Käytön johtajan peruskurssi KÄYTTÖ- JA HUOLTOSUUNNITELMAT

Transkriptio

1 Käytön johtajan peruskurssi KÄYTTÖ- JA HUOLTOSUUNNITELMAT

2 Sähkölaitteistojen kunnossapito Sähkölaitteiston haltijan on hoidettava sähkölaitteistoja niin, ettei niistä aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa. (Sähköturvallisuuslaki 410/1996, 5 ) Laitteiston kuntoa ja turvallisuutta on tarkkailtava ja havaitut puutteet sekä viat on poistettava riittävän nopeasti. Kunnon valvonnan tulee olla riittävän säännöllistä Useimpien laitteiden huolto-ohjeissa edellytetään määräajoin tehtäviä tarkastuksia ja toimenpiteitä Lisäksi joidenkin laitteiden kuten paloilmoittimien ja poistumisvalaistuksen huolto- ja kunnossapitovelvoitteista säädetään rakennusmääräyksissä ja pelastuslaissa. 2

3 Käytön johtaja huolehtii laitteiston kunnosta Käytön johtaja huolehtii, että sähkölaitteiston kuntoa valvotaan riittävästi esim. säännöllisillä huoltoon ja kunnossapitoon kuuluvilla katselmuksilla. Havaitut puutteet ja viat poistetaan riittävän nopeasti sähkölaitteistolle on olemassa kunnossapito-ohjelma, ja että laitteistolle tehdään ohjelman mukaiset toimenpiteet, joista pidetään kirjaa sähkölaitteiston käyttöön ja hoitoon tarvittavat välineet, piirustukset, kaaviot ja ohjeet ovat käytettävissä ja ajan tasalla. Käytössä on töiden tekemisen kannalta tarpeelliset tilat 3

4 Huolto- ja kunnossapito-ohjelma (Hoito- ja kunnossapito-ohjelma) KTMp 517/1996 määrätään, että luokkien 2 ja 3 sähkölaitteistoille (suuret laitteistot + eräät erikoistilat) on laadittava ennalta sähköturvallisuuden ylläpitävä kunnossapito-ohjelma, johon sisällytetään myös haltijalle kuuluvat tarkastukset ja tarkistukset, joita sähkölaitteistojen vaatimustenmukaisuuden valvonta edellyttää 4

5 Hoito- ja kunnossapito-ohjelman sisältö Hoito- ja kunnossapito-ohjelma tulee laatia kohdekohtaisesti, ja sen pitää olla havainnollinen, helppotajuinen, käytännönläheinen ja yksiselitteinen Suppeimmillaan sähkölaitteistojen hoito- ja kunnossapitoohjelma käsittää vain sähköturvallisuuslain velvoitteen ennalta laadittavasta ohjelmasta, jolloin se sisältää KTMp:n (517/96) 11 :n edellyttämän suoja- ja turvajärjestelmien huolto- ja kunnossapito-ohjelman sähköturvallisuuslain 5 :n täyttymisen edellyttämät silmämääräiset katselmukset, mittaukset ja testaukset näiden suoja- ja turvajärjestelmien laitteiston osille 5

6 Hoito- ja kunnossapito-ohjelman sisältö Laajimmillaan hoito- ja kunnossapito-ohjelma käsittää lakisääteiset ja haltijan muut tarpeet, jolloin se sisältää edellisten lisäksi sähkölaitteiston haltijan esim. toimivuudesta sekä kustannusten hallinnasta ja ajoittamisesta johtuvat tarpeet ST-kortti Hoito- ja kunnossapito-ohjelman laadinta antaa ohjeita ohjelman laatimiseen 6

7 Miten huoltokohteet valitaan? Yleensä rakennussähköistys vaatii suhteellisen vähän huoltoa valaistushuoltoa ilmastointilaitteistojen huolto lämpökeskusten huolto varavalaistukset keskusten tarkastus/puhdistus

8 Lääkintätilojen kunnossapitotarkastukset Syötönvaihtoautomatiikan toimintakoe: 12 kk Eristystilan valvontalaitteiden ja lääkintä IT-järjestelmän muuntajan ylikuormitusvalvontalaitteiden toimintakoe: 12 kk Suojalaitteiden asettelun tarkastus silmämääräisesti: 12 kk Lisäpotentiaalintasauksen mittaus: 6 vuotta Potentiaalintasauksen liitosten mittaus: 6 vuotta SÄHKÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 2016 SÄHKÖINFO OY

9 Lääkintätilojen kunnossapitotarkastukset Kuukausittainen toimintakoe: polttomoottoreilla toteutetut varavoimajärjestelmät akustoista syötetyt varavoimajärjestelmät: toimintakoe 12 kk välein kuormituskoe (60 min % mitoitustehosta) polttomoottorilla syötetyille turvasyöttöjärjestelmille 12 kk välein SÄHKÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 2016 SÄHKÖINFO OY

