Viestintäviraston postimarkkinaselvitys 2016

Transkriptio

1 Viestintäviraston postimarkkinaselvitys

2 Dnro: 599/919/ (20) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä 2 2. Taustaa 3 3. Selvityksen toteutustapa 4 4. Kirjelähetykset 5 5. Lehtijakelu 7 6. Osoitteeton jakelu Pakettilähetykset 13 Liite: Kyselylomake Tiivistelmä Viestintävirasto seuraa Postilaissa sille määrätyn tehtävän mukaisesti postilähetyspalveluiden markkinoiden kehitystä Suomessa. Seurannan piiriin kuuluu eri postilähetyslajit, eli kirjeet, lehdet, osoitteeton jakelu ja paketit. Postitoiminta on ollut koko 2000-luvun voimakkaassa murroksessa ja muutosvauhti vaikuttaa kiihtyvältä. Teknologisen kehityksen seurauksena tiedonvälitys digitalisoituu ja käynnissä oleva globalisoitumiskehitys heijastuu myös postipalveluihin. Samaan aikaan kun ihmisten ajankäyttötottumukset muuttuvat, kuluttajien postilähetyspalvelujen kysyntään on vaikuttanut useita vuosia kestänyt talouden taantuma, joka vuoden 2016 aikana näyttää vihdoin kääntyneen kohti kasvua. Toimintaympäristön muuttuessa myös alaa sääntelevän lainsäädännön näkökulmasta on vuoden 2016 aikana tehty muutoksia mm. keventämällä postipaketteja koskevaa yleispalveluvelvollisuutta ja postitoiminnan harjoittamista on helpotettu siirtymällä ilmoitusmenettelyyn entisen postitoimintaluvan hakemisen sijaan. Jatkuvasti monipuolistuvilla sähköisillä ratkaisuilla on voimakas, perinteistä paperipostia syrjäyttävä vaikutus. Kansainvälisen trendin mukaisesti kirjepostin määrän väheneminen on jatkunut voimakkaana ja vuonna 2016 se väheni noin 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Yritykset ja yhteisöt ovat ylivoimaisesti suurin kirjeitä lähettävä taho ja näiden siirtyessä sähköisiin palveluihin mm. laskutuksen ja viranomaisasioinnin osalta, muutokset kirjeiden kokonaisvolyymeissa ovat suuria. Sanoma- ja aikakauslehtien volyymien lasku jatkui hieman edellisvuotta rauhallisemmalla vauhdilla, samalla kun lehdet jakavat sisältöään yhä enemmän internetin kautta. Sanomalehtien varhaisjakelu väheni arviolta runsaat 5 % ja aikakauslehtien jakelu säilyi lähes vertailuvuoden tasolla. Edellisvuoden tapaan parhaiten eri postilähetysten tuoteryhmistä ovat pärjänneet parhaiten mainosposti sekä pakettikuljetukset, jonka kappalemääräinen volyymi kasvoi vuonna 2016 arvion mukaan runsaat 4 prosenttia. Pakettien osalta jakeluvolyymin myös ennustetaan kasvavan jatkossakin, kun verkkokauppa tulee suomalaisille yhä tutummaksi ja sen suosio entisestään kasvaa. Verkkokaupan kasvu ja kansainvälisyys, sekä

3 3 (20) sen uudet muodot vaikuttavat palveluverkoston jatkuvaan kehitykseen ja uudenlaisten palvelukonseptien syntymiseen. 2. Taustaa Postimarkkinaselvitys 2016 perustuu postilaissa Viestintävirastolle määrättyyn tehtävään arvioida säännöllisin väliajoin kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita Suomessa. Tässä selvityksessä läpikäytävillä postilähetyspalveluilla tarkoitetaan kirjeiden, pakettien, lehtien ja osoitteettomien lähetysten jakelua. Tarkastelun piiriin kuuluvat lähetykset Suomessa, sekä kansainvälinen maahan tuleva ja lähtevä liikenne. Tämä selvitys on jatkoa aiempina vuosina Viestintäviraston julkaisemille postimarkkinoita koskeville tutkimuksille. Vuodet 2012 ja 2013 kattava postimarkkinaselvitys tehtiin Viestintäviraston toimesta ja vuosien 2010 ja 2009 osalta tutkimuksen toteutti viraston toimeksiannosta ulkopuolinen konsulttiyritys. Vuonna 2008 ja sitä ennen vastaavan tutkimuksen laati Tilastokeskus. Kukin taho on toteuttanut tutkimuksen hieman toisistaan poikkeavin keinoin, joten niiden tulokset eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Tässä selvityksessä käsiteltävistä postilähetyspalveluista vain kirjelähetykset ja paketit yleispalveluun kuuluvilta osiltaan ovat postilain piirissä. Kirjelähetysten jakelussa toimivien yritysten edellytetään ilmoittavan toiminnastaan Viestintävirastolle postilaissa kuvatulla tavalla, mutta pakettien, lehtien ja osoitteettoman lähetysten jakelusta ei ole erillisellä lainsäädännöllä määrätty. Yleispalvelu Postilaissa säädetyn yleispalvelun tarkoituksena on turvata käyttäjille kohtuuhintainen postitoiminnan peruspalvelu tasapuolisin ehdoin. Viestintäviraston tehtävänä on valvoa tämän saatavuuden toteutumista ja tarvittaessa päättää yleispalveluyritysten nimeämisestä. Postilain mukaan Viestintäviraston on päätöksellään asetettava yhdelle tai useammalle postiyritykselle velvollisuus tarjota yleispalvelua, jos markkinoiden arviointi osoittaa sen olevan välttämätöntä yleispalvelun turvaamiseksi. Voimassa olevat kirjepalveluita koskevat yleispalvelupäätökset pohjautuvat Viestintäviraston vuonna 2011 suorittamaan arviointiin koskien kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita. Viestintävirasto nimesi tuolloin antamillaan päätöksillä Posti Oy:n yleispalveluyritykseksi koko maahan (lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa) kirjelähetysten postipalvelujen tarjontaan sekä kotimaasta lähetettävien enintään 10 kilon painoisten postipakettien postipalvelun tarjontaan. Posti oli lisäksi nimetty yleispalveluyritykseksi maahan saapuvien enintään 20 kilon painoisten postipakettien postipalvelun tarjontaan erikseen nimettyihin kuntiin, joita oli kaikkiaan 12. Vuonna 2016 Viestintävirasto on arvioinut uudelleen postipakettipalveluiden yleispalveluvelvoitteiden tarpeellisuutta. Tarkastelu ei koskenut kirjelähetyspalveluita, joiden osalta markkinoiden uudelleen arviointiin ei ollut tarvetta. Vuoden 2016 tarkastelun lopputuloksena voimassa olleet paketteja koskeneet yleispalvelupäätökset poistuivat valtaosiltaan. Viestintävirasto selvitti postipakettipalveluiden tarjontaa yleispalveluanalyysissään jakamalla kokonaisuuden kolmeen eri osioon; kotimaasta kotimaahan, kotimaasta ulkomaille ja ulkomailta kotimaahan suuntautuvaan pakettiliikenteeseen. Arvioinnin lopputuloksena virasto päätyi siihen, että yleispalvelua voidaan pitää turvattuna kotimaasta kotimaahan lähetettävien postipakettien palveluiden osalta eikä siten ole välttämätöntä nimetä yleispalveluyritystä. Kotimaasta ulkomaille lähetettävien postipakettien osalta yleispalvelun ei katsottu olevan turvattu, koska hinnaltaan vastaavia palveluja ei ole saatavilla keskenään kilpailevilta yrityksiltä. Tämän vuoksi koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta oli välttämätöntä nimetä yleispalveluyritys kotimaasta ulkomaille lähetettävien postipakettien postipalvelun sekä niihin liittyvien kirjaamis- ja vakuuttamispalvelujen tarjontaan. Viestintävirasto katsoi päätöksessään, että maahan saapuvi-

