Maaliskuu 2015 RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET
|
|
- Miina Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maaliskuu 2015 RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET
2 SISÄLTÖ 3 1. Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja perustelut 6 2. Yleiset konsernitason riskikannanotot 2.1 Riskinottohalukkuus 2.2 Riskit ja pääoman hallinta 2.3 Vastuunjako 8 3. Riskienhallinnan organisaatio 3.1 Riskienhallinnan hallintorakenne 3.2 Sampo Oyj:n hallitus 3.3 Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunta 3.4 Tytäryhtiöiden hallitukset 3.5 Tytäryhtiöiden riskikomiteat 3.6 Konsernin riskienhallintajohtaja 11 Liite 1: Riskimäärittelyt 16 Liite 2: Vakavaraisuuden hallinnan sisäinen arviointi 17 Liite 3: Operatiivisten riskien hallinta 2
3 Sampo Oyj:n hallituksen vahvistamat Riskienhallinnan periaatteet (Epävirallinen suomenkielinen käännös englanninkielisestä alkuperäistekstistä) Soveltamisala Nämä Sampo Oyj:n hallituksen vahvistamat periaatteet ohjaavat riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämistä ja vastuunjakoa Sammon organisaatiossa. Sammon hallitus edellyttää, että kaikki toiminta, joka altistaa minkä tahansa Sampo-konsernin yhtiön riskeille, samoin kuin kaikki toiminta, jolla kyseisiä riskejä kontrolloidaan, noudattaa näitä yleisiä periaatteita ja muita asiaan liittyviä ohjeistuksia, esim. palkitsemiseen liittyviä ohjeistuksia ja politiikkoja, kuten myös toimintaan soveltuvia lakeja ja asetuksia. Hallitus valvoo riskinottoon ja riskien hallintaan liittyvää toimintaa sopivaksi katsomallaan tavalla varmistuakseen periaatteiden noudattamisesta. Nämä periaatteet koskevat kaikkia Sampo-konsernin yhtiöitä. Sampo Oyj:n tytäryhtiöt järjestävät näiden periaatteiden puitteissa itsenäisesti yhtiökohtaiset politiikkansa, periaatteensa ja riskienhallintansa. Kolmannessa luvussa ( Riskienhallinnan organisaatio ) kappaleet 3.1, 3.4 ja 3.5 kuvaavat tytäryhtiöiden hallintotapaa, eivätkä siten ole suoranaisesti konsernitason periaatteita. 1. Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja perustelut Finanssisektorin yhtiön liiketoiminnan ydinosaamisalueita on osaava riskien hinnoittelu, riskien valinta sekä riskien asianmukainen hallinta. Korkealaatuinen riskienhallintaprosessi on välttämätön edellytys menestyksekkään liiketoiminnan harjoittamiselle. Sampo-konsernissa riskienhallinnan keskeiset tavoitteet ovat: Riskien, pääoman ja tuottojen tasapaino varmistaa, että kaikki kannattavuuteen vaikuttavat ja muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan; varmistaa, että pääomitus on riittävä suhteessa liiketoimintaan liittyviin ja strategisiin riskeihin ottaen huomioon liiketoimintojen ennakoidun kannattavuuden; varmistaa, että riskinkantokyky on kohdennettu eri liiketoiminta-alueille strategian mukaisesti; sekä varmistaa, että vakuutusriskit on hinnoiteltu niille ominaisten riskitasojen mukaisesti ja että sijoitustoiminnan odotetut tuotot ovat oikeassa suhteessa siihen liittyviin riskeihin ja että välillisiä riskejä on pienennetty riittävästi; 3
4 Kustannustehokkaat ja laadukkaat prosessit varmistaa asiakaspalveluprosessien ja sisäisten operatiivisten prosessien kustannustehokkuus ja korkea laatu; varmistaa, että päätöksenteko perustuu täsmälliseen, riittävään ja ajantasaiseen informaatioon; sekä varmistaa toimintojen jatkuvuus sekä nopea ja kattava palautuminen toimintojen jatkuvuuteen vaikuttaneista tapahtumista. Strateginen ja toiminnallinen joustavuus varmistaa, että ulkoiset muutosvoimat ja potentiaaliset strategiset riskit on identifioitu ja että yhtiö pystyy pääomituksen ja johtamistaitojen näkökulmasta reagoimaan hyvin liiketoimintaympäristön muutoksiin; sekä varmistaa, että yhtiöiden yritysrakenne, tiedot ja prosessit mahdollistavat muutosten tehokkaan toimeenpanon. Saavuttaessaan yllä olevat tavoitteet, riskienhallinta vaikuttaa positiivisesti pääoman tuottoon ja vähentää vuotuisia tulosvaihteluja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Sampo-konsernin riskienhallintaprosessiin on sisällytettävä seuraavia edellytyksiä ja tehtäviä: Keskeiset tarvittavat edellytykset, jotka mahdollistavat riskienhallinnan onnistumisen ovat seuraavat: Riskienhallinnan hallintorakenne ja toimivaltuudet (katso Riskienhallinnan organisointi Osa 3.) ja selkeä vastuiden jako liiketoimintojen ja riippumattomien toimintojen kesken; Yhtiöiden omat riskipolitiikat ja yksityiskohtaiset riskienhallinnan ohjeistukset; Konservatiiviset arvostus-, riskienmittaus- ja raportointiprosessit. Riskienhallintaprosessin keskeiset tehtävät ovat seuraavat: Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuksien kanssa. Riskejä ja ansaintamahdollisuuksia analysoidaan erityisen huolellisesti uusia tuotteita ja palveluita lanseerattaessa tai kun liiketoimintaympäristö muuttuu. Riskit, joille Sampo-konsernin yhtiöt ovat alttiina, on kuvattu liitteessä 1. Vaaditun pääomituksen määrittäminen: Mitattavien riskien ja riskipuskurien (riskipuskurit = nykyisen pääomituksen ja sisäisesti arvioidun taloudellisen pääoman erotus) kattamiseksi vaadittavaa pääoman määrää arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti. Pääoman hallintaprosessi on kuvattu liitteessä 2. Riskien hinnoittelu: Vakuutusriskien huolellinen hinnoittelu sekä sijoitusten riski/tuotto -suhteen huomiointi ovat edellytyksiä tavoitellun taloudellisen tuloksen ja kannattavuuden saavuttamiselle pitkällä tähtäimellä. Vakuutusten hinnoittelun ja sijoituspäätösten lähtökohtina yleisesti ovat (i) riittävä tuottotavoite allokoidulle pääomalle ja (ii) liiketoiminnan kulut. Riskipositioiden, pääomien ja liiketoimintaprosessien hallinta: Vakuutusvastuisiin, sijoituksiin ja liiketoimintaprosesseihin liittyviä riskejä ja pääomien määrää muokataan jatkuvasti hyvän riski/tuotto -suhteen ja riittävän tuoton turvaamiseksi omalle pääomalle. Johdon vastuut ja valtuudet on määritelty erillisissä dokumenteissa, kuten vastuuvalintapolitiikassa (underwriting) ja sijoituspolitiikassa. Yrityksen voivat käyttää hyväksymiään johdannaisia riskienhallinnassaan. Riskien mittaus ja raportointi: Tuloksia, riskejä, kannattavuutta ja pääomavaatimusta arvioivat, analysoivat ja niistä raportoivat talous- ja riskienvalvontayksiköt, jotka ovat riippumattomia liiketoiminnoista. 4
