TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS 2016 Keski-Suomen seututerveyskeskus Joutsa, Keuruu, Konnevesi, Laukaa, Luhanka, Multia, Petäjävesi ja Toivakka Johtokunta Järjestämistoimikunta

2 1 Sisällys 1. Toimitusjohtajan katsaus Avoterveydenhuollon vastuualue Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Terveysneuvontatoiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta Kuntoutustoiminta Erityispalveluyksikön toiminta Keuruulla Seututerveyskeskuksen erityistyöntekijöiden toiminta Henkilöstönäkökulma Prosessien kehittämisnäkökulma Avoterveydenhuollon vastuualueen talous vuonna Laitoshoidon vastuualue Asiakasnäkökulma ja toiminnot Laukaan sairaala Konneveden sairaala Joutsan sairaala Keuruun sairaala Henkilöstönäkökulma Prosessien kehittämisnäkökulma Laitoshoidon vastuualueen talous Suun terveydenhuollon vastuualue Asiakasnäkökulma ja toiminnot Yksilön ja väestön suun terveydenhuollon edistäminen Suun terveydenhuollon perushoito Suun terveydenhuollon erikoishoito Henkilöstö Prosessien kehittäminen Suun terveydenhuollon vastuualueen talous Hallinnon toiminta Yleistä johtamisesta ja hallinnosta... 18

3 2 5.2 Hallinnon vastuualueen talous Potilasturvallisuus ja riskienhallinta Sisäinen valvonta Kuntatiedot Keuruu Petäjävesi Multia Laukaa Konnevesi Joutsa Toivakka Luhanka Tilinpäätös Tilinpäätöksen avainluvut Ostot sairaanhoitopiiriltä ja osakkuusyhtiöiltä LIITE 1a: Tuloslaskelma LIITE 1b: Tase LIITE 2a: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille, oma toiminta +ostopalvelut (EUR) LIITE 2b: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille oma toiminta (EUR) LIITE 2c: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille, ostopalvelut (EUR) LIITE 2d: Perusterveydenhuollon hoitopalvelut jäsenkunnille oma toiminta (KPL) LIITE 3: Jäsenkuntien vuosien yli-/alijäämä (EUR)... 39

4 3 1. Toimitusjohtajan katsaus Seututerveyskeskuksen alueen 8 kunnan perusterveydenhuollon avo- ja laitoshoidon palvelut sekä suun terveydenhuollon palveluita kehitettiin järjestelmällisesti vuonna Vuoden aikana saimme valmisteltua uudet strategiset tavoitteet toiminnallemme seuraaviksi vuosiksi. Vuoden 2016 aikana kiteytimme perustehtäväksemme turvallisen, luotettavan ja osaavan lähipalvelun tuottamisen asiakkaan parhaaksi. Tavoitteeseen päästäksemme kehitimme jo vuoden 2016 aikana monipuolisia lähipalveluita, sähköistä asiointia, yhteistyötä yli organisaatiorajojen, ajantasaista viestintää sekä kustannustehokkuutta. Seututerveyskeskuksen hallinnon organisaatiota kehitettiin vastaamaan paremmin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanoa vahvistamalla terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, hoidon tarpeen arviointia, monialaista vastaanottotoimintaa, suun terveydenhuollon osallisuutta potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa ja terveyskeskussairaalatoimintaa. Tehtävänkuvat tarkistettiin esimiestyön osalta ja operatiivisessa johtamisessa pyritään entistä paremmin yhtenäistämään toimintakulttuureita potilaan saaman hoidon laadun parantamiseksi. Henkilöstömitoitukset on tarkistettu vastaamaan todellisia tarpeita. Yhteistyötä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa on syvennetty ja erilaisia palvelurakenneuudistuksia on eri kunnissa tehty hyvässä yhteisymmärryksessä. Työ jatkuu edelleen. Seututerveyskeskuksen