Kannattavan metsätalouden edellytykset

Transkriptio

1 Kannattavan metsätalouden edellytykset Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Stora Enson metsänomistajailta Tampereella Tampereen ammattikorkeakoulu tiistaina klo osoitteessa Kuntokatu 3

2 Uusi metsälainsäädäntö Metsälaki, HE 75/2013 (esitys), 1093/1996 (koko muutettu laki) Metsänhoitoyhdistykset, ks. HE 135/2013, 534/1998 (koko muutettu laki) Metsälaki tuli voimaan ja metsänhoitoyhdistyslaki Arvioni on, että metsälaki vaikuttaa käytännön metsätalouteen vähän. Esimerkiksi paljon puhuttu jatkuvan kasvatuksen mahdollisuus ei ole kiinnostanut toimijoita ainakaan vielä. Matti Kärkkäinen

3 Metsänhoitoyhdistykset Suuria muutoksia tulossa palvelumarkkinoille, kun metsänhoitoyhdistykset saavat uusia kilpailijoita. Mitähän varten karhu on logoissa suosiossa? Onko kopiointi valttia logon lisäksi myös palveluissa? Matti Kärkkäinen

4 Uuden metsälain hyvät tavoitteet Laissa on hallituksen esityksen mukaan muutoksia metsätalouden sekä puuta käyttävän teollisuuden toimintaedellytysten edistämiseksi, maanomistajan omaisuuden suojan parantamiseksi, metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja metsälain valvonnan tehostamiseksi. Puunkorjuuta koskevia säännöksiä on tarkennettu, jotta eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus tulisi mahdolliseksi. Matti Kärkkäinen

5 Todellisuus on muuta Metsätalouden kannalta toimintaedellytykset eivät parane tehdyillä pykälien muutoksilla. Metsäomaisuuden suoja ei parane. Metsälain valvonta ei tehostu, päinvastoin. Muutokset lisäävät metsänomistajan valinnanvapautta. Metsäluonnon monimuotoisuuden suoja paranee, mutta metsänomistajan vastuu kasvaa. Matti Kärkkäinen

6 Uudistuksessa unohdetut muutokset 1 Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin. Nykyisin tuotot voivat pudota jopa neljänneksen huonon kaavoituksen vuoksi. Muutokset vesilakiin. Epäselvä lainsäädäntö mm. ojituksesta lisää viranomaisvaltaa ja kustannuksia. Muutokset maa-aineslakiin. Uutta tietä ei saa rakentaa oman tilan sorasta! Vanhaa saa sentään ylläpitää omalla soralla. Matti Kärkkäinen

7 Uudistuksessa unohdetut muutokset 2 Muutokset kiinteistönmuodostamislakiin. Nykyinen laki mahdollistaa metsänomistajien rahastuksen tarpeettomilla määräyksillä samalla kun ei ole ollut tehokasta kustannusleikkuria. Maksu jostakin toimesta voi olla satakertainen sen tekemisen kustannuksiin verrattuna. Muutokset metsästyslakiin. Vieläkään maanomistaja ei voi kilpailuttaa hirviseurueita sen mukaan, kuka lupaa hoitaa hirvikannan alimmalle lailliselle tasolle. Matti Kärkkäinen

8 Silti ruusuja hallitukselle! Metsälakimuutokset osoittavat, että yrittäjämäisesti toimivan puuntuottajan kannattaa itse arvioida, mitä hän haluaa ja millä tavalla hän voi tavoitteensa saavuttaa. Vanhat eivätkä myöskään uudet säädökset eivät ole paha este yrittäjälle, jos eivät erityiseksi hyödyksikään. Hallitus osoittaa yrittäjän merkityksen! Matti Kärkkäinen

9 Hyvä kiveen hakattu ohje Augustin Ehrensvärdin Kuninkaanportin sanat Viaporissa 1748 : Eftervärd, stå här på egen botn, och lita icke på främmande hielp. Metsäsuomeksi: Puuntuottajat, seisokaa omilla jaloillanne, älkääkä luottako maa- ja metsätalousministeriön apuun. Matti Kärkkäinen

10 Jatkuva kasvatus vai perinteinen 1 Tulos riippuu siitä, mikä on tavoitteena. Jos tavoitteena on mahdollisimman suuri käteen jäävä nettotulo eikä kiinnitetä huomiota siihen, milloin se saadaan (korkokanta 0), perinteinen kasvatus voittaa. Jos kriteerinä on kannattavuus, jolloin huomioon otetaan metsään sitoutunut pääoma, tulos riippuu korkokannasta. Matti Kärkkäinen

11 Jatkuva kasvatus vai perinteinen 2 Alhaisilla reaalikoroilla perinteinen metsikkökasvatus antaa parhaan kannattavuuden. Suurilla reaalikoroilla jatkuva kasvatus on teoriassa edullisempi, koska metsässä on vähän puustoa uudistamisen aikaansaamiseksi. Lahoriski on suuri. Suurilla reaalikorkovaatimuksilla paras vaihtoehto on myydä metsätila pois. Matti Kärkkäinen

12 Paljaan maan arvoja kuuselle Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Hyytiäinen ym

13 Tampereella lämpösumma on noin Matti Kärkkäinen

14 Valitse suuri korkokanta, jos on paljon kalliita osamaksuluottoja ja pikavippejä, jotka voisi maksaa pois, rahat ovat kiinni loistavasti tuottavissa osakkeissa, joiden odotettu vuosituotto on %, tai on sellaisia muutoksia elämäntilanteessa, että on pakko saada irrotetuksi metsästä rahaa (avioero, perintöverot). Matti Kärkkäinen

15 Valitse pieni korkokanta, jos velat ovat pienikorkoisia asuntovelkoja, reaalikorko -1 +1,5 %, rahaa on pankkitileillä, joiden reaalikorko on miinusmerkkinen, osakesijoituksia ei uskalla tehdä merkittävässä määrin tai osakkeet tuottavat huonosti, tai halutaan säilyttää metsän suuri omaisuusarvo yllättäviä tilanteita varten. Matti Kärkkäinen

16 Uuden metsälain tärkein anti Uusi metsälaki korostaa metsäntuottajan omaa vastuuta. Kukaan muu kuin omistaja itse ei vastaa taloudellisesta tuloksesta. Myös yhteinen edunvalvonta on heikkenemään päin. Pohdinta jatkuvasta kasvatuksesta antaa vinkin: Vapauta laiskaa pääomaa metsätaloudessa! Kannattavuus paranee. Matti Kärkkäinen

17 Keskeiset viestit 1 Vähennä metsätalouden laiskaa pääomaa. 2 Hoida taimikkosi. 3 Tee johdonmukaisia päätösketjuja. 4 Raha tulee puunmyynnistä. Hyvä mieli voi tulla muustakin. Matti Kärkkäinen

18 1 Laiskan pääoman käsite Kun konsultti joutuu rahoittajan vaatimuksesta saneeraamaan jotakin tuotannollista yritystä, erityistä huomiota kiinnitetään laiskaan pääomaan. Se on kiinni ylisuurissa tuotteiden, välituotteiden ja raaka-aineiden varastoissa, se on kiinni harvoin tai ei lainkaan käytetyissä koneissa ja laitteissa, se on yrityksen kannalta heikosti tuottavia tai tarpeettomia rönsyjä vierailla toimialoilla, se on edustussaunoja ja Lapin matkailukohteiden viikko-osakkeita ja mitä liekään. Matti Kärkkäinen

19 Laiskan pääoman vapauttaminen Joskus talousongelmat ratkeavat pelkästään sillä, että tarpeeton kama myydään ripeästi pois yrityksestä. Keino tehoaa tosin usein huonosti siksi, että yrityksen joutuessa vaikeuksiin koko elinkeinoelämä saattaa olla lamassa, eikä kukaan halua ostaa järjellisellä hinnalla mitään. Matti Kärkkäinen

20 Laiska pääoma metsissä Käsite on selvä: pääoma, joka on kiinni metsätaloudessa turhaan tai ei tuota riittävästi. Metsätaloudessa laiskasta pääomasta puhutaan harvoin. Ehkä halutaan mieluummin syyllistää ja herättää pahaa omaatuntoa tekemättömistä investoinneista: Onko raivattu, maanpinta käsitelty ja sitten kylvetty tai istutettu? Onko hoidettu varhaisperkaus? Onko tehty taimikonhoito? Onko lannoitettu, pystykarsittu, ojitettu ja tehty metsäteitä? Myös metsissä on laiskaa pääomaa! Matti Kärkkäinen

21 Rahakkain laiska pääoma on uudistuskypsissä metsissä Kannattaa seurata arvokasvua. Jos päätehakkuuikäisen metsikön arvokasvu on alle 3 % ja vaihtoehtoinen sijoitus tuottaa 4,5 %, on syytä vakavasti harkita uudistamista. Kokenut puuntuottaja noteeraa myös lisääntyvät riskit: lahoisuus, kaarnakuoriaiset, tuulituhot ja jopa paikallinen kaavoitus. Matti Kärkkäinen

22 Myöhässä olevat harvennukset Muut harvennukset Ensiharvennukset ha 100 ha Matti Kärkkäinen

23 Talous Laiskaa pääomaa on tekemättömissä harvennuksissa kiinni milj. kantorahatuloina mitaten. Pääoma on todella laiskaa, koska harvennus lisää välittömiä tuloja, nopeuttaa järeän puusadon kypsymistä ja lisää määrää. Lisäharvennukset mahtuvat markkinoille, koska vuotuinen harvennuspinta-ala on sentään ha. Etenkään ensiharvennuksia ei kannata lykätä hinnan takia: aikaikkuna on pieni, ennen kuin latvukset alkavat supistua ja elpymiskyky heiketä. Matti Kärkkäinen

24 Riskien vähentäminen Erityisesti korkeilla paikoilla ja reunametsissä on otettava huomioon tuulituhojen riski. Puusto, jota on harvennettu vähin erin taimikkovaiheesta saakka, kestää voimakkaita tuulia paremmin kuin metsä, jota on alettu harventaa vasta varttuneella iällä. Laiskan pääoman poisto ajoissa lisää tuulenkestävyyttä. Matti Kärkkäinen

25 2 Taimikon hoito heikentynyt Hoida taimikkosi! Matti Kärkkäinen

26 Taimikonhoitotarve VMI 10 mukaan Matti Kärkkäinen

27 Taimikonhoitotarpeen muutos Matti Kärkkäinen

28 Kiertoajan nettotulojen nykyarvo, E-S, VT kylvömännikkö, korko 3 % Nykyarvo, /ha Matti Kärkkäinen 2014 Lähde: Metsäntutkimuslaitos 28

29 Edellisen kuvan selitykset Matti Kärkkäinen

30 Istutuskuusi, MT, ensiharvennustulos Matti Kärkkäinen

31 Varhaisperkaus on tärkeä Matti Kärkkäinen

32 Perattujen ja perkaamattomien kuusien kehitys Huotarilla (2011) Matti Kärkkäinen

33 Varhaisperkauksen vaikutus kuusen tyviläpimitan kasvuun Matti Kärkkäinen

34 3 Ole edes johdonmukainen! Jos istuttaa kalliilla hinnalla (tuore kangas ja paremmat maat), on sitoutunut huolehtimaan varhaisperkauksesta, taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta. Jos kylvää (kuivahko kangas ja heikommat maat), sama juttu. Jos ei tee jälkitöitä, talousajattelu on mielipuolista. Ensin tehdään kalliit investoinnit, sitten tuhotaan ne! Matti Kärkkäinen

35 4 Mitä pitäisi tuottaa? Matti Kärkkäinen

36 Metsäntuotteiden arvo 2012 Riistalinnut Nisäkäsriista Luonnonsienet, myydyt Luonnonmarjat, myydyt Joulukuuset, kaikki Pientalojen polttopuu Kotitarvepuu Teollisuuden ainespuu Matti Kärkkäinen 2014 Arvo milj. 36

37 Arvojen vertailukelpoisuus Teollisuuden ainespuu on omistamisesta johtuvaa kantorahatuloa, muut pääasiassa työn arvoa ilman korvausta metsänomistajalle. Kantorahatulo voidaan käyttää kulutukseen ja investointeihin ilman omaa työpanosta, muut ovat verotonta tai verotettavaa työtuloa. Marjojen kaupallinen poiminta nykyisin pääasiassa ulkomaisen halpatyövoiman varassa. Matti Kärkkäinen

38 Omat ratkaisuni Matti Kärkkäinen

39 Metsätalouden liikeidea Ainoastaan myydystä puutavarasta saadaan merkittävä taloudellinen korvaus pääomatulona. Siihen panostetaan, erityisesti tukin tuotantoon. Matkailu-, metsästys- ja muiden virkistyspalveluiden tuottaminen on käytännössä ilmaista, eikä tulevaisuus vaikuta ruusuisemmalta. Hyviä suojelukohteita ei ole. Metsä saa olla mieluusti arvokas, vaikka prosentuaalinen kannattavuus silloin heikkenee. Metsän pilaaminen harsinnalla ei kiinnosta. Matti Kärkkäinen

40 Arvometsä Oy:n mainos harsinnan edistämiseksi Tasarakenteinen metsänkasvatus Hakkuutapa: alaharvennus ja avohakkuu Matti Kärkkäinen

41 Onko sellainen yritys kuten Arvometsä Oy uskottava, joka ei tunne edes myyrää? Mainokseen on laitettu kontiainen viestimään muka myyrätuhoista! Kontiainen ei ole edes lähisukua myyrälajeille. Kontiainen syö vain toukkia ja muuta eläinperäistä ruokaa, ei puuntaimia ja muita kasveja. Matti Kärkkäinen

42 Selkeä metsikkötalous antaa parhaan kassavirran Matti Kärkkäinen

43 Resurssit Suuren pinta-alan vuoksi kaikki työt tekee palkattu työvoima. Metsuri on ollut vakinaisessa työsuhteessa vuodesta Puunkorjuukalustoa ei ole eikä hankita. Kalustoa on kulkemiseen (metsurin avolavapakettiauto), asumiseen (matkailuperävaunu ja siirtosauna), taimien ym. kuljetukseen (telamaasturi), raivaussahoja ja moottorisahoja. Matti Kärkkäinen

44 Metsuri ja ajopeli Matti Kärkkäinen

45 Tehokas uudistaminen Kokonaisajattelu: uudistaminen saa maksaa, jos vastaavasti säästetään taimikonhoidossa, aikaistetaan ja lisätään ensiharvennuksen tuloja ja päätehakkuussa on runsas tukkisato. Kerralla kuntoon -ajattelu: palkkatyötä käytettäessä parsimiseen ja uusimiseen ei ole varaa, ei myöskään huonotuottoiseen heinien tallaamiseen ym. Säästöpuita ei käytetä. Niistä ei ole hyötyä uudistamisessa, mutta voi olla haittaa. Matti Kärkkäinen

46 Nopeus on valttia Erityisesti kylvössä ja istutuksessa tavoitteena on hoitaa uudistaminen mahdollisimman pian hakkuun jälkeen. Nopealla uudistamisella ja istutuksella mättäisiin vähennetään tarvetta tehdä ruohon- ja heinäntorjuntaa. Menetelmä toimii: heiniä ei ole tarvinnut torjua juuri millään omalla uudistusalalla. Matti Kärkkäinen

47 Karut mäntymaat ja hiekkakankaat Jos on hyviä siemenpuita, odotetaan hyvää siemenvuotta. Kun pikkukäpyjä on runsaasti, hakataan siemenpuuasentoon ja % kivennäismaasta paljastetaan kaivurilla. Riippumatta sirkkataimien määrästä siemenpuut poistetaan 2 vuoden kuluessa. Jos ei ole uudistunut, siirrytään teoriassa kylvöön (vielä ei ole tarvinnut ). Ellei ole siemenpuita, konekylvö varhain keväällä paljastamalla kivennäismaata vain vähän. Matti Kärkkäinen

48 Konekylvetty männyntaimikko: vain vähän kivennäismaata paljastettu Matti Kärkkäinen

49 Luontainen uudistaminen kalliomaalla: 50 % maasta paljastettu Matti Kärkkäinen

50 Matti Kärkkäinen

51 Männyn istutus kpl/ha Matti Kärkkäinen

52 Kuusimetsät Yleensä istutetaan kuusta n kpl/ha. Maanpinnan käsittely aina ojitusmätästys, jolloin pyritään säilyttämään humus mahdollisimman koskemattomana siemensyntyisten lehtipuiden estämiseksi. Samasta syystä kantoja ei anneta nostaa. Taimikon perkausta tarvitaan käytännössä aina. Matti Kärkkäinen

53 Matti Kärkkäinen

54 Mättäiden ansiosta taimikko ei ole tarvinnut heinäntorjuntaa Matti Kärkkäinen

55 Ojitusmätästys Avohakkuualueen matalin kohta muodostaa navan, josta kaivetaan valtaoja saostusaltaineen alan ulkopuolelle olemassa oleviin ojiin. Mätästysojat tehdään kuten pellon sarkaojat, ja ojamaista tehdään mättäät. Kaivuriurakoitsijalle annetaan työkartta, jossa otetaan huomioon myös taimien kuljetustarve (vähän ojien ylityksiä). Matti Kärkkäinen

56 Napamenetelmä käytännössä. Hakkuualan alin kohta on napa, josta johdetaan vesi (ja kylmä ilma) valtaojaa pitkin pois. Ojitusmätästyksen ojat tehdään kuten sarkaojat pelloilla siten, ettei ojia tarvitse ylittää taimia kuljetettaessa. Matti Kärkkäinen

57 Istutus Metsuri ei ole kantojuhta, vaan hänen tehtävänsä on istuttaa paakkutaimet tehokkaasti mättäisiin. Työaamuna metsuri ajaa telamaasturin ja esim tainta kennoissaan palstan perille, josta hän tulee tietä kohti samalla istuttaen. Teho parhaimmillaan tainta päiväpalkalla. Matti Kärkkäinen

58 Matti Kärkkäinen

59 Taimikonhoito Taimikko perataan kaikesta lehtipuusta mahdollisimman varhain, esim. kun istutusmännyn pituus on 1 m ja kylvötaimikko 30 cm. Syynä on perkaustehon tavoittelu: työ sujuu sahalla niittäen parhaimmillaan yli hehtaarin päivävauhtia, kun vesakko on lyhyttä. Myös kuusentaimikot perataan 1 m pituudessa kaikesta lehtipuusta. Koivikot kasvatetaan puhtaina koivikkoina, kuusikot kuusikkoina. Matti Kärkkäinen

60 Matti Kärkkäinen

61 Perkauksen toistoa ei pelätä Perkausta ei tarvita lainkaan 5 %. Taimikko perataan kerran 15 %. Taimikko perataan kaksi kertaa 75 %. Taimikko perataan kolme kertaa 5 %. Matti Kärkkäinen

62 Yksi perkaus tehty, aikanaan raivaus ennen ensiharvennusta Matti Kärkkäinen

63 Taimikon harvennus Perkauksissa ei poisteta havupuuta lainkaan. Tarvittaessa taimikon harvennus, jonka jälkeen odotetaan ensiharvennusta: kuusi 3 4 m, mänty kunnes hirvivaara ohi (5 6 m) tai tyvitukin laatu muodostunut (6 8 m). Ensiharvennukseen jää runkoa. Raivaus hyvissä ajoin ennen hakkuuta tehdään lähes aina. Matti Kärkkäinen

64 Ajoissa tehty taimikonhoito ja ennakkoraivaus takaa hyvän tuoton jo ensiharvennuksessa Matti Kärkkäinen

65 Kaksi harvennusta ja yksi lannoitus tehty, päätehakkuu kuvan ottamisen jälkeen Matti Kärkkäinen

66 Tärkeysjärjestys Taimikonhoidolla valitaan ensisijaisesti kasvatettavat puulajit, mutta myös kasvatustiheys. Kaupallisella harvennuksella valitaan ensisijaisesti kasvatustiheys, mutta sekametsässä voidaan vaikuttaa myös kasvatettaviin puulajeihin. Matti Kärkkäinen

67 Tulevaisuudessa ei äkkirikastumista Puun kantohinnat eivät nouse reaalisesti. Energiapuun merkitys pysyy vähäisenä. Hirvituhot ovat pysyvä riesa. Tuet ja ilmaispalvelut eivät kasva, ne saattavat jopa loppua. Matti Kärkkäinen

68 Mutta vakaus säilyy Puun kysyntä pysyy Suomessa korkealla tasolla, ja hinnat ovat eurooppalaisessa vertailussa korkeita. Energiakäyttö takaa roskapuun menekin. Uusia innovaatioita otetaan käyttöön (koneistutus ym.) ja viljelyvarmuus paranee. Metsäsektorin toimintaedellytykset säilyvät hyvinä, eikä ministeriöstä ole liikaa haittaa jos ei hyötyäkään. Matti Kärkkäinen