4 4 (20) en pakettien palveluissa oli arviointihetkellä ainakin kuusi keskenään kilpailevaa toimijaa, joiden välillä on tosiasiallista kilpailua. Viestintäviraston arvion mukaan tarkastelualueella Manner-Suomessa voitiin katsoa olevan riittävästi keskenään kilpailevia yrityksiä, jotka tarjoavat vastaavia palveluita ja näin ollen kilpailun voitiin edellä esitetyin perustein katsoa olevan riittävää yleispalvelun turvaamiseksi. Päätöksen myötä siis yleispalveluvelvoitteen piiristä poistuivat kotimaasta kotimaahan lähetettävät enintään 10 kilon painoiset postipaketit sekä maahan saapuvat enintään 20 kilon painoiset postilähetysten postipalvelut. Näiden palveluiden osalta yleispalvelu voidaan pitää turvattuna, koska palveluja tai korvaavia palveluja kohtuullisin ja tasapuolisin ehdoin tarjoavia yrityksiä on Suomessa riittävästi. Velvoitteen piiriin jääneet, ulkomaille lähetettävät enintään 10 kilon käteismaksulliset paketit edustavat hyvin pientä osuutta koko pakettiliikenteen volyymista. Lainsäädäntö Toimintaympäristö muuttuu digitalisaation myötä jatkuvasti ja tämä heijastuu muun muassa perinteisen kirjepostin ja lehtijakelun määrään globaalina kehitystrendinä. Alan toimijoiden täytyy mukautua käynnissä olevaan muutokseen. Joustavuutta ja uusia toimintatapoja pyritään mahdollistamaan myös lainsäädäntöön tehtävien muutosten kautta. Käynnissä on postilain kaksivaiheinen uudistus, jonka ensimmäisessä osassa vuoden 2016 kesällä valtioneuvoston myöntämistä postitoimiluvista luovuttiin ja niiden sijaan kirjelähetyksiä koskeva postitoiminta edellyttää ilmoitusta Viestintävirastolle. Muutoksella pyritään helpottamaan postiyritysten pääsyä alalle ja toteutetaan hallituksen tavoitetta sääntelyn keventämisestä. Aiempien toimilupaehtojen hakumenettelyineen on katsottu estäneen tai hidastaneen postiyritysten alalle pääsyä ja toiminnan käynnistämistä. Postilain uudistuksen toinen vaihe käsittelee mm. osoiterekisteritietojen luovuttamista koskevia uudistuksia sekä yleispalvelun jakeluvelvoitteen laajuutta. 3. Selvityksen toteutustapa Postimarkkinat eivät kaikilta osiltaan ole yksiselitteisesti jäsenneltävissä oleva kokonaisuus ja siksi eri lähetyslajien volyymien selvittäminen on aiempien vuosien tutkimuksista saatujen kokemusten perusteella osoittautunut haastavaksi tehtäväksi. Kirjeiden ja lehtien osalta markkinoiden hahmottaminen on verrattain selkeää jakeluoperaattorien vähäisen määrän takia. Tältä osin tilanne tosin on jo hieman muuttunut vuoden 2016 aikana, kun uudet postitoimijat ovat aloittaneet toimintansa yrityskirjeiden markkinoilla. Hankalinta volyymien arviointi on kuitenkin pakettimarkkinoiden kohdalla. Tämä on seurausta pakettijakelumarkkinoiden luonteesta; toimijoita on paljon ja sen myötä myös erilaisia käytäntöjä mm. raportoinnin suhteen. Pakettikuljetukset ketjuuntuvat usein siten, että sama paketti voi kulkea useamman operaattorin toimesta tai kokonaan toisen, yhteistyökumppanina toimivan operaattorin verkossa. Myös kappalemäärien kirjaamistavoissa on eroja, tilanteesta riippuen paketti kirjautuu yksilöidysti tai osana useita paketteja sisältävää kuljetusyksikköä. Edellä mainituista syistä johtuen tässä selvityksessä on pyritty käyttämään useita eri tietolähteitä. Postimarkkinaselvitys perustuu pitkälti Viestintäviraston vuosittain suorittamaan kyselyyn. Kysely lähetettiin alan suurimmille toimijoille, siinä pyydettiin yritystasoisia tietoja kappalemääräisestä volyymista ja liikevaihdosta koskien vuotta Näiden tietojen perusteella on voitu arvioida markkinoiden kokoa. Lisäksi tässä selvityksessä on hyödynnetty lukuisia muita tietolähteitä, mm. yritysten omia tiedotteita, lehtiartikkeleita, sekä toimialaa käsitteleviä tutkimuksia

5 5 (20) 4. Kirjelähetykset Digitalisoituminen on vaikuttanut voimakkaasti myös viestinvälitykseen ja muutosvauhti on viime vuosina kiihtynyt. Erilaiset sähköiset viestintäpalvelut kuten sähköposti, sosiaalisen median sovellukset ja sähköinen asiointi ovat aiheuttaneet perinteisen kirjepostin volyymien voimakasta laskua kaikkialla maailmassa ja niin myös Suomessa. Kirjeellä tarkoitetaan tässä selvityksessä postilaissa määriteltyä osoitteellista, enintään kahden kilon painoista kirjettä tai postikorttia joka on jätetty postiyritykselle kuljetettavaksi. Vuoden 2016 aikana useampi uusi, alueellisesti toimiva postiyritys aloitti kirjejakelun, keskittyen yritysten joko toisille yrityksille tai kuluttaja-asiakkaille lähettämiin kirjeisiin. Toimijat eivät pääsääntöisesti ole alalla kokonaan uusia, vaan useat näistä ovat eri lehtiyhtiöiden omistamia jakeluyhtiöitä, jotka jo aiemmin ovat suorittaneet sanomalehtien varhaisjakelua. Toimimalla myös kirjejakelussa pyritään siten hyödyntämään olemassa olevaa jakeluverkkoa. Näiden yhtiöiden kirjevolyymit vuonna 2016 ovat kokonaisuuteen suhteutettuna olleet vielä maltillisia. Samoin Ahvenanmaalla toimivan Posten Ålandin osuus kirjemääristä on hyvin pieni. Käytännössä tämä tarkoittaa, että selvästi suurin osa kaikista kirjeistä on edelleen Postin jakelemia. Digitalisoituminen ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset ovat vaikuttaneet kirjepostin volyymeihin jo luvun alkupuolelta lähtien ja muutosvauhti on kiihtynyt entisestään 2010-luvulla. Kun Posti vielä vuonna 2011 jakoi lähes 900 miljoonaa 1. ja 2. luokan kirjettä, oli määrä pudonnut viime vuonna noin 600 miljoonaan. Internetin myötä tulleet viestinvälityksen uudet ratkaisut sähköpostia ja sosiaalisen median sovelluksia hyödyntävine palveluineen tarjoavat mahdollisuuden organisaatioille ja kuluttajille käyttää hyvin nopeita, kustannustehokkaita ja juuri tavoitellun kohderyhmän saavuttavia viestintäpalveluja. Osoitteellisten kirjeiden volyymit laskivat vuoden 2016 aikana noin 7 %. Posti arvioi, että kehitys tulee jatkumaan samansuuntaisena ja kirjeposti vähenee lähivuosina noin kahdeksan prosenttia vuodessa. Postin jakamista kirjeistä on yritysten tai viranomaisten lähettämiä noin 90 %. Kun julkinen hallinto ja isot yritykset ovat vähentäneet kirjepostiaan sekä säästösyistä että digitalisaation seurauksena, on vaikutus kirjevolyymeihin ollut merkittävä. Lähivuosina kehityksen ennustetaan jatkuvan, kun julkisia palveluja uudistetaan yhä suuremmalta osaltaan digitaalisiksi. Kirjepostin määrän voimakas lasku ei ole vain suomalainen ilmiö. Tanskassa postin määrä on romahtanut nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa. Viime vuonna kirjeposti väheni siellä peräti 23 prosenttia, joka oli pitkälti seurausta poliittisesta päätöksestä. Tanskan valtio luopui täysin paperipostista muutama vuosi sitten. Samassa yhteydessä lailla säädettiin, että kaikilla yli 15-vuotiailla tanskalaisilla pitää olla sähköinen postilaatikko, johon toimitetaan viralliset kirjeet. Tanskassa 11 prosenttia kansalaisista haluaa ja saa viranomaispostin edelleen paperikirjeenä. Tanskan posti korvasi pienenevää postimäärää nostamalla hintoja ja supistamalla jakelupäiviä niin, että kirjepostia ryhdyttiin jakamaan paikoin vain kerran viikossa. Vastaavan kaltainen kehitys virallisen postin suhteen on myös Suomessa, sillä suunnitelmissa on ollut näiden lähetysten korvaaminen digitaalisella viestinnällä vuoden 2018 aikana. Toteutuessaan hankkeen ennustetaan tuovan valtiolle merkittäviä säästöjä, sillä esimerkiksi Kela ja verohallinto käyttävät paperipostiin lähes 25 miljoonaa euroa vuosittain. Perinteiset kirjepostia jakelevat postiyritykset ovat samojen ongelmien äärellä lähes kaikkialla kehittyneessä maailmassa. Kirjemäärien laskiessa sen tilalle haetaan liiketoimintaa kokonaan uusilta alueilta. Tilanteen samankaltaisuuden vuoksi uusia liikeideoita voidaan lainata muista maista ja jakaa kokemuksia eteenpäin. Mahdollisia uusia palveluita voi esimerkiksi rakentua jo toimivan, maan kattavan kuljetusverkon varaan, joka voisi perinteisen postilähetysten lisäksi jakaa hyvinkin monenlaisia tavaroita ja palveluita.

6 6 (20) Kirjepostin kokonaismäärä Yritysten lähettämät laskut ovat perinteisesti olleet kirjelajeittain tarkasteltuna suurin yksittäinen ryhmä. Viime vuosien aikana siirtymä kohti sähköistä laskutusta on voimistunut mm. sen seurauksena, että useat yritykset veloittavat paperilaskusta. Verkkolaskun suosiota kasvattaa myös sen edullisuus, nopeus sekä toimitusvarmuus. Laskutuksen sähköistymisen läpimurto tapahtui Suomessa vuonna 2013, jolloin joka toinen kuluttajalasku vastaanotettiin sähköisesti. Nykyisin jo selvästi suurin osa laskutuksesta tapahtuu sähköisesti, joten pelkästään jo tämän yksittäisen kirjelajin kehityksellä on ollut merkittävä vaikutus kokonaisvolyymin laskuun. Kaikista kirjeistä noin puolet on osoitteellista suoramarkkinointia tai muuta yritysten ja julkisyhteisöjen lähettämää viestintää. Myös tätä kirjeryhmää uhkaavat korvaavat sähköiset palvelut, jotka monessa tapauksessa tarjoavat nopeamman ja tarkasti juuri toivotun kohderyhmän tavoittavan viestinvälityksen kanavan. Osoitteelliset mainoskirjeet ovat kuitenkin pitäneet asemansa melko hyvin ja poikkeavat siten muusta yritysten lähettämästä kirjepostista. Tähän lienee vaikuttanut mm. suhteellisen edulliset toteutuskustannukset ja erilaisten osoiterekisterien hyödyntäminen tarkkaan kohdentamiseen. Yleispalveluun kuuluvien, eli kuluttajien lähettämien käteismaksullisten kirjeiden osuus koko kirjevolyymista on pieni ja koko alaan suhteutettuna muutokset ovat olleet maltillisia. Esimerkiksi erilaisten juhlapäivien muistaminen postitse, kuten joulukorttien lähettäminen on edelleen pitänyt suhteellisen hyvin pintansa. Joulukortteja postitetaan vuosittain edelleen miljoonia vaikka suomalaisten lähettämien joulukorttien kokonaismäärä onkin vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana noin 40 %. Edellisvuosien kehityksestä poiketen pääsiäis- ja ystävänpäiväkortteja lähetettiin vuonna 2016 Postin mukaan selvästi aiempaa enemmän. Tätä ennen postikorttien määrät olivat viime vuosina koko ajan vähentyneet. Kirjepostin kokonaismäärien kehityssuuntaan tällä ei kuitenkaan ole ollut juuri merkitystä. Kuluttajien lähettämien kirjeiden osuus kaikesta kirjepostista on hyvin pieni. Viime vuonna kuusi prosenttia kaikista Postin lähetyksistä oli kirjeitä ja kortteja. Puolet koko määrästä oli joulukortteja. Keskimäärin jokainen suomalainen saa vuodessa 11 korttia tai kirjettä. Tässä kirjeluokassa volyymien vuosilasku on ollut yllättävän vähäistä huomioiden se, että samaan aikaan kuluttajat ovat kuitenkin ottaneet entistä enemmän käyttöön erilaisia, juuri tähän tarkoitukseen kehitettyjä sähköisiä viestintäsovelluksia.

7 7 (20) Postin jakaman kirjemäärän kehitys v Lehtijakelu Mediatalojen tuottamalle sisällölle on syntynyt uusia sähköisiä jakelukanavia ja ne ovat osin syrjäyttäneet painettujen lehtien asemaa. Lisäksi perinteisten median sisällöntuottajien rinnalle on syntynyt kokonaan uudenlaisia toimijoita, yksilöitä tai yhteisöjä jotka tuottavat sähköisiin kanaviin esim. blogeja tai videoita. Suomessa ilmestyy ilmaisjakelulehdet mukaan lukien noin 200 sanomalehteä. Niistä neljäsosa on vähintään neljä kertaa viikossa ilmestyviä päivälehtiä. Lehtien määrä on korkea väkilukuun verrattuna, kun verrataan päivälehtien kokonaislevikkiä asukasmäärään, sijoittuu Suomi koko maailman tilastossa kolmanneksi. Sanomalehtien jakelu tapahtuu Suomessa Postin ja eri puolella maata toimivien alueellisten jakeluyritysten toimesta. Nämä jakeluyritykset ovat suurelta osin lehtitalojen suoraan omistamia, joiden ensisijaisena tarkoituksena on palvella monen sanomalehden kohdalla alueellisesti rajattua tilaajakuntaa. Sanomalehdistä noin 80 %:a jaetaan Suomessa varhaisjakelussa. Varhaisjakelu on tyypillisesti taajamissa käytettävä jakelutapa ja haja-asutusalueilla vastaavasti sanomalehdet jaetaan muun postin jakelun yhteydessä. Sanomalehtien levikki pieneni vuonna 2016 arviolta runsaat 5 % mutta aikakauslehtien levikin lasku oli hidastunut hyvin pieneksi edellisvuoteen verrattuna.

8 8 (20) Sanomalehtien varhaisjakelun päivävolyymit Kansallinen Mediatutkimus KMT 2016 osoittaa, että painetun median lukijamäärät jatkoivat laskua vuonna 2016 ja vastaavasti digitaalisen lehtitarjonnan lukijamäärät kasvoivat. Painettujen sanomalehtien kokonaistavoittavuus putosi 3,6 % ja sähköisten näköislehtien kasvoi 5 %. Suomen suurimman sanomalehden, Helsingin Sanomien lukijamäärä putosi 5 prosenttia. Suurien sanomalehtien levikkejä Lähde: Tilastokeskus/MediaAuditFinland Oy

9 9 (20) Keskeinen tekijä sanomalehtien jakeluvolyymin laskulle on digitalisoituminen. Uutisvirta ja sanomalehtien lukeminen on muuttunut yhä reaaliaikaisemmaksi, mikä on tarkoittanut lukemisen siirtymistä digitaalisiin laitteisiin. Erityisesti nuoren sukupolven keskuudessa painetun sanomalehden lukemisen kulttuuri on hiipunut jatkuvasti päivittyvän sähköisen sisällön tieltä. Kotiin tilattavien sanomalehtien lukeminen korvautuu yhä useammin mainosrahoitteisten uutissivustojen, maksullisten verkkolehtien ja sosiaalisen median seurannalla. Sanomalehdet ovat saaneet houkuteltua asiakkaita myös maksamaan sähköisestä sisällöstä eli käytännössä tilaamaan digitaalisen näköislehden. Levikintarkastus lukujen mukaan vertailukelpoisen digitaalisen levikin kasvu on ollut nopeaa, viimeisen kahden vuoden aikana digitaalinen levikki on noussut vuosittain reilut 30 prosenttia. Kun tämä huomioidaan kokonaislevikin kehityksessä, on lasku ollut selvästi pelkkiä paperilehtiä pienempää, viime vuonna noin 2 %. Kokonaislevikkinsä tarkastaneiden sanomalehtien tilaajista yhä useampi saa lehtensä sekä painettuna että digitaalisena. Lähde:Julkaisija-lehti Digitalisoituminen on vaikuttanut erityisesti media-alaan viime vuosina hyvin voimakkaasti. Internetin ja sosiaalisen median kasvun myötä paperilehtien toimintakenttä on murroksessa. Sisältö muuttuu sähköiseksi, jakelukanavien ja tarjoajien lukumäärä kasvaa ja kilpailu muuttuu yhä kansainvälisemmäksi. Sanoma- ja aikakauslehtien osuus mediamainonnasta putoaa, kun mainostajat siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Samaan aikaan uudet sukupolvet tottuvat yhä enemmän ilmaisen, internetissä jaettavan median kuluttamiseen. Painetun median kustantamojen tulot vähenevät sekä ilmoitusmyynnin ja tilaajamäärien laskiessa. Volyymien laskiessa lehtien jakelukustannuksilla puolestaan on nousupaineita. Vuonna 2016 mediamainontaan käytettiin yhteensä 1168 miljoonaa euroa, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen summa oli hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Panostukset sähköisiin medioihin olivat 55 % mainonnan kokonaisinvestoinneista. Mainonta painetuissa sanomalehdissä väheni euromääräisesti mutta laskuvauhti oli aiempaa loivempi. Sanomalehti onkin edelleen Suomen käytetyin yksittäinen mainoskanava vaikka panostukset vähenivät hieman yli 5 %. Myös painetuissa aikakauslehdissä mainonta laski erityisesti yleisö- ja asiakaslehdissä mutta tätä selittää muutaman asiakaslehden siirtyminen kokonaan verkkoon. Samaan aikaa kun kotimaiset painetut lehdet kärsivät tilaajamäärien laskusta ne kohtaavat myös yhä kovempaa ja laaja-alaisempaa kilpailua mainostajien rahoista. Mainostajille on tarjolla suuri määrä digitaalisia, globaalisti toimivia vaihtoehtoja omien asiakkaidensa tavoittamiseen. Kyse ei ole siis vain kotimaisesta kilpailusta painetun ja sähköisen median välillä.

10 10 (20) Mediamainonnan osuudet 2016 Lähde:Sanomalehtien liitto/kantar TNS Mediakenttä on myös mainonnan osalta suuressa murroksessa. Verkkomainonta kehittyy koko ajan ja saa jatkuvasti uusia muotoja, mutta myös tv-mainontaa räätälöidään entistä enemmän esimerkiksi alueelliseen mainontaan sopivaksi. Painetussa mediassa paino- ja jakeluteknologian kehitys mahdollistaa entistä joustavampaa ja alueellisesti tai muuten kohderyhmittäin kohdennetumpaa mainontaa. Sähköisen median vahvuus tässä kilpailussa on mainonnan ja kauppapaikan sulava yhteen liittäminen verkossa, jolloin asiakas voi halutessaan siirtyä ostoksille suoraan mainoksesta. Myös kuluttajien sijaintiin perustuvan, kannettavissa verkkolaitteissa kuten puhelimissa ja tableteissa hyödynnettävän markkinoinnin uskotaan kasvavan entisestään. Aikakauslehdiksi luokitellaan yleisesti lehdet, jotka ovat joko tilattavia, irtonumerona ostettavia tai jäsenyyden tai asiakkuuden perusteella vastaanotettavia julkaisuja. Aikakauslehti ilmestyy vähintään kerran vuodessa ja se ei ole sisällöltään mainontaa eikä mainosten osuus ylitä toimituksellisen sisällön osuutta. Tästä lehtiluokasta noin 95 % kulkee jakelun kautta suoraan vastaanottajalle ja irtonumeromyynnin osuus on noin 5 %. Aikakauslehtien jakelu tapahtuu pääasiassa Postin päiväjakelun yhteydessä. Painettujen aikakauslehtien levikin lasku on ollut viimeiset vuodet noin 5-7 % vuodessa mutta viime vuonna tämän kehityksen arvioidaan lähes pysähtyneen tilattujen lehtien osalta, lehtien irtonumeromyynti sitä vastoin on jatkanut runsaan 7 prosentin laskussa. Yksi selitys tilaajamäärien laskun hidastumiseen saattaa olla pitkän taloudellisen taantumajakson päättyminen viime vuoden puolella, jolloin kuluttaminen yleisestikin kasvaa. Kehitykseen vaikuttanee myös se, että aikakauslehti ei luonteeltaan ole niin herkkä reaaliaikaiselle viestinnälle kuin sanomalehti on perinteisesti ollut ja siten ei myöskään kärsi samalla tavalla digitalisoituvasta maailmasta.

11 11 (20) Aikakauslehtien jakeluvolyymin kehitys Lähde:Kansallinen Mediatutkimus 2016

12 12 (20) 6. Osoitteeton jakelu Osoitteeton jakelu pitää sisällään osoitteettoman suoramainonnan, kuten mainoslehtisten ja ilmaisjakelulehtien jakelun. Osoitteettoman jakelun suosiota on kannatellut sen helposti toteutettava alueellinen kohdennettavuus ja suhteellisen edullinen toteutuskustannus. Tutkimusten mukaan paperille painettuihin ja kotiin jaettuihin mainoksiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin moniin muihin mainosmuotoihin. Suoramainonta myös muistetaan paremmin ja pidempään kuin perinteiset lehtimainokset. Ilmaisjakelulehtien kiinnostavuutta lukijoiden ja sen myöstä myös mainostajien kohdalla selittää toimitukselliseen sisältöön panostaminen. Tämä selittyy mm. lehtien omistuksen keskittymisen mukanaan tuomalla mahdollisuudella saman tai hieman muokatun sisällön jakeluna useassa eri mediassa. Osoitteetonta suoramainontaa käytetään erityisesti paikallisissa kampanjoissa. Etuna osoitteelliseen suoramainontaan verrattuna ovat edullisemmat kohdistamiskustannukset. Kirje- ja lehtijakelusta poiketen tämä ryhmä on kasvanut koko 2000-luvun alkupuolen, keskimääräinen vuosikasvu oli 6-7 % vuosina Kasvu kuitenkin pysähtyi muutamia vuosia sitten ja kääntyi hienoiseen laskuun. Digitalisoituminen ja erilaiset sähköiset mainonnan välineet eivät ole syrjäyttäneet osoitteetonta jakelua täysin, vaikka nykyisin esimerkiksi monet sosiaalisen median sovellukset tarjoavat käytännössä lähes ilmaisen mainoskanavan tavallisen pienyrittäjän käyttöön. Osoitteettoman jakelun pitkään jatkuneeseen suosioon on saattanut osaltaan vaikuttaa mainonnan edullisen toteutuksen lisäksi edulliset jakelukustannukset. Jakelukustannuksia hillitsee toimijoiden runsaus, kun mm. uudet postiyritykset etsivät lisää jaeltavia tuotteita. Valtaosa Suomen osoitteettomasta jakelusta kulkee Postin ja Suomen Suoramainonta Oy:n kautta. Suomen Suoramainonta -ketjuun kuuluu useita jakeluyhtiöitä, joilla on paikallistoimipisteitä eri puolilla Suomea. Posti hoitaa mainosten jakelun valtakunnallisen päiväjakelun yhteydessä. Näitä kahta selvästi pienempinä toimijoina osa sanomalehtien omistamista jakeluorganisaatioista jakaa osoitteetonta postia sanomalehtien varhaisjakelun yhteydessä. Lisäksi myös mm. erilaiset yhdistykset ja seurat suorittavat osoitteetonta jakelua osana varainhankintaansa, joten tarkkoja volyymitietoja koko osoitteettoman jakelun määrästä ei ole saatavilla. Osoitteettoman jakelun kokonaismäärä

13 13 (20) 7. Pakettilähetykset Digitalisaatio on osaltaan vauhdittanut globalisaatiota myös vähittäiskaupan kohdalla, kun verkko-ostaminen ei käytännössä tunne rajoja ja kuluttajan on mahdollista tehdä ostoksia kaikkialta maailmasta. Tämän seurauksena postilähetyslajeista pakettimarkkinat ovat kasvaneet samaan tahtiin verkko-ostamisen tarjonnan ja suosion kanssa. Pakettiliikenteen kehitys on sidoksissa myös yleiseen taloudelliseen kehitykseen ja Suomen taloudessa tapahtunut käänne positiiviseen suuntaan vuoden 2016 aikana lienee osaltaan vaikuttanut pakettivolyymien melko voimakkaaseen, runsaan 4 prosentin kasvuun. Viime vuonna kauppa kokonaisuudessaan oli ensimmäistä kertaa kasvussa vuoden 2012 jälkeen ja vähittäiskaupassa kasvua oli vajaa prosentti. Vähittäiskaupan myyntikanavista verkkokauppa on viime vuosina voimakkaasti kasvattanut osuuttaan. Luotettavaa tietoa verkkokaupan osuudesta myyntikanavana on vaikea seurata, koska merkittävä osa verkkokaupasta tapahtuu ulkomaisten verkkokauppojen kautta ja osa kiinteiden myymälöiden rinnalle perustettujen verkkokauppojen kautta. Joidenkin arvioiden mukaan verkkokauppa olisi kasvanut viime vuonna jopa 40 %. Suuret maailmanlaajuisesti toimivat verkkokaupat, kuten saksalainen Zalando, kiinalainen Alibaba ja yhdysvaltalainen Amazon ovat netin jättiläisiä, joita vastaan suomalaiskauppojen on vaikea kilpailla kun verrataan valikoimien laajuutta, volyymien tuomaa hintakilpailukykyä tai resursseja kehittää uutta teknologiaa esim. lähetysten käsittelyyn. Verkkokauppa onkin avannut Suomessa myös vähittäiskaupan kansainväliselle kilpailulle ja sen vaikutukset ovat näkyneet voimakkaasti esimerkiksi tavaratalojen ja monien erikoiskauppojen toimintakentällä. Kiinalaiset verkkokaupat ovat saaneet lisävauhtia maailmanvalloitukseensa siitä, että postitus Kiinasta on edullista kansainvälisen postitussopimuksen vuoksi. Suomessa Posti saa tämän sopimuksen mukaisen korvauksen lähetyksen toimittamisesta asiakkaalle. Kiinalle määritellyt korvaukset ovat pieniä, koska sitä on kohdeltu sopimusta tehtäessä kehittyvänä maana. Kiinan lähetyksistä tilittämät päätemaksut nousevat hiljalleen kansainvälisen sopimuksen mukaisesti. Kiinalaispakettien määrät ovat kasvaneet Postin mukaan noin 50 % vuosittain. Verkkokaupan vahva kasvu näkyy suoraan pakettikuljetusyritysten liiketoiminnassa. Perinteisen verkkokaupan lisäksi kasvua selittää erityisesti kuluttajien toisilleen lähettämien pakettien määrän kasvu. Kuluttajien toisilleen lähettämien pakettien määrää kasvattaa kuluttajien välillä tapahtuva kauppa eli vertaiskauppa. Vertaiskauppa ei perinteisesti ole ollut verotuksen piirissä eikä tilastotietojakaan vertaiskaupan arvosta ole saatavilla. Tämä verkkokaupan laji on kuitenkin kasvussa, vaikka sen määrä suhteessa vähittäiskauppaan on ainakin toistaiseksi pientä. Vertaiskaupassa myydään ja ostetaan eniten sellaisia tuotteita, joita kuluttajat käyttävät itse vain vähän aikaa, mutta joiden käyttöhyöty ei ole huomattavasti laskenut ostajan näkökulmasta. Tällaisia tuotteita ovat mm. lasten vaatteet ja tarvikkeet, huonekalut sekä keräilyesineet. PostNordin Verkkokauppa Pohjoismaissa tutkimuksen mukaan internet on Suomessa yhtä laajalle levinnyt kuin muissakin Pohjoismaissa, mutta verkkokaupassa olemme hieman muita jäljessä. Joka toinen vuotias kuluttaja tekee verkko-ostoksia kuukausittain, mikä on selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Verkosta ostoksia tekevistä melkein puolet suuntaa ulkomaisiin verkkokauppoihin. Suomalaisille on tärkeää voida valita erilaisten maksutapojen välillä. Muihin Pohjoismaihin verrattuna on huomionarvoista, että kolme kymmenestä suomalaisesta maksaa mieluiten suoramaksulla pankissa. Yhtä moni maksaa mieluiten pankki- tai luottokortilla, mikä on Pohjoismaiden pienin osuus. Suomalaiset siirtyvät hitaasti korttimaksujen käyttöön, mikä voi osaltaan vaikuttaa verkkokaupan vähyyteen naapurimaihin verrattuna. Suomalaiset eivät uskalla antaa korttitietojaan internetissä, vaan valitsevat mieluummin turvallisemmalta tuntuvan maksutavan kuten laskun tai suoramaksun pankissa.

14 14 (20) Verkkokaupan yksi suosituimmista tuoteryhmistä on vaatteet ja jalkineet, niitä myös perinteisesti palautetaan myyjälle paljon. Tämä tarkoittaa paketteja kuljettaville yrityksille merkittävää liiketoimintaa, kun samaa tuotetta kuljetetaan monessa tapauksessa kahteen suuntaan. Verkkokaupan valintaan vaikuttaakin valittavissa olevien luotettavien maksutapojen ohella se, kuinka palautusmahdollisuudet on järjestetty. Kaupan liiton viime vuonna valmistuneessa verkkokauppaa käsitelleessä tutkimuksessa selvisi, että eniten suomalaiset palauttavat naistenvaatteita ja lastenkenkiä, joista jälkimmäisistä palautetaan noin 25 prosenttia. Muuten tuotteiden palautusmäärät liikkuvat prosentissa. Usein palautetut tuotteet ovat myyntikelvottomia ja lisäksi palautusten käsittely, logistiikka ja rahanpalautukset ovat kustannuksia aiheuttavia toimintoja, joten verkkokaupat etsivät jatkuvasti uusia keinoja joilla palautustarve pienenisi. Palautusten osalta pakettiliikenteenkin voi siis tulevaisuudessa olettaa vähenevän verkkokaupan kokonaiskasvusta huolimatta. Tavaroiden verkkokauppa ja siihen liittyvä logistiikka kehittyy ja muuttaa muotoaan jatkuvasti. Tästä voi mainita esimerkkinä musiikin, joka verkkokaupan alkutaipaleella oli fyysisenä pakettina lähetettävä tavara, nykyisin sen myynti on muuttunut lähes täysin digitaaliseksi. Spotify ja vastaavat suoratoistopalvelut muodostavat jo kolme neljäsosaa koko musiikkimarkkinoista. Samansuuntainen kehitys on tapahtunut myös tietokonepelien kohdalla. Uutta kasvua puolestaan odotetaan ruoan verkkokaupasta, jossa vuosittaiset kasvuprosentit Suomessa ovat suuria mutta volyymit vielä suhteellisen pieniä. Verkkokaupan eturintamassa kulkevassa Iso-Britanniassa kauppaketju Tescon myynnistä jo lähes kymmenes tulee verkosta. Verkkokaupan globaalin kasvun uskotaan jatkuvan nopeana myös tulevaisuudessa. Tästä kertoo mm. se, että pääomasijoittajat ovat investoineet maailmanlaajuisesti miljardeja dollareita paketti- ja postialan yrityksiin muutaman viime vuoden aikana. Alalla jo pidempään toimineet jakelu- ja postiorganisaatiot ovat saaneet haastajia kokonaan uusista yrittäjistä, joille kuluttajien kehittyvät odotukset luovat uutta liiketoimintaa erityisesti toimitusketjun loppupään lähikuljetuksissa. Asiakkaat haluavat yhä useammin, että lähetys toimitetaan samana tai seuraavana päivänä tilauksesta, eikä siitä olla valmiita maksamaan lisähintaa. Suomessakin jo toiminnassa olevien ravintola-annosten kotiinkuljetuspalvelujen kaltainen toiminta voi seuraavaksi laajentua myös tavaroiden verkkokauppaostoksiin. Näitä palveluja voitaisiin tarjota monenlaisilla tavoilla; pienienkin startup-yritysten toimesta, erilaisilla kimppakyydeillä tai Uber-tyyppisellä sopimuskuriirien toimitusverkostolla. Posti- ja jakelualalla tehdään myös paljon yrityskauppoja kun yhtiöt kasvattavat kokoaan ja laajentavat toimintaansa kokonaan uusille alueille. Perinteisen toimintamallin, eli yrityksen ja asiakkaan välisen paketinkuljetuksen rinnalle tulee entistä enemmän kokonaisvaltaista logistiikan hoitoa, joka voi tarkoittaa asiakasyrityksen varaston hallintaa tai koko tuotantologistiikan hoitamista. Rajat eri toimijoiden välillä tulevat sekoittumaan ja aivan uudenlaisia yhteistyökuvioita muodostuu eri alojen toimijoiden välille. Pakettimarkkinoiden volyymin arvioiminen on hankalaa, koska alalla on runsaasti toimijoita ja siten myös erilaisia käytäntöjä volyymien kirjaamisessa, paketti saattaa kirjautua yksilönä tai olla osa isompaa kuljetusyksikköä. Lisäksi paketit kulkevat monesti useamman operaattorin verkon kautta tai kirjautuvat kahdelle eri yhtiölle, mutta kulkevat vain toisen yrityksen toimesta. Tässä selvityksessä on pyritty arvioimaan kokonaismarkkinoiden kokoa käyttämällä mahdollisimman montaa eri tietolähdettä. Näitä tietoja yhdistämällä on päästy tässä esitettyihin tuloksiin. Muista postilähetyslajeista poiketen pakettimarkkinoilla on huomattavan suuri määrä toimijoita. Yritysten markkinaosuudet vaihtelevat siten, että kotimaan pakettikuljetuksissa Postilla ja Matkahuollolla on merkittävä osuus kaikista kuljetuksista. Ulkomailta tulevissa tai sinne lähtevissä kuljetuksissa kokonaismarkkina jakautuu tasaisemmin ja edellä mainittujen kotimaisten yritysten lisäksi isossa roolissa on myös joukko kansainvälisiä yrityksiä, joilla on Suomessa tytäryhtiö.

15 15 (20) Bring Express Suomi Oy, FedEx Express Oy, GLS Finland Oy, DHL Freight Finland Oy, PostNord Logistics Oy, Schenker Cargo Oy, TNT Suomi Oy ja UPS Finland Oy ovat ulkomaalaisten yhtiöiden suomalaisia tytäryhtiöitä ja vahvistaneet asemiaan mm. siksi että tavaroiden verkkokaupasta ulkomaisten yritysten osuus on suuri ja nämä ovat hakeneet laajalla maantieteellisellä kattavuudella toimivia jakelukumppaneita. Useat kansainvälisesti merkittävät verkkokaupat ovat tehneet kuljetussopimuksia maailmanlaajuisesti toimivien pakettikuljetusyritysten kanssa ja nämä tekevät edelleen tarpeen mukaan sopimuksia paikallisten jakelijoiden kanssa, mikäli niiden oma verkko ei kata tarvittavia alueita. Osa näistä kansainvälisistä pakettioperaattoreista on ulkoistanut Suomen rajojen sisäpuolella suoritettavan jakelun joko osin tai kokonaan kotimaisille yhteistyökumppaneille. Useat isot verkkokaupat pyrkivät tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden valita juuri heille sopivin toimitustapa ja tämän seurauksena paketit jakautuvatkin entistä useamman toimituskanavan kesken. Edellä mainittujen lisäksi Suomessa toimii lukuisa joukko huomattavasti pienempiä kuriiriyrityksiä. Pakettien kokonaismäärien arviointi perustuu Viestintäviraston suurimmille toimijoille lähettämään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan yhdeksän pakettien jakelua suorittavaa yritystä. Vastaajajoukko edustaa merkittävää otosta suurimmista toimijoista, joten sen perusteella pystyy kokonaismarkkinoiden kokoa arvioimaan ja suhteuttamaan näin saatuja lukuja muista lähteistä kerättyihin tietoihin. Arvioinnissa on huomioitu myös toimijoiden muissa yhteyksissä, kuten omissa tiedotteissaan julkistamat tiedot. Pakettien kokonaismäärän arvioitu kehitys Suomessa

16 16 (20) Liite:Kyselylomake Posti- ja pakettilähetyksiä koskeva selvitys Viestintävirastolla on lakisääteinen velvollisuus seurata kirje- ja pakettipalveluiden markkinoita. Postilaki velvoittaa toimijoita luovuttamaan Viestintävirastolle sen pyytämiä tietoja. Viestintävirasto kerää tietoa postitoimialan markkinakehityksestä sekä omiin, että mm. Euroopan komission tietotarpeisiin. Keskeinen tiedonkeruun väline on kyselytutkimus, joka selvittää markkinoiden kokoa ja kehitystä lähetyslajeittain, joita ovat kirjeet, paketit, lehdet, osoitteeton jakelu ja ulkomaan lähetykset. Vuosittaisen kyselyn avulla pyritään selvittämään kirje-, lehti- ja pakettimarkkinoiden kokoa keräämällä tietoa alan suurimpien toimijoiden volyymeista. Lomakkeella kerätään tietoja vuodelta Pyydämme vastaamaan kysymyksiin niiltä osin kuin ne liittyvät liiketoimintaanne ja tarkan tiedon puuttuessa esittämään arvionne. Vastauksia käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäisten yhtiöiden tietoja julkaista. Vastaukset pyydetään palauttamaan viimeistään sähköpostitse osoitteeseen Lisätietoja Viestintävirastossa antavat: Sami Vilvala, Viestintämarkkina-asiantuntija puh Petri Peutere, Viestintämarkkina-asiantuntija puh Perustiedot 1.1. Yhtiön nimi 1.2. Yhtiön liikevaihto Suomessa vuonna Vastaajan nimi 1.4. Vastaajan sähköposti 1.5. Vastaajan puhelinnumero 1.6. Yhtiön työntekijämäärä Suomessa 1.7. Kattaako yhtiön toiminta koko maan? Kyllä Ei 1.8. Jos ei, millä alueella toimintaa on? 1.9. Jakeluun liittyvien omien toimipisteiden lukumäärä Suomessa Merkittävimmät yhteistyökumppanit kotimaan lähetyksissä Merkittävimmät yhteistyökumppanit ulkomaan lähetyksissä Lisätietoja

17 17 (20) 2. Kirjelähetykset (enintään 2 kg), osoitteellinen jakelu 2.1. Kotimaan kirjelähetykset (enintään 2kg), osoitteellinen jakelu Liikevaihto (, alv 0%) 2.2. Kirjelähetykset ulkomaille (enintään 2kg) Liikevaihto (, alv 0%) 2.3. Kirjelähetykset ulkomailta (enintään 2kg) Liikevaihto (, alv 0%) 2.4. Arvio niiden kotimaan kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin myös toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 2.5. Arvio niiden ulkomaille menevien/ulkomailta tulevien kirjeiden osuudesta, jotka kulkevat joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 2.6. Tarjoatteko kirjaamispalvelua kauttanne lähetettäville kirjelähetyksille? 2.7. Tarjoatteko vakuuttamispalvelua kauttanne lähetettäville kirjelähetyksille? Lisätietoja (esim. mikäli yhtiönne määrittelee kirjeen enintään 2kg -tavasta poiketen, voitte laittaa tähän käyttämänne luokittelun ja vastaavat kpl-määrät)

18 18 (20) 3. Pakettilähetykset 3.1. Kotimaan pakettilähetykset (0-10kg) Liikevaihto (, alv 0%) 3.2. Kotimaan pakettilähetykset (yli 10-50kg) Liikevaihto (, alv 0%) 3.3. Pakettilähetykset ulkomailta (0-50kg) Liikevaihto (, alv 0%) 3.4. Pakettilähetykset ulkomailta alle 20kg Liikevaihto (, alv 0%) 3.5. Pakettilähetykset ulkomaille (0-50kg) Liikevaihto (, alv 0%) 3.6. Pakettilähetykset ulkomaille (0-10kg) 3.7. Kuinka suuren osan yhtiönne Suomessa kuljettamista 0-50kg paketeista arvioitte kulkevan myös jonkun toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 3.8. Kuinka suuren osan yhtiönne ulkomaille/ulkomailta kuljettamista 0-50kg paketeista arvioitte kulkevan joltain osin (rajanylitys/kotimaa) myös jonkun toisen jakelijan verkoston kautta (%)? 3.9. Yhteistyökumppaninne rajan ylittävissä kuljetuksissa? Tarjoatteko vakuuttamispalvelua kauttanne lähetettäville enintään 10kg pakettilähetyksille? Mikäli ei ole omaa kuluttajia palvelevaa lähetyspalvelua, onko palvelua järjestetty yhteistyökumppanin kautta (palvelumalli ja nimi) Niiden palvelupisteiden lukumäärä, joista kuluttaja-asiakas voi lähettää paketteja? Näiden palvelupisteiden sijainti (osoitteet)

19 19 (20) Arvionne pakettikuljetus markkinoiden koosta kotimaan liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta ulkomaille lähtevästä liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Arvionne pakettikuljetusmarkkinoiden koosta ulkomailta tulevasta liikenteessä ja omasta markkinaosuudestanne? /kpl/% Tarjoatteko pakettipalveluita Kuluttajille kotimaan lähetyksiin Kuluttajille ulkomaille lähteviin lähetyksiin Yrityksille kotimaan lähetyksiin Yrityksille ulkomaille lähteviin lähetyksiin Toisille pakettipalveluja tarjoaville yrityksille kotimaan lähetyksiin Toisille pakettipalveluja tarjoaville yrityksille ulkomaille lähteviin lähetyksiin Kuluttajan ostettavissa olevan pakettilähetyksen (3kg, EMS tai vastaava) hinta kohdemaahan Suomi Ruotsi (Tukholma) Saksa (Berliini) Yhdysvallat (New York) Onko Viestintäviraston vuoden 2016 paketteja koskeva yleispalvelupäätös näkynyt jotenkin toiminnassanne? Lisätietoja

20 20 (20) 4. Osoitteeton jakelu ja lehtijakelu Suomessa 4.1. Osoitteeton jakelu Liikevaihto (, alv 0%) 4.2. Arvionne omasta markkinaosuudestanne osoitteettomassa jakelussa? 4.3. Sanoma- ja paikallislehtien varhaisjakelu Liikevaihto (, alv 0) 4.4. Sanoma- ja paikallislehtien päiväjakelu Liikevaihto (, alv 0) 4.5. Aikakauslehtien jakelu Liikevaihto (, alv 0%) 4.6. Kuinka suuren osan yhtiönne kuljettamista osoitteettomasta- ja lehtijakelusta arvioitte kulkeneen myös jonkun toisen toimijan verkoston kautta (%)? Lisätietoja