taloudelliseen toimintaan olemme tyytyväisiä. Terveyspalvelut kahdeksalle kunnalle järjestettiin kokonaisuudessaan 36,6 milj. liikevaihdolla (+1,2 % TA16 ja -5,45 % EDV). Erilaisia suoritteita jäsenkuntien asukkaille oli yhteensä n (+1,6 % EDV) eli keskiarvollisesti n. 5,6 suoritetta/asukas. Tulos oli 45 t ylijäämäinen talousarvioon verrattuna (EDV ylijäämä 306 t ). Henkilöstökulut olivat yhteensä 21,85 milj. (-3,2 % TA16 ja -7,9 % EDV). Tarvikkeisiin käytettiin yhteensä 2,36 milj. (+3.5 % TA16 ja +3.8 % EDV). Asiakas- ja muiden palveluiden ostoihin käytettiin yhteensä 9,38 milj. (+11,3 % TA16, mutta 1.8 % EDV). Palveluiden ostojen osalta kuluja lisäsi erityisesti se, että jouduimme hankkimaan ostopalveluna erilaisia terapiapalveluita (erityisesti puhe- ja toimintaterapiaa) omien resurssiemme ollessa riittämättömät. Olemme siis säästäneet suorissa palkkakuluissa vuonna 2016 yhteensä 730 t talousarvioomme 2016 verrattuna ja 9,3 % vuoden 2015 toteumaan verrattuna, ottaen kuitenkin huomioon, että TA 2016 luvussa on mukana Konneveden toiminnan merkittävä muutos, mutta vuoden 2015 toteumassa ei. Huolimatta siitä, että palveluiden ostoissa ylitimme vuoden 2016 talousarvion, säästimme kuitenkin 176 t verrattuna vuoden 2016 toteumaan. Liikelaitoksen kuudes toimintavuosi sujui siis vuoden 2015 tapaan sekä perustehtävämme että uudistusten keskellä. Henkilökunta on pystynyt muutosten keskellä tuottamaan laadukkaita ja potilaslähtöisiä palveluita ja vieläpä varsin kustannustehokkaasti. Siitä kiitos koko väellemme! 2. Avoterveydenhuollon vastuualue 2.1 Asiakasnäkökulma ja eri toiminnot Avoterveydenhuollon vastaanottotoiminta järjestettiin suunnitelman mukaisesti jokaisessa kunnassa. Myös turvapaikanhakijoiden palveluntarpeeseen pystyttiin varsin hyvin vastaamaan. Seututerveyskeskuksen supistetun toiminnan jaksot ajoitettiin edellisten vuosien tapaan loma-aikoihin siten, että välttämättömät palvelut tarjottiin, mutta henkilökunta saattoi pitää lakisääteiset lomansa mahdollisimman pienillä sijaisjärjestelyillä. Asiakaspalautteen keräämiseksi hankittiin Happy or Not laitteisto, jonka kierrätys eri toimipisteissä alkoi loppuvuodesta.

5 4 Maahanmuuttoasioissa oli vilkas vuosi. Joutsan vastaanottokeskuksen toiminta päättyi kesäkuussa 2016 ja Petäjäveden syyskuussa Eniten seututerveyskeskusta työllistänyt Isohiekan vastaanottokeskus Keuruulla lopetti toimintansa huhtikuussa Lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotoiminta Lääkärit toimivat pääsääntöisesti väestövastuuperiaatteella omalääkärijärjestelmällä. Ennaltaehkäisevän neuvolatyön lisäksi terveysasemille on järjestetty virka-aikainen kiireellistä hoitoa vaativien potilaiden vastaanotto ajanvarausvastaanottojen lisäksi. Hoidon tarpeen arvioinnin mukaan potilas tarvittaessa ohjataan lääkärin, hoitajan tai tarvittaessa myös fysioterapeutin (kuntoutustyön) vastaanotolle. Lääkäreiden ja hoitajien välistä työnjakoa on ohjattu edellisvuosien tapaan tarkoituksenmukaisempaan suuntaan. Rajoitetun lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden omaavien hoitajien vastaanottoa lisättiin ja tähän lisäkoulutukseen kannustettiin lisää hoitajia. Lähipäivystys (arki-iltojen ja viikonloppujen osalta) on keskitetty Keuruulle ja Laukaaseen. Kiireellinen ensiapu pystyttiin toteuttamaan päivystysaikojen sekä päiväaikaisen kiireellisen