Mittarit ja menetelmät VamO:ssa

Transkriptio

1 Mittarit ja menetelmät VamO:ssa - tilanne Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

2 Sisältö 1. Mittaamisen prosessi 2. Mittaamisen maailmasta tiedoksi 3. Mittarikeräys + Apotti 4. VamOssa tehdyt haastattelut 5. Mittareista ja menetelmistä jotain 6. Jatkotyöskentely

3 1. MITTAAMISEN PROSESSI

4 (Toimintakyvyn) arvioinnin prosessi Valmistautuminen Toteutus Tulosten tulkinta Tulosten dokumentointi Tulosten hyödyntäminen Autti-Rämö ym. Kuntoutuminen 2016, 208

5 Viisauden alku: Miksi halutaan mitata? Mitä halutaan mitata?

6 Valmistautuminen mittaamiseen Määritellään mittaamisen tarve ja tarkoitus seurataan asiakkaiden liikkumiskyvyn muutosta, koska halutaan lisätä asiakkaiden omatoimisuutta Määritellään mittaamisen kohde tai kohteet (operationalisointi) istumasta seisomaannousu; kävely sisällä itsenäisesti apuvälineiden avulla tai avustettuna Määritellään mittaamisen toteuttajat (vaiko asiakas itse?) kaikki hoitajat omille asiakkailleen Määritellään käytettävät arviointimenetelmät istumasta seisomaannousutesti; 10 metrin kävely yleinen vs. spesifi

7 Mittaamisen toteutus ENNEN toteutusta sovittava seuraavat asiat Milloin tai missä vaiheessa mitataan? Valittujen arviointimenetelmien käytön koulutus ja harjoittelu Toteutus Tarkoituksenmukainen riittävän laaja-alainen (ICF) Systemaattinen ja järjestelmällinen Luotettavat ja pätevät arviointimenetelmät Asiakkaan huomioiminen käytetäänkö itsearviointeja? Moniammatillisuus työnjako Tietoa monilla menetelmillä (laadullinen, määrällinen)

8 Luotettavat ja pätevät arviointimenetelmät Psykometriset ominaisuudet tarkoittavat mittarin kykyä mitata sitä, mitä sen on tarkoitus mitata validiteetti (pätevyys) tuottaa tuloksia toistettavasti reliabiliteetti (toistettavuus, luotettavuus) havaita muutos muutosherkkyys Lisäksi on arvioitava mittarin käyttökelpoisuutta soveltuvuus haluttuun käyttötarkoitukseen mm. saatavuus, hinta, käytön helppous, turvallisuus jne. Uuden mittarin kehittäminen on haastava ja asiantuntemusta vaativa prosessi. Älä kehitä uusia mittareita!

9 Tulosten tulkinta Tehdään yhteenveto kaikista saatavilla olevista tuloksista Mikä on tämän hetken tilanne? Mihin tähdätään? Mitkä ovat toimenpiteet / interventiot? Asiakkaan huomioiminen Kokonaistilanteen huomioiminen Ammattilaisen asiantuntemus

10 Tulosten dokumentointi Tavoitteena on vertailukelpoinen tieto Kirjaaminen yhtenäistä Huolellista ja täsmällistä Rakenteinen kirjaaminen tietojärjestelmiin Eri ammattilaisten kirjaamat tiedot kaikkien saatavilla

11 Mittaamisen hyödyt ovat seurausta hyvästä kokonaisprosessista!

12 2. MITTAAMISEN MAAILMASTA TIEDOKSI

13 Mittari indikaattori työkalu MITTARI: Kehitetty ja suunniteltu mittaamaan (määrällisesti) asiaa X Mitattava ominaisuus huolellisesti määritelty ja käsitteellistetty (esim. mitä asioita kysytään, mitä tehtäviä käytetään jne.) Vastausvaihtoehdot, tulosasteikko ym. mietitty ja testattu Psykometriset ominaisuudet (validiteetti, reliabiliteetti ym.) testattu INDIKAATTORI: Osoitin tai ilmaisin Tilastollinen luku, jonka avulla tietoa voidaan tiivistää helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon Jokin tunnusluku, joka kuvaa asioiden tilaa ja kehitystä Taustalla voi olla mittarilla mitattu tieto, mutta siitä käytetään vain lopputulosta/indeksiä Ei reliabiliteettia tai validiteettia (ellei ole mittarista saatu lukema) TYÖKALU: Työkalu, työväline, menetelmä Jokin konkreettinen väline, joka auttaa työssä Monenlaisia ja moneen kohtaan suunniteltuja Periaatteessa mittari voidaan sijoittaa tämän alle Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

14 Mittaamisen lopputuloksena saadaan. laadukasta ja vertailukelpoista tietoa, kun seuraavat ehdot täyttyvät: 1. Tiedetään miksi mitataan Mittauksen tarkoitus 2. Tiedetään mitä mitataan Mitattava ominaisuus/asia 3. Tiedetään ketä mitataan Mittauksen kohderyhmä 4. Tiedetään miten ja millä mitataan Käytettävä(t) mittari(t) ja kun kaikki mittaavat samoilla kohderyhmillä sovittujen ohjeiden mukaisesti systemaattisesti ja kirjaavat saadut tulokset täsmällisesti! Kaiken edellä mainitun jälkeen pitää vielä: a) tulkita tulokset; b) asettaa tavoitteet; c) valita sopivat toimenpiteet; ja d) seurata toimenpiteiden vaikutuksia Vrt. Kartoitus! Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

15 Mittaritkin kehittyvät Kaikki vanhat mittarit on kehitetty klassiseen testiteoriaan pohjautuen Kaikki vastaavat samoihin kysymyksiin Monia vanhoja mittareita ei ole lainkaan testattu eikä niiden validiteetista ja reliabiliteetista ole tietoa Uudet mittarit on kehitetty item response teoriaan pohjaten Seuraava kysymys riippuu edellisen vastauksesta Esim. PROMIS-mittarit Näitä mittareita ei päästetä käytäntöön ennen kuin niiden ominaisuuksista on tarpeeksi tietoa

16 Asiakkaan itsearviointi keskeinen asia Mittarit voidaan jakaa Ammattilaisten käyttämiin spesifeihin mittareihin (Objektiivinen arvio) Asiakkaan itse täyttämiin itsearviointeihin (geneerinen/spesifi) (Subjektiivinen arvio) Erilaisia itsearviointivälineitä koko ajan lisää Vrt. liikunta-aktiivisuusmittarit, sykemittarit sekä monet appsit kännyköissä Asiakkaan itse raportoiman ja keräämän tiedon hyötykäyttö tulevaisuudessa (Big Datan louhinta?) THL:n, JAMK:n ja Invalidiliiton kehittämä micf-appsi Asiakas voi itse kertoa omasta toimintakyvystään ja siinä olevista ongelmakohdista Ei ole mittari! (joissain kohdissa on PROMIS-kysymyksiä)

17 3. MITTARIKERÄYS JA APOTTI

18 Mittareita, mittareita mutta mistä ja millaisia? Vaikutusten (ja vaikuttavuuden) todentaminen Paine saada mittareita käyttöön, mutta samalla epätietoisuus mitä mittareita pitäisi käyttää ja miten Kehitteillä useita mittareita, koska tarve mittareille suuri Tarve ja toive mittareille ja mittaamiselle Miten todennan oman työn vaikutuksia? Samalla (suuri?) pelko mittareiden ja mittaamisen voimalle Ottaako mittari ja mittaaminen liian suuren roolin asiakas- / potilas- / yksilötapaamisessa? Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

19 Mittarikeräyksen idea ja toteutus Paljon puhetta mitä mittareita sosiaalialalla käytetään vai käytetäänkö mitään Käärittiin hihat mittarikeräys Teimme TOIMIA:n toimituksessa Webropol-kyselyn, jossa oli kolme osaa : Kehitteillä olevat mittarit Kehitteillä, mutta samalla jo käytössä olevat mittarit Valmiit käytössä olevat mittarit Kysely lähetettiin täysin sattumanvaraisesti omien verkostojen välityksellä; ts. ei tietoa millaisen määrän kysely lopulta tavoitti vastaajia - pilottikeräys Kysely auki 11/2016 1/2017 Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

20 Tulokset (1) Yhteensä 66 ilmoitusta, joista 11 tuplaa 55 eri mittaria / menetelmää Kehitteillä olevia = 4 3 menetelmiä / 1 (ehkä) mittari Kehitteillä, mutta käytössä = 10 3 menetelmiä / 7 (ehkä) mittareita Valmiit käytössä = 41 8 menetelmiä / 33 (ehkä) mittareita TOIMIA-tietokannassa 9 mittaria arvioituna 1 arviointiprosessissa Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

21 Mittarikeräyksen mittarit/menetelmät FIM toimintakyvyn ja avuntarpeen arv. (työn alla) TOIMI arviointiasteikko (perustiedot kerätty) ASTA - asumisen toimintojen arviointi (perustiedot kerätty) GAS - Goal Attainment Scaling TUVA RAVA Melba / Imba PARADISE24fin Vahu-mittari (vahvuudet ja huolenaiheet) Achenbach Lapsen ja nuoren omaishoidontuen arviointi European Adolescent Assesment Dialoque Audit SADD Näin minä pärjään (perustiedot kerätty) Support Intensity Scale on (tietohaku tehty) Achenbach BMI Alkoholinkäytön riskit Beckin masennus-seula Mini mental state Myöhäisiän depressioseula WHOn elämänlaatumittari Hyvän elämän palapeli MNA Vahvuudet ja vaikeudet-kysely Bo Ege Sproklig test 1 EVA (puheen kehityksen testi 2-2,5 -v.) Reynell RDLS III Bostonin diagnostinen afasiatutkimus Lausetesti Fonologiatesti ITPA psykolingvististen kykyjen testi Haaste-prosessi MCDI Varhaisen kommunikaation ja kielen keh. Varhainen leikki ja sen arviointi Minun suunnitelmani Com-For 2 Umbrella-työkirja menetelmä MAPS-materiaali asumisen suunnitteluun Arjen toimintakyvyn kuvaamisen väline Kartta -työväline 3X10D Kysely Aikuissosiaalityön mittari AVAIN Kykyviisari Missä mennään RAI Muistisairaan ihmisen koetun elämänlaadun.. Lastensuojelunuorten vertaisryhmätyön Tuen ja avun määrän arviointityökalu SosiaaliporrasRAI Muutoksen Ruori - Sininen väri = menetelmä - Punainen väri = mittari (?)

22 Tulokset (2): Erillinen listaus mittareista Mittarikeräyksen yhteydessä saimme myös erillisen listauksen sosiaalialalla käytettäviä mittareita Noin 145 mittaria/menetelmää (osa samoja kuin meidän keräyksessä) Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

23 Tulokset (3) Mittareita lapsille nuorille aikuisille ikääntyville jne. Hyvin monen erilaisen asian mittaamiseen Tiedonkeruutavat pääasiassa Haastattelu Havainnointi Itsearviointi (Vain joitakin objektiivisia testejä) ICF:ää on hyödynnetty kehittämisessä tai mittari on linkitetty ICF-käsitteisiin alle puolet ilmoitetuista Pätevyys-, toistettavuus- tai muutosherkkyystietoja ilmoitettiin vain muutamasta mittarista Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

24 Ajatuksia tuloksista Mittareita /menetelmiä käytetään sosiaalialalla yllättävän paljon, vaikka käsitys saattaa olla toisenlainen Mittarivapaa alue ei pidä paikkaansa Kuka mittareita käyttää ja miten vaatii tarkempaa selvitystä Mittareiden ominaisuuksista (validiteetti, reliabiliteetti, jne.) ilmoitettiin vain vähän tietoa Käyttäjät eivät tiedä käyttämänsä mittarin ominaisuuksista ja niiden yhteydestä käyttötarkoitukseen Käytetäänkö oikeaa ja pätevää mittaria oikeassa tilanteessa? (Lähes) kaikkien mittareiden taustasta pitäisi tietää enemmän ennen kuin niitä voisi suositella Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

25 4. VAMOSSA TEHDYT HAASTATTELUT

26 VamOssa esiintyneet mittarit/menetelmät Mittarit RAI (ei vielä työlistalla) SIS (tietohaku tehty) FIM (TOIMIA-arviointi käynnissä) AVAIN (ei työlistalla) Menetelmät BBIC (ei vielä työlistalla) ASTA (perustiedot kerätty) Kykyri (perustiedot kerätty) Näin minä pärjään (perustiedot kerätty) MAP minun asumiseni polku TOIMI (perustiedot kerätty) PSYTO (vanha) KETO (vanha) VAT - valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä Health Equalities Framework

27 VamO-haastattelujen koostetta Erilaiset tahot selkeät yhtäläisyydet vähissä Keskeiset nostot: Kaikilla käytössä jonkinlainen alkukartoituslomake Kaikki mainitsi jonkin nimetyn kartoitusmenetelmän, esim. Kykyri tmv. Tietotarpeita on, mutta jäsentymättömiä ja laajoja Miten asiakas pärjää arjessa ; henkilökohtaisen avun tarpeen määrä Toimintakyky korostuu; fyysinen puoli koetaan helpommaksi kuin psyykkinen ja sosiaalinen puoli

28 Pohdittavia asioita Mitataanko vai kartoitetaanko? Mittaamisen ongelma: ei osata määritellä tiedon tarpeita riittävän tarkasti mittaamisen mahdollistamiseksi (onko pakko mitata?) Tarve strukturoiduille (?) ohjeistuksille tai erilaisille ohjaaville tiedon keruu-/kartoitustavoille tai menetelmille Kirjaamisen käytännöt: pääasiassa narratiivia ja kovin vaihtelevat Miten löytyy oleellisin tieto asiakkaasta? Päätösten seurantaa ei tehdä lainkaan (eikä varsinkaan systemaattisesti) Vaikutuksista saati vaikuttavuudesta ei voi sanoa mitään Omien mittareiden kehittäminen tai käytettävien mittareiden valinta muista tahoista riippumatta ei ole erityisen innovatiivista toimintaa, jos tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa yhdessä käytäntöjä Muiden ammattilaisten tekemien mittausten hyödyntäminen hajanaista Heli Valkeinen - Sosiaaliohjaajien neuvottelupäivät

29 5. MITTAREISTA JA MENETELMISTÄ JOTAIN

30 Mittareita FIM Functional Independence Measure Toimintakyvyn ja avuntarpeen mittari, jolla arvioidaan aikuisten toimintakyvyn tasoa, avuntarvetta ja niissä tapahtuvia muutoksia. Tietohaku: 1014 viitettä Artikkelitarkastelu 288 viitettä Psykometriikkatietoja poimitaan noin 170 artikkelista SIS Supports Intensity Scale Mittari, joka mittaa aikuisen tuen tarpeen määrää (intensity) Tietohaku: 62 viitettä Artikkelitarkastelu X viitettä Psykometriikkatietoja poimitaan noin X artikkelista Löytyy tutkimustietoa Löytyy RUNSAASTI tutkimustietoa

31 Laajoja avuntarpeen kartoitusmenetelmiä Kykyri Lievästi vammaiset henkilöt voivat perustella avuntarpeitaan hakiessaan palveluita tai tukea Kehitetty kartoittamaan lievästi cp-, mmc- ja hydrokefaliavammaisten henkilöiden toimintarajoitteita, jotka vaikeuttavat itsenäistä asumista ja muitakin elämän osa-alueita ja aiheuttavat erilaisten palvelujen ja tuen tarvetta. Vaikuttaa kattavalta; työntekijän ja asiakkaan versiot; keskeisiä ADL-toimintoja; kehitetty tietyille ryhmille miten sopii muille? Näin minä pärjään Selkokielinen julkaisu avun ja tuen itsearviointiin. Opas sanoittaa ihmisille tärkeitä asioita, vahvuuksia, tarpeita, toiveita ja omaa käsitystä hyvästä elämästä. Menetelmän kehittämisessä on hyödynnetty monia muita avun ja tuen tarpeen kartoituksen työvälineitä, mm. Minun suunnitelmani kansio (Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja Kehitysvammaliitto), SIS tuen tarpeiden kartoitusväline (American Association on Intellectual and Developmental Disabilities, Yhdysvallat), Toimi toimintakyvyn arviointiväline (Kehitysvammaliitto) sekä RAS voimavarojen arviointiväline (In Control, Iso-Britannia) Vaikuttaa kattavalta; asiakkaan itsearvio (yhdessä työntekijän kanssa); tarkentaa kuinka usein avun ja tuen muoto aika/viikko, keskeisiä ADL-toimintoja; kehitetty pääasiassa kehitysvammaisille, mutta sopinee muillekin?; tehty niin kuin ei pitäisi tehdä! BBIC (lapset, perheet, ympäristö) - en ole käynyt tätä läpi

32 Asumiseen kohdistuvia menetelmiä ASTA asumisen toimintojen arviointi (+ Mini-ASTA) ASTA soveltuu asumisen toimintojen arviointiin asiakkailla, joilla on joko kognitiivisista, psyykkisistä tai fyysisistä syistä johtuvia avuntarpeita. Kehitetty vaikeita tai harvinaisia epilepsioita sairastavilla henkilöillä. ASTA arvioi pääasiassa kodin sisällä tapahtuvia asumisen toimintoja ja kodin ulkopuolella tapahtuvia toimintoja käsitelläänkin vain suppeasti. Jotta avuntarvetta arvioidaan kattavasti, on ASTA:n lisäksi arvioitava kodin ulkopuolella tapahtuvaa selviytymistä ja toimintakykyä laajemmin jollakin toisella arviointivälineellä. Arviointia voidaan tarvittaessa täydentää myös esim. psyykkisen voinnin osalta käyttämällä erityisesti siihen tarkoitukseen soveltuvia arviointivälineitä. Vaikuttaa kattavalta sisällä tapahtuvat asumisen toimet; laaja skaala (7 + x); koostetaan profiili; soveltuvatko kysymykset miten laajasti? MAP Minun asumiseni polku Selkokielinen opas asiakkaan avuksi; voi kertoa hänelle tärkeistä asumiseen liittyvistä asioista

33 PSYTO ja KETO PSYTO - kehitysvammaisten psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiasteikko Tarkoitettu kehitysvammaisilla ilmenevien psykososiaalisten ongelmien ja psyykkisten voimavarojen arviointiin. KETO - kehitysvammaisen toimintakyvyn arviointiasteikko Arvioi 13 toimintakyvyn osa-aluetta, soveltuu kehitysvammaisen henkilön kuntoutuksen suunnitteluun, kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin ja palvelujen kehittämisen apuvälineeksi. Nämä kaipasivat uudistamista, koska pohjautuvat vanhaan kehitysvammaisuuden määritelmään Kehitystyön lopputuloksena kehitettiin TOIMI Rahunen M. Paljon apua tarvitsevan kehitysvammaisen henkilön toimintakykyä tukemassa Toimi-menetelmän ja yksilökeskeisen suunnitelmatyön yhdistäminen Ahtialan toimintakeskuksessa. AMK-opinnäytetyö, 2012.

34 TOIMI psykososiaalisen tokyn arviointi (?) TOIMI Kehitetty KETO- ja PSYTO-lomakkeiden pohjalta tuki- ja palvelusuunnittelun työkalu; laaditaan laaja-alainen kuvaus vammaispalveluiden käyttäjän psykososiaalisen toimintakyvyn eri ulottuvuuksista ja voidaan tunnistaa toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitukset TOIMI-kuvausprosessissa luodaan yleiskuva henkilön selviytymisestä hänen nykyisissä asuin- tai toimintaympäristöissään ja elämäntilanteessaan. Tarkastelun kohteina ovat hänen taitonsa ja voimavaransa sekä niiden käyttöä estävät tai haittaavat asiat. Opaskirjasessa kerrotaan, että TOIMI-menetelmän teoreettinen lähtökohta on American Association on Intellectual and Developmental Disabilities:n vuonna 2009 julkaisema kehitysvammaisuuden määritelmä. Määritelmän mukaan yksilöllisen toimintakyvyn osatekijät ovat älylliset kyvyt, elämänhallintataidot, terveys, osallisuus vuorovaikutus sosiaaliset roolit ja toimintaympäristö. Nämä kaikki yhdessä tuottavat toimintakyvyn. Osatekijöiden ja muodostuvan toimintakyvyn välissä on apu ja tuki. TOIMIn ensisijainen kohderyhmä ovat vammaispalveluiden asiakkaat, joilla on kehitysvamma. Sen käyttöalue on kuitenkin tätä laajempi. Muodostuu kolmesta osasta: Henkilön elämäntilanne ja elinolosuhteet Psykososiaalinen selviytyminen asuin- ja toimintaympäristössä Perustiedot henkilön psyykkisestä ja fyysisestä terveydentilasta sekä henkilön oma arvio hyvinvoinnistaan

35 6. JATKOTYÖSKENTELY