Jännitetyöt SFS painos mukaan

Transkriptio

1 Martti Hallamäki Sivu 1/ Jännitetyöt SFS painos mukaan Yleistä Jännitetyö Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti ja ennalta suunnitellusti koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Jännitetyössä noudatetaan kohteen mukaisia jännitetyöohjeita. Tällaisia töitä ovat esim. huoltotyöhön liittyvä komponenttien vaihto, liitännän teko ja irrotus. Jännitetyöstä päättäminen Päätöksen jännitetyön tekemisestä tekee sähköalan ammattihenkilö, joka toimii työnantajana tai työnantajan sijaisena ( pomo ), tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja. Voidaan myös käyttää menettelyä, jossa jatkuvasti pienjännitteellä tehtävissä perustason jännitetöissä työnjohtaja tai sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja päättää jännitetyön tekemisen yleisistä edellytyksistä yksityiskohtaisilla pysyväismääräyksillä, ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja päättää yksittäisen jännitetyön aloittamisesta. Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide Jännitteistä osaa voidaan koskettaa myös käyttötoimenpiteissä ja toiminnan tarkistamisessa tai vaihtotöissä esim. mittauksessa, jännitteen koettamisessa sulakkeen vaihdossa tai riviliittimen kiristämisessä tai voidaan joutua lähelle jännitteistä osaa esim. releiden kuittauksessa tai työskentelysuojien asentamisessa. Näitä toimenpiteitä ei pidetä standardissa tarkoitettuina jännitetöinä, vaan jännitteiseen osaan kohdistuvina toimenpiteinä. Tarvittaessa on kuitenkin käytettävä jännitetyön menettelyjä. Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä, joissa ei tarvita jännitetyöohjeita, ovat ammattihenkilön tekemät pienoisjännitteellä tehtävät työt. Mittauksissa ja testauksissa ja vaihtotöissä noudatetaan standardin mukaisia menettelyjä. Jännitetyö ja jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide on siis tarkoituksellinen ja etukäteen suunniteltu toimenpide, jossa turvallisuus varmistetaan käyttämällä tähän työhön tarkoitettuja työ- ja suojavälineitä sekä menetelmiä. Tahaton jännitteisen osan koskettaminen tai jännitetyöalueelle joutuminen ei ole jännitetyötä vaan taitamatonta toimintaa. Korkeintaan 1 kv jännitteellä taulukossa esitettyä jännitetyöetäisyyttä 0,2 m pitää käyttää sellaisissa kohteissa, joissa on laajoja paljaita jännitteisiä osia, esim. kun työskennellään täysin kosketussuojaamattomissa kohteissa kuten paljaissa kiskoissa. Etäisyyttä voidaan pienentää 0,05 m:iin, jos jännitteinen osa on kotelon sisällä tai kooltaan pieni, ja se on suojattu esim. horjahtamisesta johtuvalta koskettamiselta. Jos tällaisessa laitteistossa työskennellään alle 0,2 m etäisyydellä jännitteisestä osasta, pitää käyttää jännitetyökaluja tai muita jännitteisen osan koskettamiseen tarkoitettuja välineitä, esim. mittalaitteita tai sulakkeenvaihtokahvaa. Tarvittaessa käytetään myös henkilönsuojaimia. Jos pienjänniteasennuksissa, esim. jakokeskuksen sisällä kaikki jännitteiset osat on suojattu IPXXB mukaisesti, varsinaista jännitetyöalueen ulkorajan mittaa ei ole, mutta tehtäessä jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä tai jännitetöitä, pitää noudattaa niitä koskevia vaatimuksia.

2 Martti Hallamäki Sivu 2/ Taulukko Y.1 Suomessa noudatettavat jännitetyöalueen ulkorajan mitat Nimellisjännite U N kv Jännitetyöalueen ulkorajan mitta 1 D L1 m Jännitetyöalueen ulkorajan mitta ilmajohdoilla 2 D L2 m 1 0,2 (0,05) 0,5 3 0,22 ( 0,3) MH 1,5 (1,0) 6 0,25 (0,3) MH 1,5 (1,0) 10 0,35 (0,4) MH 1,5 (1,0) 20 0,4 (0,4) MH 1,5 (1,0) 30 0,56 (0,6) MH 1,5 (1,0) 45 0,63 (0,7) MH 1,5 (1,0) 110 1,0 1,5 (1,2) 220 1,6 2, ,5 3,5 1 Jännitetyöalueen ulkorajan mitan pienentäminen pienjännitteellä, ks. edellä oleva teksti 2 Ilmajohdoilla suluissa oleva arvo tarkoittaa etäisyyttä suoraan jännitteisen osan alapuolella kv suluissa olevat MH merkityt arvot ovat monisteen tekijän mielipide! EI VARSINAISTA JT-ALUETTA JT-ALUE 0,2 M TAI ENEMMÄN

3 Martti Hallamäki Sivu 3/ Vaadittuun jännitetyöalueen mittaan vaikuttaa jännitteestä riippuva sähköinen etäisyys sekä työskentelytavoista, työkohteen sijainnista, laitteiston rakenteesta ja vastaavista seikoista riippuva ergonominen osatekijä. Sähköinen etäisyys tarkoittaa pienintä etäisyyttä, joka kullakin jännitteellä ei aiheuta valokaarta maadoitetun työkalun ja jännitteisen osan välillä. Sähköisen etäisyyden määrittelyssä on huomioitu erilaiset ilmastolliset olosuhteet, joten siinä on kohtuullinen varmuuskerroin. Ergonominen osatekijä pyrkii ottamaan huomioon seuraavat tekijät: - työtekijöiden tarkoituksettomat liikkeet työtä suorittaessaan - vaikeuden arvioida vaadittua etäisyyttä, varsinkin suurilla etäisyyksillä, kuten suurjännitteillä - vaikeuden arvioida pieniä etäisyyksiä, kuten pienillä jännitteillä - vahingossa tapahtuvat johtavien esineiden liikkeet Jännitetyöalue on sähköisen etäisyyden ja ergonomisen osatekijän summa. Koulutus ja pätevyys Jännitetyötä pienjännite- ja suurjännitelaitteistoissa saa tehdä vain ammattihenkilö, jolla on erikoiskoulutus jännitetyöhön. Jännitetyön teoriakoulutuksen on käsitettävä vähintään jännitetyön perusperiaatteet ja kysymykseen tulevat yksityiskohtaiset työohjeet. Teoriakoulutuksen sisältö ja kesto voidaan määritellä ottaen huomioon koulutettavien peruskoulutuksen taso ja viimeksi suoritetun yleisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen ajankohta. Jännitetyökoulutukseen pitää kuulua myös käytännön harjoittelu. Pienjännitteellä tärkeintä on perehtyä jännitetyökäsineiden ja kasvosuojuksen vaikutukseen työntekoon ja ohjeiden noudattamiseen Jokaisen koulutettavan on tehtävä sen tyyppisiä käytännön olosuhteita vastaavia harjoitustöitä, jollaisten jännitetöiden taito hänen on tarkoitus saavuttaa. Harjoittelu voidaan tehdä myös työvaiheittain. Yhdistämällä eri työvaiheita voidaan samalla koulutuksella valmistautua useiden yksityiskohtaisten työohjeiden mukaisiin töihin. Koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota myös niiden paljaana olevien jännitteisten osien eristämiseen tai peittämiseen, jotka ovat työn kohteena olevan osan läheisyydessä, niin ettei esim. jännitetyövälineiden eristämättömien metalliosien koskettaminen tai välineiden putoaminen pääse aiheuttamaan oikosulkua tai maasulkua. Koulutuksesta on annettava todistus, jossa kerrotaan minkä lajin jännitetöihin koulutus antaa pätevyyden. Annettavassa todistuksessa pitää ilmetä koulutuksen sisältö ja mihin töihin koulutus on kohdennettu. Todistus voidaan antaa myös korttimuodossa. Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen Työnantajalla pitää olla tiedot työntekijöiden saamasta jännitetyökoulutuksesta ja sen soveltamisalasta.

4 Martti Hallamäki Sivu 4/ Henkilöstön koulutuksen ajan tasalla oleminen ja soveltuvuus nykyisiin työtehtäviin suositellaan tarkistettavaksi vuosittain, ellei ole syytä tarkistaa sitä useammin, esim. henkilöstövaihdosten yhteydessä. Jännitetyökoulutus pitää kerrata siten, että kertauskoulutusten väli on enintään viisi vuotta. Jos henkilö ei ole tehnyt jännitetöitä kolmen vuoden aikana, jännitetyökoulutus pitää kerrata ennen kuin jännitetöiden tekeminen aloitetaan. Työmenetelmät Eristävien käsineiden menetelmässä työn suorittajan kädet on suojattu sähköisesti eristävillä käsineillä. Suomessa ei ole tarkoitus suojakäsineillä kosketa suoraan paljaisiin jännitteisiin kohteisiin, vaan aina käytetään myös työkaluja. Jännitteen ja työtä suorittavan henkilön sekä jännitteen ja samanaikaisesti JT-työkalulla kosketeltavissa olevan maadoitetun osan välissä on oltava kaksi eristettä (tuplaturva). Suomessa tehdään tällä menetelmällä jännitetöitä vain nimellisarvoltaan enintään 1000 Vac järjestelmissä. Tämä on yleisin Suomessa käytettävä jännitetyömenetelmä. Sauvamenetelmä, riittävän pitkillä eristävillä sauvoilla ja niihin kiinnitetyillä työkaluilla suoritetaan työ noudattaen riittävää turvaetäisyyttä. Tällä menetelmällä Suomessa tehdään paljon jännitetöitä 20 kv suurjännitteillä. Jännitetyöt kohteen potentiaalissa ovat Suomessa erittäin harvinaisia, niitä tehdään rajoitetusti vain Helsingin raitiovaunujen rataverkossa. Maailmalla jännitetöitä kohteen potentiaalissa tehdään erityisesti suurjännitejakeluverkoissa. Työskentely kohteen potentiaalissa vaatii mm. erikoisvaatetuksen, erikoistyökalujen ja -laitteiden käyttöä. Ympäristöolosuhteet Ympäristöolosuhteet on kaikissakin töissä huomioitava! Jännitetyön tekemistä ulkona rajoittavat sade ja sumu, molemmista on haittaa sekä eristysvastusta huonontavan kosteuden että näkyvyyden huononemisen vuoksi. Silloin kun tuuli haittaa työn turvallista suoritusta, on JT-työ lopetettava. Ukkosilma uhatessa on mahdollista että kaikki sähkötyöt on lopetettava. Liian kylmä tai kuuma on myös huomioitava tekijä sekä ulkona että sisällä, niin ihmisen kuin työkalujen ja asennustarvikkeidenkin kannalta. Myös kohteen pölyisyys tai ympäristön kosteus voi olla riski jännitetyön suorittamiselle. Työskennellään sisällä tai ulkona, tulee ympäristön olosuhteet aina ottaa huomioon. Työalue jossa on palo- tai räjähdysvaara Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla tulipalo- tai räjähdysvaara, pitää ryhtyä sopiviin toimenpiteisiin vaaran hallitsemiseksi, kuten siivota pölyt pois. Kaasusta tai nesteistä aiheutuva palo tai räjähdysvaara:: 1) tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti sytyttävät räjähdyskelpoisen seoksen 2) tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti

5 Martti Hallamäki Sivu 5/ ) rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään vaarattomia työkaluja. Tilojen haltijan vastuulla on että EX-tilat on tunnistettu ja että niihin on tehty ohjeistus ja työlupamenettely töiden suorittamisesta. Työkalut, laitteet ja välineet Jännitetyötä tehtäessä on käytettävä jännitetyövälineitä ja jännitetöihin tarkoitettuja henkilönsuojaimia. Erityyppisten suojaimien tarve riippuu tehtävästä työstä ja käyttö tulee määritellä työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa. Pienjännitteellä käytettäviä jännitetyövälineitä ja jännitetyökäsineitä koskevat standardit SFS-EN ja SFS-EN Hyväksytyn JT-työkalun ja suojaimen merkintä Paljaiden jännitteisten tai maadoitettujen osien tilapäiseen suojaamiseen (peittämiseen) käytettävien eristysaineisten lisäsuojusten on oltava sähköisesti ja mekaanisesti riittävän lujia. Jännitetyövälineet on pidettävä ehjinä, puhtaina ja kuivina. Vaurioiden estämiseksi niitä on käsiteltävä oikein työn, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Käsineiden ja muiden jännitetyövälineiden säilytyksessä ja kunnon määräaikaisessa tarkistamisessa on noudatettava valmistajan antamia ohjeita. Ne on myös tarkastettava joka kerta ennen työn aloittamista. Suositellaan, että kaikissa pienjännitteellä tehtävissä sähkötöissä, joissa voidaan joutua lähelle jännitteisiä osia, käytetään jännitetyövälineitä. Ellei työkohteen lattia ole eristävä, tulee käyttää riittävän eristäviä jalkineita tai erillistä neliömetrin suuruista eristävää mattoa, jonka paksuus on vähintään 2.5 mm. On erittäin suositeltavaa että kaikissa sähkötöissä käytetään jalkineita, joiden tuoteselosteessa on salaman kuva. Tällöin valmistaja takaa, että jalkineen eritysvastus maata vasten on vähintään 100 k edellyttäen että kengät ovat hyvässä kunnossa, käytännössä useita megaohmeja. Suojavaatetus Valokaarivaarallisessa jännitetyössä on käytettävä valokaarikestoista JT-kasvosuojusta ja asianmukaista suojavaatetusta. Suojavaatetuksen tulee olla standardin SFS-EN ISO Kuumuudelta ja tulelta suojava vaatetus. Vaatteessa tulee olla asianmukainen merkintä. Myös vanhat EN 531 merkityt hyvässä kunnossa olevat vaatteet kelpaavat. Löytyy myös suojavaatteita, jotka täyttävät myös antistaattisuusstandardin EN Suojaus perustuu riittävän tukevaan materiaaliin ja kemialliseen käsittelyyn. Suojauksen parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla käytettäväksi luonnonkuituisia alusvaatteita, puuvillaa tai villaa. Tekokuituiset vaatteet voivat kuumuuden vaikutuksesta sulaa.

6 Martti Hallamäki Sivu 6/ Jännitetyökäsineitä tulee aina käyttää JT-työssä, aluskäsineiden käyttö on suositeltavaa. Varmistakaa että myös JT-käsineenne ovat valokaarikestoisia! Jännitetöiden ryhmittely Sallittuja jännitetöitä ovat: 1. Pienoisjännitteillä (alle 50 V vaihtojännite, alle 120 V sykkeetön tasajännite) tehtävät työt SELV ja PELV järjestelmissä ellei ole erityistä valokaarivaaraa (esim. akustot). FELV järjestelmissä edellytetään pienjännitesääntöjen (kohta 2) noudattamista. 2. Alle 1 kv jännitteellä tehtävät työt jakokeskuksissa tai vastaavissa (teollisuus ja installaatiot). Käyttöönotot, vianetsinnät, pienet käyttötyötyyppiset korjaukset ja vastaavat. 3. Riippukierrekaapelityöt (AMKA) 4. Kaapelijakokaappityöt 5. Suurjännite jännitetyöt Työn organisointi Sähkölaitteiden käytöstä vastaavan henkilön ja työstä vastaavan henkilön on toimittava hyvässä yhteisymmärryksessä siten että jännitetyön turvallisuus voidaan aina varmistaa. Jännitetöitä pitää yleensä tehdä työryhmässä, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä, joista toinen on nimetty työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojaksi ja toinen on työtä suorittava henkilö. Jännitetyön tekemisen aikana henkilön, joka ei tee asennustyötä, on seurattava tarkoin työn kulkua, eikä hän saa poistua työkohteen luota. Hän saa avustaa työn tekijää vain turvallisuuteen liittyvän seurantatehtävän puitteissa. Mikäli tarvitaan avustava henkilö, hän on silloin kolmas erillinen henkilö. Myös valvojan ja avustavan henkilön on käytettävä työmenetelmän mukaisia suojavarusteita. Mikäli jännitteen katkaisuun tarvitsee varautua, tarvitaan mahdollisesti erillinen henkilö sitä varten. Pienoisjännite- ja pienjännitelaitteistoissa voidaan eräitä jännitetöitä tehdä myös yksin, katso yksintyöskentely. Käytännössä Suomessa tehdään erittäin suuri osa jännitetöistä yksin. Jakeluverkon puolella tehdään paljon AMKA- ja kaapelijakokaappijännitetöitä yksin, teollisuudessa jännitetöitä tehdään useimmiten ohjausvirtapiireissä, joissa voidaan yleensä työskennellä yksin. Pienoisjännitelaitteistot

7 Martti Hallamäki Sivu 7/ SELV- ja PELV-pienoisjännitteisissä laitteistoissa jännitteisenä tehtävissä töissä käytetään jännitetyövälineitä ja niissä noudatetaan niitä koskevia ohjeita. Jos laitteistossa on suurivirtaisen oikosulun vaara, esim. suuret akustot, pitää työn tekijän olla sähköalan ammattihenkilö tai työtä tekevälle opastetulle henkilölle on annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus ja työtä koskeva jännitetyökoulutus. Myös ajoneuvojen isoissa akustoissa suositellaan noudatettavaksi näitä vaatimuksia, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu standardin soveltamisalaan. FELV-järjestelmien jännitetöissä sovelletaan pienjännitejärjestelmiä koskevia vaatimuksia. Pienjännitelaitteistot Pienjännitteellä tehtävissä jännitetöissä pitää määritellä työryhmä, joka tekee työn. Yleensä on käytettävä työryhmää, johon kuuluu vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä. Yksintyöskentely: Yhden hengen työryhmää voidaan käyttää, jos tehtävän työn riskit arvioidaan niin pieniksi että työn voi tehdä yksin, ja seuraavat ehdot täyttyvät: jännitetyötä tekevä henkilö on perehtynyt kyseiseen työhön ja kohteeseen jännitetyötä tekevällä henkilöllä pitää olla mahdollisuus saada tarvitessaan neuvoja tai apua toiselta sähköalan ammattihenkilöltä esim. puhelimen avulla työohjeessa on huomioitu turvallinen työskentely yksin Laitteistolta, jossa jännitetyötä tehdään yksin, edellytetään että alue, johon työ kohdistuu, sijaitsee laitteistossa helposti luokse päästävässä paikassa, esim. kojeiston etuosassa ja lisäksi työkohteella on seuraavia ominaisuuksia: työaluetta suojaavan ylivirtasuojan nimellisvirta on enintään 25 A, tai työ tehdään erityisen työohjeen mukaan enintään 63 A ylivirtasuojalla suojatuissa ryhmäkeskuksissa, tai työkohteen, esim. jakokeskuksen työn kohteena olevat osat on suojattu vähintään IP2X (tai IPXXB) mukaisella kosketussuojauksella ja suojaava ylivirtasuoja on enintään 125 A, esim. jakokeskus, jossa kaikki komponentit vastaavat suojausta IPXXB ja komponenttien väliset johtimet ja kiskot ovat eristettyjä, tai erityisesti jännitetyöhön tarkoitetut komponentit, esim. jonovarokekytkimen lisäys sellaisessa kaapelijakokaapissa, jossa lisäys on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä, tai riippukierrekaapelin liitosten teko eristyksen läpäisevillä liittimillä. Jos työkohde sisältää erityisiä mekaanisia tai muita vaaratekijöitä tai työntekijän on mahdollista joutua hädänalaiseen tilaan esim. työskennellessään pylväässä, tulee fyysisen avun saannin olla järjestetty. Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille Suurjännitelaitteistoissa tehtävät jännitetyöt vaativat aina työmenetelmäkohtaisten erityisohjeiden käyttämistä tämän standardin perusvaatimusten perusteella. Näissä erityisohjeissa voidaan poiketa

8 Martti Hallamäki Sivu 8/ henkilökohtaisien suojavälineiden käytön vaatimuksesta, jos suojavälineillä ei ole käytössä olevaan jännitteeseen nähden merkitystä. Suurjännitelaitteistoissa tapahtuvan jännitetyön tekeminen vaatii aina työryhmän, jossa on vähintään kaksi jännitetyökoulutuksen saanutta sähköalan ammattihenkilöä. Pienivirtaiset erikoissuurjännitelaitteistot, esim. valoputkilaitteistot tai näyttöpäätteet, voidaan rinnastaa pienjännitelaitteistoihin. Jännitetyön ehdot Jännitetöissä noudatetaan työmenetelmäkohtaisia työohjeita. Työohjeiden on oltava kirjallisia, ja ohjeiden käyttäjä voi laatia ne itse. Työohjeet suositellaan laadittaviksi yhteistyössä esimiehen ja työtä tekevien henkilöiden kanssa. Sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan pitää hyväksyä käyttöön otettavat työohjeet. Silloinkin kun käytetään yleisesti tunnettuja tai laitevalmistajan jännitetyöohjeita, sähkötöiden johtajan ja tarvittaessa käytön johtajan on hyväksyttävä niiden käyttöönotto. Työmenetelmäkohtaisissa jännitetyöohjeissa esitetään toimenpiteet suoritusjärjestyksessä ja annetaan ohjeet yleisistä menettelyistä. Itse työn tekeminen pitää suunnitella ja harjoitella etukäteen, esim. jännitetyökoulutuksen yhteydessä.

9 Martti Hallamäki Sivu 9/ Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet: 1. Jännitetyön yleisten edellytysten tarkistus Tähän kuuluvat mm. seuraavat asiat: Jännitetyön tekemisen tarpeellisuus ja luvat Työryhmän koko ja työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojan nimeäminen Ympäristöolosuhteet ja muut kuin sähköiset vaaratekijät Kyseisen työn aiheuttamat vaarat Tarvittaessa sähköisten asettelujen muutokset, esim. jälleenkytkentöjen ja automaattisten varasyöttöjen estäminen, releasettelujen muutokset ja mahdollisen valokaarisuojauksen käyttöön ottaminen Tiedonsiirtoyhteyksien toiminnan varmistaminen mikäli tarvitsee varautua jännitteen katkaisuun Varoituskilpien ja mekaanisten lukitusten asettaminen 2. Laitteiston rakenteesta johtuvien rajoitusten tarkistus Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat: Nollajohtimen tai suojamaan irtoaminen syötön puolelta saattaa aiheuttaa sähköiskun tai laitteiden vioittumisen vaaraa Ohjauspiirien ketjutukset (lukitukset, nollajohtimien ketjutus) voivat estää tai ainakin vaikeuttaa työtä Virtamuuntajan toisiopiiriä ei saa jättää avoimeksi Keskusten ovissa saattaa olla kosketussuojaamattomia komponentteja, jotka on eristettävä ennen työn aloittamista, niin etteivät ne häiritse työn tekoa. Vaihdettavan laiteen kiinnitys läpipulteilla, kierreniiteillä tms. siten että pultteja ei saa irti Jälkikiristyksen yhteydessä mahdollinen pultin katkeaminen, kiristyksiä tehtäessä on käytettävä momenttiavainta Hankalat asennustilat, niin ettei työnsuorittaja pysty kunnolla työskentelemään; ahtaat, mutkikkaat tilat Muuten erityistä vaaraa aiheuttavat tilanteet, huomioitava sekä riskin todennäköisyys että mahdollisten vahinkojen suuruus Valokaarivaaran arviointi, todennäköisyys ja mahdollisen vahingon laatu ja suuruus Jännitetyön tekemisen aikana tehtävien kytkentämuutosten vaikutusten arviointi, esim. onko käytetty ketjutusta, onko lukituspiirejä, onko piirissä virtamuuntaja. 3. Tarvittavien työ- ja suojavälineiden varaaminen ja tarkistus Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat: Tarvittavat työ- ja suojavälineet sekä mahdollisesti tarvittavat lisäsuojukset Aina ennen työn aloittamista työ- ja suojavälineet tarkastetaan. Tarkastukseen kuuluu vähintään työkalujen, eristeaineisten suojuksien ja suojaimien puhtauden ja

10 Martti Hallamäki Sivu 10/ eheyden tarkastus silmämääräisesti, jännitetyökäsineiden eheyden tarkistus sekä jännitteenkoettimen toimintakunnon tarkistus, jos sitä tarvitaan työn tekemisessä Jännitetyöhön tarvittavat suojavälineet tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun aloitetaan työskentely jännitetyöalueella Työn suorittajilla ei saa olla metallisia esineitä, kuten koruja, jos näistä voi aiheutua vaaraa, myös metallisankaiset silmälasit voivat ahtaassa paikassa olla vaaralliset. 4. Varmistuminen niiden osien jännitteettömyydestä, joiden pitää olla jännitteettömänä työn aikana Nämä, esim. työkohde ja sen lähellä olevat osat, tehdään jännitteettömäksi ja jännitteettömänä säilyminen varmistetaan standardin ohjeiden mukaisesti, lukitukset, varoituslaput yms. 5. Varmistautuminen siitä, että työkohde voidaan tarvittaessa tehdä nopeasti jännitteettömäksi Työohjeessa määritellään tarvitseeko jännitteen katkaisuun varautua. Mikäli tarvitsee, selvitetään katkaisukohta ja tarvittaessa hankitaan sinne erillinen henkilö, johon on reaaliaikainen puheyhteys. Mahdollisuus jännitteettömäksi tekemiseen on tarpeen erityisesti sellaisissa töissä, joissa on suuri oikosulkuvirta ja kosketussuojaamattomiin laitteistoihin tehtävissä töissä, joissa on mahdollisuus horjahtaa jännitteisiin osiin. 6. Varmistuminen siitä, että virtapiiriin ei ole kytkettynä kuormitusta Tämä on tarpeen esim. silloin, kun tehdään tilapäisliitäntä tai kaapeli lisätään tai poistetaan. 7. Tarvittaessa lähellä olevien jännitteisten tai maadoitettujen osien suojaaminen Tähän sisältyvät mm. seuraavat asiat: Työalueella olevien paljaiden jännitteisten osien suojaaminen, mikäli se on tarpeen Työkohteen alapuolella olevien paljaiden jännitteisenä olevien osien peittäminen eristysaineisella suojuksella, jotta mahdollisesti putoavat esineet eivät aiheuta oiko- tai maasulkua Jos työ kohdistuu paljaaseen jännitteisenä olevaan osaan, valokaarivaaran estämiseksi eristetään työn ajaksi ne maadoitetut osat, joihin koskettaessaan jännitetyöväline voi aiheuttaa maasulun 8. Työvaiheittainen ohje itse työn tekemisestä Erityisesti on kiinnitettävä huomiota toimenpiteiden suoritusjärjestykseen ja turvallisuuden jatkuvaan valvontaa. 9. Toimenpiteet, jotka tehdään työn valmistuttua tai keskeytyessä Jännitetyö pitää suunnitella niin hyvin että vain poikkeuksellisesti joudutaan työ keskeyttämään. Jos työ joudutaan keskeyttämään, saatetaan laitteisto turvalliseen tilaan ja ilmoitetaan keskeytyksestä käytöstä vastaavalle henkilölle ja tarvittaessa myös esimiehelle. Kun työ on valmis, työkohde saatetaan turvalliseen tilaan, poistetaan tilapäissuojukset, jännitetyössä tarvittavat varoituskilvet ja vastaavat. Työkohteelle tehdään aina vähintään silmämääräinen

11 Martti Hallamäki Sivu 11/ käyttöönottotarkastus. Kun koko työ on saatu valmiiksi, siitä ilmoitetaan käytöstä vastaavalle henkilölle. YHTEENVETO JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVISTA TOIMENPITEISTÄ Esimerkkejä jännitteiseen osaan kohdistuvista toimenpiteistä ovat: työt SELV- tai PELV-piireissä, joissa on pieni oikosulkuvirta pienjännitteellä ja FELV-piireissä tehtävä mittaus, jännitteettömyyden toteaminen tai vaihtotyö, joihin ei liity erityisiä riskejä riviliitintyyppisten liittimien jälkikiristys, jos liittimien kosketussuojaus vastaa luokkaa IPXXB työskentelysuojan tai tilapäisen suojan laittaminen paikalleen asettelun muutos tai kuittaaminen pistokekantareleen asennus ja vaihto, johon ei tarvita työkaluja. Jännitteiseen osaan kohdistuvia toimenpiteitä voivat tehdä myös opastetut henkilöt. Harjoittelijat voivat tehdä koulutuksensa ja kokemuksensa mukaisesti standardin eri kohtien mukaan näitä töitä. Maallikosta opastettu henkilö saa tehdä vain sellaisia jännitteisiin osiin kohdistuvia toimenpiteitä, esim. sulakkeen vaihtotöitä, mittauksia tai releiden kuittauksia osittain kosketussuojatuissa laitteistoissa, joihin hänet on erityisesti opastettu määrätyssä käyttöpaikassa. Tunnuspiirteitä Jännitteistä osaa vain kosketetaan siihen tarkoitetulla välineellä, jännitteistä osaa ei kiinnitetä tai irroteta Kiinnitetään eristäviä osia, esim. työskentelysuojia Kyseessä on SELV- tai PELV-järjestelmä jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa Työkohde SELV tai PELV, jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa tai pienjännite tai FELV Työvälineet ja suojaimet Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät Tarvittaessa eristysaineinen suojus ja jännitetyökäsineet Työohje ja työlupa Ei erityisiä lupia eikä yleensä erityisiä ohjeita, elleivät kyseessä ole maallikosta opastetut henkilöt. Harjoittelijoilla riittävä opastus ja valvonta.

12 Martti Hallamäki Sivu 12/ Yhteenveto eritasoisista jännitetöistä Perustason jännitetyöt Esimerkkejä perustason jännitetöistä ovat työt akustoissa tms., joissa on iso oikosulkuvirta ohjauspiirien muutostyöt, esim. johtimien kytkentä liittimeen ja siirtäminen liittimeltä toiselle liitosten kytkennät liittimillä, jotka on tarkoitettu kytkettäväksi jännitteisenä, esim. eristyksen läpäisevät liittimet helposti tehtävä komponentin lisäys tai poisto esim. jonovarokekytkimen lisäys silloin kun se on suunniteltu tehtäväksi jännitteisenä. Perustason jännitetöitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt. Harjoittelijat saavat tehdä vain pienoisjännitteisiä töitä, joihin heillä on annettu työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus. Jos ei olla varmoja, että työ voidaan tehdä perustason jännitetyönä, työ pitää tehdä vaativan jännitetyön vaatimusten mukaisesti. Tunnuspiirteitä Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa. Oikosulkuvirta on rajoitettu tai on käytössä suojaus koskettamiselta Vaatimukset työn tekijöille Pienjännitteellä sähköalan ammattihenkilöillä jännitetyökoulutus, jossa työvaihekohtainen harjoittelu Pienoisjännitteellä myös harjoittelija, jolla on työmenetelmää koskeva yksityiskohtainen jännitetyökoulutus. Työkohde Pienoisjännite, jossa on suuren oikosulun vaara tai pienjännite tai pienivirtainen erikoissuurjännite Työvälineet ja suojaimet Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitteenkoettimet ja mittapäät Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut Suojaimet työohjeen mukaan. Yleensä jännitetyökäsineet, valokaarelta suojaava vaatetus ja kasvosuojain silloin kun on voimakkaan valokaaren vaara Työohje ja työlupa Työmenetelmäkohtainen ohje ja kirjallinen pysyväislupa tai tapauskohtainen lupa

13 Martti Hallamäki Sivu 13/ Vaativa jännitetyö Esimerkkejä vaativista jännitetöistä ovat: suurjännitteellä tehtävät työt vaativien liitosten esim. pulttiliitosten teko liitäntöjä varten ja niiden jälkikiristys korjaus- ja muutostyöt kosketussuojaamattomissa kojeistoissa avojohdoilla tehtävät työt muut työt joita ei voida tehdä perustason jännitetyönä. Vaativia jännitetöitä saavat tehdä vain sähköalan ammattihenkilöt, joilla on työmenetelmäkohtainen koulutus kyseiseen jännitetyöhön. Tunnuspiirteitä Jännitteisen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa Oikosulkuvirta on suuri Kyseessä on suurjännite Vaatimukset työn tekijöille Sähköalan ammattihenkilö, jolla on yksityiskohtainen työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus Työryhmä Aina vähintään kaksi kyseiseen työhön sopivan jännitetyökoulutuksen saanutta ammattihenkilöä Työkohde Pienjännite, jossa oikosulkuvirta on suuri tai muuten vaativa taikka suurjännite Työvälineet ja suojaimet Kuten perustason jännitetyössä Suurjännitteellä kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitetyövälineet Työohje ja työlupa Työmenetelmäkohtainen ohje ja tapauskohtainen lupa

14 Martti Hallamäki Sivu 14/ JÄNNITETYÖN MUISTILISTA 1. Onko jännitetyön teko tarpeen ja onko se luvallista. (Riskinarviointi) 2. Varmistu ettei laitteiston rakenne aiheuta rajoituksia kuten: nollajohdinta ei voi irrottaa kojeet on ketjutettu lukitus katkeaa virtapiirissä on virtamuuntaja kojeen irrotus JT-työnä ei onnistu valokaarivaara työkohteen hankala sijainti 3. Suunnittele työn tekeminen huolellisesti: - työryhmän kokoonpano ja koulutus - muut kuin sähkön aiheuttamat vaarat - työkohteen merkitseminen - tarvittavien osien jännitteettömäksi tekeminen - kytkimien lukinta ja varoituskilvet - jännitteettömyyden toteaminen - työmaadoitus tarvittaessa - lisäsuojuksien asentaminen tarvittaessa - oikeat työ- ja suojavälineet käytettävissä 4. Varmista ettei johdossa tai kojeessa ole kuormitusta 5. Selvitä mistä työkohde voidaan tehdä jännitteettömäksi, jos tähän on varauduttava 6. Estävätkö tai hankaloittavatko sää- tai muut ympäristötekijät JT-työn tekemistä 7. Tee vähintäänkin silmämääräinen käyttöönottotarkastus 8. Saata työkohde JT-työn päätyttyä normaaliin käyttötilaan ja tee tarvittavat ilmoitukset