vastaanottotoiminnan puitteissa hyvin. Kiireellisiä lääkärin vastaanottokäyntejä on tarpeen mukaisesti lisätty päiväsaikaan. Hoidon tarpeen arviointiin ja yhtenäisen triageohjeistuksen tekemiseen panostettiin erityisesti Laukaassa omana projektina, jonka tulokset on tarkoitus hyödyntää koko seututerveyskeskuksessa. Kokonaisuudessa avohoitokäyntien määrässä ei isoja muutoksia edelliseen vuoteen tullut. Lääkärirekrytoinnissa oli vuoden jälkimmäiselle puolelle painottuvia haasteita erityisesti Petäjävedellä, jonne ostopalvelulla saatiin lääkäripalvelu turvattua. Myös Konnevedellä, Joutsassa ja Keuruun päivystyksessä ostopalvelua käytettiin jonkin verran. Suoriin työsuhteisiin sijaistilanne parani vuoden loppua kohti. Paljon palveluita käyttävien asiakkaiden systemaattisten hoito- ja kuntoutussuunnitelmien laadinnan tarve tiedostettiin. Petäjävedellä päätettiin valmistella uusi potilassegmentaatioon perustuva vastaanottomalli, jossa paljon palveluja käyttävien terveystarkastukset ovat osa projektia. Siinä tietopohjana käytetään TERE (terveydenhuollon resurssit) -järjestelmästä saatavia käyntilukuja. Tällä ja muulla palveluohjauksen tehostamisella pyritään saamaan palveluiden suurkuluttajien asiointi ja arjenhallinta haltuun ja näin ollen vähentämään resurssien päällekkäistä käyttöä ja kustannuksia. Nämä mallit ovat linjassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa ja niiden eteenpäin vieminen yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen eri palveluiden kanssa korostuu entisestään. Verenohennuslääkitystä saavien potilaiden INR-poliklinikkatoiminta aloitti uutena Toivakassa. Ennestään toimintaa on Joutsassa ja Lievestuoreella. Kokemusasiantuntijuutta on käytetty palvelujärjestelmän toimivuuden ja asiakaslähtöisen toiminnan vahvistamiseksi ja parantamiseksi. He tukevat myös palveluohjaustoiminnan jalkauttamista. Asiantuntijat toimivat vertaisryhmän tukena ja osittain myös vetäjinä. Kokemusasiantuntijoiden käyttö tullee olemaan yksi painopisteistä tulevaisuudessa, kun julkisen sektorin resurssien riittävyyttä arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tuotettaessa Terveysneuvontatoiminta Asetusten mukaiset perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvolan runko-ohjelman mukaiset tarkastukset on toteutettu perheiden tarpeiden mukaisesti kaikkialla. Lisäksi on suoritettu terveydenhuoltolain mukaisia laajoja ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia erityisesti pitkäaikaistyöttömille, ikäihmisille ja omaishoitajille kaikissa Seututerveyskeskuksen kunnissa. Syntyvyys laski Keuruuta lukuun ottamatta kaikissa muissa Seututerveyskeskuksen kunnissa valtakunnallisen suuntauksen mukaan. Vuonna 2015 aloitettu äitiys- ja lastenneuvolan resurssien oikea kohdentaminen jatkui vuonna 2016.

6 5 Turvapaikanhakijoille tarjottiin neuvolapalvelut kuten muillekin kuntalaisille. SPR:n vastaanottokeskus on tällä hetkellä vielä Keuruulla ja se näkyy Keuruun neuvolapalveluiden käytössä. Seututerveyskeskus on ollut aktiivisesti mukana kaikissa LAPE-työryhmissä (Lasten ja perheiden palveluiden kehittämistyöryhmä). Pisimmällä ollaan tällä hetkellä Laukaassa, jossa valmisteltiin uuden perhekeskuksen aloittamista heti alkuvuonna Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on asetuksen mukaiset tarkastukset pystytty suorittaman kaikilla koulutustasoilla. Vuoden aikana on juurrutettu elokuun 2014 alussa voimaan astuneen oppilasja opiskelijahuoltolain mukainen toimintamalli eri kunnissa. Turvapaikkaa hakevien terveystarkastukset ja rokotussuunnitelmien laatiminen lisäsivät sekä lääkärin että kouluterveydenhoitajan työtä Kuntoutustoiminta Tavoitteena oli fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminnan laajentaminen vuoden 2016 aikana. Erilaiset virkavapaat hidastivat toimintaa alkuvuodesta. Loppuvuoden aikana resurssi parani ja aikoja saatiin lisättyä. Lisäksi suoravastaanottotoiminnan lisäkoulutuksessa oli 2 Seututerveyskeskuksen fysioterapeuttia, jotka aloittavat uudenmallisen vastaanottotyönsä v alussa. Seututerveyskeskuksessa työskentelee kaksi toimintaterapeuttia. Heidän työpanoksensa on kohdistunut lasten ja nuorten toimintakyvyn ja tarvittavan terapian arviointiin. Toiminta on ollut sekä yksilö- että ryhmätoimintaa. Työpanos ei kuitenkaan riitä varsinaiseen terapiatyöhön. Jonot vastaanotolle olivat pitkiä ja kallista ostoterapiapalvelua jouduttiin vuoden 2016 aikana käyttämään paljon. Arviointia on tehty toimintaterapian työpanoksen voimavarojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Omien resurssien lisääminen ostopalveluiden vähentämiseksi otettiin tavoitteeksi kustannusten hillitsemiseksi Erityispalveluyksikön toiminta Keuruulla Keuruulla toimivan päihde- ja mielenterveyspotilaiden erityispalveluyksikön tärkeimpänä toimintaa tehostavana suunnitelmana vuonna 2016 oli tuetun palveluasumisyksikön toiminnan aktivoiminen. Toiminnassa on siirrytty arkipäivän kokonaisvaltaiseen toiminnoista selviämisen tukemiseen. Tavoitteena on voimaannuttaa kuntoutujat itsenäiseen asumiseen ja itsestä huolehtimiseen ja näin ollen keventää palvelujen tarvetta jatkossa. Asukkaista osa on osallistunut elämäntaparyhmiin, jolloin heidät on saatu osallistumaan asuntonsa ulkopuolella olevaan toimintaan. Asumispalveluyksikön asiakkaista osa on saatu sijoitettua tarkoituksenmukaiseen avohoitopaikkaan ja näin luotua toimintamalli, joka tukee palautumista omaan asumiseen. Vuoden aikana on toteutettu elämäntaparyhmiä mielenterveyspotilaiden ja päihderiippuvaisten ryhmille. Niiden vetämiseen ovat ammattilaisten ohjaajien ohella osallistuneet myös muut toimijat ja järjestöt. Elämäntaparyhmä on järjestetty myös kotona asuville kuntoutujille. Suunnittelu psykiatristen ja päihdepalvelujen perustason palveluiden integroimiseksi muiden terveyskeskuksen vastaanoton ja tulevan perhekeskuksen palveluiden yhteyteen aloitettiin kevään 2016 aikana ja tavoitteeksi asetettiin integrointi vuoden 2017 aikana Seututerveyskeskuksen erityistyöntekijöiden toiminta Seututerveyskeskuksessa toimii puheterapeutteja, psykologeja ja sosiaalihoitajia. Puheterapeuttien neljästä vakanssista oli täytettynä vain yksi ja tämä aiheutti puutteita palveluissa. Rekrytointiponnisteluista huolimatta sijaisuuksiin tai avoimiin vakansseihin ei saatu hakijoita. Puheterapia ja sen arviot jouduttiin hankkimaan suurelta osin ostopalveluna yksityisiltä toimijoilta, mikä lisäsi merkittävästi

7 6 tämän palvelun tuottamisen kustannuksia. Puheterapian palvelutuottajilta ostettiin myös asiantuntijapalvelupäiviä moniammatillisen tuen takaamiseksi kentällä. Psykologien ja sosiaalihoitajan palveluissa ei tapahtunut muutoksia ja resurssit olivat toimintaa vastaavat. Vuonna 2017 jatketaan eri ratkaisujen hakemista rekrytointiongelmiin ja kalliin ostopalvelun vähentämiseen. 2.2 Henkilöstönäkökulma Toimintoja ja resursseja arvioitiin kokonaisuutena tavoitteena asiakkaan terveyshyödyn parantaminen ja resurssien tarkoituksen mukainen käyttö. Todettiin, että nykyinen suoritteiden tilastointi ei tuo toiminnan laadun tai ainakaan vaikuttavuuden arviota ja tilastointituotteiden uudistus valmisteltiin vuodelle 2017 tavoitteena parempi raportointi pohjana vastaanottotyön kehittämiselle. Hoitohenkilöstön ja muun henkilöstön osalta avointen vakanssien käyttöä arvioitiin kriittisesti yhtenä kokonaisuutena laitoshoidon kanssa toiminnan muutosten ja tarpeiden mukaisesti. Äitiys- ja lastenneuvolan resurssien oikea kohdentaminen aloitettiin vuonna 2015 ja se jatkui vuonna Resurssien käyttöä yli yksikkö- ja vastuualueiden välillä tehostettiin myös. Omilla rekrytointitoimilla ja rekrytointipalvelun avulla ostolääkäritoimintaa on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisenä. Sitä kuitenkin jouduttiin käyttämään erityisesti Petäjäveden äkillisen lääkärivajeen korjaamiseen syksyllä Puheterapiapalveluiden turvaaminen ostopalveluilla on ollut puheterapeuttipulan takia välttämätön ratkaisu. Vuoden 2017 osalta on näköpiirissä puheterapeuttivajausta koko vuodelle. Tähän joudutaan jatkamaan eri ratkaisuvaihtoehtojen selvitystä (palveluseteli, muut ratkaisut). Henkilöstön työnohjauksen tarve näyttäytyi tarpeellisena avohuollon eri toimialoilla vuoden aikana. Tarpeeseen vastattiin mahdollisuuksien rajoissa käyttäen erilaisia keinoja. 2.3 Prosessien kehittämisnäkökulma Avoterveydenhuollon vastuualueen sisällä sekä yhdessä laitos- ja suun terveydenhuollon vastuualueiden kanssa tehtiin erilaisia kehittämistoimenpiteitä sekä pilotteja ja otettiin käyttöön erilaisia uusia toimintamalleja. Lisäksi avoterveydenhuollon työntekijöitä oli mukana useissa sairaanhoitopiirin sekä Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen kehittämisryhmissä. Avohoidon kehittämisprosesseissa on pyritty huomioimaan niiden sopivuus suunnitteluilla oleviin valta- ja maakunnallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksiin kattavasti. Seututerveyskeskus on lähtenyt mukaan myös laadullisten mittareiden kehittämiseen terveyden- ja sairaanhoidon prosesseissa. Esimerkkejä uusista toimintamalleista/projekteista: - Verenohennuslääkityspotilaiden INR-poliklinikkatoiminta laajennettiin Toivakkaan. - Toimintaterapian resursoinnin ja toiminnan sisällön arviointi ja määrittely tehtiin ja todettiin merkittävä resurssivaje, jota paikattiin ostopalvelulla 2016, mutta lisäresurssi on suunniteltu vuodelle Yleislääkärin vastaanottoa maksusitoumuksella lääkärivajeessa tai vastaanottoaikojen riittämättömyystilanteissa kokeiltiin palveluvajeen korjaamiseksi tilapäisesti - Avopsykiatriassa sekä päihde- ja perhetyössä lisättiin ryhmämuotoisia palveluita - Kokemusasiantuntijatoimintaa lisättiin erityisesti Laukaassa ja Toivakassa - Osallistuttiin aktiivisesti maakunnallisen kehittäjäverkoston toimintaan yhteisiä toimintaprosesseja hiottaessa mm. hoidon tarpeen arvioinnissa ja paljon palveluja käyttävien hoitosuunnitelmien kehittämisessä - Lääkinnällisen kuntoutuksen, apuvälinelainauksen ja fysioterapian yhtenäisiä kriteerejä on arvioitu eri terveysasemien välillä ja yhtenäiset toiminnan periaatteet on saatu kirjattua.

