RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET"

Transkriptio

1 RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Helmikuu 2016

2 SISÄLTÖ 3 1. Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja perustelut 6 2. Yleiset konsernitason riskikannanotot 2.1 Riskinottohalukkuus 2.2 Riskit ja pääoman hallinta 2.3 Vastuunjako 8 3. Riskienhallinnan organisaatio 3.1 Riskienhallinnan hallintorakenne 3.2 Sampo Oyj:n hallitus 3.3 Tarkastusvaliokunta 3.4 Tytäryhtiöiden hallitukset 3.5 Tytäryhtiöiden riskikomiteat 3.6 Konsernin riskienhallintajohtaja 11 Liite 1: Riskimäärittelyt 16 Liite 2: Vakavaraisuuden hallinnan sisäinen arviointiprosessi 17 Liite 3: Operatiivisten riskien hallinta 2

3 RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Sampo Oyj:n hallituksen vahvistamat (Epävirallinen käännös englanninkielisestä alkuperäistekstistä) Soveltamisala Nämä Sampo Oyj:n vahvistamat periaatteet ohjaavat riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämistä ja vastuunjakoa Sammon organisaatiossa. Sammon hallitus edellyttää, että kaikki toiminta, joka altistaa minkä tahansa Sampo-konsernin yhtiön riskeille, samoin kuin kaikki toiminta, jolla kyseisiä riskejä kontrolloidaan, noudattaa näitä yleisiä periaatteita ja muita asiaan liittyviä ohjeistuksia, esim. palkitsemiseen liittyviä ohjeistuksia ja politiikkoja, kuten myös toimintaan soveltuvia lakeja ja asetuksia. Hallitus valvoo riskinottoon ja riskien hallintaan liittyvää toimintaa sopivaksi katsomallaan tavalla varmistuakseen periaatteiden noudattamisesta. Nämä periaatteet koskevat kaikkia Sampo-konsernin yhtiöitä. Sampo Oyj:n tytäryhtiöiden yhtiökohtaisten politiikoiden ja hallinnoitia koskevien ohjeiden tulee noudattaa näitä periaatteita ottaen kuitenkin huomioon toimintamaansa paikalliset sääntelyolosuhteet sekä liiketoimintojensa erityisvaatimukset. Mikäli nämä periaatteet ovat ristiriidassa sitovien paikallisten normien kanssa, paikalliset normit ovat etusijalla ja yhtiökohtainen riskienhallinta tulee järjestää yhteensopivaksi sitovien normien kanssa. Kolmannessa luvussa ( Riskienhallinnan organisaatio ) kappaleet 3.1, 3.4 ja 3.5 kuvaavat tytäryhtiöiden nykyistä hallintotapaa, eivätkä ne siten ole konsernitason periaatteita. 1. Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja perustelut Finanssisektorin yhtiön liiketoiminnan ydinosaamisalueita on osaava riskien hinnoittelu, riskien valinta sekä riskien asianmukainen hallinta. Korkealaatuinen riskienhallintaprosessi on välttämätön edellytys menestyksekkään liiketoiminnan harjoittamiselle. Sampo-konsernissa riskienhallinnan keskeiset tavoitteet ovat: Riskien, pääoman ja tuottojen tasapaino varmistaa, että kaikki kannattavuuteen vaikuttavat ja muut olennaiset riskit tunnistetaan, arvioidaan ja analysoidaan; varmistaa, että pääomitus on riittävä suhteessa liiketoimintaan liittyviin ja strategisiin riskeihin ottaen huomioon liiketoimintojen ennakoidun kannattavuuden; varmistaa, että riskinkantokyky on kohdennettu eri liiketoiminta-alueille strategian mukaisesti; sekä varmistaa, että vakuutusriskit on hinnoiteltu niille ominaisten riskitasojen mukaisesti ja että sijoitustoiminnan odotetut tuotot ovat oikeassa suhteessa siihen liittyviin riskeihin ja että välillisiä riskejä on pienennetty riittävästi. 3

4 Kustannustehokkaat ja laadukkaat prosessit varmistaa asiakaspalveluprosessien ja sisäisten operatiivisten prosessien kustannustehokkuus ja korkea laatu; varmistaa, että päätöksenteko perustuu täsmälliseen, riittävään ja ajantasaiseen informaatioon; sekä varmistaa toimintojen jatkuvuus sekä nopea ja kattava palautuminen toimintojen jatkuvuuteen vaikuttaneista tapahtumista. Strateginen ja toiminnallinen joustavuus varmistaa, että ulkoiset muutosvoimat ja potentiaaliset strategiset riskit on identifioitu ja että yhtiö pystyy pääomituksen ja johtamistaitojen näkökulmasta reagoimaan hyvin liiketoimintaympäristön muutoksiin; sekä varmistaa, että yhtiöiden yritysrakenne, tiedot ja prosessit mahdollistavat muutosten tehokkaan toimeenpanon. Saavuttaessaan yllä olevat tavoitteet, riskienhallinta vaikuttaa positiivisesti pääoman tuottoon ja vähentää vuotuisia tulosvaihteluja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Sampo-konsernin riskienhallintaprosessiin on sisällytettävä seuraavia edellytyksiä ja tehtäviä: Keskeiset tarvittavat edellytykset, jotka mahdollistavat riskienhallinnan onnistumisen ovat seuraavat: Riskienhallinnan hallintorakenne ja toimivaltuudet (katso Riskienhallinnan organisointi Osa 3.) ja selkeä vastuiden jako liiketoimintojen ja riippumattomien toimintojen kesken; Yhtiöiden omat riskipolitiikat ja yksityiskohtaiset riskienhallinnan ohjeistukset; Konservatiiviset arvostus-, riskienmittaus- ja raportointiprosessit. Riskienhallintaprosessin keskeiset tehtävät ovat seuraavat: Riskien tunnistaminen: Liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyviä riskejä seurataan jatkuvasti yhdessä ansaintamahdollisuuksien kanssa. Riskejä ja ansaintamahdollisuuksia analysoidaan erityisen huolellisesti uusia tuotteita ja palveluita lanseerattaessa tai kun liiketoimintaympäristö muuttuu. Riskit, joille Sampo-konsernin yhtiöt ovat alttiina, on kuvattu liitteessä 1. Pääomitustarpeen määrittäminen: Mitattavien riskien kattamiseksi tarvittavan pääoman määrää arvioidaan ja analysoidaan säännöllisesti sekä riskityypeittäin että liiketoimintaalueittain. Tämän lisäksi toimiva johto arvioi riskiperusteisen pääoman lisäksi tarvittavan pääomapuskurin, jotka yhdessä muodostavat tosiasiallisen pääoman määrän. Pääoman hallintaprosessi on kuvattu liitteessä 2. Riskien hinnoittelu: Vakuutusriskien huolellinen hinnoittelu sekä sijoitusten riski/tuotto -suhteen huomiointi ovat edellytyksiä tavoitellun taloudellisen tuloksen ja kannattavuuden saavuttamiselle pitkällä tähtäimellä. Vakuutusten hinnoittelun ja sijoituspäätösten lähtökohtina ovat yleisesti (i) riittävä tuottotavoite allokoidulle pääomalle ja (ii) liiketoiminnan kulut. Riskipositioiden, pääomien ja liiketoimintaprosessien hallinta: Vakuutusvastuisiin, sijoituksiin ja liiketoimintaprosesseihin liittyviä riskejä ja pääomien määrää muokataan jatkuvasti hyvän riski/tuotto -suhteen ja riittävän tuoton turvaamiseksi omalle pääomalle. Johdon vastuut ja valtuudet on määritelty erillisissä dokumenteissa, kuten vastuuvalintapolitiikassa (underwriting) ja sijoituspolitiikassa. Sisäisesti toteutettujen riskien ja pääomituksen sopeutustoimien lisäksi tytäryhtiöt voivat siirtää riskejään konsernin ulkopuolelle käyttäen johdannaisia ja jälleenvakuutussopimuksia. Riskien mittaus ja raportointi: Tuloksia, riskejä, kannattavuutta ja pääomavaatimusta arvioivat, analysoivat ja niistä raportoivat talous- ja riskienvalvontayksiköt, jotka ovat liiketoiminnoista riippumattomia. 4

