Pirkanmaan vaalipiirin naamamittari
|
|
- Esa-Pekka Pääkkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pirkanmaan vaalipiirin naamamittari Naamamittari kertoo kansanedustajan sanojen ja tekojen ristiriidan määrän eri asioissa: Kansanedustaja sortui sanojen ja tekojen ristiriitaan, poiketen eduskunnassa HS-vaalikoneessa antamastaan lupauksesta. Kansanedustaja sortui kansalaisten kannalta myönteisesti sanojen ja tekojen ristiriitaan, poiketen eduskunnassa HS-vaalikoneessa antamastaan lupauksesta. Kansanedustaja Saldo sanojen ja tekojen ristiriidasta Kontula Anna VAS Gustafsson Jukka SDP Karhu Saara SDP Tainio Hanna SDP Viitanen Pia SDP Tynkkynen Oras VIHR Alatalo Mikko KESK Pirttilahti Arto KESK
2 Koskela Laila PS ( ) KESK ( ) (Ei osallistunut HS-vaalikoneeseen) Mäkipää Lea PS Mölsä Martti PS Virtanen Pertti PS (Ei osallistunut HS-vaalikoneeseen) Rauhala Leena KD Jaskari Harri KOK Kiuru Pauli KOK Sasi Kimmo KOK Satonen Arto KOK Vikman Sofia KOK (Vastasi HS-vaalikoneen yhteen kysymykseen) Vieritä sivustoa eteenpäin asiakohtaisille sivuille niin voit itse todeta sen missä asioissa kansanedustaja on syyllistynyt vaalivilppiin, eli sanojen ja tekojen ristiriitaan. Kustakin vaalivilpistä edustaja on saanut yllä olevaan naamamittariin hymiön.
3 1. TULOEROT VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua? Vastaukset vaalikoneessa: Tuloeroja on kavennettava huomattavasti Tuloeroja on kavennettava lievästi Tuloerot ovat nyt sopivalla tasolla Tuloerot saavat edelleen kasvaa hillitysti Tuloerot saavat kasvaa vapaasti
4 TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VUODEN 2015 BUDJETTI Tilastokeskuksen mukaan tuloerot kasvoivat vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna, koska suurituloisten tulot kasvoivat muita nopeammin. Tulonjakotilaston mukaan väestön suurituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi vuonna 2013 reaalisesti 2,6 prosenttia, kun pienituloisimman kymmenesosan tulotaso kasvoi 0,3 prosenttia. Näiden välille jäävissä tulokymmenyksissä tulokehitys oli vielä heikompaa, toteaa Tilastokeskus. Eduskunnan täysistunto 134/ Eduskunnan päättäessä vuoden 2015 budjetista, esitti Kari Uotila (vas) Risto Kalliorinteen (vas) kannattamana seuraavan lausumaehdotuksen: Eduskunta pitää tärkeänä köyhyyden vähentämistä ja tuloerojen tasaamista ja edellyttää hallituksen vuoden 2015 aikana selvittävän mahdollisuudet korottaa sitä osuutta, jonka työtön voi ansaita etuutta menettämättä. Käydyssä äänestyksessä eduskunnan enemmistö torjui esityksen äänin , poissa 9. Monet kansanedustajat, jotka HS-vaalikoneessa kannattivat tuloerojen kaventamista huomattavasti tai lievästi, söivät vaalilupauksensa torjuessaan tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen kaatajat JAA: Tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen kaatajat EI: Tuloerojen kaventamiseen tähtäävän esityksen puolesta äänestäneet Poissa:
5 2. TYÖTTÖMYYSTURVAN LEIKKAAMINEN Työttömäksi jääneen työttömyysturvan tason heikkeneminen vaikuttaa kasvattaa myös tuloeroja. Stubbin hallitus esitti työttömyysturvan määrärahoihin 50 miljoonan euron leikkausta. Ansiosidonnaisen päiväraha alenee niiden osalta, joiden päivärahan perusteena oleva ansiotulo on yli 3115 euroa kuukaudessa. Aiemmista ansiotuloista riippuen päivärahan alenema voi olla jopa 82 euroa kuukaudessa. Toinen leikkaus kohdistuu päivärahan perusteena olevista tuloista riippumatta kaikkiin niihin, jotka ovat oikeutettuja korotettuun ansio-osaan. Korotettua ansio-osaa maksetaan pitkän työuran tehneelle tai työllistämistä edistäviin palveluihin osallistuvalle. Vuonna 2013 korotettua ansio-osaa maksettiin yli työttömälle keskimäärin noin 70 päivää. Esimerkiksi n euroa kuukaudessa ansainneelle leikkaus on 50 euroa kuukaudessa. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perussuomalaisten edustajat esittivät hallituksen esityksen hylkäämistä. Sitä vastoin hallituksesta oppositioon siirtyneiden vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat puolustivat ansiosidonnaiseen päivärahaan kohdistuvia leikkauksia, mutta vastustivat korotetun ansio-osan leikkauksia. Näin he tekivät myös eduskunnan istunnossa 113/ , jossa lain sisällöstä päätettiin. Eduskunnan täysistunto 117/ Eduskunnassa lain toisessa ja lopullisessa käsittelyssä päätetiin lain hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Suoritetussa äänestyksessä hallituksen tuloeroja kasvattava työttömyysturvan leikkausesitys voitti äänin , poissa 21. Monet kansanedustajat, jotka HS-vaalikoneessa kannattivat tuloerojen kaventamista huomattavasti tai lievästi, söivät vaalilupauksensa hyväksyessään tuloeroja kasvattavat työttömyysturvan leikkaukset. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, tuloeroja kasvattavan työttömyysturvaleikkauksen puolesta äänestäneet JAA: Tuloeroja kasvattavan työttömyysturvaleikkauksen puolesta äänestäneet EI: Tuloeroja kasvattavaa työttömyysturvaleikkausta vastaan äänestäneet Poissa:
6 2. HOMOJEN JA LESBOJEN ADOPTIO-OIKEUS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon? Vastaukset vaalikoneeseen: Kyllä Ei TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI Eduskunnan käsittelyyn tuotiin kansalaisaloite avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta. Käsittelyn pohjana oli eduskunnan lakivaliokunnan mietintö. Valiokunta ehdotti, että kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset hylätään. Eduskunnan täysistunto 121/ Eduskunnan täysistunnossa Jani Toivola (vihr) teki Silvia Modigin (vas) kannattamana ehdotuksen, että 1. lakiehdotuksen käsittelyn pohjaksi otetaan kansalaisaloitteen mukaiseen vastalauseeseen sisältyvä lakiehdotus. Äänestyksessä Toivolan kansalaisaloitteelle myönteinen muutosesitys voitti äänin , poissa 2. Koska kansalaisaloite sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi on laajempi kuin HS-vaalikoneen kysymys homo- ja lesboparien perheen ulkopuolisesta adoptio-oikeudesta, vaalivilppiä ei
7 kirjata. Jokainen voi muodostaa oman kantansa siitä, onko kansanedustajan HSvaalikoneen vastauksen ja eduskuntakäyttäytymisen välillä ristiriitaa. JAA: Sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan äänestäneet: EI: Sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta äänestäneet: 2. SUKUPUOLINEUTRAALI AVIOLIITTOLAKI Eduskunta päätti lakiehdotuksen sisällöstä avioliittolain, rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain ja transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamiseksi. Asiaa käsiteltiin eduskunnassa kansalaisaloitteen pohjalta. Eduskunnan täysistunto 129/ Eduskunnan päätettävissä oli toisessa käsittelyssä joko hyväksyä tai hylätä 1. lakiehdotus. Lakiehdotusta kannattaneet äänestivät JAA ja sitä vastustavat EI. Äänestyksessä uutta lakiehdotusta kannattaneet voittivat äänin , tyhjiä 1, poissa 7. Koska kansalaisaloite sukupuolineutraaliksi avioliittolaiksi on laajempi kuin HS-vaalikoneen kysymys homo- ja lesboparien perheen ulkopuolisesta adoptio-oikeudesta, vaalivilppiä ei kirjata. Jokainen voi muodostaa oman kantansa siitä, onko kansanedustajan HSvaalikoneen vastauksen ja eduskuntakäyttäytymisen välillä ristiriitaa. JAA: Sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta äänestäneet: EI: Sukupuolineutraalia avioliittolakia vastaan äänestäneet: Poissa:
8 3. YDINVOIMAN LISÄRAKENTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Keväällä 2010 hallitus myönsi kaksi ydinvoimalalupaa. Kolmas hakija Fortum jäi ilman, mutta toivoo saavansa seuraavalta hallitukselta luvan Loviisan voimalan kahden reaktorin korvaamiseksi. Pitääkö Fortumille myöntää lupa? Vastaukset vaalikoneessa: Kyllä Ei TOIMINTA EDUSKUNNASSA YDINVOIMALAN RAKENTAMISLUPA FENNOVOIMALLE Fennovoimalle myönnettiin ydinvoimalan rakentamislupa Pyhäjoelle alun perin jo vuonna Luvasta poiketen ydinvoimalan rakentaisikin venäläinen Rosatom, joten lupa-asia vaati eduskunnalta uuden päätöksen. Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoima Oy:n hakemukseen uuden ydinvoimalaitoksen ja voimalaitoksen toimintaan samalla laitospaikalla tarvittavien ydinlaitoksien rakentamisesta. Eduskunnan täysistunto 125/ Eduskunnan täysistunnossa Anna Kontula (vas) teki Ville Niinistön (vihr) kannattamana esityksen valtioneuvoston ydinvoiman lisärakentamista puoltavan periaatepäätöksen kumoamisesta. Valtioneuvoston esitys voitti äänestyksessä äänin , tyhjiä 4, poissa 6.
