OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN KANSALLISET ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT

Transkriptio

1 OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN KANSALLISET ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT Oppaat ja käsikirjat 2014:3

2 Oppaat ja käsikirjat 2014:3 Lea Lakio (toim.) OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN VERTAISARVIOINNIN KANSALLISET ARVIOINTIALUEET JA KRITEERIT Kehittämisryhmä: Krista Hanski, Jyväskylän oppisopimuskeskus Tuula Hoivala, Tampereen seudun ammattiopiston Tredun oppisopimuskeskus Annu Jokela-Ylipiha, Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus Helinä Juhela, Salon seudun oppisopimuskeskus Leena Koski, Opetushallitus Jouni Kyllönen, AEL Oy Lea Lakio, Opetushallitus Hannu Makkonen, Saimaan Ammattiopisto Sampo Virpi Pikkuaho, OSAOn aikuis- ja työpaikkakoulutusyksikkö Tarmo Välikoski, Omnian oppisopimustoimisto Helsinki, maaliskuu 2014

3 Opetushallitus ja tekijät ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Taitto: Erja Hirvonen, Kopijyvä Oy Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2014

4 SISÄLTÖ Lukijalle... 5 Arviointialueet... 9 Arviointialue 1: Oppisopimustoiminnan johtaminen... 9 Arviointialue 2: edellytysten varmistaminen Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen Arviointialue 4: toteuttaminen Arviointialue 5: päättäminen Arviointialue 6: vaikuttavuus

5

6 Lukijalle Laadun varmistamisen ja kehittämisen merkitys ammatillisen koulutuksen järjestäjille, oppilaitoksille, oppisopimustoimijoille ja muille koulutusviranomaisille on lisääntynyt kaikkialla Euroopassa. Suomessa on tehty laatutyötä jo vuosia. Vuonna 2008 julkaistiin uudistettu Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus ja vuoden 2011 maaliskuussa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä jätti ehdotuksensa ministeriölle Ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi Laatustrategia sisältää mm. linjauksen tukea eri vaiheissa olevien koulutuksen järjestäjien laadunhallinnan kehittämistä systemaattisesti ja pitkäjännitteisesti mm. vertaisarvioinnin avulla. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on tavoitteeksi asetettu ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan vahvistaminen siten, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Kehittämissuunnitelmassa yhdeksi tavoitteeksi on asetettu myös oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnan välineiden ja menettelyjen kehittäminen. Tämän oppisopimuskoulutukseen tarkoitetun vertaisarvioinnin oppaan ja kriteeristön laatiminen sekä pilotointi kehittämishankkeessa vastaa tähän haasteeseen. kehittämiseen liittyvä laadun kehittäminen -muistio valmistui maaliskuussa 2011 ja siinä määriteltiin oppisopimuskoulutuksen prosessikuvaus sekä oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan viranomaistoiminnan laatukriteerit. Tässä oppaassa on käytetty jaotteluperustana laatuhankkeen muistiossa esitettyä oppisopimuskoulutuksen prosessia ja siitä johdettua kuutta arviointialuetta. Vertaisarviointi, jossa vertainen ryhmä arvioi toisen saman vertaisen ryhmän toimintaa on osoittautunut lupaavaksi laadun varmistamisen ja kehittämisen välineeksi ammatillisissa oppilaitoksissa tai koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Menetelmä edistää toinen toiselta oppimista, koulutuksen järjestäjien yhteydenpitoa ja verkostoitumista. Pohjana vertaisarvioinnin kehittämiselle Suomessa on ollut eurooppalainen ammatilliseen koulutukseen kehitetty vertaisarviointimenetelmä, jonka pohjalta on jo aiemmin laadittu kansalliseen käyttöön tarkoitetut arviointialueet, indikaattorit ja kriteerit ammatilliseen peruskoulutukseen, näyttötutkintojen ja niihin valmistavan koulutuksen järjestämiseen sekä hanketoimintaan ja hankkeisiin. Tässä vertaisarvioinnin oppaassa on esitetty kansalliset arviointialueet ja -kriteerit oppisopimuskoulutuksen vastuullisten järjestäjien toimintaan. Opasta on ollut laatimassa työryhmä, jonka jäseninä ovat olleet oppisopimuskoulutuksen ja oppisopimusorganisaatioiden prosessien asiantuntijoina Tuula Hoivala Tampereen seudun ammattiopiston Tredun oppisopimuskeskuksesta, Annu Jokela-Ylipiha Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksesta, Helinä Juhela Salon seudun oppisopimuskeskuksesta, Hannu Makkonen Saimaan Ammattiopisto Sammosta, Tarmo Välikoski Omnian oppisopimustoimistosta ja alkuvaiheessa myös Riitta Narko Keudan aikuiskoulutuksesta. Työryhmää täydennettiin vertaisarvioinnin pilotointihankkeen aikana Virpi Pikkuaholla OSAOn aikuis- ja työpaikkakoulutusyksiköstä sekä Krista Hanskilla Jyväskylän oppisopimuskeskuksesta. Työryhmän sihteerinä on toiminut Jouni Kyllönen AEL Oy:stä, puheenjohtajana Lea Lakio. Laadunhallinnan ja vertaisarvioinnin asiantuntijana työssä on ollut Leena Koski Opetushallituksesta. Oppaan sisältöjä ovat viime vaiheessa tarkistaneet opetushallinnossa oppisopimuskoulutuksesta vastaavat virkamiehet. 5

7 Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan ja alkuperäisen valtionosuusrahoituksen saanut koulutuksen järjestäjä vastaa kaikista oppisopimuskoulutukseen liittyvistä viranomaistehtävistä. Laadun varmistamiseksi on tärkeää, että koulutuksen järjestäjä määrittelee oppisopimusorganisaation toimintatavat, resurssit ja oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten asema siten, että laatukriteerien mukaisten viranomaistehtävien toteuttaminen ja kehittäminen on mahdollista (OKM:n työryhmämuistio 2011:8). Oppaan luettavuuden helpottamiseksi, työryhmä on päättänyt käyttää edellä mainitulla perusteella tässä oppaassa oppisopimuskoulutuksen käytännön toimijasta käsitettä oppisopimusorganisaatio, koska koulutuksen järjestäjät voivat organisoida järjestämänsä oppisopimuskoulutuksen haluamallaan tavalla ja käyttää tästä organisaatiosta itse valitsemaansa nimeä. Laadun kehittämistyössä käytetään usein nimitystä koulutuksen järjestäjä, mutta tässä oppaassa toiminta on useimmiten haluttu kohdistaa erityisesti käytännön tasolla oppisopimuskoulutusta hoitavaan organisaatioon ja henkilöihin. Tällä määrittelyllä halutaan myös korostaa sitä, että vertaisarvioinnissa vertaiset oppisopimusorganisaatiot arvioivat toistensa toiminnan laatua ja kehittävät sitä positiivisessa hengessä. Tutkintotavoitteisesta oppisopimuskoulutuksesta on viime vuosien aikana järjestetty 99,5 % näyttötutkintojärjestelmän mukaisesti. Tämän oppaan arviointikriteerit on pyritty määrittelemään niin, että ne soveltuvat näyttötutkintoon valmistavaan oppisopimuskoulutukseen ja ammatillisena peruskoulutuksena toteutettavaan oppisopimuskoulutukseen. Mikäli vertaisarviointitilanteessa tarvitaan koulutusmuotokohtaista täsmennystä, tiedon lähteenä voi käyttää mm. tutkinnon perusteita sekä näyttötutkinto-opasta. Vuoden 2012 alussa käynnistettiin oppisopimuskoulutuksen vertaisarvioinnissa seitsemän alueellista hanketta, joissa pilotoitiin vertaisarviointioppaan luonnosvaiheessa määriteltyjen indikaattorien ja kriteerien toimivuutta käytännön vertaisarviointitilanteissa. Hanketta laajennettiin vuonna 2013 niin, että mukaan otettiin lisää oppisopimusorganisaatioita. Hankkeen kuluessa koordinaattoreiden ryhmä tarkasteli saamiensa kokemusten perusteella kriteeristön osuvuutta. Kriteeristö on kehitetty tässä julkaistavaan muotoon projektokoordinaattoreiden ja hallinnon toimijoiden yhteistyönä. Vertaisarviointioppaan lukijan on syytä ottaa huomioon, että eri arviointialueissa saattaa esiintyä lähes samankaltaisia arviointikriteerejä. Tämä on kuitenkin tarkoituksenmukaista, koska vertaisarvioinnissa on tarkoitus useimmiten arvioida vain yhtä arviointialuetta kerrallaan. Tämän vuoksi kuhunkin arviointialueeseen on koottu siihen liittyvän oppisopimuskoulutusprosessin kannalta kaikki keskeiset indikaattorit ja kriteerit. Tavoitteena on ollut laatia oppisopimuskoulutuksen vertaisarviointiopas sellaiseksi, että vertaisarvioinnin menetelmä voitaisiin juurruttaa laadun varmistus- ja kehittämismenettelyksi laajasti oppisopimuskoulutuksen järjestäjien käyttöön. vertaisarviointiin tarkoitetun oppaan kehittämisryhmän puolesta Lea Lakio opetusneuvos, työryhmän koordinaattori Opetushallitus Lisätietoa: lea.lakio@oph.fi 6

8 Lisää tietoa vertaisarvioinnista menetelmänä saa mm. Opetushallituksen sivuilta ja ohjeet/ laadunhallinnan tuki Painettuna julkaisuna sekä sähköisessä muodossa on vertaisarviointimenetelmän käyttöön ohjaava opaskirjanen: Eurooppalaisen vertaisarvioinnin opas ammatilliseen koulutukseen (European Peer Review Manual for VET), Opetushallitus Lisätietoa vertaisarviointimenetelmästä: 7

9

10 Vertaisarvioinnin kansalliset arviointialueet ja -kriteerit oppisopimuskoulutukseen Kansallisten arviointialueiden ja -kriteerien laadinnassa on käytetty soveltaen eurooppalaisen vertaisarvioinnin arviointialueita (laadun osa-alueita), erityisesti organisaation toimintaa kuvaavilla arviointialueilla. Arviointialueet on määritelty indikaattoreiden, arviointikriteereiden ja tietolähteiden avulla. Arviointialue 1: Oppisopimustoiminnan johtaminen Strategiset periaatteet arviointikriteereistä Laadunhallinnan kansalliset ja eurooppalaiset linjaukset: Koulutuksen järjestäjä ottaa huomioon kansalliset ja eurooppalaiset laadunhallintaa koskevat linjaukset ja suositukset. laadunhallinta: Koulutuksen järjestäjällä on toimiva kokonaisvaltainen laadun varmistusta ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukeva järjestelmä, joka kattaa myös oppisopimiskoulutuksen. Vastuu oppisopimuskoulutuksen laadunhallinnasta ja sen kehittämisestä on selkeästi jaettu, ja laadunhallinta on keskeinen osa koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää ja toiminnan ohjausta. Tavoitteet, vastuut ja velvoitteet määritellään säädösten mukaisesti. Oppisopimustoiminnan suunnittelu: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oppisopimustoiminnan suunnittelu perustuu organisaation missioon, visioon ja arvoihin sekä strategisiin tavoitteisiin ottaen huomioon oppisopimustoimintaa koskevat säädökset. resurssit: Koulutuksen järjestäjä kohdentaa oppisopimuskoulutukseen riittävät resurssit toiminnan laadun ja sen kehittämisen kannalta. Säädökset, määräykset, ohjeet Johto-/hallintosääntö/toimintaohjeet Missio, visio, arvot Koulutuksen järjestäjän ja oppisopimustoiminnan strategiat Toimintasuunnitelma Oppisopimustoiminnan organisointi Toiminnan organisointi: asema organisaatiossa määritetään selkeästi. Koulutuksen järjestäjä määrittelee ja kuvaa oppisopimustoiminnan organisoinnin ja vastuut. Säädökset, määräykset ja ohjeet OKM työryhmämuistio 2011:8 9

11 Arviointialue 1: Oppisopimustoiminnan johtaminen arviointikriteereistä Viranomaistehtävät: Koulutuksen järjestäjä vastaa, että sen nimeämä oppisopimusorganisaatio hoitaa viranomaistehtävää kokonaisvastuullisesti varmentaen erityisesti työpaikalla tapahtuvan koulutuksen edellytykset ja viranomaistehtävien asianmukaisen hoitamisen. prosessit: Oppisopimusorganisaatiolla on selkeä oppisopimuskoulutuksen toteutusprosessin ja tukitoimintojen kuvaus siitä, miten koulutuksen järjestäjä järjestää oppisopimuskoulutuksen tutkintoon johtavana ammatillisena peruskoulutuksena, näyttötutkintoon valmistavana ammatillisena peruskoulutuksena tai lisäkoulutuksena tai ei-tutkintotavoitteisena lisäkoulutuksena. Oppisopimusorganisaation henkilöstö: Oppisopimusorganisaation johto määrittelee selkeästi henkilöstön tehtävät ja vastuut. talouden seuranta: Koulutuksen järjestäjä määrittelee talouden seurantajärjestelmässään oppisopimuskoulutukselle säädösten mukaiset ja oman toiminnan kannalta tarkoituksenmukaiset seurannan kohteet ja toimintatavat. Oppisopimustoiminta on itsenäinen seurannan kohde, johon kohdistuvat tulot ja menot pystytään yksiselitteisesti raportoimaan. Oppisopimusten hallintajärjestelmä: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oppisopimusorganisaatiolla on käytössään toimiva oppisopimusten hallintajärjestelmä ajantasaiseen opiskelutietoja ja tutkintosuorituksia koskevaan tiedon hallintaan. Tilastointi: Koulutuksen järjestäjä toimittaa oppisopimusorganisaation avustamana opetusviranomaisille ja Tilastokeskukselle oppisopimuskoulutusta ja tutkintojen suorittamista koskevat tiedot saatujen tilastointiohjeiden mukaisesti. Kehittäminen: Koulutuksen järjestäjä kehittää oppisopimuskoulutusta osana tarjoamaansa ammatillista koulutusta. Koulutuksen järjestäjän ja oppisopimustoiminnan strategiat Johtosääntö/ hallintosääntö/ ohjesääntö Henkilöstön tehtäväkuvaukset Talousarvio ja tuloslaskelma Toimintasuunnitelma prosessikuvaus Henkilöstön kehittämissuunnitelma Oppisopimusten hallintajärjestelmä Talouden seurantajärjestelmä 10

12 Arviointialue 1: Oppisopimustoiminnan johtaminen Oppisopimusorganisaation toiminta arviointikriteereistä Organisaatio ja johtamisvastuut: Koulutuksen järjestäjällä on oppisopimustoiminnan tavoitteiden saavuttamista tukeva organisaatio, ja oppisopimustoiminnan johtamisvastuut määritetään. Oppisopimusorganisaatio johtaa ja valvoo oppisopimuskoulutuksen suunnittelua ja toteutusta sekä arvioi oppisopimusprosessien tuloksia. Tavoitteiden saavuttaminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oppisopimusorganisaation henkilöstö on tietoinen oppisopimustoiminnan säädöksistä, arvoista, asetetuista tavoitteista ja saavutetuista tuloksista. Koulutuksen järjestäjä tukee ja kannustaa oppisopimushenkilöstöä tavoitteiden saavuttamisessa. Säädökset Koulutuksen järjestäjän ja oppisopimustoiminnan strategiat Johtosääntö/ hallintosääntö/ ohjesääntö Henkilöstön tehtäväkuvaukset Toimintasuunnitelma prosessikuvaus Johdon ja henkilöstön osaaminen Oppisopimustoiminnan erityispiirteiden tunteminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että koulutuksen järjestäjän johto tuntee oppisopimustoiminnan lainsäädännön ja erityispiirteet koulutuksen järjestämismuotona. oppisopimusorganisaation henkilöstö tuntee oppisopimustoiminnan lainsäädännön ja erityispiirteet järjestämisessä tarvittava osaaminen: Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että oppisopimusorganisaation henkilöstöllä on laaja-alainen ja kattava ammatillisen peruskoulutuksen ja/tai ammatillisen lisäkoulutuksen tuntemus on oppisopimuskoulutuksen viranomaistehtävien edellyttämä osaaminen on mahdollisuus hankkia, päivittää ja kehittää oppisopimuskoulutuksen erityisosaamista. Säädökset Osaamisen kehittämissuunnitelmat Henkilöstön tehtäväkuvaukset/ toimenkuvat Henkilöstön kehittämissuunnitelmat Perehdytysaineisto Toimintaohjeet Talousarvio Investoinnit henkilöstön osaamisen kehittämiseen 11

13 Arviointialue 1: Oppisopimustoiminnan johtaminen Ennakointitietojen hyödyntäminen oppisopimuskoulutuksen kohdentamisessa arviointikriteereistä Ennakointi: Oppisopimusorganisaatio ennakoi ja analysoi suunnitelmallisesti yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa alueellisten työelämän/yritysten ja muiden työpaikkojen osaamis- ja työvoimatarpeita yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien, työelämän järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa. Yhteistyöfoorumit: Oppisopimusorganisaatio toimii yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa suunnitelmallisesti ja aktiivisesti eri yhteistyöfoorumeissa työelämä- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa kartoittaakseen alueellisia työelämän osaamistarpeita. suunnittelu ennakointitiedon pohjalta: Koulutuksen järjestäjä ja sen oppisopimusorganisaatio käyttää hankkimaansa tietoa oppisopimuskoulutuksen palvelujen kohdentamisessa työelämän tarpeiden mukaisesti arvioidessaan ja järjestäessään vuositasolla oppisopimuskoulutusta siihen osoitetun valtionosuuden puitteissa. Koulutuksen järjestäjän ja oppisopimustoiminnan strategiat järjestämisen prosessikuvaus Ennakointitiedon kanavat (mm.tehdyt selvitykset) Verkostoyhteistyönjohtaminen ja kehittäminen Verkostoyhteistyön johtaminen: Oppisopimusorganisaatio johtaa, organisoi ja valvoo oppisopimuskoulutuksen verkostoyhteistyötä sekä arvioi verkostoyhteistyön toimivuutta. Alueellinen yhteistyö: Oppisopimusorganisaatio tekee alueellista yhteistyötä muiden koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten, elinkeino- ja muun työelämän organisaatioiden sekä eri sidosryhmien kanssa vastatakseen työelämän osaamistarpeisiin kysynnän mukaisesti. Yhteistyötahojen työnjako: toteuttamiseen osallistuvien toimijoiden kanssa sovitaan keskeisestä työnjaosta, vastuista sekä tehtävistä, ja ne ovat asianosaisten tiedossa. järjestämisen prosessikuvaus Ohjaus- ja perehdytysmateriaali Yhteistyö- ja verkostosopimukset tms. muistiot tai toiminnasta syntyvät dokumentit Yhteistyön muodot 12

14 Arviointialue 1: Oppisopimustoiminnan johtaminen arviointikriteereistä Tietopuolisen opetuksen ja tutkinnon järjestäjien verkosto: Oppisopimusorganisaatio tekee tarvittaessa yhteistyötä asiantuntevan tietopuolisen opetuksen ja tutkinnon järjestäjien verkoston kanssa. Verkostoyhteistyön kehittäminen: Oppisopimusorganisaatiolla on toimintapa, miten arvioidaan verkostoyhteistyön tuloksia ja vaikuttavuutta sekä päätetään kehittämistoimenpiteistä. rahoitus Oppisopimuskoulutukseen myönnetyn rahoituksen kohdentaminen: Koulutuksen järjestäjä suunnittelee ja budjetoi oppisopimustoimintaa sille myönnetyn valtionosuuden pohjalta. Budjetointi: Oppisopimusorganisaatio laatii budjetin ennakointitietoihin ja työ- ja elinkeinoelämän koulutustarpeisiin ja -kysyntään perustuen. Seuranta: Koulutuksen järjestäjä seuraa rahoituksen tarkoituksenmukaista kohdentumista ja talouden toteutumista. Lisäkoulutuksen kiintiöiden kohdentamisen vaikutus rahoitukseen: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että oppisopimuskiintiöt on kohdennettu kysyntälähtöisesti ja seuraa oppisopimuskiintiöiden tarkoituksenmukaista käyttöä. Kustannusten seuranta: Oppisopimusorganisaatio seuraa oppisopimuskohtaisesti kustannuksia suhteessa budjettiin ja toimintasuunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjä seuraa toimintansa kustannuksia suhteessa valtakunnallisesti kerättyihin kustannustietoihin. Raportointi: Koulutuksen järjestäjä raportoi rahoituksen ja tilastoinnin perusteena olevat opetusviranomaisten edellyttämät tiedot. Oppisopimusorganisaatiolla on selkeä käytäntö rahoitustietoihin jälkikäteen tulleiden mahdollisten muutosten oikaisuun ja korjauksiin. Budjetti toimintasuunnitelma Talouden seurantajärjestelmän raportit Lisäkoulutuskiintiön käytön seurannan dokumentit Oppisopimusten hallintajärjestelmän tuottamat raportit Sisäinen tarkastuksen raportit 13

15 Arviointialue 1: Oppisopimustoiminnan johtaminen seuranta, arviointi, arkistointi ja kehittäminen arviointikriteereistä Toimintajärjestelmä: Koulutuksen järjestäjällä on toimintajärjestelmä, jossa seurataan ja arvioidaan oppisopimuskoulutuksen tavoitteiden saavuttamista ja koulutuksen vaikuttavuutta systemaattisesti ja tavoitteellisesti. Palaute- ja tulostiedot: Koulutuksen järjestäjä kerää monipuolisesti oppisopimustoiminnan ohjaamista ja kehittämistä palvelevaa palaute- ja tulostietoa. arviointi: Koulutuksen järjestäjä seuraa ja arvioi suunnitelmallisesti oppisopimuskoulutuksen suorituskykyä ja laadukkuutta valituilla mittareilla sekä analysoi tuloksia suhteessa koulutusorganisaation strategiassa asetettuihin tavoitteisiin, vertailutietoihin ja parhaisiin käytäntöihin sekä osallistuu toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Muutosten hallinta: Oppisopimusorganisaatio määrittelee seurantamenettelyt oppisopimustoiminnassa tapahtuvien muutosten tunnistamiseen ja hallinnointiin viranomaistehtävän laadukkaan hoitamisen edellyttämällä tavalla. Arkistointi: Koulutuksen järjestäjällä on arkistonmuodostussuunnitelma, jossa on otettu huomioon oppisopimuskoulukseen liittyvät asiakirjat Osallistuminen alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämistoimintaan: Oppisopimusorganisaatio osallistuu suunnitelmallisesti ja aktiivisesti oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen ja kehittää omaa oppisopimustoimintaansa yhteistoiminnallisesti muiden oppisopimuskoulutuksen järjestäjien ja toimijoiden kanssa. järjestämisen prosessikuvaus Toimintajärjestelmän mukainen kuvaus palautteen käsittelystä Palautteet AIPAL Kehittämis- ja yhteistyöverkostot Kehittämistyön tulokset OKM:n työryhmämuistio 2011:8 Arkistonmuodostussuunnitelma 14

16 Arviointialue 2: edellytysten varmistaminen Oppisopimuskoulutuksesta tiedottaminen arviointikriteereistä Tiedottaminen: Oppisopimusorganisaatio tiedottaa niistä mahdollisuuksista, joita oppisopimuskoulutus järjestämismuotona tarjoaa. painottaa viestinnässään oppisopimuskoulutuksen olevan pääosin työpaikalla tapahtuvaa koulutusta, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Tiedotuksessa korostetaan oppisopimuskoulutuksen erityispiirteitä ja edellytyksiä. tiedottaa asianmukaisesti ja ymmärrettävästi eri toimijoille heidän vastuistaan ja velvollisuuksistaan oppisopimuskoulutuksessa. Tiedotuksen kohdentaminen: Oppisopimusorganisaatio kohdentaa oppisopimuskoulutuksesta tiedotuksen ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän työssäkäyntialueelle työvoimatarpeen ja kysynnän pohjalta. Tiedotuksessa huomioidaan myös peruskoulut, TE-toimistot ja muut koulutus- ja uravalintojen kannalta olennaiset toimijat. Verkostomainen toimintatapa: Oppisopimusorganisaatio tekee oppisopimuskoulutusta koskevassa tiedottamisessa alueellista yhteistyötä hyödyntäen eri oppisopimuskoulutuksen järjestäjien osaamista ja asiantuntijaverkostoja. järjestämisen prosessikuvaus Viestintä/tiedotus- ja markkinointisuunnitelma Perehdytys- ja ohjausmateriaali Tutkinnon perusteet Tiedotus- ja markkinointimateriaali Työ-/virkasuhteen tai yrittäjyyden ehtojen täyttyminen soveltuvuus: Oppisopimusorganisaatio arvioi yhdessä työpaikan ja opiskelijan kanssa, onko oppisopimus mahdollinen koulutuksen järjestämisen muoto. Oppisopimus työsopimuksena: Oppisopimusorganisaatio selvittää ja varmistaa yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa, että työsuhde vastaa oppisopimuskoulutukselle asetettuja edellytyksiä. Virkamiehen oppisopimus: Oppisopimusorganisaatio selvittää ja varmistaa yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa, että virkasuhde vastaa oppisopimuskoulutukselle asetettuja edellytyksiä. Perehdytys- ja ohjausmateriaali Työsuhteelle ja yrittäjyydelle asetettujen edellytysten toteutumisen dokumentit 15

17 Arviointialue 2: edellytysten varmistaminen arviointikriteereistä Yrittäjän oppisopimus: Oppisopimusorganisaatio selvittää ja varmistaa yhdessä yrittäjäopiskelijan kanssa, että opiskelijan yritystoiminta vastaa yrittäjän oppisopimuskoulutuksessa asetettuja edellytyksiä. Osaamistarpeiden selvittäminen Osaamistarpeen kartoitus: Oppisopimusorganisaatio neuvottelee työpaikan ja opiskelija kanssa siitä, millaista osaamista nämä tarvitsevat, miten koulutus voi tukea osaamisen kehittämistä ja millaisia koulutuksen järjestämismuotoja on käytettävissä osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Osaamistarvekartoituksen välineet: Oppisopimusorganisaatio käyttää luotettavia ja alalle ominaisia osaamistarvekartoituksen välineitä ja menetelmiä selvittäessään työpaikan ja oppisopimusopiskelijaksi hakeutuvan osaamistarpeen. järjestämisen prosessikuvaus Osaamistarvekartoituksen välineet Tutkintojen perusteet Hakeutumisen dokumentointi Oppisopimustyöpaikan soveltuvuuden varmistaminen Työpaikalle asetettujen edellytysten varmistamineni: Oppisopimusorganisaatio arvioi ja varmistaa ennen oppisopimuskoulutuksen aloittamista työpaikan soveltuvuuden koulutustyöpaikaksi ja varmistaa työtehtävien soveltuvuuden työpaikalla järjestettävään koulutukseen. Oppisopimusorganisaatio selvittää, onko työpaikan toiminta sellaista, että opiskelijan on mahdollista tehdä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tai muihin koulutukselle asetettuihin osaamistavoitteisiin nähden kyllin monipuolisia työtehtäviä. tarvitaanko useampia työnantajia, jotta opiskelija voi saavuttaa koko tutkinnon perusteissa vaadittavan ammattitaidon. järjestämisen prosessikuvaus Perehdytys- ja ohjausmateriaali Tutkinnon perusteet Työtehtäväkartoitukset Opetushallituksen ohje työpaikkaohjaajien koulutuksesta 2012:14 16

18 Arviointialue 2: edellytysten varmistaminen arviointikriteereistä Työnantajalle asetettujen edellytysten varmistaminen: Oppisopimusorganisaatio perehtyy riittävästi työpaikan toimintaan ja sen tehtäväkenttään varmistaakseen, että suunniteltu oppisopimuskoulutus tukee yrityksen/työnantajan liiketoimintaa. Oppisopimusorganisaatio arvioi ja varmistaa, että työnantaja tietää, mitä oppisopimuskoulutus ja työpaikalla tapahtuva koulutus tarkoittavat ko. tilanteessa (näyttötutkintoon valmistava koulutus, ammatillinen peruskoulutus tai ei-tutkintotavoitteinen lisäkoulutus). työnantaja toimii aktiivisesti oppisopimuksen koulutus- ja ohjaustehtävän hoitamiseen tarvittavien resurssi- ja osaamisedellytysten turvaamiseksi. työnantaja järjestää opiskelijalle mahdollisuuden tehdä ammattiin kuuluvia, tutkinnon ammattitaitovaatimusten tai muun osaamistavoitteen mukaisia työtehtäviä. nimetyllä työpaikkakouluttajalla on edellytykset toimia opiskelijan ohjaajana niin, että opiskelija voi saavuttaa tavoittelemansa ammattitaidon ja suorittaa tavoitteena olevan tutkinnon tai muun osaamistavoitteen. työnantaja sitoutuu siihen, että opiskelijalla on työaikansa puitteissa mahdollisuus osallistua tietopuolisiin opintoihin ja tutkintotilaisuuksiin tai ammattiosaamisen näyttöihin. Työpaikkakouluttajalle asetettujen edellytysten varmistaminen: Oppisopimusorganisaatio arvioi ja varmistaa, että työnantajan nimeämällä työpaikkakouluttajalla on edellytykset toimia opiskelijan ohjaajana niin, että opiskelija voi saavuttaa tavoitteeksi asetetun ammattitaidon ja suorittaa tutkinnon tai asetetut osaamiskokonaisuudet. Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että 17

19 Arviointialue 2: edellytysten varmistaminen arviointikriteereistä työnantaja nimeää työpaikkakouluttajan, jolla on oppisopimuskoulutuksen tavoitteisiin nähden riittävä alan ammattitaito, asiantuntemus ja työkokemus. työpaikkakouluttajalla on tehtävässään toimimiseen tarvittava ohjaus- ja arviointiosaaminen. Oppisopimusorganisaatio järjestää tarvittaessa valmennusta osaamisen lisäämiseksi. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen tukitoimien arviointi ja varmistaminen yrittäjän oppisopimuksessa: Oppisopimusorganisaatiolla on toimivat ohjauksen ja neuvonnan toimintatavat (esim. mentorointi) yrittäjälle työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestämisessä. Oppisopimus opiskelijan edellytysten varmistaminen Opiskelijan opiskeluvalmiudet: Oppisopimusorganisatio, opiskelija ja työnantaja ottavat huomioon opiskelijan elämäntilanteen ja henkilökohtaiset ominaisuudet arvioidessaan opiskelijan edellytyksiä opiskella oppisopimuskoulutuksella. Sitoutuminen: Oppisopimusorganisaatio varmistaa yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa opiskelijan sitoutumisen työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen, tietopuolisten opintojen suorittamiseen sekä tutkintotilaisuuksiin tai ammattiosaamisen näyttöihin osallistumiseen tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Aiemmin hankitun osaamisen huomioon ottaminen: Oppisopimusorganisaatio arvioi yhdessä työnantajan kanssa alustavasti opiskelijan osaamisen ja ammattitaidon tasoa, jotta voidaan yhdessä opiskelijan kanssa varmistua, sopia ja asettaa tavoitteeksi haluttu tutkintotyyppi (pt, at tai eat), tutkinto, tutkinnon osat tai muut osaamistavoitteet (ei-tutkintotavoitteinen). järjestämisen prosessikuvaus Hakeutumisen dokumentointi 18

20 Arviointialue 2: edellytysten varmistaminen Tietopuoliset opinnot, näyttötutkintotilaisuudet ja ammattiosaamisen näytöt arviointikriteereistä Tietopuolisten opintojen, tutkintotilaisuuksien ja ammattiosaamisen näyttöjen saatavuus: Oppisopimusorganisaattio varmistaa, että suunniteltavaan oppisopimukseen on saatavissa sisällöllisesti ja ajallisesti sopivaa tietopuolista opetusta ja tutkintotilaisuudet tai ammattiosaamisen näytöt ovat järjestettävissä. Asiakirjat ja tiedostot edellytysten dokumentointi Edellytysten dokumentointi: Oppisopimusorganisaatio käynnistää henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadinnan osana hakeutumisen henkilökohtaistamista ja dokumentoi sovitut asiat. Asiakirjat ja tiedostot Tukimuodoista informointi Tukimuodot: Oppisopimusorganisaatio opastaa työnantajaa tarvittaessa palkka- ym. tukia koskevissa asioissa. Asiaa selventävät dokumentit edellytysten varmistusmenettelyjen kehittäminen Kehittäminen: Oppisopimusorganisaatio kehittää toiminnasta saadun palautteen perusteella toimintatapojaan oppisopimuskoulutuksen edellytysten varmistamiseksi., keskustelut, palautteet 19

21 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen Vastuu ja yhteistyö koulutuksen suunnittelussa arviointikriteereistä Koulutuksen kokonaissuunnittelusta vastaaminen: Oppisopimusorganisaatio vastaa siitä, että työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja tietopuolisten opintojen suunnittelu muodostavat oppimistavoitteiden kannalta johdonmukaisen kokonaisuuden. Yhteistyö: Oppisopimusorganisaatio solmii ja ylläpitää aktiivisesti hyviä ja toimivia yhteistyösuhteita työpaikkakouluttajiin ja tietopuolisen opintojen järjestäjiin varmistaakseen opiskelijalle suunnitellun oppisopimuskoulutuksen saatavuuden. Opiskeluvastuun tukeminen: Oppisopimusorganisaatio tekee yhteistyötä tietopuolisten opintojen järjestäjän kanssa varmistaakseen, että opiskelija tiedostaa vastuunsa omasta oppimisesta ja ammattitaidon kehittymisestä tutkinnon suorittamiseksi tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi (ei-tutkintotavoitteinen). järjestämisen prosessikuvaus Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen Resurssien riittävyys: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että opiskelijan aikaisemman osaamisen ja muiden opiskelun kannalta oleellisten lähtökohtien selvittämiseksi on varattu riittävät resurssit. Osaamisen tunnistaminen tehdään oppisopimusorganisaation johdolla yhteistyössä työnantajan, opiskelijan, tutkinnon järjestäjän, tietopuolisten opintojen tarjoajan ja oppisopimusorganisaation kanssa yhteisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen menettelyt: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että opiskelijan aiemmin hankittua osaamista tunnistettaessa hyödynnetään eri ammattialoille soveltuvia tapoja. Osaamisen tunnistaminen: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että osaamisen tunnistamisessa on otettu huomioon opiskelijan valmiudet ja aikaisempi osaaminen suhteessa tavoitteena olevaan tutkintoon tai muihin osaamisvaatimuksiin (ei-tutkintotavoitteinen). järjestämisen prosessikuvaus Tutkinnon perusteet Hakeutumisen asiakirjat ja tiedostot Henkilökohtainen opiskeluohjelma Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja HOPS 20