5 Korkeatasoinen ja läpinäkyvästi kommunikoitu riskienhallintaprosessi mahdollistaa lisäarvon tuottamisen osakkeenomistajille seuraavista syistä: Asiakkaat saavat luotettavaa palvelua hyvämaineiselta yhtiöltä, jolla on tehokas riskienhallinta; Sijoittajien ja sopimusvastapuolien edellyttämät riskipreemiot pienentyvät, kun riskit ovat läpinäkyviä ja riskienhallintaprosessi on selkeästi kuvattu ja kommunikoitu; Henkilöstön motivaatio paranee, kun strategiat, valtuudet, limiitit, tuottotavoitteet ja palkitsemiskriteerit on selkeästi määritelty ja kommunikoitu; ja Valvontaviranomaisten luottamus yhtiön kykyyn kontrolloida toimintaansa liittyviä riskejä vahvistaa yhteistyötä viranomaisten kanssa. 5

6 2. Yleiset konsernitason riskikannanotot 2.1. Riskinottohalukkuus Kustannustehokas asiakasliiketoiminta järkevästi hinnoiteltu suhteessa riskeihin ja tuottaen asiakkaille lisäarvoa on Sampo-konsernin kannattavuuden ensisijainen lähde ja sitä kautta lähtökohta myös omistaja-arvolle. Asiakassopimukset ja sijoitustransaktiot, joilla toteutetaan toisaalta liiketoimintastrategiaa ja toisaalta sijoitussalkuille asetettuja tavoitteita, ovat yhtiöiden riskien ensisijainen lähde. Suurin osa riskinkantokyvystä allokoidaan vastaavasti ko. riskeille yli ajan. Sampo-konserni osallistuu aktiivisesti finanssisektorin konsolidaatioprosessiin Pohjoismaiden alueella. Kun strategisia mahdollisuuksia ilmenee, ne käsitellään erikseen ja Sampo Oyj:n hallitus tekee päätökset, mukaan lukien riskinkantokyvyn allokointi ja muutokset pääomarakenteessa. Näin ollen merkittävä määrä pääomaa voidaan allokoida strategisiin järjestelyihin. Ei-strategisista tai muuten tarpeettomista tase-eristä luovutaan ja vapautunut pääoma ja varaukset jaetaan emoyhtiölle tilanteen mukaan Riskit ja pääoman hallinta Yleinen sääntö on, että tosiasiallinen pääomitustaso vakavaraisuuspääoma ja muut taloudellisia tappioita vaimentavat erät säilytetään sekä sisäisesti arvioidun pääomatarpeen, eli riskiperusteisen pääomatarpeen että luottoluokittajien edellyttämän, liiketoiminnallisin perustein määritellyn luottoluokituksen vaatiman pääomitustason yläpuolella. Tosiasiallisen pääomituksen ja itse määritetyn pääomatarpeen välisen erotuksen, eli halutun puskurin, koko määritellään päätettäessä pääomitustavoitteita konsernin eri yrityksille ja konsernille kokonaisuutena. Pääsääntöisesti minkä tahansa konsernin yrityksen ylimääräinen pääoma (eli tavoitetason ylittävä pääoma) siirretään emoyhtiöön, joka vastaavasti järjestää lisäpääomitusta tytäryhtiöihin tarvittaessa. Riskien ja todellisen pääomituksen tason välistä suhdetta analysoidaan ja tarkkaillaan säännöllisesti historiallisten olosuhteiden valossa sekä hyödyntämällä aika ajoin erilaisia johdon määrittelemiä stressiskenaarioita. Kun mahdollinen riskien ja todellisen pääomituksen tason välinen epätasapaino havaitaan, tasapaino palatutetaan mukauttamalla olemassa olevia riski-positioita, pääomaa tai molempia. Yleisesti ottaen Sampo-konserni uskoo, että liiketoimintojen kannattavuuden ylläpitäminen sekä riskien aktiivinen mukauttaminen ovat riskienhallinnan ensimmäinen puolustuslinja ja pitkällä tähtäimellä pääomitustakin tärkeämpi tekijä. 6

7 2.3. Vastuiden ja tehtävien jakaminen Fokuksena on yhtiötason varojen, velkojen, tuottojen, riskien ja pääomituksen hallinta. Lisäksi konsernitasolla riskien kasaantumista ja keskittymistä (i) ehkäistään jakamalla vastuut ja tehtävät huolellisesti yhtiöiden välillä, (ii) seurataan säännöllisesti tarkastusvaliokunnassa, ja (iii) niitä hallitaan säätelemällä kokonaisriskejä tarpeen mukaan. Tytäryhtiöiden linjaorganisaatiot vastaavat tuotteidensa ja palveluidensa hinnoittelusta, myynti- ja täytäntöönpanoprosessiensa organisoinnista, kannattavuuden varmistamisesta, tehokkuudesta, turvallisuudesta ja toimintojensa jatkuvuudesta. Investoinnit, likviditeetin hallinta ja pääomitustransaktiot koordinoidaan emoyhtiön toimesta ja sijoitusyksiköt hoitavat niitä keskitetysti. Konsernitason tulosraportointi ja konsernin riskien valvonta ovat Sampo Oyj:n talous- ja riskienhallintayksiköiden vastuulla. Nämä yksiköt ovat riippumattomia liiketoiminnoista. Valtaosa riskien hallintaan kuuluvista toimenpiteistä suoritetaan tytäryhtiöissä, joiden tulee organisoida riskienhallintatoimensa riskien tunnistaminen, arviointi, mittaaminen, valvonta ja sopeuttaminen tässä dokumentissa esitettyjen periaatteiden ja määritelmien sekä Sampo Oyj:n hallituksen määrittelemien tuotto- ja pääomitustavoitteiden mukaisiksi. Yhtiöt määrittävät omat yhtiökohtaiset riskipolitiikkansa itsenäisesti oman hallintorakenteensa mukaisesti. 7

8 3. Riskienhallinnan organisaatio 3.1. Riskienhallinnan hallintorakenne Sampo Oyj:n hallitus Sampo Oyj:n tarkastusvaliokunta Konsernin riskienhallintajohtaja If Vahinkovakuutuksen hallitus Mandatum Lifen hallitus ORSA-komitea Liiketoiminta- ja mainekysymykset Vastuunvalintakomitea Aktuaarikomitea Jälleenvakuutuskomitea Jälleenvakuutuksen luottoriskikomitea Operatiivisten riskien komitea Sisäisen mallin komitea Riskienhallintakomitea Vakuutusriskien komitea Operatiivisten riskien komitea Lakiasiat ja compliance -yksikkö Baltia Tasehallintakomitea Eettinen komitea Sijoituskomitea Compliance-toiminto 8

9 3.2. Sampo Oyj:n hallitus Päättää konsernitason riskienhallinnan periaatteista ja muista yleisistä suuntaviivoista. Riskienhallinnan edellyttämät toiminnot ja sisäinen valvonta organisoidaan hallituksen päätösten mukaisesti; Päättää konsernistrategioista ja määrittää ylätason limiitit tytäryhtiöiden riskinottoon; Päättää yleisistä suuntaviivoista koskien pääoman allokointia ja tuottotavoitteita; Päättää keskeisistä seurantaperiaatteista (kuten riskien ja tuloksen mittaaminen); ja Nimittää tarkastusvaliokunnan Tarkastusvaliokunta Sampo Oyj:n hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan, jonka riskienhallintaan liittyvät velvollisuudet on määritelty hallituksen vahvistamassa tarkastusvaliokunnan työjärjestyksessä Tytäryhtiöiden hallitukset Organisoivat toimivaltuuksiensa mukaisesti tytäryhtiöiden liiketoiminnot Sampo Oyj:n hallituksen tekemien strategisten päätösten toimeenpanemiseksi; Tekevät päätökset erityisistä riskinottopolitiikoista, pääomituksesta, limiiteistä ja valtuuksien jakamisesta Sammon hyväksyttyjen suuntaviivojen ja muiden Sammon hallituksen päätösten mukaisesti; Valvovat riskejä ja pääomitusta ja ovat vastuussa viranomaisten edellyttämästä vakavaraisuudesta ja sisäisesti määritellystä vakavaraisuudesta kaikkina aikoina; Nimittävät henkilöt valiokuntiin (muun muassa vakuutusvastuiden valinta-, sijoitus- ja operatiivisten riskien valiokunnat ja muut tarkoituksenmukaiseksi arvioidut toimielimet) ja hyväksyvät niiden valmistelemat politiikat ja suunnitelmat; Tekevät päätökset operatiivisten riskien hallinnasta ja valvovat niiden toimeenpanoa; Tekevät päätökset henkivakuutustuotteiden ja vahinkovakuutustuotteiden laskentaperiaatteista ja valvovat niiden toimeenpanoa; Tekevät päätökset henkivakuutusten ja vahinkovakuutusten jälleenvakuuttamisen periaatteista ja valvovat niiden toimeenpanoa. 9

10 3.5. Tytäryhtiöiden riskikomiteat If-konsernin emoyhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallitukset ja Mandatum Lifen hallitus ovat nimittäneet erityisiä toimikuntia, joilla on määritellyt tehtävät. If-konsernin kaikkia riskejä seurataan Ifin Own Risk and Solvelcy Assessment -komiteassa (ORSA), puheenjohtajanaan If-konsernin emoyhtiön (If P&C Holding) toimitusjohtaja. Erillisiä, riskienvalvontakomitealle raportoivia riskikomiteoita ovat aktuaarikomitea, vakuutusvastuiden valintakomitea, jälleenvakuutuskomitea, jälleenvakuutuksen riskienhallintakomitea, sijoituskomitea, eettinen komitea, sisäisen mallin komitea ja operatiivisten riskien komitea. Kunkin komitean puheenjohtaja vastaa omalta osaltaan johtamansa komitean raportoinnista ORSA-komitealle. Lisäksi Compliance-toiminto raportoi suoraan If P&C :n hallitukselle. Mandatum Lifessa riskejä seurataan riskienhallintakomiteassa (RMC), puheenjohtajanaan Mandatum Lifen toimitusjohtaja. Erillisiä, riskienhallintakomitealle raportoivia riskikomiteoita ovat tasehallintakomitea, vakuutusriskien komitea ja operatiivisten riskien komitea. Lisäksi vastuulliset linjaorganisaatiot raportoivat riskienhallintakomitealle Baltian maita koskevat vakuutusriskit, lakija compliance-asiat, liiketoiminta- ja maineriskit sekä muut liiketoimintaa koskevat asiat. Sampo Oyj:n sijoitustoimintaa ja siihen liittyvien riskien hallintaa säädellään Sampo Oyj:n tasehallintapolitiikalla Konsernin riskienhallintajohtaja Vastuualueet: kokonaisvaltaisen näkemyksen varmistaminen riskeistä, joille Sampo on altistunut, mukaan lukien Sammon kokonaisriskipositioiden mittaaminen ja seuraaminen soveltuvin osin; konsernin riskienhallintatoimintojen koordinointi; yhtiökohtaisten ja konsernitason riskien raportoinnin koordinointi; jatkuva ja itsenäinen riskien analysointi saatavilla olevien riskiraporttien perusteella; ja muutosehdotusten tekeminen riskienhallintaan liittyviin politiikkoihin, periaatteisiin ja ohjeistuksiin. 10

11 Liite 1 Riskimäärittelyt Riskienhallinnan näkökulmasta riski liiketoiminnoissa voidaan määritellä olevan todennäköisyys sille, että tapahtuu jotain epäsuotuisaa, jonka seurauksena liiketoiminnan lopputulos on odotettua huonompi. Riskienhallinnan näkökulmasta merkityksellistä on kyetä tunnistamaan, mittaamaan ja sopeuttamaan riskejä siten, että toteutuneiden riskien negatiiviset seuraukset (eli tappiot tai pienentyneet voitot) pysyvät siedettävissä rajoissa ja että ansaintapotentiaalilla voidaan perustella valitut riskipositiot. Riskejä voidaan luokitella monin eri tavoin. Sampo-konsernissa liiketoimintoihin liittyvät riskit on jaettu kolmeen pääkategoriaan: (i) strategisiin riskeihin (ii) maineriskeihin ja (iii) liiketoimintaan luontaisesti liittyviin riskeihin. Näiden pääkategorioiden sisällä riskit luokitellaan riskitekijöiden mukaisesti. Osa Sampo-konsernin määrittelyistä poikkeaa tietoisesti Solvency II -viitekehyksestä, mutta se kattaa samat riskitekijät. 1. Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan tappioriskiä, joka on seurausta kilpailuympäristön muutoksista ja/ tai yhtiön operatiivisen sopeutumiskyvyn puutteista. Odottamattomat muutokset yleisessä liiketoimintaympäristössä voivat aiheuttaa ennakoitua suurempaa vaihtelua yhtiön tuloksessa ja ne voivat pitkällä tähtäimellä vaarantaa Sampokonsernin yhtiöiden liiketoimintamallien toimivuuden. Tällaisten muutosten taustalla olevat ulkoiset muutostekijät ovat moninaiset, ne voivat liittyä esimerkiksi yleiseen taloudelliseen kehitykseen, institutionaalisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja teknologisiin innovaatioihin. Näiden seurauksena toimialan liiketoimintamallit voivat muuttua, ne voivat houkutella uusia kilpailijoita tai vaikuttaa asiakkaiden kysyntään tai yleiseen käyttäytymiseen Sammon toimintaympäristössä. Koska liiketoimintaympäristön muutosvoimat ja kehitys yleisemminkin ovat pääosin yhtiön ulkopuolelta tulevia, strategisten riskien hallinta on ylimmän toimeenpanevan johdon vastuulla. Ennakoivat strategiset siirrot ovat keskeinen työkalu kilpailuasemaan liittyvien strategisten riskien hallinnassa. Liiketoimintamallin ja kustannusrakenteen sisäinen sopeutumiskyky on toinen tehokas keino hallita strategisia riskejä. Vaikka strategisia riskejä ei ole suoranaisesti huomioitu Sampo-konsernin pääomitusprosessissa, niillä voi tosiasiassa olla vaikutus pääomituksen määrästä ja rakenteesta päätettäessä, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi vallitsevassa liiketoimintaympäristössä. 2. Maineriskit Maineriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että aiheellinen tai aiheeton yhtiön liiketoimiin tai suhteisiin liittyvä epäsuotuisa julkisuus heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan. Maineriski on usein seurausta toteutuneesta operatiivisesta tai compliance -riskistä, jonka seurauksena maine heikkenee asiakkaiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa. Maineriski liittyy myös kaikkeen muuhun toimintaan. Koska maineriskien syyt ovat moninaiset, myös maineriskien hallinnan keinojen tulee olla monipuolisia ja ne tulee juurruttaa osaksi yrityskulttuuria. Sammon keskeisille arvoille - eettisyys, lojaalisuus, avoimuus ja yrittäjyys - perustuva yrityskulttuuri nähdäänkin välttämättömänä keinona ehkäistä maineriskejä. Nämä keskeiset arvot heijastuvat Sammon tavassa järjestää liiketoimintojensa hallinnointi ja siinä miten Sampo toimii keskeisten sidosryhmiensä (asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat, muut yhteistyökumppanit, veroviranomaiset ja muut valvovat viranomaiset) ja muiden Sammon liiketoiminnasta kiinnostuneiden osapuolten kanssa. 11

12 3. Liiketoimintaan luontaisesti liittyvät riskit Liiketoimintaan luontaisesti liittyvien riskien hallinta (ansaintariskit ja välilliset riskit) ovat päätöksentekomielessä liiketoiminta-alueiden ja sijoitusyksikön vastuulla, ja samanaikaisesti riippumattoman riskienhallinnan valvonnassa. 3.1 Ansaintariskit Sampo-konserni ottaa vakuutus- ja sijoitustoiminnassaan tietoisesti riskejä saavuttaakseen tuottoja. Otettavat riskit valitaan huolellisesti ja niitä hallitaan aktiivisesti. Vakuutusvastuisiin liittyvät riskit hinnoitellaan niihin luontaisesti liittyviin riskitasoihin perustuen ja sijoitustoiminnan odotettuja tuottoja verrataan otettuihin riskeihin. Ansaintariskejä myös sopeutetaan jatkuvasti ja niiden vaikutusta pääomitustarpeeseen arvioidaan säännöllisesti. Vakuutusvastuisiin ja investointeihin liittyvien riskien onnistunut hallinnointi on Sampo-konsernin yhtiöiden ensisijainen ansaintalähde. Näiden riskien päivittäinen hallinnointi, toisin sanoen riskien pitäminen annettujen limiittien ja valtuuksien puitteissa, on liiketoiminta- ja sijoitusyksiköiden vastuulla. Vahinkovakuutustoiminnan riskit Vahinkovakuutustoiminnassa vakuutusvastuisiin liittyvä riski jaetaan Solvenssi II -säännöstön mukaisesti voimassa oleviin vakuutussopimuksiin liittyvään vakuutusmaksuriskiin (premium risk) ja jo päättyneisiin vakuutussopimuksiin liittyvään vastuuvelkariskiin (reserve risk). Vakuutusmaksuriski (premium risk) liittyy tuleviin korvauksiin ja se aiheutuu tulevaisuudessa tapahtuvista vahinkotapahtumista. Toteutuvien vahinkotapahtumien toteutumistiheydessä, suuruudessa ja ajoituksessa voi olla eroja ennakoituihin verrattuna ja siten korvausten määrä voi erota ennakoiduista korvausten määrästä. Näiden seurauksena tulevat korvauskulut ylittävät ennakoidun tason mistä aiheutuu tappioita tai epäedullisia muutoksia vakuutusvelkojen arvoissa. Katastrofiriski (catastrophe risk) voidaan nähdä vakuutusmaksuriskin äärimmäisenä toteutumana. Se on riski äärimmäisistä tai poikkeuksellisista tapahtumista, joita ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit (joiden hinnoittelu ja oletukset varauksia tehtäessä sisältävät merkittävää epävarmuutta). Tällaiset tapahtumat voivat johtaa siihen, että toteutuneet korvaukset poikkeavat merkittävästi odotetuista kokonaiskorvauksista, jonka seurauksena syntyy tappioita tai epäedullisia muutoksia vastuuvelan arvossa. Vastuuvelkariski (reserve risk) liittyy korvausvaatimuksiin, jotka ovat seurausta tilinpäätöspäivänä tai tätä ennen tapahtuneista vahingoista. Ennakoitujen ja toteutuneiden korvauskulujen suuruus, maksuajankohdat ja vahinkofrekvenssi voivat erota etukäteen oletetuista. Näiden seurauksena vastuuvelat eivät ole riittäviä kattamaan jo sattuneiden vahinkojen korvauskuluja ja siitä on seurauksena tappioita tai epäedullisia muutoksia vastuuvelkojen arvoissa. Henkivakuutustoiminnan riskit Biometrisillä riskeillä (biometric risks) tarkoitetaan riskejä siitä, että yhtiö joutuu maksamaan vakuutetuille enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä maksettaisiin vakuutettujen odotettua korkeammasta eliniästä johtuen pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä on oletettu. Kuten vahinkovakuutuksessa, henkivakuutustoiminnassa katastrofitapahtumiin luetaan laajoja vahinkoja aiheuttavat, tyypillisesti lyhyen ajanjakson kuluessa sattuvat, mutta joskus myös pidempikestoiset tapahtumat tai tapahtumasarjat. Biometristen riskien 12

13 ääritapaus, katastrofiriski realisoituu, kun tapahtuma (tai sarja yksittäisiä tapahtumia), jonka todennäköisyys on pieni, mutta jonka vaikutus on suuri ja joka johtaa merkittäviin poikkeamiin maksettavissa korvauksissa. Vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvät riskit (behaviour risks) johtuvat vakuutuksenottajien tulevaan käyttäytymiseen liittyvästä epävarmuudesta. Asiakkailla on oikeus lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen (keskeytysriski), tai heillä voi olla mahdollisuus lopettaa vakuutussopimus ennenaikaisesti (takaisinostoriski). Kuluriski (expense risk) aiheutuu siitä, että korvattavien vahinkojen suuruus ja/tai ajoittuminen poikkeaa siitä mitä on ennakoitu vakuutusta hinnoiteltaessa. Tämän johdosta vakuutuksista alun perin perityt maksut (expense charges) eivät mahdollisesti riitä kattamaan toteutuneita vakuutuskorvauksia. Markkinariskit Markkinariskeillä tarkoitetaan rahoitusvarojen ja velkojen markkina-arvojen sekä vakuutusvelkojen markkinaperusteisessa arvossa tapahtuvien muutosten aiheuttamia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen tai pääomiin. Markkina-arvojen ja vakuutusvelkojen markkinaperusteisen arvon muutokset johtuvat niiden taustalla olevien tekijöiden, kuten korkojen, inflaation, valuuttakurssien, luottoriskipreemioiden sekä osakekurssien muutoksista. Lisäksi markkinariskit sisältävät riskin markkinoiden likviditeetin heikkenemisestä, joka heijastuu osto- ja myyntinoteerausten välisen eron (spreadin) levenemisenä, sekä riskin siitä, että varoihin kuuluvien rahoitusinstrumenttien takaisinmaksuaikatauluissa tapahtuu odottamattomia muutoksia. Molemmissa tapauksissa sijoitussalkun instrumenttien markkina-arvo voi muuttua. Eri markkinoiden riskejä ja tuottoja arvioidaan, kun Sampo-konsernin yritys lisää tai vähentää sijoituksia sijoitussalkustaan. Perustavanlaatuisena erona vakuutusvastuisiin liittyviin riskeihin on se, että markkinariskien alueella Sampo-konserni on useimmissa tilanteissa hinnan ottaja, ei hinnan antaja. Markkinariskit ovat toinen merkittävä tulosriski Sampo-konsernille ja hyvä suoriutuminen tällä alueella on yhtiölle kriittinen menestystekijä. ALM-riskille yhtiö altistuu, mikäli markkinariskimuuttujissa (kuten korot, inflaatio, valuuttakurssit) tapahtuvat muutokset vaikuttavat sijoitusten ja johdannaissopimusten käypään arvoon erisuuruisesti kuin mitä ne vaikuttavat vakuutusvelkojen markkinaperusteiseen arvoon. On huomattava, että vastuuvelan kassavirrat ovat mallinnettuja estimaatteja ja tästä johtuen sekä niiden suuruuteen että ajoittumiseen liittyy epävarmuutta. Tämä epävarmuus on keskeinen komponentti ALM-riskiä määriteltäessä. ALM-riskit vaikuttavat merkittävästi tasearvoihin, riskeihin ja pääomatarpeeseen. Niitä hallitakseen Sampo-konsernin yhtiöt seuraavat ja analysoivat riskejä ja riskipositioita aktiivisesti ja riskit huomioidaan sijoitusten hallinnassa ja vakuutustuotteiden kehittelyssä. 13

14 3.2 Välilliset riskit Eräät riskit ovat epäsuoria seurauksia Sammon harjoittamasta liiketoiminnasta. Ne ovat yksipuolisia riskejä, joihin ei periaatteessa liity riskiä vastaavaa ansaintapotentiaalia. Näin ollen riskienhallinnan tavoite on pikemminkin näiden riskien tehokas pienentäminen kuin aktiivinen hallinnointi. Välillisten riskien pienentäminen on liiketoimintayksiköiden ja sijoitusyksikön vastuulla ja niille allokoitavan pääoman määrän mittaavat liiketoiminnasta riippumattomat riskienhallintatoiminnot. Välilliset riskit voidaan luokitella kolmeen erilliseen ryhmään: (i) luottoriski; (ii) likviditeettiriski ja (iii) operatiivinen riski. Luottoriskin voidaan määritellä koostuvan maksukyvyttömyys-, spread- ja toimitusriskeistä. Maksukyvyttömyysriski viittaa tappioihin, jotka aiheutuvat vastapuolien (vastapuoliriski) tai velallisten (liikkeeseenlaskijariski) toteutuneista maksukyvyttömyystilanteista. Vastapuoliriskin tapauksessa lopullinen tappio riippuu johdannais- tai jälleenvakuutussopimuksen positiivisesta markkina-arvosta maksukyvyttömyyshetkellä sekä palautusosuudesta, johon vaikuttaa vakuuksien määrä. Liikkeeseenlaskijariskin toteutuessa lopullisen tappion määrä riippuu tehdyn arvopaperisijoituksen tai talletuksen koosta maksukyvyttömyyshetkellä ja sitä pienentävästä palautus- eli jako-osuudesta likvidaatiossa. Spread-riski viittaa tappioihin, jotka aiheutuvat velkainstrumenttien ja luottojohdannaisten luottoriskispreadien muutoksista. Luottoriskispreadit muuttuvat kun markkinoiden käsitys maksukyvyttömyyksien todennäköisyyksistä muuttuu. Pohjimmiltaan luottoriskispread on maksukyvyttömyysriskin markkinahinta, joka on hinnoiteltu velkainstrumentin markkina-arvoon. Näin ollen velkainstrumentin arvon tulisi laskea ennen kuin maksukyvyttömyys toteutuu. Näiden ominaisuuksien johdosta spread-riski, sisältäen myös velkainstrumentteihin liittyvän maksukyvyttömyyden, luokitellaan Sampo-konsernissa osaksi sijoitussalkun markkinariskejä. Toimitusriski realisoituu kun sopimuksen toinen vastapuoli epäonnistuu sopimuksen mukaisen velvoitteensa toimittamisessa ajallaan. Toimitusriskitappio voi liittyä maksukyvyttömyyteen toimitushetkellä tai siihen, että sopimusosapuolet toimittavat sopimuksen mukaiset velvoitteensa eriaikaisesti. Sampo-konsernin yhtiöiden käyttämät keskitetyt toimitus- ja selvitysjärjestelmät pienentävät toimitusriskiä tehokkaasti. Likviditeettiriski on riski siitä, että konserniyhtiöt eivät pysty harjoittamaan strategiansa mukaista normaalia liiketoimintaa tai, äärimmäisissä tapauksissa, eivät pysty suoriutumaan erääntyvistä maksuvelvoitteistaan määräajassa sen johdosta, että niillä ei ole riittävästi likvidejä varoja ja/tai näiden hankkimiseksi tarvittaville markkinoille ei ole pääsyä. Sampo-konsernissa likviditeettiriski käsittää sijoitusten mahdollisen epälikvidiyden sekä riskin siitä, että asiakkaat jättävät ennakoidusta poiketen vakuutussopimuksensa uusimatta. Myös jälleenrahoituksen ja rahoitusjohdannaissopimusten saatavuus sekä niiden hinta vaikuttavat yritysten kykyyn harjoittaa normaalia liiketoimintaa. Sampo-konsernin likviditeettiriskien lähteet ovat luonteeltaan joko sisäisiä tai ulkoisia. Mikäli yhtiön luottokelpoisuus laskee tai yhtiön kyky rahoittaa toimintaansa vaikuttaa muutoin uhatulta, sen kyky rahoituksen hankkimiseen, jälleenvakuutussopimusten solmimiseen ja/tai rahoitusjohdannaisten solmimiseen kohtuulliseen hintaan vaarantuu. Tämän lisäksi asiakkaat voivat olla haluttomia uusimaan vakuutussopimuksiaan. Mikäli nämä sisäisistä syistä johtuvat riskit realisoituvat markkinoiden yleisen epävarmuustilan vallitessa jolloin sijoitusvarallisuuden myynti ja jälleenrahoituksen hankinta on vaikeaa, riittävän likviditeetin ylläpito voi olla haastavaa. Sampo-konserni hallitsee likviditeettiriskejä huolehtimalla sekä emoyhtiön että tytäryhtiöiden luottokelpoisuudesta ja maineesta. Lisäksi likviditeettiriskille altistuvat liiketoiminnat pyritään hajauttamaan huolellisesti. Erityisesti liiketoiminnoista odotettavissa olevien kassavirtojen maturiteettijakaumaa seurataan jatkuvasti. 14

15 Koska likviditeettiriskistä aiheutuvaa pääoman tarvetta ei voida yksiselitteisesti kvantifioida, sitä ei suoraan huomioida pääoman tarvetta koskevissa laskelmissa. Näin ollen taseeseen vaikuttavista riskeistä vain korkoriski tulee suoraan huomioiduksi taloudellisen pääoman kehikossa. Operatiivisella riskillä tarkoitetaan tappion riskiä, joka aiheutuu puutteellisista tai virheellisistä prosesseista, ihmisten tekemistä virheistä tai ulkoisista tapahtumista. Tämä määritelmä sisältää juridiset riskit, mutta ei sisällä strategisista päätöksistä johtuvia riskejä. Riskit voivat toteutua esimerkiksi seuraavien tapahtumien johdosta: sisäiset rikkomukset; ulkoiset rikkomukset; puutteellinen henkilöstöjohtaminen; puutteet asiakkaita, tuotteita tai liiketoimintoja koskevissa toimintaperiaatteissa; fyysisen omaisuuden vahingot; toimintojen keskeytyminen ja järjestelmähäiriöt; sekä virheet toimintaprosesseissa. Operatiivinen riski voi toteutuessaan aiheuttaa välitöntä haittaa yhtiön taloudelliselle tulokselle aiheutuneina lisäkustannuksina tai tuottojen pienenemisenä. Pitemmällä tähtäimellä toteutuneet operatiiviset riskit voivat johtaa maineen menetykseen ja sitä kautta lopulta asiakkaiden menettämiseen, mikä vaarantaa yhtiön mahdollisuuksia jatkaa liiketoimintaansa strategian mukaisesti. Compliance riskillä tarkoitetaan oikeudellisiin tai hallinnollisiin seuraamuksiin, taloudellisiin tappioihin tai maineen menettämiseen liittyviä riskejä, jotka ovat seurausta siitä, että yritys on jättänyt noudattamatta sen toimintaan sovellettavia lakeja, asetuksia tai muita hallinnollisia määräyksiä. Compliance riski on yleensä seurausta sisäisistä rikkomuksista tai laiminlyönneistä ja siten sen voidaan katsoa olevan osa operatiivista riskiä. Sampo-konsernin operatiivisten riskien hallinnan periaatteet on esitetty tämän ohjeistuksen liitteessä 3. 15

16 Liite 2 Vakavaraisuuden sisäinen arviointi Sampo-konsernin yhtiöissä pääoman tarvetta (eli pääomituksen tosiasiallista tasoa) arvioidaan säännöllisesti kaksivaiheisessa prosessissa seuraavasti: Pääoman vähimmäismäärän määrittäminen Pääoman vähimmäismäärällä tarkoitetaan sitä omien varojen minimitasoa, jonka yhtiö tarvitsee liiketoimintansa normaaliin hoitamiseen. Pääoman vähimmäismäärä on korkein seuraavista kolmesta pääoman kvantitatiivisesta käsitteestä: a) Viranomaismääräysten mukaisella standardimallilla laskettu pääomavaade; b) Yhtiön sisäisen mallin mukaan laskettu pääomavaade; tai c) Luottoluokitusyhtiön edellyttämä pääoman määrä, eli se määrä pääomia, jotka tarvitaan yhtiön haluaman luottoluokituksen ylläpitämiseen. Kun yhtiö käyttää sisäistä mallia pääomavaateen laskennassa, prosessien tulee olla huolella validoituja ja todennettuja ja mallin tulee olla yhtiön hallituksen hyväksymä. Puskurin määrittäminen Koska riskit ja tuotot muuttuvat jatkuvasti ajan kuluessa ja pääoman määrä voi joskus stressitilanteissa alentua nopeastikin, yhtiöillä on tarve ylläpitää määrätyn suuruista puskuria, joka yhdessä yhtiön yllä selostetulla tavalla laskeman pääoman vähimmäismäärän kanssa muodostaa sen määrän, jota pääomaa tosiasiallisesti tarvitaan. Riittävän suuruinen puskuri antaa yhtiölle tarvittaessa aikaa sopeuttaa riskejään ja pääoman määrää hallitusti stressitilanteissa, eli toisin sanoen kyvyn aina ylläpitää riskien ja pääoman määrä tasapainossa. Riittävä puskuri myös mahdollistaa valvojien, asiakkaiden, sijoittajien ja vastapuolien luottamuksen yhtiöön. Seuraavat tekijät ovat olennaisimmat tarvittavan puskurin määrää arvioitaessa: Odotettavissa olevat voitot mitä korkeammat odotettavissa olevat voitot ovat ja mitä alhaisempi on niiden volatiliteetti, sitä pienempi puskuri tarvitaan; Liiketoiminnan kasvumahdollisuudet jos liiketoiminta kasvaa, tarvittava puskuri on suurempi kuin run-off -liiketoiminnan vaatima puskuri; Vaihtoehtoiset pääoman lähteet mitä paremmat mahdollisuudet laskea liikkeeseen Solvenssi II:n määräysten mukaisia pääomainstrumentteja, sitä pienempi on puskuritarve; ja Viranomaismääräysten mukaiseen tai muulla tavalla laskettuun pääomavaateeseen liittyvä epävarmuus mitä suurempi epävarmuus liittyy relevantin pääomavaateen kykyyn ennakoida tulevia pääomatarpeita, sitä suurempi tulee puskurin olla. Yhteenveto Yhtiön tulee seurata puskurinsa kokoa ja sillä tulee olla valmiudet pitää pääoman tosiasiallinen taso aina tarvittavan vähimmäispääoman määrän yläpuolella. Sen sijaan vakavaraisuusasteelle ei ole tarvetta asettaa kiinteää tavoitetta. 16

17 Liite 3 Operatiivisten riskien hallinta Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteet ovat: varmistaa samanaikaisesti toimintojen tehokkuus ja laatu; varmistaa, että toiminnot noudattavat lakeja ja säännöksiä; sekä varmistaa liiketoimintojen jatkuvuus poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kukin konserniyhtiö on vastuussa operatiivisten riskien hallinnan järjestämisestä omalta osaltaan edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti siten, että kunkin yhtiön liiketoimintojen erityispiirteet otetaan huomioon. Keskeiset työkalut operatiivisten riskien hallinnassa ovat (i) riskien tunnistaminen ja (ii) asianmukaiset ennaltaehkäisevät toimet jokaisella toimintatasolla sekä (iii) jatkuvuussuunnittelu. Näiden työkalujen käyttämisen varmistamiseksi vastuut on selkeästi määritelty seuraavilla alueilla: operatiivisten riskien hallinnan politiikkojen ja jatkuvuussuunnitelmien valmisteleminen ja toimeenpano; juridisten ja taloudellisten säännösten noudattaminen (compliance); henkilöstön ja työprosessien jatkuva kehittäminen (osaaminen ja taidot); toimintojen päivittäinen johtaminen; ja raportointi ja valvonta. Seuraavat ovat esimerkkejä alueista, joilla operatiivisten riskien hallinta on erityisen tärkeää: Henkilöstö. Suorittaakseen tehtävänsä ja velvollisuutensa ammattitaidolla, henkilöstöllä tulee olla asianmukainen kokemus työtehtäviinsä sekä tarvittavat erityistaidot ja riittävä koulutus. Lisäksi henkilöstölle asetettujen vastuiden ja tavoitteiden tulee olla selkeitä, sekä selkeästi kuvattu ja kommunikoitu. Riskien tunnistaminen. Tarjottaviin palveluihin ja tuotteisiin liittyvät riskit tulee olla tunnistettu, jotta voidaan varmistua myynnin, implementoinnin ja raportointiprosessin tarkoituksenmukaisesta toimivuudesta. Riskien tunnistaminen on erityisen tärkeää silloin kun aloitetaan uusia liiketoimia tai nykyisessä liiketoiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Toimintaprosessit. Toimintaprosessit ja IT-järjestelmien käyttöoikeudet tulee olla järjestetty siten, että yksi henkilö ei voi valvoa tai toteuttaa prosessin useita eri vaiheita. Tehtävät tulee olla järjestetty siten, että ei muodostu vaarallisia työyhdistelmiä ja henkilöstöllä tulee olla käyttöoikeudet vain sellaisiin järjestelmiin, joita he tarvitsevat tehtäviensä suorittamiseen. Tiedon oikeellisuuden varmistaminen. Kaiken tietojärjestelmiin syötettävän tiedon (koskee sekä sopimuksiin ja asiakkaisiin liittyvää että mitä tahansa muuta merkityksellistä informaatiota) tulee olla sisällöltään tarkoituksenmukaista, oikeellista ja ajankohtaista. Tiedon oikeellisuus tulee varmistaa käyttämällä liiketoiminta-alueelle soveltuvia valvontamenettelyjä. Tiedonhallintajärjestelmien turvallisuus. Tiedonhallintajärjestelmien riittävä turvallisuus ja ajankohtaisuus tulee olla varmistettu. Laskentatuloksien oikeellisuus. Laskentarutiinit, joita käytetään sekä sisäisessä (liiketoiminnan kehityksen, tuloksen ja riskien numeerinen data) että ulkoisessa (kaikki asiakkaisiin ja muihin sidosryhmiin liittyvä raportointi) raportoinnissa, tulee olla verifioitu ja dokumentoitu. Käyttöomaisuus (aineellinen omaisuus). Käyttöomaisuus on esimerkki alueesta, jolla jatkuvuussuunnittelu on erityisen tärkeää. 17

18 Sampo Oyj / Fabianinkatu 27, Helsinki / Puhelin

Maaliskuu 2015 RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET

Maaliskuu 2015 RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Maaliskuu 2015 RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET SISÄLTÖ 3 1. Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja perustelut 6 2. Yleiset konsernitason riskikannanotot 2.1 Riskinottohalukkuus 2.2 Riskit ja pääoman

Lisätiedot

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko

Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko LIITE 2 1 (9) Paikallispankkien arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot. Kunkin kokonaisuuden numeerinen arvio sekä

Lisätiedot

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2

Standardi RA4.11 1(5) 18.12.2008 Liite 2 Standardi RA4.11 1(5) Paikallispankkien vakavaraisuuden hallinnan arviointikehikko 1 Johdanto Pankin riskien hallinnan ja hallinnon jäljempänä mainituista kokonaisuuksista on tehtävä riippumattomat arviot.

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA 5 SAMPO-KONSERNIN OHJAUSMALLI 7 SAMPO-KONSERNIN TOIMINTA, RISKIT JA ANSAINTALOGIIKKA

RISKIENHALLINTA 5 SAMPO-KONSERNIN OHJAUSMALLI 7 SAMPO-KONSERNIN TOIMINTA, RISKIT JA ANSAINTALOGIIKKA Riskienhallinta RISKIENHALLINTA 5 SAMPO-KONSERNIN OHJAUSMALLI 7 SAMPO-KONSERNIN TOIMINTA, RISKIT JA ANSAINTALOGIIKKA 13 RISKIENHALLINTAPROSESSI SAMPO-KONSERNIN YHTIÖISSÄ 15 Riskienhallinnan hallintorakenne

Lisätiedot

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Riskienhallinta. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Riskienhallinta Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Mihin riskienhallintaa tarvitaan? Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnan tavoitteena on eläkkeensaajien

Lisätiedot

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen

Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa. Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen Aktuaarina Suomessa tänään ja huomenna finanssiryhmittymän riskienhallinnassa Aktuaariyhdistyksen vuosikokous 26.2.2009 Markku Miettinen 1 Tapiola-ryhmä ja konsernit 31.12.2008 VAKUUTUKSENOTTAJAT Alma

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka

Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Riskienhallinta- ja turvallisuuspolitiikka Tavoite Riskienhallinta ja turvallisuustyö toiminnan jatkuvuuden, tehokkuuden ja häiriöttömyyden varmistajana. Riskienhallinta ja turvallisuustyö strategian mahdollistajana.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Riskienhallinta 2010

Riskienhallinta 2010 2010 Sisällys 2 Ansaintalogiikka ja riskit 6 Riskienhallintaprosessi 7 Riskienhallinnan hallintorakenne 10 Pääoman hallintaprosessi 12 Vahinkovakuutustoiminnan vakuutusriskit 13 Vakuutusmaksu- ja 15 Korvausvastuuriski

Lisätiedot

Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET 1(9) Sisältö

Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET 1(9) Sisältö 1(9) Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Sisältö 1. Alkusanat 2. Riski ja riskienhallinta käsitteinä 3. Riskiympäristö 4. Riskienhallintaprosessi 5. Riskienhallinnan rakenne ja vastuut 6. Riskien

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

RISKIENHALLINTA 2011

RISKIENHALLINTA 2011 RISKIENHALLINTA 2011 Riskienhallinta 3 Ansaintalogiikka ja riskit 43 Likviditeettiriskit 8 Riskienhallintaprosessin tavoitteet, tehtävät ja tarkoitus 10 Riskienhallinnan hallintorakenne 14 Riskien ja pääoman

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus

Matemaatikkona vakuutusyhtiössä. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Matemaatikkona vakuutusyhtiössä Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 27.10.2014 Kumpulan kampus Miksi vakuutusmatemaatikoilla on töitä Vakuutusyhtiölaki (2008/521) 6. luku Vakuutusyhtiössä

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen

Lisätiedot

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet

eq-konsernin palkitsemisperiaatteet eq-konsernin palkitsemisperiaatteet Sisällys eq-konsernin palkitsemisperiaatteet... 3 1. Palkitsemista ohjaavat periaatteet ja tavoitteet... 3 2. Päätöksentekojärjestys... 3 3. Palkitsemisessa noudatettavat

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

OKO Pankki Oyj. Yhtiökokous Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen OKO Pankki Oyj Yhtiökokous 27.3.2007 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen 1 OKO-konsernin strategia 2006-2009 Visio Suomen vetovoimaisin ja menestyvin finanssipalveluyritys Taloudellisen lisäarvon luominen

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen

Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Tällä värillä merkityt kysymykset ovat vapaaehtoisia. Vakavaraisuuden hallinnan järjestäminen Yleistä Organisaatiorakenne 1. Yhtiön juridinen ja toiminnallinen rakenne ja johtamisjärjestelmä ml. mahdolliset

Lisätiedot

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus

MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ. Sari Ropponen Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus MATEMAATIKKONA VAKUUTUSYHTIÖSSÄ Sari Ropponen 11.10.2016 Suomen Aktuaariyhdistyksen kokous Helsingin Yliopisto, Kumpulan kampus VAKUUTUSMATEMAATIKON ASEMA TUNNISTETTU TÄRKEÄKSI yhtiölaki (2008/521) 6.

Lisätiedot

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa

Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari 18.11.2009 Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssivalvonta Finansinspektionen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porvoon kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KV 25.3.2015 KH 16.3.2015 2 Sisällys 1. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. Sisäisen

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma

Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Matalan korkotason vaikutus vakuutustoimintaan yhtiön näkökulma Markkinoista 20.3.2014 2 Eonia 20.3.2014 3 Regulaatio muokkaa markkinoita 20.3.2014 4 Tehokkaat markkinat fantasiaa? Täydellisen tehokkaita

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET 1(10) Sisältö

Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET 1(10) Sisältö 1(10) Lännen Tehtaat RISKIENHALLINNAN PERIAATTEET Sisältö 1. Johdanto 2 2. Riski ja riskienhallinta käsitteinä 2 3. Riskiympäristö 3 4. Riskienhallintaprosessi 4 5. Riskienhallinnan rakenne ja vastuut

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting. Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OKO Pankki Oyj (1.3.2008 lähtien Pohjola Pankki Oyj) Capital Market Meeting Helsinki 30.11.2007 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 2 Sisältö Strategian tarkistuksen perusteet 3 Konsernin liiketoimintarakenne

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sipoon kunta Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Voimaantulo xx.xx.2017 Kunnanvaltuusto xx.x.2017 Sisällysluettelo 1 Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 2 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006.

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNANTYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

Parempi suunnitelma varoillesi

Parempi suunnitelma varoillesi Parempi suunnitelma varoillesi xx.xx.2014 Presentation name / Author 16.9.2014 2 Tapaamisessa tänään 1. Esittäytyminen 2. Oma tilanteesi 3. Omat tavoitteesi 4. Ratkaisumme sinun tarpeisiisi 5. Päätökset

Lisätiedot

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa?

Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? Hallituspartneripäivät Oulussa 12.9.2014 Mitä hallituksen huolellisuusvelvoite tarkoittaa? KHT Jari Karppinen Hallituksen työskentelyä ohjaavat yleisperiaatteet osakeyhtiölain näkökulmasta Sivu 2 Osakeyhtiölain

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet

Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet Toivakan kunnan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteet 1 (5) 1. Soveltamisala Sisäisen valvonnan ja siihen osana sisältyvän kokonaisvaltaisen riskienhallinnan perusteilla luodaan

Lisätiedot

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Maaliskuu 2013 SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ Sampo Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 015 Evli Pankki Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2015 2 Evli noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Tämä palkka- ja palkkioselvitys on laadittu hallinnointikoodin

Lisätiedot

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS

4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS 1 (7) 4 VAKAVARAISUUS JA RISKIENHALLINTA -PÄÄJAKSON SÄÄNTELYN LINJAUS Tavoitteet, tausta ja normiperusta Vakavaraisuutta ja riskienhallintaa koskevan sääntelyn lähtökohtana on määritellä vähimmäistaso,

Lisätiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Maaliskuu 2011 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Sampo noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa, 1.10.2010 voimaan tullutta, aiemman vuonna 2008 annetun koodin korvannutta, Suomen listayhtiöiden

Lisätiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Maaliskuu 2016

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä. Maaliskuu 2016 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2015 Maaliskuu 2016 SISÄLTÖ Yhtiökokous 4 Hallitus 5 Hallituksen asettamat valiokunnat 6 Sampo-konsernin johtoryhmä 8 Konsernijohtaja 9 Sisäinen valvonta Sampo-konsernissa

Lisätiedot

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon

Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon Johdon ennusteinformaation vaikutus yrityksen markkina-arvoon - Analyytikon näkökulma Mikko Ervasti Analyytikko (Teknologia, Media & Telekommunikaatiolaitteet) Evli Pankki Oyj Puh: +358 9 4766 9314 Email:

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

UPM Kymmene CLN

UPM Kymmene CLN UPM Kymmene CLN 30.1.2014 UPM Kymmene Credit Linked Note, Market Recovery Danske Bankin liikkeeseenlaskema Credit Linked Note tarjoaa mahdollisuuden hyötyä UPM Kymmenen ja Danske Bankin luottoriskihinnoittelusta

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 115. Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 30.03.2015 Sivu 1 / 1 1313/02.05.05/2015 115 Investointirahaston sijoitusperiaatteet Valmistelijat / lisätiedot: Maarit Vierunen, puh. 046 877 3296 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

OHJEET VÄHIMMÄISPALVELUT JA -TOIMINNOT SISÄLTÄVÄSTÄ LUETTELOSTA EBA/GL/2015/ Ohjeet

OHJEET VÄHIMMÄISPALVELUT JA -TOIMINNOT SISÄLTÄVÄSTÄ LUETTELOSTA EBA/GL/2015/ Ohjeet EBA/GL/2015/06 06.08.2015 Ohjeet direktiivin 2014/59/EU 65 artiklan 5 kohdan nojalla laadittavasta luettelosta, joka sisältää vastaanottajalle siirrettävän liiketoiminnan harjoittamiseksi tarvittavat vähimmäispalvelut

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj

Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä. 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Rahoitusriskit teoriassa - käytännön esimerkkejä 8.5.2013 / Jarno Kosonen, osastonjohtaja, Kuntarahoitus Oyj Johdanto Mitä rahoitusriskit ovat? Miten Euroopan velkakriisi vaikuttaa meidän kuntamme toimintaan?

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka

Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Vakuutuspolitiikka 1(5) 12.10.2015 Savonlinnan kaupungin vakuutuspolitiikka Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Vastuut ja roolit vakuuttamisessa 3 Vakuuttamisen periaatteet Savonlinnan kaupungissa 3.1 Vakuuttamisen

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen

Pohjola-konserni. Osavuosikatsaus Sijoitusmessut Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjola-konserni Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2008 Sijoitusmessut 12.11.2008 Toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen Pohjolan liiketoimintarakenne 2 Pohjola-konserni Pankkitoiminta Varainhoito Vahinkovakuutustoiminta

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota?

Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Vakuutustuotteiden sijoituskorit - mihin seikkoihin asiakkaan kannattaa kiinnittää huomiota? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12.11.2014

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 Hallitus xx.xx.2014 Valtuusto xx.xx.2014 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1.12.2014 lukien Johdanto Savon koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet

Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet EIOPABoS14/171 FI Lookthroughmenetelmää koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.10. Lähipiiriluottojen ja -sijoitusten ilmoittaminen Rahoitustarkastukselle. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.10 Rahoitustarkastukselle Määräykset ja ohjeet Rahoitustarkastukselle RA4.10 dnro 14/120/2006 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Kansainvälinen viitekehys 5 4 Normiperusta

Lisätiedot