9 HS-vaalikoneessa kysyttiin eduskuntavaalien alla kansanedustajien kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen, eli kantaa aiempien lupapäätösten lisäksi Fortumille myönnettävään ydinvoimalan rakentamislupaan. Fennovoimalle aiemmin myönnetty lupa tuli eduskuntaan uudelleen käsiteltäväksi yhtiön omistajapohjassa- ja rakentajan osalta tapahtuneiden muutosten johdosta. Koska asetelma eduskuntakäsittelyssä ei vastannut HS-vaalikoneen kysymystä, vaalivilppiä ei kirjata. Äänestäjä muodostaa oman kantansa siitä, onko kansanedustajan HS-vaalikoneen vastauksen ja eduskuntakäyttäytymisen välillä ristiriitaa. JAA: Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa puoltaneet: EI: Fennovoiman ydinvoimalan rakentamislupaa vastustaneet: Tyhjää: Poissa:
10 4. LAPSILISIIN KOHDISTUVAT MUUTOKSET VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa asuvasta lapsesta 17 ikävuoteen asti riippumatta vanhempien tulotasosta. Mitä lapsilisille pitäisi tehdä? Vastaukset vaalikoneessa: Lapsilisät tulee poistaa hyvätuloisilta Lapsilisän suuruus pitää porrastaa vanhempien tulojen mukaan Säilytetään nykytilanne Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VUODEN 2012 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys rakentuu sille, että lapsilisä alentaa toimeentulotuen varassa elävän toimeentulotuen määrää. Eduskunnan täysistunto 91/
11 Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Pentti Kettusen (ps) seuraavasta esityksestä: Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy tarvittaviin toimiin lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi poistamalla lapsilisän vaikutuksen toimeentulotuen määrään toimeentulotuen varassa elävien yksinhuoltajaperheiden osalta. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti äänin , poissa 12. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa tukiessaan lapsiperheitä sortavaa nykykäytäntöä, jossa lapsilisä pienentää muutoinkin vähävaraisten toimeentulotuen määrää. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, lapsilisää saavien toimeentulotuen leikkaamista kannattaneet: JAA: Lapsilisää saavien toimeentulotuen leikkaamista kannattaneet: EI: Toimeentulotukileikkurin poistamista kannattaneet: Poissa: 2. LAPSILISIEN LEIKKAAMINEN Kataisen hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti Stubbin hallitus esitti eduskunnalle valtiontalouden säästötoimenpiteenä lapsilisien alentamista 8,1 prosentilla. Eduskunnan täysistunto 121/ Eduskunnan täysistunnossa äänestettiin keskustan ja perussuomalaisten esityksistä lapsilisien leikkaamista merkitsevän lainmuutoksen hylkäämisestä ja epäluottamuksesta Stubbin hallitukselle. Lopuksi vastakkain olivat hallituksen esitys ja Hanna Mäntylän (ps) esitys. Äänestyksen tulos oli seuraava; JAA (hallitus) 100, EI 97, POISSA 2. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa tukiessaan lupaustensa vastaisesti lapsilisien leikkaamista.
12 JAA: Vaalilupauksensa syöneet, lapsilisien leikkaamista kannattaneet: JAA: Lapsilisien leikkaamista kannattaneet: EI: Lapsilisäleikkauksia vastustaneet:
13 5. VANHUSTEN HOITOTAKUU VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan niin sanottua ikälakia, johon mahdollisesti kirjataan yhtenäisiä ikäihmisten hoidon laatuvaatimuksia ja palvelutakuu. Pitäisikö ikäihmisten hoivatakuu kirjata lakiin ja velvoittaa kunnat tarjoamaan vanhuksille subjektiivinen oikeus hoivaan? Vastaukset vaalikoneessa: Ei. Kuntien velvoitteita ei pidä lisätä Ei. Riittää, että ikäihmisten hoidon taso määritellään suosituksilla Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VANHUSPALVELULAKI Eduskunnan hallitus- ja oppositiopuolueet olivat yksimielisiä ns. vanhuspalvelulain tarpeesta. Oppositio esitti kuitenkin hallituksen lakiesitykseen sisältyvien puutteiden korjaamista, joista suoritettiin eduskuntakäsittelyssä useita äänestyksiä. Käsittelyn pohjana oli hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ja laiksi terveydenhuoltolain 20 :n kumoamisesta. Eduskunnan täysistunto 132/
14 Eduskunnan täysistunnossa lopullisessa äänestyksessä olivat vastakkain Hanna Mäntylän (ps) lausumaehdotus ja hallituksen esitys. Lausumaehdotuksessa esityksessä esitettiin mm. tulevassa talousarviossa kunnille lisävelvoitteiden hoitamiseksi lisää resursseja, vanhustyötä tekevän vastuuhenkilön asiakasmäärän rajaamista, omaistuen korottamista ja sen maksamisen siirtämistä Kelalle sekä saattohoitolain valmistelun välitöntä aloittamista. Äänestyksessä hallituksen esitys (jaa) voitti äänin , poissa 16. Koska ns. vanhuspalvelulaki hallituksenkin esittämässä muodossa toi parannusta aiempaan tilanteeseen, vaalivilppiä ei kenenkään edustajan osalta kirjata, koska yksikään edustaja ei vastustanut itse lakia. Ohesta kuitenkin ilmenee kansanedustajien kanta lain sisältöä koskeviin parannusesityksiin lopullisessa äänestyksessä. JAA: Hallituksen esitystä kannattaneet: EI: Lakiin parannusesityksiä kannattaneet: Poissa:
15 6. ELÄKEIÄN NOSTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä on nyt vuotta. Eläkeiän alarajaa pitäisi mielestäni: Vastaukset vaalikoneessa: laskea pitää nykyisellään nostaa vuodella nostaa usealla vuodella TOIMINTA EDUSKUNNASSA ELÄKEIÄN NOSTAMINEN UUDELLE EDUSKUNNALLE Työmarkkinajärjestöt (SAK, STTK, AKAVA, EK, KT) ovat sopineet: - vanhuuseläkkeen alarajan nousun 65 vuoteen vähitellen vuodesta 2017 eteenpäin vuoteen 2025 mennessä
16 - muutoksen eläkkeen kertymisen sääntöihin vuonna päätöksen työeläkemaksun tasosta vuoteen 2019 saakka - osa-aikaeläkkeen muutoksen osittaiseksi varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi - uuden eläkelajin, työuraeläkkeen pitkän ja rasittavan työuran tehneille - päätöksen EMU-puskurin käyttömahdollisuuksista eläkemaksun sääntelyyn Tehdyn sopimuksen mukaan vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan siirtymäajalla alkaen niin, että se koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. Nyt valittavat kansanedustajat päässevät päättämään eläkeuudistuksen kaikista lakiesityksistä syksyllä 2015.