22 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä Tutkinnon sopivuus opiskelijalle: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että osaamiskartoituksen ja opiskelijan henkilökohtaisten edellytysten sekä työpaikan tarjoamien oppimismahdollisuuksien perusteella päätetään, soveltuuko tutkinto opiskelijalle. Mikäli tutkinto ei ole sopiva, opiskelijalle kerrotaan muista opiskelu- ja tutkintovaihtoehdoista. Jatkotoimenpiteistä päättäminen: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että opiskelijan aiemmin hankittuun osaamiseen perustuen yhteistyössä tietopuolisen koulutuksen ja/tai tutkinnon järjestäjän kanssa arvioidaan, onko opiskelijalla aiemmin hankittua osaamista, jota voidaan esittää tunnustettavaksi tutkintotoimikunnalle tai koulutuksen järjestäjälle. miltä osin opiskelijalla oleva osaaminen on riittävää tutkintotilaisuuksiin tai ammattiosaamisen näyttöihin osallistumiseksi ja miten paljon opiskelijan täytyy hankkia lisää ammattitaitoa suorittaakseen tutkinnon tai saavuttaakseen muut osaamistavoitteet (ei-tutkintotavoitteinen). Dokumentointi: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että opiskelijan aiempi osaaminen, työkokemus ja päätetyt jatkotoimenpiteet dokumentoidaan osana eutumisen henkilökohtaistamista. 21

23 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä Koulutuksesta tai tutkinnon suorittamisesta sopiminen: Oppisopimusorganisaatio päättää tehtyjen selvitysten perusteella, onko oppisopimus tarkoituksenmukaisin koulutusmuoto mahdollisesti ilmenneeseen valmistavan koulutuksen tarpeeseen. Oppisopimusorganisaatio sopii yhdessä osapuolten kanssa siitä, minkälaista valmistavaa koulutusta opiskelija tarvitsee tutkinnon suorittamiseksi tai sovittujen osaamisvaatimusten saavuttamiseksi (ei-tutkintotavoitteinen). Kun opiskelijalla on tutkinnon perusteissa vaadittava ammattitaito, hänet ohjataan suoraan koulutuksen järjestäjälle, jolla on näyttötutkintojen järjestämissopimus. Kun valmistavaa koulutusta ei tarvita, ei voida tehdä oppi sopimusta. Henkilökohtainen opiskeluohjelma kaikissa oppisopimuskoulutuksissa Henkilökohtaisen opiskeluohjelman sitovuus: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelija, työnantaja ja tietopuolisten opintojen järjestäjä ymmärtävät henkilökohtaisen opiskeluohjelman olevan konkreettinen suunnitelma opiskelijan tarvitseman ammattitaidon hankkimiseksi ja sitoutuvat noudattamaan suunnitelmaa. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman sisältö: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että henkilökohtainen opiskeluohjelma sisältää seuraavat tiedot: suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelma tai näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus; keskeiset työtehtävät; koulutuksen sisältyvä tietopuolinen opetus; tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle; vastuulliset kouluttajat; sekä Henkilökohtainen opiskeluohjelma Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja HOPS HOJKS 22

24 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat, voi sisältää esim. henkilökohtaistamismääräyksen tai HOPS:in dokumentoinnin siltä osin kuin eivät käy ilmi edellisissä kohdissa Aikaisemman osaamisen huomioon ottaminen ja hyväksi lukeminen opiskeluohjelmassa: Oppisopimusorganisaatio vastaa, että henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa otetaan huomioon ja luetaan hyväksi opiskelijan aikaisempi koulutus ja työkokemus. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman laadinnan ajoitus: Oppisopimusorganisaatio, työnantaja ja opiskelija laativat yhdessä henkilökohtaisen opiskeluohjelman niin, että se on liitettävissä oppisopimukseen sopimusta hyväksyttäessä. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman dokumentointi: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että henkilökohtainen opiskeluohjelma on laadittu, päivätty ja allekirjoitettu kaikille oppisopimusopiskelijoille ennen oppisopimuksen hyväksymistä. Henkilökohtaistaminen näyttötutkintotavoitteissa koulutuksessa Henkilökohtaistamisen menettelyt: Oppisopimusorganisaatiolla on sovitut toimintatavat henkilökohtaistamisen toteuttamiseksi. henkilökohtaistaminen suunnitellaan yhteistyössä työnantajan, työpaikkakouluttajan, tietopuolisten opintojen järjestäjän ja muiden koulutuksen asiantuntijoiden kanssa. Vastuu henkilökohtaistamisesta: Koulutuksen järjestäjä vastaa henkilökohtaistamisen toteutumisesta. Oppisopimusorganisaatiolla on menettelytapa, miten oppisopimusopiskelijaksi hakeutuvan lähtötilanne otetaan huomioon, aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan, tutkinnon sopivuus varmistetaan, tutkinto ja tietopuoliset opinnot järjestetään, työpaikalla tapahtuva koulutus suunnitellaan ja erityistukien tarve selvitetään. Henkilökohtaistamisen prosessikuvaus Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Oppisopimusorganisaatiosta tietopuolisten opintojen järjestäjälle lähetettävät dokumentit 23

25 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä Henkilökohtaistamisen dokumentointi: Oppisopimusorganisaatiolla on vastuu, että kolmivaiheisessa henkilökohtaistamisessa huomioon otetut tiedot, laaditut suunnitelmat ja sovitut toimenpiteet dokumentoidaan. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja voidaan dokumentoida osaksi henkilökohtaista opiskeluohjelmaa. Dokumentissa on tällöin käytävä selkeästi ilmi, että se sisältää sekä henkilökohtaisen opiskeluohjelman että henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan. Koulutuksen järjestäjä vastaa, että se voi tarvittaessa todentaa tehneensä henkilökohtaisen opiskeluohjelman säädösten edellyttämällä tavalla. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) osana henkilökohtaista opiskeluohjelmaa Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistujat: Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opiskelijan kanssa neuvotellen opettaja tai opettajat, oppisopimusorganisaatio ja tarvittaessa opinto-ohjaaja. Koulutustyöpaikan edustaja ja tietopuolisten opintojen järjestäjä tekevät yhteistyötä ottaen huomioon sekä opiskelijan että koulutustyöpaikan tarpeet. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman sisältö: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että henkilökohtainen opiskelusuunnitelma on sisällytetty henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, jota on täydennetty seuraavilla tiedoilla: opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opiskelijan yksilölliset valinnat opinnoissa eteneminen oppimisen arviointi ammattiosaamisen näytöt Henkilökohtainen opiskeluohjelma HOPS HOJKS 24

26 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu arviointikriteereistä Keskeisistä työtehtävistä sopiminen: Oppisopimusorganisaatio kartoittaa ja sopii työnantajan, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kanssa oppimisen kannalta sellaiset työtehtävät, joita tekemällä opiskelija työpaikkakouluttajan ohjaamana hankkii oppisopimuskoulutuksen tavoitteena olevan osaamisen. Keskeisistä työtehtävien dokumentointi: Oppisopimusorganisaatio dokumentoi sovitut keskeiset työtehtävät henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Työnjako ja vastuut: Oppisopimusorganisaatio selventää työnantajalle ja työpaikkakouluttajalle näiden vastuut, velvoitteet ja työnjaon periaatteet työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa sekä tarvittaessa opastaa osapuolia työnjaon suunnittelussa. järjestämisen prosessikuvaus Henkilökohtainen opiskeluohjelma Tutkinnon perusteet Usean työnantajan kanssa toteutettava oppisopimuskoulutus suunnittelu: Tarvittaessa oppisopimuskoulutus suunnitellaan ja dokumentoidaan tapahtuvaksi usean työnantajan kanssa toteutettavana oppisopimuskoulutuksena. säädökset ja ohjeet Tietopuolisten opintojen suunnittelu Tietopuolisten opintojen sisältö: Oppisopimusorganisaation johdolla opiskelijalle suunnitellaan tietopuoliset opinnot niin, että ne tukevat ja täydentävät työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja että ne on kohdennettu opiskelijan osaamistavoitteiden mukaisesti. Oppisopimusorganisaatio on varmistanut, että tietopuolisten opintojen järjestäjä on perehtynyt työpaikalla tapahtuvan koulutuksen toteuttamiseen. Yhteistyö tietopuolisten opintojen järjestämisessä: Oppisopimusorganisaatio tekee kiinteää yhteistyötä tietopuolisten opintojen järjestäjän kanssa määriteltäessä opiskelijan osaamistavoitteiden mukaisia tietopuolisten opintojen sisältöjä. järjestämisen prosessikuvaus Henkilökohtainen opiskeluohjelma Tietopuolisen koulutuksen tarjonta 25

27 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä Tietopuolisten opintojen ajoitus: Oppisopimusorganisaatio varmistaa tietopuolisten opintojen ajoittamisen tarkoituksenmukaisuuden koulutusajalle. Ajoitus kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Muut oppimista tukevat järjestelyt Neuvonta ja ohjaus: Oppisopimusorganisaatio määrittelee neuvonta-, ohjaus- ja tukipalvelujen järjestämisen kokonaisuuden, miten oppisopimusorganisaatio hyödyntää asiantuntemusta opiskelijan ohjauksessa. Erityisen tuen tarve: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelijan erityistarpeet tunnistetaan. Tarvittaessa HOJKS -päätös tehdään säädösten mukaan koulutuksen järjestäjän määrittämällä tavalla. Tukitoimista sopiminen: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelijan tunnistetut tarpeet otetaan huomioon opiskelijan opiskelua tukevissa järjestelyissä niin, että mahdollistetaan työpaikalla tapahtuva koulutus, sitä tukevat tietopuoliset opinnot, ammattiosaamisen näytöt (ammatillinen peruskoulutus) ja tutkinnon suorittaminen. Sovitut toimenpiteet kirjataan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Tukitoimien saatavuus: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelijalle on tarjolla tarvittavia tukitoimia ja -materiaaleja koko oppimissopimuskoulutuksen ajan. Säädokset järjestämisen prosessikuvaus HOPS HOJKS Henkilökohtainen opiskeluohjelma Tietopuolisten opintojen ja tutkintojen järjestämisen hankkiminen Koulutuksen hankinta: Oppisopimusorganisaatio noudattaa hankintalainsäädäntöä sopiessaan tietopuolisten opintojen ja tutkinnon suorittamisen järjestelyjä. Oppisopimusorganisaatio arvioi kilpailutuksessa palvelun saatavuuden ja hinnan lisäksi oppisopimuskoulutusprosessin soveltuvuutta tarpeeseen ja ohjaamisen resursointia. Hankintaprosessin asiakirjat Yhteistyösopimukset järjestämisen prosessikuvaus 26

28 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä Tietopuolisten opintojen järjestäjän asiantuntemus: Oppisopimusorganisaatio varmistaa laadukkaan oppisopimuskoulutuksen suunnittelun huolehtimalla, että tietopuolisen opintojen järjestäjällä on riittävä tutkintojärjestelmää ja työelämän osaamisvaatimuksia koskeva asiantuntemus ja tämä asiantuntemus on käytettävissä jo suunnitteluvaiheessa. Näyttötutkintojen järjestämissopimus ja -suunnitelmat: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että tutkinnon järjestäjäksi hankitulla taholla on näyttötutkintojen järjestämissopimus ja sen liitteenä selkeät järjestämissuunnitelmat, joiden mukaan tutkinnon järjestäjä toimii. Tutkinnon suorittamisesta sopiminen: Mikäli tietopuolisten opintojen järjestäjällä ei ole näyttötutkintojen järjestämissopimusta, oppisopimusorganisaatio sopii tutkintotilaisuuksien järjestämisestä muun järjestämissopimuksen omaavan tutkinnon järjestäjän kanssa. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset suunnittelumenettelyjen kehittäminen Palautteet Keskustelut Kehittäminen: Oppisopimusorganisaatio kehittää toiminnasta saadun palautteen perusteella toimintatapojaan oppisopimuskoulutuksen suunnittelumenettelyjen toteuttamisessa. Oppisopimuksen tekeminen Lainsäädännön edellyttämät tiedot: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että oppisopimuksesta käy ilmi sopimuksen voimassaoloaika, koeajan pituus ja tutkinto, joka oppisopimuskoulutuksena suoritetaan tai johon oppisopimus valmistaa, sekä palkkauksen perusteet. järjestämisen prosessikuvaus Opiskelijan oppaat Oppisopimus 27

29 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä Tutkinnon osat tai osaamistavoitteet: Oppisopimusorganisaatio, työnantaja ja opiskelija sopivat suoritettavan tutkinnon ja sen osat tutkinnon muodostumissääntöjen mukaisesti tai ei-tutkintotavoitteisessa oppisopimuskoulutuksessa muista osaamistavoitteista. Tutkinnon osat tai sovitut osaamistavoitteet kirjataan oppisopimuksen liitteeksi tulevaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan. Sopijaosapuolet: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että oppisopimukseen kirjataan työnantaja, opiskelija ja vastuulliseksi nimetty työpaikkakouluttaja. Oppisopimuksen voimassaoloaika: Oppisopimusorganisaatio sopii työnantajan ja opiskelijan kanssa oppisopimuksen kestosta ottaen huomioon tutkintotyypin (pt, at tai eat), tutkinnon, tutkinnon osat ja laaditun henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Koulutuskorvauksesta sopiminen: Oppisopimusorganisaatio ja työnantaja sopivat työnantajalle tai yrittäjän oppisopimuksessa mentorina toimivalle yritykselle maksettavan koulutuskorvauksen suuruudesta oppisopimusta hyväksyttäessä. Palkanmaksu tietopuolisten opintojen ajalta: Oppisopimusorganisaatio kirjaa oppisopimukseen työnantajan päätöksen, maksaako työnantaja palkkaa opiskelijalle oppisopimuskoulutukseen kuuluvien tietopuolisten opintojen ajalta. Opintososiaalisten etuuksien ehdoista tiedottaminen: Oppisopimusorganisaatio tiedottaa opiskelijalle oppisopimusta solmiessa, millä ehdoilla hänellä on tietopuolisten opintojen aikana oikeus saada päivärahaa, perheavustusta sekä korvausta matka- ja majoituskustannuksiin ja miten haku tapahtuu. Oppisopimusten hallintajärjestelmä Laskentapäivien tiedot 28

30 Arviointialue 3: suunnittelu ja oppisopimuksen tekeminen arviointikriteereistä Henkilökohtainen opiskeluohjelma: Oppisopimusorganisaatio liittää opiskelijan henkilökohtaisen opiskeluohjelman oppisopimukseen sopimusta allekirjoitettaessa. Oppisopimuksen hyväksyminen ja allekirjoitukset: Koulutuksen järjestäjän edustaja ja työnantaja sopivat oppi sopimuskoulutuksesta ja allekirjoittavat yhdessä opiskelijan kanssa oppisopimuksen, jonka liitteenä on henkilökohtainen opiskeluohjelma. Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että työnantajan edustajalla on asemansa ja valtuuksiensa puolesta oikeus allekirjoittaa oppisopimus. Oppisopimuksen rekisteröinti ja asiakirjojen arkistointi: Koulutuksen järjestäjällä on selkeä menettelytapa oppisopimusten rekisteröinnistä oppisopimusten hallintajärjestelmään sekä oppisopimusten että sen liitteiden arkistoinnista. 29

31 Arviointialue 4: toteuttaminen Työpaikalla tapahtuva koulutus ja oppimisen arviointi arviointikriteereistä Periaatteet ja toimintatapa: Oppisopimusorganisaatio määrittelee työpaikalla tapahtuvan koulutuksen keskeiset periaatteet ja toimintatavat ottaen huomioon tutkinnon perusteet. Opiskelijan keskeiset työtehtävät: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että työnantaja tarjoaa opiskelijalle henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa määriteltyjä ja tutkinnon perusteissa edellytettyjä työtehtäviä sekä seuraa, että työpaikalla tapahtuva opiskelu tapahtuu suunnitelman mukaisesti. Oppisopimusopiskelijan oikeudet ja vastuut: Oppisopimusorganisaatio varmistaa yhdessä oppisopimustyönantajan kanssa, että opiskelija tietää oikeutensa ja vastuunsa ammattitaitonsa kehittämisessä sekä edistymisessä tutkinnon suorittamiseksi tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakouluttajan ohjaus- ja arviointiosaaminen: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että työpaikkakouluttaja on perehtynyt tutkinnon perusteisiin ja työpaikalla tapahtuvan koulutuksen toteuttamiseen, keskeisiin työtehtäviin ja opiskelijan henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin. Oppisopimusorganisaatio on järjestänyt tarvittaessa työpaikkakouluttajalle valmennusta ohjausja arviointiosaamisen täydentämiseksi. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen arviointi: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että työnantaja ja työpaikkakouluttaja arvioivat yhdessä opiskelijan kanssa tämän ammatillista kehittymistä tutkinnon osittain. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen seuranta: Oppisopimusorganisaatio seuraa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen järjestelyjä ja laatua. Tämän perusteella päivitetään tarvittaessa työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnitelmaa. Arvioinnin läpinäkyvyys: Oppisopimusorganisaatio edistää sellaisen toimintamallin käyttöä, jossa opiskelijan oppimisen arviointia koskeva arviointitieto on eri osapuolten käytössä. Tutkinnon perusteet Opiskelijan oppaat Henkilökohtainen opiskeluohjelma Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen arvioinnin työvälineet ja lomakkeet Opppisopimusten hallintajärjestelmä Työpaikkakouluttajakoulutuksen sisältökuvaus Oppisopimuksen muutoslomake 30

32 Arviointialue 4: toteuttaminen arviointikriteereistä Palaute arvioinnista: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelija saa palautetta oppimisestaan suhteessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin ja asetettuihin henkilökohtaisiin osaamistavoitteisiin. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistymisen seuranta: Oppisopimusorganisaati olla on sovitut toimintatavat työ paikalla tapahtuvan oppimisen edistymisen seurantatietojen hankkimiseen työnantajilta ja/tai työpaikkakouluttajilta. Tietopuoliset opinnot ja arviointi Periaatteet ja toimintapa: Oppisopimusorganisaatio sopii tietopuolisten opintojen järjestämisen keskeisistä periaatteista ja toimintatavoista yhdessä tietopuolisten opintojen järjestäjän kanssa henkilökohtaisen opiskeluohjelman mukaisesti. Tietopuolisten opintojen yhdistäminen työpaikalla tapahtuvaan koulutukseen: Oppisopimusorganisaatio seuraa ja arvioi yhdessä tietopuolisten opintojen järjestäjän, työnantajan, työpaikkakouluttajan ja opiskelijan kanssa, miten tietopuoliset opinnot täydentävät työpaikalla tapahtuvaa koulutusta. Tarvittaessa sovitaan henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan tehtävistä muutoksista. Muutokset dokumentoidaan. Opintojen edistymisen seuranta: Oppisopimusorganisaatio sopii toimintatavat tietopuolisten opintojen järjestäjän kanssa opintojen edistymisen seurannasta. Tutkintotilaisuuksiin ohjaaminen: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelijan osallistuminen tutkintotilaisuuksiin mahdollistetaan, kun tutkinnon järjestäjä arvioi opiskelijan ammattitaidon olevan riittävää tutkintotilaisuuksiin osallistumiseen. Koulutuksen järjestäjän verkkoympäristö, esitteet, opiskelijan oppaat Henkilökohtainen opiskeluohjelma Tietopuolisen koulutuksen arvioinnin työvälineet Hankintasopimus 31

33 Arviointialue 4: toteuttaminen arviointikriteereistä Tutkinnon suorittaminen näyttötutkintona: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että näyttötutkinnon järjestäjällä on alan tutkintotoimikunnan hyväksymä näyttötutkinnon järjestämisen suunnitelma, jossa on sovittu tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistamisesta. Ammattiosaamisen näyttöihin ohjaaminen: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelijan osallistuminen ammattiosaamisen näyttöihin mahdollistetaan. Neuvonta, ohjaus ja tukitoimet Tarpeiden tunnistaminen ja tuen riittävyys: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että oppisopimuskoulutuksen aikana opiskelijan tarpeita tunnistetaan ja otetaan huomioon työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa, tietopuolisten opintojen järjestämisessä ja tutkinnon suorittamisessa. Toimintaperiaatteet ja vastuut opiskelijan tarvitseman tuen tarpeen tunnistamiseen ja ohjaamiseen on sovittu. Neuvonta ja ohjaus: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että työpaikkakouluttaja ja tietopuolisten opintojen järjestäjä antavat opiskelijalle tämän tarvitsemaa kannustavaa neuvontaa ja ohjausta oppisopimuskoulutuksen aikana sekä tukevat häntä ottaen huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Tukitoimien saatavuus: Oppisopimusorganisaatio varmistaa, että opiskelijalle on tarjolla tarvittavia tukitoimia ja -materiaaleja koko oppimissopimuskoulutuksen ajan. Ulkopuolinen asiantuntemus: Oppisopimus organisaatio tekee tarvittaessa yhteistyötä ohjaus- ja tukihenkilöstöön kuuluvien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Oppisopimuskoulutusta koskevat erimielisyydet: Oppisopimusorganisaatiolla on menettelytapa, miten toimitaan mm. työnantajan ja opiskelijan välisissä oppisopimuskoulutusta koskevissa erimielisyyksissä. HOJKS Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Ohjaus- ja tukihenkilöstön suunnitelmat ja toimintaohjeet Oppaat Oppisopimusopiskelijalle, opetus- ja ohjaushenkilöstölle tehdyt kyselyt ja haastattelut Työpaikkakouluttaja-koulutuksen esitteet Perehdytys ja ohjausmateriaali Opetushallituksen opas työpaikkaohjaajien koulutukseen 2012:41. 32