5 Korkeatasoinen ja läpinäkyvästi kommunikoitu riskienhallintaprosessi mahdollistaa lisäarvon tuottamisen osakkeenomistajille seuraavista syistä: Asiakkaat saavat luotettavaa palvelua hyvämaineiselta yhtiöltä, jolla on tehokas riskienhallinta; Sijoittajien edellyttämät riskipreemiot pienentyvät, kun riskit ovat läpinäkyviä ja riskienhallintaprosessi on selkeästi kuvattu ja kommunikoitu; Henkilöstön motivaatio paranee, kun strategiat, valtuudet, limiitit, tuottotavoitteet ja palkitsemiskriteerit on selkeästi määritelty ja kommunikoitu; ja Valvontaviranomaisten luottamus yhtiön kykyyn kontrolloida toimintaansa liittyviä riskejä vahvistaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. 5
6 2. Yleiset konsernitason riskikannanotot 2.1 Riskinottohalukkuus Kustannustehokas asiakasliiketoiminta järkevästi hinnoiteltu suhteessa riskeihin ja tuottaen asiakkaille lisäarvoa on Sampo-konsernin kannattavuuden ensisijainen lähde ja sitä kauttalähtökohta myös omistaja-arvolle. Asiakas- ja sijoituksia koskevat transaktiot, joilla toteutetaan toisaalta liiketoimintastrategiaa ja toisaalta sijoitussalkuille asetettuja tavoitteita, ovat yhtiöiden riskien ensisijainen lähde. Suurin osa riskinkantokyvystä allokoidaan vastaavasti ko. riskeille yli ajan. Sampo-konserni osallistuu aktiivisesti finanssisektorin konsolidaatioprosessiin Pohjoismaiden alueella. Kun strategisia mahdollisuuksia ilmenee, ne käsitellään erikseen ja Sampo Oyj:n hallitus tekee päätökset, mukaan lukien riskinkantokyvyn allokointi ja muutokset pääomarakenteessa. Näin ollen merkittävä määrä pääomaa voidaan allokoida strategisiin järjestelyihin. Ei-strategisista tai muuten tarpeettomista tase-eristä luovutaan ja vapautunut pääoma ja varaukset jaetaan emoyhtiölle tilanteen mukaan. 2.2 Riskit ja pääoman hallinta Yleinen sääntö on, että pääomituksen tavoitetaso vakavaraisuuspääoma ja muut taloudellisia tappioita vaimentavat erät säilytetään sekä sisäisesti arvioidun pääomatarpeen (taloudellinen pääoma) että luottoluokittajien edellyttämän, liiketoiminnallisin perustein määritellyn luottoluokituksen vaatiman pääomitustason yläpuolella. Pääomituksen ja taloudellisen pääoman tavoitetasojen erot, eli halutut riskipuskurit, määritellään päätettäessä pääomitustavoitteita konsernin eri yrityksille ja konsernille kokonaisuutena. Pääsääntöisesti minkä tahansa konsernin yrityksen ylimääräinen pääoma (eli tavoitetason ylittävä pääoma) siirretään emoyhtiöön, joka vastaavasti järjestää lisäpääomitusta tytäryhtiöihin tarvittaessa. Riskien ja todellisen pääomituksen tason välistä suhdetta analysoidaan ja tarkkaillaan jatkuvasti historiallisten olosuhteiden valossa sekä hyödyntämällä aika ajoin erilaisia johdon määrittelemiä stressiskenaarioita. Kun mahdollinen riskien ja todellisen pääomituksen tason välinen epätasapaino havaitaan, tasapaino palatutetaan mukauttamalla olemassa olevia riskipositioita, pääomaa tai molempia. Yleisesti ottaen Sampo-konserni pitää liiketoimintojen kannattavuuden ylläpitämistä sekä riskien aktiivista mukauttamista riskienhallinnan ensimmäisenä puolustuslinjana ja pitkällä tähtäimellä pääomitustakin tärkeämpänä tekijänä. 2.3 Vastuunjako Fokuksena on yhtiötason varojen, velkojen, tuottojen, riskien ja pääomituksen hallinta. Lisäksi konsernitasolla riskien kasaantumista ja keskittymistä (i) ehkäistään jakamalla vastuut ja tehtävät huolellisesti yhtiöiden välillä, (ii) seurataan säännöllisesti tarkastusvaliokunnassa, ja (iii) niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen mukaan. Tytäryhtiöiden linjaorganisaatiot vastaavat tuotteidensa ja palveluidensa hinnoittelusta, myynti- ja täytäntöönpanoprosessiensa organisoinnista, kannattavuuden varmistamisesta, tehokkuudesta, turvallisuudesta ja toimintojensa jatkuvuudesta. Investoinnit, likviditeetin hallinta ja pääomitustransaktiot koordinoidaan emoyhtiön toimesta ja sijoitusyksiköt hoitavat niitä keskitetysti. Konsernitason tulosraportointi ja konsernin riskien valvonta ovat Sampo Oyj:n talousja riskienhallintayksiköiden vastuulla. Nämä yksiköt ovat riippumattomia liiketoiminnoista. 6
7 Valtaosa riskien hallintaan kuuluvista toimenpiteistä suoritetaan tytäryhtiöissä, joiden tulee organisoida riskienhallintatoimensa riskien tunnistaminen, arviointi, mittaaminen, valvonta ja sopeuttaminen tässä dokumentissa esitettyjen periaatteiden ja määritelmien sekä Sampo Oyj:n hallituksen määrittelemien tuotto- ja pääomitustavoitteiden mukaisiksi. Yhtiöt määrittävät omat yhtiökohtaiset riskipolitiikkansa itsenäisesti oman hallintorakenteensa mukaisesti. 7
8 3. Riskienhallinnan organisaatio 3.1 Riskienhallinnan hallintorakenne Sampo Oyj:n hallitus Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunta Konsernin riskienhallintajohtaja If Vahinkovakuutuksen hallitus Mandatum Lifen hallitus ORSA-komitea Liiketoiminta- ja mainekysymykset Vastuunvalintakomitea Aktuaarikomitea Jälleenvakuutuskomitea Jälleenvakuutuksen luottoriskikomitea Operatiivisten riskien komitea Sisäisen mallin komitea Riskienhallintakomitea Vakuutusriskien komitea Operatiivisten riskien komitea Lakiasiat ja compliance -yksikkö Baltia Tasehallintakomitea Eettinen komitea Sijoituskomitea Compliance-komitea 8
9 3.2 Sampo Oyj:n hallitus Päättää konsernitason riskienhallinnan periaatteista ja muista yleisistä suuntaviivoista. Riskienhallinnan edellyttämät toiminnot ja sisäinen valvonta organisoidaan hallituksen päätösten mukaisesti; päättää konsernistrategioista ja määrittää ylätason limiitit tytäryhtiöiden riskinottoon; päättää yleisistä suuntaviivoista koskien pääoman allokointia ja tuottotavoitteita; päättää keskeisistä seurantaperiaatteista (kuten riskien ja tuloksen mittaaminen); ja nimittää tarkastusvaliokunnan. 3.3 Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunta Sampo Oyj:n hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan, jonka riskienhallintaan liittyvät velvollisuudet on määritelty hallituksen vahvistamassa tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä. 3.4 Tytäryhtiöiden hallitukset Organisoivat toimivaltuuksiensa mukaisesti tytäryhtiöiden liiketoiminnot Sampo Oyj:n hallituksen tekemien strategisten päätösten toimeenpanemiseksi; tekevät päätökset erityisistä riskinottopolitiikoista, pääomituksesta, limiiteistä ja valtuuksien jakamisesta Sammon hyväksyttyjen suuntaviivojen ja muiden Sammon hallituksen päätösten mukaisesti; valvovat riskejä ja pääomitusta ja ovat vastuussa viranomaisten edellyttämästä vakavaraisuudesta ja sisäisesti määritellystä vakavaraisuudesta kaikkina aikoina; nimittävät henkilöt valiokuntiin (muun muassa vakuutusvastuiden valinta-, sijoitus- ja operatiivisten riskien valiokunnat, ja muut tarkoituksenmukaiseksi arvioidut toimielimet) ja hyväksyvät niiden valmistelemat politiikat ja suunnitelmat tekevät päätökset operatiivisten riskien hallinnasta ja valvovat niiden toimeenpanoa; tekevät päätökset henkivakuutustuotteiden ja vahinkovakuutustuotteiden laskentaperiaatteista ja valvovat niiden toimeenpanoa; ja tekevät päätökset henkivakuutusten ja vahinkovakuutusten jälleenvakuuttamisen periaatteista ja valvovat niiden toimeenpanoa. 9
10 3.5 Tytäryhtiöiden riskikomiteat If-konsernin emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallitukset ja Mandatum Lifen hallitus ovat nimittäneet erityisiä toimikuntia, joilla on määritellyt tehtävät. If-konsernin kaikkia riskejä seurataan If:in Own Risk and Solvelcy Assessment -komiteassa (ORSA), puheenjohtajanaan If-konsernin emoyhtiön (If P&C Holding) toimitusjohtaja. Erillisiä, riskienvalvontakomitealle raportoivia riskikomiteoita ovat aktuaarikomitea, vakuutusvastuiden valintakomitea, jälleenvakuutuskomitea, jälleenvakuutuksen riskienhallintakomitea, sijoituskomitea, eettinen komitea, sisäisen mallin komitea ja operatiivisten riskien komitea. Kunkin komitean puheenjohtaja vastaa omalta osaltaan johtamansa komitean raportoinnista ORSA-komitealle. Lisäksi Compliance-komitea rapotoi suoraan IF P&C:n hallitukselle. Mandatum Lifessa riskejä seurataan riskienhallintakomiteassa (RMC), puheenjohtajanaan Mandatum Lifen toimitusjohtaja. Erillisiä, riskienhallintakomitealle raportoivia riskikomiteoita ovat tasehallintakomitea, vakuutusriskien komitea ja operatiivisten riskien komitea. Lisäksi vastuulliset linjaorganisaatiot raportoivat riskienhallintakomitealle Baltian maita koskevat vakuutusriskit, laki- ja compliance-asiat, liiketoiminta- ja maineriskit sekä muut liiketoimintaa koskevat asiat. Sampo Oyj:n sijoitustoimintaa ja siihen liittyvien riskien hallintaa säädellään Sampo Oyj:n tasehallintapolitiikalla. 3.6 Konsernin riskienhallintajohtaja Vastuualueet: kokonaisvaltaisen näkemyksen varmistaminen riskeistä, joille Sampo on altistunut, mukaan lukien Sammon kokonaisriskipositioiden mittaaminen ja seuraaminen soveltuvin osin; konsernin riskienhallintatoimintojen koordinointi; yhtiökohtaisten ja konsernitason riskien raportoinnin koordinointi; jatkuva ja itsenäinen riskien analysointi saatavilla olevien riskiraporttien perusteella; ja muutosehdotusten tekeminen riskienhallintaan liittyviin politiikkoihin, periaatteisiin ja ohjeistuksiin. 10
11 Liite 1 Riskimäärittelyt Riskienhallinnan näkökulmasta riski liiketoiminnoissa voidaan määritellä olevan todennäköisyys sille, että tapahtuu jotain epäsuotuisaa, jonka seurauksena liiketoiminnan lopputulos on odotettua huonompi. Riskienhallinnan näkökulmasta merkityksellistä on kyetä tunnistamaan, mittaamaan ja sopeuttamaan riskejä siten, että toteutuneiden riskien negatiiviset seuraukset (eli tappiot tai pienentyneet voitot) pysyvät siedettävissä rajoissa ja että ansaintapotentiaalilla voidaan perustella valitut riskipositiot. Riskejä voidaan luokitella monin eri tavoin. Sampo-konsernissa liiketoimintoihin liittyvät riskit on jaettu kahteen pääkategoriaan: (i) strategisiin riskeihin, jotka liittyvät liiketoimintaympäristön ulkoisiin muutostekijöihin, (ii) maineriskeihin, jotka liittyvät yhtiön liiketoimintatapoihin ja suhteisiin ja (iii) liiketoimintaan luontaisesti liittyvät riskit. Näiden pääkategorioiden sisällä riskit luokitellaan riskitekijöiden mukaisesti. Osa Sampo-konsernin määrittelyistä poikkeaa tietoisesti Solvency II -viitekehyksestä, mutta se kattaa samat riskitekijät. 1. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan tappioriskiä, joka on seurausta kilpailuympäristön muutoksista ja/tai yhtiön operatiivisen sopeutumiskyvyn puutteista. Odottamattomat muutokset yleisessä liiketoimintaympäristössä voivat aiheuttaa ennakoitua suurempaa vaihtelua yhtiön tuloksessa ja ne voivat pitkällä tähtäimellä vaarantaa Sampokonsernin yhtiöiden liiketoimintamallien toimivuuden. Tällaisten muutosten taustalla olevat ulkoiset muutostekijät ovat moninaiset, ne voivat liittyä esimerkiksi yleiseen taloudelliseen kehitykseen, institutionaalisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin, teknologisiin innovaatioihin. Näiden seurauksena toimialan liiketoimintamallit voivat muuttua, ne voivat houkutella uusia kilpailijoita tai vaikuttaa asiakkaiden kysyntään tai yleiseen käyttäytymiseen Sammon toimintaympäristössä. Koska liiketoimintaympäristön muutosvoimat ja kehitys yleisemminkin ovat pääosin yhtiön ulkopuolelta tulevia, strategiset riskit ovat ylimmän toimeenpanevan johdon vastuulla. Ennakoivat strategiset siirrot ovat keskeinen työkalu kilpailuasemaan liittyvien strategisten riskien hallinnassa. Liiketoimintamallin ja kustannusrakenteen sisäinen sopeutumiskyky on toinen tehokas keino hallita strategisia riskejä. Vaikka strategisia riskejä ei ole suoranaisesti huomioitu vaaditun taloudellisen pääoman laskelmissa, niillä voi tosiasiassa olla vaikutus pääomituksen määrästä ja rakenteesta päätettäessä, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi vallitsevassa liiketoimintaympäristössä. 2. Maineriskit Maineriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että aiheellinen tai aiheeton yhtiön liiketoimiin tai suhteisiin liittyvä epäsuotuisa julkisuus heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan. Maineriski on usein seurausta toteutuneesta operatiivisesta tai compliance-riskistä ja sen seurauksena maine heikkenee asiakkaiden ja muiden sidosryhmien silmissä. Sammon keskeisille arvoille, joita ovat eettisyys, lojaalisuus, avoimuus ja yrittäjyys, perustuva yrityskulttuuri nähdään keskeisenä keinona ehkäistä maineriskejä. Nämä keskeiset arvot heijastuvat Sammon tavassa järjestää liiketoimintojensa hallinnointi ja siinä miten Sampo toimii keskeisten sidosryhmiensä (asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat, muut yhteistyökumppanit, veroviranomaiset ja muut valvovat viranomaiset) ja muiden Sammon liiketoiminnasta kiinnostuneiden osapuolten kanssa. 11