17 7. TYÖURIEN PIDENTÄMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Suomalaiset jäävät nykyään eläkkeelle keskimäärin alle 60-vuotiaina. Keskeisin syy ennenaikaiseen eläkkeeseen on työkyvyttömyys. Työssäjaksamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi eläkeiän nostamiseksi on esitetty myös muita keinoja. Mitä seuraavista käyttäisit ensisijaisesti työurien pidentämiseksi? Vastaukset vaalikoneessa: Poistaisin mahdollisuuden osa-aikaeläkkeeseen Poistaisin työttömyysputken eli oikeuden työttömyyspäivärahan lisäpäiviin ennen eläkeikää Nostaisin vanhuuseläkeiän alarajaa 63 vuodesta Ottaisin käyttöön nämä kaikki En käyttäisi mitään näistä
18 TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. TYÖTTÖMYYSPUTKEN POISTAMINEN Hallituksen esityksestä työeläkelakia muutettiin siten, että HS-vaalikoneessa esillä ollut ns. työttömyysputki poistettiin vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. Eduskunnan täysistunto 114/ Eduskunnan täysistunnossa päätettiin työeläkelain muutoksesta, jossa poistettiin säännös työttömyyspäivärahaa lisäpäiväoikeuden perusteella saavan pitkäaikaistyöttömän oikeudesta jäädä varhennusvähennyksellä vähentämättömälle vanhuuseläkkeelle 62 vuoden iässä. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa kannattaessaan vastoin vaalilupauksiaan eduskunnassa ns. työttömyysputken poistamista. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työttömyysputken poistamista kannattaneet: JAA: Työttömyysputken poistamista kannattaneet: EI: Työttömyysputken poistamista vastustaneet: Poissa: 2. OSA-AIKAELÄKKEEN VAIHEITTAINEN ROMUTTAMINEN Hallituksen esityksestä työeläkelakia muutettiin siten, että HS-vaalikoneessa esillä ollut osa-aikaeläkkeen poistaminen etenin yhden askeleen eteenpäin. Eduskunnan täysistunto 114/
19 Eduskunnan täysistunnossa päätettiin työeläkelain muutoksesta, jossa vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneiden osa-aikaeläkeikärajaa nostettiin yhdellä vuodella, eli 61 vuoteen. Äänestyksessä hallituksen esitys voitti äänin , poissa 42. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa kannattaessaan vastoin vaalilupauksiaan eduskunnassa osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista kannattaneet: JAA: Osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista kannattaneet: EI: osa-aikaeläkkeen asteittaista romuttamista vastustaneet: Poissa:
20 8. ELÄKEINDEKSIN MUUTTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Eläkkeitä korotetaan niin sanotulla taitetulla indeksillä, jossa kuluttajahintojen painoarvo on 80 prosenttia ja palkansaajien yleisen palkkakehityksen 20 prosenttia luvun puolivälissä käyttöön otetun taitetun indeksin vuoksi eläkeläiset ovat jääneet jälkeen yleisestä tulokehityksestä. Mitä taitetulle indeksille pitäisi tehdä? Vastaukset vaalikoneessa: Palkkakehityksen tulisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin kuluttajahintojen Indeksi tulisi muuttaa entiselleen, jolloin puolet siitä määräytyisi palkkojen ja puolet hintojen mukaan Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla Nykyistä indeksiä ei ole tarpeen muuttaa Kuluttajahintojen pitäisi vaikuttaa indeksiin enemmän kuin palkkojen
21 TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. VUODEN 2012 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunto 91/ Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Jyrki Yrttiahon (vr) ja Kauko Tuupaisen (ps) esityksestä euron määrärahasta varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväli-indeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Hallituksen esitys voitti äänestyksessä äänin , poissa 13. On arvioitu, että taitetun indeksin takia työeläkeläiset ovat menettäneet vuoden 1995 vuosittaisesta eläketasosta noin tuhat euroa, eli saajasta riippuen noin yhden kuukauden eläkkeen verran, todetaan Yrttiahon esityksessä. Oheisesta naamamittarista käy ilmi ketkä vaalipiirin kansanedustajista äänesti selvitystä vastaan ja eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisen puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet: 2. VUODEN 2013 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunto 135/
22 Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin ensin Jyrki Yrttiahon (vr) euron ja Kauko Tuupaisen (ps) euron määräraha esityksestä varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväliindeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Ensimmäisessä äänestyksessä Tuupaisen esitys pienemmästä määrärahasta voitti ja toisessa äänestyksessä se asetettiin hallituksen hylkäämisesitystä vastaan. Hallituksen esitys eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisesta voitti äänin , tyhjiä 2, poissa 14. On arvioitu, että taitetun indeksin takia työeläkeläiset ovat menettäneet vuoden 1995 vuosittaisesta eläketasosta noin tuhat euroa, eli saajasta riippuen noin yhden kuukauden eläkkeen verran, todetaan Yrttiahon esityksessä. Oheisesta naamamittarista käy ilmi ketkä vaalipiirin kansanedustajista äänesti selvitystä vastaan ja eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisen puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet: 3. VUODEN 2014 BUDJETTI Kataisen hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunto 137/ Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Jyrki Yrttiahon (vr)esittämästä ja Markus Mustajärven (vr) kannattamasta euron määrärahasta varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväliindeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Äänestyksessä hallituksen esitys eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisesta voitti äänin , tyhjiä 20, poissa 25.
23 JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet: Tyhjää: Tyhjää äänestämällä vaalilupauksensa syöneet: Tyhjää: Poissa: 4. ELÄKEINDEKSIKOROTUKSEN HEIKENNYS Stubbin hallitus esitti lainmuutosta eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista. Lainmuutoksen tarkoituksena on leikata kansaneläkkeisiin ja työeläkkeisiin tulevaa indeksikorotusta vuonna 2015 siten, että muutoin tulevan 1,1 prosentin korotuksen sijaan korotus on ainoastaan 0,4 prosenttia. Leikattu indeksi jää pysyväksi ja se on myös vuoden 2016 eläkeindeksin laskennan pohjana. Indeksileikkaus koske myös työttömyysturvan peruspäivärahaa, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, opintorahaa ja rintamalisää. 1. äänestys; lain hyväksyminen tai hylkääminen Eduskunnan täysistunto 105/ Eduskunnan täysistunnossa äänestettiin eläkeindeksin leikkauksesta kahteen otteeseen.
24 Erkki Virtanen (vas) esitti Aino-Kaisa Pekosen (vas) kannattamana, että lakiehdotukset hylätään. Käydyssä äänestyksessä hallituksen esitys lain hyväksymisestä (jaa) voitti äänin , poissa 22. Oppositiopuolue Keskustan edustajat asettuivat tässä äänestyksessä tukemaan hallituksen esitystä. Vaalivilppiä ei tässä asiassa kirjata, koska asetelma ei täysin vastaa HS-vaalikoneen kysymyksen asettelua. Jokainen äänestäjä voi kuitenkin itse päätellä sen, onko oman kansanedustajan menettely tässä asiassa ristiriidassa hänelle vaalilupausten perusteella asettamiesi odotusten kanssa. JAA: Eläkeindeksikorotuksen pysyvää leikkaamista merkitsevän lainmuutoksen kannattajat: EI: Eläkeindeksikorotuksen pysyvää leikkaamista merkitsevän lainmuutoksen vastustajat: Poissa: 2. äänestys; lausumaehdotus lakiin Eduskunnan täysistunto 105/ Kun edellisessä äänestyksessä voitti hallituksen esitys lainmuutoksen hyväksymisestä, äänestettiin Anu Vehviläisen (kesk) esittämästä ja Erkki Virtasen (vas) kannattamasta lausumaehdotuksesta sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistön hyväksymälle mietinnölle koskien lainmuutosta. Lausumaehdotus oli seuraava: Eduskunta edellyttää, että hallitus turvaa riittävän tasoisen ensisijaisen perusturvan ja antaa tänä syksynä eduskunnalle esityksen takuueläkkeen korottamisesta. Äänestyksessä hallituksen esitystä tukeva sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (jaa) voitti opposition ehdotuksen (ei) äänin 94 83, poissa 22. Vaalivilppiä ei tässä asiassa kirjata, koska asetelma ei täysin vastaa HS-vaalikoneen kysymyksen asettelua. Jokainen äänestäjä voi kuitenkin itse päätellä sen, onko oman kansanedustajan menettely tässä asiassa ristiriidassa hänelle vaalilupausten perusteella asettamiesi odotusten kanssa. JAA: Riittävän tasoista ensisijaista perusturvaa ja takuueläkkeen korotusta vastustaneet:
25 EI: Riittävän tasoista ensisijaista perusturvaa ja takuueläkkeen korotusta kannattaneet: Poissa: 5. VUODEN 2015 BUDJETTI Stubbin hallituksen budjettiesitys jatkaa työeläkkeen saajille epäedullisen taitetun indeksin käyttöä, jossa kuluttajahintojen vaikutus indeksiin on 80 % ja ansiotasoindeksin vain 20 %. Eduskunnan täysistunto 134/ Eduskunnan täysistunnon budjettiäänestyksessä äänestettiin Jyrki Yrttiahon (vr)esittämästä ja Markus Mustajärven (vr) kannattamasta euron määrärahasta varattavaksi selvitystyöhön työeläkkeiden taitetun indeksin muuttamiseksi puoliväliindeksiksi, jossa palkka- ja hintakehityksen painoarvo on sama, eli 50:50. Äänestyksessä hallituksen esitys eläkeläisille epäedullisen indeksikäytännön jatkamisesta voitti äänin , tyhjiä 1, poissa 10. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: JAA: Työeläkeläisille epäedullisen taitetun indeksin jatkamista kannattaneet: EI: Työeläkeläisille edullisemman puoliväli-indeksin selvitystyön puolesta äänestäneet: Poissa:
26 9. BUDJETTIMENOJEN LEIKKAAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Vaalien jälkeen valittava hallitus saattaa päättää karsia valtion menoja. Seuraavassa on lueteltu joukko mittaluokaltaan erisuuruisia säästöehdotuksia, joita vaalikeskustelussa on jo esitetty. Minkä näistä valitsisit ensimmäisenä? (Valitse yksi.) Vastaukset vaalikoneessa: Puolustusmäärärahojen leikkaaminen Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaaminen Maataloustukien leikkaaminen Yritystukien leikkaaminen Lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta Sosiaalietuuksien indeksisidonnaisuuden purkaminen
27 Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen Subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta luopuminen Jokin muu Valtion menoja ei ole tarpeen karsia TOIMINTA EDUSKUNNASSA Yllä kansanedustajien mielipiteet budjettimenojen leikkauksiin HS-vaalikoneessa. Menoleikkauksia käsitellään Vaalivilppikoneen muissa asiakohdissa.
28 10. KRIISIMAIDEN TUKEMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Suomi on muiden euromaiden mukana osallistunut rahaliiton kriisimaiden pelastamiseen satojen miljardien eurojen tukipaketeilla. Keväällä 2010 Suomi sitoutui lainaamaan Kreikalle 1,6 miljardia euroa. Sen lisäksi Suomi lupasi taata Euroopan vakausvälineen 750 miljardin lainavalmiuksia tarvittaessa yli 8 miljardilla eurolla. Suomi saattaa vielä joutua kasvattamaan takauslupaustensa määrää. Mikä seuraavista väittämistä kuvaa parhaiten näkemystäsi? Vastaukset vaalikoneessa: a) Suomen tulee eurooppalaisen solidaarisuuden takia tukea vaikeuksiin joutuneita kumppanimaita b) Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden c) Kreikka olisi pitänyt päästää velkasaneeraukseen ja näin välttää nyt syntynyt moraalikadon vaara d) Kreikan ja Irlannin tukeminen oli virhe, sillä kunkin maan pitäisi hoitaa omat asiansa e) Suomen liittyminen rahaliittoon oli virhe, jonka seurauksia nyt maksamme f) Suomen tulee erota rahaliitosta mahdollisimman pian
29 TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. PORTUGALIN TUKEMINEN Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle Portugalille annettavaa lainoitusta varten Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta, joka käytännössä tarkoittaa ulkomaisten pankkien tukemista. Eduskunnan täysistunto 10/ Viimeinen ratkaiseva äänestys; Valtioneuvoston kanta (Jaa) / Arhinmäki (Ei) Jaa 137, Ei 49, Tyhjiä 7, Poissa 6, Yhteensä 199 JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaa Portugalin tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaan tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaan tukijat, jotka eivät osallistuneet HS-vaalikoneeseen: EI: Kriisimaan tukemista vastustaneet: Tyhjää = Tyhjää äänestämällä vaalilupauksensa syöneet: Poissa:
30 2. HALLITUSOHJELMA Kataisen hallituksen hallitusohjelma näyttää kriisimaiden-, eli ulkomaisten pankkien tukemiselle vihreää valoa: Ennen yksittäisen päätöksen tekoa hallitus arvioi, ovatko Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) tai mahdollisesti perustettavan Euroopan vakausmekanismin (EVM) puitteissa tehtävät päätökset Suomen ja vaikeuksiin joutuneen maan kansalaisten kannalta perusteltuja ja onko odotettavissa, että kyseiselle maalle suunniteltu sopeutusohjelma auttaa sitä selviytymään ahdingosta. Sen mukaisesti Suomi hyväksyy Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisen edellyttäen, että Suomen ehdot toteutuvat. Eduskunnan täysistunto 24/ Valtioneuvoston tiedonannosta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vas), Kimmo Tiilikaisen (kesk) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) hallitusohjelmaa vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaiden tukijat, jotka eivät osallistuneet HS-vaalikoneeseen: EI: Kriisimaiden tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Kriisimaiden tukemista vastustaneet:
31 3. SUOMEN TAKAUSVASTUIDEN NOSTAMINEN Suomen takausvastuut Euroopan rahoitusvälineen välisessä ERVV-puitesopimuksessa nostettiin allekirjoitetulla sopimuksella lähes kaksinkertaiseksi, eli 8 miljardista eurosta 14 miljardiin euroon. Asia tuotiin eduskunnan päätettäväksi Eduskunnan täysistunto 42/ Takausvastuiden nostamisesta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vr), Timo Kallin (kesk) ja Kaj Turusen (ps) takausvastuiden nostamista vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään hallituksen esityksen puolesta eduskunnassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet: Poissa:
32 4. SUOMEN TAKAUSVASTUIDEN NOSTAMINEN KREIKALLE EUROON Hallituksen esityksestä eduskunta päätti Suomen takausvastuiden nostamisesta Kreikan toisessa tukipaketissa korkokuluineen noin kuuteen miljardiin euroon. Eduskunnan täysistunto 15/ Takausvastuiden nostamisesta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen. Viimeisessä äänestyksessä oli vastakkain hallituksen esitys ja Markus Mustajärven (vasenryhmä) tekemä ja Jyrki Yrttiahon (vasenryhmä) kannattama seuraava esitys; Eduskunta toteaa, että hallitus sitoo Suomen yhteisiin talousvastuisiin euroalueen kriisin hoidossa aiheuttaen valtiontalouden tilan heikkenemisen ja riskien hallitsemattoman kasvun sekä tukea saavassa maassa pienituloisten kansalaisten epäoikeudenmukaisen kohtelun eikä nauti eduskunnan luottamusta. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään hallituksen esityksen puolesta eduskunnassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet: Poissa:
33 5. SUOMEN TAKAUSVASTUIDEN NOSTAMINEN N. 30 MILJARDIIN EUROON Suomen takausvastuut Euroopan rahoitusvälineen välisessä ERVV-puitesopimuksessa nostettiin allekirjoitetulla sopimuksella lähes kaksinkertaiseksi, eli 8 miljardista eurosta 14 miljardiin euroon. Eduskunta päätti hyväksyä sopimuksen. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että em. päätöstä tehtäessä eduskuntaa harhautettiin tai hallitus ei itsekään tiennyt mihin se oli sitoutunut. Todellisuudessa Suomen takausvastuut kasvoivat n. 30 miljardiin euroon, sillä sopimus sisältää ERVV:n varainhankinnan korot, kulut ja niille annettavan ylitakauksen. Hallitus haki virheelliselle menettelylleen jälkikäteen eduskunnan siunauksen , minkä se saikin hallituspuolueiden edustajien äänin. Eduskunnan täysistunto 44/ Suomen kansalaisten takausvastuiden nostamiseksi n. 30 miljardiin euroon Eduskunta päätti ERVV:lle annettavista valtiontakauksista annetun lain 2 :n muuttamisesta äänin; Jaa 78, Ei 55, Tyhjiä 0, Poissa 66. Poissaolijat käytännössä ratkaisivat asian hallituksen eduksi. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään hallituksen esityksen puolesta eduskunnassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukemista kannattaneet: JAA: Kriisimaiden (ulkomaisten pankkien) tukijat, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Kriisimaiden (pankkien) tukemista vastustaneet:
34 Poissa: 6. SOPIMUS EUROOPAN VAKAUSMEKANIS- MISTA (EVM) Eduskunta päätti Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamiseksi. Päätöksellä Suomi sijoittaa EVM:ään pääomaa 1,4 miljardia euroa ja takausvastuita reilu 11 miljardia euroa. EVM:llä on valtuudet Suomea kuulematta päättää tukirahojen jaosta ja langettaa maamme maksamaan koko potin, eli yli 12,5 miljardia euroa. EVM voimistaa EU:n liittovaltiokehitystä. Eduskunnan täysistunto 71/ Eduskunta päätti EVM:n sopimuksen ja lainsäädännön hyväksymisestä hallituspuolueiden kansanedustajien äänin , poissa 24. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa hyväksyessään kansallista päätäntävaltaa kaventavan ja EU:n liittovaltiokehitystä vauhdittavan, sekä kohtuuttomia taloudellisia uhrauksia vaativan EVM-sopimuksen. JAA: Vaalilupauksensa syöneet EVM-sopimuksen hyväksyneet: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti EVM-sopimuksen hyväksyjät: JAA: EVM-sopimuksen hyväksyjät, jotka eivät osallistuneet HS-vaalikoneeseen: EI: EVM-sopimusta vastustaneet:
35 Poissa: 7. ESPANJAN PANKKIEN TUKEMINEN Valtioneuvosto antoi tiedonannon eduskunnalle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle myönnettävästä valtiontakauksesta Espanjan pankkisektorin vakauttamiseksi annettavaa lainoitusta varten. Espanjalaisille pankeille myönnetään rahoitustukea enintään 100 miljardia euroa Euroopan rahoitusvakausvälineestä (ERVV) kunnes Euroopan vakausmekanismi on toimintakykyinen (EVM). Suomen osuus on 1,9248 prosenttia ERVV:n varainhankinnan pääomaosuudesta eli enintään noin miljoonaa euroa. Suomen rahoitusvastuut takausvastuineen eurokriisin hoidossa ovat kaikkiaan 36,7 miljardia euroa, kun valtion tämän vuoden budjetissa on arvioitu verotulojen olevan 38,6 miljardia euroa. Eduskunnan täysistunto 73/ Oppositio vastusti Espanjan pankkien tukemista ja esitti, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta. Lopuksi olivat vastakkain Markus Mustajärven (vasenryhmä) epäluottamuslause-esitys ja hallituksen tiedonanto Espanjan pankkien tukipaketista. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen äänin; Jaa 109, Ei 73, Poissa 17. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa hyväksyessään suoran pankkituen Espanjan pankeille. JAA: Vaalilupauksensa syöneet Espanjan pankkien tukijat: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti Espanjan pankkien tukijat: JAA: Espanjan pankkien tukijat, jotka eivät osallistuneet HS-vaalikoneeseen: EI: Espanjan pankkien tukemista vastustaneet: Poissa:
36 8. ERVV:N LISÄTAKAUKSET KREIKALLE Hallitus esitti Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annettua lakia muutettavaksi. Esityksen mukaan laissa tarkoitettuja valtiontakauksia voitaisiin antaa myös sellaiselle Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle, joka tehdään talouden sopeutusohjelman pidennykseen sisältyvän rahoitustuen maksamista varten. Lakimuutos on räätälöity Kreikalle ja se astuisi voimaan viimeistään Eduskunnan täysistunto 134/ Oppositio vastusti Kreikalle räätälöityä, mutta tulevaisuudessa mahdollisesti myös muita velkamaita koskevaa lainmuutosta. Eduskunnassa hallituksen esitys lainmuutoksesta voitti äänestyksessä äänin , poissa 8. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa hyväksyessään lainmuutoksella ERVV:n myöntämät lisätakaukset. JAA: Vaalilupauksensa syöneet Kreikan pankkien tukijat: JAA: Kreikan pankkien tukijat: EI: Kreikan pankkien tukemista vastustaneet: Poissa:
37 11. PÖRSSIVERO VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Finanssikriisin myötä on vauhdittunut keskustelu rahoitusalan verottamisesta ja osallistumisesta kriisin kustannusten maksuun. EU-komissio on esittänyt maailmanlaajuista pörssi- eli transaktioveroa, jolla verotettaisiin joukkovelkakirjalaina-, osake-, valuutta- ja johdannaiskauppoja. Mikä seuraavista väittämistä vastaa parhaiten näkemystäsi? Vastaukset vaalikoneessa: Transaktiovero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä EU:n pitäisi ottaa käyttöön transaktiovero, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan TOIMINTA EDUSKUNNASSA EU:n piirissä on kehitelty transaktioveromallia, jossa veron suuruus oli arvopapereille 0,1 % ja johdannaisille 0,01 %. Syksyllä 2012 Suomen hallitus päätti jättäytyä transaktioveron käsittelyssä tiivistetyn yhteistyön ulkopuolelle. Myös Ruotsi 14 muuta EU:n jäsenmaata jäivät ulkopuolelle. Hallituspuolueiden (kok, sdp, rkp, kd, vihr, vas) toimesta asiaa ei ole tuotu eduskunnan päätettäväksi. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on hyökännyt veroa vastaan verraten sitä Molokin kitaan.
38 12. VEROJEN KOROTTAMINEN VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Mitä veromuotoa olisit valmis ensisijaisesti korottamaan? (Valitse yksi.) Vastaukset vaalikoneessa: Ansiotuloveroa Pääomatuloveroa Yritysveroa Arvonlisäveroa Energiaveroja Kiinteistöveroa Palauttaisin varallisuusveron
39 Ei mitään näistä Ei ylipäätään verojen korotuksia TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. ARVONLISÄVEROPOHJAN LAAJENTAMINEN Hallituksen esityksestä arvonlisäverolakia muutettiin siten, että sanoma- ja aikakausilehtiin sovelletaan 9 % verokantaa, kun aiemmin se oli 0 %. Tämä merkitsee lehtien tilaushintoihin korotuksia, jotka lankeavat täysimääräisesti tilaajien maksettavaksi. Arvonlisäverolakia muutettiin myös siten, että työvaltaisten alojen, kuten parturikampaamot ja pienkorjaamot joutuvat maksamaan palveluistaan 23 % arvonlisäveron, kun se aiemmin oli 9 %. Näitä palveluja käyttävät kansalaiset joutuvat maksamaan korotuksen palvelujen hinnoissa. Eduskunnan täysistunto 74/ Eduskunnan täysistunnossa päätettiin arvonlisäverolain muutoksista, joilla laajennettiin em. tavalla arvonlisäverotuksen pohjaa ja korotettiin arvonlisäverotusta työvaltaisilla aloilla. Päätökset ovat osaltaan askelia suurituloisia suosivan ja vähempiosaisia sorsivan tasaveron suuntaan. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa kannattaessaan vastoin vaalilupauksiaan eduskunnassa arvonlisäverotuksen kiristämistä. JAA: Vaalilupauksensa syöneet arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korottamista kannattaneet: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korottamista kannattaneet:
40 JAA: Arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korottamista kannattaneet: EI: Arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korottamista vastustaneet, oppositioissa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Arvonlisäveron veropohjan laajentamista ja korotusta vastustaneet: Poissa: 2. ARVONLISÄVERON KOROTTAMINEN Hallituksen esityksestä arvonlisäverolakia muutettiin siten, että veroja korotettiin kaikissa arvonlisäverokannoissa yhdellä prosentilla. Oppositio jakautui eduskunnassa asiasta päätettäessä Keskustan käytännössä kannattaessa yleisen arvonlisäverokannan nostoa 24 prosenttiin. Sekin vastusti ruokaan, lääkkeisiin sekä muihin alennetun arvonlisäverokannan tuotteisiin esitettyä veronkorotusta, vaan kannatti niiden säilyttämistä ennallaan nykyisissä 9 prosentissa ja 13 prosentissa. Eduskunnan täysistunnot 112/ ja 114/ Eduskunnan täysistunnoissa päätettiin arvonlisäverojen korotuksista kaikissa verokannoissa yhdellä prosentilla. Oheinen yhteenveto kansanedustajien äänestyskäyttäytymisestä perustuu heidän toimintaansa istunnossa, jossa päätettiin lain sisällöstä ja istunnossa jossa, arvonlisäverolain muutos lopullisesti hyväksyttiin. Oikeudenmukaisuuden nimissä yhteenveto on tehty erikseen kussakin verokannassa. JAA: Vaalilupauksensa syöneet yleisen arvonlisäverokannan (23 %) korottamista kannattaneet:
41 JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti yleisen arvonlisäverokannan (23 %) korottamista kannattaneet: JAA: Yleisen arvonlisäverokannan (23 %) korottamista kannattaneet: EI: Yleisen arvonlisäverokannan (23 %) korottamista vastustaneet JAA: Vaalilupauksensa syöneet ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista kannattaneet: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista kannattaneet: JAA: Ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista kannattaneet: EI: Ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista vastustaneet: EI: Ruuan, lääkkeiden sekä muiden alennettujen arvonlisäverokantojen (9 % tai 13 %) korottamista vastustaneet, oppositiossa täyskäännöksen tehneet, syyllistyen vaalilupauksen syömiseen:
42 Poissa:
43 13. VEROHUOJENNUSTEN LEIKKAUS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Valtio käyttää verotusta rahan keräämisen lisäksi myös erilaisten yhteiskunnallisten tavoitteiden edistämiseen. Kansalaisten toimintaa voidaan ohjata erilaisilla verohuojennuksilla. Vuonna 2009 näiden verohuojennusten takia valtiolta jäi saamatta 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin neljännestä valtion budjetista. Verotukiin käytettyä rahaa joudutaan keräämään kiristämällä verotusta toisaalla. Mitä seuraavista verotuista olisit valmis leikkaamaan ensimmäiseksi? (Valitse yksi.) Vastaukset vaalikoneessa: Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (menetys valtiolle: 900 miljoonaa euroa vuonna 2009) Lapsilisien verovapaus (menetys valtiolle: 510 miljoonaa euroa 2009) Asumistuen verovapaus (menetys valtiolle: 280 miljoonaa euroa 2009) Työpaikan henkilökuntaetuuksien verovapaudet (menetys valtiolle: 260 miljoonaa euroa 2009) Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen (menetys valtiolle: 210 miljoonaa euroa 2009).
44 Kotitalousvähennys (menetys valtiolle: 245 miljoonaa euroa 2009) En mitään näistä TOIMINTA EDUSKUNNASSA Edellä mainituista mahdollisista verohuojennuskohteita muutoksia on Kataisen hallituksen toimesta toteutettu kotitalousvähennykseen, joka euromääräisesti on edelleen 600 euroa alemmalla tasolla kuin vaalikauden alkaessa. Kehitys vuosittaisen kotitalousvähennyksen enimmäismäärän osalta: - v euroa - v euroa - v euroa - v euroa - v euroa
45 14. ASUNTOLAINAKORKOJEN VEROVÄHENNYSOIKEUS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Mitä asuntolainojen korkojen verovähennysoikeudelle pitäisi tehdä? Vastaukset vaalikoneessa: Poistaa kokonaan Poistaa asteittain pitkällä siirtymäajalla Säilyttää nykyisellään TOIMINTA EDUSKUNNASSA 1. HALLITUSOHJELMA Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin vähentää asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta seuraavasti: Vuokra- ja omistusasumisen verokohtelun yhtenäistämiseksi asuntolainojen korkojen vähennysoikeutta kavennetaan maltillisesti ja asteittain vaalikauden aikana. Vähennyskelpoisia ovat vaalikauden jälkeen 75 % asuntolainan koroista alijäämähyvitystä tehtäessä. Eduskunnan täysistunto 24/
46 Valtioneuvoston tiedonannosta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vas), Kimmo Tiilikaisen (kesk) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) hallitusohjelmaa vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään asuntolainojen korkovähennyksen heikentämisen puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti asuntolainojen korkovähennystä heikentäneet: JAA: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Oppositiossa täyskäännöksen tehneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet: 2. VUODEN 2012 BUDJETTI Kataisen hallituksen vuoden 2012 budjetissa päätettiin vähentää asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta seuraavasti: Asuntolainan korkovähennysoikeutta rajataan siten, että vuonna 2012 vähennyskelpoista on 85 %, vuonna %, ja vuonna % asuntolainan koroista. Eduskunnan täysistunto 91/ Eduskunnan täysistunnossa äänestettiin valtion vuoden 2012 budjettiin liittyen Mika Lintisen (kesk) ja Ari Jalosen (ps) esityksestä, joissa esitettiin seuraavaa: Eduskunta toteaa, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.
47 Monet vaalipiirin kansanedustajista söivät vaalilupauksensa äänestäessään asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä merkitsevän budjetin puolesta. JAA: Vaalilupauksensa syöneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: JAA: Vaalilupaustensa mukaisesti asuntolainojen korkovähennystä heikentäneet: JAA: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät, jotka eivät osallistuneet HSvaalikoneeseen: EI: Oppositiossa täyskäännöksen tehneet ja asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet, syyllistyen vaalilupauksensa syömiseen: EI: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet: 3. TULOVEROLAIN MUUTTAMINEN Hallituksen esityksestä eduskunta päätti tuloverolain muutoksesta siten, että oman asunnon hankkimiseen otetun asuntolainan koroista vähennyskelpoista on: - 65 % vuonna % vuonna % vuonna 2017 Vähennys tehdään ensisijaisesti pääomatuloista, mutta jos ei ole pääomatuloja, vähennys tehdään ns. alijäämähyvityksenä palkkatulojen verosta. Vaikka vähennyskelpoisuus on esimerkiksi 65 %, kuten v. 2015, alijäämähyvityksestä saatava hyöty jää 19,5 prosenttiin maksetuista koroista, Eduskunnan täysistunto 117/ ja 122/
48 Eduskunnan ja valtiovarainvaliokunnan pöytäkirjojen mukaan yksikään poliittinen ryhmä tai kansanedustaja ei vastustanut hallituksen esittämää korkovähennysoikeuden supistamista, joten päätös siitä oli yksimielinen. Ne vaalipiirin kansanedustajista, jotka lupasivat ennen vaaleja sälyttää korkovähennysoikeuden nykyisellään, söivät vaalilupauksensa hyväksyessään asuntolainojen korkovähennysoikeuden heikentämisen. JAA: Vaalilupauksensa syöneet asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: JAA: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentäjät: EI: Asuntolainojen korkovähennyksen heikentämistä vastustaneet:
49 15. METSÄ- JA PELTOMAAN KIINTEISTÖVERO VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Rakennetusta ja rakentamattomasta tonttimaasta maksetaan kiinteistöveroa. Pitäisikö myös metsä- ja peltomaalle asettaa kiinteistövero? Vastaukset vaalikoneessa: Kyllä Ei TOIMINTA EDUSKUNNASSA HALLITUSOHJELMA Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin metsä- peltomaan kiinteistöverosta yksiselitteisellä kirjauksella: kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan. Eduskunnan täysistunto 24/ Valtioneuvoston tiedonannosta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmasta äänestettiin eduskunnan täysistunnossa kolmeen otteeseen; Markus Mustajärven (vas), Kimmo Tiilikaisen (kesk) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) hallitusohjelmaa vastustavista esityksistä. Vaalivilppikoneen naamamittari on kooste näistä äänestyksistä. JAA: Vaalilupauksensa syöneet, maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverotusta vastustaneet hallitusohjelman kannattajat:
50 JAA: Maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverotusta vastustaneet hallitusohjelman kannattajat: EI: Hallitusohjelmaa vastaan äänestäneet, jotka eivät ilmoittaneet HS-vaalikoneessa kantaansa maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverotukseen:
51 16. ASEVELVOLLISUUS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Laaja kaikkia miehiä koskeva asevelvollisuus on Euroopan maista vain Kreikassa, Kyproksessa ja Suomessa. Miten järjestäisit Suomen asevelvollisuuden? Vastaukset vaalikoneessa: Myös naisten tulisi olla asevelvollisia Nykykäytäntö on hyvä Pitäisi siirtyä nykyistä valikoivampaan asevelvollisuuteen Pitäisi siirtyä molempien sukupuolten vapaaehtoiseen asevelvollisuuteen Asevelvollisuudesta pitäisi luopua TOIMINTA EDUSKUNNASSA Asevelvollisuuden osalta kuluneella vaalikaudella ei ole tehty muutoksia.
52 17. SUOMEN NATO-JÄSENYYS VAALILUPAUKSET HS-VAALIKONEESSA Vaalikoneen kysymys: Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä? Vastaukset vaalikoneessa: Kyllä, jo alkavalla vaalikaudella Kyllä, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella Kyllä, jos Ruotsi hakee jäsenyyttä Ei alkavalla vaalikaudella Ei koskaan TOIMINTA EDUSKUNNASSA EDUSKUNTA ON SYRJÄYTETTY NATO-ASIOISSA Ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta kulunutta vaalikautta on leimannut se, että Suomea on ajettu ja sopeutettu kohti Naton täysjäsenyyttä. Merkittävin siirto oli
Suomessa ei pidä muuttaa ulkomaalaisten oikeutta ostaa maata ja kiinteistöjä. 50 50 Suomi on sitoutunut YK:n asettamaan tavoitteeseen, jonka mukaan
konsensus Kysymysteksti Vastausvaihtoehto X Y Tuloerot ovat kasvaneet Suomessa 1990-luvun puolivälin jälkeen nopeasti. Miten siihen pitäisi suhtautua? Tuloeroja on kavennettava huomattavasti -100 0 Tuloeroja
LisätiedotHelsingin vaalipiirin naamamittari
Helsingin vaalipiirin naamamittari Naamamittari kertoo kansanedustajan sanojen ja tekojen ristiriidan määrän eri asioissa: Kansanedustaja sortui sanojen ja tekojen ristiriitaan, poiketen eduskunnassa HS-vaalikoneessa
LisätiedotAhvenanmaan vaalipiirin naamamittari
Ahvenanmaan vaalipiirin naamamittari Naamamittari kertoo kansanedustajan sanojen ja tekojen ristiriidan määrän eri asioissa: Kansanedustaja sortui sanojen ja tekojen ristiriitaan, poiketen eduskunnassa
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2701 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN
KYSELYLOMAKE: FSD2701 EDUSKUNTAVAALIT 2011: EHDOKKAIDEN VASTAUKSET HEL- SINGIN SANOMIEN VAALIKONEESEEN Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.
LisätiedotFSD2701. Eduskuntavaalit 2011: ehdokkaiden vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneeseen. Koodikirja
FSD2701 Eduskuntavaalit 2011: ehdokkaiden vastaukset Helsingin Sanomien vaalikoneeseen Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Eduskuntavaalit 2011: ehdokkaiden vastaukset Helsingin Sanomien
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
Lisätiedot125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014
PTK 125/2014 vp 125. PERJANTAINA 5. JOULUKUUTA 2014 kello 13.04 Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi; Hallituksen
LisätiedotKansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi
Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-
LisätiedotHE 322/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi veteraanietuuksien tasokorotuksiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että veteraanietuuksia eli rintamasotilaseläkelain mukaista rintamalisää,
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014
Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta
LisätiedotVAALITEEMOJA. Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys. Lähtökohtana ihmisen elinkaari
VAALITEEMOJA Lainsäädännössä kokonaisvaltainen näkemys Lähtökohtana ihmisen elinkaari Kansalaisaloite uudelle eduskunnalle: Sosiaalisesti oikeudenmukainen työeläke Pienituloisten verotusta kevennetään
LisätiedotSelvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille
Selvitys 1 (5) VM/1405/03.04.01.00/2012 24.8.2012 Valtioneuvoston oikeuskansleri Selvityspyyntönne 13.8.2012 Selvitys valtioneuvoston oikeuskanslerille Valtioneuvoston oikeuskansleri on 13.8.2012 pyytänyt
LisätiedotHallituksen ehdolliset lisätoimet
Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.
LisätiedotHeinäkuu 2009 SDP Kokoomus Keskus Vasem RKP Perus KD Vihreät muu ei ei ta misto suoma osaa äänes liitto lainen sanoa täisi puolue
TALOUSTUTKIMUS OY 20090728 13:48:37 TYÖ 5824.00 TAULUKKO 4001 np N-LUVUT itsellenne viisi mieluisinta Mieluisin ehdokas Esko Aho 1242 68 209 597 20 27 56 100 22-118 25 Martti Ahtisaari 1547 346 257 132
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien välillä Eläkettä karttuu 1,5 %/v työansioista
LisätiedotHE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen
Lisätiedot77. TORSTAINA 1. HEINÄKUUTA 2010
PTK 77/2010 vp 77. TORSTAINA 1. HEINÄKUUTA 2010 kello 10.02 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN
LisätiedotHE 90/2011 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia
HE 90/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 6 luvun 1 :n ja aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotPääpuolueiden verotavoitteiden analyysi
Pääpuolueiden verotavoitteiden analyysi Talous- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajaryhmä 6.5.2015 Tero Honkavaara Johtava veroasiantuntija, EK 1 Työn verotus 450 M verokevennys pienija keskituloisille Yritysverotus
LisätiedotEläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat. Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019
Eläkkeelle jäämiseen vaikuttavat valinnat Barbro Lillqvist Marina Sirola Anna-Stina Toivonen 2019 Eläkkeensaajan eläketurva (lisämateriaalia) 2 Työeläkkeen karttuminen Eläkettä karttuu 17/18 68/69/70 ikävuosien
LisätiedotHE 75/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi. nostetaan nykyisestä 36,60 eurosta 46,60 euroon lasta kohden kalenterikuukaudelta.
HE 75/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että lapsilisän yksinhuoltajakorotusta
Lisätiedot15. PERJANTAINA 27. HUHTIKUUTA 2007
PTK 15/2007 vp 15. PERJANTAINA 27. HUHTIKUUTA 2007 kello 13 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ulkopuolella päiväjärjestyksen 1) Valtioneuvoston tiedonanto 19.4.2007 nimitetyn pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Osallistuin valiokunnan kutsumana asiantuntijana kuulemistilaisuuteen klo 10.00. Kuulemistilaisuuden aiheena oli työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi,
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotHE 337/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan Euroopan rahoitusvakausvälineelle
HE 337/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotTIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?
TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.
LisätiedotMINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI
MINISTEREITÄ VÄHEMMÄN OHJELMA YLEISPIIRTEISEKSI Eduskuntavaalien jälkeiseen hallitukseen kohdentuvia odotuksia selvitettiin kysymällä, mikä on sopiva ministerien määrä hallitusta muodostettaessa. Kysymys
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunta perjantai / HE 123/2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 :n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi
LisätiedotPerustuslakivaliokunta keskiviikko / HE 123/2017 vp
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kansaneläkkeen ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2018 indeksitarkistuksista sekä kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 :n ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
LisätiedotELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014
ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi
LisätiedotHE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien
LisätiedotHE 106/2013 vp. 51 euroon ja veron enimmäismäärä 140 eurosta taisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2014
HE 106/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Esitys liittyy valtion vuoden
LisätiedotEläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja
Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon
LisätiedotKansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.2.2017 Heli Backman Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläke perustuu työskentelyajan ansioihin
LisätiedotHE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen
LisätiedotPerusoikeuksien lainsäädännöllinen polku
Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti
Lisätiedot103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008
PTK 103/2008 vp 103. PERJANTAINA 7. MARRASKUUTA 2008 kello 13.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia 1) Hallituksen esitys käräjäoikeuksien kokoonpanoa koskevien säännösten uudistamiseksi... 3 Hallituksen esitys
LisätiedotHE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
LisätiedotHE 234/2009 vp. osuuden rahoittaa työttömyysvakuutusrahasto.