10 Lääkintätilojen kunnossapitotarkastukset kuormituskoe akustosta syötetyille varavoimajärjestelmille 3 vuoden välien tai valmistajan suositusten mukaisesti vikavirtasuojan toiminnan tarkistus: testipainikkeella yleisten vaatimusten mukaan, kuitenkin enintään 12 kk välein, mittaamalla 6 vuotta vikavirtavalvontajärjestelmän toiminnan testaus ja tarvittaessa säätö: 6 vuotta SÄHKÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 2016 SÄHKÖINFO OY

11 Lääkintätilojen kunnossapitotarkastukset Jos suojajohtimien jatkuvuutta valvotaan jatkuvalla mittauksella, lisäpotentiaalintasaukseen käytettyjen suojajohtimien määräaikaismittauksen määräväli (kohta d) voi olla pitempi, esim. 12 vuotta. Viranomaisvaatimuksiin perustuvien turvajärjestelmien (ks. SFS ) tarkastus ja testaus tehdään standardin SFS ja järjestelmiä koskevien viranomaisvaatimusten mukaisesti SÄHKÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 2016 SÄHKÖINFO OY

12 Lääkintätilojen kunnossapitotarkastukset Jos asennukset on tehty aikaisempien standardien (SFS 4372 tai SFS aikaisemmat painokset) mukaisesti, voidaan kunnossapitotarkastukset tehdä noudattaen tämän standardin menettelyjä ja määräaikoja. Standardin SFS 4372 Lääkintätilojen sähköasennukset vuoden 1979 ja vuoden 1987 painosten mukaan vaadittiin silloisen standardin mukaisissa ryhmän 1 tiloissa suojausmenetelmässä P1 (rajoitettu kosketusjännite),että suojajohtimen resistanssi keskuksen suojakiskosta pistorasian suojakoskettimeen tai kiinteiden sähkölaitteiden suojamaadoitusliittimeen ei saa ylittää 0,2 Ω. Tämä pitää tarkastaa absoluuttisella tai suhteellisella mittauksella korkeintaan 6 vuoden välein. SÄHKÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 2016 SÄHKÖINFO OY

13 Lääkintätilojen kunnossapitotarkastukset Standardin SFS 4372 vuosien 1987 ja 1997 painosten mukaista leikkaussalien potentiaalierojen mittausta ei vaadita tehtäväksi, vaan riittää kohdan nykyisen standardin mukainen lisäpotentiaalintasauksen mittaus SÄHKÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 2016 SÄHKÖINFO OY

14 Kohteiden ja hoitojaksojen määrittäminen Laadinnassa otetaan huomioon rakennuksen käyttötyypin asettamat vaatimukset ja käytön vaikutukset huolto- ja kunnossapitoajankohtiin Sähköjärjestelmiin kohdistuva eriasteinen kuluminen ja rasitus on huomioitava. Huoltojaksot sekä hoidon ja kunnossapidon vaativuustasot arvioidaan tapauskohtaisesti ympäristön tai käytön aiheuttaman rasituksen mukaan On tarkoituksenmukaista tehdä ohjelmaan kolme tarvetasoa: erittäin vaativa, tavanomainen ja kevyt. Sähkölaitteistot tai niiden osat luokitellaan näihin luokkiin käyttäen apuna seuraavia kriteereitä 14

15 Käyttö- ja huoltotöiden tekijät Se, kuka kulloinkin hoito- ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä haltijan toimesta silmämääräisiä määrävälein tehtäviä katselmuksia voi tehdä, merkitään hoito- ja kunnossapitoohjelmaan Näitä toimenpiteitä voivat tehdä sähköalan ammattilaiset, tehtävään opastetut tai perehtyneet henkilöt tai muut henkilöt Henkilöstön kuuluu ilmoittaa sähköalan ammattilaisille, kun työskentely-ympäristön sähkölaitteissa tai -laitteistoissa ilmenee poikkeavuuksia tavanomaisuudesta 15

16 Korjaus- ja huoltotyöt Käytön johtajan johdolla voidaan tehdä laitteistojen käyttötyöt, kuten käyttötoimenpiteet ja niihin verrattavat työt Varsinaiset korjaus- ja huoltotyöt teetetään usein ulkopuolisella kunnossapitoyrityksellä Sähkölaitteistojen korjaus- ja huoltotyöt ovat sähkötöitä, joita voivat tehdä ainoastaan rekisteröityneet sähköurakoitsijat 16

17 Opastetun henkilön käyttö- ja huoltotyöt Tehtävään opastetut tai perehtyneet henkilöt voivat tehdä mm. seuraavia toimenpiteitä: sähkölaitteistojen kunnon toteaminen koestuspainikkeiden avulla sähkötilojen siisteyden ja järjestyksen tarkkailu piirustusarkiston hoito laitteiden toiminnan säännöllinen yleinen tarkkailu, valaistushuolto ja lampunvaihdot (tehtävään opastettu henkilö) toimintakokeilut (paloilmoitus, varavoima, varavalaistus yms.) haltijalle kuuluvat jatkuvasti suoritettavat silmämääräiset sähkölaitteistojen kunnon katselmukset mekaaniseen kuntoon ja suojaukseen liittyvät tarkastukset muut kuin sähköalan ammattilaista vaativat huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet. 17

18 Sähköalan ammattilaisen käyttö- ja huoltotyöt Sähköammattilaiselle kuuluvia tehtäviä ovat mm. huolto-, säätö-, mittaus-, testaus- ja korjaustehtävät välittömästi tehtävä sähkö-vikahuolto suurjännitelaitteistoihin kuuluvat työt haltijalle kuuluvat määrävälein suoritettavat silmämääräiset sähkölaitteistojen kunnon katselmukset. 18

19 Sähkötyöturvallisuus käyttö- ja huoltotöissä Työnantaja, sähkötöiden johtaja ja käytön johtaja huolehtivat yleisesti siitä, että sähkötöissä, sähkölaitteiston käytössä ja huollossa noudatetaan työturvallisuuslakia, sähköturvallisuuslakia sekä niiden perusteella annettuja säädöksiä ja määräyksiä. KTMp 516/1996 määrittelee, mitä ovat sähkötyöt ja kuka niitä saa tehdä. Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus- ja huoltotöitä sekä sähkölaitteiston rakennus-, korjaus- ja huoltotöitä. Sähkötyöksi ei katsota sähkölaitteen ja -laitteiston purkutyötä, jos laite tai laitteisto on tehty luotettavasti ja asianmukaisesti jännitteettömäksi. Käyttötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteiston käyttötoimenpiteitä sekä niihin verrattavia korjaus- ja huoltotöitä. 19

20 SFS 6002; Kunnossapitotyöt jakautuvat: 1) Vaarallisiin töihin sähköiskuvaara tai valokaarivaara kosketussuojaus työkohteessa on tällöin osittainen tai se puuttuu kokonaan kunnossapitotyöt tehdään tällöin joko jännitteettömänä, lähityönä tai jännitetyönä. 2) Turvallisiin töihin, kuten sulakkeiden ja lamppujen vaihtoihin, jotka tehdään kosketussuojatussa ympäristössä. Nämä eivät edellytä opastuksen lisäksi muita turvallisuustoimenpiteitä.

21 Kunnossapitotöiden henkilöstö Kunnossapitotyötä tekevien henkilöiden tulee olla kyseiseen työhön riittävän päteviä. sähköalan ammattihenkilö riittävästi opastettu henkilö Varsinaisia korjaustöitä saa tehdä yleensä vain sähköalalla ammattitaitoinen henkilö. opastettu henkilö voi osallistua valvonnassa. Toistuvissa töissä työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja antaa luvan työn aloittamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen Työtä tekevillä henkilöillä pitää olla käytössä sopivat työkalut, mittaus- ja testauslaitteet sekä henkilökohtaiset suojavarusteet

22 Sulakkeen vaihtotyöt Sulakkeen vaihdossa pyritään jännitteettömyyteen kytkinvaroke (OESA) Suomessa kuitenkin tulppa-, kahva- tai lasiputkisulakkeet vaihdetaan yleensä jännitteisenä, mutta virrattomana. kuormat kytketty pois (Enintään 25 A tulppasulake voidaan vaihtaa virrallisena, jos virtapiiriä ei voi tehdä virrattomaksi tuottamatta haittaa)

23 Opastetun henkilön sulakkeenvaihto Voi vaihtaa sulakkeet, kun riskit ovat helposti hallittavissa, kuten: maallikolle sallitut vaihtotyöt kahvasulakkeen vaihto jännitteettömänä (kytkinvaroke) kahvasulakkeen vaihto jännitteisenä, kun välilevyt tai sulakkeiden keskinäinen etäisyys vähentävät oiko- tai maasulun vaaraa. Vaihdossa suositellaan käytettäväksi suojahihalla varustettua vaihtokahvaa tai valokaarityöhön tarkoitettua käsinettä!

24 Sähköalan ammattihenkilön sulakkeenvaihto Sähköalan ammattihenkilöä tarvitaan aina, kun vaihtoon liittyy erityinen riski: suurjännitesulakkeen vaihto kun vaihtotyössä voi aiheutua oiko- tai maasulku Sulakkeen vaihto sellaisessa varokekytkimessä (mallit ennen 1993), josta kokemuksen mukaan voi aiheutua valokaarivaara. Vaihto virrallisena (opastus + lupa)

25 Lamppujen ja tarvikkeiden vaihto kosketussuojatuissa pienjänniteasennuksissa maallikko voi tehdä vaihdon jännitteisenä muissa tapauksissa vaihto tehdään korjausmenettelyjen mukaisesti (SFS 6002/7.3) vaihdettavien osien pitää sopia kunnossapidettävään laitteistoon (nimellisarvot).

26 Käytön johtaja huolehtii lisäksi, että Sähkölaitteistolle suoritetaan säädösten edellyttämät määräaikaistarkastukset. (Ja että tarkastuksessa mahdollisesti todetut puutteet korjataan!) Tehdään säädösten edellyttämät käyttöönotto- ja varmennustarkastukset lisäys-, muutos- sekä laajennustöille ja niistä saadaan tarkastuspöytäkirjat ja havaitut puutteet korjataan. Tehdään haltijan velvoitteisiin kuuluvat ilmoitukset. 26