8 7 2.4 Avoterveydenhuollon vastuualueen talous vuonna 2016 Avohoidon myyntituotot yhteensä olivat 19,7 milj. (TA-toteuma 102,7 %) ollen 84 t pienemmät kuin vuonna Potilasmaksuja kerättiin asiakkailta t vuonna 2016 ja 998 t vuonna Opiskelijaohjauksen avustuksia saatiin 12 t vuonna Avoterveydenhuollon vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2016 olivat 20,8 milj. (TA-tot 105,1 %) ja ylittivät talousarvion 78 t :lla. Kokonaiskulut olivat 558 t suuremmat kuin vuonna Kuluylitykset selittyvät erityisesti perusterveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoylityksellä liikelaitoksen ulkopuolelta ja asiantuntijapalvelujen ostojen ylityksestä erityisesti terapeuttien ostopalveluiden ennakoitua suuremmasta kasvusta. Henkilöstökulut (palkat ja henkilöstösivukulut) vuonna 2016 olivat 11,4 milj. (TA-tot 100,7 %), joissa kasvua edellisvuoteen oli 88 t. Henkilöstökuluista lääkäreiden palkat olivat 3,3 milj. (TA-tot 111,5 %), hoitohenkilöstön palkat 4,8 milj. (TA-tot 101,8 %) ja muun henkilöstön palkat 1,3 milj. (TA-tot 78,5 %). Henkilöstösivukuluja maksettiin 2,2 milj. (TA-tot 100,5 %). Asiakaspalveluiden ostokulut olivat yhteensä 889 t (TA-tot 185 %) ylittäen talousarvion 408 t :lla. Nämä kulut ovat terapiapalveluiden ostoja sekä avoterveydenhuollon hoitopalvelujen ostoja muista kuin Seututerveyskeskuksen jäsenkunnista (esim. päivystyspotilaiden hoito perusterveydenhuollon päivystyksessä NOVA:ssa sekä muissa yhteispäivystyksissä tai terveyskeskuksissa maassamme). Potilaiden valinnanvapauden kasvaessa on yhä vaikeampi arvioida tätä kustannuserää talousarvioon. Summa on 190 t enemmän kuin vuonna Muiden (kuin asiakas-) palveluiden ostot olivat vuonna 2016 yhteensä 5,5 milj. (TA-tot 110,2 %) ylittäen talousarvion 509 t :lla, mutta ollen kuitenkin 22 t vähemmän kuin vuonna Ylitys johtuu pääosin lääkärialihankinnasta. Laboratoriopalveluiden kustannukset olivat avohoidossa yhteensä 1,1 milj. (TA-tot 93,4 %) ollen 18 t pienemmät kuin vuonna Röntgenpalveluiden kustannukset olivat vastaavasti 528 t (TA-tot 79,8 %) ollen 67 t pienemmät kuin vuonna Avohoidon ICTpalveluiden kustannukset olivat 833 t (TA-tot 89,1 %) ollen 21 t pienemmät kuin vuonna Vuokrakulut olivat 1.3 milj. (TA-tot 97,8 %), kasvua edellisestä vuodesta 264 t. Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kustannukset avoterveydenhuollossa olivat vuonna 2016 yhteensä 1,5 milj. (TA-tot 103,7 %) ollen 51 t suuremmat kuin vuonna Näistä hoitotarvikkeiden ostot olivat 720 t (TA-tot 100,4 %), muiden laboratoriotarvikkeiden ostot 248 t (TA-tot 115,60 %), lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden ostot 202 t (TA-tot 98,8 %) ja lääkeostot 141 t (TA-tot 95,5 %). Alla olevissa taulukoissa on esitetty euro ja kappalemääräinen avoterveydenhuollon hoitopalveluiden laskutus jäsenkunnille vuosina 2016 ja Avohoito TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as K-S STK ,8 % Joutsa ,6 % Keuruu ,8 % Konnevesi ,6 % Laukaa ,5 % Luhanka ,5 % Multia ,8 % Petäjävesi ,9 % Toivakka ,1 %

9 8 Avohoito TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as K-S STK ,6 % 3, ,0 Joutsa ,2 % 4, ,0 Keuruu ,7 % 4, ,8 Konnevesi ,6 % 4, ,2 Laukaa ,7 % 3, ,5 Luhanka ,6 % 3, ,3 Multia ,0 % 4, ,8 Petäjävesi ,3 % 4, ,1 Toivakka ,0 % 3, ,2 3. Laitoshoidon vastuualue 3.