Asia Epävirallinen työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaministerikokous Bratislavassa

Transkriptio

1 Sosiaali ja terveysministeriö, Työ ja elinkeinoministeriö MINVA STM KVY Hellgren Jenna(STM) Viite Asia Epävirallinen työllisyys ja sosiaalipolitiikkaministerikokous Bratislavassa Kokouksessa Suomea edustaa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Bratislavassa pidettävässä epävirallisessa kokouksessa työ ja sosiaaliministerien on tarkoitus pohtia työelämän muutoksia. Ministerit keskustelevat muun muassa väestömuutosten, maahanmuuton ja digitalisaation vaikutuksista työelämään. Tarkoitus on pohtia myös sosiaaliturvan ja ikääntymisen haasteita, korkean osaamisen työntekijöiden liikkuvuutta sekä eurooppalaisen työn tulevaisuutta globaalissa kontekstissa. Epävirallisen ministerikokouksen lounaalla keskustellaan teknologian kehityksen vaikutuksista työsopimuksiin ja työolosuhteisiin. Suomi pitää kokouksen teemoja ajankohtaisina ja tärkeinä. Myös työ ja sosiaaliministerien tulee pohtia teknologian muutoksista, digitalisaatiosta, väestörakenteen muutoksesta ja ikääntymisestä, globalisaatiosta sekä maahanmuutosta aiheutuvia työelämän muutoksia ja niihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia vastata niihin.

2 Asialista: 2(7) Public Consultations on the European Pillar of Social Rights Facing the Social and Technological Challenges in the World of Work Demographic Changes, Migration and Digitalization The Future of Work: Work and Society Challenges in the Fields of Social Security and Ageing Digital Economy and Digital Workplaces: Reconfiguring the Workplace in the Digital World The impact of technological change on labour contracts and working conditions Study on Digitalization and its Impact on Labour Market from the Perspective of Employers in the Industry Migration of Highly Skilled Workers EESC Opinion on The impact of Technological Developments on the Social Security System and Labour Law The Future of European Work in a Globalised Context Types of Work Relationships (fresh data from European Jobs Monitor)

3 Työ ja elinkeinoministeriö, Sosiaali ja terveysministeriö PERUSMUISTIO TEM (7) TMO Heinonen Liisa(TEM) JULKINEN Asia Epävirallinen työllisyys ja sosiaalipolitiikkaministerien kokous Bratislavassa Kokous Epävirallinen työ ja sosiaaliministerikokous U/E/UTPtunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Bratislavassa pidettävässä epävirallisessa kokouksessa työ ja sosiaaliministerien on tarkoitus pohtia työelämän muutoksia. Suomi pitää kokouksen teemoja ajankohtaisina ja tärkeinä. Myös työ ja sosiaaliministerien tulee pohtia teknologian muutoksista, digitalisaatiosta, väestörakenteen muutoksesta ja ikääntymisestä, globalisaatiosta sekä maahanmuutosta aiheutuvia työelämän muutoksia sekä niihin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia vastata niihin. On tärkeää hyödyntää muutosten tuomat mahdollisuuksia ja lisätä kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta EUmaissa. Digitalisaatio ja muu teknologian kehitys muuttavat työtä ja yritystoimintaa. Lyhyellä aikavälillä teknologian muutokset voivat johtaa työpaikkojen menetykseen, mutta niiden tuloksena syntyy myös uusia työpaikkoja ja yrittäjyyttä. Uudet teknologiat voivat myös helpottaa ihmisten siirtymistä työstä työhön sekä palauttaa teollista tuotantoa EUmaihin, kun työn hinta ei ole yhtä merkittävässä roolissa kuin aiemmin. Osaamisen merkitys työelämässä ja yrittäjyydessä kasvaa teknologian muutoksen seurauksena. Työnantajien osaamistarpeet on tunnistettava ja osaamisen on vastattava muutokseen. Ammatillisten ja teknisten taitojen ohella korostuvat yleiset ja sosiaaliset taidot sekä joustavuus työpaikoista tai tehtävistä toiseen siirryttäessä. Työllistymisen ja innovaatioiden kannalta on tärkeää, että mahdollisimman monella työntekijällä ja yrittäjällä on sekä ammatillista osaamista että myös tietotekniikan alan osaamista. Teknologian ja globalisaation seurauksena rakennemuutokset elinkeinoelämässä, työmarkkinoilla ja työelämässä jatkuvat voimakkaana. Yrityksiä ja työpaikkoja syntyy ja häviää, ammatit ja työtehtävien sisältö muuttuvat. Muutokset ovat entistä nopeampia ja ennakoimattomampia ja niihin varautuminen on haasteellisempaa.

4 Nopeat muutokset voivat heikentää työmarkkinoiden toimivuutta ja lisätä kohtaantoongelmia. Rakennemuutos voi johtaa myös hyvin koulutettujen työttömyyteen ja lisätä tällä tavalla riskiä syrjäytyä työelämästä. Rakennemuutoksista seuraa suuri työttömien määrä säilyy ongelmana. Siihen tulee löytää ratkaisuja. Työllisyyden kasvu perustuu entistä enemmän yrittäjyyteen, sillä uudet työpaikat syntyvät mikro ja pkyrityksiin. Aloittavan yrittäjyyden ja pienten yritysten kasvun tukeminen on keskeistä. Säännöllisen palkkatyön mallia haastavat yrittäjyys, jakamistalous, itsensä työllistäminen ja muut uudet työn muodot. Uusi teknologia voi lisätä yrittäjyyttä ja itsensä työllistämisen eri muotoja. Myös osaaikatyön ja osaaikayrittäjyyden yhdistelmät sekä siirtymiset työstä yrittäjyyteen ja päinvastoin, lisääntyvät. Siksi on arvioitava, vastaavatko työnlainsäädäntö, sosiaaliturva ja muut työmarkkinoiden instituutiot uuden tyyppisiä työnteon muotoja. Kasvupotentiaalia tulee vahvistaa työ sosiaali ja koulutuspolitiikan keinoin lisäämättä työmarkkinoiden epätasaarvoa ja epävarmuutta. Kestävä ja hyvä työelämä on inhimillisen sekä sosiaalisesti ja taloudellisesti vakaan yhteiskunnan perusta. Hyvät työolot lisäävät työn tuottavuutta ja pidentävät työuria. Kestävä työelämä tarkoittaa sitä, että työpaikoilla nähdään henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen merkitys organisaation aineettomana ja inhimillisenä pääomana. Väestön ikääntyessä on tärkeää tukea työkykyä ja osaamisen kehittämistä kaikissa työelämän vaiheissa. Työuran loppupäässä on tärkeää arvostaa ja kyetä hyödyntämään sitä osaamista ja kokemusta, jota iäkkäämmillä työntekijöillä on. Väestön ikääntyessä tarve läheishoivaan (esim. omaishoito) kasvaa, jolloin työn ja perheelämän yhteensovittamisen merkitys korostuu. Työelämää ja sosiaalipolitiikkaa koskevan sääntelykehikkoa ja toimintapolitiikkaa tulee päivittää jatkuvasti. Sosiaalisen koheesion kannalta on tärkeää, että kaikille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua digitalisaation aikaansaamaan kehitykseen. Tämä edellyttää tarvittavien ohjauspalveluiden olemassa oloa ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. Sosiaaliturvan osalta Suomen hallitus pyrkii vastaamaan työelämän muutoksiin muun muassa parantamalla toisaalta työntekijäasemassa olevien henkilöiden siirtymistä yrittäjiksi tai osaaikayrittäjiksi ja toisaalta yrittäjien siirtymistä työntekijöiksi ja osaaikatyöntekijöiksi ilman että he menettävät oikeuttaan esimerkiksi työttömyysturvaan. Väestörakenteen kehitysnäkymässä tapahtunut muutos ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantaminen edellyttävät työeläkejärjestelmässä uudistuksia, joilla mahdollistetaan työurien pidentyminen ja työllisyysasteen nousu. Tällöin osa pidentyvästä eliniästä tulisi käytettäväksi työskentelyyn ja osa eläkkeellä oloon. Uudistusten tulisi turvata myös riittävä eläkkeen taso siten, että myös eläkemaksuja voitaisiin pitää jatkossakin, julkisen talouden sekä työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien kannalta, kestävällä tasolla. 4(7) Pääasiallinen sisältö Kokouksessa on mahdollisuus keskustella seuraavista teemoista: 1) Työelämän sosiaalisten ja teknologisten haasteiden kohtaaminen väestömuutokset, maahanmuutto ja digitalisaatio

5 5(7) 2) Työn tulevaisuus: työ ja yhteiskunta Sosiaaliturvan ja ikääntymisen haasteet 3) Digitaalitalous ja digitaaliset työpaikat: työpaikan uudelleen muotoutuminen digitaalisessa maailmassa 4) Korkean osaamisen työntekijöiden maahanmuutto/liikkuvuus 5) EU:n talous ja sosiaalikomitean lausunto: Teknologian kehityksen vaikutuksen sosiaalisturvajärjestelmiin ja työoikeuteen 6) Eurooppalaisen työn tulevaisuus globaalissa yhteydessä Työsuhteiden tyypit 7) Tutkimus digitalisaatiosta ja sen vaikutuksista työmarkkinoihin teollisuustyönantajien näkökulmasta EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EUministerivaliokunnan kirjallinen menettely Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Puheenjohtajavaltion taustaasiakirjat. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kimmo Ruth, TEM, Pauliina Porkka, TEM, Liisa Heinonen, TEM, Ville Korhonen, STM,

6 EUTORItunnus 6(7) Liitteet Viite

7 7(7) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi työllisyys, sosiaalipolitiikka STM, TEM EUE, OKM, SM, UM, VM, VNK, YM