ja tehostaa ulkosuhderahoitusta karsimalla ulkosuhderahoitusinstrumenttien määrää ja luomalla sektorikohtaisia temaattisia ohjelmia. Komission esittämät temaattisten ohjelmien aiheet ovat kannatettavia. On tärkeää, että temaattiset ohjelmat eivät jäävät irralleen maa-, alue- ja rajaalueyhteistyöohjelmista. Temaattisten ohjelmien tulee olla sisällöllisesti rajattuja ja niistä tulee rahoittaa vain sellaista toimintaa, jota ei voi rahoittaa maa-, alue- ja rajaalueyhteistyöohjelmista. On tärkeää, että temaattisten ohjelmien käynnistämistä harkittaessa täydentävyysperiaate ja EY:n kautta toteutettavien temaattisten ohjelmien mahdolliset vertailuedut muiden avustusmuotojen rinnalla tulevat huomioonotetuiksi. Temaattisten hankkeiden ei tulisi vaikeuttaa maa-, alue tai raja-alueyhteistyöohjelmien toimeenpanoa. Temaattisten ohjelmien läpileikkaavuus suhteessa ulkosuhderahoitusasetusehdotuksiin ei ole selvä. Temaattisten ohjelmien rahoitus, yhteinen ohjelmointi, hallinnointi ja komitologia tulee selkiyttää.

3 3(7) Myös joustavuusmekanismi tulisi sisällyttää jokaiseen ulkosuhderahoitusinstrumenttiin, joka mahdollistaisi uusien temaattisten ohjelmien perustamisen. Tiedonannossa määritellyistä prioriteettiteemoista puuttuu kauppa ja kehitys -teema. Siten jää epäselväksi, miten EY voi jatkossa tukea multilateraaleja aloitteita. Suomi pitää tärkeänä, että kauppa ja kehitys -teemaan olisi myös saatavilla monenkeskistä eikä pelkästään alueellista rahoitusta. Tulee jatkossakin turvata mahdollisuus rahoittaa merkittäviä multilateraaleja aloitteita (esim. Aid for Trade, YK, WTO, WB/IMF) ottaen huomioon myös tehdyt lupaukset eri foorumeilla. Maahanmuutto- ja turvapaikka-asioita koskevan temaattisen ohjelman kohdalla Suomelle on tärkeää, että nykyisen taloudellisen ja teknisen avun AENEAS-asetukselle kanavoitava rahoitus turvataan myös tulevassa budjettirakenteessa. EU:n lähtökohtana on, että vuosituhatjulistuksen ja Johannesburgin toimintaohjelman tavoitteet tukevat toisiaan. Köyhyyden vähentämistä koskevan yleistavoitteen saavuttaminen edellyttää ympäristökysymysten huomioon ottamista useilla kehitysyhteistyön sektoreilla. Vaikka energiakysymysten priorisointi on periaatteessa myönteistä, tulisi varmistaa, että komission hahmotteleman kestävän kehityksen energiahuoltoa koskevan luvun elementit tukevat Johannesburgin huippukokouksen energialinjauksia. Tämän vuoksi on tärkeää, että erillisistä teemoista, niiden sisällöstä sekä yhteyksistä Johannesburgin huippukokouksen ja vuosituhatjulistuksen tavoitteisiin voidaan keskustella tarkemmin, kun ympäristöä koskevan temaattisen ohjelman yksityiskohtainen laatiminen alkaa. Ehdotamme, että inhimillistä ja sosiaalista kehitystä koskevassa temaattisessa ohjelmassa huomioidaan myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja oikeuksien maailmanlaajuinen edistäminen, joka on ollut keskeisesti esillä Sachsin työryhmän raportissa ja YK:n syyskuun huippukokouksen loppuasiakirjassa. Ympäristö-, elintarvikevarmuus- sekä siirtolaisuus ja turvapaikka ohjelmien osalta tulee varmistaa näiden temaattisten ohjelmien välittömät yhteydet unionin alueella toteutettaviin ao. ohjelmiin ja poliitikoihin. Inhimillinen ja sosiaalinen kehitys ohjelmassa olisi myös toivottavaa, että alueelliset rahastot ja muut alueelliset yhteistyöjärjestelyt huomioidaan. Pohjoisen ulottuvuuden sosiaali- ja terveyskumppanuuden toimintaan tarvitaan myös EU-rahaa. Suomi painottaa temaattisten ohjelmien tarkoituksenmukaista käyttöä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa maissa sekä strategisessa kumppanuudessa Venäjän kanssa. Sisältöä laadittaessa on tärkeää huomioida näiden maiden olosuhteet ja erityistarpeet. Suomi haluaa komissiolta lisäselvityksiä temaattisten ohjelmien käytöstä ENPI-maissa. Suomen kannalta on tärkeää, että Pohjoisen ulottuvuuden alueen liikenne- ja energiaverkostoja kehitetään. Suomessa on kaavailtu PU:lle uutta liikenne- ja logistiikkakumppanuutta. Suomi haluaakin komissiolta selvennystä siitä, kattavatko ENPI:n maa- tai useita maita koskevat ohjelmat paneurooppalaisten liikenne- ja energiaverkostojen kehittämisen. Kehitysyhteistyövaroista rahoitettavien temaattisten ohjelmien ODA-kelpoisuus tulisi taata ja poikkeamien tulee olla erikseen hyvin perusteltuja. Tulisi selvittää, miten komissio

4 Pääasiallinen sisältö: 4(7) näkee tämän toteutumisen. Kehityspoliittisella julkilausumalla tulisi olla myös keskeinen strateginen rooli temaattisten ohjelmien ohjauksessa liittyen ODA-kelpoisuuteen. Vuosien rahoituskehysneuvottelujen yhteydessä komissio on esittänyt ulkosuhderahoitusinstrumenttien yksinkertaistettua järjestelmää yhteisön ulkomaanavun kanavoimisen tehostamiseksi. Aiemmat maantieteelliset ja temaattiset instrumentit korvataan kuudella instrumentilla. Näistä alueellisesti rajattuja ovat EU:hun liittymistä valmisteleva instrumentti IPA, Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentti ENPI ja kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön instrumentti DCECI. Horisontaalisia instrumentteja ovat humanitaarinen apu, vakausinstrumentti ja makrotaloudellinen tuki. Tavoitteena on parantaa ulkomaanavun yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta. Komissio esittää jokaiselle temaattiselle ohjelmalle monivuotiset indikatiiviset rahoituspuitteet (todennäköisesti ajalle ) rahoituskehysten 4. otsikon ("EU globaalina toimijana") alla. Budjettivalmisteluprosessin aikana käydään poliittista keskustelua varojen kohdentamisesta ja temaattisten ohjelmien strategisesta suunnasta. Tarpeen tullen komissio konsultoi kansalaisyhteiskuntaa tai muita sidosryhmiä. Tiedonannossa temaattinen ohjelma määritellään jollekin kumppanimaiden ryhmälle tärkeään aihealueeseen liittyväksi toiminnaksi. Temaattinen ohjelma voi merkitä myös eri alueiden tai kumppanimaiden ryhmittymien kanssa tehtävää yhteistyötä tai maantieteellisesti kohdentamattomaa kansainvälistä toimintaa, johon sisältyvät monenväliset ja maailmanlaajuiset aloitteet, ja sillä pyritään edistämään unionin politiikkoja EU:n ulkopuolella. Tärkeä temaattisia ohjelmia tukeva käsite on toissijaisuusperiaate. Kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön ensisijaisena välineenä ovat maantieteelliset ohjelmat. Joissakin olosuhteissa maantieteelliset ohjelmat (maaohjelmat, useita maita käsittävät ohjelmat ja alueohjelmat) eivät kuitenkaan aina ole paras mahdollinen yhteistyön toteuttamistapa. Tällöin temaattiset ohjelmat, joiden on oltava johdonmukaisia maantieteellisten ohjelmien kanssa, tuovat yhteistyölle selkeätä lisäarvoa. Tämän lisäksi monialaisia kysymyksiä, kuten sukupuolinäkökulmaa ja ympäristöä, on käsiteltävä sekä maantieteellisten että temaattisten ohjelmien yhteydessä kokonaisvaltaisesti. Komissio on toistanut sitoutumisensa näihin periaatteisiin. Temaattinen ohjelma voidaan perustaa, jos i) maa- ja alueelliset ohjelmat eivät pysty saavuttamaan EU:n asettamia politiikkatavoitteita tietyllä alalla ja jos ohjelma toteutetaan välittäjäjärjestön (NGOt, ei-valtiolliset toimijat, kv. järjestöt) kautta ja/tai ii) jos temaattinen ohjelma merkittävästi lisää maa- tai alueellisen ohjelman tuloksellisuutta. Temaattisia ohjelmia ehdotetaan seuraavilla aloilla: 1) Demokratia ja ihmisoikeudet Ohjelma korvaisi nykyisen eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen. Se kattaisi globaalin, alueellisen ja maakohtaisen tuen, jossa toteuttajina olisi pääsääntöisesti ei-valtiolliset toimijat, alueelliset ja kansainväliset järjestöt. Ohjelman tarkoituksena olisi tukea EU:n poliittista näkyvyyttä demokratia- ja ihmisoikeusasioissa globaalitasolla, esimerkiksi ICC:n toiminnan kautta. Tuen myöntäminen ei olisi alueellisten instrumenttien tavoin riippuvainen edunsaajamaan viranomaisten hyväksynnästä. 2) Inhimillinen ja sosiaalinen kehitys Ohjelma käsittelisi mm. terveydenhuoltoa, HIV/AIDSia, väestöä, koulutusta, tasa-arvoa, sosiaalista koheesiota ja kulttuuria. Sen tarkoitus on edistää näihin liittyviä kansainvälisiä agendoja ja sitoumuksia (mm. MDG:t, Education for All -aloite, Kairon, Pekingin ja Kööpenhaminan agendat).

5 5(7) Ohjelmaa toteutettaisiin YK:n ohjelmien, kansainvälisten kumppanuuksien, rahastojen ja aloitteiden sekä kansalaisyhteiskunnan kautta. 3) Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hoito, ml. energia Ohjelma käsittelisi kehityksen ympäristöulottuvuutta ja edistäisi osaltaan Euroopan yhteisön ympäristö- ja energiapolitiikkaa ulkomailla. Aiheena voisivat olla muun muassa ilmastonmuutos, ympäristöstä terveydelle aiheutuvat riskit, kemikaalit ja jätehuolto, biologinen monimuotoisuus, metsät, maankäytön suunnittelu, merten luonnonvarat, makeat vedet, kestävät kulutus- ja tuotantotavat sekä ympäristöasioiden hallinnan, seurannan ja arvioinnin lujittaminen kansainvälisellä tasolla. 4) Valtiosta riippumattomat toimijat kehitysmaissa Ohjelma tukisi kansalaisyhteiskunnan toimijoita sekä EU- että kumppanimaissa. Mahdollisesti tukea annettaisiin myös kumppanimaiden paikallishallinnoille. Tavoitteena on mm. edistää yhteistyötä valtiollisten ja ei-valtiollisten toimijoiden välillä, lisätä tietoisuutta kehitysasioista sekä kumppanimaissa että EU:ssa ja koordinoida kansalaisyhteiskunnan ja EU:n instituutioiden välisiä verkostoja. 5) Elintarvikevarmuus Komissio suunnittelee temaattista ohjelmaa, jossa voitaisiin i) tukea elintarvikevarmuutta suoraan parantavien kansainvälisten julkishyödykkeiden toimittamista (esim. maataloustutkimus) ja osallistua maailmanlaajuisten ohjelmien (esim. ennakkovaroitusjärjestelmät) rahoitukseen, ii) puuttua heikkoon elintarvikevarmuuteen tilanteessa, jossa maalla ei ole hallitusta, osa maasta ei ole hallituksen valvonnassa tai maalta puuttuu toimiva strateginen toimintakehys, ja iii) edistää elintarvikevarmuuteen liittyviä innovatiivisia toimintamalleja ja strategioita. 6) Yhteistyö teollisuusmaiden kanssa Ohjelma liittyy suoraan kehitys- ja taloudellisen yhteistyön instrumenttiin (DCECI) tarkoituksenaan sekä kahdenvälinen että monenkeskinen yhteistyö teollisuusmaiden kanssa, jotka ovat EU:lle poliittisesti tai kauppapoliittisesti tärkeitä. Ohjelman päätavoitteena on luoda hyvä pohja suhteille kyseisten maiden kanssa. Muut yhteistyön tavoitteet voivat olla mm. EU-tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä tai kumppanuutta syventäviä monella eri alalla. 7) Maahanmuutto ja turvapaikka-asiat Ohjelma korvaa vuonna 2004 alkaneen Aenas-ohjelman, jossa annetaan kolmansille maille taloudellista ja teknistä tukea maahanmuutto- ja turvapaikkakysymyksissä. Ohjelma pyrkii vahvistamaan maahanmuuttokysymysten hallintaa jo hyväksyttynä osana EU:n ulkosuhteita. Ohjelma toimii myös laaja-alaisena yhteisökehyksenä, joka helpottaa lujittamaan siirtolaisuusilmiön kanssa tekemisissä olevien EU:n toimijoiden, kolmansien maiden ja kansainvälisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Edellä määritellyt temaattiset ohjelmat ulottuvat kattavasti kolmen maantieteelliselle alueelle kohdennetun rahoitusinstrumentin alalle. Liittymistä valmistelevan instrumentin IPA:n yhteydessä ei kuitenkaan yleensä tarvita enää temaattisesta ohjelmasta rahoitettavia täydentäviä toimia, sillä liittymistä valmistelevat strategiat kattavat jo maaohjelmien ja/tai useita maita käsittävien ohjelmien kautta yhteisön säännöstön kokonaisuudessaan ja kaikki yhteisön politiikat. Erityistapaus on demokratiaa ja ihmisoikeuksia käsittelevä temaattinen ohjelma, joka on tarkoitus panna täytäntöön kaikkien kolmen alueellisesti rajatun sekä vakausinstrumentin kautta. Teollisuusmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskeva temaattinen ohjelma on tarkoitus panna täytäntöön yksinomaan kehitysyhteistyön ja taloudellisen

6 6(7) yhteistyön (DCECI ) rahoitusvälineen kautta. Kaikki muut temaattiset ohjelmat pannaan täytäntöön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen ja kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön instrumentin kautta. Varat useammasta eri rahoitusvälineestä rahoitettaviin temaattisiin ohjelmiin osoitetaan ja yksilöidään kunkin välineen määrärahoista osana monivuotisia rahoituskehyksiä. Kansallinen käsittely: Eduskuntakäsittely: Kansallinen lainsäädäntö: Taloudelliset vaikutukset: Tiedoksi eduskuntaan e-kirjeenä Kuhunkin temaattiseen ohjelmaan allokoitava rahasumma on tiedossa vasta rahoituskehysten ( ) selvittyä. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: LIITTEET

7 7(7) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä