KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET"

Transkriptio

1

2 1 KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 2008

3 2 Pääesikunta/Suunnitteluosasto Kansi ja kuvat: Janne Kopu/TKKK Taitto: Heidi Paananen/TKKK ISBN SAP Ohjesääntönumero 202 Edita Prima Oy Helsinki 2007

4 3

5 4

6 5 Sisällysluettelo KUVALUETTELO... 7 JOHDANTO... 8 A. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Toimintaympäristö Toimijat, päätöksenteko ja johtaminen Säädös- ja sopimusperusteita Viranomaisten välinen yhteistoiminta Suunnittelun ohjaus B. PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ Turvallisuustilanteet ja uhkamallit Puolustusratkaisu ja tehtävät Suorituskyky Puolustusjärjestelmän rakenne Johtamisjärjestelmä Toimintatapa, osaaminen ja tieto Johtamisrakenne Valtakunnallinen taso Alueellinen taso Paikallinen taso Johtamisjärjestelmän tekninen rakenne Tiedustelu- ja valvontajärjestelmä Valmiuden säätelyjärjestelmä Logistiikkajärjestelmä Maa-, meri- ja ilmapuolustuksen johtoportaat ja joukot Puolustusvoimien hallintorakenne Toiminnan tukeminen Henkilöstö Materiaalihallinto Kiinteistö- ja ympäristöhallinto Tietohallinto Viestintä Taloushallinto Oikeudellinen toiminta Sisäinen tarkastus... 55

7 6 C. PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA Puolustusvoimien toiminta normaalioloissa ja häiriötilanteissa Johtaminen Sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelu Suorituskyvyn rakentaminen ja ylläpito Tilannekuvan muodostaminen Aluevalvonta Muiden viranomaisten tukeminen Kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan osallistuminen Valmiuden säätely Suomen sotilaallinen puolustaminen Toimivaltuudet ja taloudelliset resurssit Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus Uhkan kehittyminen Uhkan ennaltaehkäisy ja torjunta Sotilaallisen voiman käyttö Uhkan kehittyminen Uhkan ennaltaehkäisy ja torjunta KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA ESIMERKKEJÄ LYHENTEISTÄ... 95

8 7 KUVALUETTELO KUVA 1: Suomen puolustuksen ulottuvuudet KUVA 2: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijat KUVA 3: Sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisten asioiden käsittely KUVA 4: Viranomaisten välisen yhteistoiminnan tasot KUVA 5: Uhkan arviointiin vaikuttavia tekijöitä KUVA 6: Puolustusjärjestelmän ja puolustusvoimien suorituskyky KUVA 7: Suorituskyvyn osatekijät KUVA 8: Puolustusjärjestelmä sotilaallisen maanpuolustuksen osana KUVA 9: Puolustusvoimien toimintatapa KUVA 10: Puolustusvoimien johtamisrakenne KUVA 11: Joukkojen jako käyttöperiaatteen mukaan KUVA 12: Joukkojen jako operatiivisen käytettävyyden nopeuden mukaan KUVA 13: Johtamisen prosessit KUVA 14: Suorituskyvyn elinjaksomalli KUVA 15: Puolustusvoimien valmiuden säätelyn perusteet Uhkan ja valmiuden kehittyminen KUVA 16: Puolustusvoimien valmiuden säätely KUVA 17: Suomen sotilaallisen puolustamisen periaate KUVA 18: Painostuksen keinoja KUVA 19: Painostuksen torjunta KUVA 20: Strategisen iskun kohteet ja hyökkääjän toimintatavat KUVA 21: Strategisen iskun torjunta KUVA 22: Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjunta... 94

9 8 JOHDANTO Kenttäohjesäännön yleisessä osassa määritetään puolustusjärjestelmän ja puolustusvoimien toiminnan perusperiaatteet eli doktriini. Ohjesäännön ensimmäisessä osassa esitetään sotilaallisen maanpuolustuksen toimintaympäristö ja sen keskeiset toimijat rooleineen, toimintaan vaikuttavat säädös- ja sopimusperusteet, yhteistoiminnan periaatteet sekä suunnittelun ohjaus. Ohjesäännön keskeisiä käsitteitä ovat puolustusjärjestelmä ja suorituskyky. Ohjesäännön toisessa osassa esitetään puolustusjärjestelmän perusteet ja rakenne sekä puolustusvoimien hallintorakenne ja toiminnan tukeminen. Turvallisuustilanteet ja uhkamallit sekä puolustusratkaisu perustuvat Valtioneuvoston selontekoon 2004 (Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka) ja Valtioneuvoston periaatepäätökseen 2006 (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia). Puolustusjärjestelmän rakennetta sekä toiminnan tukemista tarkastellaan osajärjestelmittäin, joista esitetään tehtävä, rakenne ja toimintatapa erityispiirteineen. Hallintorakenteesta esitetään puolustusvoimien normaaliolojen organisaatio pääpiirtein. Ohjesäännön kolmannessa osassa kuvataan puolustusvoimien suorituskyvyn käyttö eli puolustusjärjestelmän toiminta normaalioloissa, valmiutta säädeltäessä sekä uhkaa torjuttaessa. Käsittelyn painopiste on päätehtävän, Suomen sotilaallisen puolustamisen, kuvaamisessa. Ohjesäännön osien kuvauksissa on otettu huomioon nykytila sekä tiedossa olevat puolustusjärjestelmän ja puolustusvoimien toiminnan muutokset. Kenttäohjesäännön yleinen osa antaa perusteita puolustusjärjestelmän suunnittelulle ja toiminnalle sekä puolustusvoimien ohjesäännöstölle ja puolustushaarojen ohjeistukselle. Ohjesääntöä käytetään puolustusvoimissa oppikirjana. Muiden viranomaisten tehtävät kokonaismaanpuolustuksessa on esitetty yksityiskohtaisemmin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa. Kokonaismaanpuolustusta on kuvattu tarkemmin muun muassa Tietoja kokonaismaanpuolustuksesta -teoksessa.

10 9 A. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan alueellisen koskemattomuuden, valtion itsenäisyyden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista sotilaallisilla toimenpiteillä puolustuspolitiikan päämäärien mukaisesti. Sotilaallinen maanpuolustus toteutetaan ylläpitämällä puolustusjärjestelmää, joka mahdollistaa puolustusvoimien suorituskykyjen käytön koko valtakunnan alueella yhteiskunnan voimavarojen tukemana. Suomen sotilaallinen maanpuolustus suunnitellaan ja toimeenpannaan kokonaismaanpuolustuksen toimintamallin mukaisesti. 1. Toimintaympäristö Suomi edistää turvallisuutta laaja-alaisella ulko- ja turvallisuuspolitiikalla kahdenvälisesti ja monenkeskisesti sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti. Suomi osallistuu ulko- ja turvallisuuspoliittiseen yhteistyöhön eri aloilla ja järjestöissä. Euroopan unionin jäsenyys on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin vaikuttamiskanava. Aktiivinen jäsenyys unionissa vahvistaa Suomen kansainvälistä asemaa. Yhteisvastuuseen ja keskinäisiin sitoumuksiin perustuvan unionin jäsenyys tukee Suomen turvallisuutta. Suomen tavoitteena on unionin ulkoisen toimintakyvyn vahvistaminen. Suomi osallistuu yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävänä on varmistaa Suomen toimintakyky kansainvälisen ympäristön muutoksessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on Suomen itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen säilyttäminen sekä kansalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen. Turvallisuuspolitiikan tehtävänä on lujittaa ympäristömme vakautta ja maan sisäistä turvallisuutta sekä estää ennakolta kansallisen turvallisuuden uhkia. Turvallisuuspolitiikalla pyritään kriisien ja uhkien ennaltaehkäisyyn, niiden vaikutuksilta suojautumiseen sekä mahdollistamaan kriisien ratkaiseminen. Turvallisuuspolitiikan ja ulkopolitiikan keskinäisessä suhteessa ulkopolitiikan tehtävänä on estää sellaisten tilanteiden syntyminen, joissa maa joutuisi painostuksen tai hyökkäyksen kohteeksi. Turvallisuuspolitiikan tehtävänä on mahdollistaa tehokas puolustautuminen parantamalla puolustusedellytyksiä. Turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat kaikki ne keinot, joilla edistetään kahden- ja monenvälistä turvallisuusyhteistyötä, lähialueen vakautta, asevalvontaa ja aseistariisuntaa sekä valtakunnan alueellista turvallisuutta.

11 10 Suomen toimintalinja perustuu uskottavaan kansalliseen puolustukseen, yhteiskunnan toimivuuteen, johdonmukaiseen ulkopolitiikkaan sekä vahvaan kansainväliseen asemaan ja aktiiviseen toimintaan. Toimintalinjaan kuuluu vastuun kantaminen kansainvälisestä turvallisuudesta ja vakaudesta sekä rauhanomaisesta muutoksesta yhteisten arvojen ja periaatteiden mukaisesti. Suomen puolustus voidaan jakaa toiminnan ulottuvuuksien mukaan kansalliseen puolustukseen, Suomen etujen puolustamiseen eurooppalaisessa turvallisuusympäristössä ja kansainväliseen yhteisvastuuseen liittyvien arvojen puolustamiseen oheisen kuvan mukaisesti. Yhteisten arvojen puolustaminen Suomen etujen puolustaminen Suomen puolustaminen Uskottava kansallinen puolustuskyky Eurooppalainen kriisinhallinta Kansainvälinen yhteisvastuu Kuva 1: Suomen puolustuksen ulottuvuudet Puolustuspolitiikka on sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä ja yleisjärjestelyjä koskevaa valmistelua, päätöksentekoa ja poliittista ohjausta sekä osallistumista kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta ylläpitävään toimintaan sekä kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittamista osaksi puolustussuunnittelua. Puolustuspolitiikka määrittää sotilaallisen maanpuolustuksen perusteita, joista keskeisimpiä ovat sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävät ja voimavarat, puolustusratkaisun keskeiset periaatteet sekä sotilaallisen maanpuolustuksen lainsäädäntö. Lisäksi puolustuspolitiikalla tarkoitetaan osallistumista kriisinhallintayhteistyöhön, asevalvontaan sekä alueelliseen, kahdenväliseen ja monenkeskiseen puolustuspoliittiseen yhteistyöhön. Kokonaismaanpuolustuksella turvataan turvallisuuspolitiikan päämäärien mukaisesti sotilaallisilla ja siviilialojen toimenpiteillä Suomen valtion itsenäisyys sekä

12 kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus ulkoista valtioiden aiheuttamaa tai muuta uhkaa vastaan. Kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvilla toimenpiteillä turvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja mahdollistetaan yhteiskunnan kaikkien voimavarojen käyttö kaikissa turvallisuustilanteissa. Kokonaismaanpuolustuksessa yhteen sovitetaan julkisen sektorin eli valtioneuvoston, valtion viranomaisten ja kuntien sekä yksityisen sektorin toimenpiteet yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kaikissa turvallisuustilanteissa. Kokonaismaanpuolustukseen kuuluu myös kansalaisten vapaaehtoisen toiminnan yhteensovittaminen yhteiskunnan tukemiseksi. Kokonaismaanpuolustuksen suunnittelu ja toimeenpano perustuvat viranomaisten ja yhteiskunnan eri alojen säännönmukaisia tehtäviä ja toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä poikkeusolojen varalta säädettyyn valmiuslainsäädäntöön ja niiden perusteella annettuihin normeihin. Kukin viranomainen huolehtii tehtävistään kaikissa turvallisuustilanteissa Toimijat, päätöksenteko ja johtaminen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisiä toimijoita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, ministeriöistä erityisesti ulkoasiainja puolustusministeriöt, turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, ministeriöiden kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokoukset, puolustusvoimat sekä rajavartiolaitos. Toimijat on esitetty seuraavassa kuvassa. Eduskunta Valtioneuvosto PuV UaV VaV Tasavallan presidentti Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Muut ministeriöt Kanslia- ja valmiuspäällikkökokoukset Puolustusministeriö Puolustusvoimain komentaja Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea Pääesikunta Keskusvirastot Rajavartiolaitos Puolustusvoimat Kuva 2: Ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimijat

13 12 Eduskunta päättää kokonaismaanpuolustuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisistä perusteista käyttämällä lainsäädäntö-, valvonta- ja budjettivaltaa sekä muita perustuslain mukaisia ohjaus- ja valvontakeinoja. Eduskunnan päätettäväksi tulevat asiat valmistellaan ministeriöissä parlamentaarisella vastuulla. Eduskunnassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisia asioita käsitteleviä keskeisiä valiokuntia ovat puolustusvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta ja valtionvarainvaliokunta, joka käsittelee muun muassa valtion talousarvioesitykset ja raha-asioita koskevat lainsäädäntöasiat. Eduskunta hyväksyy valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunta käsittelee ehdotukset säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään EU:ssa, ja jotka muutoin kuuluvat eduskunnan toimivaltaan. Ehdotus käsitellään eduskunnan suuressa valiokunnassa ja yhdessä tai useammassa muussa sille lausuntonsa antavassa valiokunnassa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva ehdotus käsitellään kuitenkin ulkoasiainvaliokunnassa, jolle muut valiokunnat tarpeen mukaan antavat lausuntonsa. Puolustusvaliokunta käsittelee puolustusministeriön hallinnonalan lainsäädäntöasiat sekä muut sotilaalliseen maanpuolustukseen ja kansainväliseen sotilaalliseen yhteistoimintaan liittyvät asiat ja antaa niissä tarvittaessa EU-asioiden osalta lausunnon yleensä ulkoasiainvaliokunnalle. Yleensä sama koskee myös sotilaallisen kriisinhallintajoukon asettamista. Hallintovaliokunta käsittelee poliisin, pelastustoimen ja rajavartioinnin asioita. Valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaosto käsittelee kokonaismaanpuolustuksen alan määräraha-asioita ja raha-asia-aloitteita. Eduskunta päättää yksinkertaisella ääntenenemmistöllä valmiuslain toimivaltuuksien käyttöönottamista koskevan asetuksen voimassaolosta. Valtioneuvosto laatii eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia selontekoja. Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tasavallan presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Presidentti päättää valtioneuvostossa muun muassa valtion tunnustamisesta, diplomaattisuhteiden solmimisesta ja katkaisemisesta, jäsenyydestä kansainvälisissä järjestöissä, valtuuskuntien asettamisesta samoin kuin kansainvälisten sopimusten allekirjoittamisesta, hyväksymisestä ja ratifioinnista. Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Puolustusvoimien ylipäällikkyys liittyy läheisesti presidentin tehtäviin Suomen ulkopolitiikan

14 johdossa. Presidentti voi valtioneuvoston esityksestä luovuttaa ylipäällikkyyden toiselle Suomen kansalaiselle. Ylipäällikkyys voidaan luovuttaa muulloinkin kuin sodan aikana määräajaksi tai toistaiseksi. Presidentin päätöksestä riippuu, luovutetaanko ylipäällikkyys kokonaisuudessaan vai säilyykö presidentillä ylipäällikön valta joiltain osin. Päätöksellä on tarpeen ratkaista myös kysymys ylipäällikön vallan käyttötavoista eli päätöksentekomenettelystä. Ylipäällikkyyteen kuuluu oikeus antaa sotilaskäskyjä ja päättää sotilaallisista nimitysasioista. Päätöksensä tasavallan presidentti tekee säännönmukaisesti valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Asianomainen ministeri esittelee asian presidentin päätettäväksi. Presidentti päättää kuitenkin sotilaskäskyasioista ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta puolustusvoimain komentajan esittelystä ja puolustusministerin myötävaikutuksella. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Sotilaskäskyasiana tasavallan presidentti päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista. Tärkeitä sotilaskäskyasioita esiteltäessä puolustusministerin tulee olla läsnä. Lisäksi pääministeri voi olla esittelyssä läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Tasavallan presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian valtioneuvostossa ratkaistavaksi siten, että presidentti päättää asiasta puolustusministerin esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla esittelyssä läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Presidentti päättää sotilaskäskyasiana myös sotilasarvossa ylentämisestä. Tasavallan presidentti nimittää virkaan upseerit ja määrää tehtävään puolustusvoimien ylimmät upseerit valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Tasavallan presidentti päättää valtioneuvoston esityksestä puolustusvoimien liikekannallepanosta. Jollei eduskunta ole tällöin kokoontuneena, se on heti kutsuttava koolle. Eduskunnan on tällaisissa tilanteissa oltava koolla, jotta se voisi tarpeen vaatiessa päättää lisätalousarviosta ja osallistua mahdolliseen sotaa ja rauhaa koskevaan päätöksentekoon. Kokonaismaanpuolustuksen eri alojen valmiutta kohotettaessa tasavallan presidentti antaa valmiuslain ja puolustustilalain mukaisten toimivaltuuksien käyttöön ottamista koskevan asetuksen. 1 Asetuksen valmistelee ja esittelee presidentille se ministeriö, jonka hallinnonalan tehtävien kannalta valtuuksien käyttöön ottaminen osoittautuu välttämättömimmäksi Käytäntö syksyllä Valmiuslakitoimikunta on ehdottanut, että valmiuslain osalta asetuksen antaisi Valtioneuvosto.

15 14 Suomen osallistumisesta kriisinhallintaan ja sen lopettamista koskevan päätöksen tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta. Jos ehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Tasavallan presidentti voi ottaa päätettäväkseen puolustusvoimain komentajan tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Puolustusvoimain komentaja antaa tietoja presidentille ja puolustusministerille sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä sotilaskäskyasioista. Valtioneuvosto vastaa ylimmän toimeenpanovallan käyttämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa. Valtioneuvostolla on hallitus- ja hallintoasioita koskeva yleistoimivalta. Valtioneuvosto myötävaikuttaa tasavallan presidentin päätöksentekoon sekä tekee ratkaisuehdotukset presidentille. Valtioneuvosto voi myös antaa perustuslaissa tai muussa laissa annetun valtuutuksen nojalla asetuksia. Valtioneuvosto vastaa EU:ssa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, jollei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Valtioneuvostolla on keskeinen asema kokonaismaanpuolustuksen järjestelyjä ja valmiuden kohottamista koskevassa päätöksenteossa. Valtioneuvosto antaa asetuksen valmiuslainsäädäntöön kuuluvien toimivaltuuksien käytöstä sen jälkeen kun asetus toimivaltuuksien käyttöönotosta on annettu. Ministeriöille kuuluu valtioneuvoston asetusten täytäntöönpano. Valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan joko valtioneuvoston yleisistunnossa tai asianomaisessa ministeriössä. Yleisistunnossa ratkaistaan kaikki laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat. Yleisistunto ratkaisee muun muassa EU-asiat, joissa tehtävä päätös on saatettava eduskunnan käsiteltäväksi. Valtioneuvostossa on tarvittava määrä ministeriöitä. Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. Valtioneuvoston yleisistunto on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Valtioneuvostossa on ministerivaliokuntia poliittisten linjavalintojen ja kannanmäärittelyjen sekä muiden asioiden valmistelua varten. Valiokunnilla on huomattava tosiasiallinen merkitys poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä, mutta varsinaista muodollista ratkaisuvaltaa niille ei ole osoitettu. Valiokuntia ovat rahaasiainvaliokunta, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, talouspoliittinen ministerivaliokunta ja EU-ministerivaliokunta. Lisäksi voi olla muita joko pysyväisluonteisia tai määrättyä asiaa varten perustettuja ministerivaliokuntia. Pääministerin rooli valtioneuvoston työskentelyn johtajana ja yhteen sovittajana on merkittävä niin valtioneuvoston sisällä kuin suhteessa muihin valtioelimiin.

16 Pääministeri johtaa asioiden käsittelyä valtioneuvoston yleisistunnossa. Pääministerin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministerin sijaiseksi määrätty ministeri ja tämänkin ollessa estynyt virkavuosiltaan vanhin ministeri. Hallitusohjelma on hallitukseen osallistuvien puolueiden hyväksymä toimintasuunnitelma, jossa on sovittu hallituksen tärkeimmistä tehtäväalueista. Niitä voidaan tarkentaa hallituksen politiikka- ja strategiaohjelmissa. Hallitusohjelman toteutusta ja valtiontalouden hoitoa varten hallitus sopii hallituskauden määrärahakehykset, joita tarkistetaan tarvittaessa vuosittain valtiontalouden kehyspäätöksellä. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan (UTVA) tehtävänä on valmistella tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät sisäisen turvallisuuden asiat sekä merkittävät kokonaismaanpuolustusta ja näiden kaikkien yhteensovittamista koskevat asiat. Valiokunta käsittelee myös sen tehtäviin kuuluvien asioiden yhteensovittamista koskevat kysymykset. Valiokunnan puheenjohtajana on pääministeri. UTVA ja tasavallan presidentti kokoontuvat yhteiseen kokoukseen aina kun asiat sitä vaativat. Käsittelyä johtaa tasavallan presidentti asioissa, joissa hän antaa Suomen ulkopolitiikkaa koskevat toimintaohjeet. Näissä kokouksissa käsitellään myös Euroopan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevia asioita, jotka kuuluvat valtioneuvoston toimivaltaan. Puolustusvoimain komentaja on valiokunnan asiantuntija valtakunnan puolustusta koskevissa asioissa. Puolustusministeriön kansliapäällikkö osallistuu asiantuntijana valiokunnan kokouksiin. Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikasta. Puolustusministeriön toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka, sotilaallinen maanpuolustus, kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen sekä kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta. Puolustusministeriön tehtävänä on vastata sotilaallisen maanpuolustuksen strategiasta, voimavaroista ja muista toimintaedellytyksistä sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen ohjaamisesta ja maanpuolustustahdon vaalimisesta. Ministeriö vastaa kansainvälisen sotilaallisen kriisinhallinnan toimintaedellytyksistä ja vaikuttaa Euroopan turvallisuusrakenteisiin kansallisten etujen turvaamiseksi. Ulkoasiainministeriö johtaa muun muassa kansainvälistä kriisinhallintaa koskevien valtionjohdon linjausten ja päätösten valmistelun. Valmistelu ja toiminta tapahtuvat yhteistyössä puolustusministeriön kanssa. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK) toimii puolustusministeriötä sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa avustavana toimielimenä kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Komitean tehtävänä 15

17 16 on seurata Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä arvioida niiden vaikutuksia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyihin, seurata hallinnon eri alojen toimia kokonaismaanpuolustuksen järjestelyiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi sekä yhteensovittaa kokonaismaanpuolustuksen alaan kuuluvien asioiden valmistelua hallinnon eri aloilla. Komitea voi antaa lausuntoja ja tehdä aloitteita kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa sekä niiden yhteensovittamista koskevissa kysymyksissä. TPAK:n puheenjohtajana toimii puolustusministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtajana toimii valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri. Komitean kokoonpanoon kuuluvat tasavallan presidentin kanslian ja ministeriöiden kansliapäälliköt tai valtiosihteerit, pääesikunnan päällikkö ja puolustusvoimien operaatiopäällikkö sekä rajavartiolaitoksen päällikkö. Valtioneuvosto voi lisäksi kutsua komitean jäseniksi muita henkilöitä. Komitealla on puolustusministeriöön sijoitettu sihteeristö. Komitealla ei ole toimeenpanovaltaa. Sen lausuntojen ja aloitteiden toimeenpano edellyttää joko valtioneuvoston tai muun toimivaltaisen viranomaisen päätöksentekoa. Ministeriöiden kansliapäälliköiden tehtävänä on johtaa ja valvoa ministeriön toimintaa sekä vastata hallinnonalansa valmiudesta ja turvallisuudesta. Ministeriöiden kansliapäällikkökokous ja valmiuspäällikkökokous ovat pysyviä yhteistyöelimiä. Kansliapäällikkökokous valmiuspäällikkökokouksen tukemana sovittaa yhteen hallinnonalojen kriisijohtamiseen liittyvää toimintaa. Ministeriön valmiuspäällikkönä toimii kansliapäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies. Pääesikunnan edustajana valmiuspäällikkökokouksissa on puolustusvoimien operaatiopäällikkö. Ministeriön valmiuspäällikön tehtävänä on muun muassa johtaa ja valvoa hallinnonalan valmiussuunnittelua ja sen edellyttämiä etukäteisvalmisteluja sekä kehittää ja ylläpitää yhteistoimintaa muihin hallinnonaloihin. Ministeriöissä toimii myös valmiustoimikunta, joka on kokoonpantu tärkeimpien toimialojen edustajista. Sen tehtävänä on valmistella toimintaa häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten. Eräiden ministeriöiden alaisina toimii poikkihallinnollisia, pysyviä neuvottelu- ja suunnittelukuntia. Tällaisia ovat puolustusministeriön alaiset Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta, kauppa- ja teollisuusministeriön alaiset Puolustustaloudellinen suunnittelukunta ja Huoltovarmuuskeskus sekä sosiaali- ja terveysministeriön alainen Poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunta. Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja, joka ratkaisee puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, jollei niitä ole säädetty tasavallan presidentin päätettäviksi tai määrätty muun sotilasesimiehen ratkaistaviksi. Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa tasavallan presidentin alainen.

18 Pääesikunta suorittaa sille kuuluvat sotilaalliset ja hallinnolliset tehtävät puolustusvoimain komentajan johtoesikuntana ja hallinnonalan keskushallintoviranomaisena. Pääesikunta toimii yhteistoiminnassa muiden valtion keskusvirastojen ja laitosten kanssa. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen. Puolustusvoimain komentaja ratkaisee hänen päätettävikseen säädetyt hallintoasiat. Puolustusvoimain komentaja vastaa puolustusvoimia koskevien päätösten toimeenpanosta joko tasavallan presidentille tai valtioneuvostolle. Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen ja tässä tarkoituksessa antaa henkilöstölleen ja palvelukseen määrätyille henkilöille sotilaskoulutusta sekä ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa. Rajavartiolaitos kuuluu sisäasiainministeriön hallinnonalaan. Sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta keskeisten asioiden käsittely on esitetty oheisessa kuvassa. 17 EK TP VN UTVA* PLM 1. TPAK* SM 1) SOTA JA RAUHA - TP päättää VN:n esittelystä, EK vahvistaa 2) LIIKEKANNALLEPANO - esitys PE:sta, TP päättää VN:n esittelystä, EK:n oltava koolla 3) POIKKEUSOLOJEN LAINSÄÄDÄNNÖN TOIMIVALTUUDET - esitys PE:sta, TP päättää VN:n esityksestä, EK vahvistaa 4) YLIMÄÄRÄINEN PALVELUS TAI VARUSMIESTEN PALVELUSAJAN PIDENNYS - PLM ratkaisee PE:n esityksestä, informointi ylöspäin 5) VOIMAKEINOJEN KÄYTTÖ MUUN KUIN VIHAMIELISEN TEON YHTEYDESSÄ - PLM ratkaisee PE:n esityksestä, informointi ylöspäin 6) MERKITTÄVÄ SOTILASKÄSKYASIA - TP päättää ilman VN:n ratkaisuehdotusta PVKOM:n esittelystä PLMI on läsnä ja PMI:llä on läsnäolo-oikeus TP voi siirtää asian VN:ssa ratkaistavaksi PVKOM + PE ) RAJAJOUKKOJEN PUOLUSTUSVALMIUDEN MERKITTÄVÄ MUUTOS ML. JOUKKOJEN LIITTÄMINEN PUOLUSTUSVOIMIIN - SM saattaa asian vireille joko UTVA:n kautta tai esittelyssä presidentille * UTVA on ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä kokonaismaanpuolustusta valmistelevasti käsittelevä valiokunta. * TPAK on kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa PLM:ä sekä UTVA:aa avustava toimielin. Kuva 3: Sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisten asioiden käsittely Sotilaallisen maanpuolustuksen johtamisessa noudatetaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa määritettyjä valtion kriisijohtamismallin periaatteita. Sotilaallisen maanpuolustuksen johtamisessa korostuu tasavallan presidentin rooli puolustusvoimien ylipäällikkönä ja puolustusvoimain komentajan rooli valtion johdon neuvonantajana sotilaallista maanpuolustusta koskevissa asioissa.

19 18 Sotilaallisen maanpuolustuksen johtamistasoja ovat strateginen, operatiivinen ja taktinen taso. Strateginen taso on jaettavissa poliittis- ja sotilasstrategisiin tasoihin. Strategisen tason toimijoita ovat valtion ja puolustusvoimien ylin johto. Puolustusvoimien johto ja Pääesikunta muodostavat operatiivisen johtamistason. Puolustushaarat ja niiden alajohtoportaat ovat taktisen tason johtoportaita. 3. Säädös- ja sopimusperusteita Suomen perustuslaki, Suomen puolustusvoimia koskeva erityis- ja muu lainsäädäntö sekä Suomen kansainväliset sopimukset muodostavat sotilaallisen maanpuolustuksen säädösperustan. Keskeisimpiä lakeja ovat: Suomen perustuslaki ja erityisesti sen sotilaallista maanpuolustusta koskevat säännökset laki ja asetus puolustusvoimista asevelvollisuuslaki ja laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta aluevalvontalaki ja -asetus valmiuslaki puolustustilalaki laki sotilaallisesta kriisinhallinnasta laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta sekä rajavartiolaki ja laki rajavartiolaitoksen hallinnosta. Kokonaismaanpuolustuksen suunnittelun keskeisiä perusteita ovat lisäksi eri hallinnonaloja, huoltovarmuutta ja yksityissektoria koskeva lainsäädäntö ja niiden perusteella annetut asetukset ja ohjeet, joilla on merkitystä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyviä kansainvälisiä sopimuksia ovat muun muassa Ahvenanmaan asemaa koskevat sopimukset sekä Geneven ja Haagin sopimukset sotavankien kohtelusta, siviilien asemasta, kielletyistä sodankäyntimenetelmistä, kulttuuriomaisuuden suojelusta ja muista sodan oikeussäännöistä. Suomea sitovat eräät aserajoitussopimukset, kuten kemiallisten aseiden kieltosopimus sekä joukkojen asemaa koskeva niin sanottu SOFA-sopimus (Status Of Forces Agreement) ja muut Naton rauhankumppanuuteen liittyvät sopimukset. Suomi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) puitteissa sitoutunut noudattamaan sääntöjä muun muassa asevoimien demokraattisesta valvonnasta. Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspoliittisen yhteistyön kehittyessä EU:n sisämarkkinoiden ylikansallinen lainsäädäntö koskettaa monella tavoin sotilaallista maanpuolustusta. Muun muassa ympäristö- ja ampuma-asedirektiiveillä, Euroopan puolustusviraston (EDA) käytännesäännöillä sekä erilaisilla eurooppalaisilla standardeilla on vaikutuksensa myös puolustusvoimiin.

20 Suomen perustuslain mukaan jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan maanpuolustukseen. Lailla on miehille säädetty asevelvollisuus tai poikkeuksellisesti siviilipalvelusvelvollisuus sekä naisille mahdollisuus vapaaehtoisesti kouluttautua aseelliseen palvelukseen. Poikkeusoloissa ne, jotka eivät ole asevelvollisia, voidaan valmiuslainsäädännön nojalla määrätä osallistumaan maanpuolustukseen työvelvollisina. Perustuslaissa säädetään lisäksi muun muassa sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvistä valtakunnan ylimmän johdon toimivaltuuksista ja kansalaisten sellaisista perusoikeuksien tilapäisistä poikkeuksista, jotka ovat välttämättömiä kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana. Puolustusvoimista annettu laki sisältää perussäännökset puolustusvoimien tehtävistä, hallinnollisesta asemasta ja kokoonpanosta. Lakiin sisältyy myös säännöksiä puolustusvoimien viranomaisten oikeudesta kieltää puolustusvoimien käytössä olevalla alueella liikkuminen, puolustusvoimien virkamiehen siirtymisvelvollisuudesta toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, puolustusvoimien sotilas- ja virkapuvuista ja Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoiden oikeuksista ja velvollisuuksista. Laissa säädetään myös tasavallan presidentin toimivallasta sotilaskäskyasioissa ja sotilaallisissa nimitysasioissa, presidentille kuuluvien sotilaskäskyasioiden ja sotilaallisten nimitysasioiden päätöksentekomenettelystä sekä sotilasarvossa ylentämisestä. Puolustusvoimista annettua lakia täydentää puolustusvoimista annettu asetus. Asetuksessa puolustusvoimista säädetään puolustusvoimien hallintojärjestelmästä, viroista ja niiden kelpoisuusvaatimuksista sekä virkojen täyttämiseen, tehtävään määräämiseen ja virkavapauden myöntämiseen liittyvistä asioista. Puolustusvoimain komentajan ja alempien sotilasesimiesten välisestä toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa säädetään tasavallan presidentin asianomaisessa asetuksessa. Yleisestä asevelvollisuudesta säädetään asevelvollisuuslaissa. Naisten asepalveluksen toteuttamisesta säädetään laissa naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta. Aluevalvontalaki ja -asetus antavat perusteet Suomen alueellisen koskemattomuuden valvonnalle ja turvaamiselle. Säädöksiin perustuvien sotilaallisten voimakeinojen käytön hallitsemiseksi toiminnan eri tasoilla voidaan vahvistaa tehtäviin ja tilanteisiin sovitettuja voimankäytön sääntöjä. Säännöt eivät rajoita joukon tai yksittäisen sotilaan oikeutta itsepuolustukseen. Poikkeusolojen yleislakeja ovat valmiuslaki ja puolustustilalaki. Lakien tarkoituksena on taata poikkeusoloissa maan hallitukselle ja viranomaisille mahdollisuudet turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää järjestystä, kansalaisten perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Valmiudet poikkeusoloissa tarvittavan valmiuslainsäädännön toimivaltuuksien käyttöön saamiseksi ja käyttämiseksi luodaan jo normaalioloissa. Poikkeusolojen säädösmuutokset valmistellaan niin pitkälle, että 19

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus 5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen

Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen Suomen Kokonaismaanpuolustuksen kehittäminen 30.10.2010 Aapo Cederberg Pääsihteeri KOKONAISMAANPUOLUSTUS Yhteistyö sota-aikana Vahva perinne PUOLUSTUSMINISTERIÖN TOIMIALA 1) Puolustuspolitiikka; 2) Sotilaallinen

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä

Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Aluehallinto turvallisuusalan yhteistoiminnan tekijänä Maanpuolustuskorkeakoulu 1 Käsittely Alueista ja alueellisuudesta Yhteistoiminnan integraatiotasot Näkökulmia turvallisuuden yhteistoimintaan Turvallisuuden

Lisätiedot

VALMIUSYKSIKKÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Esitteitä 2008:13

VALMIUSYKSIKKÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Esitteitä 2008:13 VALMIUSYKSIKKÖ SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Esitteitä 2008:13 ISSN 1236-2123 ISBN 978-952-00-2731-5 (nid.) ISBN 978-952-00-2732-2 (PDF) Kannen kuva: Scanstockphoto Taitto ja paino: Yliopistopaino 2008,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Palopupu ja uusi * pelastuslaki

Palopupu ja uusi * pelastuslaki Palopupu ja uusi * pelastuslaki Väritettävä pupuhahmo päiväkoti- ikäisille isille Lain tavoite, soveltamisala ja yleiset velvollisuudet tiedoksi jokaiselle, mutta erityisesti pienten lasten vanhemmille

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Ulkoasiainvaliokunnalle

Ulkoasiainvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 6/2006 vp Hallituksen esitys laiksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Ulkoasiainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002,

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi valmiuslain muuttamisesta (CON/2002/27) A.

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Arkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa

Arkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa 1.10.2014 AL/15031/07.01.01.00/2014 Arkistolaitoksen ohje analogisten asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa Kyseessä on: määräys ohje suositus seulontapäätös Normin nimi Arkistolaitoksen ohje analogisten

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

ARKISTOLAITOS. Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009. Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa.

ARKISTOLAITOS. Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009. Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa. ARKISTOLAITOS Ohje AL/16103/07.01.01.00/2009 10.12.2009 Sisältö Arkistolaitoksen ohje asiakirjojen suojaamisesta poikkeusoloissa. Säännökset, joihin toimivalta ohjeen antamisesta perustuu Arkistolaki (831/94)

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle puolustusvoimalaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi puolustusvoimalaki, joka korvaisi vuoden

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys 1 Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. Pankkivaltuuston tehtävänä on 1) valvoa

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä

Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 13.3.2008 Lausunto valmiuslakia koskevasta hallituksen esityksestä Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen. Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen. Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003, YETT 2006 Nor m aaliolot Häir iöt ilant eet Poikkeusolot

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

EHDOTUS PUOLUSTUSVOIMALAIKSI

EHDOTUS PUOLUSTUSVOIMALAIKSI EHDOTUS PUOLUSTUSVOIMALAIKSI Puolustusvoimalakitoimikunnan mietintö KOMITEANMIETINTÖ 2006: 3 KOMMITTÉBETÄNKANDE PUOLUSTUSMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 29.9.2006 Tekijät (toimielimestä: nimi,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä

Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä Lapin tilannekuva viranomaisten yhteistyönä Jari Aalto Lääninvalmiusjohtaja Pelastusosasto Lapin lääninhallitus Lapin lääni hätäpuhelut 2005 n. 233 000 puhelua vuodessa. n. 149 000 hätäpuhelua vuodessa.

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen Elintarvikehuoltosektorin poolit Alkutuotanto pooli Kauppa- ja jakelupooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta 14 aluetta Toimikunta

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi)

TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) TIETOYHTEISKUNNAN TURVAAMINEN YETT-STRATEGIASSA (www.yett.fi) Valtakunnallinen TIVA-seminaari Riihimäki 9.5.2007 Pääsihteeri Pertti Hyvärinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea KOKONAISMAANPUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen

Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen PÄÄTÖS 12.04.2016 Dnro OKV/8/50/2015 1/9 ASIA Valtioneuvoston kirjelmän viivästyminen ASIAN VIREILLETULO Euroopan komissio antoi 27.5.2015 ehdotuksen neuvoston päätökseksi Italian ja Kreikan hyväksi toteutettavien

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 Eteläinen Makasiinikatu 8 PL 31, 00131 HELSINKI www.defmin.fi Taitto: Tiina Takala/puolustusministeriö

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIITTEET 65

Sisällysluettelo LIITTEET 65 Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 2 Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 1 STRATEGIAN PERUSTEET... 5 1.1 Päämäärä... 5 1.2 Toimijat ja vastuut... 6 1.2.1 Julkishallinto... 6 1.2.2 Elinkeinoelämä... 9

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ

ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ ARJEN TURVAA YHTEISTYÖLLÄ Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamalli Lahti 24.1.2012 Anneli Taina Aluehallintovirastot Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003

PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.5182 Helsinki 29.9.2004 10945/2010/2003 PUOLUSTUSMINISTERIÖ OHJE 1 (9) PLM ak 10945/2010/2003-24.3.2004 Vuosien 2006-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta LISÄOHJE VUOSIEN 2006-2009 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMIEN LAADIN- NALLE Ohessa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET

Pääesikunta Määräys 1 (6) Logistiikkaosasto HELSINKI HK906 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Pääesikunta Määräys 1 (6) 3.12.2014 PVHSM HPALV 003 - PELOGOS- PUOLUSTUSVOIMIEN VIRKAPUKUJEN KÄYTTÖMÄÄRÄYKSET Normikokoelman lyhenne PVHSMK-PE Peruste Voimassaoloaika Laatija Lisätietoja antaa Kumoaa Säilytys

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Mäntsälän kunta Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Toimintasääntö tulee voimaan 1.2.2013 Sisällysluettelo Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö... 2 1. Toimintasäännön perusta ja tarkoitus...

Lisätiedot

MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN 15.9.2014 ALKAEN 2. ORGANISAATIO -- 2. ORGANISAATIO. Voimassa oleva: 5 Henkilöstöorganisaatio

MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN 15.9.2014 ALKAEN 2. ORGANISAATIO -- 2. ORGANISAATIO. Voimassa oleva: 5 Henkilöstöorganisaatio MUUTOKSET HALLINTOSÄÄNTÖÖN 15.9.2014 ALKAEN Voimassa oleva: 2. ORGANISAATIO -- 5 Henkilöstöorganisaatio Kunnanjohtaja johtaa koko henkilöstöorganisaatiota. Ympäristöpäällikkö, hallintopäällikkö ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot