Sosiaali- ja terveysministeriö MINVA STM

Transkriptio

1 Sosiaali ja terveysministeriö MINVA STM KVY Saarinen Noora(STM) Viite Asia EU; Epävirallinen työ, sosiaali, perhe, tasaarvo ja terveysministerikokous Tallinnassa Kokouksessa Suomea edustaa sosiaali ja terveysministeri Pirkko Mattila. Tallinnan epävirallisessa työ, sosiaali, perhe ja tasaarvoministerien kokouksessa käsitellään työn ja yksityiselämän tasapainoa ja hoivavastuun jakamista naisten ja miesten kesken. Puheenjohtajavaltion taustaasiakirjoissa ehdotetaan keskustelua siitä, kuka tarvitsee työn ja yksityiselämän tasapainoa sekä olisiko perhevapaajärjestelmät ulotettava joiltakin osin koskemaan myös muita kuin lasten vanhempia, miten perhevapaajärjestelmät ja etuudet vastaavat nykyajan monimuotoisia perheitä sekä miten joustavat työaikajärjestelyt voivat tukea sekä työntekijöiden tarvetta joustoihin että työnantajien toiminnan tuottavuutta. Suomi pitää myönteisenä ja ajankohtaisena keskustelua työn ja perheen yhteensovittamisen vahvistamiseksi ja naisten ja miesten hoivavastuun jakamiseksi kaikissa elämänvaiheissa. On tärkeää, että EU jatkaa monipuolisia toimia työ ja yksityiselämän yhteensovittamisen vahvistamiseksi. Lisäksi kokouksessa pohditaan toimia, joilla isät saataisiin ottamaan suurempi vastuu lasten, vanhusten, vammaisten ja muiden hoidosta riippuvaisten aikuisten perheenjäsenten hoidosta. Tämä parantaisi osaltaan naisten asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaisi isän roolia perheessä. Vuonna 2016 työikäisten naisten työllisyysaste oli EU:ssa 11,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten, mitä selittää osaltaan naisten rooli ensisijaisen hoivavastuun kantajina. Lisäksi kokouksessa vaihdetaan kokemuksia siitä, miten työn ja yksityiselämän tasapainoa voidaan edistää esimerkiksi yksinhuoltajien, osaaika ja määräaikaisten työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien sekä monimuotoisten perheiden osalta. Tallinnan epävirallisessa terveysministerikokouksen aiheita ovat 1) eterveys ja terveydenhuollon innovaatiot ja 2) alkoholin aiheuttamat rajat ylittävät haitat. Suomi pitää molempia asioita hyvin tärkeinä ja puheenjohtajan näkemykset vastaavat myös Suomen tavoitteita. Puheenjohtaja korostaa digitalisaatiolla saavutettavia etuja terveydenhuollossa sekä sähköisissä kansalaisille suunnatuissa palveluissa. Lisäksi painotetaan tietojen hyödyntämistä päätöksenteossa, tutkimuksessa sekä terveysteknologian tuomia uusia mahdollisuuksia. Alkoholin haittojen osalta puheenjohtaja nostaa esiin keskeisiä EU:n toimivaltaan kuuluvia rajat ylittäviä toimia, erityisesti mainonnan, pakkausmerkinnät ja kaupan. Suomi kannattaa Viron pyrkimyksiä vahvistaa sekä kansallista että EU:n alkoholipolitiikkaa. Alkoholiongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan koko EUalueen kattavia toimia. Kokouksessa ei tehdä päätöksiä.

2 Asialista: 2(11) 1. Epävirallinen työ, sosiaali, perhe ja tasaarvoministerikokous s Epävirallinen terveysministerikokous s. 6 11

3 Sosiaali ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM KVY Saarinen Noora(STM) (11) Asia EU; Epävirallinen työ, sosiaali, perhe ja tasaarvoministerikokous Tallinnassa Kokous Epävirallinen työ ja sosiaaliministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EUpuheenjohtajamaa Viro järjestää epävirallisen työ ja sosiaaliministerikokouksen Tallinnassa. Kokouksen aiheita ovat työn ja yksityiselämän tasapaino ja hoivavastuun jakaminen naisten ja miesten kesken. Suomi pitää myönteisenä ja ajankohtaisena keskustelua työn ja perheen yhteensovittamisen vahvistamisesta ja naisten ja miesten hoivavastuun jakamisesta kaikissa elämänvaiheissa. Suomen tavoitteena on, että työn ja perheelämän yhteensovittaminen elämänkaaren eri vaiheissa niin naisilla kuin miehilläkin sujuu hyvin. On tärkeää, että hoivavastuu ja perhevapaat jakautuvat perheissä aiempaa tasaisemmin ja vanhemmuus jatkuu vahvana myös eron jälkeen. Tavoitteena on, että perhevapailta palataan joustavasti työelämään, eikä perheellistyminen heikennä vanhemman työmarkkinaasemaa. Perhevapaajärjestelmän tulee vastata myös monimuotoisten perheiden tarpeisiin. Toimiva työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen edistää naisten työllisyyttä ja taloudellista itsenäisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti naisten urakehitykseen ja palkkatasaarvoon. Samalla vahvistetaan isän roolia perheessä. Suomen tavoitteena on työn ja perheen yhteensovittamisen helpottaminen sekä julkisilla hoivapalveluilla että vapaajärjestelyillä myös muissa elämänvaiheissa kuin lapsen ollessa pieni. Huolehtimalla työn kuormitustekijöiden hallinnasta työn ja perheelämän yhteensovittamista edistävien käytäntöjen avulla vähennetään työntekijöiden psykososiaalista työkuormitusta ja lisätään heidän hyvinvointiaan ja työtyytyväisyyttään. Tämä on myös työnantajan ja yleisemminkin työelämän etu, sillä työhyvinvointi, tyytyväisyys, motivaatio ja työhön sitoutuneisuus ovat yhteydessä työn tuottavuuden ja tehokkuuden kasvuun. Järjestelyt joustavaa työntekoa varten

4 4(11) Työpaikoilla voidaan käyttää erilaisia joustavia työaikajärjestelyitä, jotka helpottavat työja perheelämän yhteensovittamista. Osittaisilla ja tilapäisillä hoitovapailla pyritään nimenomaisesti auttamaan työn ja perheen yhteensovittamista. Osittaisella hoitovapaalla pyritään turvaamaan myös vammaisten lasten erityinen tarve hoitoon. Vanhemmat voivat käyttää osittaista hoitovapaata myös jakamalla työajan. Osittaisen hoitovapaan ajalta voidaan maksaa osittaista hoitorahaa. Esim. vanhemmalla, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa, on oikeus joustavaan hoitorahaan, jos perheessä on alle 3vuotias lapsi. Oikeus osittaiseen ja tilapäiseen vapaaseen ja vastaavaan hoitorahaan voi olla myös ns. etävanhemmalla. Suomessa mahdollisuus muiden perheenjäsenten kuin alaikäisten lasten hoitoon on turvattu oikeudella tilapäiseen poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan lähinnä samassa taloudessa asuvaa henkilöä, myös samaa sukupuolta olevaa asuinkumppania. Poissaolo pakottavan perhesyyn vuoksi koskee myös joiltain osin työntekijän tai hänen puolisonsa tai asuinkumppaninsa lähisukulaisen hoitoa. Lisäksi työnantajan on myös pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten. Työntekijällä ei ole vapaan ajalta oikeutta palkkaan, mutta kunta voi myöntää vapaan ajalta harkinnanvaraisesti omaishoidon tukea. Laadukkaat ja kohtuuhintaiset varhaiskasvatuspalvelut edistävät työn ja perheelämän yhteensovittamista sekä tukevat työllisyysasteen nostotavoitetta. Myös varhaiskasvatuksen järjestelyissä tulisi ottaa huomioon muuhun kuin päiväaikaan tapahtuvan sekä matkustamista edellyttävän työnteon lisääntyminen. Monimuotoiset perheet Monimuotoisten perheiden kohtaamia ongelmia perhevapaajärjestelmän osalta on selvitetty työryhmässä, jonka työ valmistui vuonna Uudistamistarpeita käsiteltiin adoptio, sateenkaari, monikko ja yksinhuoltajaperheiden sekä etävanhemman perheiden näkökulmasta. Samaa sukupuolta olevilla pareilla on oikeus äitiys, isyys ja vanhempainrahoihin. Avoliitolla on samaa sukupuolta olevien vanhempien lapsista maksettaviin perheetuuksiin samanlainen vaikutus kuin eri sukupuolta olevilla vanhemmilla. Perhevapaajärjestelmää on edelleen tärkeää kehittää erilaisten perhetyyppien, esimerkiksi yksinhuoltajaäitien ja isien näkökulmasta. Tänä vuonna toteutettava varhaiskasvatusmaksujen alentaminen erityisesti pieni ja keskituloisilla parantaa myös yksinhuoltajien tilannetta. Heistä valtaosa on naisia. Vanhempainrahaan samoin kuin isyysrahaan on oikeus lapsen hoitoon osallistuvalla isällä, joka on avio tai avoliitossa lapsen äidin kanssa. Maaliskuusta 2017 lukien isyysja vanhempainrahaan on oikeus myös niin sanotulla etäisällä, joka vastaa lapsen hoidosta, mutta ei asu vakinaisesti lapsen ja/tai lapsen äidin kanssa samassa taloudessa. Näin myös isien tilanteiden moninaisuus on otettu huomioon tältä osin perhevapaajärjestelmässä. Perhevapaiden jakautuminen vanhempien kesken Perhevapaiden tasaisempi jakaminen vanhempien kesken on ollut pitkään tasaarvopoliittisena tavoitteena. Vuodesta 2013 isillä on oikeus 54 arkipäivän isyysvapaaseen ja isyysrahaan. Vaikka naisilla ja miehillä on lainsäädännössä mahdollisuus vanhempainvapaiden jakamiseen, miehet käyttävät vain murtoosan vanhempainvapaista.

5 Pääasiallinen sisältö 5(11) Vuonna 2016 isät käyttivät noin 9 prosenttia kaikista korvatuista vanhempainvapaapäivistä. Isät käyttävät erityisesti heille korvamerkittyjä vanhempainvapaita. 18 arkipäivän isyysvapaata, jonka voi pitää yhtä aikaa äidin ollessa äitiys tai vanhempainvapaalla, käyttää suurin osa isistä, 70 prosenttia. Isille korvamerkittyjen perhevapaiden lisäksi miehiä pyritään rohkaisemaan perhevapaiden käyttöön muun muassa erilaisten hankkeiden avulla. Esimerkiksi EUosarahoitteisessa Isä hoitaa perhevapaalta virtaa työntekoon hankkeessa tutkitaan isien perhevapaiden käytön esteitä, kehitetään työpaikkojen käytäntöjä työn ja perheen yhteensovittamiseksi sekä lisätään tietoisuutta isien perhevapaan mahdollisuuksista viestintäkampanjalla. Hallituksen tavoitteena on vähentää työantajille aiheutuvia perhevapaakustannuksia ja edistää näin naisten tasaarvoista kohtelua ja työllistymistä. Naispuolisen työntekijän perhevapaista aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia tasataan työnantajalle maksettavalla 2500 euron kertakorvauksella keväästä 2017 alkaen. Perhevapaista aiheutuvat suorat lakisääteiset kustannukset on jo käytännössä tasoitettu kokonaisuudessaan. Kokouksessa käsitellään työn ja yksityiselämän tasapainoa ja hoivavastuun jakamista naisten ja miesten kesken. Puheenjohtajavaltion taustaasiakirjoissa ehdotetaan keskustelua siitä, kuka tarvitsee työn ja yksityiselämän tasapainoa sekä olisiko perhevapaajärjestelmät ulotettava joiltakin osin koskemaan myös muita kuin lasten vanhempia, miten perhevapaajärjestelmät ja etuudet vastaavat nykyajan monimuotoisia perheitä sekä miten joustavat työaikajärjestelyt voivat tukea sekä työntekijöiden tarvetta joustoihin että työnantajien toiminnan tuottavuutta. Lisäksi kokouksessa pohditaan toimia, joilla isät saataisiin ottamaan suurempi vastuu lasten, vanhusten, vammaisten ja muiden hoidosta riippuvaisten aikuisten perheenjäsenten hoidosta. Tämä parantaisi osaltaan naisten asemaa työmarkkinoilla ja vahvistaisi isän roolia perheessä. Vuonna 2016 työikäisten naisten työllisyysaste oli EU:ssa 11,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin miesten, mitä selittää osaltaan naisten rooli ensisijaisen hoivavastuun kantajina. Lisäksi kokouksessa vaihdetaan kokemuksia siitä, miten työn ja yksityiselämän tasapainoa voidaan edistää esimerkiksi yksinhuoltajien, osaaika ja määräaikaisten työntekijöiden, itsenäisten ammatinharjoittajien sekä monimuotoisten perheiden osalta. Tällä hetkellä monet työn ja yksityiselämän tasapainoa edistävät toimet koskevat vain niin sanottuja perinteisiä perhemalleja ja työn muotoja. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Sosiaalijaosto (EU25), kirjallinen menettely Työoikeusjaosto (EU28), kirjallinen menettely EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta, kirjallinen menettely

6 Eduskuntakäsittely 6(11) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajavaltion jakamat taustaasiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Noora Saarinen, STM, Liisa Heinonen, TEM, Eeva Raevaara, STM, Henna Huhtamäki, STM, Tarja Kantolahti, STM, AnneMari Raassina, STM, Annika Juurikko, STM, Liitteet Viite

7 Sosiaali ja terveysministeriö PERUSMUISTIO STM KVY Vuorinen Sari (11) Asia Epävirallinen terveysministerikokous Tallinnassa Kokous Epävirallinen terveysministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EUpuheenjohtajamaa Viro järjestää epävirallisen terveysministerikokouksen Tallinnassa. Kokouksen aiheita ovat: 1) eterveys ja terveydenhuollon innovaatiot ja 2) alkoholin aiheuttamat rajat ylittävät haitat. Muissa asioissa komissio informoi antamastaan mikrobilääkeresistenssin vastaisesta toimintaohjelmasta, joka perustuu poikkihallinnolliseen yhteinen terveys lähestymistapaan (One Health). Lisäksi Irlannin valtuuskunta informoi Dublinissa marraskuuta pidettävästä globaalista terveydenhuollon henkilöstöresurssit konferenssista. Suomen kanta 1. eterveys ja terveydenhuollon innovaatiot Suomi kiittää puheenjohtajaa tärkeän aiheen esille nostamisesta. Puheenjohtajan näkemykset vastaavat hyvin Suomen tavoitteita. Suomi on ollut aktiivinen EUlaajuisessa yhteistyössä kehittämässä yhteensopivuutta (epsoshanke) ja osallistunut aktiivisesti ehealthverkoston toimintaan. Pyrkimykset kansalaisen roolin kasvattamiseen ja tietojen käyttöön johtamisessa sekä tutkimuksessa ovat jo osa Suomen omaa strategiaa ja niitä toteutetaan parhaillaan Suomessa. Suomi on näissä asioissa yksi edelläkävijöistä Euroopassa. Liiketoiminta tällä alueella on myös tärkeää Suomelle. Terveysteknologia on yksi Suomen suurimmista vientialoista ja siihen liittyy paljon kaupallista kiinnostusta. Suomessa on paljon tämän alan yrityksiä, jotka hyötyisivät laajemmista markkinoista. 2. Alkoholin aiheuttamat rajat ylittävät haitat Suomi kiittää puheenjohtajaa merkittävän aiheen esille nostamisesta. Suomi katsoo, että Viron valitsemat painopistealueet ovat tärkeitä myös Suomelle.

8 8(11) Suomi pitää tärkeänä yhteistyötä EUtasolla. Suomi kannattaakin Viron pyrkimyksiä vahvistaa sekä kansallista että EU:n alkoholipolitiikkaa. Alkoholiongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan koko EUalueen kattavia toimia. Jäsenmaiden on entistä vaikeampi toimia yksin. Alkoholin rajat ylittävien haittojen käsittely Viron puheenjohtajuuskaudella luo mahdollisuuksia vahvistaa EUtason alkoholipolitiikan terveysulottuvuutta. Puheenjohtaja nostaa esiin keskeisiä EU:n toimivaltaan kuuluvia rajat ylittäviä toimia. Muiden jäsenmaiden tapaan Suomi on halunnut komission uudistavan aiemman EU:n alkoholistrategian. Suomi pitää tärkeänä ja tukee komission toimia alkoholin rajat ylittävien haittojen minimoimiseksi, erityisesti rajat ylittävän mainonnan, pakkausmerkintöjen ja matkustajatuonnin osalta. Pääasiallinen sisältö 1. eterveys ja terveydenhuollon innovaatiot Viro on profiloitunut maana, joka on edistyksellinen digitalisaatiossa ja tietotekniikan käytössä. Siksi on luonnollista, että myös EU puheenjohtajamaana Viro haluaa painottaa näitä asioita. Tämä pätee luonnollisesti myös terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon tietotekniikan osalta Viro ei ole todellisuudessa niin edistyksellinen kuin yleisesti ymmärretään, mutta se on silti edennyt hyvin ja haluaa esiintyä edelläkävijänä. Keskustelun pohjaksi Viro on esittänyt taustaasiakirjan Digital health and datadriven healthcare innovation. Puheenjohtajan asiakirjassa todetaan ne edut, joita digitalisaatiolla on saavutettavissa terveydenhuollossa ja erityisesti myös sähköisissä kansalaisille suunnatuissa palveluissa. Etuina mainitaan parantunut terveydenhuollon laatu ja tehokkuus sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet. Omana kohtana asiakirjassa mainitaan kansalaisten omatoimisuuden tukeminen ja kansalaisista itsestään lähtevä tarve tietoteknisten ratkaisuiden käyttöön. Tässä viitataan paitsi kansalaisille suunnattuihin järjestelmiin myös EU:n tietosuojaasetukseen ja sen mukanaan tuomiin oikeuksiin hallita itseään koskevaa tietoa. Tekstissä korostetaan myös tietojen hyödyntämistä päätöksenteossa ja tutkimuksessa sen lisäksi, että potilasta koskeva tieto on häntä hoitavien ammattilaisten käytössä organisaatiosta riippumatta. Tähän liittyy erilaisia asioita alkaen kehittyneestä päätöksenteon tuesta ja tekoälystä yhteisiin tietosisältöihin. Lopuksi keskitytään terveysteknologian tuomiin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja jäsenvaltioiden yhteistyöhön tällä alueella. Tässä yhteydessä muistutetaan Digitaaliset sisämarkkinat (DSM) strategiasta ja siinä olevista painopisteistä sekä muista olemassa olevista hankkeista ja säädöksistä (tietosuojaasetus, tietoverkkojen turvallisuuteen liittyvä asetus ja sähköinen tunnistaminen). Tässä yhteydessä puhutaan myös tietojärjestelmien yhteentoimivuuden parantamisesta, vaikka se varsinaisesti ehkä liittyykin aikaisempiin kohtiin. Puheenjohtajan kysymykset terveysministereille: 1) Onko jäsenmaalla suunnitelmia kehittää kansalaisten sähköistä pääsyä omiin terveystietoihinsa ja heidän mahdollisuuksiaan valvoa tietojen käyttöä? Onko jäsenmaalla suunnitelmia kehittää terveystietojen hyväksikäyttöä terveyspolitiikan ja tutkimuksen välineenä? 2) Olisiko EUyhteistyöstä etua kansalaisille suunnattujen tietojärjestelmien kehittämisessä? 3) Onko jäsenmaanne kiinnostunut tietosisältöjen jakamisesta rajojen yli ja rajat ylittävän terveystietoinfrastruktuurin rakentamisesta johtamis ja tutkimustarkoituksessa?

9 9(11) 4) Miten EU voisi auttaa voittamaan tietopohjaisiin digitaalisiin innovaatioihin liittyvät haasteet terveydenhuollossa? Miten EU voisi tukea parhaiten jäsenmaiden toimia eterveyden alalla? 5) Miten EU:n rahoitusmekanismeja pitäisi käyttää tukemaan terveydenhuollon digitalisointiin liittyviä innovaatioita ja terveydenhuollon digitalisointia yleensä. Mitä painopisteitä tähän tulisi valita? 2. Alkoholin aiheuttamat rajat ylittävät haitat Puheenjohtaja Viro on valmistellut keskustelua varten taustaasiakirjan. Taustaasiakirjassa esitellään EUtason ja WHO:n toimia alkoholin haittojen vähentämiseksi. Liitteeseen 1 on koottu komission toimia vuosina Viro lähetti kaikille jäsenmaille erillisen kyselyn alkoholipolitiikasta. Kysely on kuvattu asiakirjan liitteessä 2. Kyselyn tuloksia esitellään ministerikokouksessa. Puheenjohtaja nostaa tekstissä kriittisesti esiin kolme aihetta terveyssektorin ulkopuolelta. Taustaasiakirjassa kuvataan EU:n sisämarkkinaperiaatteisiin sisältyviä elementtejä, jotka eivät tue vaan käytännössä heikentävät jäsenvaltioiden mahdollisuuksia tehokkaaseen alkoholipolitiikkaan. Nämä ovat alkoholin rajat ylittävä mainonta, pakkausmerkinnät ja rajat ylittävä kauppa. Alkoholimainonnan on todettu lisäävän lasten ja nuorten juomista. Puheenjohtaja tuo esille jäsenvaltioiden rajoitetut mahdollisuudet tehokkaasti rajoittaa alkoholimainontaa. Rajat ylittävä mainonta heikentää kansallisen sääntelyn mahdollisuuksia sekä luonteellaan (digitaalinen ja sosiaalinen media eivät teknisesti tunne jäsenmaiden rajoja) että osittain audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVdirektiivi) tuella (direktiivin pääsääntö on, että jäsenvaltio ei saa rajoittaa toisesta jäsenvaltiosta tulevaa mainontaa). Alkoholijuomat on vapautettu pakkausmerkintäasetuksen kaikkia muita elintarvikkeita koskevista ainesosa ja ravintosisältömerkintävaatimuksista. Sen sijaan, että alkoholijuomien haitallisista terveysvaikutuksista (lihavuus, terveysriskit, erityisesti sikiölle) annettaisiin tietoja myös pakkausmerkinnöillä, EUlainsäädännössä alkoholijuomat on vapautettu kaikkia muita elintarvikkeita koskevista velvoitteista. Alkoholin rajat ylittävä kauppa (lähinnä matkustajatuonti) vaikuttaa monien mutta ei kaikkien jäsenvaltioiden mahdollisuuksiin harjoittaa tehokasta hinta ja veropolitiikkaa. Sen sijaan, että jäsenvaltioita tuettaisiin tässä, juuri EUlainsäädäntö heikentää näitä mahdollisuuksia määrätessään matkustajien rajattomasta oikeudesta tuoda maahan halvalla ostettuja alkoholijuomia toisista jäsenmaista. Terveysministereille esitetään kaksi kysymystä: 1)Mitä kansallisia toimia halutaan jakaa muille ja mitä haasteita jäsenvaltiolla on? 2)Onko EU:n alkoholipolitiikka ollut riittävää ja mitä rajat ylittäviä näkökohtia tulisi käsitellä? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa

10 Kansallinen valmistelu 10(11) Eduskuntakäsittely Terveysjaosto (EU33) kirjallinen menettely EUministerivaliokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta, kirjallinen menettely Suuri valiokunta, kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Jäsenmaat ovat toistuvasti pyytäneet EU:n alkoholistrategian (vuodelta 2006) uusimista, mutta komissio ei ole ollut halukas viemään asiaa eteenpäin. Neuvosto hyväksyi päätelmät koskien EU:n alkoholistrategian uusimista Luxemburgin puheenjohtajuuskaudella joulukuussa Asiakirjat Puheenjohtajan numeroimattomat taustaasiakirjat (2 kpl) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORItunnus Teemupekka Virtanen, STM, Kari Paaso, STM, Ismo Tuominen, STM, Sari Vuorinen, STM, Pasi Mustonen, EUE, Liitteet Viite

11 11(11) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EUministerivaliokunta, työllisyys sosiaalipolitiikka terveys ja kuluttajaasiat neuvosto STM, TEM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM