Jännitetyökurssi SFS painos 6.3 ja Liite Y Ammattitaito Asenne Huolellisuus

Transkriptio

1 Martti Hallamäki Sivu 1/ Jännitetyökurssi SFS painos 6.3 ja Liite Y Ammattitaito Asenne Huolellisuus Nimi:

2 Martti Hallamäki Sivu 2/ Jännitetyöt Tämä moniste pohjautuu aiempiin jännitetyöohjeistuksiin ja SFS painos standardiin. Monistetta on korjattu vuosien varrella ammattilaisten antamien palautteiden pohjalta. Kaikissa tulkinnoissa kehotan käyttämään alkuperäisiä SFS painoksen jännitetyöosuuksia ja tervettä järkeä. Tämä moniste on tarkoitettu jännitetyökoulutuksen tukimateriaaliksi lähinnä pien- ja pienoisjännitteillä tehtäviin jännitetöihin. Erikoistilanteiden ratkaisut käsitellään esimiesten ja asiantuntijoiden harkinnan mukaan standardeihin pohjautuen tapauskohtaisesti. Jännitetyön teko perustuu riskiarviointiin ja jos tällöin todetaan että turvallisin ja järkevin työmenetelmä on jännitetyö, siitä sitten vain, kunhan edellytykset ovat kunnossa. Käytäntö on osoittanut että standardin tärkeimpien asioiden kertaus on perusteltua ennen kuin varsinainen jännitetyökoulutus aloitetaan, tähän viittaa myös standardin sanamuoto. Tärkeitä asioita ennen kuin jännitetyötä aloitetaan: 1. Ammattitaito 2. Asenne 3. Huolellisuus Jännitetyö oikein tehtynä on erittäin turvallinen työmenetelmä ja sen käyttöä tulisi edelleen selkeästi lisätä. Tämän monisteen työohjeet ovat kohdennettu pienjännitteille ja ne ovat suuntaa antavia. Kussakin yrityksessä on syytä tehdä omat tarkemmat ohjeet. Teoriaosuus on kaikille jännitetöille sama, täydennettynä asiaankuuluvin tarkennuksin. Tuusulassa Martti Hallamäki Tämä moniste löytyy osoitteesta klikkaamalla Kurssi- ym. materiaalit. Sen tulostaminen ja jakeleminen on sallittua, suosittelen kaksipuolista tulostusta, sivujako on siten tehty! Myynti on tekijän yksinoikeus! Sama koskee kaikkia sivuilla olevaa.

3 Martti Hallamäki Sivu 3/ Nimi: 1 Jännitetyöt 2 Jännitetyön määräyshistoria lyhyt oppimäärä 6 KTMp 516 4a luku 29 g 7 Määritelmiä 8 SFS painos perusperiaatteet 11 Turvallinen toiminta 11 Käyttötoimenpiteet 11 Toiminnan tarkistukset 11 Mittaus 11 Testaus 11 Tarkastus 12 Työmenetelmät 12 Työskentely jännitteettömänä, erotustyöt Täydellinen erottaminen Jännitteen kytkemisen estäminen Jännitteettömyyden toteaminen Työmaadoittaminen (tarvittaessa, kohteesta riippuen) Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa) Lupa töiden aloittamiseen 13 Työn suoritus Kytkentä 13 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, lähityö 14 Työalue, työskentelyalue 14 Jännitetyön tekeminen 16 Yleistä 16 Jännitetyöstä päättäminen 16 Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide 16 Koulutus ja pätevyys 18 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen 18 Työmenetelmät 19 Ympäristöolosuhteet 19 Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara 19 Työkalut, laitteet ja välineet 20 Suojavaatetus 20 Jännitetöiden ryhmittely 21 Työn organisointi 21 Pienoisjännitelaitteistot 21 Pienjännitelaitteistot 22 Yksintyöskentely: 22 Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille 22 Jännitetyön ehdot Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus 24

4 Martti Hallamäki Sivu 4/ Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn aikana Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti jännitteettömäksi Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien suojaaminen Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä 25 YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ 26 Tunnuspiirteitä 26 Työkohde 26 Työvälineet ja suojaimet 26 Työohje ja työlupa 26 Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä 27 Perustason jännitetyöt 27 Tunnuspiirteitä 27 Vaatimukset työn tekijöille 27 Työkohde 27 Työvälineet ja suojaimet 27 Työohje ja työlupa 27 Vaativa jännitetyö 28 Tunnuspiirteitä 28 Vaatimukset työn tekijöille 28 Työryhmä 28 Työkohde 28 Työvälineet ja suojaimet 28 Työohje ja työlupa 28 JÄNNITETYÖN MUISTILISTA 29 YKSITYISKOHTAISIA JÄNNITETYÖOHJEITA 30 Liitosten jälkikiristys 30 Ohjaus- ja mittauspiirien johdotusten muutostyöt 31 Johdon tai johtimien liittäminen tai irrottaminen riviliittimeltä 32 Kaapelin lisääminen tai poistaminen 33 Yksittäisen kojeen vaihto 34 Yleisohje kaapelijakokaappien jännitetöihin 35 Jännitetyöohje kosketussuojattuille (IP 20) kaapelijakokaapeille 36 AMKA-jännitetyöt eristyksen lävistävillä liittimillä 37 Liitosten purkaminen 38 Liite 1 39 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus N:o sähköalan töistä annetun kauppa-ja teollisuusministeriön päätöksen muuttamisesta 39 Liite 2 40 Oy Sähkö Ab JÄNNITETYÖPÄÄTÖS 40

5 Martti Hallamäki Sivu 5/

6 Martti Hallamäki Sivu 6/ Jännitetyön määräyshistoria lyhyt oppimäärä Jännitetyön turvallisuusvaatimuksia eli määräyksiä on ollut voimassa ainakin vuodesta 1957, jolloin Kauppa- ja teollisuusministeriö julkaisi päätöksen sähkölaitosten varmuusmääräyksistä. Sen 60 2 mom. mukaan Milloin työnsuoritusajaksi jännitteettömäksi saattamiseen liittyisi erittäin suuria epäkohtia tai se ei muusta syystä ole mahdollista, saadaan seuraavat työt suorittaa laitoksen ollessa jännitteinen: Tätä johdantoa seuraa 4 kohtaa, joissa on kerrottu mitkä jännitetyöt tulevat kysymykseen. Yksityiskohtaisemmat ohjeet antoi senaikainen sähköviranomainen Sähkötarkastuslaitos julkaisussa Sähkölaki ja varmuusmääräykset. Määräysrintamalla alkoi Suomessa tapahtua, kun Sähkötarkastuslaitoksella ja myöhemmin Sähkötarkastuskeskuksessa työskennellyt sähkötyöturvallisuuden pioneeri ja kehittäjä teki havainnon, että Suomessa jännitetyön ohjeistoa ei noudateta, eikä ymmärretä sitä, milloin jännitteisten osien läheisyydessä tehtävä työ (lähityö) muuttuu jännitetyöksi. Siis milloin sähkötyössä tulee suojautua sähköiskulta ja estää valokaaren syntyminen. Havainto oli varmasti oikea ja paikkansapitävä. Tästä syystä vuonna 1980 sähkötarkastuskeskus julkaisi koekäyttöön julkaisun KY Yleisohje lyhytaikaisille jännitetöille enintään 1 kv sähkölaitteistossa. Tämä kiertokirje sai hyvin kriittisen vastaanoton kentältä, koska sitä pidettiin liian vaativana ja jännitetöiden järkevää tekemistä rajoittavana. Vuonna 1985 Sähkötarkastuskeskus julkaisi tiedonannon T Jännitetyöt, joka korvasi kiertokirjeen KY Tiedonannolla oli tarkoitus saada jännitetyön ohjeistus paremmin käytäntöön sopivaksi. Ohjeistus parani ja tuli lähemmäksi käytäntöä. Suomalaisen työn tehokkuuden kasvaessa vaatimukset jännitetöiden turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen suorittamiseen on tuonut paineita myös jännitetyöohjeiston kehittämiseen. Vuonna 2005 julkaistussa standardissa SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 2.painos jännitetyön määräykset pyrittiin saamaan tähän päivään sopiviksi ja tukemaan turvallista työskentelyä. Merkittävää käytännön töiden kannalta on mahdollisuus tehdä pienjännitteellä tiettyjä jännitetöitä turvallisesti yhden henkilön toimesta. Standardin henki on se, että jännitetöitä tehtäisiin etenkin pienjännitteellä entistä enemmän vaihtoehtona lähityölle ja että kiinnitettäisiin huomiota lähellä olevien jännitteisten osien suojaamiseen valokaarivaaran vähentämiseksi. Vuosikymmenten kehityksen seurauksena asenne Suomessa jännitetöiden turvalliseen tekemiseen on muuttunut myönteiseen suuntaan. Sähkötyöturvallisuuskoulutuksella on tässä merkittävä vaikutus. Koulutusta tarvitaan edelleen ja erityisesti jännitetyökoulutuksen määrää on lisättävä merkittävästi. Jännitetyön oikea suorittaminen riskiarvioineen, suunnitteluineen, työvälineineen, ohjeistoineen lisää turvallisuutta ja vähentää sähköalan ammattilaisten sähkötapaturmia. Martti Tukiainen

7 Martti Hallamäki Sivu 7/ KTMp 516 4a luku 29 g Sähköalan työ saa 29 f :stä poiketen kohdistua suojaamattomiin jännitteisiin sähkölaitteiston osiin, jos sähkölaitteiston jännitteettömäksi erottamisesta aiheutuu ( suurta haittaa ) ja työ tehdään 2 momentin mukaan siten, ettei aiheudu sähköiskun tai valokaaren vaaraa. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa työssä on noudatettava seuraavaa: 1) työtä suorittavat 11 :ssä tarkoitetut henkilöt, joilla on siihen erikoiskoulutus ja jotka on perehdytetty kyseiseen työmenetelmään; 2) työtä varten on olemassa riittävät kirjalliset ohjeet; 3) työssä käytetään siihen tarkoitettuja turvallisiksi todettuja työvälineitä ja varusteita; 4) työntekijöiden ja muiden turvallisuus työnaikana varmistetaan olosuhteiden vaatimin erityisin turvallisuustoimenpitein; sekä 5) työ ei lisää räjähdys-, palo- tai muuta vastaavaa vaaraa. Sähkötarkastuskeskuksen henkilöt lupasit (viime vuosituhannella) poistaa suurta sanan haittaa edestä seuraavassa painoksessa A5-sähkötyöturvallisuusohjeet. Tämä unohtui heiltä ja valitettavasti suurta haittaa kirjattiin myös vuonna 1999 yllä olevaan pykälään. Standardi lähtee siitä että jos jännitetyön tekeminen on tarpeen ja se on turvallista, niin silloin työ tehdään jännitetyönä, kunhan muut edellytykset ovat kunnossa. Velvoittavat viitteet: KTMp 516 (1194/99) SFS painos, kohdat 6.3 ja liite Y

8 Martti Hallamäki Sivu 8/ Määritelmiä Osa on SFS painos standardista, osa on mielestäni muuten tärkeitä. Juridinen vastuu Lakiin, työympäristössä ensisijaisesti työlakeihin, perustuva. Sisältää aina seurauksen, lakipykälien laiminlyönneistä ja rikkomuksista voidaan tuomita erilaisiin rangaistuksiin. Juridinen vastuu on ehdottomasti useimmiten työnantajan edustajilla, mutta joskus myös työntekijällä. Toiminnallinen vastuu Sähkötyöt pitää tehdä turvallisesti. Moraalinen vastuu tästä on työryhmässä kokeneimmalla työtä suorittavalla tai valvovalla henkilöllä, usein työntekijä esim. kärkimies. Jos esimies on koko ajan läsnä työkohteessa, niin silloin hän on paitsi juridinen niin myös toiminnallinen vastuu. Ammatillinen esimies Standardi olettaa että jokaisella sähköalan ammattilaisella on esimies, joka on sähköalalla riittävän ammattitaitoinen itsenäiseen työhön. Ellei lähin esimies ole sitä, niin jostain täytyy löytyä esimies, joka vastaa sähköisestä osaamisesta, jännitetöistä, mittareista jne. Ellei muita sähköalan esimiehiä löydy, niin sähkötöiden tai käytön johtaja. Hallinnollinen esimies Mikäli lähin esimies on jonkun muun kuin sähköalan ammattilainen, häntä voidaan kutsua hallinnolliseksi esimieheksi. Hän vastaa päivittäisestä toiminnasta ja antamistaan käskyistä, mutta hän ei voi kantaa vastuuta sähköisestä ammattitaidosta ja siihen liittyvistä asioista, koska hän ei hallitse niitä riittävästi; pitää löytyä ammatillinen esimies. Riittävä valvonta ja opastus Valvonnan ja opastuksen riittävyys on ratkaistava tapauskohtaisesti. Tällöin otettaan huomioon työn vaikeus, työn suorittajan tiedot ja taidot, työn riskialttius ja kaikki mahdolliset turvallisuuteen vaikuttavat seikat siten, että työsuoritus ja työtulos ovat turvalliset. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja Työaikaista sähköturvallisuutta valvomaan nimetty henkilö, joka voi osallistua työhön tai tehdä sen kokonaisuudessaan itse Työstä vastaava henkilö Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu työstä. Käytöstä vastaava henkilö Henkilö, jolla on toiminnallinen vastuu sähkölaitteiden käytöstä. Ammattihenkilö (sähköalan) Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat. KTMp Opastettu henkilö Kaksi erilaista tilannetta: maallikko, jonka ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat sekä sähköalalle kouluttautuva henkilö, harjoittelija.

9 Martti Hallamäki Sivu 9/ Maallikko Henkilö, joka ei ole ammattihenkilö eikä opastettu. Työympäristössä maallikot eivät saa tehdä mitään sähkötöitä. Maallikot saavat tehdä omassa kodissaan rajoitetusti yksinkertaisia sähkötöitä. Katso Opastus Ennen työskentelyn aloittamista annettavat suulliset ja/tai kirjalliset ohjeet joilla varmistamiseksi että työ tehdään oikein ja turvallisesti ja että lopputulos on toivotunlainen. Työalue Työkohde (kohteet) tai -alue (alueet), jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty. Jännitetyöalue Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jonne ulotuttaessa eristystaso sähköiskun välttämiseksi ei ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä. On sähköiskun tai valokaaren vaara! Lähialue Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta. Sähkötyö Työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen.(en ) Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä. (KTMp 516) Muu työ Sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva muun alan työ kuten rakentaminen, kaivaminen, siivoaminen, maalaaminen jne. Jännitetyö Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyöalueelle. Erottaminen Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä fyysinen erotus, joka kestää odotettavissa olevat jännite-erot laitteiden tai piirin ja muitten piirien välillä. Jännitteetön Jännite on nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä ja/tai varausta.

10 Martti Hallamäki Sivu 10/ Työskentely jännitteettömänä Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta, ja on tehty riittävät toimenpiteet sähköisen vaaran välttämiseksi. Pienoisjännite (ELV) Jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V vaihtojännitettä (a.c.) tai 120 V sykkeetöntä tasajännitettä (d.c.). Tämä sisältää SELV (kelluva verkko), PELV (joku piste rungossa) ja FELV (ei ole SELV eikä PELV) järjestelmät. Pienjännite (PJ) Jännite, joka normaalisti ei ylitä 1000 V a.c. tai 1500 V d.c. mutta on suurempi kuin pienoisjännite. Suurjännite (SJ) Jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V a.c. tai 1500 V d.c.

11 Martti Hallamäki Sivu 11/ SFS painos perusperiaatteet Turvallinen toiminta Ennen kuin sähkölaitteistoa käytetään tai tehdään töitä sähkölaitteistossa, on arvioitava sähköiset ja muutkin riskit. Tässä arviossa määritellään, miten käyttötoimenpiteet, sähkö- tai muut työt tehdään ja mitä turvallisuustoimenpiteitä tulee tehdä turvallisuuden varmistamiseksi. Tähän velvoittaa myös Työturvallisuuslain 10. Kaikkien töiden vaarat on selvitettävä ja arvioitava. Ellei vaaroja voida poistaa, ne on minimoitava. Työnantajalla tulee olla hallussaan kyseinen selvitys ja arviointi, eli sen pitää olla kirjallinen ja arkistoitu. Kyseinen selvitys on käsiteltävä työntekijöiden kanssa, eihän siitä muuten ole hyötyä! Käyttötoimenpiteet Käyttötoimenpiteet tulee voida tehdä turvallisesti. Käyttötoimenpiteillä muutetaan sähkölaitteiston sähköistä tilaa: 1. Käynnistetään, pysäytetään, kuitataan - kosketussuojatussa kohteessa maallikkokin voi toimia - osittain, riittävästi kosketussuojattu kohde vaatii vähintään opastetun henkilön - kosketussuojaamaton kohde vaatii ammattilaisen 2. Erottamisen ennen jännitteettömänä tehtävää työtä ja jännitteiseksi kytkennän työn jälkeen - maallikosta opastetut henkilöt - ammattilaiset ja harjoittelijat Toiminnan tarkistukset Mittaus Mitataan sähkölaitteiden fysikaalisia suureita. Mittaajien tulee olla ammattilaisia tai opastettuja henkilöitä (harjoittelijoita). Mittalaitteiden sopivuus ja kunto pitää tarkistaa ennen jokaista mittausta. Erityisen tärkeää on, että mittapäät ja johdot ovat kunnossa, huonokuntoiset pitää heti korvata ehjillä. Mittalaitteiden kunto on varmistettava ennen kuin ryhdytään mittaamaan. Tarpeen mukaan on käytettävä sähköiskulta ja valokaarelta suojaavia varusteita. Tarvittaessa mittauksissa on noudatettava jännitteettömänä työskentelyn, jännitetyön tai jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn sääntöjä. Testaus Testaus sisältää kaikki toiminnat, joilla tarkistetaan sähkölaitteiston toimintaa tai sen sähköistä, mekaanista tai termistä kuntoa. Testaus sisältää myös toiminnat, joilla kokeillaan esimerkiksi sähköisten suoja- ja turvapiirien toimiminen. Jos testaukseen liittyy jännitteisten johtimien irrottamista tai kiinnittämistä, tulee se tehdä jännitetyönä. Testauksen tekijöiden pitää olla ammattihenkilöitä tai opastettuja henkilöitä (harjoittelijoita) riittävästi valvottuna. Kyseisiin toimenpiteisiin opastettu henkilö (maallikko) saa suorittaa testauksia, joiden tekotapa on suunniteltu etukäteen, esim. sähkölaitteiden valmistukseen liittyvät testaukset. Testaukset tulee suorittaa työohjeiden mukaisesti. Vain erikoiskoulutettu, ammattitaitoinen henkilökunta saa tehdä tiettyjä esimerkiksi suurjännitelaboratorioissa tehtäviä erityistestejä, joissa on kosketeltavia paljaita jännitteisiä osia.

12 Martti Hallamäki Sivu 12/ Tarkastus KTMp 517 mukaisia tarkastuksia ovat: - käyttöönottotarkastus - varmennustarkastus - määräaikaistarkastus Määräaikais- ja varmennustarkastukset ovat valtuutettujen tarkastajien tehtäviä. Käyttöönottotarkastuksia joutuvat tekemään kaikki sähkötöitä tekevät henkilöt. Uudisasennuksille ja niihin verrattaville tulee tehdä käyttöönottomittaukset ja mittauspöytäkirjat. Vähintään silmämääräinen käyttöönottotarkastus on tehtävä aina kun sähkölaitteille on tehty jotain. Sähkökeskuksen kytkeminen jännitteiseksi huoltotöiden jälkeen vaatii usein silmämääräisen tarkistuksen lisäksi eristysvastusmittauksen. Työmenetelmät Työskentely jännitteettömänä, erotustyöt Ennen kuin jännitteisenä oleva sähkölaite voidaan todeta jännitteettömäksi ja työskennellä siinä jännitteettömän kohteen menetelmien mukaisesti on kaikki seuraavat toimenpiteet suoritettava. 1. Täydellinen erottaminen Tunnista työkohde selkeästi. Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä, poistamalla sulakkeet tai muulla luotettavalla tavalla. Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen asennonosoitus tai sen toimiminen on muulla tavoin luotettavasti todettava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä takajännitteisiin, varavoimalaitteisiin, UPS hin sekä rinnansyöttöihin ja vastaaviin. Taajuusmuuttajien kondensaattorit ja kestomagneettimoottorit ovat harvinaisempia mutta selkeästi lisääntyviä riskejä, samoin vieraat ohjaus- hälytys- tai muut sellaiset jännitteet. 2. Jännitteen kytkemisen estäminen Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila. Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy paikallaan työn aikana, ja siinä on oltava kilven asettajan nimi ja asettamispäivämäärä sekä mielellään puhelinnumero. Muista merkitä myös läheiset jännitteiset osat, jos on sekaantumisen vaara. 3. Jännitteettömyyden toteaminen Jännitteettömyys on todettava AINA - ennen kuin aloitetaan työskentely jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa - tai jatketaan työskentelyä jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa. Jännitteettömyys pitää todeta sähkölaitteiston kaikista navoista työalueella tai niin lähellä työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Jännitteettömyys todetaan mittaamalla yleismittarilla, jännitteen koettimella tai vastaavalla luotettavalla tavalla. Jännitteettömyyden toteamista uudelleen ei kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että työkohde on edelleen luotettavasti työmaadoitettu

13 Martti Hallamäki Sivu 13/ Työmaadoittaminen (tarvittaessa, kohteesta riippuen) Suurjännitteellä aina, pienjännitteellä suurivirtaisissa kohteissa ja kohteissa joissa on takajännitevaara. Jännitteettömyys on aina varmistettava ennen maadoittamista. Työmaadoittaminen on erittäin halpa henkivakuutus. Kun työskennellään kohteessa, jossa on molemmin puolin työmaadoitukset, ei kohde voi tulla jännitteiseksi mistään syystä. Työmaadoittaminen on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai kytkinlaitteen avautuminen tee työmaadoitusta tehottomaksi. Työkohteen ja työmaadoituksen välillä mahdollisesti sijaitsevat ylivirtasuojat on ohikytkettävä ja kytkinlaitteiden kiinni pysyminen on varmistettava. Pienjännitteellä tulee avojohdot ja suurivirtaiset jakokeskukset työmaadoittaa. Jakokeskuksissa työmaadoittamiseen suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteästi asennettua maadoituskytkintä. Siirrettäviä maadoitusköysiä käytettäessä tulee varmistua niiden sopivuudesta kyseiseen kohteeseen. Pienjännitelaitteistoissa riittää usein yksi työkohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä oleva työmaadoitus. Suurjännitelaitteistoissa paljaiden ilmajohtojen ja paljaiden johtimien työmaadoittaminen pitää aina tehdä työalueeseen nähden kaikilla suunnilla kaikissa tulevissa johtimissa. Vähintään yhden työmaadoituslaitteen tai välineen pitää yleensä olla nähtävissä työalueelta. 5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta (tarvittaessa) Jos jännitteettömän kohteen läheisyydessä on muita jännitteisiä virtapiirejä siten että niistä saattaa aiheutua vaaraa on ne suojattava sopivin toimenpitein. Suojilta vaaditaan riittävä sähköinen ja mekaaninen lujuus sekä luotettava kiinnitys. Ne pitää asentaa joko jännitteettömänä, jännitetyönä tai lähityönä. 6. Lupa töiden aloittamiseen Luvan yksittäisen työn aloittamiseen antaa esimies tai työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja, kun kaikki edellä olevat toimenpiteet on tehty tai muuten varmistettu työkohteen turvallisuudesta. Jos samalla jännitteettömäksi saatetulla työalueella työtä tekemässä on useita työryhmiä, valtuutuksen työn aloittamiseen voi antaa vain yksi koko työaluetta valvova käytöstä vastaava henkilö. Yksityiskohtaiset ohjeet kytkentöjen tekemisestä ovat erityisen tärkeitä laitteistoissa, joissa on useita toimijoita tai työkohde liittyy usean haltijan laitteistoihin. Työn suoritus Suoritetaan työt suunnitelmien mukaisesti. Kun työ on valmistunut tehdään kohteelle tarvittavat käyttöönottotarkastukset. Ja kun se on ilmoitettu kytkentää varten valmiiksi, ei kohteeseen enää saa koskea, koska se voi tulla jännitteiseksi koska hyvänsä. 7. Kytkentä Luvan yksittäisen työkohteen kytkemiseksi jälleen jännitteiseksi antaa esimies tai työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja kun: - kaikki työt on lopetettu - turhat henkilöt on poistettu kohteesta - käyttöönottotarkastus on tehty - suojukset on poistettu - työmaadoitukset on poistettu - eristysvastusmittaus on suoritettu - lukitukset ja kilvet on poistettu - ja toimenpide muutenkin on turvallista suorittaa

14 Martti Hallamäki Sivu 14/ Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä, lähityö Sähköalan ammattihenkilön tai riittävästi opastetun henkilön tekemä sähkötyö, jossa ollaan jännitetyöalueen ulkopuolella mutta tarvittava työskentelyalue ulottuu korkeintaan taulukon Z.1 mukaisen lähialueen ulkomitan D V etäisyydellä jännitteisestä osasta. Tällaista työtä voidaan kutsua myös lähityöksi. Taulukko Z.1 Lähialueen ulkomitan D V arvot eri jännitteillä muilla kuin ilmajohdoilla Nimellisjännite U N kv Lähialueen ulkomitta D V m ,7 1,2 1,2 1,4 1,4 1,6 1,6 2,0 3,6 4,5 Työalue, työskentelyalue Sähkötyöturvallisuuden yksi tärkeimpiä asioita on ymmärtää oikein tarvittava työalue, paljonko tarvitsen tilaa työn turvalliseen suorittamiseen. Työaluetta on toisaalta se ympäristö, missä liikutaan; kytkinkenttä, sähkötila tai tuotantokone, toisaalta se suppea kohde, jossa työtä tehdään; ryhmäkeskus, ohjauskaappi, moottorilähtö. Työalue pitää määritellä ja merkitä selkeästi. Kaikelle sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä tehtävälle työlle on oltava riittävä työskentelytila sekä kulkureitit ja valaistus. Tarvittaessa turvallinen pääsy työalueelle ja sieltä pois on merkittävä selkeästi. Turvallinen työskentelyalue ei perustu senttimetreihin tai metreihin vaan kussakin tilanteessa kyseisen työn suorittajan harkintaan. Työskentelyalue on se tila mikä tarvitaan työn tekemiseen ottaen huomioon kädet, työkalut, niiden käyttöön tarvittava voima, mahdolliset työkalun lipsahtamiset ja vaikkapa mahdollinen horjahtaminen. Työskentelyalueen suuruus ei riipu jännitteestä. Kutistuuko tai laajeneeko työkalu tai kädet jännitteen mukana. Ei varmasti! Sähkötapaturmien yleisimpiä syitä on se, että vahingossa mennään liian lähelle jännitteisiä osia. Seurauksena on sähköisku tai valokaari. Vahingot voivat olla pienet, suuret tai valtavat. Vain siksi, että joku mielsi tarvitsemansa työskentelyalueen pienemmäksi kuin se todellisuudessa oli.

15 Martti Hallamäki Sivu 15/ Kun vahinkoon tapahtut, kuka on syyllistynyt arviointivirheeseen? Jos on vaara joutua joko itse tai työkalujen välityksellä liian lähelle jännitteisiä osia, niin että on sähköiskun tai valokaaren vaara on neljä oikeaa tapaa toimia: 1. Kytkettävä vaaralliset osat jännitteettömiksi 2. Käytettävä sopivia lisäsuojuksia; riittävä mekaaninen ja sähköinen lujuus (kiinnitys!!) 2. Tehtävä työ jännitetyönä, jos se on mahdollista 4. Jätettävä työ toistaiseksi tekemättä

16 Martti Hallamäki Sivu 16/ Jännitetyön tekeminen Yleistä Jännitetyö Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti ja ennalta suunnitellusti koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Jännitetyössä noudatetaan kohteen mukaisia jännitetyöohjeita. Tällaisia töitä ovat esim. huoltotyöhön liittyvä komponenttien vaihto, liitännän teko ja irrotus. Jännitetyöstä päättäminen Päätöksen jännitetyön tekemisestä tekee sähköalan ammattihenkilö, joka toimii työnantajana tai työnantajan sijaisena ( pomo ), tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. Voidaan myös käyttää menettelyä, jossa jatkuvasti pienjännitteellä tehtävissä perustason jännitetöissä työnjohtaja tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja päättää jännitetyön tekemisen yleisistä edellytyksistä yksityiskohtaisilla pysyväismääräyksillä, ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja päättää yksittäisen jännitetyön aloittamisesta. Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide Jännitteistä osaa voidaan koskettaa myös käyttötoimenpiteissä ja toiminnan tarkistamisessa tai vaihtotöissä esim. mittauksessa, jännitteen koettamisessa sulakkeen vaihdossa tai riviliittimen kiristämisessä tai voidaan joutua lähelle jännitteistä osaa esim. releiden kuittauksessa tai työskentelysuojien asentamisessa. Näitä toimenpiteitä ei pidetä standardissa tarkoitettuina jännitetöinä, vaan jännitteiseen osaan kohdistuvina toimenpiteinä. Tarvittaessa on kuitenkin käytettävä jännitetyön menettelyjä. Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä, joissa ei tarvita jännitetyöohjeita, ovat ammattihenkilön tekemät pienoisjännitteellä tehtävät työt. Mittauksissa ja testauksissa ja vaihtotöissä noudatetaan standardin mukaisia menettelyjä. Jännitetyö ja jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide on siis tarkoituksellinen ja etukäteen suunniteltu toimenpide, jossa turvallisuus varmistetaan käyttämällä tähän työhön tarkoitettuja työ- ja suojavälineitä sekä menetelmiä. Tahaton jännitteisen osan koskettaminen tai jännitetyöalueelle joutuminen ei ole jännitetyötä vaan taitamatonta toimintaa. Korkeintaan 1 kv jännitteellä taulukossa esitettyä jännitetyöetäisyyttä 0,2 m pitää käyttää sellaisissa kohteissa, joissa on laajoja paljaita jännitteisiä osia, esim. kun työskennellään täysin kosketussuojaamattomissa kohteissa kuten paljaissa kiskoissa. Etäisyyttä voidaan pienentää 0,05 m:iin, jos jännitteinen osa on kotelon sisällä tai kooltaan pieni, ja se on suojattu esim. horjahtamisesta johtuvalta koskettamiselta. Jos tällaisessa laitteistossa työskennellään alle 0,2 m etäisyydellä jännitteisestä osasta, pitää käyttää jännitetyökaluja tai muita jännitteisen osan koskettamiseen tarkoitettuja välineitä, esim. mittalaitteita tai sulakkeenvaihtokahvaa. Tarvittaessa käytetään myös henkilönsuojaimia. Jos pienjänniteasennuksissa, esim. jakokeskuksen sisällä kaikki jännitteiset osat on suojattu IPXXB mukaisesti, varsinaista jännitetyöalueen ulkorajan mittaa ei ole, mutta tehtäessä jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä tai jännitetöitä, pitää noudattaa niitä koskevia vaatimuksia.

17 Martti Hallamäki Sivu 17/ Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat Nimellisjännite U N kv Jännitetyöalueen ulkorajan mitta 1 D L1 m Jännitetyöalueen ulkorajan mitta ilmajohdoilla 2 D L2 m 1 0,2 (0,05) 0,5 3 0,22 ( 0,3) MH 1,5 (1,0) 6 0,25 (0,3) MH 1,5 (1,0) 10 0,35 (0,4) MH 1,5 (1,0) 20 0,4 (0,4) MH 1,5 (1,0) 30 0,56 (0,6) MH 1,5 (1,0) 45 0,63 (0,7) MH 1,5 (1,0) 110 1,0 1,5 (1,2) 220 1,6 2, ,5 3,5 1 Jännitetyöalueen ulkorajan mitan pienentäminen pienjännitteellä, ks. edellä oleva teksti 2 Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan alapuolella kv suluissa olevat MH merkityt arvot ovat monisteen tekijän mielipide! EI VARSINAISTA JT-ALUETTA JT-ALUE 0,2 M TAI ENEMMÄN Vaadittuun jännitetyöalueen mittaan vaikuttaa jännitteestä riippuva sähköinen etäisyys sekä työskentelytavoista, työkohteen sijainnista, laitteiston rakenteesta ja vastaavista seikoista riippuva ergonominen osatekijä.

18 Martti Hallamäki Sivu 18/ Sähköinen etäisyys tarkoittaa pienintä etäisyyttä, joka kullakin jännitteellä ei aiheuta valokaarta maadoitetun työkalun ja jännitteisen osan välillä. Sähköisen etäisyyden määrittelyssä on huomioitu erilaiset ilmastolliset olosuhteet, joten siinä on kohtuullinen varmuuskerroin. Ergonominen osatekijä pyrkii ottamaan huomioon seuraavat tekijät: - työtekijöiden tarkoituksettomat liikkeet työtä suorittaessaan - vaikeuden arvioida vaadittua etäisyyttä, varsinkin suurilla etäisyyksillä, kuten suurjännitteillä - vaikeuden arvioida pieniä etäisyyksiä, kuten pienillä jännitteillä - vahingossa tapahtuvat johtavien esineiden liikkeet Jännitetyöalue on sähköisen etäisyyden ja ergonomisen osatekijän summa. Koulutus ja pätevyys Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain ammattihenkilö, jolla on erikoiskoulutus jännitetyöhön. Jännitetyön teoriakoulutuksen on käsitettävä vähintään jännitetyön perusperiaatteet ja kysymykseen tulevat yksityiskohtaiset työohjeet. Teoriakoulutuksen sisältö ja kesto voidaan määritellä ottaen huomioon koulutettavien peruskoulutuksen taso ja viimeksi suoritetun yleisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ajankohta. Jännitetyökoulutukseen pitää kuulua myös käytännön harjoittelu. Pienjännitteellä tärkeintä on perehtyä jännitetyökäsineiden ja kasvosuojuksen vaikutukseen työntekoon ja ohjeiden noudattamiseen Jokaisen koulutettavan on tehtävä sen tyyppisiä käytännön olosuhteita vastaavia harjoitustöitä, jollaisten jännitetöiden taito hänen on tarkoitus saavuttaa. Harjoittelu voidaan tehdä myös työvaiheittain. Yhdistämällä eri työvaiheita voidaan samalla koulutuksella valmistautua useiden yksityiskohtaisten työohjeiden mukaisiin töihin. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota myös niiden paljaana olevien jännitteisten osien eristämiseen tai peittämiseen, jotka ovat työn kohteena olevan osan läheisyydessä, niin ettei esim. jännitetyövälineiden eristämättömien metalliosien koskettaminen tai välineiden putoaminen pääse aiheuttamaan oikosulkua tai maasulkua. Koulutuksesta on annettava todistus, jossa kerrotaan minkä lajin jännitetöihin koulutus antaa pätevyyden. Annettavassa todistuksessa pitää ilmetä koulutuksen sisältö ja mihin töihin koulutus on kohdennettu. Todistus voidaan antaa myös korttimuodossa. Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen Työnantajalla pitää olla tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen soveltamisalasta. Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin työtehtäviin suositellaan tarkistettavaksi vuosittain, ellei ole syytä tarkistaa sitä useammin, esim. henkilöstövaihdosten yhteydessä. Jännitetyökoulutus pitää kerrata siten, että kertauskoulutusten väli on enintään viisi vuotta. Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus pitää kerrata ennen kuin jännitetöiden tekeminen aloitetaan.

19 Martti Hallamäki Sivu 19/ Työmenetelmät Eristävien käsineiden menetelmässä työn suorittajan kädet on suojattu sähköisesti eristävillä käsineillä. Suomessa ei ole tarkoitus suojakäsineillä kosketa suoraan paljaisiin jännitteisiin kohteisiin, vaan aina käytetään myös työkaluja. Jännitteen ja työtä suorittavan henkilön sekä jännitteen ja samanaikaisesti JT-työkalulla kosketeltavissa olevan maadoitetun osan välissä on oltava kaksi eristettä (tuplaturva). Suomessa tehdään tällä menetelmällä jännitetöitä vain nimellisarvoltaan enintään 1000 Vac järjestelmissä. Tämä on yleisin Suomessa käytettävä jännitetyömenetelmä. Sauvamenetelmä, riittävän pitkillä eristävillä sauvoilla ja niihin kiinnitetyillä työkaluilla suoritetaan työ noudattaen riittävää turvaetäisyyttä. Tällä menetelmällä Suomessa tehdään paljon jännitetöitä 20 kv suurjännitteillä. Jännitetyöt kohteen potentiaalissa ovat Suomessa erittäin harvinaisia, niitä tehdään rajoitetusti vain Helsingin raitiovaunujen rataverkossa. Maailmalla jännitetöitä kohteen potentiaalissa tehdään erityisesti suurjännitejakeluverkoissa. Työskentely kohteen potentiaalissa vaatii mm. erikoisvaatetuksen, erikoistyökalujen ja -laitteiden käyttöä. Ympäristöolosuhteet Ympäristöolosuhteet on kaikissakin töissä huomioitava! Jännitetyön tekemistä ulkona rajoittavat sade ja sumu, molemmista on haittaa sekä eristysvastusta huonontavan kosteuden että näkyvyyden huononemisen vuoksi. Silloin kun tuuli haittaa työn turvallista suoritusta, on JT-työ lopetettava. Ukkosilma uhatessa on mahdollista että kaikki sähkötyöt on lopetettava. Liian kylmä tai kuuma on myös huomioitava tekijä sekä ulkona että sisällä, niin ihmisen kuin työkalujen ja asennustarvikkeidenkin kannalta. Myös kohteen pölyisyys tai ympäristön kosteus voi olla riski jännitetyön suorittamiselle. Työskennellään sisällä tai ulkona, tulee ympäristön olosuhteet aina ottaa huomioon. Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla tulipalo- tai räjähdysvaara, pitää ryhtyä sopiviin toimenpiteisiin vaaran hallitsemiseksi, kuten siivota pölyt pois. Kaasusta tai nesteistä aiheutuva palo tai räjähdysvaara:: 1) tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti sytyttävät räjähdyskelpoisen seoksen 2) tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti 3) rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään vaarattomia työkaluja. Tilojen haltijan vastuulla on että EX-tilat on tunnistettu ja että niihin on tehty ohjeistus ja työlupamenettely töiden suorittamisesta.

20 Martti Hallamäki Sivu 20/ Työkalut, laitteet ja välineet Jännitetyötä tehtäessä on käytettävä jännitetyövälineitä ja jännitetöihin tarkoitettuja henkilönsuojaimia. Erityyppisten suojaimien tarve riippuu tehtävästä työstä ja käyttö tulee määritellä työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa. Pienjännitteellä käytettäviä jännitetyövälineitä ja jännitetyökäsineitä koskevat standardit SFS-EN ja SFS-EN Hyväksytyn JT-työkalun ja suojaimen merkintä Paljaiden jännitteisten tai maadoitettujen osien tilapäiseen suojaamiseen (peittämiseen) käytettävien eristysaineisten lisäsuojusten on oltava sähköisesti ja mekaanisesti riittävän lujia. Jännitetyövälineet on pidettävä ehjinä, puhtaina ja kuivina. Vaurioiden estämiseksi niitä on käsiteltävä oikein työn, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Käsineiden ja muiden jännitetyövälineiden säilytyksessä ja kunnon määräaikaisessa tarkistamisessa on noudatettava valmistajan antamia ohjeita. Ne on myös tarkastettava joka kerta ennen työn aloittamista. Suositellaan, että kaikissa pienjännitteellä tehtävissä sähkötöissä, joissa voidaan joutua lähelle jännitteisiä osia, käytetään jännitetyövälineitä. Ellei työkohteen lattia ole eristävä, tulee käyttää riittävän eristäviä jalkineita tai erillistä neliömetrin suuruista eristävää mattoa, jonka paksuus on vähintään 2.5 mm. On erittäin suositeltavaa että kaikissa sähkötöissä käytetään jalkineita, joiden tuoteselosteessa on salaman kuva. Tällöin valmistaja takaa, että jalkineen eritysvastus maata vasten on vähintään 100 k edellyttäen että kengät ovat hyvässä kunnossa, käytännössä useita megaohmeja. Suojavaatetus Valokaarivaarallisessa jännitetyössä on käytettävä valokaarikestoista JT-kasvosuojusta ja asianmukaista suojavaatetusta. Suojavaatetuksen tulee olla standardin SFS-EN ISO Kuumuudelta ja tulelta suojava vaatetus. Vaatteessa tulee olla asianmukainen merkintä. Myös vanhat EN 531 merkityt hyvässä kunnossa olevat vaatteet kelpaavat. Löytyy myös suojavaatteita, jotka täyttävät myös antistaattisuusstandardin EN Suojaus perustuu riittävän tukevaan materiaaliin ja kemialliseen käsittelyyn. Suojauksen parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi luonnonkuituisia alusvaatteita, puuvillaa tai villaa. Tekokuituiset vaatteet voivat kuumuuden vaikutuksesta sulaa. Jännitetyökäsineitä tulee aina käyttää JT-työssä, aluskäsineiden käyttö on suositeltavaa. Varmistakaa että myös JT-käsineenne ovat valokaarikestoisia!

21 Martti Hallamäki Sivu 21/ Jännitetöiden ryhmittely Sallittuja jännitetöitä ovat: 1. Pienoisjännitteillä (alle 50 V vaihtojännite, alle 120 V sykkeetön tasajännite) tehtävät työt SELV ja PELV järjestelmissä ellei ole erityistä valokaarivaaraa (esim. akustot). FELV järjestelmissä edellytetään pienjännitesääntöjen (kohta 2) noudattamista. 2. Alle 1 kv jännitteellä tehtävät työt jakokeskuksissa tai vastaavissa (teollisuus ja installaatiot). Käyttöönotot, vianetsinnät, pienet käyttötyötyyppiset korjaukset ja vastaavat. 3. Riippukierrekaapelityöt (AMKA) 4. Kaapelijakokaappityöt 5. Suurjännite jännitetyöt Työn organisointi Sähkölaitteiden käytöstä vastaavan henkilön ja työstä vastaavan henkilön on toimittava hyvässä yhteisymmärryksessä siten että jännitetyön turvallisuus voidaan aina varmistaa. Jännitetöitä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista toinen on nimetty työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi ja toinen on työtä suorittava henkilö. Jännitetyön tekemisen aikana henkilön, joka ei tee asennustyötä, on seurattava tarkoin työn kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota. Hän saa avustaa työn tekijää vain turvallisuuteen liittyvän seurantatehtävän puitteissa. Mikäli tarvitaan avustava henkilö, hän on silloin kolmas erillinen henkilö. Myös valvojan ja avustavan henkilön on käytettävä työmenetelmän mukaisia suojavarusteita. Mikäli jännitteen katkaisuun tarvitsee varautua, tarvitaan mahdollisesti erillinen henkilö sitä varten. Pienoisjännite- ja pienjännitelaitteistoissa voidaan eräitä jännitetöitä tehdä myös yksin, katso yksintyöskentely. Käytännössä Suomessa tehdään erittäin suuri osa jännitetöistä yksin. Jakeluverkon puolella tehdään paljon AMKA- ja kaapelijakokaappijännitetöitä yksin, teollisuudessa jännitetöitä tehdään useimmiten ohjausvirtapiireissä, joissa voidaan yleensä työskennellä yksin. Pienoisjännitelaitteistot SELV- ja PELV-pienoisjännitteisissä laitteistoissa jännitteisenä tehtävissä töissä käytetään jännitetyövälineitä ja niissä noudatetaan niitä koskevia ohjeita. Jos laitteistossa on suurivirtaisen oikosulun vaara, esim. suuret akustot, pitää työn tekijän olla sähköalan ammattihenkilö tai työtä tekevälle opastetulle henkilölle on annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus ja työtä koskeva jännitetyökoulutus. Myös ajoneuvojen isoissa akustoissa suositellaan noudatettavaksi näitä vaatimuksia, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu standardin soveltamisalaan.

22 Martti Hallamäki Sivu 22/ FELV-järjestelmien jännitetöissä sovelletaan pienjännitejärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Pienjännitelaitteistot Pienjännitteellä tehtävissä jännitetöissä pitää määritellä työryhmä, joka tekee työn. Yleensä on käytettävä työryhmää, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä. Yksintyöskentely: Yhden hengen työryhmää voidaan käyttää, jos tehtävän työn riskit arvioidaan niin pieniksi että työn voi tehdä yksin, ja seuraavat ehdot täyttyvät: jännitetyötä tekevä henkilö on perehtynyt kyseiseen työhön ja kohteeseen jännitetyötä tekevällä henkilöllä pitää olla mahdollisuus saada tarvitessaan neuvoja tai apua toiselta sähköalan ammattihenkilöltä esim. puhelimen avulla työohjeessa on huomioitu turvallinen työskentely yksin Laitteistolta, jossa jännitetyötä tehdään yksin, edellytetään että alue, johon työ kohdistuu, sijaitsee laitteistossa helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa ja lisäksi työkohteella on seuraavia ominaisuuksia: työaluetta suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on enintään 25 A, tai työ tehdään erityisen työohjeen mukaan enintään 63 A ylivirtasuojalla suojatuissa ryhmäkeskuksissa, tai työkohteen, esim. jakokeskuksen työn kohteena olevat osat on suojattu vähintään IP2X (tai IPXXB) mukaisella kosketussuojauksella ja suojaava ylivirtasuoja on enintään 125 A, esim. jakokeskus, jossa kaikki komponentit vastaavat suojausta IPXXB ja komponenttien väliset johtimet ja kiskot ovat eristettyjä, tai erityisesti jännitetyöhön tarkoitetut komponentit, esim. jonovarokekytkimen lisäys sellaisessa kaapelijakokaapissa, jossa lisäys on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä, tai riippukierrekaapelin liitosten teko eristyksen läpäisevillä liittimillä. Jos työkohde sisältää erityisiä mekaanisia tai muita vaaratekijöitä tai työntekijän on mahdollista joutua hädänalaiseen tilaan esim. työskennellessään pylväässä, tulee fyysisen avun saannin olla järjestetty. Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille Suurjännitelaitteistoissa tehtävät jännitetyöt vaativat aina työmenetelmäkohtaisten erityisohjeiden käyttämistä tämän standardin perusvaatimusten perusteella. Näissä erityisohjeissa voidaan poiketa henkilökohtaisien suojavälineiden käytön vaatimuksesta, jos suojavälineillä ei ole käytössä olevaan jännitteeseen nähden merkitystä. Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaatii aina työryhmän, jossa on vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä. Pienivirtaiset erikoissuurjännitelaitteistot, esim. valoputkilaitteistot tai näyttöpäätteet, voidaan rinnastaa pienjännitelaitteistoihin.

23 Martti Hallamäki Sivu 23/ Jännitetyön ehdot Jännitetöissä noudatetaan työmenetelmäkohtaisia työohjeita. Työohjeiden on oltava kirjallisia, ja ohjeiden käyttäjä voi laatia ne itse. Työohjeet suositellaan laadittaviksi yhteistyössä esimiehen ja työtä tekevien henkilöiden kanssa. Sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan pitää hyväksyä käyttöön otettavat työohjeet. Silloinkin kun käytetään yleisesti tunnettuja tai laitevalmistajan jännitetyöohjeita, sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan on hyväksyttävä niiden käyttöönotto. Työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa esitetään toimenpiteet suoritusjärjestyksessä ja annetaan ohjeet yleisistä menettelyistä. Itse työn tekeminen pitää suunnitella ja harjoitella etukäteen, esim. jännitetyökoulutuksen yhteydessä.

24 Martti Hallamäki Sivu 24/ Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet: 1. Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus Tähän kuuluvat mm. seuraavat asiat: Jännitetyön tekemisen tarpeellisuus ja luvat Työryhmän koko ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeäminen Ympäristöolosuhteet ja muut kuin sähköiset vaaratekijät Kyseisen työn aiheuttamat vaarat Tarvittaessa sähköisten asettelujen muutokset, esim. jälleenkytkentöjen ja automaattisten varasyöttöjen estäminen, releasettelujen muutokset ja mahdollisen valokaarisuojauksen käyttöön ottaminen Tiedonsiirtoyhteyksien toiminnan varmistaminen mikäli tarvitsee varautua jännitteen katkaisuun Varoituskilpien ja mekaanisten lukitusten asettaminen 2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat: Nollajohtimen tai suojamaan irtoaminen syötön puolelta saattaa aiheuttaa sähköiskun tai laitteiden vioittumisen vaaraa Ohjauspiirien ketjutukset (lukitukset, nollajohtimien ketjutus) voivat estää tai ainakin vaikeuttaa työtä Virtamuuntajan toisiopiiriä ei saa jättää avoimeksi Keskusten ovissa saattaa olla kosketussuojaamattomia komponentteja, jotka on eristettävä ennen työn aloittamista, niin etteivät ne häiritse työn tekoa. Vaihdettavan laiteen kiinnitys läpipulteilla, kierreniiteillä tms. siten että pultteja ei saa irti Jälkikiristyksen yhteydessä mahdollinen pultin katkeaminen, kiristyksiä tehtäessä on käytettävä momenttiavainta Hankalat asennustilat, niin ettei työnsuorittaja pysty kunnolla työskentelemään; ahtaat, mutkikkaat tilat Muuten erityistä vaaraa aiheuttavat tilanteet, huomioitava sekä riskin todennäköisyys että mahdollisten vahinkojen suuruus Valokaarivaaran arviointi, todennäköisyys ja mahdollisen vahingon laatu ja suuruus Jännitetyön tekemisen aikana tehtävien kytkentämuutosten vaikutusten arviointi, esim. onko käytetty ketjutusta, onko lukituspiirejä, onko piirissä virtamuuntaja. 3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat: Tarvittavat työ- ja suojavälineet sekä mahdollisesti tarvittavat lisäsuojukset Aina ennen työn aloittamista työ- ja suojavälineet tarkastetaan. Tarkastukseen kuuluu vähintään työkalujen, eristeaineisten suojuksien ja suojaimien puhtauden ja

25 Martti Hallamäki Sivu 25/ eheyden tarkastus silmämääräisesti, jännitetyökäsineiden eheyden tarkistus sekä jännitteenkoettimen toimintakunnon tarkistus, jos sitä tarvitaan työn tekemisessä Jännitetyöhön tarvittavat suojavälineet tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun aloitetaan työskentely jännitetyöalueella Työn suorittajilla ei saa olla metallisia esineitä, kuten koruja, jos näistä voi aiheutua vaaraa, myös metallisankaiset silmälasit voivat ahtaassa paikassa olla vaaralliset. 4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn aikana Nämä, esim. työkohde ja sen lähellä olevat osat, tehdään jännitteettömäksi ja jännitteettömänä säilyminen varmistetaan standardin ohjeiden mukaisesti, lukitukset, varoituslaput yms. 5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti jännitteettömäksi Työohjeessa määritellään tarvitseeko jännitteen katkaisuun varautua. Mikäli tarvitsee, selvitetään katkaisukohta ja tarvittaessa hankitaan sinne erillinen henkilö, johon on reaaliaikainen puheyhteys. Mahdollisuus jännitteettömäksi tekemiseen on tarpeen erityisesti sellaisissa töissä, joissa on suuri oikosulkuvirta ja kosketussuojaamattomiin laitteistoihin tehtävissä töissä, joissa on mahdollisuus horjahtaa jännitteisiin osiin. 6. Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta Tämä on tarpeen esim. silloin, kun tehdään tilapäisliitäntä tai kaapeli lisätään tai poistetaan. 7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien suojaaminen Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat: Työalueella olevien paljaiden jännitteisten osien suojaaminen, mikäli se on tarpeen Työkohteen alapuolella olevien paljaiden jännitteisenä olevien osien peittäminen eristysaineisella suojuksella, jotta mahdollisesti putoavat esineet eivät aiheuta oiko- tai maasulkua Jos työ kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan, valokaarivaaran estämiseksi eristetään työn ajaksi ne maadoitetut osat, joihin koskettaessaan jännitetyöväline voi aiheuttaa maasulun 8. Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimenpiteiden suoritusjärjestykseen ja turvallisuuden jatkuvaan valvontaa. 9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä Jännitetyö pitää suunnitella niin hyvin että vain poikkeuksellisesti joudutaan työ keskeyttämään. Jos työ joudutaan keskeyttämään, saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan ja ilmoitetaan keskeytyksestä käytöstä vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa myös esimiehelle. Kun työ on valmis, työkohde saatetaan turvalliseen tilaan, poistetaan tilapäissuojukset, jännitetyössä tarvittavat varoituskilvet ja vastaavat. Työkohteelle tehdään aina vähintään silmämääräinen käyttöönottotarkastus. Kun koko työ on saatu valmiiksi, siitä ilmoitetaan käytöstä vastaavalle henkilölle.

26 Martti Hallamäki Sivu 26/ YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ Esimerkkejä jännitteiseen osaan kohdistuvista toimenpiteistä ovat: työt SELV- tai PELV-piireissä, joissa on pieni oikosulkuvirta pienjännitteellä ja FELV-piireissä tehtävä mittaus, jännitteettömyyden toteaminen tai vaihtotyö, joihin ei liity erityisiä riskejä riviliitintyyppisten liittimien jälkikiristys, jos liittimien kosketussuojaus vastaa luokkaa IPXXB työskentelysuojan tai tilapäisen suojan laittaminen paikalleen asettelun muutos tai kuittaaminen pistokekantareleen asennus ja vaihto, johon ei tarvita työkaluja. Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä voivat tehdä myös opastetut henkilöt. Harjoittelijat voivat tehdä koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti standardin eri kohtien mukaan näitä töitä. Maallikosta opastettu henkilö saa tehdä vain sellaisia jännitteisiin osiin kohdistuvia toimenpiteitä, esim. sulakkeen vaihtotöitä, mittauksia tai releiden kuittauksia osittain kosketussuojatuissa laitteistoissa, joihin hänet on erityisesti opastettu määrätyssä käyttöpaikassa. Tunnuspiirteitä Jännitteistä osaa vain kosketetaan siihen tarkoitetulla välineellä, jännitteistä osaa ei kiinnitetä tai irroteta Kiinnitetään eristäviä osia, esim. työskentelysuojia Kyseessä on SELV- tai PELV-järjestelmä jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa Työkohde SELV tai PELV, jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa tai pienjännite tai FELV Työvälineet ja suojaimet Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät Tarvittaessa eristysaineinen suojus ja jännitetyökäsineet Työohje ja työlupa Ei erityisiä lupia eikä yleensä erityisiä ohjeita, elleivät kyseessä ole maallikosta opastetut henkilöt. Harjoittelijoilla riittävä opastus ja valvonta.