12 3. Liiketoimintaan luontaisesti liittyvä riskit Liiketoimintaan luontaisesti liittyvien riskien hallinta (ansaintariskit ja välilliset riskit) ovat päätöksentekomielessä liiketoiminta-alueiden ja sijoitusyksikön vastuulla, ja samanaikaisesti riippumattoman riskienhallinnan valvonnassa. 3.1 Ansaintariskit Sampo-konserni ottaa vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan tietoisesti riskejä saavuttaakseen tuottoja. Otettavat riskit valitaan huolellisesti ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusvastuisiin liittyvät riskit hinnoitellaan niihin luontaisesti liittyviin riskitasoihin perustuen ja sijoitustoiminnan odotettuja tuottoja verrataan otettuihin riskeihin. Ansaintariskejä myös sopeutetaan jatkuvasti ja niiden vaikutusta pääomitustarpeeseen arvioidaan säännöllisesti. Vakuutusvastuisiin ja investointeihin liittyvien riskien onnistunut hallinnointi on Sampokonsernin yhtiöiden ensisijainen ansaintalähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi, toisin sanoen riskien pitäminen annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa, on liiketoiminta- ja sijoitusyksiköiden vastuulla. Vahinkovakuutustoiminnan riskit Vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusvastuisiin liittyvä riski jaetaan Solvenssi II säännöstön mukaisesti voimassa oleviin vakuutussopimuksiin liittyvään vakuutusmaksuriskiin (premium risk) ja jo päättyneisiin vakuutussopimuksiin liittyvään vastuuvelkariskiin (reserve risk). Vakuutusmaksuriski (premium risk) liittyy tuleviin korvauksiin ja se aiheutuu tulevaisuudessa tapahtuvista vahinkotapahtumista. Toteutuvien vahinkotapahtumien toteutumistiheydessä, suuruudessa ja ajoituksessa voi olla eroja ennakoituihin verrattuna ja siten korvausten määrä voi erota ennakoiduista korvausten määrästä. Näiden seurauksena tulevat korvauskulut ylittävät ennakoidun tason mistä aiheutuu tappioita tai epäedullisia muutoksia vakuutusvelkojen arvoissa. Katastrofiriski (catastrophe risk) voidaan nähdä vakuutusmaksuriskin äärimmäisenä toteutumana. Se on riski harvoin sattuvista, vaikutuksiltaan vakavista tapahtumista, joita ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit (joiden hinnoittelu ja oletukset varauksia tehtäessä sisältävät merkittävää epävarmuutta). Tällaiset tapahtumat voivat johtaa siihen, että toteutuneet korvaukset poikkeavat merkittävästi odotetuista kokonaiskorvauksista, jonka seurauksena syntyy tappioita tai epäedullisia muutoksia vastuuvelan arvossa. Vastuuvelkariski (reserve risk) liittyy ainoastaan jo tapahtuneisiin vahinkoihin,ja ovat seurausta tilinpäätöspäivänä tai tätä ennen tapahtuneista vahingoista. Ennakoidut ja toteutuneet korvauskulujen suuruus, maksuajankohdat ja vahinkofrekvenssi voi erota etukäteen oletetuista. Näiden seurauksena vastuuvelat eivät ole riittäviä kattamaan jo sattuneiden vahinkojen korvauskuluja ja siitä on seurauksena tappioita tai epäedullisia muutoksia vastuuvelkojen arvoissa. Henkivakuutustoiminnan riskit Biometrisillä riskeillä (biometric risks) tarkoitetaan riskejä siitä, että yhtiö joutuu maksamaan vakuutetuille enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeammasta eliniästä johtuen pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu. Kuten vahinkovakuutuksessa, henkivakuutustoiminnassa katastrofitapahtumiin luetaan laajoja vahinkoja aiheuttavat, tyypillisesti lyhyen ajanjakson kuluessa sattuvat, mutta joskus myös pidempikestoiset tapahtumat tai tapahtumasarjat. Biometristen riskien ääritapaus, katastrofiriski realisoituu, kun tapahtuma tai sarja yksittäisiä tapahtumia, jonka todennäköisyys on pieni, mutta jonka vaikutus on suuri ja joka johtaa merkittäviin poikkeamiin maksettavissa korvauksissa. 12
13 Vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvät riskit (behaviour risks) johtuvat vakuutuksenottajien tulevaan käyttäytymiseen liittyvästä epävarmuudesta. Asiakkailla on oikeus lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen (keskeytysriski), tai heillä voi olla mahdollisuus lopettaa vakuutussopimus ennenaikaisesti (takaisinostoriski). Kuluriski (expense risk) aiheutuu siitä, että korvattavien vahinkojen suuruus ja/tai ajoittuminen poikkeavat siitä mitä on ennakoitu vakuutusta hinnoiteltaessa. Tämän johdosta vakuutuksista alun perin perityt maksut (expense charges) eivät mahdollisesti riitä kattamaan toteutuneita vakuutuskorvauksia. Markkinariskit Markkinariskeillä tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen markkina-arvojen sekä vakuutusvelkojen markkinaperusteisessa arvossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen tai pääomiin. Markkina-arvojen ja vakuutusvelkojen markkinaperusteisen arvon muutokset johtuvat niiden taustalla olevien tekijöiden, kuten korkojen, inflaation, valuuttakurssien, luottoriskipreemioiden sekä osakekurssien muutoksista. Lisäksi markkinariskit sisältävät riskin markkinoiden likviditeetin heikkenemisestä, joka heijastuu osto- ja myyntinoteerausten välisen eron (spreadin) levenemisenä, sekä riskin siitä, että varoihin kuuluvien rahoitusinstrumenttien takaisinmaksuaikatauluissa tapahtuu odottamattomia muutoksia. Molemmissa tapauksissa sijoitussalkun instrumenttien markkina-arvo voi muuttua. Eri markkinoiden riskejä ja tuottoja arvioidaan, kun Sampo-konsernin yritys lisää tai vähentää sijoituksia sijoitussalkustaan. Perustavanlaatuisena erona vakuutusvastuisiin liittyviin riskeihin on se, että markkinariskien alueella Sampo-konserni on useimmissa tilanteissa hinnan ottaja, ei hinnan antaja. Markkinariskit ovat toinen merkittävä tulosriski Sampo-konsernille ja hyvä suoriutuminen tällä alueella on yhtiölle kriittinen menestystekijä. ALM-riskille yhtiö altistuu, mikäli markkinariskimuuttujissa (kuten korot, inflaatio, valuuttakurssit) tapahtuvat muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaissopimusten käypään arvoon erisuuruisesti kuin mitä ne vaikuttavat vakuutusvelkojen markkinaperusteiseen arvoon. On ensiarvoisen tärkeää muistaa, että vastuuvelan kassavirrat ovat mallinnettuja estimaatteja ja tästä johtuen sekä niiden suuruuteen että ajoittumiseen liittyy epävarmuutta. Tämä epävarmuus on keskeinen komponentti ALM-riskiä määriteltäessä. ALM-riskit vaikuttavat merkittävästi tasearvoihin, riskeihin ja pääomatarpeeseen. Niitä hallitakseen Sampo-konsernin yhtiöt seuraavat ja analysoivat riskejä ja riskipositioita aktiivisesti ja riskit huomioidaan sijoitusten hallinnassa ja vakuutustuotteiden kehittelyssä. 13
14 3.2 Välilliset riskit Välilliset riskit ovat Sammon liiketoiminnasta aiheutuvia epäsuoria vaikutuksia. Ne liittyvät epävarmuustekijöihin (riskeihin), joiden olemassa oloon ei tavanomaisesti liitetä lisätuottomahdollisuutta, tai lisätuottoja sellaisista riskeistä odoteta. Näin ollen riskienhallinnan tavoite on pikemminkin näiden riskien pienentäminen kuin aktiivinen hallinnointi. Välillisten riskien hallinta on liiketoimintayksiköiden ja sijoitusyksikön vastuulla ja niille allokoitavan pääoman määrän mittaavat liiketoiminnasta riippumattomat riskienhallintatoiminnot. Välilliset riskit voidaan luokitella kolmeen erilliseen ryhmään: (i) luottoriski; (ii) likviditeettiriski ja (iii) operatiivinen riski. Luottoriskin voidaan määritellä koostuvan maksukyvyttömyys-, spread- ja toimitusriskeistä. Maksukyvyttömyysriski viittaa tappioihin, jotka aiheutuvat velallisten (liikkeeseenlaskijariski) tai muiden vastapuolten (vastapuoliriski) toteutuneesta maksukyvyttömyydestä. Liikkeeseenlaskijariskin toteutuessa lopullisen tappion määrä riippuu tehdyn arvopaperisijoituksen tai talletuksen koosta maksukyvyttömyyshetkellä jaja sitä pienentävästä palautusosuudesta. Vastapuoliriskin tapauksessa lopullinen tappio riippuu johdannais- tai jälleenvakuutussopimuksen positiivisesta markkina-arvosta maksukyvyttömyyshetkellä sekä palautusosuudesta, johon vaikuttaa vakuuksien määrä. Spread-riski viittaa tappioihin, jotka aiheutuvat velkainstrumenttien ja luottojohdannaisten luottoriskispreadien muutoksista. Luottoriskispreadit muuttuvat kun markkinoiden käsitys maksukyvyttömyyksien todennäköisyyksistä muuttuu. Pohjimmiltaan luottoriskispread on maksukyvyttömyysriskin markkinahinta, joka on hinnoiteltu velkainstrumentin markkina-arvoon. Näin ollen velkainstrumentin arvon tulisi laskea dramaattisesti ennen kuin maksukyvyttömyys toteutuu. Näiden ominaisuuksien johdosta spread-riski, sisältäen myös velkainstrumentteihin liittyvän maksukyvyttömyyden, luokitellaan Sampo-konsernissa osaksi sijoitussalkun markkinariskejä. Toimitusriski realisoituu kun sopimuksen toinen vastapuoli epäonnistuu sopimuksen mukaisen velvoitteensa toimittamisessa ajallaan. Toimitusriski tappio voi liittyä maksukyvyttömyyteen toimitushetkellä tai siihen että sopimusosapuolet toimittavat sopimuksen mukaiset velvoitteensa eriaikaisesti. Sampo ryhmän yhtiöiden käyttämät keskitetyt toimitus ja selvitysjärjestelmät pienentävät toimitusriskiä tehokkaasti. Likviditeettiriski on riski siitä, että konserniyhtiöt eivät pysty harjoittamaan strategiansa mukaista normaalia liiketoimintaa tai, äärimmäisissä tapauksissa, eivät pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuvelvoitteistaan määräajassa sen johdosta, että niillä ei ole riittävästi likvidejä varoja ja/tai näiden hankkimiseksi tarvittaville markkinoille ei ole pääsyä. Likviditeettiriski käsittää sijoitusten mahdollisen epälikvidiyden sekä riskin siitä, että asiakkaat jättävät ennakoidusta poiketen vakuutussopimuksensa uusimatta. Myös jälleenrahoituksen ja rahoitusjohdannaissopimusten saatavuus sekä niiden hinta vaikuttavat yritysten kykyyn harjoittaa normaalia liiketoimintaa. Likviditeettiriskin lähteet ovat joko sisäisiä tai ulkoisia. Mikäli yhtiön luottokelpoisuus laskee tai yhtiön kyky rahoittaa toimintaansa vaikuttaa muutoin uhatulta, sen kyky rahoituksen hankkimiseen, jälleenvakuutussopimusten solmimiseen ja/tai rahoitusjohdannaisten solmimiseen kohtuulliseen hintaan vaarantuu. Tämän lisäksi asiakkaat voivat olla haluttomia uusimaan vakuutussopimuksiaan. Mikäli nämä sisäisistä syistä johtuvat riskit realisoituvat markkinoiden yleisen epävarmuustilan vallitessa jolloin sijoitusvarallisuuden myynti ja jälleenrahoituksen hankinta on vaikeaa, riittävän likviditeetin ylläpito voi olla haastavaa. Sampo-konserni hallitsee likviditeettiriskejä huolehtimalla sekä emoyhtiön että tytäryhtiöiden luottokelpoisuudesta ja maineesta. Lisäksi likviditeettiriskille altistuvat liiketoiminnat pyritään hajauttamaan huolellisesti. Erityisesti liiketoiminnoista odotettavissa olevien kassavirtojen maturiteettijakaumaa seurataan jatkuvasti. 14
15 Koska likviditeettiriskistä aiheutuvaa pääoman tarvetta ei voida yksiselitteisesti kvantifioida, sitä ei suoraan huomioida pääoman tarvetta koskevissa laskelmissa. Näin ollen taseeseen vaikuttavista riskeistä vain korkoriski tulee suoraan huomioiduksi taloudellisen pääoman kehikossa. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan tappion riskiä, joka aiheutuu puutteellisista tai virheellisistä prosesseista, ihmisten tekemistä virheistä tai ulkoisista tapahtumista. Tämä määritelmä sisältää juridiset riskit, mutta ei sisällä strategisista päätöksistä johtuvia riskejä. Riskit voivat toteutua esimerkiksi seuraavien tapahtumien johdosta: sisäiset rikkomukset; ulkoiset rikkomukset; puutteellinen henkilöstöjohtaminen; puutteet asiakkaita, tuotteita tai liiketoimintoja koskevissa toimintaperiaatteissa; fyysisen omaisuuden vahingot; toimintojen keskeytyminen ja järjestelmähäiriöt; sekä virheet toimintaprosesseissa. Operatiivinen riski voi toteutuessaan aiheuttaa välitöntä haittaa yhtiön taloudelliselle tulokselle aiheutuneina lisäkustannuksina tai tuottojen pienenemisenä. Pitemmällä tähtäimellä toteutuneet operatiiviset riskit voivat johtaa maineen menetykseen ja sitä kautta lopulta asiakkaiden menettämiseen, mikä vaarantaa yhtiön mahdollisuuksia jatkaa liiketoimintaansa strategian mukaisesti. Compliance riskillä tarkoitetaan oikeudellisiin tai hallinnollisiin seuraamuksiin, taloudellisiin tappioihin tai maineen menettämiseen liittyviä riskejä, jotka ovat seurausta siitä, että yritys on jättänyt noudattamatta sen toimintaan sovellettavia lakeja, asetuksia tai muita hallinnollisia määräyksiä. Compliance riski on yleensä kohdentaa sisäisiin rikkomuksiin tai laiminlyönteihin ja siten sen voidaan katsoa olevan osa operatiivista riskiä. Sampo-konsernin operatiivisten riskien hallinnan periaatteet on esitetty tämän ohjeistuksen liitteessä 3. 15
16 Liite 2 Vakavaraisuuden hallinnan sisäinen arviointi Sampo-konsernissa kokonaispääoman tarvetta (eli pääomituksen tavoitetasoa) arvioidaan säännöllisesti. Pohjana käytetään taloudellisen pääoman laskentatekniikkaa, ja sen lisäksi pääomatavoitteita muokataan laadullisen arvioinnin perusteella. Taloudellinen pääoma (Economic Capital, EC). Taloudellisen pääoman tarve määritellään seuraavasti: Laskentamenetelmät: Taloudellisen pääoman viitekehyksessä riskit arvioidaan riskitekijöiden välisiin korrelaatioihin sekä volatiliteetteihin perustuen. Tämä voidaan tehdä joko muodostamalla riskimallit eri riskeille ja kokoamalla niiden vaikutukset yhteen samalla huomioiden eri riskien hajautusvaikutus (VaR-tekniikka) tai hyödyntämällä samanaikaista mallintamista toisiinsa liittyville riskeille (Dynamic Financial Analysis -tekniikka). Molemmissa menetelmissä lasketaan valitulle riskihorisontille useita stokastisesti asetettuja skenaarioita. Tilastolliset jakaumat luodaan näistä skenaariotuloksista. Eräs riskimittari on jakauman keskiarvon sekä tietyn luottamustasoa vastaavan persentiilin välinen ero. Varsinainen laskenta: Liiketoiminta-alueiden nykyisen toiminnan riskejä varten sidottu taloudellinen pääoma arvioidaan aluksi käyttämällä liiketoiminta-alueelle soveltuvia menetelmiä. Seuraavassa vaiheessa riskien hajautusvaikutukset määritellään riskiluokittain sekä liiketoiminta-alueittain. Sammossa taloudellinen pääoma nähdään tehokkaana ennusteena tarvittavasta pääomasta luotettavalla tavalla mitattavissa olevien riskien kattamiseksi. EC:n avulla saadaan melko hyvä arvio tarvittavasta pääomituksesta historiallisesti tunnetuissa liiketoimintaympäristöissä. Ennennäkemättömissä riskitekijöihin tai liiketoimintaympäristöön liittyvissä tilanteissa EC ei kuitenkaan välttämättä ole riittävä ennuste pääoman tarpeesta, riippumatta käytetystä luottamustasosta. Tästä johtuen pääomaa on tarpeen lisätä yli EC:n. Laadullinen mukauttaminen. Kun arvioidaan EC:n ylittävää pääoman tarvetta, seuraavat osaalueita otetaan huomioon ja niiden vaikutus pääoman tarpeeseen arvioidaan: Alhaisen todennäköisyyden mutta suuren vaikutuksen omaavat riskit voivat vaikuttaa Sammon liike-toimintoihin. Niitä voi aiheutua jonkin hyvin harvinaisen, yksittäisen tapahtuman yhteydessä tai kun markkinatilanne muuttuu äkillisesti johtuen pysyvästä muutoksesta riskitekijän kehityksessä. Muutokset liiketoimintaympäristössä verotus, lait, merkittävät muutokset teknologiassa voivat vaikuttaa kysyntä- ja tarjontaolosuhteisiin ja siten kannattavuuteen. Sampo-konsernissa yllä oleviin riskeihin liittyvät potentiaaliset skenaariot on tunnistettu ja niiden vaikutus Sammon liiketoimintoihin yleisesti sekä erityisesti tulokseen ja vakavaraisuuteen on arvioitu. Arvioinnin tulokset voivat vaikuttaa pääomatavoitteisiin ja johtaa mahdollisiin muutoksiin pääomituksen tasossa. Koska Sampo Oyj on merkittävä pörssilistattu finanssialan holding-yhtiö jolla on tytäryhtiöitä sekä henki- että vahinkovakuutusliiketoiminnassa ja se on myös Nordea AB (publ):n merkittävä osakkeenomistaja, osakkeenomistajien lisäksi myös muilla sidosryhmillä (esim. pääoma- ja velkasijoittajat, luottoluokittajat, valvontaviranomaiset) voi olla perusteltuja mielipiteitä sopivasta pääomituksen tasosta sekä konsernin että tytäryhtiöiden tasolla. Myös nämä mielipiteet otetaan huomioon pääomitusta mietittäessä. Yhteenveto Sammon sisäinen pääoman riittävyyden arviointi ja siitä seuraavat päätökset pääomituksen todellisesta tasosta perustuvat aina määrälliseen arviointiin taloudellisen pääoman (EC) analyysin avulla, mutta siinä huomioidaan myös vähemmän määrällisesti arvioitavissa olevia, vähäisen todennäköisyyden riskejä, kuin myös soveltuvassa määrin muiden sidosryhmien perusteltuja mielipiteitä. 16
17 Liite 3 Operatiivisten riskien hallinta Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteet ovat: varmistaa samanaikaisesti toimintojen tehokkuus ja laatu; varmistaa, että toiminnot noudattavat lakeja ja säännöksiä; sekä varmistaa liiketoimintojen jatkuvuus poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kukin konserniyhtiö on vastuussa operatiivisten riskien hallinnan järjestämisestä omalta osaltaan edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti siten, että kunkin yhtiön liiketoimintojen erityispiirteet otetaan huomioon. Keskeiset työkalut operatiivisten riskien hallinnassa ovat (i) riskien tunnistaminen ja (ii) asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimet jokaisella toimintatasolla sekä (iii) jatkuvuussuunnittelu. Näiden työkalujen käyttämisen varmistamiseksi vastuut on selkeästi määritelty seuraavilla alueilla: operatiivisten riskien hallinnan politiikkojen ja jatkuvuussuunnitelmien valmisteleminen ja toimeenpano; juridisten ja taloudellisten säännösten noudattaminen (compliance); henkilöstön ja työprosessien jatkuva kehittäminen (osaaminen ja taidot); toimintojen päivittäinen johtaminen; ja raportointi ja valvonta. Seuraavat ovat esimerkkejä alueista, joilla operatiivisten riskien hallinta on erityisen tärkeää: Henkilöstö. Suorittaakseen tehtävänsä ja velvollisuutensa ammattitaidolla, henkilöstöllä tulee olla asianmukainen kokemus työtehtäviinsä sekä tarvittavat erityistaidot ja riittävä koulutus. Lisäksi henkilöstölle asetettujen vastuiden ja tavoitteiden tulee olla selkeitä, sekä selkeästi kuvattu ja kommunikoitu. Riskien tunnistaminen. Tarjottaviin palveluihin ja tuotteisiin liittyvät riskit tulee olla tunnistettu, jotta voidaan varmistua myynnin, implementoinnin ja raportointiprosessin tarkoituksenmukaisesta toimivuudesta. Riskien tunnistaminen on erityisen tärkeää silloin kun aloitetaan uusia liiketoimia tai nykyisessä liiketoiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Toimintaprosessit. Toimintaprosessit ja IT-järjestelmien käyttöoikeudet tulee olla järjestetty siten, että yksi henkilö ei voi valvoa tai toteuttaa prosessin useita eri vaiheita. Tehtävät tulee olla järjestetty siten, että ei muodostu vaarallisia työyhdistelmiä ja henkilöstöllä tulee olla käyttöoikeudet vain sellaisiin järjestelmiin joita he tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen. Tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Kaiken tietojärjestelmiin syötettävän tiedon (koskee sekä sopimuksiin ja asiakkaisiin liittyvää että mitä tahansa muuta merkityksellistä informaatiota) tulee olla sisällöltään tarkoituksenmukaista, oikeellista ja ajankohtaista. Tiedon oikeellisuus tulee varmistaa käyttämällä liiketoiminta-alueelle soveltuvia valvontamenettelyjä. Tiedonhallintajärjestelmien turvallisuus. Tiedonhallintajärjestelmien riittävä turvallisuus ja ajankohtaisuus tulee olla varmistettu. Laskentatuloksien oikeellisuus. Laskentarutiinit, joita käytetään sekä sisäisessä (liiketoiminnan kehityksen, tuloksen ja riskien numeerinen data) että ulkoisessa (kaikki asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin liittyvä raportointi) raportoinnissa, tulee olla verifioitu ja dokumentoitu. Käyttöomaisuus (aineellinen omaisuus). Käyttöomaisuus on esimerkki alueesta, jolla jatkuvuussuunnittelu on erityisen tärkeää. 17
18
RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET
RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 3 1. Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja perustelut 6 2. Yleiset konsernitason riskikannanotot 2.1 Riskinottohalukkuus 2.2 Riskit ja pääoman
LisätiedotStandardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2
Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.
LisätiedotPaikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko
LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä
LisätiedotRISKIENHALLINTA 5 SAMPO-KONSERNIN OHJAUSMALLI 7 SAMPO-KONSERNIN TOIMINTA, RISKIT JA ANSAINTALOGIIKKA
Riskienhallinta RISKIENHALLINTA 5 SAMPO-KONSERNIN OHJAUSMALLI 7 SAMPO-KONSERNIN TOIMINTA, RISKIT JA ANSAINTALOGIIKKA 13 RISKIENHALLINTAPROSESSI SAMPO-KONSERNIN YHTIÖISSÄ 15 Riskienhallinnan hallintorakenne
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotRiskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Riskienhallinta Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Mihin riskienhallintaa tarvitaan? Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on eläkkeensaajien
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotAktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen
Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma
LisätiedotPilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio
Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta
LisätiedotRISKIENHALLINTA 2011
RISKIENHALLINTA 2011 Riskienhallinta 3 Ansaintalogiikka ja riskit 43 Likviditeettiriskit 8 Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja tarkoitus 10 Riskienhallinnan hallintorakenne 14 Riskien ja pääoman
LisätiedotRiskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka
Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.
LisätiedotRiskienhallinta 2010
2010 Sisällys 2 Ansaintalogiikka ja riskit 6 Riskienhallintaprosessi 7 Riskienhallinnan hallintorakenne 10 Pääoman hallintaprosessi 12 Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskit 13 Vakuutusmaksu- ja 15 Korvausvastuuriski
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kaupunginvaltuusto 4.3.2014 16 Voimaantulo 1.4.2014 2 1. LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA JA SOVELTAMISALA Kuntalain 13 :n
LisätiedotSisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari
Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki
LisätiedotSisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet
Sisäisen valvonnan ja Riskienhallinnan perusteet 9.5.2018 Sisällys 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 2 3. Sisäisen valvonnan
LisätiedotRiskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen
Lisätiedoteq-konsernin palkitsemisperiaatteet
eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA
SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13
LisätiedotVieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain
LisätiedotRiskit hallintaan ISO 31000
Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet
LisätiedotMatemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus
Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä
LisätiedotMatalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma
Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita
LisätiedotLännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET 1(9) Sisältö
1(9) Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Sisältö 1. Alkusanat 2. Riski ja riskienhallinta käsitteinä 3. Riskiympäristö 4. Riskienhallintaprosessi 5. Riskienhallinnan rakenne ja vastuut 6. Riskien
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014
1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan
LisätiedotHelsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet
1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4
Lisätiedoteq-konsernin palkitsemisperiaatteet
eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat
LisätiedotVakavaraisuuden hallinnan järjestäminen
Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset
LisätiedotOKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen
OKO Pankki Oyj Yhtiökokous 27.3.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO-konsernin strategia 2006-2009 Visio Suomen vetovoimaisin ja menestyvin finanssipalveluyritys Taloudellisen lisäarvon luominen
LisätiedotMATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus
MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.
LisätiedotOULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen
LisätiedotLännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET 1(10) Sisältö
1(10) Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Sisältö 1. Johdanto 2 2. Riski ja riskienhallinta käsitteinä 2 3. Riskiympäristö 3 4. Riskienhallintaprosessi 4 5. Riskienhallinnan rakenne ja vastuut
LisätiedotUudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet
Uudenkaupungin kaupungin sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan perusteet Kh 12.8.2019 1 Sisällys 1. LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 2. SOVELTAMISALA... 2 3. KÄSITEMÄÄRITTELYÄ... 3 4. SISÄISEN VALVONNAN TAVOITTEET...
LisätiedotKUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen
KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen
LisätiedotInarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
0 Inarin kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Valtuusto / /2017 1 Sisällysluettelo 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus;
LisätiedotLiite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta
Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotComponenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotKeski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä
LisätiedotYHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA
YHDISTYKSEN RISKILUOKITUS SIJOITTAJAN APUNA SUOMEN STRUKTUROITUJEN SIJOITUSTUOTTEIDEN YHDISTYS RY Jaana Immonen 7.2.2012 Hieman historiaa maailman ensimmäinen osakeindeksiobligaatio laskettiin liikkeeseen
LisätiedotHuippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet
Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,
LisätiedotSisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen
LisätiedotSelvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014
Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotMÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotToivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet
Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan
LisätiedotNORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ
1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa
LisätiedotPorvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET
Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan
LisätiedotSopimusrajoja koskevat ohjeet
EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/
LisätiedotSAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden
LisätiedotKankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut
LisätiedotOKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio
1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotUPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS
UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotSisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari
Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotLiite yv 20/1/2015. Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin. Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet
Liite yv 20/1/2015 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja kuntayhtymäkonsernin Varallisuuden hoito ja sijoitustoimintaa koskevat periaatteet Hyväksytty yhtymävaltuustossa 8.9.2015, 20 Sisällysluettelo 1. Sijoitustoiminnan
LisätiedotParempi suunnitelma varoillesi
Parempi suunnitelma varoillesi xx.xx.2014 Presentation name / Author 16.9.2014 2 Tapaamisessa tänään 1. Esittäytyminen 2. Oma tilanteesi 3. Omat tavoitteesi 4. Ratkaisumme sinun tarpeisiisi 5. Päätökset
LisätiedotSELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015
SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän
LisätiedotUPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS
1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
LisätiedotSIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin
LisätiedotHALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)
HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia
LisätiedotLakiasiat 1(7) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN CORPORATE GOVERNANCE -KUVAUS
Lakiasiat 1(7) VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ HENKI-FENNIAN CORPORATE GOVERNANCE -KUVAUS 1. Yleinen lähtökohta Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennian ("Henki-Fennia") Corporate Governance -kuvaus on laadittu 1.1.2016 voimaan
LisätiedotSAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA
SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN
LisätiedotPALKKA- JA PALKKIOSELVITYS
015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin
LisätiedotTulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula
Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.
LisätiedotElinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit
Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:
LisätiedotValtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka
Valtiokonttori 1 (6) Valtion suorat taloudelliset vastuut ja riskit valtion velka Aika klo 11.30 Paikka Eduskunta, Valtiovarainvaliokunta 1 Yleistä 2 Valtionvelan kehitys Valtiokonttori vastaa valtion
LisätiedotMistä kohtuusperiaatteessa ja yhtiöiden lisäetujen jakamisessa on kysymys?
1 (5) Sisällys 1 Yleistä... 1 2 Turvaavuusperiaate... 1 3 Periaate lisäetujen jakoperusteiden kohtuudesta... 2 4 Jatkuvuusperiaate... 3 5 Lisäetuun oikeutetut vakuutukset ja kohtuusperiaateselvityksen
LisätiedotPÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
PÄLKÄNEEN KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Käsittely : Kunnanvaltuuston hyväksymä xx.xx.2014 xx Kunnanhallitus xx.xx.xxxx xx Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. SISÄISEN VALVONNAN
LisätiedotOhjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten
Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197
LisätiedotOHJEET VÄHIMMÄISPALVELUT JA -TOIMINNOT SISÄLTÄVÄSTÄ LUETTELOSTA EBA/GL/2015/ Ohjeet
EBA/GL/2015/06 06.08.2015 Ohjeet direktiivin 2014/59/EU 65 artiklan 5 kohdan nojalla laadittavasta luettelosta, joka sisältää vastaanottajalle siirrettävän liiketoiminnan harjoittamiseksi tarvittavat vähimmäispalvelut
LisätiedotVakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota?
Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12.11.2014
LisätiedotVAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.
VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN
LisätiedotJohdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon
Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:
LisätiedotDanske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2012
Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisraportti vuodelta 2012 1 Danske Bank Oyj -konsernin palkitsemisperiaatteet perustuvat Danske Bank -konsernissa noudettaviin periaatteisiin, joiden lähtökohtana on
LisätiedotVahinkojen selvittelykuluvaraus vahinkovakuutuksessa
Vahinkojen selvittelykuluvaraus vahinkovakuutuksessa SHV-harjoitustyö Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Mika Sirviö Vakuutuskeskus Vakuutuskeskuksen muodostavat: Liikennevakuutuskeskus
Lisätiedot4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS
1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,
LisätiedotKaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014
Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta
LisätiedotMuutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen
KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen
LisätiedotSIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014
SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL
LisätiedotHallituksen selonteko.
Hallituksen selonteko 2017 Yleistä Arvioinnin näkökulmat 1. Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2. Riskienhallinta 3. 4. Raportointi ja tiedonvälitys 5. Kyselyn vastausasteikko on 1 4 kyllä/ei. Kysymysten
LisätiedotPlus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet
Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.
LisätiedotUPM Kymmene CLN
UPM Kymmene CLN 30.1.2014 UPM Kymmene Credit Linked Note, Market Recovery Danske Bankin liikkeeseenlaskema Credit Linked Note tarjoaa mahdollisuuden hyötyä UPM Kymmenen ja Danske Bankin luottoriskihinnoittelusta
LisätiedotKunnallisen toiminnan periaatteet, määritelty ja toimitaanko niiden mukaisesti? 3 strategialähtöiset
Laukaan kunta/ tekninen osasto e Ei sovellettavissa 2016 1 Välttävästi 2 Tyydyttävästi 3 Hyvin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointimalli 4 Erinomaisesti Johtamistapa ja valvontakulttuuri Arvio
LisätiedotSisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 Hallitus xx.xx.2014 Valtuusto xx.xx.2014 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 lukien Johdanto Savon koulutuskuntayhtymän
LisätiedotEN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu
klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä
Lisätiedot