Ehdotus SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus 3. painos. Esipuhe 3. Johdanto 4. 1 Soveltamisala 4. 2 Velvoittavat viittaukset 5.

Transkriptio

1 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus Esipuhe 3 Johdanto 4 1 Soveltamisala 4 2 Velvoittavat viittaukset 5 3 Määritelmät Yleistä Henkilöstö, organisaatio ja yhteydenpito Työalueet Työskentely Suojalaitteet Nimellisjännitteet 12 4 Perusperiaatteet Turvallinen toiminta Henkilöstö Organisaatio Yhteydenpito (tiedonkulku) Työalue Työkalut, varusteet ja laitteet Piirustukset ja asiakirjat Kilvet Hätätoimenpiteet 16 5 Käyttöön liittyvät toimenpiteet Yleistä Käyttötoimenpiteet Toiminnan tarkistukset 17 6 Työskentelykäytännöt Yleistä Työskentely jännitteettömänä Jännitetyö Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä 28 7 Kunnossapitokäytännöt 30

2 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) 7.1 Yleistä Henkilöstö Korjaustyö Vaihtotyö Kunnossapitotyön tilapäinen keskeytys Kunnossapitotyön lopetus 32 Liite A (opastava) Ohjeita eri työskentelykäytännöissä sovellettavista etäisyyksistä 35 A.1 Yleistä 35 A.2 Jännitetyö 35 A.3 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä 35 Liite B (opastava) Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn 37 B.1 Esimerkki tehtävien jaosta 37 B.2 Esimerkki jännitetyön soveltamisesta 38 B.3 Ilmastolliset olosuhteet osana arvioitavia ympäristön olosuhteita 38 B.4 Palosuojelu palon torjunta 39 B.5 Työalue, jossa on räjähdysvaara 39 B.6 Valokaarivaara 40 B.7 Hätätoimenpiteet 40 Kirjallisuusluettelo 42 Liite U (kansallinen opastava) Sähköajoneuvoja koskevat vaatimukset 44 U.1 Yleistä 44 U.2 Kilvet ja ohjeet 44 U.3 Henkilöstön koulutus 44 Liite V (kansallinen opastava) Esimerkkejä kielto- ja varoituskilvistä 45 Liite X (kansallinen velvoittava) Henkilöstöä ja sähkötöiden turvallisuuden organisointia koskevat vaatimukset 48 X.1 Yleiset vaatimukset 48 X.2 Sähkötöiden johtajan tehtävät 48 X.3 Sähkölaitteiston haltijan ja käytönjohtajan tehtävät 49 X.5 Sähköalan ammattihenkilö, itsenäisesti sähkötöitä tekevä tai valvova henkilö 49 X.7 Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja 50 X.8 Työntekijän tehtävät 50 X.9 Sähkötyön tekemistä koskeva opastus 51 X.10 Sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus 51 X.11 Ensiapukoulutus 52 Liite Y (kansallinen velvoittava) Jännitetyön tekeminen 53

3 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Y.1 Yleistä (6.3.1) 53 Y.2 Koulutus ja pätevyys (6.3.2) 54 Y.3 Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen (6.3.3) 54 Y.4Jännitetyön ehdot (6.3.5) 54 Yksityiskohtaiseen työohjeeseen sisältyy yleensä seuraavat vaiheet 54 Y.5 Työkalut, laitteet ja välineet (6.3.6) 55 Y.6 Työn organisointi (6.3.8) 56 Y.7 Pienoisjännitelaitteistot (6.3.9) 56 Y.8 Pienjännitelaitteistot (6.3.10) 56 Y.9 Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille (6.3.11) 57 Liite Z (kansallinen velvoittava) Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä 60 Z.1 Yleistä (6.4.1) 60 Z.2 Rakennustyö ja muu työ (6.4.4) 60 Esipuhe Tämän eurooppalaisen standardin (EN : 2013) on valmistellut CENELECin työryhmä BTTF 62-3 Operation of electrical installations. Seuraavia päivämääriä sovelletaan: uuden harmonisoidun standardin viimeinen julkaisupäivämäärä: (dop) ristiriitaisten kansallisten standardien viimeinen kumoamispäivämäärä: (dow) Tämä standardi korvaa standardin EN :2004. Standardi EN : 2013 sisältää seuraavat merkittävät tekniset muutokset verrattuna standardiin EN : 2004: vastuuhenkilöitä ja vastuutasoja koskevien määritelmien kehittäminen hätätoimenpiteitä koskevan kohdan lisääminen vastuita koskevan esimerkin lisääminen liitteeseen B valokaarivaaroja koskevan kohdan lisääminen liitteeseen B hätätoimenpiteitä koskevan kohdan lisääminen liitteeseen B velvoittavien viittausten ja kirjallisuusluettelon päivittäminen. On huomattava, että jotkin tämän asiakirjan yksityiskohdat saattavat olla patenttioikeuksin suojattuja. CENELEC (ja/tai CEN) ei vastaa tällaisten patenttioikeuksien yksilöimisestä. Kansallinen esipuhe Tämä suomalainen standardi SFS 6002 sisältää eurooppalaisen standardin EN suomenkielisen käännöksen ja Suomen kansalliset lisäykset, jotka perustuvat standardissa EN Suomessa käytettäväksi määriteltyihin dokumentteihin. Suomessa noudatettavat eurooppalaista standardia EN täydentävät kansalliset lisäykset on esitetty tässä standardissa kussakin kohdassa merkittynä sivuviivauksella tai kansallisina liitteinä. Suomen kansalliset lisäykset ovat kahden tyyppisiä: kansallisia lisävaatimuksia ja velvoittavia liitteitä, jotka ovat velvoittava osa standardia ja opastavia tietoja ja opastavia liitteitä, jotka antavat lisätietoja standardin soveltamiseen. Kansalliset lisävaatimukset ja velvoittavat liitteet ovat osa standardin varsinaista sisältöä, ja ne perustuvat suomalaiseen lainsäädäntöön, tai niissä annetaan Suomessa noudatettavat vaatimukset sellaisissa standardin

4 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) kohdissa, joissa EN jättää vaatimusten antamisen kansalliselle tasolle. Suomessa standardia EN voidaan soveltaa vain ottamalla huomioon sekä EN-standardin perusvaatimukset että tässä standardissa esitetyt kansalliset vaatimukset. Jos vaatimukset poikkeavat toisistaan, noudatetaan kansallisia vaatimuksia. Standardin opastavat tiedot ja opastavat liitteet antavat lisäohjeita standardin soveltamisesta suomalaiseen käytäntöön, ja ne perustuvat pääasiassa Suomessa aikaisemmin noudatettuihin käytäntöihin. Opastavissa osissa kerrotaan myös Suomessa käytössä olevista muista säädöksistä, joilla on merkitystä sähkötyöturvallisuuden kannalta. Opastavat tiedot ja opastavat liitteet eivät ole osa standardin varsinaista sisältöä, eikä niitä ole tarkoitettu käytettäväksi esim. arvioitaessa standardinmukaisuutta. Standardin käytön helpottamiseksi julkaisussa SFS 6002 on esitetty sekä eurooppalaisen standardin vaatimukset että kansalliset vaatimukset. Sitovat määräykset sähkötyöturvallisuudesta on lainsäädännössä ja sen perusteella annetuissa säädöksissä. Tämä standardi on säädösten mukainen vahvistettu standardi, jota noudattamalla katsotaan turvallisuusvaatimusten täyttyvän. Tässä esitetty suomenkielinen teksti standardista EN on käännös ja ristiriitatapauksissa pätee englanninkielinen teksti. Johdanto Tämän standardin valmistelutyön perustana ovat olleet useat tämän standardin EN soveltamisalaa käsittelevät kansalliset lait, standardit ja sisäiset säännöt. Standardi EN sisältää kaksi osaa: EN sisältää kaikissa CENELEC-maissa noudatettavat sähkölaitteistossa tai sen lähellä tehtävää työtä koskevat minimivaatimukset ja joitakin turvallista työskentelyä käsitteleviä opastavia liitteitä. EN sisältää velvoittavia liitteitä (yhden kullekin maalle), joissa joko määritellään nykyisiä turvallisuusvaatimuksia tai annetaan maakohtaisia täydennyksiä minimivaatimuksiin. Tämän uskotaan edelleen olevan ratkaiseva askel Euroopassa noudatettavan sähkölaitteistojen käytön ja sähkölaitteistoissa tai niiden lähellä työskentelyn turvallisuustason asteittaiselle lähentämiselle. Tässä julkaisussa tunnustetaan tällä hetkellä voimassa olevat erilaiset kansalliset turvallisuusvaatimukset. Tarkoituksena on ajan kuluessa määritellä yhtenäinen turvallisuustaso. Parhaillakaan säännöillä ja toimintatavoilla ei ole merkitystä, elleivät kaikki sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä työskentelevät henkilöt ole perusteellisesti perehtyneet niihin ja kaikkiin lakisääteisiin vaatimuksiin sekä noudata niitä ehdottomasti. 1 Soveltamisala Tätä eurooppalaista standardia sovelletaan kaikkeen sähkölaitteistojen käyttöön ja työskentelyyn sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Nämä sähkölaitteistot toimivat kaikilla jännitealueilla pienoisjännitteistä suurjännitteisiin. Suurjännitteillä tarkoitetaan jännitetasoja, joita nimitetään keski- ja suurjännitteiksi. Nämä sähkölaitteistot on suunniteltu sähkön tuottamiseen, siirtämiseen, muuttamiseen, jakeluun ja käyttöön. Sähkölaitteistot ovat joko pysyviä ja kiinteitä kuten rakennusten sähköasennukset tai tilapäisiä kuten rakennustyömaiden sähköasennukset. Sähkölaitteistot voivat olla myös liikkuvia tai siirrettäviä joko jännitteisinä tai jännitteettöminä ja varauksettomina. Esimerkkejä tällaisista ovat avolouhoksissa käytettävät sähkökäyttöiset kaivinkoneet. Tämä standardi asettaa vaatimukset turvalliseen sähkölaitteistojen käyttöön ja sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä työskentelyyn. Nämä vaatimukset koskevat kaikkea käyttöä, asennusta ja kunnossapitoa. Ne koskevat kaikkea sähkötyötä sekä muuta sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuvaa työtä kuten rakennustöitä lähellä ilmajohtoja tai maakaapeleita silloin, kun on sähköisen vaaran riski. Tämä standardi ei koske maallikoita, jotka käyttävät sähkölaitteistoja ja laitteita, jotka täyttävät niitä koskevien standardien vaatimukset, ja jotka on rakennettu ja asennettu maallikoiden käytettäväksi.

5 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Tätä standardia ei ole erityisesti laadittu sovellettavaksi alla lueteltuihin kohteisiin. Jos ei ole olemassa muita sääntöjä tai menettelyjä, tämän standardin menettelyjä voidaan soveltaa niihin. lentokoneet ja ilmatyynyalukset, jotka liikkuvat omalla voimallaan (näitä koskevat kansainväliset ilmailulait, jotka näissä tapauksissa ohittavat kansallisen lainsäädännön) merellä omalla voimallaan tai ulkopuolisessa ohjauksessa kulkevat alukset (näitä koskevat kansainväliset merilait, jotka näissä tapauksissa ohittavat kansallisen lainsäädännön) elektroniset televiestintä- ja tietojärjestelmät elektroniset instrumentointi-, säätö- ja automaatiojärjestelmät hiilikaivokset ja muut kaivokset kansainvälisen merilain alaiset meritekniset asennukset ajoneuvojen sähkölaitteet sähköratajärjestelmät kokeelliset sähköiset tutkimustyöt. Kansallinen lisävaatimus Tätä standardia sovelletaan Suomessa myös edellä lueteltuihin kohteisiin. Laivoihin ja lentokoneisiin tätä standardia sovelletaan silloin, kun niitä rakennetaan tai huolletaan ja sähkö syötetään normaalista maasähköverkosta. Tätä standardia noudatetaan myös suomalaisilla laivoilla, ellei ole määrätty muuta sähkötyöturvallisuuden takaavaa menettelyä. Tämän standardin soveltamisesta sähkökäyttöisiin ajoneuvoihin ja työkoneisiin annetaan lisätietoja liitteessä U. Tätä standardia sovelletaan myös sähköllä toimiviin hisseihin. Lisäohjeita hissityöturvallisuudesta annetaan standardissa SFS 5880 Hissityöturvallisuus. 2 Velvoittavat viittaukset Seuraavassa esitetyt julkaisut ovat tarpeellisia tämän standardin soveltamisessa. Jos standardin yhteydessä on esitetty vuosiluku, käytetään vain kyseistä päivättyä standardia. Jos viitattu standardi on päiväämätön, käytetään asianomaisen julkaisun viimeistä painosta mahdollisine lisäyksineen. EN 50191, Erection and operation of electrical test equipment EN 61219, Live working Earthing or earthing and short-circuiting equipment using lances as short-circuiting device Lance earthing (IEC 61219) EN 61230, Live working Portable equipment for earthing or earthing and short-circuiting (IEC 61230) EN (kaikki osat), Live working Voltage detectors (IEC 61243, kaikki osat) EN 61472, Live working - Minimum approach distances for a.c. systems in the voltage range 72,5 kv to 800 kv A method of calculation (IEC 61472) EN , High-voltage switchgear and controlgear Part 1: Common specifications (IEC ) EN , High-voltage switchgear and controlgear Part 102: Alternating current disconnectors and earthing switches (IEC ) IEC (all parts), International Electrotechnical Vocabulary (available at Opastavia tietoja Seuraavat standardit on julkaistu suomeksi: SFS-EN 50191, Sähköisten testauslaitteistojen asennus ja käyttö SFS-EN 61230, Jännitetyöt. Siirrettävät työmaadoitusvälineet tai työmaadoitus- ja oikosulkuvälineet Standardin kansallisissa lisävaatimuksissa ja opastavissa tiedoissa viitataan lisäksi seuraaviin standardeihin SFS Siirrettävät työmaadoitusvälineet. Pallotapit SFS Hissityöturvallisuus

6 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) SFS-EN ISO Suojavaatetus. Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus EN 166 EN EN EN Henkilökohtainen silmiensuojaus. Vaatimukset Live working - Hand tools for use up to V a.c. and V d.c. Specification for gloves and mitts of insulating material for live working Live working. Protective clothing against the thermal hazards of an electric arc. Part 1: Test methods. Method 2: Determination of arc protection class of material and clothing by using a constrained and directed arc (box test) 3 Määritelmät Tässä standardissa käytettävät termit ja määritelmät on annettu IEC sarjan standardeissa ja seuraavassa. HUOM. IEC sarjan termit ja määritelmät on saatavilla verkosta osoitteessa Katso myös Electropedia tai Glossary verkkosivulla Opastavia tietoja IEC sarjan sanastostandardit on julkaistu Suomessa tunnuksella SFS-IEC Yleistä fi sähkölaitteisto en electrical installation Sähkölaitteista rakennettu kokonaisuus, jota käytetään sähköenergian tuottamiseen, siirtoon, muuttamiseen, jakeluun ja käyttöön. HUOM. Termi käsittää myös energialähteet kuten paristot, kondensaattorit ja muut varastoidun sähköenergian lähteet. [lähde: IEC : 1999, IEC muutettu] Opastavia tietoja Säädösten mukaan sähkölaitteistolla tarkoitetaan sähkölaitteista ja mahdollisesti muista laitteista, tarvikkeista ja rakenteista koostuvaa toiminnallista kokonaisuutta. Käytännössä määritelmiä voidaan pitää toisiaan vastaavina, koska standardien mukaan myös muut sähkölaitteistojen osat ovat sähkölaitteita fi toimenpide en operation Kaikki toiminnat työskentely mukaan luettuna, joilla sähkölaitteisto saatetaan toimimaan. Tällaisia ovat kytkentä, ohjaus, valvonta ja kunnossapito. Tähän kuuluvat sekä sähkötyö että muu kuin sähkötyö. HUOM. Nämä toiminnat sisältävät kytkennän, ohjauksen, sähkölaitteistojen valvonnan, tarkastuksen ja kunnossapidon. Nämä toiminnat sisältävät sekä sähkötyön että muun kuin sähkötyön. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi riski en risk Yhdistelmä vahingon todennäköisyydestä ja mahdollisista henkilöön kohdistuvien vammojen vakavuudesta. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu]

7 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) fi sähköinen vaaratekijä en electrical hazard Mahdollisen vahingoittumisen tai terveyteen kohdistuvan vahingon aiheuttaja, joka johtuu sähkölaitteistossa olevasta sähköenergiasta. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi sähköinen vaara en electrical danger Sähköstä aiheutuva vahingoittumisen riski fi sähköinen vamma en electrical injury Kuolema tai henkilövahinko, joka aiheutuu sähköiskusta, sähköpalosta, valokaaresta tai sähkölaitteiston käytöstä johtuvasta sähköenergian sytyttämästä tulipalosta tai räjähdyksestä. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] 3.2 Henkilöstö, organisaatio ja yhteydenpito fi sähkölaitteiston vastuuhenkilö en person responsible for an electrical installation Nimetty henkilö, jolla on yleinen vastuu sähkölaitteistossa tehtävien toimenpiteiden turvallisuuden varmistamisesta sääntöjen, organisaation tai puitteiden avulla. HUOM. 1 Tämä henkilö voi olla omistaja, työnantaja tai valtuutettu henkilö. HUOM. 2 Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille. Suurissa tai monimutkaisissa sähkölaitteistoissa tai - verkoissa tehtävät voidaan jakaa laitteiston tai verkon osien mukaan (ks. 4.3). HUOM. 3 Katso kuvan B.1 luokka a). FI lisäys Sähköturvallisuussäädösten mukaan sähkölaitteiston turvallisuudesta vastaa laitteiston haltija. Haltijan on tietyissä tapauksissa nimettävä käyttötöitä varten käytön johtaja fi käytöstä vastaava henkilö en nominated person in control of an electrical installation during work activities Nimetty henkilö, joka vastaa sähkötyön aikana sähkölaitteistossa tehtävien toimenpiteiden turvallisuuden varmistamisesta. HUOM. 1 Tämän henkilön pitää arvioida työn mahdolliset vaikutukset sähkölaitteistoon tai laitteiston niihin osiin, jotka ovat hänen vastuullaan, ja sähkölaitteiston vaikutukset työtä tekeviin henkilöihin. Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille henkilöille (ks. 4.3). HUOM. 2 Katso kuvan B.1 luokka b) fi työstä vastaava henkilö

8 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) en nominated person in control of a work activity Nimetty henkilö, joka vastaa toiminnallisesti työstä työkohteessa. HUOM. 1 Jotkut näistä tehtävistä voidaan vaadittaessa siirtää toisille henkilöille (ks. 4.3). HUOM. 2 Katso kuvan B.1 luokka c). [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] FI lisäys Eri henkilöiden tehtävät suomalaisen käytännön mukaan on määritelty tarkemmin liitteessä X fi (sähköalan) ammattihenkilö en skilled person (electrically) Henkilö, jolla on soveltuva koulutus ja kokemus, joiden perusteella hän kykenee arvioimaan riskit ja välttämään sähkön mahdollisesti aiheuttamat vaarat. [lähde: IEC : 2004, IEV muutettu] fi opastettu henkilö en instructed person Henkilö, jonka sähköalan ammattihenkilöt ovat opastaneet siten, että hän kykenee välttämään sähkön aiheuttamat vaarat. [lähde: IEC : 2004, IEV muutettu] fi maallikko en ordinary person Henkilö, joka ei ole ammattihenkilö eikä opastettu henkilö. [lähde: IEC : 2004, IEV muutettu] FI Lisäys Jos maallikko tekee säädöksissä määriteltyjä sähköalan töitä, joista voi aiheutua vain vähäistä vaaraa tai häiriötä, hänen pitää olla tehtävään ja sen sähköturvallisuutta koskeviin vaatimuksiin perehtynyt tai opastettu. Tämän perehtymisen voi saavuttaa joko toisen henkilön opastamana tai perehtymällä itse asiaa koskeviin ohjeisiin fi opastus ja ohjeistus en notification Sähkölaitteistossa työskentelyyn liittyvät suulliset tai kirjalliset ohjeet. 3.3 Työalueet fi työalue en work location Työkohde (-kohteet) tai alue (alueet), jossa työskennellään, suunnitellaan työskenneltävän tai on työskennelty.

9 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi jännitetyöalue en live working zone Jännitteisten osien ympärillä oleva tila, jonne ulotuttaessa tai tunkeuduttaessa eristystaso sähköiskun välttämiseksi ei ole riittävä ilman suojaustoimenpiteitä (ks. kuvat 1 ja 2). HUOM. Jännitetyöalueen ulkoraja ilmaistaan etäisyydellä D L (ks. kuvat 1 ja 2). [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi lähialue en vicinity zone Rajoitettu tila, joka ympäröi jännitetyöaluetta. HUOM. Lähialueen ulkoraja ilmaistaan etäisyydellä D V (ks. kuvat 1 ja 2). [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] 3.4 Työskentely fi työ en work activity Sähkötyö tai muu työ, jossa on sähköisen vaaratekijän mahdollisuus fi sähkötyö en electrical work Työ sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä kuten testaus ja mittaus, korjaus, vaihtaminen, muuttaminen, laajentaminen, asentaminen ja tarkastaminen. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi muu kuin sähkötyö en non-electrical work Sähkölaitteiston läheisyydessä tapahtuva työ kuten rakentaminen, kaivaminen, siivoaminen, maalaaminen jne. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi jännitetyö en live working Työ, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa, tai ulottuu jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsiteltävillä työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. HUOM. Pienjännitteellä työn tekijä tekee jännitetyötä koskettaessaan paljaita jännitteisiä osia. Suurjännitteellä työn tekijä ulottuu jännitetyöalueelle riippumatta siitä, kosketetaanko paljaita jännitteisiä osia.

10 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] Opastavia tietoja Lisäohjeita jännitetyön tekemiseen on annettu liitteessä Y fi työskentely jännitteisten osien läheisyydessä en working in the vicinity of live parts Työ, jossa työn tekijä kehonsa osilla, työkalulla tai millä tahansa muulla esineellä ulottuu lähialueelle, mutta ei kuitenkaan ulotu jännitetyöalueelle. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi erottaa en isolate Laitteen tai virtapiirin täydellinen irtikytkentä muista laitteista tai virtapiireistä tekemällä fyysinen erotus, joka kestää odotettavissa olevat jännitteet laitteen tai piirin ja muiden piirien välillä. [lähde: IEC : 2001, IEV muutettu] fi jännitteetön en dead Jännite on nolla tai lähellä nollaa, eli ei ole jännitettä ja/tai varausta. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi työskentely jännitteettömänä en dead working Työ sähkölaitteistossa, joka ei ole jännitteinen eikä siinä ole varausta, ja on tehty kaikki tarpeelliset toimenpiteet sähköisen vaaran välttämiseksi fi valtuutus en authorisation Muodollinen kirjallinen tai pysyväisohjeena annettu hyväksyntä fi työn aloituslupa en permission to start work Työalueella suoraan työn tekijöille annettu lupa aloittaa työ sen jälkeen, kun kaikki turvallisuustoimenpiteet on tehty.

11 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) 3.5 Suojalaitteet fi suoja en screen Mikä tahansa eristetty tai eristämätön suojarakenne tai -väline, jota käytetään estämään pääsy sähköisen vaaran aiheuttavaan laitteeseen tai sähkölaitteiston osaan. [lähde: IEC : 1999, IEV muutettu] fi suojus en barrier Osa, joka suojaa suoralta koskettamiselta tavanomaisilta suunnilta. [lähde: IEC : 2004, IEV ] fi eristysaineinen suoja en insulating covering Jäykkä tai taipuisa eristävästä materiaalista tehty peite, jota käytetään peittämään jännitteiset ja/tai jännitteettömät osat ja/tai viereiset osat tahattoman kosketuksen ehkäisemiseksi fi kotelo; kotelointi en enclosure Osa tai rakenne, joka suojaa laitetta tietyiltä ulkoisten tekijöiden vaikutuksilta ja suojaa vaarallisten osien koskettamiselta kaikista suunnista fi jännitteenkoetin en voltage detector Siirrettävä laite, jota käytetään tunnistamaan luotettavasti käyttöjännitteen läsnäolo tai poissaolo, ja jota käytetään varmistamaan asennuksen olevan valmiina työmaadoitettavaksi. HUOM. Nämä laitteet ovat normaalisti joko kapasitiivista tai resistiivistä tyyppiä. [lähde: IEC : 1999, IEV ] fi siirrettävä työmaadoitusväline en portable equipment for earthing and short-circuiting Siirrettävä laite, joka kiinnitetään käsin eristävillä välineillä sähköjärjestelmän osiin maadoittamista ja oikosulkemista varten. HUOM. Tähän laitteeseen kuuluvat osat maadoittamiseen ja oikosulkemiseen ja yksi tai useampi eristävä osa, esim. työmaadoitussauva. [lähde: IEC : 1999, IEV ]

12 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Opastavia tietoja Kosketussuojauksella tarkoitetaan tässä standardissa toimenpiteitä, jotka estävät henkilöitä koskettamasta tai joutumasta kehon osien tai esineiden välityksellä vaarallisen lähelle jännitteisiä osia tai sellaisia osia, joissa voi esiintyä vaarallinen jännite (ks. standardi SFS 6001 Suurjännitesähköasennukset). Pienjännitteellä kosketussuojausta nimitetään SFS mukaan perussuojaukseksi. Suojauksella tahattomalta koskettamiselta tarkoitetaan tässä standardissa toimenpiteitä, joilla estetään tahaton vaarallisten jännitteisten osien koskettaminen tai joutuminen vaarallisen lähelle jännitteisiä osia tai sellaisia osia, joissa voi esiintyä vaarallinen jännite, mutta tarkoituksellinen koskettaminen tai jännitteisen osan lähelle joutuminen on mahdollista. Suojaamiseen voidaan käyttää kotelointia, joka ei täytä IPXXB tai IP2X vaatimuksia tai esteitä kuten suojapuomeja. Käyttötoimenpiteinä käsiteltäville keskuksen sisällä oleville käyttöelimille esim. ohjaus- ja kuittauskytkimillä voidaan tahattomalta koskettamiselta suojaukseen käyttää ns. osittaista kosketussuojausta, jossa vaaralliset jännitteiset osat on suojattu sormien ulottumisalueella (sivusuunnassa 100 mm ja syvyyssuunnassa 80 mm etäisyydellä käyttöelimestä). Osittainen kosketussuojaus on tarkemmin määritelty jakokeskusten rakennetta käsittelevissä SFS-käsikirjoissa. Paljaalla jännitteisellä osalla tarkoitetaan tässä standardissa johtavaa osaa, jossa on vaarallinen jännite ja jota ei ole kosketussuojattu. Vaarallinen jännite tarkoittaa sellaista jännitettä, joka voi aiheuttaa vaarallisen sähköiskun. Vaarallinen jännite voi olla paljaassa jännitteisessä osassa, mutta suurjännitteellä myös osassa, jossa on pelkkä toiminnallinen eristys. Maadoitettu nollajohdin ja pienoisjännitteiset osat ovat jännitteisiä osia, mutta niitä ei pidetä vaarallisesti jännitteisenä. 3.6 Nimellisjännitteet fi pienoisjännite en extra-low voltage (ELV) Jännite, joka johtimien välillä tai johtimen ja maan välillä ei normaalisti ylitä 50 V vaihtojännitettä tai 120 V sykkeetöntä tasajännitettä. HUOM. Tämä sisältää SELV-, PELV- ja FELV-järjestelmät (ks. SFS ) [lähde: IEC : 2004, IEV ] fi pienjännite en low voltage (LV) Jännite, joka normaalisti ei ylitä 1000 V vaihtojännitettä tai 1500 V tasajännitettä. [lähde: IEC : 2001, IEV ] fi suurjännite en high voltage (HV) Jännite, joka normaalisti ylittää 1000 V vaihtojännitettä tai 1500 V tasajännitettä. 4 Perusperiaatteet 4.1 Turvallinen toiminta Ennen kuin sähkölaitteistossa tehdään käyttötoimenpiteitä tai töitä, on arvioitava sähköiset riskit. Tässä arviossa määritellään, miten käyttötoimenpiteet tai työt tehdään, ja mitä turvallisuustoimenpiteitä tulee tehdä turvallisuuden varmistamiseksi. Kansallinen lisävaatimus

13 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Suurjännitelaitteistojen kytkennöistä tehdään häiriötilanne- ja hätäkytkentöjä lukuun ottamatta aina kirjallinen kytkentäohjelma, jonka tarkistaa tarvittaessa kytkentäohjelman laatijan lisäksi toinen asiantunteva henkilö. 4.2 Henkilöstö Kansallinen lisävaatimus Henkilöstön ja organisaation osalta on noudatettava ensisijaisesti Suomessa käytössä olevia vaatimuksia. Näitä vaatimuksia on esitetty velvoittavassa liitteessä X ja siinä viitatuissa säädöksissä. Jos EN-standardin vaatimukset ja kansalliset vaatimukset ovat ristiriidassa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia vaatimuksia. Henkilöiden, jotka osallistuvat työhön tai joihin työ voi vaikuttaa, turvallisuusvastuut määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaan. Kaikkien henkilöiden, jotka osallistuvat työhön sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä, on oltava opastettuja työtä koskeviin säädöksiin, vaatimuksiin ja yrityksen ohjeisiin. Nämä ohjeet on kerrattava työn kuluessa, jos työsuoritus on pitkäaikainen tai muuten vaativa. Henkilöiltä pitää vaatia näiden säädösten, vaatimusten ja ohjeiden noudattamista. Henkilöstön vaatteiden pitää olla kuhunkin työhön sopivia. Tämä voi sisältää vartalonmukaisen vaatetuksen tai lisähenkilönsuojaimien käytön. Ennen kuin työ aloitetaan ja työn aikana työstä vastaavan henkilön on varmistettava, että työssä noudatetaan asiaankuuluvia säädöksiä, vaatimuksia ja ohjeita. Työstä vastaavan henkilön on opastettava kaikkia työhön osallistuvia henkilöitä myös niistä vaaroista, joita henkilöt eivät voi välittömästi havaita. Työtä, johon tarvitaan sähköisen vaaran tai vammojen välttämiseksi teknistä tietoa tai kokemusta, saa tehdä vain henkilö, jolla on riittävästi tietoa ja kokemusta, tai työ on tehtävä tarvittavalla tavalla valvottuna. Kansallisessa lainsäädännössä voi olla vaatimuksia henkilöiden iälle tai kelpoisuusehdoille. Mikäli ammattitaitovaatimuksia ei kansallisesti ole määritelty, voidaan pätevyyden arvioinnissa käyttää seuraavia perusteita: sähköalan perustiedot kokemus sähkötöistä tiedot laitteistosta, jossa työskennellään ja käytännön kokemus tästä työstä käsitys sellaisista vaaratekijöistä, joita voi työn aikana ilmetä ja toimenpiteistä, joita pitää noudattaa kyky tunnistaa kaikissa tilanteissa, onko työn jatkaminen turvallista. Työn vaativuus on arvioitava ennen työn aloittamista niin, että työhön valitaan sopivat ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt tai maallikot. 4.3 Organisaatio Jokaisen sähkölaitteiston käytöstä on vastuussa sähkölaitteiston vastuuhenkilö. Jos käytössä ei ole kansallisia säädöksiä, sovelletaan seuraavaa: Sähkölaitteiston vastuuhenkilö voi olla luonnollinen henkilö omasta organisaatiosta tai kolmannen osapuolen organisaatiosta. Jos henkilö on muusta organisaatiosta, on suositeltavaa dokumentoida kirjallisesti nimitys, henkilön vastuulle kuuluva laitteiston osa ja nimityksen aikajakso. Sähkölaitteiston vastuuhenkilö voi siirtää osan tehtävistään muille henkilöille. Suositellaan että tämä dokumentoidaan. Jos toimenpiteitä tehdään samaan aikaan useassa laitteistossa, kaikkien sähkölaitteiston käytöstä vastaavien henkilöiden pitää valvoa omaa osaansa sähkölaitteistosta antamalla valtuutuksen työstä vastaavalle henkilölle. Sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö voi tarvittaessa siirtää osan tehtävistään muille henkilöille. Sähkölaitteiston vastuuhenkilön, sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön ja työstä vastaavan henkilön tehtävät voidaan yhdistää yhden henkilön tehtäväksi.

14 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Jos kaksi tai useampia laitteistoja on yhteydessä toisiinsa, on tärkeää, että laitteiston vastuuhenkilöiden välillä on sopimukset turvallisuuden varmistavasta yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Pääsy paikkoihin, joissa maallikot voivat joutua alttiiksi sähköstä johtuville vaaroille, on oltava rajoitettu. Tilojen lukinnasta ja valvonnan menettelyistä on vastuussa sähkölaitteiston vastuuhenkilö. Kansallisia vaatimuksia on noudatettava. Kustakin työsuorituksesta vastaa työstä vastaava henkilö. Jos työ on jaettu osa-alueisiin, voi olla tarpeen nimetä henkilö, joka on vastuussa osa-alueen turvallisuudesta. Kokonaisuudesta vastaa yksi koordinoiva henkilö. Ennen kuin sähkölaitteistossa aloitetaan työskentely työstä vastaavan henkilön ja sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön pitää sopia sekä työn tekemisen mahdollistavista sähköjärjestelmän järjestelyistä ja niiden muutoksista että sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä tehtävästä työstä. Silloin kun työn suoritus on vaativa, suunnittelu on tehtävä kirjallisesti Ammattihenkilö voi määritellä, miten työ voidaan tehdä turvallisesti helposti hallittavissa laitteistoissa tai laitteiston osissa ja selkeästi ymmärrettävissä tai helposti hallittavissa olosuhteissa a) silloin kun tehdään helposti hallittavia töitä, b) tai kunnossapitotöissä, jotka tehdään noudattaen sovittuja menettelyjä. FI Lisäys Sähkötöiden johtaja määrittelee tilanteet, joissa ammattihenkilö voi suorittaa edellä mainitut tehtävät yksin Työntekijän, joka turvallisuussyistä vastustaa ohjetta tai työn tekemistä, on voitava esittää vastustuksensa välittömästi työstä vastaavalle henkilölle. Työstä vastaavan henkilön on tutkittava asiat ja tarvittaessa neuvoteltava päätöksestä ylemmän esimiehen kanssa. 4.4 Yhteydenpito (tiedonkulku) Yhteydenpitotavoiksi luetaan kaikki ne tavat, joilla tietoja siirretään tai vaihdetaan ihmisten välillä esim. suullisesti (mukaan luettuna puhelin, radiopuhelin ja henkilöiden välinen viestintä), kirjallisesti (mukaan luettuna esim. faksi tai sähköposti) ja visuaalisesti (mukaan luettuna näyttötaulut, varoitustaulut, valot jne.). Sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle on annettava ennen työn aloittamista tiedot sähkölaitteistoon kohdistuvista töistä. Kaiken sähkölaitteiston turvalliseen käyttöön liittyvän tiedonvälityksen pitää tapahtua täsmällisinä ilmoituksina. Tällaisia tietoja ovat esim. verkon järjestelyt, kytkinlaitteiden tila (auki, kiinni, maadoitettu) ja turvalaitteiden sijainti. Jos tiedon välittämiseen on tarpeen käyttää muita välineitä, esimerkiksi radiosignaaleja, tietokoneita, valoja jne., niitä saa käyttää vain kun on varmistettu, että tiedonsiirto on luotettava eikä voi syntyä väärinkäsityksiä eikä anneta vääriä signaaleja. Kaikista ilmoituksista pitää selvitä ilmoituksen antajan nimi ja tarvittaessa sijaintipaikka. Jotta vältetään suullisessa tiedonvälityksessä esiintyvät virheet, pitää vastaanottajan toistaa tiedot takaisin lähettäjälle, jonka pitää vahvistaa tietojen olevan oikein vastaanotettu ja ymmärretty. Työtä ei saa aloittaa eikä sähkölaitteistoa tehdä jälleen jännitteiseksi työn päätyttyä pelkästään merkkien tai ennalta sovitun kellonajan perusteella. Jos työkohteessa olevat henkilöt puhuvat eri kieliä, on ymmärtämisen varmistamiseksi sovittava etukäteen kieli, jota asianomaiset osapuolet ymmärtävät. 4.5 Työalue Työalue pitää määritellä ja merkitä selkeästi. Kaikelle sähkölaitteistossa tai sen läheisyydessä tehtävälle työlle on oltava riittävä työskentelytila sekä kulkureitit ja valaistus. Tarvittaessa turvallinen pääsy työalueelle on merkittävä selkeästi. On ryhdyttävä sopiviin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään henkilöiden vammat, joita aiheuttavat työkohteessa esiintyvät muut vaaratekijät, kuten mekaaniset laitteet, painejärjestelmät tai putoaminen.

15 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Sähköisten kytkin- tai ohjauslaitteiden käyttöpaikoille tai niiden kulku- tai poistumisreiteille tai niiden lähelle ei saa sijoittaa kulkua estäviä esineitä eikä palavia materiaaleja. Palavat materiaalit, joita varastoidaan sähkölaitteiston vieressä tai lähellä on pidettävä etäällä kaikista syttymislähteistä. Opastavia tietoja Korjaus-, asennus- ja huoltotöiden turvallisuudesta on säädetty työturvallisuuslaissa (738/2002) ja sen perusteella annetuissa muissa säädöksissä kuten esim. valtioneuvoston asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta (205/2009). 4.6 Työkalut, varusteet ja laitteet Työkalujen, varusteiden ja laitteiden on täytettävä soveltuvien eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten standardien vaatimukset niiltä osin kuin standardeja on olemassa. Esimerkkejä työkaluista, varusteista ja laitteista ovat: - eristävät saappaat, käsineet ja suojakengät - silmien tai kasvojen suojaimet - päänsuojaimet - sopivat suojavaatteet - eristävät matot, työtasot ja telineet - eristävät joustavat ja jäykät suojamateriaalit - eristetyt ja eristävät työkalut - käyttö- ja ohjaussauvat - lukot, varoituskilvet ja merkit - jännitteen koettimet ja jännitteen ilmaisujärjestelmät - kaapelien paikantamisvälineet - työmaadoitusvälineet - suojukset, liput, tuet. Työkaluja, varusteita ja laitteita pitää käyttää valmistajan tai toimittajan antamien ohjeiden ja/tai opastuksen mukaan. Ohjeiden ja/tai opastuksen pitää olla sillä kielellä tai niillä kielillä, joita maassa käytetään. Työkalujen, varusteiden ja laitteiden, jotka on tarkoitettu tekemään turvalliseksi sähkölaitteiston käyttö ja työskentely sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä, on oltava sopivia tähän käyttöön. Ne on pidettävä käyttökunnossa ja niitä on käytettävä oikein. HUOM. 1 "Pidettävä käyttökunnossa" tarkoittaa määrävälein tehtäviä silmämääräisiä tarkastuksia ja tarvittavia sähköisiä testejä. Näihin kuuluvat myös korjauksen tai muutoksen jälkeen tehtävät työkalujen, varusteiden ja laitteiden sähköisen eheyden ja mekaaniset ominaisuudet varmentavat tarkastukset ja testit. HUOM. 2 Varusteet sisältävät henkilökohtaiset suojavälineet. Kaikki erikoistyökalut, varusteet ja laitteet, joita tarvitaan sähkölaitteiston käytössä tai työssä sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä, on säilytettävä oikein. Kansallinen lisävaatimus Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) edellyttää, että työssä käytettäväksi hankittava työväline täyttää sitä koskevat vaatimukset sen mukaan kuin vaatimuksista erikseen säädetään, tai jos tällaisia säädöksiä ei ole, kyseisen päätöksen vaatimukset. Työväline on pidettävä koko sen käyttöiän ajan riittävän huollon avulla sitä koskevien vaatimusten mukaisena. Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993) edellyttää, että kaikki sähkötöissä käytettävät henkilönsuojaimet, mukaan luettuna suojavaatetus ja niiden lisävarusteet ovat tyyppitarkastettuja. Suojaimet on varustettava CE-merkillä ja muilla tarvittavilla merkinnöillä mm. merkinnällä vastaavasta käyttöjännitteestä. Työnantajan on valittava tarvittavat suojaimet arvioimalla etukäteen työssä esiintyvät vaarat valtioneuvoston päätöksen henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993) mukaisesti. Esimerkiksi työskentelyolosuhteissa, joissa lähellä olevien jännitteisten osien ja oikosulkuvirran takia valokaari voi aiheuttaa vaatteiden syttymisen, on käytettävä henkilönsuojaimena tulelta ja kuumuudelta suojaavaa

16 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) suojavaatetusta. Suojavaatetuksen pitää olla standardin SFS-EN ISO Suojavaatetus. Kuumuudelta ja tulelta suojaava vaatetus tai standardin EN Live working. Protective clothing against the thermal hazards of an electric arc. Part 1: Test methods. Method 2: Determination of arc protection class of material and clothing by using a constrained and directed arc (box test) mukainen. Suojauksen parantamiseksi suositellaan suojavaatteiden alla ihoa vasten käytettäväksi vaatetusta, joka ei ole helposti sulavaa synteettistä materiaalia. Suojaimissa tulee olla suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet. Suojaimien huolto ja kunnossapito sekä tarvittavat testaukset on tehtävä suojaimen mukana tulevan käyttöohjeen mukaisesti. Käyttöohjeiden vastainen käyttö ja huolto voi aiheuttaa suojaimien tehon heikkenemisen. Jännitetöissä ja jännitteiseen osaan kohdistuvissa toimenpiteissä käytettävien työvälineiden vaatimukset ovat kohdassa ja liitteessä Y. 4.7 Piirustukset ja asiakirjat Sähkölaitteistoista on oltava käytettävissä ajan tasalla olevat piirustukset ja asiakirjat. 4.8 Kilvet Työn tai käytön aikana esiintyvistä vaaroista on varoitettava tarvittaessa kilvillä. Kilpien pitää täyttää eurooppalaisten, kansallisten tai kansainvälisten standardien vaatimukset niiltä osin kuin standardeja on olemassa. Kansallinen lisävaatimus Kielto- ja varoituskilpien on oltava standardin SFS-EN ISO 7010 periaatteiden mukaisia. Esimerkkejä sähkölaitteistojen käyttöön ja sähkölaitteistoissa tehtävään työhön liittyvistä kielto- ja varoituskilvistä on esitetty liitteessä V. 4.9 Hätätoimenpiteet Sähkölaitteistosta ja sähkötyön turvallisuudesta kokonaisvastuussa olevan henkilön pitää kehittää ja ottaa käyttöön sopivat hätätoimenpiteet sähkötapaturmien ja onnettomuuksien varalta. Joitain ohjeita on annettu kohdassa B.7. Riittävällä määrällä henkilöitä, jotka työskentelevät sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä pitää olla sopiva koulutus ja tiedot, jotta he osaavat antaa ensiapua sähköiskuissa ja/tai palovammojen hoidossa. Suositellaan, että työpaikoilla on olosuhteisiin nähden sopivasti ensiapuohjeita ja -tauluja tai työntekijöille annetaan opasvihkosia tai turvallisuusohjeita. Opastavia tietoja Yksityiskohtaiset vaatimukset ensiapukoulutuksesta on annettu liitteen X kohdassa X.3. 5 Käyttöön liittyvät toimenpiteet 5.1 Yleistä Kohdissa 5.2 ja 5.3 määritellyissä toiminnoissa pitää tarvittaessa käyttää sopivia työkaluja ja varusteita, joilla estetään henkilöihin kohdistuva sähköinen vaara. Näistä toiminnoista on sovittava sähkölaitteiston vastuuhenkilön tai tarvittaessa käytöstä vastaavan henkilön kanssa. Sähkölaitteiston vastuuhenkilölle ja tarvittaessa käytöstä vastaavalle henkilölle pitää tiedottaa, kun sovitut käyttötoimenpiteet on tehty. 5.2 Käyttötoimenpiteet Käyttötoimenpiteillä muutetaan sähkölaitteiston sähköistä tilaa. Käyttötoimenpiteitä on kahdenlaisia: Toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa sähkölaitteiston sähköistä tilaa, käyttää laitetta, kytkeä, erottaa, käynnistää tai pysäyttää laite. Nämä toimenpiteet on tarkoitettu tehtäväksi ilman riskiä niin pitkälle kuin mahdollista.

17 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Laitteiston kytkentä tai erottaminen työskentelyä varten. Käyttötoimenpiteet voidaan tehdä paikallisesti tai kauko-ohjauksella. Kansallinen lisävaatimus Maallikko voi ilman erillistä opastusta tehdä pienoisjännite ja pienjännitelaitteistoissa sellaiset käyttötoimenpiteet, jotka voidaan tehdä laitteiston ollessa kosketussuojattu vähintään standardin SFS-EN mukaisen kotelointiluokan IPXXB (suojattu sormella koskettamiselta) tai IP2X (suojattu 12,5 mm halkaisijaltaan olevan vieraan esineen sisään tunkeutumiselta) mukaisesti. Tällaisia käyttötoimenpiteitä ovat mm. keskuksen erottaminen jännitteettömäksi pääkytkimellä, käyttökytkimen ohjaus, johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan palauttaminen toimintakuntoon sekä vikavirtasuojan testaus käyttäen testipainiketta. Sulakkeiden ja lamppujen vaihtoa käsitellään kohdassa7.4. Opastettu henkilö voi lisäksi tehdä käyttötoimenpiteitä pienjännitelaitteistossa esim. suojareleen palauttamisen toimintakuntoon, jos lähellä olevat jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta esim. seuraavilla tavoilla: jännitteiset osat kosketussuojataan sormien ulottumisalueella ja muiden kehonosien mahdollisella kosketusalueella sivusuunnassa vähintään 100 mm etäisyydelle ja syvyyssuunnassa vähintään 80 mm etäisyydelle, tai jännitteinen osa sijoitetaan laitteeseen niin kapeaan syvennykseen, ettei osaa voi helposti koskettaa tahattomasti, tai käyttämällä edellisten vaihtoehtojen yhdistelmää. Ammattihenkilö saa tehdä käyttötoimenpiteitä myös rakenteissa, joissa käsittelykohteen lähellä olevia jännitteisiä osia ei ole suojattu koskettamiselta, ks. liite X Erottamisen ennen jännitteettömänä tehtävää työtä ja jännitteiseksi kytkennän työn jälkeen kohdan 6.2 mukaisesti saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt Laitteiston sähkönsyötön hätätilanteessa tapahtuvaa katkaisua varten on oltava kansallisten tai paikallisten vaatimusten mukaiset laitteet Sähkön siirto- ja jakeluverkkojen hätäkytkentöjä saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt Jos mitoitusjännitteeltään yli 1 kv laitteistossa maasulkua ei kytketä pois, on ryhdyttävä toimenpiteisiin vikakohdan paikantamiseksi ja henkilöstön suojaamiseksi sopivalla tavalla. HUOM. Sopivat varotoimenpiteet riippuvat laitteiston rakenteesta ja käytetystä tekniikasta. 5.3 Toiminnan tarkistukset Mittaus Tässä eurooppalaisessa standardissa mittaus on määritelty kaikiksi toimenpiteiksi, joilla mitataan sähkölaitteistoihin liittyviä fysikaalisia suureita. Mittauksia saavat tehdä vain ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt tai maallikot ammattihenkilön välittömästi ohjaamana ja valvomana Kun sähkölaitteistoissa tehdään mittauksia, pitää käyttää sopivia ja turvallisia mittalaitteita. Mittalaitteet pitää tarkistaa ennen käyttöä ja tarvittaessa käytön jälkeen Jos on vaara koskettaa paljaita jännitteisiä osia, mittausta tekevien henkilöiden on käytettävä henkilökohtaisia suojavälineitä sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin sähköiskun välttämiseksi ja oikosulkuvirran ja valokaaren vaikutuksia vastaan Tarvittaessa mittauksissa on noudatettava jännitteettömänä työskentelyn (6.2), jännitetyön (6.3) tai jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn (6.4) sääntöjä Testaus Testaus sisältää kaikki toiminnat, joilla tarkistetaan sähkölaitteiston toimintaa tai sen sähköistä, mekaanista tai termistä kuntoa. Testaus sisältää myös toiminnat, joilla kokeillaan esimerkiksi sähköisten suojaja turvapiirien toimiminen. Jos testaus sisältää mittauksia, ne pitää tehdä kohdan mukaisesti. Testauksen

18 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) tekijöiden pitää olla ammattihenkilöitä tai opastettuja henkilöitä. Maallikot saavat tehdä testauksia vain ammattihenkilön valvomana ja ohjaamana. Kansallinen lisävaatimus Maallikko saa tehdä vain sellaisia testauksia, joissa tehdään maallikoille sallittuja toimenpiteitä ks Opastettu henkilö saa tehdä vastaavia testauksia kuin maallikko ja muita testauksia ammattihenkilön valvomana. Lisäksi tähän työhön opastettu henkilö saa tehdä esim. sähkölaitteiden valmistukseen liittyviä testauksia, joiden tekotapa on suunniteltu etukäteen Jännitteettömäksi tehdyn sähkölaitteiston testaus pitää tehdä noudattaen jännitteettömän laitteiston sääntöjä. Jos on välttämätöntä avata tai poistaa työmaadoituslaitteita, on ryhdyttävä sopiviin toimenpiteisiin, joilla ehkäistään laitteiston tuleminen uudelleen jännitteiseksi mistään syötöstä ja ehkäistään henkilöstölle aiheutuva sähköisku Kun testaus tehdään käyttäen normaalia sähkönsyöttöä, sovelletaan kohtien 6.1, 6.3 ja 6.4 soveltuvia vaatimuksia Kun testaus tehdään käyttämällä erityistä ulkopuolista sähkönsyöttöä, on varmistettava, että laitteisto on erotettu kaikista normaaleista sähkönsyötöistä (ks ) laitteisto ei voi tulla uudelleen jännitteiseksi mistään muualta kuin erityisestä ulkopuolisesta sähkönsyötöstä testin aikana noudatetaan kaikkia varotoimia henkilöihin kohdistuvan sähköisen vaaran välttämiseksi erotuskohdissa on riittävät eristysominaisuudet, jotka kestävät samanaikaisesti testijännitteen ja erotuskohdan toisella puolella olevan käyttöjännitteen Vain erikoiskoulutettu ammattitaitoinen henkilökunta saa tehdä tiettyjä esimerkiksi suurjännitelaboratorioissa tehtäviä erityistestejä, joissa on kosketeltavia paljaita jännitteisiä osia. Tarvittaessa pitää käyttää standardin SFS-EN ja tämän standardin luvun 6 mukaisia lisäsuojaustoimenpiteitä Tarkastus Tarkastuksen tarkoitus on varmistaa, että sähkölaitteisto on soveltuvissa standardeissa esitettyjen turvallisuussääntöjen ja teknisten vaatimusten mukainen. Tarkastuksessa voidaan todeta myös laitteiston normaali toiminta. Uudet sähkölaitteistot kuten myös olemassa olevien asennusten muutokset ja laajennukset on tarkastettava ennen kuin ne otetaan käyttöön. Sähkölaitteistot pitää tarkastaa sopivin määrävälein. Määrävälein tehtävien tarkastusten tarkoitus on löytää käyttöönoton jälkeen ilmaantuneet viat, jotka voivat häiritä laitteiston käyttöä tai aiheuttaa vaaraa Tarkastus voi sisältää: silmämääräisen tarkastuksen mittauksen ja/tai testauksen kohtien ja vaatimusten mukaan Tarkastus pitää tehdä käyttäen vertailukohtana vaadittuja sähköpiirustuksia (ks. 4.7) ja määrittelyjä Jos vialliset osat aiheuttavat välittömän vaaran, ne pitää korjata viivytyksettä tai vialliset osat pitää erottaa ja estää jännitteen uudelleenkytkentä Tarkastuksia saavat tehdä ammattihenkilöt, joilla on kokemusta vastaavien asennusten tarkastamisesta. Tarkastuksissa pitää käyttää sopivia välineitä siten, että ehkäistään vaara ja samalla tarvittaessa otetaan huomioon paljaista jännitteisistä osista johtuvat rajoitukset Tarkastuksista on laadittava pöytäkirja. Tarvittavat korjaukset pitää tehdä ja tulokset kirjata kansallisten tai paikallisten vaatimusten mukaisesti. Opastavia tietoja Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä sähkölaitteistojen käyttöönotosta ja käytöstä (517/1996) on esitetty suomalaiset sähkölaitteistojen tarkastusta koskevat vaatimukset.

19 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) 6 Työskentelykäytännöt 6.1 Yleistä Yleiset vaatimukset Ennen minkään työn aloittamista on tehtävä sopiva riskiarviointi ja työhön on sovellettava tarvittavia suojaustoimenpiteitä (ks. myös 4.1). Valtuutuksen työn tekemiseen voi antaa vain käytöstä vastaava henkilö. Valtuutuksen olemassaolo pitää tarkistaa työn keskeytymisen jälkeen lukuun ottamatta lyhyitä taukoja, jolloin ei poistuta työalueelta. Käytöstä vastaavan henkilön riittävien tietojen varmistamiseksi on tärkeää, että työstä vastaava henkilö kertoo hänelle aiotun työn luonteen, tekopaikan ja seuraukset sähkölaitteistolle. Nämä tiedot on hyvä antaa erityisesti vaativissa töissä kirjallisena. Perusperiaatteiden mukaan joko sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön tai työstä vastaavan henkilön on varmistettava, että työtä tekeville henkilöille annetaan täsmälliset ja yksityiskohtaiset ohjeet ennen kuin työ aloitetaan ja työn valmistuttua. Kansallinen lisävaatimus Ennen kuin sähköalan työ tai muu työ sähkölaitteiston läheisyydessä aloitetaan, on selvitettävä luotettavasti sähkölaitteiston rakenne, arvioitava työhön liittyvät vaaratekijät ja ryhdyttävä sähkötyöturvallisuuden kannalta tarvittaviin toimenpiteisiin. Työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja voi antaa luvan työn aloittamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen helposti hallittavissa töissä, helposti hallittavissa laitteistoissa tehtävissä töissä tai sovittuja menettelyjä noudattaen tehtävissä kunnossapitotöissä tai töissä, joissa laitteiston turvallinen tila on havaittavissa esim. työmaadoituksien olemassaolosta, ks. kohdat 4.3.2, ja liite X. Tällaisissa töissä sähkötöiden johtaja tai käytön johtaja voi määritellä toimintatavan esim. kirjallisella pysyväisohjeella. Jännitetöissä noudatetaan kuitenkin liitteen Y mukaisia menettelyjä. Työmenetelmät jaetaan kolmeen erilaiseen käytäntöön: työ jännitteettömänä (ks. 6.2), jännitetyö (ks. 6.3) ja työ jännitteisten osien läheisyydessä (ks. 6.4). Kaikki nämä työmenetelmät perustuvat siihen, että suojaudutaan sähköiskulta ja/tai oikosulun ja valokaaren vaikutuksilta. Lisätietoja valokaaren vaaroista on annettu kohdassa B.6. Jos kohdan 6.2 jännitteettömänä työskentelyn tai kohdan 6.4 jännitteisten osien läheisyydessä työskentelyn vaatimuksia ei voida kokonaisuudessaan täyttää, pitää noudattaa kohdan 6.3 jännitetyötä koskevia vaatimuksia. Työskentelyä varten tarvittava eristystaso pitää varmistaa esimerkiksi käyttämällä yhtenäistä eristysmateriaalia tai säilyttämällä riittävä etäisyys (ks. 6.3 ja 6.4). Taulukko A.1 antaa ohjeita pienimmistä hyväksytyistä etäisyyksistä ilmassa Induktiosta johtuvat erityisvaatimukset Jännitteiset johtimet voivat aiheuttaa varauksia läheisyydessä oleviin johtimiin tai johtaviin osiin. Kun työskennellään sähköjärjestelmissä, jotka voivat varautua induktion vaikutuksesta, pitää kohtien 6.2 ja 6.4 vaatimusten lisäksi ryhtyä erityistoimenpiteisiin (tämä koskee erityisesti työskentelyä ilmajohdoilla): maadoittaminen sopivin välein, jotta voidaan pienentää johtimien ja maan välinen jännite turvalliselle tasolle potentiaalintasauksen käyttö työkohteessa, jolloin voidaan ehkäistä työntekijöiden itsensä kytkeytyminen induktiovirtapiirin osaksi Sääoloja koskeva erityisvaatimukset Työn aloittamista on siirrettävä ja/tai jatkamista rajoitettava, jos esiintyy haitallisia ympäristöoloja esim. salamointia, rankkaa sadetta, sumua, kovaa tuulta jne. Kun nähdään salamointia tai kuullaan ukkosen jyrinää tai havaitaan ukkosen lähestyvän, sähkölaitteiston ukkoselle alttiisiin johtimiin tai suoraan niihin liitettyihin laitteisiin kohdistuva työ pitää lopettaa välittömästi, jos se on vaaran välttämiseksi tarpeellista. Asiasta pitää ilmoittaa käytöstä vastaavalle henkilölle.

20 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Jos työkohteessa on säästä johtuva huono näkyvyys, mitään työtä ei saa aloittaa ja käynnissä olevat työt pitää keskeyttää ja saattaa työkohde turvalliseksi. 6.2 Työskentely jännitteettömänä Yleistä Tässä kohdassa on lueteltu tärkeimmät toimenpiteet viisi turvallisuussääntöä, joilla varmistetaan, että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana. Tämä edellyttää työkohteen tarkkaa määrittelemistä. Kun sähkölaitteisto on määritelty, pitää tehdä seuraavat viisi tärkeää toimenpidettä seuraavassa määritellyssä järjestyksessä, ellei ole perusteltuja syitä toimia muulla tavalla: täydellinen erottaminen jännitteen kytkemisen estäminen laitteiston jännitteettömyyden toteaminen työmaadoittaminen suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta. Valtuutuksen työn aloittamiseen antaa sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö työstä vastaavalle henkilölle. Jokaisen työhön osallistuvan henkilön pitää olla ammattitaitoinen, opastettu tai tällaisen henkilön valvoma Täydellinen erottaminen Se osa sähkölaitteistoa, jossa työ tehdään, on erotettava kaikista syötöistä. Erottaminen pitää tehdä käyttämällä ilmaväliä tai vastaavaa eristystä, jolla varmistetaan, ettei erotuskohta petä sähköisesti. Kansallinen lisävaatimus Jos työkohde on jännitteetön vian tai muun syyn kuin erottamisen seurauksena, työkohdetta ei voida pitää tämän kohdan mukaan jännitteettömänä, vaan kohteeseen pitää suhtautua kuten jännitteiseen osaan. Jos jännitteen kytkeminen voi tapahtua useammasta kuin yhdestä suunnasta, tai jos laitteistossa muuten on monia kytkentämahdollisuuksia, on työkohde tehtävä jännitteettömäksi erityisen huolellisesti erehdysten välttämiseksi. On myös tarkistettava, ettei vaarallista jännitettä tule työkohteeseen takatietä rinnankäyvien muuntajien kautta eikä esim. varavoimalaitteiston, aurinkosähköjärjestelmän, UPS-laitteiston, kestomagneettimoottorien pyörimisestä johtuvan jännitteen, syötönvaihtoautomatiikan tai omakäyttökeskuksen tilapäissyötön eikä ohjaus-, mittaus- tms. apuvirtapiirien välityksellä. Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä, poistamalla sulakkeet tai muulla luotettavalla tavalla. Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen asennonosoitus tai sen toimiminen on todettava muulla tavoin luotettavasti. Erottamiseen käytettävän kytkinlaitteen avausvälin suuruus ja asennonosoituksen luotettavuus riippuvat kytkinlaitteen rakenteesta. Erottamiseen voidaan käyttää kytkinlaitetta, jossa on näkyvä avausväli tai jonka mekaaninen asennonosoitus on laitestandardin mukaan luotettava. Vanhojen rakennestandardien mukaisten johdonsuojakatkaisijoiden ja vikavirtasuojien soveltuvuutta erottamiseen ei ole testattu, mutta johdonsuojakatkaisijoita ja vikavirtasuojia voidaan käyttää yksittäisen ryhmäjohdon erottamiseen, jos ennen erottamista tarkastetaan silmämääräisesti ja kokeilemalla johdonsuojakatkaisijan tai vikavirtasuojan kunto, ja ryhmän jännitteettömyys varmistetaan kohdan mukaisesti ennen työn aloittamista Jännitteen kytkemisen estäminen Kaikki sähkölaitteiston erottamiseen jännitteettömänä työskentelyä varten käytetyt kytkinlaitteet pitää varmistaa uudelleenkytkennän estämiseksi mieluimmin lukitsemalla käyttömekanismi. Jos lukituslaitteita ei ole käytettävissä, pitää käyttää vastaavia vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä uudelleenkytkennän estämiseksi. Jos kytkinlaitteen käyttö vaatii ulkoista teholähdettä, teholähteen toimiminen pitää estää. Uudelleenkytkentä pitää kieltää sopivilla kilvillä. Kun käytetään kauko-ohjauslaitteita estämään uudelleenkytkentä, laitteiden paikalliskäyttö pitää estää. Kaikkien tähän tarkoitukseen käytettyjen merkinantoja lukitusjärjestelmien pitää olla luotettavia. Sähkölaitteiston osista, joihin jää varaus täydellisen erottamisen ja jännitteen kytkeytymisen estämisen jälkeen esimerkiksi kondensaattorit ja kaapelit, niiden varaus on purettava käyttäen sopivia välineitä.

21 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Kansallinen lisävaatimus Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila siten, ettei lukitusta voida avata ilman avainta tai työkalua. Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Esimerkki tällaisesta kilvestä on esitetty liitteessä V. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy paikallaan työn aikana. Kilvessä on oltava kilven asettajan nimi ja puhelinnumero tai muu yhteystieto sekä asettamispäivämäärä. Sähkön siirto- ja jakeluverkossa virhekytkennät voidaan estää fyysisen lukituksen sijasta käyttämällä suunniteltuja kytkentäohjelmia, joissa annetaan erilliset luvat kuhunkin kytkentätoimenpiteeseen. Kohdan menettelytavat eivät sovellu käytettäväksi pitkäaikaisessa käytössä asennustyömaiden keskeneräisiin sähköasennuksiin ja purkutöihin, joissa kosketussuojaus jää puutteelliseksi. Keskeneräisen asennuksen turvallisuus on varmistettava jättämällä se kytkemättä jännitteiseen tai käyttötoimenpiteillä jännitteisiksi kytkettävissä olevaan sähkökeskukseen. Purettavien asennusten syöttö irrotetaan syöttävästä keskuksesta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luotettavaa kosketussuojaa kuten rasiointia tai muuta vastaavaa Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen Yleistä Käyttöjännitteen poissaolo pitää todeta sähkölaitteiston kaikista vaiheista tai navoista työalueella tai niin lähellä työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Erotettujen osien tila on varmistettava paikallisissa ohjeissa määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti. Nämä ohjeet sisältävät esimerkiksi jännitteenkoettimien tai laitteeseen sisäänrakennettujen jännitteenilmaisujärjestelmien ja/tai erillisten jännitteenilmaisujärjestelmien käytön. Erillisten jännitteenkoettimien ja jännitteenilmaisujärjestelmien toiminta pitää kokeilla välittömästi ennen käyttöä ja jos mahdollista myös käytön jälkeen. Jos kyseessä on kaapeleilla liitetyt sähkölaitteistot, ja jännitteettömiä kaapeleita ei voida varmasti tunnistaa työkohteessa, on käytettävä muita vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi. Nämä voivat sisältää sopivien kaapelin katkaisu- tai lävistyslaitteiden käytön. Käyttöjännitteen poissaolo pitää aina todeta ennen työn aloittamista. Jos käytetään jännitteenkoettimia tai jännitteenilmaisujärjestelmiä, niiden pitää olla standardien EN , EN , EN tai EN mukaisia. Opastavia tietoja Pienjännitteellä luotettavana tapana todeta jännitteettömyys pidetään sopivan kaksinapaisen jännitteenkoettimen tai jännitemittarin (yleismittarin) käyttöä. Jännitteettömyys pitää varmistaa vaiheiden väliltä, vaiheiden ja maan väliltä ja myös nollan ja maan väliltä. Suurjännitteellä voidaan käyttää standardin mukaisten jännitteisen osan kosketukseen perustuvien jännitteenkoettimien lisäksi sähkötöiden johtajan hyväksymän ohjeistuksen mukaan myös luotettavaksi todettuja ilman kosketusta toimivia jännitteenkoettimia. On huomattava, että suurjännitteellä jännitteenkoetin ilmaisee käyttöjännitteen (järjestelmän normaalitilassa esiintyvän jännitteen) olemassaolon ja on tarkoitettu käytettäväksi sen varmistamiseen, että kohde voidaan työmaadoittaa. Jännitteenkoetin ei yleensä ilmaise varausjännitteitä eikä takaa täyttä jännitteettömyyttä. Suurjännitelaitteistoissa pitää aina tehdä työmaadoitus laitteiston jännitteettömyyden varmistamiseksi ennen kuin asennukseen kosketetaan. Jos työ keskeytetään ja poistutaan työkohteesta siten, että työkohdetta ei voida valvoa itse tai työtä tekevän työryhmän toimesta, jännitteettömyys on todettava uudelleen ennen kuin työ aloitetaan. Jännitteettömyyden toteamista uudelleen ei kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että työkohde on työmaadoitettu Erityissovellus Kun sähkölaitteiston jännitteettömyyden varmistamiseen käytetään kauko-ohjattuja oikosulkemiseen soveltuvia maadoituskytkimiä, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituskytkimen kytkentäasennosta. Jos tätä maadoituskytkintä käytetään paikallisesti ja jos maadoituskytkimen toiminta voidaan havaita silmämääräisesti, on varmistettava kytkimen kaikkien johtimien maadoittuminen.

22 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Suurjänniteasennusten maadoituskytkimien on täytettävä standardien EN ja EN vaatimukset Työmaadoittaminen Yleistä Suurjännitelaitteistoissa ja eräissä pienjännitelaitteistoissa (ks ) pitää työmaadoittaa (maadoittaa ja oikosulkea) kaikki osat, joissa työskennellään. Työmaadoituslaitteet pitää kytkeä ensin maadoituspisteeseen ja sen jälkeen maadoitettaviin osiin. Laitteet poistetaan päinvastaisessa järjestyksessä. Työmaadoituslaitteiden pitää olla aina kun mahdollista nähtävissä työpisteestä. Muulloin työmaadoitus pitää asentaa niin lähelle työkohdetta kuin kohtuudella on mahdollista. Jos työn aikana joudutaan johtimia erottamaan (katkaisemaan) tai liittämään ja syntyy vaarallisia potentiaalieroja, potentiaalierot tulee estää ennen johtimien katkaisua tai liittämistä yhdistämällä ja/tai työmaadoittamalla johtimet työkohteessa. Työmaadoituslaitteiden ja -välineiden pitää täyttää standardin EN tai EN vaatimukset. Kaikissa tapauksissa on varmistettava että työmaadoituslaitteet tai -välineet ja yhdistämiseen käytettävät kaapelit ja liittimet ovat tarkoituksenmukaisia ja sopivia käyttökohteen vikavirtojen arvoihin. Työmaadoitusvälineiden luotettava kiinnipysyminen työn aikana on varmistettava. Jos mittauksen tai testauksen aikana maadoitukset irrotetaan, on ryhdyttävä lisä- tai vaihtoehtoisiin erikoistoimenpiteisiin vaaran välttämiseksi. Kun sähkölaitteiston työmaadoittamiseen käytetään kauko-ohjattuja oikosulkemiseen soveltuvia maadoituskytkimiä, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen kytkentäasennosta. Jos tätä maadoituskytkintä käytetään paikallisesti ja jos maadoituskytkimen toiminta voidaan havaita silmämääräisesti, on varmistettava kytkimen kaikkien johtimien maadoittuminen. Kansallinen lisävaatimus Työmaadoittamisella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai virhetoiminnan takia tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia. Vaarallisen jännitteen voi aiheuttaa normaalin kytkentätilanteen lisäksi mm. laitteistoon liittyvät generaattorit ja ohjausjännitteet sekä rinnakkaiset ja risteävät johdot. Näissä erikoistilanteissa työmaadoituksien tarpeellisuus on selvitettävä erikseen sekä suur- että pienjännitteellä. Ennen työmaadoittamista on työmaadoitettavan laitteiston osan jännitteettömyys varmistettava kohdan mukaisesti. Jos työmaadoittaminen tehdään suljettua rakennetta olevan kojeiston maadoituskytkimellä tai muulla tavalla, jonka käyttäminen on vaaratonta silloinkin kun laitteistossa on käyttöjännite, ei jännitteettömyyttä tarvitse todeta jännitteenkoettimella. Tässäkin tapauksessa jännitteettömyys pitää todeta esim. kojeiston jännitteenilmaisimilla. Työmaadoittaminen on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai kytkinlaitteen avautuminen tee työmaadoitusta tehottomaksi. Opastavia tietoja Työmaadoittaminen tehdään kiinteästi asennetuilla työmaadoituslaitteilla (maadoituskytkimillä) silloin, kun ne ovat käytettävissä. Jos kiinteitä laitteita ei ole käytettävissä työmaadoittaminen voidaan tehdä siirrettävillä työmaadoitusvälineillä, joita koskee standardi SFS-EN Siirrettävät työmaadoitusvälineet on kiinnitettävä kojeistossa standardin SFS 3742 mukaisiin maadoituskiinnikkeisiin tai muihin sopiviin kiinnityskohtiin ja koko asennuksen on kestettävä esiintyvät vikavirrat. Jos virrankestävyyden takia kaksi siirrettävää työmaadoitusvälinettä joudutaan kytkemään rinnan, on otettava huomioon seuraavat vaatimukset: johtimien poikkipinnan, pituuden ja liitäntäosien on oltava samanlaisia molemmissa välineissä samaan johtimeen tulevat maadoituskiinnikkeet tai kiinnityskohdat saavat olla enintään 100 mm etäisyydellä toisistaan sallittu virta on enintään 1,6 kertaa yhden välineen kestävyys.

23 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Työmaadoittamiseen käytetään ensisijaisesti kiinteää maadoituselektrodia, suoja- tai PEN-johdinta, maan sisällä olevaa harustankoa tai vastaavaa. Jos kiinteää elektrodia ei voida käyttää, on käytettävä maahan vähintään 0,8 m syvyydelle ulottuvaa putken tai tangon muodostamaa tai muuta vähintään samanarvoista työmaadoituselektrodia. Tilapäiselektrodin välittömässä läheisyydessä oleskelua tulee välttää Pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksia koskevat vaatimukset Pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksissa työmaadoittaminen on tarpeen silloin kun on vaara laitteiston tulosta jännitteiseksi, esimerkiksi: ilmajohdoilla, joita muut johdot risteävät tai joihin nämä sähköisesti vaikuttavat varavoimageneraattoreista. Työskenneltäessä pienjänniteavojohdoilla, kaikki johtimet mukaan luettuna nollajohdin ja esim. tievalaistuksen kytkentä- ja ohjausjohtimet pitää työmaadoittaa mahdollisimman lähellä työaluetta. Kansallinen lisävaatimus Pienjännitelaitteistoissa tulee työmaadoitus tehdä avojohdoilla jakeluverkoissa joihin liittyy generaattorilaitteistoja, joita jakeluverkon haltija ei voi luotettavasti erottaa (ks. SFS : 2012 kohta ) suurivirtaisissa kuten mitoitusvirraltaan yli 1000 A jakokeskuksissa. Jakokeskuksissa työmaadoittamiseen suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteästi asennettua maadoituskytkintä. Pienjännitelaitteistoissa riittää yleensä yksi työkohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä tehty työmaadoitus. Pienjännitelaitteistoissa työmaadoittaminen tehdään yhdistämällä äärijohtimet toisiinsa ja PEN-johtimeen (TN- C-järjestelmä) tai suojajohtimeen (TN-S-järjestelmä tai IT-järjestelmä). Käytettäessä TN-S-järjestelmän keskuksen syötössä nelinapaisia myös nollajohtimen kytkeviä kytkinlaitteita on myös nollajohdin yhdistettävä työmaadoitukseen (suojajohtimeen). Pienoisjännitteillä (ELV) ei tarvitse tehdä työmaadoitusta, ellei järjestelmän oikosulkuvirta ole niin suuri, että siitä aiheutuu vaaraa Suurjänniteasennusten vaatimukset Paljaiden ilmajohtojen ja paljaiden johtimien työmaadoittaminen pitää tehdä työalueeseen nähden kaikilla suunnilla kaikissa tulevissa johtimissa. Vähintään yhden työmaadoituslaitteen tai välineen pitää olla nähtävissä työalueelta. Näihin sääntöihin on seuraavat poikkeukset: töissä, joissa johtimia ei katkaista työn aikana, hyväksytään yhden työmaadoitusvälineen tai -laitteen käyttö työalueella mikäli työmaadoitusvälineitä tai -laitteita ei voi nähdä työalueelta, työkohteeseen pitää asentaa paikallinen työmaadoituslaite tai -väline tai merkitä työmaadoitettu kohde tai muulla tavalla ilmaista työmaadoitettu kohde. Kansallinen lisävaatimus Työmaadoituksen näkymistä työalueelle ei kuitenkaan edellytetä, kun kyseessä on yhdestä suunnasta syötetty haarajohto. Tässä tapauksessa riittää, että oikosulun kestävä työmaadoitus tehdään erotuskohdan läheisyydessä. Kun työ kohdistuu vain yhteen ilmajohdon johtimeen, työalueella ei vaadita kaikkien vaiheiden oikosulkemista edellyttäen, että seuraavat vaatimukset täytetään: kaikki erotuskohdat on työmaadoitettu kohdan mukaisesti työn kohteena oleva johdin ja kaikki johtavat osat työalueella on yhdistetty ja maadoitettu sopivilla laitteilla tai välineillä maadoitettu johdin, työalue ja työn tekijä ovat vähintään etäisyyden D L (ks. kuvat 1 ja 2) päässä saman virtapiirin muista johtimista.

24 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Eristetyillä ilmajohdoilla, kaapeleilla ja muilla eristetyillä johtimilla työmaadoitus tehdään paljaisiin osiin laitteiston erotuskohdissa tai mahdollisimman lähellä näitä pisteitä työalueen kaikilla syöttösuunnilla. Kansallinen lisävaatimus Työmaadoituksen suorittaminen verkossa pitää määritellä etukäteen tehdyn riskienarvioinnin perusteella. Työmaadoitus tarvitaan myös johdon rakentamisen aikana silloin, kun sähkö- tai magneettikentän välityksellä siirtyvä jännite voi aiheuttaa vaaran. Jos työkohteena oleva johto on lähellä vähintään 110 kv suurjänniteilmajohtoa pitkän matkaa, työmaadoituksen etäisyys työkohteesta saa tämän takia olla korkeintaan 1 km Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta Jos työalueen lähellä on sähkölaitteiston osia, joita ei voi tehdä jännitteettömäksi, on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin sähköstä aiheutuvan vaaran välttämiseksi. Toimenpiteet on esitetty yksityiskohtaisesti kohdassa "työskentely jännitteisten osien läheisyydessä" (ks. kohta 6.4) Lupa työn aloittamiseen Välttämätön edellytys työn aloittamiselle on sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilö antama valtuutus. Aloitusluvan työn tekijöille voi antaa vain työstä vastaava henkilö vasta sen jälkeen, kun kohdissa yksityiskohtaisesti esitetyt toimenpiteet on tehty. Suurjännitetyössä tulisi normaalisti käyttää väärinymmärrysten välttämiseksi määrätyn muotoisia yksityiskohtaisia kirjallisia ohjeita erottamisesta ja tarvittaessa maadoittamisesta (ns. kytkentäohjelma). Kansallinen lisävaatimus Luvan yksittäisen työn aloittamiseen voi antaa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja. Jos samalla jännitteettömäksi saatetulla työalueella työtä tekemässä on useita työryhmiä, valtuutuksen työn aloittamiseen kunkin työryhmän työnaikaisen sähköturvallisuuden valvojalle voi antaa vain yksi koko työaluetta valvova käytöstä vastaava henkilö Kytkentä jännitteiseksi työn jälkeen Kun työ on saatu valmiiksi ja tarkastettu, henkilöille joita ei enää tarvita työkohteessa, on ilmoitettava työn olevan valmis eikä työn tekeminen ole enää sallittua ja ylimääräisten henkilöiden on poistuttava. Kaikki työn aikana käytetyt työkalut, varusteet ja kojeet pitää poistaa. Vasta tämän jälkeen voidaan käynnistää toimenpiteet jännitteen kytkemiseksi uudelleen. Kaikki työalueella olevat maadoitus- ja suojalaitteet tai -välineet pitää poistaa. Aloittaen työalueesta ja edeten ulospäin, kaikki sähkölaitteistossa käytetyt maadoituslaitteet ja -välineet pitää poistaa ja kaikki lukot tai muut uudelleenkytkentää estävät laitteet pitää myös poistaa. Kaikki kilvet, joita käytettiin työn aikana pitää poistaa. Kansallinen lisävaatimus Luvan yksittäisen työkohteen kytkemiseksi jälleen jännitteiseksi voi antaa työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja. Jos työtä suorittamassa on useita työryhmiä, työmaadoitukset saa poistaa vain yhden koko työaluetta valvovan käytöstä vastaavan henkilön luvalla. Sen jälkeen, kun on poistettu joku toimenpiteistä, joilla sähkölaitteisto on tehty turvalliseksi, tätä sähkölaitteiston osaa pidetään jännitteisenä. Kun työstä vastaava henkilö on varmistunut työn valmistumisesta ja siitä, että työkohteeseen voidaan kytkeä jännite, hänen tulee tehdä tästä ilmoitus käytöstä vastaavalle henkilölle. Ilmoitus sisältää tiedon työn valmistumisesta ja siitä, että sähkölaitteistoon voidaan kytkeä jännite.

25 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) 6.3 Jännitetyö Yleistä Jännitetyötä saa tehdä kansallisten vaatimusten ja käytäntöjen mukaisesti. Kohdan 6.3 vaatimukset eivät välttämättä sovellu eräisiin toimintoihin kuten jännitteettömyyden toteamiseen, työmaadoitusvälineiden käyttöön jne. Kansallinen lisävaatimus Jännitetyössä noudatetaan Suomessa EN standardin vaatimusten lisäksi Suomessa käytössä olevia vaatimuksia, joita on esitetty velvoittavassa liitteessä Y. Jos EN-standardin vaatimukset ja kansalliset vaatimukset ovat ristiriidassa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia vaatimuksia Jännitetyön tekemisen aikana työntekijät ovat kosketuksessa paljaiden jännitteisten osien kanssa tai ulottuvat jännitetyöalueelle joko kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla. Suositellut minimietäisyyden ilmassa arvot, jotka määrittelevät jännitetyöalueen D L ulkoreunan, on esitetty liitteen A taulukossa A. Kansallinen lisävaatimus Suomessa käytettävät etäisyyden arvot on esitetty liitteen Y taulukossa Y Jännitetyö voidaan toteuttaa vasta kun on poistettu palo- ja räjähdysvaara (ks. B.4 ja B.5) On huolehdittava siitä, että työn tekijällä on vakaa työskentelypaikka, joka jättää molemmat kädet vapaiksi Henkilöiden pitää käyttää riittäviä ja sopivan kokoisia henkilönsuojaimia, eikä heillä saa olla metallisia esineitä kuten koruja, jos tästä voi aiheutua vaaraa Jännitetyössä pitää käyttää suojausmenetelmiä, joilla estetään sähköisku ja oikosulku. Kaikki eri potentiaalit (jännitteet) työalueen ympäristössä pitää ottaa huomioon. Työn laadusta riippuen tällaisissa oloissa työskentelevien henkilöiden pitää olla opastettuja tai ammattitaitoisia ja lisäksi heillä pitää olla erikoiskoulutus tehtäviinsä. Jännitetyö vaatii kohdan mukaisesti erityismenettelyjen soveltamista. Työkalujen, kojeiden ja laitteiden pitämisestä hyvässä toimintakunnossa ja tarkastamista ennen jännitetyötä on oltava ohjeet (ks ). Ympäristön olosuhteet (ks ) kuten kosteus ja ilmanpaine voivat vaikuttaa jännitetyön tekemiseen. Näistä johtuvat rajoitukset on määriteltävä Koulutus ja pätevyys Ammattihenkilöille tai opastetuille henkilöille on järjestettävä erityinen koulutusohjelma, jonka avulla he saavuttavat ja pystyvät säilyttämään valmiuden tehdä jännitetyötä. Tämän ohjelman pitää sisältää jännitetyön erikoisvaatimusten opettamisen ja sen pitää perustua teoreettiseen koulutukseen ja käytännön harjoitteluun. Koulutuksen ja harjoittelun pitää vastata töitä, joita koulutuksen jälkeen tehdään, tai jos itse työ on erilaista, koulutuksen pitää perustua samoihin periaatteisiin. Hyväksytysti suoritetusta koulutuksesta tulee antaa osallistujalle todistus, jossa vahvistetaan koulutuksen sisältö ja taso. Valmius tehdä eritasoisia jännitetöitä voidaan osoittaa jännitetyötodistuksella Henkilöiden pätevyyden ylläpitäminen Valmius tehdä jännitetöitä turvallisesti pitää säilyttää tekemällä käytännössä jännitetöitä tai uudella koulutuksella tai kertauskoulutuksella. Jännitetyötodistus suositellaan tarkistettavaksi tarvittaessa henkilön kykyjä vastaavaksi (ks. B.2.1).

26 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Työmenetelmät Yleistä Nykyisin on olemassa kolme yleisesti hyväksyttyä jännitetyömenetelmää riippuen työskentelyetäisyydestä ja toimenpiteistä, joilla estetään sähköiskun ja oikosulun syntyminen Sauvamenetelmä Työskentely turvallisella etäisyydellä Jännitetyömenetelmä, jossa työntekijä pysyy määrätyllä etäisyydellä jännitteisistä osista ja tekee työnsä käyttäen eristäviä sauvoja Eristävien käsineiden käytön menetelmä Jännitetyömenetelmä, jossa työntekijän kädet on suojattu sähköisesti eristävillä käsineillä ja mahdollisesti eristävillä hihoilla. Työntekijä tekee työn suorassa mekaanisessa kosketuksessa jännitteisiin osiin. Pienjännitelaitteistoissa tehtävissä jännitetöissä eristävien käsineiden käyttö ei poista tarvetta käyttää eristäviä tai eristettyjä käsityökaluja sekä sopivaa eristystä maasta Jännitetyö kohteen potentiaalissa Jännitetyömenetelmä, jossa henkilö tekee työn sähköisessä kosketuksessa jännitteisiin osiin niin, että hänet on siirretty eristävin välinein kohteen potentiaaliin ja hänet on riittävästi eristetty ympäristöstä Jännitetyön ehdot Jännitetyön ehdoilla määritellään työn vaativuudesta riippuvat menettelyt, joita noudatetaan kohdan mukaisesti. Työn ehdot vahvistavat noudatettavat työn menettelytavat ottaen huomioon valmistelun, käytettävät erityiset työkalut ja varusteet. Jännitetyön ehdot voivat sisältää yhden tai useampia seuraavista tekijöistä: henkilöiden kuten sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön, työstä vastaavan henkilön ja työntekijöiden tehtävien ja vastuiden kuvaus toimenpiteet kuten katkaisijoiden automaattisen jälleenkytkennän estäminen, joihin pitää ryhtyä työalueella esiintyvien kytkentäylijännitteiden rajoittamiseksi määritellyt työskentelyetäisyydet henkilöille ja työn aikana käytetyille johtaville työvälineille. Etäisyydet perustuvat vaihejännitteeseen, mutta ne pitää antaa myös kahden vaiheen väliselle jännitteelle ja vaaditun eristystason mukaisesti (ks. B.2.2) Työkalut, laitteet ja välineet Kohdan 4.6 vaatimusten lisäksi pitää määritellä työkalujen, laitteiden ja välineiden ominaisuudet, käyttö, säilytys, huolto, kuljetus ja tarkastukset. Työkalujen, laitteiden ja välineiden pitää olla selvästi tunnistettavia. Niistä on oltava valmistajan antamat käyttöohjeet. Joissain tapauksissa kansalliset säädökset vaativat työkalujen, laitteiden ja välineiden määrittelyt tehtäväksi kirjallisessa muodossa, teknisessä tietolomakkeessa. Näitä käytetään varmistamaan määritelty laatutaso. Vaikka kansallisesti ei vaadita jännitetyövälineistä teknistä tietolomaketta, sellainen suositellaan tehtäväksi kaikille suurjännitteellä käytettäville työkaluille, laitteille ja välineille Ympäristöolosuhteet Epäedullisissa ympäristöolosuhteissa jännitetyön tekoa pitää rajoittaa. Rajoitukset perustuvat eristysominaisuuksien huononemiseen sekä alentuneeseen näkyvyyteen ja työntekijän heikentyneisiin liikkumismahdollisuuksiin. Ulkona tehtävissä töissä on vaaran välttämiseksi tarvittaessa otettava huomioon säätilat kuten sade, tiheä sumu, ukkonen, myrskyinen tuuli, suolamyrsky ja erittäin alhainen lämpötila (ks. B.3). Jännitetyö on kielletty tai

27 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) se pitää keskeyttää, jos on kova sade, huono näkyvyys tai jos työntekijät eivät voi helposti liikuttaa työkaluja. Ukkosen esiintyessä jännitetyötä ei saa aloittaa tai se pitää keskeyttää. Sisällä tehtävissä töissä säätiloja ei tarvitse ottaa huomioon edellyttäen, että liittyvistä ulkoasennuksista todennäköisesti ei tule ylijännitteitä ja näkyvyys työalueella on riittävä. Muut tekijät kuten korkeus merenpinnasta, epäsuotuisa ympäristö ja erityisesti suurjännitelaitteistoissa tai niiden lähellä tehtävien töiden osalta likaantuminen pitää ottaa huomioon, jos ne huonontavat työkalujen ja laitteiden eristyksen tasoa. Kun ympäristöolosuhteet vaativat työn keskeyttämistä, henkilöiden pitää poistua sähkölaitteiston luota sekä jättää asennus ja kaikki asennetut eristävät ja eristetyt välineet turvalliseen tilaan. Heidän pitää myös poistua työalueelta turvallisella tavalla. Ennen kuin keskeytetty työ aloitetaan uudelleen, heidän on varmistettava, että eristävät osat ovat puhtaita ja vahingoittumattomia. Jos eristävät osat pitää puhdistaa, käytettävä puhdistustapa pitää määritellä ja toteuttaa Työn organisointi Työhön valmistautuminen Mikäli käytettävän jännitetyömenetelmän turvallisuudesta ei olla täysin varmoja, tulee turvallisuus varmistaa etukäteen tehtävillä kokeilla. Työn turvallista valmistelua varten pitää selvittää kaikki sähkön aiheuttamat ja muut vaarat. Vaativissa jännitetöissä tämä valmistelu pitää tehdä ennakolta kirjallisesti Sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön tehtävät Valmistelun tuloksena sähkölaitteisto tai se laitteiston osa, jossa työ tehdään, on saatettava ja pidettävä määritellyssä tilassa. Tämä voi edellyttää automaattisten jälleenkytkentöjen estämisen ja/tai relesuojauksen asettelujen muuttamisen. Kohde, jossa automaattinen jälleenkytkentä on estetty, pitäisi tunnistaa ja suositellaan lisättäväksi varoitus käynnissä olevasta jännitetyöstä. Työn vaativuuden mukaan pitää käyttää suoria tiedonsiirtoyhteyksiä työalueen ja vastaavan valvontapaikan välillä Työstä vastaavan henkilön tehtävät Työstä vastaavan henkilön pitää selvittää sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle tiedot työstä ja työkohteen sijainnista, jossa työ tehdään. Ennen töiden aloittamista työntekijöille on selvitettävä työn sisältö, turvallisuustoimenpiteet, jokaisen henkilön tehtävät sekä käytettävät työkalut ja laitteet. Valvonnan tason pitää vastata työn vaativuutta ja/tai jännitetasoa. Työstä vastaava henkilö harkitsee työn aikana työalueen ympäristöolosuhteiden vaikutukset ja ottaa ne huomioon. Luvan työn aloittamiseen työntekijöille saa antaa vain työstä vastaava henkilö. Työn lopussa työstä vastaava henkilö tiedottaa sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle vaaditulla tavalla. Jos työ on keskeytetty, on ryhdyttävä sopiviin turvatoimenpiteisiin ja tehtävä ilmoitus sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle Erityisvaatimukset pienoisjännitelaitteistoille SELV-laitteistoissa työ jännitteisissä osissa on sallittua ilman kosketussuojausta, mutta on ryhdyttävä toimenpiteisiin oikosuluilta suojaamiseksi. PELV- ja FELV-laitteistoissa työ jännitteisissä osissa pitää tehdä kansallisten vaatimusten mukaisesti, tai niiden puuttuessa kohdan mukaisesti.

28 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Erityisvaatimukset pienjännitelaitteistoille Oikosulku- ja ylikuormitussuojatuissa pienjänniteasennuksissa (normaalisti korkeintaan 1000 V vaihtojännitteellä tai 1500 V tasajännitteellä) ainoat vaatimukset ovat läheisyydessä olevien jännitteisten osien suojaaminen eristävillä suojilla, eristävien tai eristettyjen työkalujen käyttö ja työntekijöiden riittävä henkilökohtainen suojavarustus. Työalueen laajuudesta riippuen valvontaa ei aina tarvita, mutta työskennellessään yksin työntekijän pitää pystyä arvioimaan ja hallitsemaan työn riskejä. Kun oikosulkuvirta voi olla vaarallisen suuri, noudatetaan jännitetyön yleisiä vaatimuksia ( ) Erityisvaatimukset suurjännitelaitteistoille Työmenetelmien ja työkalujen sopivuudesta työkohteen laitteistoon tulee varmistua. Työkalujen ja välineiden sähköiset ja mekaaniset ominaisuudet tulee varmistaa laitetiedoista ja standardeista ottaen huomioon työkohteen olosuhteet ja ominaisuudet. Jos työalueen laajuudesta johtuen työstä vastaava henkilö ei voi itse valvoa koko työtä, hänen pitää valtuuttaa toinen henkilö avustamaan. Riskianalyysistä riippuen tämän henkilön pitää olla ammattihenkilö tai avustamaan opastettu henkilö Erityiset työt jännitteisissä osissa Eristimien puhdistamiseen, ruiskuttamiseen, huurrekerrosten poistoon ja vastaaviin töihin on oltava erityiset työohjeet. Työtä tekevien henkilöiden pitää olla ammattitaitoisia tai opastettuja. 6.4 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Yleistä Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä pitää tehdä kansallisten säädösten mukaisesti (katso myös liite A). Kansallinen lisävaatimus Jännitteisten osien lähellä työskentelyssä noudatetaan Suomessa EN standardin vaatimusten lisäksi Suomessa käytössä olevia vaatimuksia, jotka on esitetty velvoittavassa liitteessä Z. Jos EN-standardin vaatimukset ja kansalliset vaatimukset ovat ristiriidassa, noudatetaan Suomessa käytössä olevia kansallisia vaatimuksia Työskentely nimellisjännitteeltään yli 50 V vaihtojännitteisen tai yli 120 V tasajännitteisten osien läheisyydessä on mahdollista vasta, kun on varmistuttu turvallisuustoimenpitein siitä, että jännitteisiä osia ei voida koskea tai joutua jännitetyöalueelle Jännitteisistä osista johtuvan vaaran torjumiseksi, ne voidaan suojata suojilla, suojuksilla, koteloilla tai eristävillä päällyksillä (ks ). Jos näin ei voida menetellä, turvallisuus pitää aikaansaada säilyttämällä paljaisiin jännitteisiin osiin riittävä työskentelyetäisyys, joka on suurempi kuin D L (ks. taulukko A.1), ja tarvittaessa valvomalla työn tekemistä On huolehdittava siitä, että työn tekijällä on vakaa työskentelypaikka, joka jättää molemmat kädet vapaiksi Ennen työn aloittamista, työstä vastaavan henkilön tulee antaa opastusta henkilöstölle, erityisesti sellaisille henkilöille, jotka eivät ole tottuneet työskentelyyn jännitteisten osien läheisyydessä. Opastusta annetaan siitä millaisia turvaetäisyyksiä jännitteisistä osista käytetään ja miten ne säilytetään työn aikana ja tarpeesta jatkuvasti tiedostaa turvallisuus. Työalueen rajat pitää määritellä tarkasti ja selkeästi (ks ) ja on kiinnitettävä huomiota myös epätavallisiin tilanteisiin ja olosuhteisiin. Opastus tulee uusia sopivin väliajoin tai silloin, kun työn turvallisuuteen vaikuttavat olosuhteet muuttuvat Työalue suositellaan merkittäväksi sopivilla suojuksilla, lipuilla, köysillä, valoilla ja kilvillä jne. Viereiset jännitteiset kentät tai kennot pitää myös erottaa selkeästi näkyvillä lisämerkeillä, esimerkiksi oviin kiinnitetyillä varoituskilvillä.

29 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Työntekijän tulee varmistua siitä, ettei hän itse tai työkalut, -välineet tai tarvikkeet ulotu jännitetyöalueelle. Erityisesti tästä on pidettävä huolta silloin, kun käsitellään pitkiä esineitä, kuten esimerkiksi työkaluja, kaapelipäätteitä, putkia, tikkaita jne Suojaus suojilla, suojuksilla, koteloilla tai eristävillä päällyksillä Nämä suojalaitteet pitää valita ja asentaa siten, että ne kestävät riittävän hyvin odotettavissa olevat sähköiset ja mekaaniset rasitukset Kun suojalaitteita asennetaan jännitetyöalueelle, noudatetaan joko jännitteettömänä työskentelyn tai jännitetyön menettelyjä Kun suojalaitteita asennetaan jännitetyöalueen ulkopuolelle, ne on asennettava joko noudattamalla jännitteettömänä työskentelyn menettelyjä tai käyttämällä välineitä, jotka estävät henkilöitä ulottumasta jännitetyöalueelle. Työ on tarvittaessa tehtävä jännitetyönä Kun edellä esitetyt vaatimukset on täytetty, ammattihenkilöt tai opastetut henkilöt tai maallikot voivat työskennellä alueella, joka suojattu suojalaitteilla (alue, joka ilman suojausta oli lähialue) noudattaen normaaleja työskentelykäytäntöjä eikä lisävaatimuksia tarvita. Suojina, suojuksina, koteloina tai eristävinä päällyksinä käytetyt välineet on pidettävä kunnossa ja ne on kiinnitettävä luotettavasti työn ajaksi. Jos näillä välineillä ei saavuteta jännitteisten osien suojausta (pienjännitteellä suojaus jännitteisen osan koskettamiselta vähintään IP2X... tai IPXXB/vastaava suojaus suurjännitteellä on IP3X tai IPXXC), näiden osien läheisyydessä työskenteleviä maallikoita pitää valvoa Suojaus käyttäen turvallista etäisyyttä ja valvontaa Käytettäessä suojausmenetelmänä riittävää työskentelyetäisyyttä jännitteisistä osista ja valvontaa, tämän menetelmän tulee sisältää ainakin: vähintään mitan D L suuruisen turvallisen työskentelyetäisyyden säilyttäminen ottaen huomioon tehtävä työ ja laitteiston nimellisjännite työtä tekeviä nimettyjä henkilöitä koskevat vaatimukset työssä käytettävät työmenetelmät, joilla työn aikana estetään joutuminen jännitetyöalueelle Rakennustyö ja muu työ Vaadittu etäisyys pitää säilyttää koko ajan rakennustyössä ja muussa työssä, kuten telinetöissä nostolaitteilla, rakennuskoneilla ja kuljettimilla tehtävässä työssä asennustyössä kuljetuksissa maalaus- ja saneeraustöissä muitten laitteiden ja rakennuslaitteiden sijoittamisessa. Vaadittu etäisyys pitää säilyttää myös silloin, kun taakkaa käännetään, laitteita kuljetetaan ja nostetaan. Tämä etäisyys mitataan lähimmistä johtimista tai paljaista jännitteisistä osista. Vaadittu etäisyys johdetaan etäisyydestä D V (taulukko A.1) ja lisäetäisyydestä, jolla otetaan huomioon: järjestelmän jännite työn luonne käytettävät laitteet se, että työhön osallistuvat henkilöt ovat maallikoita. Vaadittu etäisyys on oltava vähintään D V ja on vahvasti suositeltavaa, että se on suurempi. Ilmajohdoilla pitää ottaa huomioon johtimien kaikki mahdolliset liikkeet ja työssä käytettävien välineiden liikkeet, paikaltaan siirtymiset, heilahtelut, kiertymiset ja putoamiset.

30 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Töiden ja rakenteiden moninaisuudesta ja erilaisuudesta johtuen tässä eurooppalaisessa standardissa ei anneta suosituksia näistä etäisyyksistä (ks. paikalliset säädökset). FI Lisäys Suomalaiset vaatimukset ja vaaditut etäisyydet on annettu liitteen Z taulukossa Z.2 7 Kunnossapitokäytännöt 7.1 Yleistä Kunnossapidon tarkoitus on pitää sähkölaitteisto vaaditussa kunnossa. Kunnossapito voi koostua "ennakoivasta kunnossapidosta, jota tehdään tavanomaisen käytännön mukaisesti laitteiden rikkoutumisen ehkäisemiseksi ja laitteiden pitämiseksi hyvässä kunnossa tai "korjaavasta kunnossapidosta", joka tehdään rikkoutuneen osan korjaamiseksi tai vaihtamiseksi Kunnossapitotöitä on kahden tyyppisiä: työ, jossa on sähköiskun, oikosulun tai valokaaren vaara, ja johon pitää soveltaa sopivaa työmenetelmää (ks. luku 6) työ, jossa laitteen rakenne tekee mahdolliseksi määrätyn kunnossapidon tekemisen (esim. sulakkeiden tai lamppujen vaihdon) turvallisesti, pitää noudattaa kohdan 7.4 mukaisia menettelyjä, joissa ei tarvitse noudattaa täysin työmenetelmiä Tarvittaessa sovelletaan jännitteettömänä työskentelyn (6.2), jännitetyön (6.3) tai jännitteisten osien lähellä työskentelyn (6.4) vaatimuksia. 7.2 Henkilöstö Sähkölaitteiston käytöstä vastaavan henkilön pitää hyväksyä kaikki sovellettavat kunnossapitokäytännöt. Kansallisia opastavia tietoja Töissä, jotka toistuvat samankaltaisina, voi työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja antaa luvan työn aloittamiseen, keskeyttämiseen ja lopettamiseen, ks. myös kohdat ja 6.1 sekä liite X Kun sähkölaitteiston kunnossapitotoimenpiteitä tehdään: kyseessä oleva laitteiston osa pitää määritellä selkeästi kunnossapitotoimenpiteelle pitää nimetä siitä vastaava henkilö. Tämä henkilö on työstä vastaava henkilö Työtä tekevien henkilöiden pitää olla riittävästi opastettuja tai ammattitaitoisia ts. heidän pitää olla päteviä kyseiseen työhön. Työtä tekevillä henkilöillä pitää olla käytettävissään ja heidän pitää käyttää sopivia työkaluja, mittaus- ja testauslaitteita ja henkilösuojaimia, jotka on pidettävä hyvässä kunnossa Turvallisuuden varmistamiseksi on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla estetään muihin henkilöihin, kotieläimiin ja omaisuuteen kohdistuva vaara. 7.3 Korjaustyö Korjaustyössä voi olla seuraavia vaiheita: vian paikantaminen vian korjaaminen ja/tai komponenttien vaihto laitteiston korjatun osan ottaminen uudelleen käyttöön. Työn eri vaiheissa voi olla tarpeen käyttää erilaisia työmenetelmiä Turvalliset työmenetelmät on määritettävä erityisesti silloin, kun etsitään ja rajataan vikoja jännitteisenä olevasta laitteistosta tai käytetään luvun 5 mukaisia tai lukuun 6 perustuvia testijännitteitä Vikoja poistettaessa tulee noudattaa tämän standardin työmenetelmiä (ks. luku 6).

31 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Ennen jännitteen uudelleen kytkemistä laitteiston korjattuihin osiin, on tehtävä tarvittavat toiminnalliset kokeet, testaukset sekä asettelut. 7.4 Vaihtotyö Sulakkeiden vaihto Sulakkeiden vaihto pitää tehdä yleensä jännitteettömänä, ellei ole sellaista turvallista menettelyä, jonka mukaisesti vaihto voidaan tehdä jännitteellisenä. Maallikko voi vaihtaa sulakkeen pienjännitelaitteistoissa tarkastamatta piirin jännitteettömyyttä, jos sulake on asennettu siten, että kosketussuojaus toteutuu ja oikosulusta ei aiheudu vaaraa. Suurjännitelaitteistoissa sulakkeen vaihdon saa tehdä ammattihenkilö tai opastettu henkilö käyttäen sopivia työmenetelmiä (ks. luku 6). Kansallinen lisävaatimus Sulakkeen vaihtamista pidetään suomalaisten säädösten mukaisena käyttötyönä. Sulakkeen vaihtavan henkilön perehtyneisyysvaatimukset a) Sulakkeet, jotka voi vaihtaa maallikko, joka on riittävästi perehtynyt tai opastettu Henkilö, joka on riittävästi perehtynyt tai opastettu (ks. myös kohta kansallinen lisäys) voi tehdä seuraavia sulakkeen vaihtotöitä: tulppasulakkeen vaihto virrattomana (kuormitus pois kytkettynä) keskuksessa, jossa jännitteisten osien koskettaminen on estetty sähkölaitteiden sisäiseen suojaukseen käytettävät sulakkeet ja pienoisjännitteiset sulakkeet, jotka vaihdetaan laitteen käyttöohjeiden mukaisesti. b) Sulakkeet, jotka voi vaihtaa henkilö, joka on erityisesti opastettu sulakkeiden vaihtamiseen tietyssä käyttöpaikassa Maallikoille sallittujen töiden lisäksi opastettu henkilö saa vaihtaa sulakkeet seuraavantyyppisissä tilanteissa, joissa sähköalan ammattihenkilö on opastanut sulakkeen vaihtamiseen tietyssä paikassa ja tietyissä olosuhteissa kahvasulakkeen vaihto, kun sulake voidaan vaihtaa jännitteettömänä kytkinvarokkeessa tai avaamalla syötön puolella oleva erotuskytkin kahvasulakkeen vaihto jännitteisenä, mutta virrattomana silloin, kun varokkeessa on riittävän korkeat välilevyt varokkeiden välillä sekä varokkeiden ja maadoitettujen osien välillä tai eri vaiheissa olevien varokkeiden etäisyys toisistaan ja maadoitetuista osista on riittävän suuri niin, että sulakkeen aiheuttaman oikosulun vaara on pieni. tulppasulakkeen vaihtaminen luotettavasti (esim. turvakytkimen tai pistokytkimen avulla) virrattomaksi erotetussa moottorilähdössä. Pelkkä kontaktorin, taajuusmuuttajan tai vastaavan avulla tehty virrattomuus ei riitä. Jännitteisen kahvasulakkeen vaihdossa on käytettävä suojahihalla varustettua sulakkeenvaihtokahvaa tai normaalia sulakkeenvaihtokahvaa ja riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä. c) Sulakkeiden vaihdot, jotka voi tehdä vain sähköalan ammattihenkilö Jos sulakkeen vaihtoon liittyy erityisiä riskejä, sulakkeen saa vaihtaa vain sähköalan ammattihenkilö. Tällaisia riskejä on mm. seuraavissa tilanteissa: suurjännitesulakkeen vaihto kahvasulakkeen vaihtaminen paikassa, jossa varokkeen rakenne ei täytä kohdan b) vaatimuksia muut sulakkeen vaihdot, joihin sisältyy erityinen riski. Tällainen on esim. sulakkeen vaihto sellaisessa vanhan rakenteen mukaisessa varokekytkimessä (ns. uuninluukkukytkin), josta kokemuksen mukaan voi aiheutua valokaarivaara. Varokekytkin avataan ja suljetaan noudattaen erityistä työohjetta ja käyttäen riittäviä suojaimia, valokaarelta suojaavaa vaatetusta ja kasvosuojainta sekä riittävän hyvin valokaarta kestävää käsinettä.

32 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) sulakkeen vaihtaminen, joka joudutaan tekemään poikkeuksellisesti virrallisena tilanteissa, joissa virtapiirin saattaminen virrattomaksi on kohtuuttoman vaikeaa, esim. tarvittavilla kytkinlaitteilla on eri haltija kuin vaihdettavilla sulakkeilla. Tällainen tilanne voi olla esim. yleisissä jakeluverkoissa, joissa varokkeen yhteydessä ei ole kytkinlaitteita. Lisäksi on täytettävä seuraavat edellytykset: työtä suorittavan sähköalan ammattihenkilön on oltava erityisesti opastettu tähän työhön kahvasulaketta vaihdettaessa käytetään suojahihalla varustettua vaihtokahvaa sekä kohdan 4.6 mukaista valokaarelta suojaavaa suojavaatetusta ja kasvojensuojainta työhön pitää olla työstä vastaavan henkilön tapauskohtainen tai pysyväismääräyksenä annettu lupa Lamppujen ja tarvikkeiden vaihto Lamppujen ja ulosvedettävien tarvikkeiden kuten sytyttimien vaihto pitäisi tehdä jännitteettömänä kuitenkin tarvittaessa se voidaan riskiarviointiin perustuen tehdä jännitteisenä. Pienjänniteasennuksissa maallikko voi tehdä nämä vaihdot jännitteisenä, jos laitteet ovat kosketussuojattuja (minimi IP2X tai IPXXB). Opastavia tietoja Normaalit lamppujen ja sytyttimien vaihdot voidaan tehdä jännitteisenä vaikka lamppujen vaihdon yhteydessä normaalissa E-tyypin lampunkannassa IPXXB tai IP2X kotelointiluokka ei toteudu. Käyttöolosuhteet esim. tilassa esiintyvä räjähdysvaara voivat kuitenkin edellyttää lamppujen ja sytyttimien vaihtoa vain jännitteettömänä. Muissa tapauksissa ja erityisesti suurjännitelaitteistoissa, vaihto pitää tehdä korjausmenettelyjen mukaisesti (ks. 7.3). Tarvikkeiden, jotka eivät ole ulosvedettäviä, vaihto pitää tehdä luvussa 6 esitettyjen työmenetelmien mukaisesti. Vaihdettavien osien pitää sopia kunnossapidettävään laitteistoon. 7.5 Kunnossapitotyön tilapäinen keskeytys Kunnossapitotyön tilapäisesti keskeytyessä työstä vastaavan henkilön on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, joilla estetään pääsy paljaisiin jännitteisiin osiin ja sähkölaitteiston luvaton käyttö. Tarvittaessa jokaisesta keskeytyksestä on tiedotettava sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle. Opastavia tietoja Yksittäisessä työkohteessa työn keskeyttämisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitukset voi tehdä myös työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja. Kun kunnossapitotyötä jatketaan, on ennen työn aloittamista varmistettava, että turvallisen työn tekemisen edellytykset ovat edelleen voimassa. 7.6 Kunnossapitotyön lopetus Kunnossapitotyön lopussa työstä vastaavan henkilön pitää luovuttaa vastuu laitteiston käytöstä sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle. Kunnossapidetyn laitteiston tila luovutushetkellä pitää tiedottaa sähkölaitteiston käytöstä vastaavalle henkilölle. Opastavia tietoja Yksittäisessä työkohteessa työn lopettamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitukset voi tehdä myös työnaikaisen sähköturvallisuuden valvoja.

33 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62). D L D V D V D L : etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan D V : etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan Paljas jännitteinen osa Jännitetyöalue Lähialue Kuva 1 Työskentelymenettelyihin liittyvät alueet ja etäisyydet D L Jännitetyöalue Paljas jännitteinen osa Eristävän suojuksen ulkoreuna Lähialue D L : etäisyys, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkoreunan D V : etäisyys, joka määrittelee lähialueen ulkoreunan Kuva 2 Jännitetyöalueen ja lähialueen rajoitus käyttämällä eristävää suojusta

34 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62)

35 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Liite A (opastava) Ohjeita eri työskentelykäytännöissä sovellettavista etäisyyksistä A.1 Yleistä Tämän liitteen A tarkoituksena on antaa tämän eurooppalaisen standardin niille käyttäjille, joilla ei ole kansallisia vaatimuksia, ohjeita suositeltavista minimietäisyyksistä sekä jännitetyölle että jännitteisten osien läheisyydessä työskentelylle. Lisäksi opastetaan taulukossa A.1 annettujen tietojen käyttöä. A.2 Jännitetyö Jännitetyöalue on jännitteisiä osia ympäröivä alue. Jännitetyöalueen ulkoreuna on mitattu jännitteisestä osasta. Etäisyys D L ilmoittaa tämän alueen ulkoreunan. Jännitetyötä on kaikki työ, jossa työntekijä tarkoituksellisesti joko koskettaa jännitteistä osaa tai ulottuu kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla tälle alueelle (ks. B.2.2). A.3 Työskentely jännitteisten osien läheisyydessä Lähialue on jännitetyöaluetta ympäröivä alue. Lähialueen ulkoreuna on mitattu jännitteisestä osasta. Etäisyys D V ilmoittaa tämän alueen ulkoreunan. Etäisyys jännitetyöalueen ulkoreunasta lähialueen ulkoreunaan D L riippuu jännitteisten osien jännitetasosta. Läheisyydessä tehtävää työtä on kaikki työ, jossa työntekijä joko on tämän alueen sisällä, tai ulottuu kehonsa osilla tai käsittelemillään työkaluilla, varusteilla tai laitteilla tälle alueelle muttei ulotu jännitetyöalueelle.

36 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Taulukko A.1: Ohjeita etäisyyksille D L ja D V Kansallinen lisävaatimus Suomessa ei noudateta tätä taulukkoa vaan liitteen Y taulukkoa Y.1 ja liitteen Z taulukkoa Z.1. Järjestelmän nimellisjännite U N kv (tehollisarvo) Pienin hyväksyttävä etäisyys ilmassa, joka määrittelee jännitetyöalueen ulkorajan D L mm Etäisyys ilmassa, joka määrittelee lähialueen ulkorajan D V mm < 1 ei kosketusta Arvoja D L ja D V kuvaavat lukuarvot on julkaistu esittämään hallinnollisia minimiarvoja, ottaen huomioon Euroopan maissa käytössä olevat arvot. Jännitteeseen 70 kv saakka: D L :n arvojen vaihteluväli on laaja, koska ergonomiset seikat ovat määrääviä sähköiseen tekijään verrattuna. Tähän taulukkoon on valittu pienimpiä Euroopassa käytössä olevia etäisyyksiä. Yli 70 kv jännitteillä: Sähköinen tekijä on määräävä. Taulukon A.1 mukaiset D L :n arvot on varmistettu IEC mukaisella laskentamenetelmällä. Tasajännitejärjestelmien laskentamenetelmien puuttuessa etäisyyksien D L ja D V arvoja voidaan käyttää myös tasajännitteellä. HUOM. 1 Muille kuin taulukossa oleville jännitteille etäisyydet D L ja D V määritetään lineaarisesti interpoloimalla. HUOM. 2 Taulukon A arvojen tarkoitus on antaa opastusta tulevalle eri maitten väliselle harmonisoinnille. Pienempiä arvoja voidaan kaikesta huolimatta soveltaa tilapäisesti.

37 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Liite B (opastava) Lisätietoja turvalliseen työskentelyyn B.1 Esimerkki tehtävien jaosta B.1.1 Yleinen kaavio Merkinnät a) sähkölaitteiston vastuuhenkilö b) sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö c) työstä vastaava henkilö d) työryhmän jäsen Kuva B.1 Tehtävien jako

38 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) B.1.2 Kotitalous Luokittelu a): Luokittelut b), c) ja d): omistaja sähköalan ammattihenkilö B.1.3 Pieni yritys tai yrittäjä Luokittelu a): Luokittelut b), c) ja d): omistaja (esim. leipuri tai leipomon omistaja) sähköalan ammattihenkilö B.1.4 Suuri tai teollisuusyritys Luokittelu a): Luokittelu b): Luokittelu c): Luokittelu d): työnantaja, johtokunta tai henkilö, jolla on sovittu olevan yleinen vastuu sähkölaitteistosta henkilö, jolle on annettu tehtäväksi toimia sähkölaitteiston käytöstä vastaavana henkilönä oman yrityksen tai ulkopuolisen yrityksen työryhmän vetäjä työryhmän jäsen B.2 Esimerkki jännitetyön soveltamisesta B.2.1 Jännitetyötodistusten tarkistaminen Jos säädösten takia tai osaamisen varmistamiseksi vaaditaan jännitetyötodistuksia, ne pitäisi tarkistaa uudelleen seuraavissa tapauksissa henkilöstön siirtyminen tai johtohenkilöstön vaihtuminen toimintojen muuttuminen pitkä keskeytys jännitetöitten teossa terveydelliset rajoitukset on tullut tietoon ohjeiden vastaista toimintaa tai ohjeet eivät ole sopivia laitteistossa tehdyt merkittävät muutokset (laitteiden tai rakenteen muutos) työskentely- tai kunnossapitokäytäntöjen muutokset. Nämä todistukset suositellaan tarkistettavaksi vähintään kerran vuodessa. B.2.2 Työskentelyetäisyyden laskeminen Laskentaperusteet on esitetty standardissa IEC B.3 Ilmastolliset olosuhteet osana arvioitavia ympäristön olosuhteita Seuraavat ilmastolliset tekijät ovat esimerkkejä arvioitavista ympäristöolosuhteista B.3.1 Sade Sade tarkoittaa vesi-, lumi-, räntä-, rae- tai tihkusadetta tai huurretta. Sadetta pidetään merkityksettömänä, jos se ei vaikeuta työntekijöiden näkyvyyttä. Jos näkyvyys huononee, sadetta pidetään tässä suhteessa merkittävänä. Kun sade on merkittävää ottaen huomioon jännitetaso, laitteistotyyppi ja käytettävä menetelmä, työ pitää keskeyttää.

39 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) B.3.2 Tiheä sumu Sumua pidetään tiheänä, jos se pienentää näkyvyyttä niin paljon, että turvallisuus vaarantuu. Erityisesti tällä on vaikutusta silloin, jos työstä vastaava henkilö ei voi nähdä työryhmän jäseniä ja jännitteisiä osia, joissa tai joiden läheisyydessä työskennellään. Tällaisissa olosuhteissa työ pitää keskeyttää. B.3.3 Ukkonen Ukkosella esiintyy salamointia ja jyrinää. Jos joku työmaan henkilöistä näkee salamoita ja kuulee ukkosen jyrinää, paljaissa johtimissa, ilmajohdoissa ja tällaisiin johtoihin liitetyillä asemien laitteilla tehtävä työ pitää keskeyttää. B.3.4 Vaarallisen voimakas tuuli Tuulta pidetään vaarallisen voimakkaana, jos se estää työntekijää käyttämästä työkalujaan riittävän tarkasti, tällaisessa tapauksessa työ pitää keskeyttää. B.3.5 Suolamyrsky Suolamyrskyllä tarkoitetaan voimakkaita tuulia, jotka tuovat suolapitoista kosteutta mereltä maalle. Eristystasot pienenevät tai syntyy ylilyöntejä, kun myrskyä seuraa sumu tai tihkusade tai kosteustaso lisääntyy huomattavasti. Työ pitää keskeyttää tällaisten tuulten aikana. B.3.6 Erittäin alhainen lämpötila Lämpötilaa pidetään erittäin alhaisena, kun se tekee työkalujen liikuttamisen vaikeaksi ja pienentää materiaalien kestävyyttä. Tällaisissa tapauksissa työ pitää keskeyttää. B.4 Palosuojelu palon torjunta Sähkölaitteiston käytön aikana on otettava huomioon palon syttymisen mahdollisuus. Jos tulipalo syttyy, vaaralliset tai vaarassa olevat sähkölaitteiston osat pitää kytkeä jännitteettömäksi, ellei niiden tarvitse olla jännitteisiä palon sammuttamista varten tai ellei kytkentä jännitteettömäksi aiheuta muita vaaroja. Sähkölaitteistoissa tapahtuvien palojen sammuttamista varten suositellaan, että saatavilla on käyttökunnossa olevia, laitteiston kokoon ja tyyppiin sekä palotyyppiin sopivia sammuttimia tai sammutuslaitteistoja. Sopivia henkilöitä suositellaan opastettavaksi palon sammuttamisessa tarvittavien sammuttimien käyttöön erityisesti jännitteisissä laitteistoissa. Nämä opastukset tulisi toistaa sopivin väliajoin. Turvaetäisyydet tulee ottaa huomioon kun käytetään sähkölaitteistossa sammuttimia ja sammutuslaitteistoja. Henkilöiden pitää tietää, että kuumista ja palavista materiaaleista voi irrota myrkyllisiä aineita. Helposti syttyvät materiaalit ja esineet suositellaan sijoitettavaksi tai varastoitavaksi siten, etteivät ne syty helposti. B.5 Työalue, jossa on räjähdysvaara Kun sähkötyötä tehdään paikassa, jossa voi olla räjähdysvaara, suositellaan että: a) joko kielletään tai keskeytetään kaikki työt, kunnes on ryhdytty sopiviin toimenpiteisiin räjähdysvaaran poistamiseksi, esimerkiksi palavien kaasujen päästöjen lopettaminen, tuuletus jne. b) tai ryhdytään sopiviin toimenpiteisiin, räjähdysriskin tyypin mukaan, räjähdysvaaran hallitsemiseksi, kuten 1) tarkkaillaan ilmaa jatkuvasti ja poistetaan kaikki energialähteet, jotka todennäköisesti sytyttävät räjähdyskelpoisen seoksen 2) tuuletetaan ja tarkkaillaan ilmatilaa jatkuvasti

40 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) 3) rajoitetaan työskentely sellaiseen työhön, jossa käytetään luonnostaan vaarattomia sähkölaitteita. B.6 Valokaarivaara B.6.1 Yleistä Sähkölaitteistojen lähellä työskentelevät henkilöt ovat alttiina sähkövalokaaren aiheuttamille vaaroille. Sähkövalokaaret ovat harvinainen ilmiö. tästä huolimatta edellytetään luotettavaa suojausta, koska valokaaren esiintymistä ei voida sulkea pois erityisesti siksi, että ne voivat aiheutua työn aikana tehdyistä toimenpiteistä. Sähkövalokaaret eivät johdu vain oikosuluista vaan myös kuormitettujen jännitteisten osien (johdot, kaapeliliittimet, kytkinlaitteet jne.) erottamisesta ilman erityistoimenpiteitä. B.6.2 Vaaratekijät Sähkövalokaaren lämpövaikutus riippuu tapahtuman sähköisestä energiasta (oikosulkukapasiteetti), joka määrittelee valokaareksi muuttuneen (valokaaren jännitteestä, virrasta ja kestoajasta riippuvan) energian ja lämpövuon siirtymisominaisuuksista sekä valokaaren etäisyydestä. Lämmön siirtymisen muoto ja vahingollisuus eivät pohjimmiltaan ole tyypillistä tietylle jännitetasolle (pien- tai suurjännite). Lämpövaikutuksen lisäksi on olemassa muita vaaratekijöitä, jotka pitää arvioida: sähkövalokaaren aiheuttama iskuaalto ja valokaaren mukana räjähdysmäisesti leviävät hiukkaset suuritehoinen sähkömagneettinen säteily erityisesti ultravioletti(uv)- ja infrapuna(ir)-alueilla, mutta myös näkyvän valon alueella, joka voi johtaa pysyviin iho- ja silmävaurioihin äänishokki (pamahdus) sähkövalokaaren ympäristössä tapahtuvasta materiaalien sulamisesta ja höyrystymisestä johtuva myrkyllisten kaasujen ja partikkelien vapautuminen. Sopivilla henkilösuojaimilla pienennetään valokaaren lämpövaikutuksia ja parannetaan henkilökunnan suojaamista. On huomattava, että mikään henkilösuojain ei anna 100 % suojausta valokaarelta. Kuitenkin valokaaren aiheuttamia vaaratekijöitä voidaan pienentää huomattavasti ja usein kokonaan välttää. B.6.3 Riskiarviointi Jos on tarpeen tehdä töitä lähellä jännitteisiä osia tai jännitteisenä, pitäisi tehdä riskiarviointi. Suunnitellun työn toteuttamiseksi normaalit tekniset suojatoimet kuten ovet tai kannet voi olla tarpeen avata tai jopa poistaa tietyksi ajaksi. Koska nämä toimenpiteet ovat osa huolto- ja korjaustoimenpiteitä, sähkövalokaaresta johtuvia vaaroja ei voida kokonaan poistaa edes tulevaisuudessa ja pitäisi toteuttaa soveltuvia toimenpiteitä. Lisäksi muut työntekijät kuten käyttöhenkilökunta voivat olla valokaaren ulottuvilla. Nämä riskit pitäisi ottaa huomioon riskiarvioinnissa. Suosituksia suojaimien käytöstä on annettu esim. kirjallisuusluettelossa. B.7 Hätätoimenpiteet Suositellaan, että sähkölaitteiston vastuuhenkilö tekee sähkölaitteiston käyttöä koskevan riskiarvion ja tarvittaessa kehittää ja ottaa käyttöön tarpeelliset menettelyt miten hätätilanteissa toimitaan. Riippuen sähkölaitteiston ja organisaation laajuudesta, hätätoimenpiteet voivat sisältää jotain tai kaikki seuraavassa esitetyistä menettelyistä (luettelo ei ole tyhjentävä). Luodaan raportointimenettely, jossa sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö tai työstä vastaava henkilö raportoivat kaikki sähkötapaturmat ja/tai -vaaratilanteet. Tämän pitäisi sisältää myös tarvittaessa raportoinnin sähkölaitteiston vastuuhenkilölle. Sähkölaitteiston käyttöön liittyviä toimenpiteitä suoritettaessa työaikana ja työajan ulkopuolella sattuneet läheltä piti-tilanteet, pitäisi raportoida

41 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Ulkopuolisten yritysten työntekijöillä voi lisäksi olla tarve tehdä ilmoitus omien yritystensä raportointijärjestelmien kautta. Asennuksen koosta riippuen sähkölaitteiston vastuuhenkilö voi etukäteen valmistella läheistä yhteistyötä pelastustoimen kanssa. Varmistetaan, että asennuksen kaaviot ovat saatavilla ja ajan tasalla. Jos sähkölaitteiston vastuuhenkilö käyttää valvomoa, voi olla tarpeen muodostaa sopivia järjestelyjä käytöstä vastaavan henkilön, työstä vastaa valvovan henkilön ja pelastuslaitoksen sekä valvomon henkilökunnan kanssa. Kuolemantapauksesta on ilmoitettava välittömästi sähkölaitteiston vastuuhenkilölle ja pelastuslaitokselle. Onnettomuuspaikka pitäisi jättää ennalleen, ellei siitä aiheudu lisävaaraa henkilökunnalle, urakoitsijoille tai kolmansille osapuolille. Hätätoimenpiteisiin voi kuulua nopeasti toimivien työryhmien suorittama alueen tekeminen sähköisesti turvalliseksi ja yhteistyö muiden osapuolien kanssa, jotta varmistetaan, että ulkopuoliset eivät mene vaaraalueelle pelastamisen aikana ja/tai sinä aikana, kun alue saatetaan sähköisesti turvalliseksi. Onnettomuuden jälkeen käytöstä vastaava henkilö ryhtyy sopiviin toimenpiteisiin, paikan turvallisuuden varmistamiseksi ja tapahtumapaikan säilyttämiseksi koskemattomana. Tämä tehdään, jotta voidaan toteuttaa perusteellinen tutkinta sisäisesti tai äärimmäisissä tapauksissa ulkopuolisten viranomaisten esim., poliisin tai turvallisuusviranomaisten toimesta. Varataan ensiapuvälineet ja palonsammutusvälineet. Varataan sopivat henkilösuojaimet. Kansallinen lisävaatimus Vakavasta sähkötapaturmasta pitää ilmoittaa hätäkeskukseen ja varmistaa tarvittaessa, että ilmoitus tehdään myös työsuojeluviranomaiselle ja sähköturvallisuusviranomaiselle.

42 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Kirjallisuusluettelo CLC/TR 50488:2006, Railway applications Safety measures for the personnel working on or near overhead contact lines EN 50340:2010, Hydraulic cable cutting devices Devices to be used on electrical installations with nominal voltage up to AC 30 kv EN 50522:2010, Earthing of power installations exceeding 1 kv a.c. EN : A1:2010, Insulation co-ordination Part 1: Definitions, principles and rules (IEC : A1:2010) EN :1997, Insulation co-ordination Part 2: Application guide (IEC :1996) EN 60529:1991, Degree of protection provided by enclosures (IP Code) (IEC 60529:1989) EN 60743: A1:2008, Live working Terminology for tools, equipment and devices (IEC 60743: A1:2008) EN :2010, Live working Insulating sticks and attachable devices Part 1: Insulating sticks (IEC :2010) EN :2010, Live working Insulating sticks and attachable devices Part 2: Attachable devices (IEC :2010) EN 60855:1996, Insulating foam-filled tubes and solid rods for live working (IEC 60855:1985, mod.) EN 60895:2003, Live working Conductive clothing for use at nominal voltage up to 800 kv a.c. and ± 600 kv d.c. (IEC 60895:2002, mod. + corrigendum Feb. 2003) EN 60900:2004, Live working Hand tools for use up to V a.c. and V d.c. (IEC 60900:2004) EN 60903:2003, Live working Gloves of insulating material (IEC 60903:2002, mod. + corrigendum Feb. 2003) EN 60984: A11: A1:2002, Sleeves of insulating material for live working (IEC 60984:1990, mod. + A1:2002) EN 61057: corrigendum Oct. 2005, Aerial devices with insulating boom used for live working exceeding 1 kv a.c. (IEC 61057:1991, mod.) EN 61111:2009, Live working Electrical insulating matting (IEC 61111:2009) EN 61112:2009, Live working Electrical insulating blankets (IEC 61112:2009) EN 61229: A1: A2:2002, Rigid protective covers for live working on a.c. installations (IEC 61229:1993, mod. + A1: A2:2002) EN 61235:1995, Live working Insulating hollow tubes for electrical purposes (IEC 61235:1993, mod.) EN 61236:1995, Saddles, pole clamps (stick clamps) and accessories for live working (IEC 61236:1993, mod.) EN 61477: corrigendum March 2010, Live working Minimum requirements for the utilisation of tools, devices and equipment (IEC 61477: corrigendum Apr. 2009)

43 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) EN :2009, Live working Protective clothing against the thermal hazards of an electric arc Part 1-1: Test methods Method 1: Determination of the arc rating (ATPV or EBT50) of flame resistant materials for clothing (IEC :2009) EN :2007, Live working Protective clothing against the thermal hazards of an electric arc Part 1-2: Test methods Method 2: Determination of arc protection class of material and clothing by using a constrained and directed arc (box test) (IEC :2007) EN : AC: AC:2012, Power installations exceeding 1 kv a.c. Part 1: Common rules (IEC :2010, mod.) EN ISO :2003 1), Safety of machinery Basic concepts, general principles for design Part 1: Basic terminology, methodology (ISO :2003) HD 384/HD (all parts), Electrical installations of buildings / Low-voltage electrical installations (IEC 60364, all parts) International Social Security Association (ISSA) Section for Electricity, Gas and Water, Guidelines for the selection of personal protective equipment when exposed to the thermal effects of an electric fault arc, 2 nd edition 2011, ISBN: (More information is given on internet website: Guidelines on Basic Life Support Skills can be found at The European Resuscitation council 1) EN ISO :2003 on korvattu standardilla EN ISO 12100:2010, Safety of machinery General principles for design Risk assessment and risk reduction (ISO 12100:2010).

44 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Liite U (kansallinen opastava) Sähköajoneuvoja koskevat vaatimukset U.1 Yleistä Tässä liitteessä tarkoitetaan sähköajoneuvolla sähkö- tai hybridiajoneuvoa tai työkonetta, jossa on akusta tai vastaavasta energialähteestä syötettävä korkeajännitteinen sähköinen ajovoimajärjestelmä, jonka nimellisjännite on yli 120 V tasajännitettä tai 50 volttia vaihtojännitettä. Sähköajoneuvoissa käytetään yleisesti termiä matalajännite (en low voltage) tarkoittamaan alle 60 V tasajännitettä ja 30 V vaihtojännitettä eli tavallisesti ajoneuvojen 12 V ja 24 V akkujännitteitä. Ajovoimajärjestelmissä käytettäviä suurempia jännitteitä kutsutaan ajoneuvotekniikassa korkeajännitteiksi (en high voltage). Raja on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 100 (versio 2, elokuu 2013) kohdassa Tämä liite sisältää sähköajoneuvokorjaamoja koskevia erityispiirteitä. Sähköajoneuvokorjaamot poikkeavat tavallisista sähkölaitekorjaamoista mm. siten, että ajoneuvokorjaamolla korjattavista autoista vain pieni osa on sähköajoneuvoja ja samoissa korjaamotiloissa työskentelee mekaanikkoja, joilla ei ole sähköalan koulutusta tai kokemusta. Jokaiseen työkohteeseen on nimettävä henkilö valvomaan työnaikaista sähköturvallisuutta. Työkohteena voidaan pitää yhtä korjaamohallia. Jokaisessa toimipisteessä suositellaan olevan oma sähkötöiden johtaja. U.2 Kilvet ja ohjeet Mikäli sähköajoneuvossa tehdään sähkötyötä, on ajoneuvo merkittävä selkeästi esimerkiksi lippusiimalla ja vaarallisesta jännitteestä kertovalla varoituskilvellä, joka sijoitetaan näkyvään paikkaan esimerkiksi ajoneuvon katolle. Korjaamotila ja työntekijöiden sosiaalitila on varustettava ensiapuohjetaululla. Korjaamotilan kaikki henkilökulkutiet on varustettava vaarallisesta jännitteestä varoittavilla kilvillä sekä pääsy asiattomilta kielletty - maininnalla. Sähkö- tai hybridiajoneuvoja huollettaessa ja korjattaessa on työntekijällä aina oltava käytettävissä ajoneuvomallikohtaiset huolto/korjausohjeet, jotka sisältävät ohjeet ajoneuvon jännitteettömäksi tekemiseksi. U.3 Henkilöstön koulutus Hybridi- ja sähköajoneuvoja korjattaessa tämän standardin mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus soveltuvin osin ja tarvittava ajoneuvomallia koskeva koulutus, on annettava kaikille ajoneuvon huolto- ja korjaustoimenpiteitä tekeville. Ne korjaamohallissa työskentelevät, jotka eivät osallistu sähköajoneuvojen huolto- ja korjaustöihin, eivät tarvitse varsinaista sähkötyöturvallisuuskoulutusta. Heille riittää perehdytys sähkön vaaroihin ja toimintaan onnettomuustilanteessa.

45 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Liite V (kansallinen opastava) Esimerkkejä kielto- ja varoituskilvistä Sähkötyöturvallisuuteen liittyvät kilvet perustuvat periaatteille, jotka on annettu standardissa SFS-EN ISO 7010 Kuvatunnukset ja piirrosmerkit. Turvallisuusvärit ja turvallisuusmerkit. Rekisteröidyt turvallisuusmerkit. Kieltoja varoitusmerkkejä voidaan täydentää selventävällä tekstillä esim. kuvien V.4 V.7 mukaisesti. Pelkkiä merkkejä voidaan käyttää, jos merkkiä täydentää ohjekirja, ohjeet tai koulutus. Alla esitetään esimerkkejä yleisimmin käytetyistä kielto- ja varoituskilvistä. Eri tilanteissa esim. sähkölaitteiston käyttöönoton tai erilaisten syöttötilanteiden aikana on tarpeellista käyttää myös muunlaisia merkintöjä ja kilpiä. Muut kilvet eivät saa olla perusvaatimuksiin verrattuna harhaanjohtavia. Kuva V.1 Varoitusmerkki: vaarallinen jännite (ISO 7010-W012) Kuva V.2 Kieltomerkki: Läpikulku kielletty (ISO 7010-P004)

46 Sähkötyöturvallisuus 3. painos SESKO SK 78 Sähkötyöturvallisuus (62) Kuva V.3 Kieltomerkki: Kytkimen asennon muuttaminen kielletty (ISO 7010-P031) Kuva V.4 Varoituskilpiä, joissa on kilven ja tekstin yhdistelmä: Hengenvaara-tekstillä varustettua kilpeä voidaan käyttää esim. pylväissä, sähköalueen aidoissa ja sellaisten tilojen ovissa, joissa on kosketussuojaamattomia osia. Jännitteinen tekstillä varustettua kilpeä voidaan käyttää esim. käyttöön otetuissa keskuksissa, joissa on vaarallinen jännite. Kuva V 5 Kilven ja tekstin yhdistelmä, joita voidaan käyttää esim. sähkötilojen ja sähkökorjaamoiden ovissa.