HE 234/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotMITÄ TEHTIIN? KANSALAISTEN VETOOMUKSEN PERUSTURVAN KOROTTAMISESTA 120 EUROLLA ALLEKIRJOITTI 2514 HENKILÖÄ
Suomalaisten perusturvaa on jo pitkään heikennetty kun eri muotoiseen perustoimeentuloturvaan ei ole tehty sen arvon turvaavia ja yleistä talouden kehitystä vastaavia tarkistuksia Tämän epäkohdan korjaamiseen
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
LisätiedotTyöurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen
Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan
LisätiedotHE 52/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain 6 e :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilasvammalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sotilasvammalakia siten, että kunnan järjestämistä kotipalveluista
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotEläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä
Lisätiedot3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus
3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa
LisätiedotPehr Löv /r Riikka Moilanen-Savolainen /kesk (6 osittain, 7 10 ) Aila Paloniemi /kesk Leena Rauhala /kd. Osmo Soininvaara /vihr (6 osittain, 7 10 )
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Torstai 6.10.2005 kello 10.00-12.10 Läsnä pj. vpj. jäs. Valto Koski /sd Eero Akaan-Penttilä /kok Sirpa Asko-Seljavaara /kok Anneli Kiljunen /sd (1 5, 6 osittain) Marjaana
LisätiedotKansalaistutkimus verotuksesta STTK /18/2017 Luottamuksellinen 1
Kansalaistutkimus verotuksesta STTK 18.8.2017 8/18/2017 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen työikäisten (18-64-vuotiaiden) parissa
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2016
TILASTOKATSAUS 1:2016 19.1.2016 VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA 2014 1 Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan 175 690 tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai
LisätiedotPerjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55
TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 108/2006 vp Perjantai 26.1.2007 kello 11.00-11.55 Läsnä pj. Jukka Gustafsson /sd vpj. Anne Holmlund /kok 1 3, 5 6 jäs. Sari Essayah /kd 1 3 Susanna Haapoja /kesk
LisätiedotOMAKOTILIITON LAUSUNTO
OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu (VeJ) ti 3.11.2015 klo 11 HE 34/2015 vp (energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi) SISÄLTÖ Energiaveron kehitys Energiaverotuksen ja
LisätiedotKansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa
Kansalaisaloite taitetun indeksin poistamiseksi on myötätuulessa Puolueisiin sitoutumaton eläkeläisjärjestö Suomen Senioriliike ry käynnisti syyskuussa 2015 Kansalaisaloitteen, jonka tarkoitus on palauttaa
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain
LisätiedotHALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE :
Verot, elvytys ja ostovoima HALLITUSOHJELMAN PUOLIVÄLIN TARKISTE : VEROTUKSEN LINJAUS VUOSILLE 2010 JA 2011 1 HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET: 1,11 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta
LisätiedotSopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.
SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä
LisätiedotRahoitusmarkkinaosasto Jussi Lindgren/RMO Tarkastusvaliokunta
Euroopan vakausmekanismin (EVM) vuoden 2014 vuosikertomus ja tilintarkastuslautakunnan kertomus ja Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) vuoden 2014 tilinpäätös, johdon kertomus ja tilintarkastajan kertomus
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotEräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan
Eduskunta Sisäinen tietopalvelu Olli Kannas, Sami Grönberg Muistio 16.5.2016 Eräiden säästötoimenpiteiden vaikutus lapsiperheiden taloudelliseen asemaan Tarkasteltavat reformit: Laskelmassa tarkastellaan
LisätiedotSosiaali- ja terveysvaliokunnalle
TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
LisätiedotPuolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta
2 2011 Puolueiden verolinjaukset palkansaajan kannalta Huhtikuu 2011 Lisätiedot: Ilkka Kaukoranta ilkka.kaukoranta@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 Puolueiden verolinjaukset
LisätiedotKilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin. Vaikutukset verotuloihin 2017
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin Vaikutukset verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutuksista kunnan verotuloihin 2017 Kilpailukykysopimuksella
LisätiedotEsityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansaneläkelain
HE 78/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä
LisätiedotHE 176/2004 vp. Korotukset tulisivat voimaan 1 päivänä maaliskuuta. Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen
Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kansaneläkkeeseen tehtäisiin 7 euron suuruinen tasokorotus.
LisätiedotLäsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk (1 4, 5 osittain) vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 4, 5 osittain, 6 ja 7 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r
TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 95/2012 vp Keskiviikko 28.11.2012 kello 11.00-13.00 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 4, 5 osittain, 6 ja 7 ) jäs. Lars Erik Gästgivars
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2008 vp. Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta JOHDANTO. Vireilletulo.
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 25/2008 vp Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 2008 lähettänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan
LisätiedotHE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta
HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen
LisätiedotHE 58/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisradioverosta annetun lain 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yleisradioverosta annettua lakia siten, että
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen
LisätiedotHE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT
HE 105/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasavustuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasavustuslakia muutettavaksi siten, että asevelvollisille
LisätiedotVEROTUKSEN KEHITTÄMINEN
Veronmaksajain Keskusliiton ohjelma verotuksen ja julkisen talouden kehittämiseksi vuosina 2012-2015 VEROTUKSEN KEHITTÄMINEN 1 Teemu Lehtinen 17.1.2011 ANSIOTULOJEN VEROTUSTA KEVENNETÄÄN ALENTAMALLA TULOVEROASTEIKKOA
LisätiedotTYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017
TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS
LisätiedotTy T öurasopimus 2012 22.3.2012
Työurasopimus 2012 22.3.2012 Tö Työurasopimus miksi? i? Työmarkkinajärjestöt sitoutuivat vuonna 2009 ja uudestaan hallitusohjelmassa pidentämään työuria Tämä sopimus osaltaan lunastaa tätä lupausta Sopimus
LisätiedotKansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä
Kansalaisten enemmistölle hoitoon pääsy on tärkeintä Enemmistö ( %) suomalaisista ilmoittaa, että heille on samantekevää, miten sosiaalija terveyspalvelut järjestetään maassamme, kunhan hoitoon pääsee,
LisätiedotKansalaisaloitteen otsikko
Kansalaisaloitteen otsikko Työeläkeindeksin palauttaminen palkkatasoindeksiksi Aloitteen päiväys 24.9.2015 Aloitteen muoto Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä Oikeusministeriön asianumero OM 174/52/2015
LisätiedotHALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET
VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 37/2002 vp Hallituksen esitys laiksi tuloverolain 127 a :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 2002 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan
Lisätiedoteräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin
LisätiedotKreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut. Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016
Kreikan EVM-ohjelman 1. väliarvio - Tilanne ja aikataulu - Suomen vastuut Euroalueen vakausyksikkö 13.5.2016 Kreikan 1. väliarvio tilanne ja alustava aikataulu 9.5. Euroryhmän kokous: Kreikan jo toteuttanut
LisätiedotTervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta
Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät
LisätiedotAjankohtaista maatilaverotuksesta
Ajankohtaista maatilaverotuksesta Timo Sipilä Koulutusvähennys Hallitus on antanut eduskunnalle 5.9.2013 (HE 95/13) esityksen, jonka mukaan elinkeinotulon ja maatalouden tulon verotuksessa saisi tehdä
LisätiedotHE 40/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 40/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle Iaeiksi työttömyysturvalain 25 :n poikkeuksellisesta soveltamisesta ja työttömyysturvalain 22 ja 24 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotHE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja
LisätiedotKaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginhallitus 59 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 21 29.02.2016 Hyvinvointipalveluiden palvelualuejohtajan viran täyttäminen 483/02.022/2015 KH 08.02.2016 51 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotVerotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen
Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen
LisätiedotHE 125/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
LisätiedotHE 29/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta
HE 29/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kiinteistöverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöveroprosenttien
LisätiedotHALLITUKSEN SÄÄSTÖT SIEDETÄÄN
HALLITUKSEN SÄÄSTÖT SIEDETÄÄN Kahdestatoista hallituksen säästökohteesta kolme on sellaisia, joita enemmistö yksiselitteisesti kannattaa käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta,
LisätiedotPerustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013
Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (7) Osayhteisvaltuusto Asianro 8026/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (7) Kaupunginhallitus 369 28.11.2016 43 Asianro 8026/02.05.01.00/2016 Valtuustoryhmien toiminnan tukemisen periaatteet ja toimintamalli Päätöshistoria Kaupunginhallitus
Lisätiedot