SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT"

Transkriptio

1 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEET MAANPUOLUSTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT 2002

2 SISÄLLYSLUETTELO 04 Suomi ja suomalaiset 06 Turvallisuuspolitiikan perusteita 08 Maanpuolustuksen johto 10 Valtakunnan puolustaminen 16 Meripuolustus 18 Ilmapuolustus 22 Koulutusjärjestelmä 26 Rajavartiolaitos 28 Kansainvälinen toiminta 32 Materiaalinen suorituskyky 34 Rauhanajan puolustusvoimat 36 Sodanajan puolustusvoimat 38 Sotilaallisen maanpuolustuksen aluejako SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002 Pääesikunnan tiedotusosaston julkaisu ensimmäinen painos ISBN Kuvat: SA-Kuva, ellei toisin mainita Paino: Art-Print Oy, Helsinki 2002

3 Lukijalle Itsenäisenä valtiona Suomella on vastuu oman alueensa puolustamisesta. Maanpuolustuksella on kansalaisten valtaosan varaukseton tuki. Puolustusvoimamme ovat keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Tästä ovat osoituksena yleinen asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto sekä avoin ja luottamuksellinen kanssakäyminen puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan kesken valtakunnan ylimmältä tasolta alkaen. Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka ylläpitää uskottavaa kansallista puolustuskykyä. Tämä edellyttää koko valtakunnan alueen valvontaa maalla, merellä ja ilmassa sekä kykyä torjua sen loukkaukset. Maanpuolustuksemme kehittämisen lähtökohdat ovat väestöllisten, maantieteellisten ja kokemusperäisten tekijöiden sanelemat. Sen hallitsevia piirteitä ovat käytettävissä olevien resurssien täysi mää räi nen hyödyntäminen ja meitä suosi vien erikoisolosuhteiden hyväksikäyttö. Arvioitaessa puolustusvoimiemme mahdollisuuksia suoriutua lakisääteisistä tehtävistään, eivät perusteet ole yksinomaan taloudellisia eivätkä materiaalisia. Olemme omintakeisilla ratkaisuillamme luoneet puolustusvoimat, joiden suorituskyky on monesti tunnustettu ja joiden varaan voimme myös tulevaisuutemme rakentaa.

4 SUOMI JA SUOMALAISET OSANA DEMOKRAATTISTEN VALTIOIDEN YHTEISÖÄ Euroopan unionin jäsenyys on selkiinnyttänyt ja vahvistanut Suomen kansainvälistä asemaa. Suomi on liittynyt samankaltaisten demokraattisten valtioiden yhteisöön. Jäsenyydestä on tullut Suomen kansainvälisen identiteetin osa. Suomen vanhimmat laajamittaiset asutuslöydöt ovat heti viimeisimmän jääkauden jälkeiseltä ajalta, 8000-luvulta ekr., mutta vielä 1500-luvulla jkr. asutus oli keskittynyt maan eteläosiin ja Poh janlahden rannoille. Jo 1200-luvulla Ruotsi liitti Suomenmaan hallintaansa, mutta myös itä halusi sen erämaat omikseen. Puoli vuosituhatta Suomesta onkin kiistelty; Itä ja Länsi ovat vuorotellen lyöneet leimansa kaikkeen elämään. Suo men sodan jälkeen maa liitettiin Venäjään, ja kun siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, kan sa yhtenäistyi ja alkoi pyrkiä kohti itsenäisyyttä. Venäjän vallankumouksen pyörteissä 1917 Suomi julistautui itsenäi seksi valtioksi. Toisessa maailmansodassa Suomen tasavalta säilytti itsenäisyytensä taisteltuaan sekä Neuvostoliittoa että Saksaa vastaan. Pohjoinen metsien ja järvien maa Suomi kilpailee Islannin kanssa maailman pohjoisimman valtion arvonimestä, sillä lähes neljännes pinta-alasta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Maailmankartalla vain Venäjä, Norja, Kanada ja Alaska ulottuvat pohjoisemmaksi. Suomen etelärannikon poikki kulkevan 60. leveyspiirin pohjoispuolella asuvista maapallon ihmisistä joka kolmas on suomalainen. Suomi on Euroopan suurimpia valtioita: pinta-ala on km 2 ja pituus 1160 km. Yhteistä maarajaa on Venäjän Laki suomen lipusta säädettiin Puolustusvoimain komentajan käytössä on kielekkeinen valtiolippu tunnuksin. kanssa km, Norjan kanssa 727 km ja Ruotsin kanssa 586 km. Etelässä ja lännessä Suomi rajoittuu Itämereen ja sen lahtiin, rannikkoa on noin km. Asukkaita Suomessa on vain 5 miljoonaa, joten asukastiheys jää 15 henkeen neliökilometrillä. Pituudesta ja pohjoisuudesta johtuen Suomi on kasvillisuudeltaan eri osissa erilainen: Suomenlahden rannalla on kais tale keskieurooppalaista kasvivyöhykettä jalopuineen, pohjoisimmassa Lapis sa on suuria tundramaisia alueita. Suomi on Euroopan metsäisin maa, sillä kaksi kolmasosaa pinta-alasta on tuottavaa metsämaata. Soiden osuus on puolestaan suurempi kuin yhdessäkään toisessa maassa. Viljeltyä maata on alle kymmenesosa pinta-alasta. Suomi on maailman runsasjärvisimpiä maita, vesialueet käsittävät noin 10 prosenttia maan pinta-alasta. Jos mukaan otetaan kaikki järvet ja lammet, joiden pinta-ala on vähintään 500 m 2, Suomessa on noin järveä, jotka muodostavat varsinkin maan etelä- ja keskiosassa maailmassa ainutlaatuisen vesien labyrintin. Suomen ilmasto on huomattavasti edullisempi kuin sen pohjoinen sijainti edellyttäisi. Lämpötilaa kohottavat Itämeri, sisävedet ja ennen kaikkea länsituulet, jotka tuovat ilmaa Golf-virran lämmittämältä Atlantilta. Suomen kes- 4 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

5 Karut luonnonolosuhteemme ovat etu puolustajalle senttia väestöstä. Suomen kieli eroaa lähes kaikista muista länsimaisista kielistä. Viron ja unkarin kielten tavoin suomi kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin, joita puhuu noin 23 miljoonaa ihmistä. Suomessa on vallinnut uskonnonvapaus vuodesta Suomen evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko ovat kansankirkkoja, joilla on lakiin perustuva erityisasema. Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu vajaat 90 prosenttia väestöstä. Suomen koulutus- ja sivistystaso on kansainvälisesti korkea. Noin puolet yli 15 vuotiaasta väestöstä on saanut keskiasteen koulutuksen ja korkeakoulun tai yliopistollisen loppututkinnon suorittaneita on noin 10%. Luku- ja kirjoitustaidottomia ei ole käytännössä lainkaan. Suomalaiset kuuluvat maailman ahkerimpiin sanomalehden lukijoihin. Tasavallan presidentti, joka on samalla puolustusvoimien ylipäällikkö, valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Eduskunnan 200 kansanedustajaa valitaan neljän vuoden välein. kilämpötila on talvella keskimäärin 6 10 astetta lämpimämpi kuin vastaavilla leveysasteilla muualla. Idästä tulevat ilmamassat aiheuttavat talvisin kylmiä pakkasjaksoja ja kesäisin hellekausia. Vuodenaikojen vaihtelut ovat selvät. Pohjoisimmassa Suomessa aurinko ei laske taivaanrannan alapuolelle kahteen kuukauteen, talvella se pysyy näkymättömissä kaksi kuukautta. Yhtenäinen kansa, korkea sivistystaso Suomen viralliset kielet ovat suomi, ruotsi ja saamen kieli. Ylivoimainen pääkieli on suomi, jota puhuu noin 95 pro- Elektroniikka- ja metsäteollisuus, talouden kulmakivet Suomi on markkinatalousmaa. Valtaosa yrityksistä on yksityisten omistamia. Lähinnä raskaan perusteollisuuden, muun muassa kaivos-, metalli- ja metsäteollisuuden aloilla toimivat valtionyhtiöt vastaavat kuitenkin yli viidenneksestä koko Suomen viennistä. Suomen elintaso on hankittu ulkomaankaupalla. Tuonti on välttämätöntä jo yksin raakaaineiden ja energian saamiseksi. Tuonnista 65% onkin raaka-aineita, tuotantotarvikkeita ja polttoaineita. Noin neljännes tuonnista on kulutustavaroita. Suomi hankkii reilun kolmanneksen bruttokansantuotteestaan viennillä. Vientikaupan suurimmat erät koostuvat elektroniikka-, metsä-, metalli- ja koneteollisuuden tuotteista. Niiden osuus viennistä on noin 80%. Suomen liittyminen Euroopan unionin jäseneksi poisti eräitä jäljellä olleita kaupan esteitä. Yhdentymisen odotetaan suuntaavan kauppavirtoja uudelleen. Vaikka valtaosa viennistä noin 70% on jo perinteisesti suuntautunut Euroopan unionin alueelle, jäsenyys lisännee edelleen Länsi-Euroopan osuutta Suomen viennissä. Valtion vuoden 2002 talousarvion loppusumma on noin 35 miljardia euroa. Suurimpia menoeriä ovat sosiaali- ja terveydenhuolto (noin 23%) sekä opetus, tiede ja kulttuuri (noin 16%). Maanpuolustusmenojen osuus on noin 4,9% valtion menoista ja noin 1,2% bruttokansantuotteesta. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS

6 TURVALLISUUSPOLITIIKAN PERUSTEITA SOTILAALLINEN LIITTOUTUMATTOMUUS JA USKOTTAVA PUOLUSTUS Suomen keskeisenä tavoitteena on yhteistyön laajentaminen ja vakaan tilanteen ylläpitäminen Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Suomi edistää tätä tavoitetta parhaiten pysyttäytymällä sotilasliittojen ulkopuolella sekä ylläpitämällä itsenäistä ja uskottavaa puolustuskykyä. Suomen turvallisuuspolitiikkaan kuuluvat ulkopolitiikka ja puolustuspolitiikka (maanpuolustus) sekä niitä tukevat talous- ja yhteiskuntapoliittiset toimet. Toiminnallisesti turvallisuuspolitiikka voidaan jakaa vakauspolitiikkaan, konfliktinhallintaan ja puolustukseen. Suomen turvallisuuspolitiikan päämääränä on itsenäisyyden säilyttäminen, yhteiskunnan perusarvojen turvaaminen ja poliittisen toimintakyvyn takaaminen kansainvälisten suhteiden muutoksessa. Suomen turvallisuuspolitiikan perustekijöinä ovat sotilaallinen liittoutumattomuus, itsenäinen puolustus ja Euroopan unionin jäsenyys. Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan vaikuttavat keskeisesti Venäjä ja sen naapuruus, Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen tilanne sekä NATOn ja Venäjän suhteiden kehitys. Myös Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat tärkeä tekijä Suomen turvallisuudelle maiden historiallisen erityissuhteen ja samankaltaisten etujen vuoksi. Pohjois-Euroopan muuttumaton strateginen merkitys Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on osa maailmanlaajuista ja Euroopan kehitystä ja sillä on pysyvää strategista merkitystä. Euroopan pohjoiset ilma-, meri- ja maa-alueet ovat säilyttäneet strategisen merkityksensä Venäjälle ja suurvaltasuhteille. Kuolan alueen tulevaisuuteen vaikuttaa erityisesti Venäjän ydinasepolitiikan suunta. Pietari on Venäjälle pysyvästi tärkeä keskus. Leningradin sotilaspiiri säilyy joukkojen ja aseistuksen merkittävänä sijoitusalueena. Itämeren sotilaallinen tilanne on säilynyt vakaana ja varustelun taso on laskenut. NATOn vaikutus ja toimintamahdollisuudet alueella ovat lisääntyneet. Venäjän meripuolustuksessa on Suomenlahden strateginen merkitys kasvanut Baltian maiden tukikohtien menettämisen jälkeen. Itämeren alueen vakauteen vaikuttaa Kaliningradin alueen tulevaisuus tukikohta-alueena sekä sen poliittinen ja taloudellinen kehitys. Baltian maat ovat itsenäisyytensä palauttamisen jälkeen kehittäneet turvallisuusjärjestelyjään. Baltian maiden turvallisuuspoliittiset ratkaisut jatkossa ovat merkittäviä Itämeren ja koko Pohjois-Euroopan vakaudelle. Myös Ruotsin ja Suomen puolustuskyvyn merkitys sekä maiden yhteistyömahdollisuudet ovat tärkeitä tekijöitä alueen turvallisuudelle. Suomen eri alueiden sotilaallisessa asemassa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Ilmatila ja pohjoisin Suomi säilyttävät merkityksensä lähialueiden suurvaltastrategisen tärkeyden vuoksi. Euroopan unioni ja Suomen turvallisuus Suomen näkökulmasta Euroopan unioni, Venäjä ja NATO sekä asevalvonta ja sotilaallinen kriisinhallinta ovat Euroopan turvallisuuskehityksen keskeisiä tekijöitä. Suomi on Euroopan unionin jäsenenä edelleen selkeyttänyt ja vahvistanut kan sainvälistä asemaansa. Jäsenyys on lisän nyt Suomen vaikutusmahdollisuuksia ja laajentanut Suomen vastuuta koko Euroopan kattavassa vakauspolitiikassa. Samalla unionin jäsenyys on vahvistanut Suomen kykyä toimia turvallisuuden lujittamiseksi Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueella. Suomi liittyi Euroopan unioniin so ti laal lisesti liittoutumattomana maana, joka osallistuu aktiivisesti ja rakentavas ti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan turvallisuuspolitiikan vahvistamiseen Amsterdamin sopimuksen hengessä ja Helsingin Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehtyjen päätösten mukaisesti. Lisäksi Suomi on yksi 11:sta valtiosta, jotka osallistuvat talous- ja rahaliittoon. Suomen tekemät ratkaisut eivät kuitenkaan sisällä sotilaallisia turvallisuustakuita eivätkä yhteiseen puolustukseen liittyviä velvoitteita. Puolustusvoimat on turvallisuuspolitiikan väline Suomen on säilytettävä uskottava puolustuskyky valtiollisen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaamiseksi. Uskottava puolustuskyky ehkäisee ennalta sotilaallisten turvallisuusuhkien syntymistä. Suomen harjoittama puolustuspolitiikka ja uskottava puolustuskyky tarjoavat valtionjohdolle keinoja ja välineitä säädellä kansallista puolustusvalmiutta aluevalvonnasta ja alueloukkausten torjunnasta kokonaismaanpuolustuksen kaikki voimavarat vaativaan valtakunnan puolustukseen asti. Puolustussuunnitelmat laaditaan neljän kriisi- ja uhkamallin perusteella: Alueellinen kriisi, jolla voi olla vaikutuksia Suomeen. Poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö. Strateginen isku, jolla pyritään pakottamaan valtakunnan johto halut- 6 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

7 LIITTOUTUMATTOMAT NATO VENÄJÄ JA VALKO-VENÄJÄ UKRAINA (IVY-SOPIMUKSIA) Suomen sotilaspoliittinen ympäristö. tuihin ratkaisuihin kohdistamalla lamauttavia toimia yhteiskunnan elintärkeisiin kohteisiin ja toimintoihin sekä puolustusjärjestelmään. Laajamittainen hyökkäys, jonka tavoitteena on strategisesti tärkeiden alueiden valtaaminen tai Suomen alueen hyväksikäyttö kolmatta osapuolta vastaan. Puolustuksen suunnittelun painopiste on strategisen iskun ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Kansainvälinen ulottuvuus Kansainvälinen sotilaallinen yhteistoiminta on merkitystään lisäävä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Sotilaallinen liittoutumattomuus ei estä Suomea olemasta mukana sotilaallisessa kriisinhallinnassa. Kansainvälisen ulottuvuuden kehittäminen on edellytys sille, että Suomi voi antaa uskottavan panoksensa laajenevaan turvallisuusyhteistyöhön. Osallistuminen vaativiin kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin vahvistaa sotilaallista yhteistoimintakykyä ja tukee samalla Suomen kansallisen puolustusvalmiuden kehittämistä sekä vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa. Suomi on perinteisesti kuulunut sekä YK:n että ETYJ:n aktiivisiin tukijoihin. Pyrimme kehittämään valmiuksiamme YK:n ja ETYJ:n päätöksellä toimeenpantaviin kriisinhallintatoimiin. Maamme ei kuitenkaan osallistu sellaiseen kriisinhallintaan, joka edellyttää rauhaan pakot tamista tai sotilaallisen voi man käyttöä muita valtioita tai konfliktin osapuolia vastaan. Kriisinhallinta yhteistyössä Suomi on asettanut painopisteen Euroopan unionin valmiuksien kehittämiseen. NATO:n rauhankumppanuusohjelma tarjoaa toistaiseksi ainoan ympäristön yhteistyövalmiuksien kehittämiseksi ja kansallisten kapasiteettinen yhteensovittamiseksi sekä Euroopan unionin että NATO:n johdolla tapahtuvia kriisinhallitaoperaatioita varten. Pohjoismaisella yhteistyöllä on tulevaisuudessakin suuri merkitys Suomelle. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS

8 MAANPUOLUSTUKSEN JOHTO KAIKKI HALLINNONALAT YHTEISTOIMINNASSA Valmiuslaki asettaa eri hallinnonaloille velvoitteita maanpuolustuksen valmistelusta ja järjestelyistä. Puolustusvoimat vastaa sotilaallisesta maanpuolustuksesta. Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa suoraan tasavallan presidentin alainen. tehtävissään maanpuolustukseen silloin, kun koko kansan voimavarat on suunnattava vakavasta kriisistä selviytymiseen ja kun tehdään valmisteluja poikkeusolojen varalle. Poikkeusoloiksi katsotaan maahamme kohdistuva sodanuhka ja maamme alueellisen koskemattomuuden vakava loukkaus sekä kansainvälisen tilanteen kiristyminen, joka edellyttää välttämättömiä toimenpiteitä Suomen puolustusvalmiuden kohottamiseksi. Myös sodan jälkitila, vakava taloudellinen kriisi ja suuronnettomuus ovat laissa tarkoitettuja poikkeusoloja. Vakavin valmiuslain tarkoittama kriisityyppi on Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sota. Poikkeusoloissa voidaan ottaa käyttöön vuonna 1991 säädettyjen valmiuslain ja puolustustilalain mukaisia erityistoimivaltuuksia, jos tilanteen hallitseminen ei ole mahdollista normaalein toimivaltuuksin. Tasavallan presidentti on ylipäällikkö Turvallisuuspolitiikkamme päämäärien toteuttaminen asettaa yhteiskuntamme eri toimialoille suoritevaatimuksia. Sotilaallinen maanpuolustus on yksi osa kokonaismaanpuolustuksesta. Kokonaisuuteen kuuluvat myös taloudellinen maanpuolustus, väestönsuojelu, sosiaali- ja terveydenhuolto, yhteiskunnan teknisten järjestelmien toimivuuden varmistaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä maanpuolustustiedotus. Lisäksi jokainen suomalainen osallistuu omissa Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Korkeinta poliittista valtaa käyttävä eduskunta vaikuttaa puolustuspolitiikkaan keskeisesti säätämällä maanpuolustusta koskevat lait ja hyväksymällä vuosittaiset talousarviot. Tasavallan presidentti on keskeinen turvallisuuspoliittinen päätöksentekijä. Hallitusmuodon mukaan hänelle kuuluu sotavoiman ylin päällikkyys. Presidentti nimittää kaikki upseerit. Ylimmät nimitykset tapahtuvat valtioneuvostossa puo lus tusministerin esittelystä. Presidentti päättää sodasta ja rauhasta eduskunnan suostumuksella. Hän antaa myös määräyksen liikekannallepanosta, mikä tapahtuu valtioneuvoston esityksestä. Ylintä toimeenpanovaltaa maanpuolustukseen liittyvissä asioissa käyttää valtioneuvosto. Eduskunta on delegoinut sille valmiuslailla oikeuden poikkeusoloissa ryhtyä säännöstelytoimiin ja antaa muita normaalioloista poikkeavia määräyksiä. Valmiuslakia pidemmälle meneviä valtuuksia säädetään puolus tustilalaissa. Valtuudet saatetaan voimaan asetuksilla, jotka on pääsääntöisesti heti annettava eduskunnan käsiteltäviksi. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta valmistelee tärkeät ulko- ja turvallisuuspoliittiset sekä merkittävät kokonaismaanpuolustusta koskevat asiat. Valiokunnassa on edustettuina kaikki hallituspuolueet. Valiokunta voi kokoontua yhdessä tasavallan Presidentin kanssa. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea on sekä puolustusministeriötä että ulko- ja turvallisuuspoliittista valiokuntaa 8 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

9 MPK ry:n valtakunnallisilla ja alueellisilla kursseilla on koulutettu yhteensä lähes henkilöä. Sotilaskotityössä on mukana noin 8000 vapaaehtoista naista. avustava toimielin kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Komitean tehtävänä on seurata Suomen turvallisuusja puolustuspoliittisen aseman muutoksia sekä yhteensovittaa eri hallinnonalojen toimia kokonaismaanpuolustuksen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Komitean jäseniä ovat maanpuolustuksen kannalta keskeisimpien ministeriöiden, tasavallan presidentin kanslian, pääesikunnan ja rajavartiolaitoksen ylimmät virkamiehet luvulta lähtien aikanaan toimineet parlamentaariset komiteat ja toimikunnat sekä vuodesta 1997 alkaen vaalikausittain annettavat hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittiset selonteot ovat tuoneet puolustuspolitiikan suunnitteluun tarvittavaa pitkäjänteisyyttä. Puolustusvoimat vastaa sotilaallisesta maanpuolustuksesta Valtionhallinnossa puolustuspolitiikasta vastaa keskeisesti puolustusministeriö, joka ministeriöiden työnjaon mu kaisesti käsittelee valtakunnan puolustamiseen ja puolustusvoimiin eli sotilaalliseen maanpuolustukseen liittyvät asiat sekä yhteensovittaa eri hallin non alojen toimet kokonaismaanpuolustukseen kuuluvissa asioissa. Muilla ministeriöillä on niiden omaan hallinnonalaansa sisältyviä maanpuolustukseen kuuluvia tehtäviä. Puolustusministeriö vastaa puolustusvoimien toimintaedellytyksistä valmistelemalla sotilaallista maanpuolustusta koskevan lainsäädännön sekä valtion talousarvion sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Puolustusvoimain komentaja johtaa puolustusvoimia. Puolustusvoimat vastaa käytännössä valtakunnan alueellisen koskemattomuuden turvaamisesta, valtakunnan puolustamisesta sekä puolustusvalmiudesta. Pääesikunta on puolustusvoimain komentajan johtoesikunta ja samalla ylempi hallintoviranomainen. Puolustusvoimain komentaja on sotilaskäskyasioissa suoraan tasavallan presidentin alainen. Vapaaehtoisella maanpuolustustyöllä suuri merkitys Kansalaisten maanpuolustustahto on Suomessa erittäin korkea. Viimeisimmän mielipidekyselyn mukaan 79 % suomalaisista olisi valmis puolustautumaan aseellisesti vaikka lopputulos olisi epävarma. Runsaslukuisten reserviläis-, kilta-, nais-, veteraani- ja muiden vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen aktiivinen toiminta on vahva osoitus suomalaisten maanpuolustustahdosta. Näiden järjestöjen tuki maanpuolustuksellemme on korvaamaton. Vuonna 1991 käynnistynyt vapaaehtoinen maapuolustuskoulutus on saavuttanut nopeasti suuren suosion. Vuoden 1999 alussa vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja koulutus organisoitiin uuden yhdistyksen Maanpuolustuskoulutus ry:n alaisuuteen. Rauhan ajan koulutusorganisaationa toimivan Maanpuolustuskoulutus ry:n tehtävänä on täydentää asevelvollisten koulutusta, valmentaa vapaaehtoisia miehiä ja naisia puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan poikkeusolojen organisaatioihin sekä antaa tietoja ja taitoja poikkeusoloja varten kaikille vapaaehtoisille yli 15-vuotiaille Suomen kansalaisille. Maanpuolustuskoulutus ry järjesti vuonna noin 900 kurssia, joille osallistui yhteensä noin henkilöä. Yleistä maanpuolustusopetusta annetaan hallituksen ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (UTVA) valvonnassa maanpuolustuskursseilla. Valtakunnallisilla ja alueellisilla kursseilla on koulutettu yhteensä lähes henkilöä. Eri toimialoilla tapahtuu lisäksi jatkuvaa koulutusta kriisiaikojen varalta. Tärkeä tuki maanpuolustukselle on myös Sotilaskotiliitto varuskuntien ja harjoitusleirien yhteydessä toimivine sotilaskoteineen. Pääosa noin 8 000:sta sotilaskotisisaresta on vapaaehtoisia. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS

10 VALTAKUNNAN PUOLUSTAMINEN MAAVOIMILLA KESKEINEN MERKITYS ALUEELLISESSA PUOLUSTUKSESSA Sotilaallisen maanpuolustuksen perimmäisenä tavoitteena on tehdä Suomen alistaminen tai alueemme hyväksikäyttö jo ennalta arvioiden kannattamattomaksi. Alueellinen puolustusjärjestelmä muodostaa kriisejä ennaltaehkäisevän pidäkkeen. lustaminen. Muista tehtävistä puolustusvalmiuden ylläpito, sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukeminen luovat toimintaedellytyksiä päätehtävien suorittamiselle. Lisäksi puolustusvoimat antaa virka-apua muille viranomaisille. Oman tehtäväalueensa muodostaa osallistuminen rauhanturvaamistoimintaan. Meri- ja ilmapuolustuksen merkitys korostuu aluevalvontaa ja alueellisen koskemattomuuden turvaamista koskevissa asioissa. Yllättäen aloitetun strategisen iskun torjunnassa tärkeimpiä joukkojamme ovat kaikkien puolustushaarojen valmiusyhtymien perustamat strategisen iskun ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan tarkoitetut yksiköt. Maavoimilla on keskeinen osuus Suomeen kohdistuvan laajamittaisen hyökkäyksen torjunnassa. Puolustusvoimain komentaja johtaa puolustusvoimia Vuoden 2001 lopussa Suomi päätti hankkia maavoimien valmiusyhtymien kuljetushelikopteriksi NH90 -sotilashelikopterin. Sotilaallisen suorituskyvyn tulee taata valtakunnan alueen valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen, mahdollistaa puolustusvalmiuden joustava säätely tilanteen edellyttämällä tavalla sekä valtakunnan puolustaminen tarvittaessa kaikin käytettävissä olevin voimavaroin. Puolustusvoimat valvoo, turvaa ja puolustaa Puolustusvoimien tehtävät on määritetty puolustusvoimista annetussa laissa. Tärkeimmät tehtävät ovat valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonta, alueellisen koskemattomuuden turvaaminen sekä valtakunnan puo- Puolustusvoimain komentajan johtoesikuntana toimii Pääesikunta. Se on sotilaskäskyasioissa puolustusvoimain komentajan ja hallinnollisissa asioissa puolustusministeriön alainen keskushallintoviranomainen. Pääesikunta vastaa valtakunnallisesta puolustussuunnittelusta, sotilaallisten voimavarojen kohdentamisesta sekä puolustuskykymme ja valmiutemme kehittämisen johtamisesta. Puolustusvoimain komentaja johtaa kolmea maanpuolustusaluetta, ilmavoimia ja merivoimia. Maanpuolustusalue vastaa alueensa sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelusta, valmisteluista ja johtamisesta sekä puolustusvalmistelujen yhteensovittamisesta eri puolustushaarojen ja viranomaisten kesken. Maanpuolustusalueiden alaiset 12 sotilaslääniä vastaavat asevelvollisuusasioista, sodan ajan joukkojen perustamisesta, paikallispuolustuksesta ja maanpuolustusalueen käskemistä operatiivisista tehtävistä sekä säädetyistä viranomaistehtävistä alueellaan. Sotilaslääni suunnittelee ja toteuttaa vapaaehtoista maanpuolustusta. Sotilasläänille voidaan käskeä vastuu alueen puolustuksesta. Ilmavoimat ja merivoimat ovat puolustusvoimain komentajan alaisia itsenäisiä puolustushaaroja, jotka vastaavat valtakunnallisesta ilma- ja meripuolustuksesta. Maamme on jaettu kolmeen ilmapuolustusalueeseen sekä kahteen meripuolustusalueeseen ja yhteen rannikkoalueeseen. 10 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

11 Taistelijasimulaattorit motivoivat koulutettavia mahdollistaessaan todenmukaisten tilanteiden simuloinnin. Keskeinen periaate on alueellinen puolustus Puolustusratkaisu sisältää sotilaallisen maanpuolustuksen toteuttamisperiaatteen. Tästä käytetään Suomessa nimitystä alueellinen puolustus. Se on vuosikymmenten aikana Suomen historiallisista kokemuksista, olosuhteista, uhkamalleista sekä voimavaroista kehitetty toimintojen organisointi- ja toimintamalli koko valtakunnan alueen puolustamiseksi. Suomen sotilaallisen puolustusratkaisun keskeiset periaatteet ovat: koko valtakunnan kattava alueellinen puolustus yleiseen asevelvollisuuteen perustuva sodan ajan joukkojen kouluttaminen reserviin ja niiden varustaminen tarvittavalla materiaalilla jo rauhan aikana rauhan ajan esikuntiin, joukko-osastoihin ja sotilaslaitoksiin perustuva sodanajan joukkojen hajautettu perustaminen (liikekannallepano) puolustusvoimien kehittäminen ensisijaisesti sodan ajan vaatimuksista lähtien pyrkimys ehkäistä eriasteiset sotilaalliset uhkatilanteet puolustusvoimien valmiutta ennakoivasti säätelemällä. Alueellinen koskemattomuus turvataan joka päivä Puolustusvoimien tehtävänä on huolehtia alueellisen koskemattomuuden valvonnasta ja turvaamisesta sekä aluevalvontaviranomaisten yhteistoiminnasta. Rajavartiolaitos huolehtii aluevalvonnasta, rajavalvontaan ja rajatarkastuksiin liittyvien tehtäviensä yhteydessä valvonta-alueillaan. Muut aluevalvontaviranomaiset, joita ovat poliisi-, tulli-, merenkulku- ja ilmailuviranomaiset, osallistuvat aluevalvontaan varsinaisten tehtäviensä yhteydessä. Ilmavoimien komentaja vastaa valtakunnan ilmavalvonnasta ja sen kehittämisestä. Tutkajärjestelmien antamaa ilmatilannekuvaa täydennetään elektronisen ja aisti-ilmavalvonnan havainnoilla. Tunnistamattomat ilma-alukset tunniste- SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS

12 VALTAKUNNAN PUOLUSTAMINEN taan ja tarvittaessa käännytetään päivystysvalmiudessa olevilla hävittäjillä. Merivoimien komentaja vastaa valtakunnan merivalvonnasta ja sen kehittämisestä. Merivalvonta rakentuu tutkaja elektronisesta valvonnasta sekä aistitähystysverkosta ja vedenalaisen valvonnan järjestelmistä. Kohteiden tunnistamiseen käytetään tarvittaessa puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen aluksia ja ilma-aluksia. Valmiutta kohotetaan joustavasti Kriisien kärjistyessä Suomi ennakoi uhkien muodostumista. Suomi pyrkii ohjaamaan toimenpiteillään tilanteen vakautumista ja käynnistää siten mitoitettuja puolustuksellisia toimenpiteitä, että ne lisäävät Suomen mahdollisuuksia säilyä aseellisten toimien ulkopuolella. Voimakeinojen käytöstä päättää puolustusministeriö ja rajavartiolaitoksen osalta sisäasiainministeriö. Alueloukkaukset ja muut vakavat rajatapahtumat käsitellään tarvittaessa diplomaattiteitse. Alueemme valvonta ja siihen liittyvä torjuntakyky on mitoitettu jokapäiväistä toimintaa silmälläpitäen. Suorituskykyä lisätään tarvittaessa ottamalla käyttöön teknistä varakapasiteettia ja lisäämällä henkilöstöä. Tilanteen kiristyessä tehostetaan aluevalvontaa kulloisenkin tarpeen mukaan. Käytettävissä voi tällöin olla rajavartiolaitoksen ja puolustusvoimien joukkoja vahvennettuna palvelukseen kutsutuilla reserviläisillä. Uhkan kasvaessa lisätään reserviläisistä muodostettavia joukkoja tarvittavassa laajuudessa. Valtakunnan puolustaminen Alueellisessa kriisissä estetään tai rajoitetaan kriisin vaikutusten ulottuminen Suomeen. Tämä toteutetaan nostamalla tiedustelu-, valvonta- ja johtamiskykyä, käyttämällä tehtäviin puolustusvoimien rauhan ajan joukkoja, perustamalla tilanteen edellyttämiä sodan ajan joukkoja sekä suojaamalla valtakunnallisesti tärkeät kohteet. Painostukseen vastataan tehostamalla aluevalvontaa ja alueloukkausten torjuntakykyä, tiedustelu- ja johtamisjärjestelmien toimintaa sekä valtakunnallisten kohteiden ja toimintojen suojaamista. Perustettujen joukkojen toiminnalla osoitetaan puolustuskykyä siten, että kynnys ryhtyä sotilaallisen voiman käyttöön Suomea vastaan nousee. Painostuksen kasvaessa puolustusvalmiutta kohotetaan uhkaarvion perusteella aina strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan tasolle asti. Painostusta mahdollisesti seuraavan strategisen iskun ennaltaehkäisyssä on tärkeintä nostaa puolustuksen pidäkearvo tilanteeseen nähden mahdollisimman korkeaksi. Keskeisiä tekijöitä ovat tällöin puolustuksen uskottavuus ja kyky sotilaallisen yllätyksen estämiseen. Myös strategisen iskun ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa tarvittavat joukot perustetaan ennakoiden, kuitenkin viimeistään iskun uhkan todentuessa. Samalla hajautetaan muiden tärkeimpien sodan ajan joukkojen sotavarustus sekä muu materiaali. Toimenpiteillä pyritään estämään puolustuksen ja yhteiskunnan kriittisimpien järjestelmien lamauttaminen, säilyttämään edellytykset puolustusvalmiuden kohottamiselle sekä pienentämään mahdollisten sotilaallisten hyökkäystoimien aiheuttamia tappioita. Toiminnan painopiste on valtion johdon, pääkaupunkiseudun ja koko yhteiskunnan kriittisten toimintojen suojaamisessa sekä sotilaallisen puolustuskyvyn lamauttamisen estämisessä. Strategisen iskun torjuntaan valmistauduttaessa toteutetaan osittainen tai tilanteen niin vaatiessa laaja liikekannallepano. Laajamittaisen hyökkäyksen ennalta ehkäisemiseksi kohotetaan puolustusvalmiutta sekä perustetaan lisää sodan ajan joukkoja. Laajamittaisen hyökkäyksen torjuntaan käytetään puolustuksen kaikkia voimavaroja alueellisen taistelun periaatteen mukaisesti. Ilmapuolustuksen päävastuu on ilmavoimilla ja ilmatorjuntajoukoilla, joihin kuuluu eri tasoisia johtoportaita, hävittäjälento- ja valvontayksiköitä sekä ilmatorjuntayksiköitä. Ilmavoimien ja ilmatorjunnan muodostamalla ilmapuolustuksella estetään hyökkääjää saavuttamasta ilmaherruutta ja suojataan omia joukkoja sekä valtakunnallisesti tärkeitä kohteita. Meripuolustuksesta on päävastuu merivoimilla, johon kuuluu eri tasoisia johtoportaita, laivastoyksiköitä ja rannikkojoukkoja. Puolustuksessa käytetään hyväksi Suomen matalien rannikkovesien ja laajan saariston olosuhteita. Hyökkääjän pääsy rannikon kohteisiin estetään syvällä alueella, joka alkaa aavalta mereltä ja ulottuu mantereelle. Merimiinoitteilla hyökkääjä pakotetaan pitkäaikaiseen raivaustoimintaan. Torjuvan tulenkäytön painopiste luodaan liikkuvien meritorjuntaohjus- ja tykistöyksiköiden tulella. Maanpuolustusalue on Pääesikunnan alainen, itsenäisiin sotatoimiin kykenevä johtoporras. Se vastaa alueensa sotilaallisen maanpuolustuksen suunnittelusta, valmisteluista ja johtamisesta sekä puolustusvalmistelujen yhteensovittamisesta eri puolustushaarojen ja viranomaisten kesken. Maanpuolustusalueen komentajan tärkeimpiä joukkoja ovat hänen johdossaan olevat yhtymät ja sotilasläänit. Puolustuksen painopisteen maanpuolustusalue luo alistamalla näille lisäjoukkoja ja ohjaamalla materiaalin käyttöä. Sotilaslääni on keskijohtoon kuuluva alueellinen johtoporras. Se vastaa joukkojen perustamisesta, alueensa puolustamisesta ja käytännön yhteistoiminnasta aluehallintoviranomaisten kanssa. Rauhanajan joukko-osastoilla on koulutus- ja valmiustehtävä. Koulutustehtävän lisäksi ne valmistautuvat perustamaan tärkeimmät ja nopeimmin perustettavat sekä yleensä parhaimmin varustetut sodanajan joukkomme. Joukkoosastojen tavanomaisiin tehtäviin kuuluvat sotilaskohteiden vartiointi ja suojaaminen sekä virka-avun anto muille viranomaisille. Johtamisjärjestelmä jatkuvasti valmiina Alueellinen puolustusjärjestelmämme on pitkän kehitystyön tulos. Sen tehokkuus perustuu jatkuvasti valmiina olevaan alueelliseen johtamisjärjes telmään, joukkojen nopeaan ja hajautettuun perustamiseen sekä joukkojen 12 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

13 Karjalan Prikaatin perustama valmiusprikaati varustetaan nykyaikasilla taisteluajoneuvoilla. tar koi tuk senmukaiseen käyttöön. Joukot on koulutettu taktiikkamme mukaiseen taistelutoimintaan sekä olosuhteiden hyväksikäyttöön. Yleinen asevelvollisuus takaa riittävän suuren reservin sodanajan puolustusvoimien perustamiselle. Valmiutta säädellään joustavasti Puolustusvoimien valmiuden säätelyn päämääränä on sodan ehkäisemiseksi luoda sotilaallinen voima, jota tilanne ja arvioitu uhka edellyttävät. Puolustusvoimat voi omin sisäisin toimenpitein tehostaa valmiuttaan esimerkiksi tiedustelun, valvonnan tai kohteiden suojaamisen osalta. Kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa ja sodan uhan aikana kutsutaan reserviläisiä kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen. Mainitut toimenpiteet edellyttävät lisäresursseja puolustusvoimille. Tämän vuoksi voi olla tarpeen ottaa käyttöön valmiuslain mahdollistamia toimivaltuuksia. Tasavallan presidentti päättää puolustusvoimien liikekannallepanosta valtioneuvoston esityksestä. Liikekannallepanossa perustetaan sodanajan joukot. Sodanajan puolustusvoimien maksimivahvuus on tällä hetkellä noin miestä. Sodan aikana voidaan ottaa käyttöön puolustustilalain toimivaltuudet. Sodanajan joukot perustetaan tarvittaessa toiminnallisesti ja alueellisesti painottaen. Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon mukaisesti sodanajan joukkojen kokonaisvahvuus laskee vuoden 2008 loppuun mennessä noin mieheen. Rajavartiolaitos ottaa osaa valtakunnan puolustamiseen. Osa rajavartiolaitoksen joukoista voidaan puolustusvalmiuden niin vaatiessa liittää asetuksella puolustusvoimiin. 13

14 Valmiusprikaatien viestikalustona käytetään nykyaikaisia, liikkuvia kenttäviestijärjestelmiä. VALTAKUNNAN PUOLUSTAMINEN Maavoimien osuus on keskeinen Maavoimien merkitys on pinta-alaltaan suuren maamme puolustusjärjestelmässämme keskeinen. Hyökkäyksen torjunnassa maavoimien osuus on ratkaiseva. Maavoimat muodostaa pääosan sodanajan puolustusvoimien vahvuudesta ja kantaa ensisijaisesti vastuun alueellisen puolustuksen toteuttamisesta. Pääosa maavoimien sodanajan joukoista perustetaan liikekannallepanossa ja varustetaan materiaalilla, joka on varastoitu eri puolille maata. Maavoimiin kuuluu jalkaväki-, kenttätykistö-, ilmatorjunta-, pioneeri-, viesti- ja huoltojoukkoja. Valmiusprikaatit ovat maavoimien tärkein iskuvoima Jokaiselle kolmelle maanpuolustusalueelle koulutetaan ja varustetaan valmiusprikaatit, jotka ovat nykyisiä sodan ajan jääkäriprikaateja kevyempiä, nopeammin liikkuvia ja tulivoimaisempia. Prikaatin vahvuus on noin sotilasta. Kantahenkilöstöä on suhteellisesti enemmän kuin muissa prikaateissa ja sijoitettuja reserviläisiä kutsutaan keskimääräistä useammin kertausharjoituksiin. Näin valmiusprikaatit saadaan tarvittaessa taisteluvalmiiksi ilman merkittävää viivettä. Ne varustetaan joko panssaroiduilla miehistönkuljetusajoneuvoilla, taisteluajoneuvoilla tai telakuormaautoilla. Nykyaikaisella sotavarustuksella varustettuina ja hyvin koulutettuina valmiusprikaatit kykenevät strategisen iskun ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan. Laajamittaisen hyökkäyksen torjunnassa niitä käytetään operatiivisiin vastahyökkäyksiin painopistealueilla. Valmiusprikaatien taistelua tuetaan kuljetushelikopterein. Jääkäri- ja panssariprikaatit ovat tärkeimpiä yleisjoukkojamme ensi vuosikymmenelle saakka. Niitä käytetään valtakunnallisilla painopistealueilla joko operatiivisiin vastahyökkäyksiin tai ratkaisualueiden torjuntataisteluihin. Olennaista jääkäri- ja panssariprikaateille on niiden (hyvä) liikkuvuus ja (suuri) tulivoima. Jääkäriprikaatit varustetaan joko panssaroiduilla miehistönkuljetusajoneuvoilla tai telakuorma-autoilla. Prikaatien varustukseen kuuluu kenttätykkejä, raskaita kranaatinheittimiä sekä panssarintorjunta- ja ilmatorjuntaohjuksia. Panssariprikaatien varustuksena on muun muassa T-72-panssarivaunuja sekä telahaupitseja. Jalkaväkiprikaateja käytetään ensi sijaisesti puolustustaisteluihin meille edullisissa ja puolustuksen kannalta ratkaisevissa paikoissa. Niiden taistelukyky perustuu tulivoimaan ja torjuntakykyyn. Jalkaväkiprikaatit ovat kokoonpanoltaan jääkäriprikaatien kaltaisia, mutta vaatimattomammin varustettuja. Maavoimien kykyä kohtaamistaisteluun aukeavoittoisessa maastossa panssaroitua hyökkääjää vastaan kehitetään lähivuosien aikana. Maavoimien iskukykytutkimuksen avulla selvitetään selonteon mukaisesti maavoimien suorituskyvyn kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Paikallisjoukot ovat olennainen osa alueellista puolustusjärjestelmää Paikallispuolustus kattaa koko valtakunnan. Sen avulla luodaan puolustustaistelulle syvyyttä, jota tarvitaan vihollisen hidastamiseksi ja kuluttamiseksi sekä oman selustan puolustamiseksi. Paikallisjoukot ovat tietylle alueelle tai kohteeseen rajoittuviin taistelu- tai tukitehtäviin tarkoitettuja joukkoja. Paikallisjoukoilla kulutetaan ja hidastetaan vihollista sissitoiminnalla, valvotaan alueita sekä pidetään keskeisiä kohteita. Reserveillä luodaan painopiste Keskittämällä Pääesikunnan reservit sekä merivoimat ja ilmavoimat ratkaiseviin taisteluihin muodostetaan puolustuksen valtakunnallinen painopiste. Pääesikunnan reserveihin kuuluu muun muassa yhtymiä, tiedusteluyksiköitä, raskaita patteristoja, raketinheitinpattereita, ilmatorjuntapatteristoja, ohjusyksiköitä sekä viesti-, pioneeri- ja huoltoyksiköitä. Reserviyhtymiä käytetään painopistesuunnan puolustuksen vahventamiseen, operatiivisiin vastahyökkäyksiin sekä vihollisen lyömiseen ratkaisutaisteluissa. Pääesikunnan reserveihin kuuluvan kenttätykistön tärkein tehtävä on operatiivinen tulenkäyttö hyökkääjän toisen portaan joukkoja vastaan. Tärkeimpiä kohteita ovat vastustajan tykistön tuliasemat, johtamispaikat ja reservit. Tulenkäytön painopiste luodaan ennen kaikkea raketinheitinyksiköiden keskitetyllä käytöllä. Ilmatorjuntayksiköt suojaavat tärkeitä kohteita, reservejä, keskitysmarsseja, huoltolaitoksia ja -kuljetuksia sekä tykistön tuliasemia. Viestijoukot vastaavat johtamistoiminnan edellyttämien viestiyhteyksien luomisesta. Automaattinen viestiverkko, yhtymän viestijärjestelmä, luo pohjan sekä johtamisen, tiedustelun että tulenkäytön yhteyksille. Pioneerit hidastavat vihollisen liikettä miinoittamalla etenemisurat sekä hävittämällä teitä ja siltoja. Omien joukkojen liikettä ediste tään raivaamalla miinoitteita sekä paran tamalla etenemisreittejä. Pääesikunnan reservien huoltojoukkojen tehtävänä on pitää joukot taisteluvälineiden ja muun sotavarustuksen osalta taistelukelpoisina sekä antaa hoitoa sairaille ja haavoittuneille. 14 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

15 YVI 2 15 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS

16 MERIPUOLUSTUS MERIPUOLUSTUS VALMIUDESSA JO RAUHAN AIKANA Merivoimat vastaa merialueen, rannikon ja saariston jatkuvasta valvonnasta ja puolustamisesta. Meripuolustuksella on korkea valmius ja suuri torjuntakyky jo rauhan aikana. Meripuolustuksen tehtävänä on merialueemme valvonta, meritse tapahtuvien hyökkäysten torjunta sekä osallistuminen valtakunnalle tärkeiden meriyhteyksien ja meriliikenteen suojaamiseen. Meripuolustuksen liikkuvan voiman tärkeän osan muodostavat meritorjuntaohjusyksiköt. Toiminta merialueillamme rauhanaikaisesta aluevalvonnasta hyökkäysten torjuntaan on kaikkien puolustushaarojen ja aselajien tiivistä yhteistoimintaa. Myös rajavartiolaitoksen yksiköillä ja muilla merialueella toimivilla viranomaisilla on merkittävä rooli meripuolustuksessamme. Rannikon ja saariston puolustukseen käytetään ensisijaisesti merivoimien kiinteää voimaa, joka koostuu rannikkojoukkojen puolustusasemista ja linnakkeista, laivastoyksiköiden laskemista miinoitteista sekä rannikolle ryhmitetyistä maavoimien joukoista. Meripuolustuksen liikkuvan voiman muodostavat merivoimien laivastoyksiköt, meritorjuntaohjusyksiköt, moottoroidut rannikkotykistöyksiköt ja rannikkojääkäriyksiköt. Ilmavoimien yksiköt tukevat meripuolustusta. Merivartiostot osallistuvat meripuolustukseen ja ne voidaan valmiutta kohotettaessa kokonaan tai osittain liittää puolustusvoimiin. Suuri valmius ja torjuntakyky Merivoimille on ominaista suuri valmius jo rauhan aikana sekä kyky saattaa nopeasti asejärjestelmät täyteen toimintavalmiuteen. Suuri osa merivoimien 16 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

17 aluskalustosta pidetään avovesikautena kulkukannalla. Koulutustehtävän ohella nämä alukset ovat valmiina valvontaja tunnistustehtäviin sekä voimakeinojen käyttöön. Alemmassa valmiustilassa olevat alukset voidaan myös tarvittaessa ottaa nopeasti käyttöön. Tehokkaat rannikkojoukot nostavat hyökkäystä ennalta ehkäisevää kynnystä. Tärkeimmillä alueilla sijaitsevilla rannikkolinnakkeilla on koulutustehtävän ohella hyvä valmius aloittaa varoitus- tai torjuntatuli. Perusvalmiudessa osa linnakkeista on vain vartiohenkilöstön miehittämiä, mutta ne voidaan lyhyessä ajassa saattaa ampumakykyisiksi. Rannikkojoukot suorittavat jatkuvaa tutka- ja aistivalvontaa sekä vedenalaista valvontaa. Valvontajärjestelmän rungon muodostavat puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kiinteät valvonta-asemat. Liikkuvaa valvontaa suorittavat puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen alukset ja ilma-alukset. Merivalvonnan havaitsema kohde tai muu rajanläheinen toiminta pyritään tunnistamaan tai tarkistamaan ja tarvittaessa ryhdytään tapauksen edellyttämiin huomautus-, varoitustai pysäyttämistoimenpiteisiin. Kriisitilanteessa puolustusvoimien merivalvontayksiköt ja rajavartiolaitoksen merivartioyksiköt saatetaan täyteen valmiuteen. Näin valvonta-asemien määrä moninkertaistuu rauhanaikaiseen tasoon verrattuna. Valvontaa tehostetaan myös lisäämällä merivalvontalentoja ja aluspartiointia. Hyökkäyksen torjuntavalmiuden kohottamiseksi sekä meriliikenteen suojaamiseksi supistetaan tarvittaessa kauppa-alusliikenteelle sallittujen meriväylien lukumäärää. Samoin rajoitetaan kalastus- ja huvialusten liikkumista, aloitetaan kauppa-alusten tehostettu tarkastustoiminta sekä lasketaan tilanteen edellyttämät suojamiinoitteet. Rannikkojoukkojen valmiutta kohotetaan vahventamalla johtamisjärjestelmää, ohjus-, tykistö-, ilmatorjunta- ja rannikkojalkaväkiyksiköitä sekä muita rannikkojoukkoja taistelukykyisiksi. Merivoimat tukee maavoimia Merivoimat tukee maavoimia tiedustelemalla ja valvomalla merialuetta, laskemalla miinoitteita, torjumalla alueloukkauksia ja hyökkäyksiä sekä suojaamalla meriliikennettä. Hyökkäyksen torjuntakykymme merellä ja saaristossa perustuu pääasiassa merisulutteiden sekä ohjus- ja tykistöjärjes- telmien asevaikutuksen tehoon. Näiden asejärjestelmien suojaamiseen ja muihin taistelutoimiin tarvitaan ilmavoimien ja maavoimien joukkojen tukea. Elintärkeää meriliikennettä suojataan Meriyhteydet ja kauppamerenkulku ovat alttiina hyökkääjän sotatoimille. Meriliikenne on kuitenkin Suomelle elintärkeää. Siksi oman ja aluevesillämme tapahtuvan ulkomaisen meriliikenteen suojaaminen on välttämätöntä. Erityisesti meriliikenteen kannalta tärkeän Ahvenanmaan puolustaminen asettaa meripuolustuksen liikkuvuudelle ja toimintavalmiudelle poikkeuksellisia vaatimuksia. Meriliikennettä suojataan suuntaamalla alukset suojaisille reiteille, liikennöimällä huonon näkyvyyden vallitessa sekä säännöstelemällä liikennettä ja satamatoimintoja. Tarvittaessa kauppaaluksia kootaan saattueiksi, joita suojataan meri- ja ilmapuolustuksen yksiköillä. Merivalvonta ja -tiedustelu sekä miinantorjunta palvelevat myös meriliikenteen turvaamista. Luotsaus, väylästön ylläpito sekä varaväylien ja odotusalueiden valmistelu ovat tärkeitä kriisiajan meriliikenteelle. Ilmatyynyalus mahdollistaa hyvin liikkumisen Suomen karikkoisella rannikolla. SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS

18 ILMAPUOLUSTUS ILMATILAN LOUKKAUKSET ESTETÄÄN TARVITTAESSA VOIMAKEINOIN Ilmavoimat vastaa maamme ilmatilan jatkuvasta valvonnasta. Sodan aikana ilmavoimien päätehtävä on hävittäjätorjunta. Ilmatorjunnalla suojataan valtakunnallisesti ja sotilaallisesti tärkeimmät kohteet. Ilmapuolustuksen keskeisin tehtävä on rauhan aikana maamme ilmatilan valvonta ja vartiointi sekä siihen liittyen ilmatilan loukkausten estäminen tarvittaessa voimakeinoja käyttäen. Ensisijainen vastuu näistä toimenpiteistä on ilmavoimilla. Lisäksi ilmavoimat osallistuu sekä siviili- että sotilaslentoliikenteen johtamiseen ja valtakunnalliseen pelastuspalvelutoimintaan. Ilmavalvonnan ja siihen sisältyvien toimenpiteiden suuntaamista varten muodostetaan lennostojen pääjohtokeskuksissa tutkahavaintojen perusteella ympärivuorokautinen, tosiaikainen ilmatilannekuva. Pääjohtokeskukset vaihtavat vastuualueidensa tilannekuvat automaattisesti keskenään. Hävittäjätorjunta ja ilmatorjunta muodostavat toisiaan täydentävät asejärjestelmät. Tosiaikainen ilmatilannekuva ympäri vuorokauden Rauhanajan vaatimuksia vastaava yleiskuva ilmatilasta saadaan kaukovalvontatutkilla. Näiden alakatveita seurataan Suomessa suunnitelluilla ja valmistetuilla keskivalvontatutkilla. Tutkien ominaisuuksista johtuen jää edelleen mittausalueiden väliin aukkoja, joi- Varusmiehenä aloitettu sotilaslentäjäkoulutus huipentuu monen vuoden jälkeen hävittäjän ohjaimissa. 18

19 den paikkaamiseksi käytetään liikkuvia lähivalvontatutkia. Tutkamaalit tunnistetaan yhteistoiminnassa siviili- ja sotilasilmailuviranomaisten kesken. Mikäli jotakin ilmatilassamme lentävää tai sitä uhkaavasti lähestyvää maalia ei saada tunnistetuksi lentosuunnitelmatietoja vertaamalla, vastuussa oleva pääjohtokeskus käskyttää tunnistuskoneen ilmaan. Aseistettu tunnistuskone määrittää havaitun maalin kansallisuuden ja yksilötiedot sekä ohjaa ilmatilaamme eksyneet vieraat ilma-alukset pois alueeltamme tai pakottaa ne laskuun tilanteen niin vaatiessa. Tunnistuslentopäivystykseen käytetään ilmavoimien omien lentotukikohtien lisäksi säännöllisesti myös siviililentoasemia. Tarvittaessa voidaan tutkailmavalvontaa tehostaa käskemällä lepovuorossa olevat tutkat mittaamaan ja liittämällä lennonvarmistustutkat ja ilmatorjunnan tutkat valvontajärjestelmään. Koulutettuja reserviläisiä tarvitaan tehostamaan pääjohtokeskusten toimintaa ja saattamaan tutka-asemat ympärivuorokautiseen valvontaan kykeneviksi. Tutkavalvontaa täydennetään kutsumalla palvelukseen aisti-ilmavalvontayksiköitä. Ilmapuolustuksen siirtyminen sodanajan valmiuteen tapahtuu muutamassa vuorokaudessa. Hyvän perustan antaa jo rauhan aikana ylläpidettävä jatkuva korkea toimintavalmius. Väestönsuojelun hälytys- ja tiedotuspalvelu voidaan tarvittaessa käynnistää nopeasti ilmapuolustuksen johtokeskustiloihin sijoitettuja, toimintavalmiina olevia pää- ja varahälytyskeskuksia käyttäen. Todennäköisin aseellinen uhka kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa kohdistuu maahamme ilmoitse. Ilmapuolustuksen on tällöin kyettävä estämään ilmatilamme hyväksikäyttö. Ilmatilamme hyväksikäyttö estetään Mahdollinen ulkopuolinen päätös ilmatilamme hyväksikäytöstä tai lentokenttiemme haltuunotosta perustuu asiantuntija-arvioihin puolustuksemme suorituskyvystä ja puolustustahdosta. Mikäli kykyymme estää alueemme hyväksikäyttö uskotaan, riski joutua mukaan kriisiin tai sotaan laskee. Ilmavalvontamme suorituskyky, lentokalustomme ja ilmatorjuntamme laatu, lukumäärä ja käyttö sekä henkilöstön koulutustaso ovat tästä syystä jatkuvan ulkopuolisen seurannan kohteina jo rauhan aikana. Ilmatilan valvontaa voidaan yrittää häiritä myös elektronisen sodankäynnin keinoin. Häirintäyritykset on siksi kyet- 19

20 ILMAPUOLUSTUS tävä tunnistamaan ja väistämään niin vakuuttavasti, ettei häirinnällä voida saavuttaa haluttua vaikutusta. Parhaan mahdollisen ennaltaehkäisevän vaikutuksen aikaansaamiseksi on koko ilmapuolustus saatettava täyteen toimintavalmiuteen jo silloin, kun ensimmäiset merkit kriisin syntymisestä havaitaan. Maatamme vastaan mahdollisesti kohdistuvien ilmahyökkäysten suuntautumiseen ja tehoon voidaan vaikuttaa parhaiten ilmapuolustuksen asejärjestelmillä: torjuntahävittäjillä ja ilmatorjunta-aseilla. Vaikutusta voidaan pienentää myös joukkojen hälytyksin, hajauttamalla toimintaa laajemmalle, harhauttamalla sekä linnoittamalla ja naamioimalla kohteita. Ilmavoimien päätehtävä on hävittäjätorjunta Hyökkääjä pyrkii estämään liikekannallepanon, joukkojen perustamisen ja keskittämisen sekä lamauttamaan ilmapuolustuksemme ja johtamisjärjestelmämme. Puolustukseen ryhmitetyt joukot ja reservit yritetään eristää toisistaan ja niiden huoltokuljetuksia vaikeutetaan liikenneyhteyksiä tuhoamalla. Hävittäjätorjunnan ensisijaisia maaleja ovat maa- ja merivoimien taistelun kannalta vaarallisimmat taisteluyksiköt kuten pommi- ja rynnäkkökoneet. Hävittäjäkonein suojataan myös valtakunnallisesti tärkeitä kohteita kuten pääkaupunki seutua. Jos omaa hävittäjätorjuntaa ei olisi, hyökkääjä voisi keskittää koko ilmavoimansa lentokaluston ja johtamisjärjestelmän maavoimiensa tukemiseen ja puolustuksemme lamauttamiseen. Lentokoneita käytetään myös lentotiedusteluun, laskuvarjopudotuksiin, erikoisoperaatioihin ja erilaisiin tukitehtäviin. Taistelualueella esiintyy yhä enemmän helikoptereita. Hyökkääjä kykenee pääsääntöisesti toimimaan kaikkina vuorokauden aikoina sekä kaikissa sää- ja valaistusolosuhteissa. Hävittäjäkoneiden ja niiden ohjaajien lukumäärää ei voida enää nykyaikana lisätä sotatoimien alettua. Tästä syystä Suomi on hankkinut monipuolisen ilmatorjuntaohjusaseistuksen 20 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS 2002

21 on sodan ajan tarpeiden mukaista suorituskykyä ylläpidettävä jo rauhan aikana. Vain näin menetellen voidaan ilmapuolustuksen osalta saavuttaa haluttu sotaa ennalta ehkäisevä vaikutus. Tukikohdat ovat perustana ilmavoimien valmiusyhtymien - lennostojen - torjuntahävittäjien tulenkäytölle. Tukikohtien rakenteet, niiden materiaali ja koulutetut joukot mahdollistavat torjuntahävittäjäkaluston tukeutumisen eri olosuhteissa ja uhkamalleissa. Kaikkien osatekijöiden on oltava oikeassa tasapainossa toisiinsa nähden, jotta tavoiteltava kokonaissuorituskyky saavutetaan. Hävittäjätorjunnan suorituskykyyn oleellisesti vaikuttavien tukikohtien tulee olla keskeisimmiltä osiltaan valmiiksi rakennettuja ja tukikohtajoukkojen materiaalin käytettävissä jo ennen mahdollisten sotatoimien alkamista. Ilmatorjunnan päätehtävä on kohteiden suojaaminen Ilmatorjunnalla suojataan valtakunnallisesti tärkeitä kohteita, valtakunnan puolustamisen kannalta tärkeitä kaikkien puolustushaarojen joukkoja, niiden perustamista ja taistelua sekä tuotetaan hyökkääjälle tappioita. Suuri osa ilmatorjunnasta on organisoitu maa-, meri- ja ilmavoimien joukkoihin. Esimerkiksi jääkäri- ja panssariprikaateissa on sekä ohjus- että ammusaseista muodostetut ilmatorjuntapatteristot. Ilmatorjunnalla on käytössään ajanmukaisia taisteluvälineitä kuten alueilmatorjuntaohjus 96 BUK-M1, joka kykenee toimimaan matalalla ja keskikorkeuksissa lentäviä maaleja vastaan kaikkina vuorokauden aikoina myös pimeällä ja huonossa säässä. Toinen esimerkki ajanmukaisesta kalustosta on kohdeilmatorjuntaohjusjärjestelmä 90 (Crotale NG). Ilmatorjunnan tulta johtavat ajanmukaiset tutkilla varustetut ilmatorjunnan johtoportaat, jotka on integroitu ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmään. 21 SOTILAALLINEN MAANPUOLUSTUS

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus

5.1 Suomen. Sotilaallinen maanpuolustus. Perustana yleinen asevelvollisuus ja riittävä materiaali. Alueellinen puolustus 5.1 Suomen puolustusratkaisu Sotilaallinen maanpuolustus Sotilaallisella maanpuolustuksella tarkoitetaan valtion itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja kansalaisten elinmahdollisuuksien turvaamista

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta

Taskutietoa. Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008 Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA

PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA PÄÄESIKUNTA Tiedusteluosasto Helsinki 22.2.1972 ERÄITÄ NÄKÖKOHTIA ILMA- JA MERIPUOLUSTUSVALMISTELUISTAMME NL:N KANNALTA TARKASTELTUNA 1. Kehittäessään puolustusjärjestelyjään neuvostoasevoimat ottavat

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Sisällysluettelo 1 Viestinnän strateginen rooli 2 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA

Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA PUOLUSTUSMINISTERIÖ PUOLUSTUSVOIMAT PUOLUSTUSHALLINNON RAKENNUSLAITOS Puolustushallinnon VIESTINTÄSTRATEGIA 1 Sisällysluettelo Viestinnän strateginen rooli...1 Puolustushallinnon visio, arvot ja perustoiminnot...1

Lisätiedot

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET

KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 1 KENTTÄOHJESÄÄNTÖ YLEINEN OSA PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN TOIMINNAN PERUSTEET 2008 2 Pääesikunta/Suunnitteluosasto Kansi ja kuvat: Janne Kopu/TKKK Taitto: Heidi Paananen/TKKK ISBN 978 951 25 1744 2 SAP 7610

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ

KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.

Lisätiedot

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA

PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA PAIKALLISPUOLUSTUS JA YHTEISKUNTA Eversti Risto Kolstela Apulaiskomentaja Paikallispuolustuksen organisointi Vuorovaikutus yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa Henkilöstön rekrytointi Osasto 29.4.2015

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ

MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKOT KÄSITTEESTÄ MAAKUNTAJOUKKO on puolustusvoimien sodan ajan vahvuuteen kuuluva joukko. ESIMERKIKSI vartiokomppania sissikomppania sotilaspoliisikomppania Ilmavalvontakomppania Ilma-/merivoimien

Lisätiedot

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta.

Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007. Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. Valtiosihteeri Risto Volanen Kuopio 7.6.2007 Yhteiskuntaturvallisuuden haasteet hallinnon näkökulmasta. TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003 Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry

Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Pohjois-Savon Reserviupseeripiiri ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisältö 1 Toiminnan perusteet... 3 1.1 Toiminta-ajatus... 3 1.2 Toiminnan arvot... 3 1.3 Keskeiset tehtävät... 3 2 Tavoitteet vuodelle 2016...

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA

RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA RESERVIN JA VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUKSEN ROOLI SUOMEN PUOLUSTAMISESSA Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen puolustuspoliittinen julkilausuma 19.11.2010 Sisällysluettelo Suomen Reserviupseeriliitto

Lisätiedot

Naisten Valmiusliitto ry

Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää naisten maanpuolustustyötä tekevät ja tukevat järjestöt 11 jäsenjärjestöä, joissa 200 000 naisjäsentä kehittää

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015

(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta

Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta 15.7.2010 Sadankomitean malli tulevaisuuden maanpuolustuksesta Sisältö 1. Johdanto 2 2. Suomen armeija 2020 3 2. 1. Vapaaehtoinen asepalvelus 3 2. 2. Uskottava vaihtoehto 2 2.3. Maavoimat 4 2.4. Merivoimat

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Isänmaallisuus Vapaaehtoisuus Osaaminen Kuva Joonas Pehkonen Maanpuolustuskoulutusyhdistys Perustettiin vuonna 1993 valtakunnalliseksi organisaatioksi, joka kouluttaa

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi

RES 2020 -strategia. Syyskokous 14.11.2015 Pori. www.reservilaisliitto.fi RES 2020 -strategia Syyskokous 14.11.2015 Pori 2 Strategia 2016 2020 Sisältö Reserviläisliiton strategia 2016-2020.................6 Toiminnan arvot............................6 Toiminta-ajatus............................

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012)

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) 1 (35) Valtiovarainministeriö Budjettiosasto PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITEL- MA 2009 2012 (TTS 2009 2012) Puolustusministeriö lähettää ohessa valtiovarainministeriölle

Lisätiedot

Terveydenhuollon kriisivalmius

Terveydenhuollon kriisivalmius Terveydenhuollon kriisivalmius Markku Lehto 1.3.2005 2 Lähtökohdat valmistautumiseen Palvelut kykenevät vastaamaan nopeasti tavanomaisiin häiriötilanteisiin Yhteistyö viranomaisten välillä on vakiintunutta

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020 5STRATEGIA LUONNOS 22.5.2015 MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN (MPK) STRATEGIA 2020 Toiminnan tarkoitus, yhdistyksen tehtävät ja yleistavoite Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on valtakunnallinen vapaaehtoisen

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi

Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi Tampereen Reserviupseerit ry 80 v Klassillinen koulu 27.3.2010 Kenrm res Kalervo Sipi Reserviupseeriyhdistyksen herra puheenjohtaja, kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, hyvät miehet ja naiset, Tästä

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011

Pääesikunta Lausunto 1 (6) Henkilöstöosasto HELSINKI AH22100 20.10.2011 3563/55.99/2011 Pääesikunta Lausunto 1 (6) HELSINKI 20.10.2011 3563/55.99/2011 Poliisihallituksen asiakirja numero 2020/2011/3470 PÄÄESIKUNNAN HENKILÖSTÖOSASTON LAUSUNTO ASIASSA: VAPAAEHTOISEN MAANPUOLUSTUS- JA RESERVILÄISTOIMINNAN

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma

Puolustusministeriön strateginen suunnitelma Puolustusministeriön strateginen suunnitelma 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 1 Arvot... 2 Strateginen visio... 3 Skenaariot... 4 Strategia... 7 Puolustuskyvyn kehittäminen... 8 Puolustuskyvyn käyttö...

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen. Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa

Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen. Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen Kriisijohtamismalli ja tilannekuva pandemian puhjetessa TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT 2003, YETT 2006 Nor m aaliolot Häir iöt ilant eet Poikkeusolot

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen

Lisätiedot

Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan

Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Sotilasaikakauslehti kysyi puoluejohtajilta ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiheista 1. Ukrainan kriisi on muuttanut

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi

toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2007-2011 www.defmin.fi Puolustusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille - www.defmin.fi 15.12.2005 PUOLUSTUSMINISTERIÖ LÄHETE 1 (4) Puolustuspoliittinen osasto FI.PLM.10556 Helsinki 15.12.2005 169//2005

Lisätiedot

12.27. Puolustusministeriön hallinnonala

12.27. Puolustusministeriön hallinnonala 12.27. Puolustusministeriön hallinnonala 01. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän nettotuloa 8 000 euroa. Momentille kertyviä tuloja saa käyttää toimintamenomäärärahojen

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium 30. kesäkuuta 2009 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA

YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU YLEISEN ASEVELVOLLISUUDEN MERKITYS SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN KANNALTA Esiupseerikurssin tutkielma Kapteeni Ville Kalliokoski Esiupseerikurssi 64 Maasotalinja Huhtikuu 2012

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS

NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS NAKKILAN KUNTA VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS 1 NAKKILAN KUNNAN VÄESTÖNSUOJELUJÄRJESTYS, JONKA NAKKILAN KUNNANVAL- TUUSTO ON HYVÄKSYNYT 27. PÄIVÄNÄ TAMMIKUUTA 1992/4 1 VÄESTÖNSUOJELUN PERUSTEET Väestönsuojelun

Lisätiedot

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä

Osastrategia. Puolustushallinnon viestintä Osastrategia Puolustushallinnon viestintä Sisällysluettelo Viestinnän tavoitetila 2020... 1 Muuttuva viestintäympäristö... 4 Puolustushallinnon viestinnän visio... 6 Viestinnän tarvitsemat kyvyt... 7 Osaamisen

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

SAATTEEKSI. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin Suomen

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 21.11. 11.12.2011. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta sekä puolustusvoimauudistuksesta.

Lisätiedot

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002,

EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, FI EUROOPAN KESKUSPANKIN LAUSUNTO, annettu 31 päivänä lokakuuta 2002, Suomen valtiovarainministeriön pyynnöstä, joka koskee ehdotusta hallituksen esitykseksi valmiuslain muuttamisesta (CON/2002/27) A.

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot