Miten voin vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen Matti Kärkkäinen puuntuottaja, emeritusprofessori

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Miten voin vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen Matti Kärkkäinen puuntuottaja, emeritusprofessori"

Transkriptio

1 Miten voin vaikuttaa metsätalouden kannattavuuteen Matti Kärkkäinen puuntuottaja, emeritusprofessori Perjantai klo n Elinkeinotalo, Huhtalantie 2, Seinäjoki Lauantai klo Sokos Hotelli Kaarle, Kauppatori 4, Kokkola

2 Ensin huonot uutiset Vai ovatko ne sittenkään niin huonoja uutisia, kun metsätalous on pitkäaikaista toimintaa. Kvartaali on metsätaloudessa 25 vuotta! Matti Kärkkäinen

3 Yksityismetsien reaalitulos Euroa/ha (elinkustannusindeksillä deflatoitu) Matti Kärkkäinen Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastokeskus 3

4 Metsämaan hinta Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Maanmittauslaitos 4

5 Metsämaan hintatilasto Maan hinnassa kaksi käännepistettä, 1993 (heikko) ja 2005 (vahva). Tuolloin hinnat karkasivat elinkustannusindeksistä. Vuonna 1993 osa metsänomistajista sai alkaa käyttää metsävähennystä uusilla tiloilla. Vuonna 2005 kaikki metsänomistajat saivat alkaa käyttää metsävähennystä ostamillaan tiloilla. Matti Kärkkäinen

6 Mikä metsävähennys? Metsänomistajakohtainen metsävähennys on 60 prosenttia metsän hankintamenosta. Jos tilan hinta on euroa, euroa tulevista nettotuloista on verovapaata siten, että vuosittain saa käyttää metsävähennykseen 60 % metsätalouden pääomatulosta. Matti Kärkkäinen

7 Tulkinta Metsämaan hintakehitys viittaa siihen, että verojen välttelyä rakastava Suomen kansa on valmis maksamaan metsämaasta ylihintaa saadakseen verottomia tuloja. Toisin sanoen osa lyhytaikaisesta verohyödystä on valunut metsämaan hintaan. Metsämaan ostamisen kannattavuus on heikentynyt. Matti Kärkkäinen

8 Vaikea keksiä muita selityksiä kuin metsävähennyksen valuminen hintoihin UPM ym. ovat myyneet hyväpuustoisia tilojaan. Totta, mutta vaikutus markkinoihin pieni. Metsärahastot ym. ovat maksaneet älyttömiä hintoja ja nostaneet hintatasoa. Totta, mutta miksi käännepisteet 1993 ja 2005? Nyt myytävät tilat ovat puustoisempia kuin ennen. Ei totta, pikemminkin päinvastoin. Matti Kärkkäinen

9 Voittajat ja häviäjät Metsämaan hinnan 2 4 % nousu vuodessa on hyödyttänyt vanhojen tilojen myyjiä (tila ostettu ennen 1993) tai jotka ovat saaneet tilan muuten kuin ostamalla. Pieniä häviäjiä ovat ne, jotka yrittävät maksaa kalliit tilansa puunmyyntituloilla. Suuria häviäviä ovat mielensä muuttajat. Matti Kärkkäinen

10 Mielensä muuttaja Paljon metsää omistava ostaa 2016 metsätilan ja maksaa euroa. Katuu vuonna 2017 ja myy tilansa samalla hinnalla. Ei luovutusvoittoa. Verottaja lisää 60 % tilan hinnasta luovutusvoittoon. Kassasta on maksettava vero 34 % x euroa = euroa. Pitkällä aikavälillä tilanne tasoittuu, mutta harva ymmärtää monimutkaisia säädöksiä. Matti Kärkkäinen

11 Lopputulos Metsävähennystiloja tulee myyntiin niukalti, koska myyjät eivät halua maksaa mielestään turhia kassamenoja luovutusvoitosta. Tarjonnan pieneneminen pitää hinnat korkealla. Lähivuosina voi olettaa, että metsätilojen nousu jatkuu. Joskus hintojen kohoaminen lakkaa. Muutos voi olla äkillinen, kun (siis kun) tulee kiinteistövero Metsään.fi-järjestelmän mahdollistaessa veron tarkan kohdentamisen. Matti Kärkkäinen

12 Onko sijoittajalla vaihtoehtoja? Tilastojen valossa metsään sijoittaminen ei ole ollut edullista vaihtoehtoihin verrattuna. Nykyhetken markkinakorot kuitenkin suosivat metsäsijoittamista: puuttuu hyviä sijoituskohteita. Erilaisiin kollektiivisiin metsäsijoituksiin kannattaa suhtautua varauksellisesti: alhaiset nettotulot eivät kestä kalliiden johtajien palkkoja. Matti Kärkkäinen

13 Eri sijoituslajien kumulatiiviset reaaliset tuottoindeksit Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Luonnonvarakeskus 13

14 Hyvät uutiset Suomen tähänastinen kehitys antaa aiheen optimismiin. Suomi on elänyt metsästä. Puulla on menekkiä tulevaisuudessakin. Äänekosken tehdasta rakennetaan, vanhojen tehtaiden kapasiteettia on lisätty ja lisäksi suunnitelmia on niin paljon, että jokin/jotkin niistä toteutuvat. Puun tuonti ei ole vakava uhka. Matti Kärkkäinen

15 30 Havutukin markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2016: LÄhde: Luonnonvarakeskus Vuosi 15

16 Mäntykuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen 2016: Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 16

17 Kuusikuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 17

18 10 Koivukuitupuun markkinahakkuut Milj. m Matti Kärkkäinen Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 18

19 Raakapuun tuonti Milj. m Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus Vuosi 19

20 Puun kysynnän lisäys milj. m 3 Stora Enso Varkaus 1,1 UPM Pietarsaari & Kymi 1,3 Metsä Group Äänekoski 4 Pohjois-Suomen investointikaavailut n. 2 Kuopio (Finnpulp) 4-6 (epävarma) Matti Kärkkäinen

21 Painopiste metsien hoitoon Uuden metsämaan ostaminen on nykyisin vähemmän edullista kuin jo omistuksessa olevan metsämaan tehokkaampi hyödyntäminen. Kannattaa olla realistinen, millä on taloudellista arvoa. Vain puunmyynnistä saa rahaa, muusta ehkä hyvää mieltä ja kuntoa.

22 Metsäntuotteiden arvo 2014 Riistalinnut Nisäkäsriista Luonnonsienet, myydyt Luonnonmarjat, myydyt Joulukuuset, kaikki Pientalojen polttopuu Kotitarvepuu Teollisuuden ainespuu Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus Arvo milj. 22

23 Arvojen vertailukelpoisuus Teollisuuden ainespuu on omistamisesta johtuvaa kantorahatuloa, muut pääasiassa työn arvoa ilman korvausta metsänomistajalle. Kantorahatulo voidaan käyttää kulutukseen ja investointeihin ilman omaa työpanosta, muut ovat verotonta tai verotettavaa työtuloa. Marjojen kaupallinen poiminta nykyisin pääasiassa ulkomaisen halpatyövoiman varassa. Matti Kärkkäinen

24 Perusniksit Matti Kärkkäinen

25 Keskeiset viestit talouden kannalta 1 Vähennä metsätalouden laiskaa pääomaa. 2 Hoida taimikkosi. 3 Tee johdonmukaisia päätösketjuja. 4 Raha tulee puunmyynnistä. Hyvä mieli voi tulla muustakin. Matti Kärkkäinen

26 1 Laiskan pääoman käsite Kun konsultti joutuu rahoittajan vaatimuksesta saneeraamaan jotakin tuotannollista yritystä, erityistä huomiota kiinnitetään laiskaan pääomaan. Se on kiinni ylisuurissa tuotteiden, välituotteiden ja raaka-aineiden varastoissa, se on kiinni harvoin tai ei lainkaan käytetyissä koneissa ja laitteissa, se on yrityksen kannalta heikosti tuottavia tai tarpeettomia rönsyjä vierailla toimialoilla, se on edustussaunoja ja Lapin matkailukohteiden viikko-osakkeita ja mitä liekään. Matti Kärkkäinen

27 Laiskan pääoman vapauttaminen Joskus talousongelmat ratkeavat pelkästään sillä, että tarpeeton kama myydään ripeästi pois yrityksestä. Keino tehoaa tosin usein huonosti siksi, että yrityksen joutuessa vaikeuksiin koko elinkeinoelämä saattaa olla lamassa, eikä kukaan halua ostaa järjellisellä hinnalla mitään. Matti Kärkkäinen

28 Laiska pääoma metsissä Käsite on selvä: pääoma, joka on kiinni metsätaloudessa turhaan tai ei tuota riittävästi. Metsätaloudessa laiskasta pääomasta puhutaan harvoin. Taimikonhoito kallistuu, jos se tehdään myöhässä, ja tulos heikkenee. Jos ei harvenneta, luonnonpoistuma kasvaa ja järeyskehitys hidastuu Myös metsissä on laiskaa pääomaa! Matti Kärkkäinen

29 Myöhässä olevat työt 2016 Ensiharvennukset Taimikonhoito ha 100 ha Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 29

30 Talous Laiskaa pääomaa on kiinni milj. kantorahatuloina mitaten. Pääoma on todella laiskaa, koska harvennus lisää välittömiä tuloja, nopeuttaa järeän puusadon kypsymistä ja lisää määrää. Lisäharvennukset mahtuvat markkinoille, koska vuotuinen harvennuspinta-ala on sentään ha. Etenkään ensiharvennuksia ei kannata lykätä hinnan takia: aikaikkuna on pieni, ennen kuin latvukset alkavat supistua ja elpymiskyky heiketä. Matti Kärkkäinen

31 Riskien vähentäminen harvennuksissa Erityisesti korkeilla paikoilla ja reunametsissä on otettava huomioon tuulituhojen riski. Puusto, jota on harvennettu vähin erin taimikkovaiheesta saakka, kestää voimakkaita tuulia paremmin kuin metsä, jota on alettu harventaa vasta varttuneella iällä. Laiskan pääoman poisto ajoissa lisää tuulenkestävyyttä. Suurten puiden poisto lisää jäljelle jäävien tuulituhojen riskiä. Tämä on ongelma jatkuvassa kasvatuksessa. Matti Kärkkäinen

32 2 Taimikon hoito heikentynyt Hoida taimikkosi! Matti Kärkkäinen

33 Taimikonhoitotarpeen muutos Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 33

34 Kiertoajan nettotulojen nykyarvo, E-S, VT kylvömännikkö, korko 3 % Nykyarvo, /ha Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 34

35 Edellisen kuvan selitykset Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 35

36 Istutuskuusi, MT, ensiharvennustulos Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 36

37 Varhaisperkaus on tärkeä Matti Kärkkäinen

38 Perattujen ja perkaamattomien kuusien kehitys Huotarilla (2011) Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 38

39 Varhaisperkauksen vaikutus kuusen tyviläpimitan kasvuun Matti Kärkkäinen 2016 Lähde: Luonnonvarakeskus 39

40 3 Ole edes johdonmukainen! Jos istuttaa kalliilla hinnalla (tuore kangas ja paremmat maat), on istutuspäätöksellään sitoutunut huolehtimaan varhaisperkauksesta, taimikonhoidosta ja ensiharvennuksesta. Jos kylvää (kuivahko kangas ja heikommat maat), sama juttu. Jos ei tee jälkitöitä, talousajattelu on mielipuolista. Ensin tehdään kalliit investoinnit, sitten tuhotaan ne! Matti Kärkkäinen

41 Metsänuudistamisen niksit

42 Ennakointi tärkeää Uudistamisen kustannusten alentaminen, uuden puuston tuottojen lisääminen ja lähimetsiköiden nettotuottojen lisääminen voidaan aloittaa hyvissä ajoissa ennen päätehakkuuta. Monet toimet eivät ole aikakriittisiä: ne voidaan tehdä, vaikka uudistamisvuotta ei olisi vielä päätetty. Matti Kärkkäinen

43 Kustannusten alentaminen uudistusalalla Ruohon- ja heinäntorjunta Vesakontorjunta Siemensyntyisten lehtipuiden torjunta Hallantuhojen torjunta Matti Kärkkäinen

44 Ruohon- ja heinäntorjunta Hakattava metsä pidetään täystiheänä hakkuuseen saakka, jolloin aluskasvillisuus ei pääse rehevöitymään ennakolta. Viimeisestä lannoituksesta on oltava aikaa ainakin vuotta, jotta lannoituksen rehevöittävä vaikutus on heikentynyt. Matti Kärkkäinen

45 Vesakontorjunta Haavat ja muut vaikeat lehtipuut kaulataan viimeistään 5 10 vuotta ennen hakkuuta, jolloin rungot ovat kuolleita uudistamisvaiheessa eivätkä aiheuta juurivesoja. Pienet lehtipuut raivataan 4 6 vuotta ennen päätehakkuuta, jolloin kannot ovat joko kuolleet tiheässä metsässä tai vesoneet raivauskelpoisiksi hakkuuseen mennessä. Matti Kärkkäinen

46 Matti Kärkkäinen

47 Siemensyntyiset lehtipuut Havupuiden uudistusaloilla säästöpuut eivät voi olla lehtipuita, jos halutaan minimoida perkaustyö. Lehtipuut poistetaan päätehakkuussa myös reunametsiköistä hakkuukoneen ulottuvuuden rajoissa, koska reunapuut vastaavat valtaosasta siemennyksestä. Varjoisan metsän lehtipuut eivät paljoa siemennä. Matti Kärkkäinen

48 Hallatuhojen vähentäminen Kuusen istutusalat suunnitellaan siten, että kylmä ilma pääsee virtaamaan pois kuin täyttyvästä lammikosta. Helpoissa tapauksissa riittää kanavan tekeminen puustoon ja alikasvokseen. Vaikeissa tapauksissa joudutaan avaamaan suppa tms. kaivinkoneella siten, että kylmä ilma voi valua pois. Uudistusalan muoto tärkeä. Matti Kärkkäinen

49 Lähimetsiköiden nettotuotot Viljelyalan reunametsiköiden tuulituhojen välttäminen onnistuu parhaiten aloittamalla siedätys jo 20 vuotta ennen viljelyalan päätehakkuuta: puusto kasvatetaan normaalia harvempana, jolloin puut sopeutuvat tuuleen ja kehittävät tasapainoisen juuriston. Sama koskee kuusen paahdetuhoja: siedätys ennen päätehakkuuta. Matti Kärkkäinen

50 Yksi yrittämisen este säilynyt Puuntuottajalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa toiminnan kannattavuuteen, ja vapaus on lisääntynyt vuosien mittaan. Uudistuksissa on unohdettu yksi asia, joka rajoittaa voimakkaasti yrittäjän vapautta: hirvi. Kun ongelma on luotu lainsäädännön avulla, eduskunnan kautta on hoidettava myös sen poistaminen. Matti Kärkkäinen

51 Ylisuuren hirvikannan vaikutuksia Rajoittaa mahdollisuuksia tuottaa laadukkaita männyn ja rauduskoivun tyvitukkeja. Estää käytännössä haavan viljelyn. Edistää maannousemasienen aiheuttamaa lahoa, kun lahokuusikoissa puulajia ei voi vaihtaa hirvituhojen riskin vuoksi. Lisää kuusen viljelyä mailla, joilla mänty kasvaisi paremmin. Karuilla mailla ei saada yhtään kuusitukkia. Vähentää syksyisin ulkoilumahdollisuuksia hirvikärpäsen aiheuttaman haitan vuoksi. Hirven organisoitu suuren mittakaavan salametsästys erittäin kannattavaa oikeustapausten valossa. Matti Kärkkäinen

52 Hirvikannan kehitys T. Nygrénin väitöskirjan 2009 mukaan Matti Kärkkäinen

53 Huomattavaa Talvikanta on paljon pienempi kuin kesällä taimikkoja vaurioittava eläinmäärä. Syksyllä 2015 talvikanta oli noin hirveä, mutta männyn ja rauduskoivun taimikkoja rouskuttaa kesällä noin eläintä. Nykyinen tavoiteltu talvikanta n hirveä on metsätalouden 3-4 kvartaalin jaksolla ( vuotta) äärimmäisen korkea. Sama koskee koko jääkauden jälkeistä aikaa. Matti Kärkkäinen

54 Hirvikanta 3000-kertaistunut luvun alusta Kun nykyisin myytävät huippulaatuiset männyn tyvitukit syntyivät 100 vuotta sitten, koko Suomessa oli hirviä noin 30. Korkein arvio ajankohdalle on 100 hirveä koko maassa. Kun nykyinen hirvikanta on 3000-kertainen verrattuna 1900-luvun alkuun, emme voi enää tuottaa samanlaisia huippulaatuisia tyvitukkeja kuin ennen hirven aiheuttamien vioittumien vuoksi. Matti Kärkkäinen

55 Nykyinen hirvikanta historiapoikkeus Myös historiallisesti nykyinen hirvikanta on äärimmäisen suuri. Nygrén kertoo: Tukholman kuninkaallisen turkiskamarin tilikirjojen mukaan vuosina Satakunnasta hankittujen hirventaljojen joukossa oli 202 täysikasvuisen ja 289 nuoren hirven taljan lisäksi 153 hirvenvasikan taljaa. Siteeraus viittaa, että harvaan asutussa Suomessa hirviä oli kohtuullisesti, ehkä 1960-luvun tasoa. Myös kivikauden hirvikanta on ollut arvioiden mukaan kohtuutasoa petojen ansiosta, murto-osa nykyisestä. Matti Kärkkäinen

56 Hirvikannan säätelyn historiaa Ahvenanmaan hirvet rauhoitettiin v kuolemanrangaistuksen uhalla. Metsästysasetus 1868: hirven täysrauhoitus koko maassa. Luvallinen metsästys alkoi 30 vuoden jälkeen. Vuosittain kaadettiin uroshirveä koko maassa. Uusi täysrauhoitus Vuonna 1935 koko Suomessa oli hirveä. Kaatojen luvanvaraisuus ollut aina, koska hirviä oli vähän. Lupaviranomainen vaihdellut: ministeriö, metsähallitus, lääninhallitus ym. Matti Kärkkäinen

57 Hirvenmetsästys vapaaksi! Nykyisin hirvi ei todellakaan ole uhanalainen tai erityisen suojelun tarpeessa. Voidaan hyvin siirtyä normaaliin metsästyskäytäntöön, jolloin metsästystä rajoitetaan metsästysajan avulla. Hyviä kokemuksia on saatu metsäkauriista. Sen pyynti ei ole ollut enää luvanvaraista alkaen, ja kaikki ovat tyytyväisiä tarpeettoman byrokratian puuttumiseen. Hyvä kokemus rohkaisee laajentamaan käytännön hirveen. Puuntuottaja päättäköön yksinään, millaisen hirvikannan hän kestää yrityksessään. Matti Kärkkäinen

58 Vapauden edut 1 Metsästyslaki 6: Oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Todellinen vapaus määrätä metsästyksestä myös hirven osalta korostaa vapautta ja vastuuta, mikä on linjassa metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutosten kanssa. Valtio säästää: tarpeettoman laajaksi paisunutta riistahallintoa voidaan purkaa. Valtio säästää: metsätuhokorvauksista voidaan luopua aivan samoin kuin metsäkauriin osalta. Matti Kärkkäinen

59 Vapauden edut 2 Riistahallinto välttyy tekemästä nykyisin puuttuvaa hirvikannan optimin määritystä. Toistaiseksi on poliittisesti riittänyt, että sovitaan tavoitekanta. Pitkällä aikavälillä vaaditaan kunnollinen kustannus-hyöty -analyysi. Uusi vapaus korostaa markkinataloutta feodalismin ja byrokratian sijasta. Voidaan ennustaa, että optimi tulee olemaan murto-osa nykyisestä hirvestäjien mielipiteisiin perustuvasta hirvikannasta. Matti Kärkkäinen

60 Vapauden edut 3 Päästään nykyisestä tilanteesta, jolloin metsästäjät päättävät itse haluamastaan saalistasosta (kiitos välillisen valtionhallinnon, jossa riistahallinto on alistettu metsästäjille), mutta laskun maksavat puuntuottajat metsävahinkojen kautta. Tämä johtaa loogisesti ylisuureen hirvikantaan, kuten on käynyt. Puuntuottajien ja hirvenmetsästäjien kireät välit palautuvat yhteistyökumppanuudeksi. Matti Kärkkäinen

61 Mitä uudistuksen jälkeen tapahtuu? Aluksi kaatomäärät suurenevat ja hirvikanta pienenee 1970-luvun alun tasolle ( kpl). Hirvikanta vakiintuu uudelle tasolle, mutta ei vaarannu, koska riittävän harvan hirvikannan metsästys on vaikeaa. Metsien virkistyskäyttö syksyisin kasvaa, koska hirvikärpänen käytännössä katoaa Suomen metsistä. Metsätalous saa lisää yritysmäisiä piirteitä, kun voidaan panostaa myös laatupuun kasvatukseen. Matti Kärkkäinen

Kannattaako metsää omistaa saati ostaa?

Kannattaako metsää omistaa saati ostaa? Kannattaako metsää omistaa saati ostaa? Matti Kärkkäinen Puuntuottaja, emeritusprofessori Koneyrittäjien ja Metsäalan Kuljetusyrittäjien seminaari ja ideakilpailu: Kilpailukyky ja kannattavuus Perjantai

Lisätiedot

Kannattavan metsätalouden edellytykset

Kannattavan metsätalouden edellytykset Kannattavan metsätalouden edellytykset Matti Kärkkäinen emeritusprofessori ja puuntuottaja Stora Enson metsänomistajailta Tampereella Tampereen ammattikorkeakoulu tiistaina 15.4.2014 klo 18 21 osoitteessa

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito Matti Kärkkäinen professori (emeritus), puuntuottaja Ähtäri 25.4.2017 klo 18 21 Sedu aikuiskoulutus Tuomarniementie 55, Ähtäri Kauhajoki 26.4.2017 klo 18 21 Kauhajoen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 15.11.2011 Huittinen Esityksen sisältö 1. Taimikonhoidon merkitys kuusen uudistamisketjussa

Lisätiedot

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa

Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa Ratkaisuvaihtoehdot SPVtilanteessa 1. Kiinteistön kauppa 2. Lahja 3. Perintö/Testamentti Tärkeintä on aina ratkaisun toimivuus, ei verojen minimointi. Kiinteistön kauppakirja /lahjakirja on tehtävä määrämuotoisena

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6 TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus Louhikko 422-414-14-14 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa

Lisätiedot

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere

Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan ostaminen ja kaupan rahoitus Metsämatka Puolaan 16.-24.4.2016 Antti Haapamäki, pankinjohtaja, AKA OP Tampere Metsätilan käsite Metsätila on kiinteistörekisteriin merkitty maa-alue tai sen osa.

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 21.11.2011 Jyväskylä Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Varhaisperkauksen vaikutukset

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9 TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät

Lisätiedot

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö: - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito - luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon - taimikonhoitokohteet, ajoitus ja menetelmät - harventamisen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana oikean

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 2.12.2011 Seinäjoki Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Voiko metsätalous kannattaa Suomessa?

Voiko metsätalous kannattaa Suomessa? Voiko metsätalous kannattaa Suomessa? Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja Metsänomistajan ilta Saarijärvi-sali 17.9.2014 kello 17.30 alkaen Sivulantie 11, Saarijärvi Esitys 1. Arvio metsätalouden

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät 1.1.1 Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät Lehtipuiden kasvu ja vesominen Jari Miina, METLA Lehtipuita syntyy aina, - hakkuu/raivauskannot vesovat - haavan ja harmaalepän juurivesat - siemensyntyiset

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Suomen avohakkuut

Suomen avohakkuut Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE

KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE KORON MERKITYS METSÄSIJOITTAJALLE J Y R K I K E TO L A 9. 4. 2 0 1 9 TA K S A AT TO R I K L U B I, H E L S I N K I HUOM! Sijoitus kommandiittiyhtiöön ei ole anonyymi. Tieto yhtiömiehistä on julkista ja

Lisätiedot

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme

Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys. Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme Metsänomistajan talouskoulu Metsätilan arvonmääritys Piia Perälä, Mhy Päijät-Häme 044 033 7529 Metsän arvot Metsän arvot (FAO:n luokitus) Suorat käyttöarvot Puutavara Marjat, sienet, ravinto- ja koristekasvit

Lisätiedot

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta Puu matkailurakentamisessa seminaarit Kemi 23.5, Levi 24.5 Sisältö 1. Metsäbiotaloutta Lapissa 2. Hakkuut ja teollisuuspuun käyttö Lapissa 3. Pohjois-Suomen biojalostamohankkeet

Lisätiedot

Metsätalouden tulevaisuus

Metsätalouden tulevaisuus Metsätalouden tulevaisuus Matti Kärkkäinen emeritusprofessori, puuntuottaja Metsänhoitoyhdistys Karstula-Kyyjärvi Metsäpäivä Karstulan Suoja 4.10.2014 klo 9.30 15.00 Pylkönmäentie 1, 43500 Karstula Mitä

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT Metsänomistajat HELPPO PUUKAUPPA! HYÖDYNNÄ PAIKALLINEN ASIANTUNTEMUKSEMME JA SAA PUUKAUPASTA PARAS HINTA! SOITA MEILLE TEHDÄÄN SOPIMUS KILPAILUTETAAN PUUKAUPPA RAHAT TILILLESI

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

2 Peliopas. Sisällys

2 Peliopas. Sisällys PELIOPAS 2 Peliopas Sisällys 1. Pelivalikko...4 1.1 Uusi peli...4 1.2 Lataa...4 1.3 Pisteet...4 1.4 Tekijät...4 1.5 MetsäWiki...4 1.6 Alkuanimaatio...4 1.7 Lopeta...4 2. Käyttöliittymä...5 2.1 Kotitila...5

Lisätiedot

Tuulituhot ja metsänhoito

Tuulituhot ja metsänhoito Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:

Lisätiedot

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio

Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio Mihin kasvatuslannoitus sopii ja mitä se tuottaa? Samuli Kallio www.yara.fi/metsa Miten tunnistan hyvän lannoituskohteen? -Kuvio/kuviot ovat korjuun kannalta hyvällä paikalla -Puusto on pääsääntöisesti

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Metsätuhojen talousvaikutuksia Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 14.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle

Lisätiedot