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot Laitoshoidon sairaansijat vähenivät kertomusvuoden aikana 51 sairaansijalla, hoitopäiviä oli yhteensä sisältäen hoitopäivät myös muille kuin jäsenkuntien asukkaille, mikä on päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konneveden pitkäaikaishoito siirtyi kunnan toiminnaksi alkaen, joten pitkäaikaishoitopäiviä kertyi tammi-helmikuun aikana Muissa sairaaloissa pitkäaikaishoitoa oli yhteensä 420. Hoitojaksoja kertyi lyhytaikaishoidossa 4 481, mikä on 760 hoitojaksoa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kehitys on ollut tavoitteen mukaista. Pitkäaikaishoiva järjestetään kotikunnan toimesta ja terveyskeskussairaaloissa hoidetaan akuuttia, lääketieteellistä hoitoa ja kuntoutusta tarvitsevia potilaita. Kertomusvuoden aikana potilaita sijoiteltiin sairaaloihin myös oman kunnan ulkopuolelle kuormituksen tasaamiseksi ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Jatkohoito sairaaloihin keskussairaalasta sujui viiveettä. Ns. kitkalaskutuspäiviä ei Seututerveyskeskuksen kunnissa ollut lainkaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty omana toimintana tuotetun laitoshoidon hoitopalvelujen määrät jäsenkunnille vuosina 2016 ja Laitos TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as K-S STK ,5 % 0, ,8 Joutsa ,0 % 1, ,5 Keuruu ,0 % 0, ,7 Konnevesi ,3 % 1, ,6 Laukaa ,5 % 0, ,3 Luhanka ,6 % 2, ,3 Multia ,3 % 0, ,7 Petäjävesi ,1 % 0, ,5 Toivakka ,3 % 0, ,4 Alla olevassa kuviossa on puolestaan esitetty hoitopäivien kehitys sairaaloittain vuosina

10 9 Hoitopäivät Keuruu s Petäjävesi s Joutsa s Konnevesi s Laukaa s Kertomusvuoden aikana terveyskeskussairaaloiden kuormitus on ollut 74,4 %, joka on hyvä taso potilasvaihdon näkökulmasta. Pääsääntöisesti potilaat ovat olleet tarkoituksenmukaisissa hoito- ja hoivapaikoissa. Seututerveyskeskus on osallistunut kuntien vanhuspalvelurakenteen kehittämistyöhön sekä SOTE 2020 hankkeeseen Laukaan sairaala Laukaan sairaalassa hoidettiin 22 sairaansijalla yhteensä 883 eri henkilöä, hoitojaksoja oli ja hoitopäiviä yhteensä Keskimääräinen hoitoaika oli erittäin lyhyt ollen 3,8 vrk laskien edellisestä vuodesta edelleen. Keskimääräinen kuormitus oli 68,9 %. Pitkäaikaista hoitoa ei kertomusvuonna juuri toteutettu (18 hoitopäivää). Hoitopäivistä kohdentui Laukaan kuntalaisille. Lisäksi hoidettiin joutsalaisia 267 ja toivakkalaisia 230 hoitopäivää, lisäksi oli yksittäisiä päiviä muiden kuntien asukkaita. Osaston tilat tukivat hoitoprosesseja ja mahdollistivat potilaiden toimintakyvyn tukemisen, joka on pohjana kaikille osaston työprosesseille. Vanhuspalveluketju toimii Laukaassa erittäin hyvin, potilasvaihto on sujuvaa ja potilaat kotiutuvat suoraan tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin tai kotiin. Kunnan kotiutushoitajatoimintaa on kehitetty edelleen Konneveden sairaala Konneveden sairaalassa tehtiin maaliskuun alussa suuri toiminnallinen muutos kun pitkäaikaishoito ja puolet akuuttiosaston toiminnasta siirtyivät kunnan omaksi toiminnaksi muuttuen eriasteiseksi hoivapalveluksi. Akuuttiosasto jäi toimimaan kymmenpaikkaisena. Rakennemuutoksen yhteydessä sovittiin, että kertomusvuoden aikana 10-paikkaisen akuuttiosaston toimintaa seurataan ja arvioidaan Konneveden kunnan kanssa systemaattisesti. Seurannan mukaan osasto on toiminut tehokkaasti ja hyvin kuntalaisia palvellen, potilaat ja omaiset ovat olleet tyytyväisiä. Pitkäaikaishoitopäiviä kertyi tammi-helmikuun aikana

11 10 Akuuttipotilaita hoidettiin kertomusvuoden aikana 313 eri potilasta, hoitojaksoja oli 528 ja hoitopäiviä yhteensä Keskimääräinen hoitoaika oli 8,1 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 67,1 %. Hoitopäivistä kohdentui Konneveden kuntalaisille. Lisäksi hoitopäiviä kertyi laukaalaisille 286, toivakkalaisille 15 joutsalaisille 9 ja lisäksi yksittäisiä päiviä muiden kuntien asukkaille Joutsan sairaala Joutsan sairaalassa sairaansijat vähenivät alkuvuoden 30:stä 24:ään Kuormituksen perusteella kertomusvuonna ei enää sairaansijamäärää vähennetty. Kertomusvuoden aikana sairaalan osastolla hoidettiin yhteensä 467 eri henkilöä, hoitojaksoja oli 836 ja hoitopäiviä yhteensä Hoitopäivistä kohdentui joutsalaisille, luhankalaisille, 600 toivakkalaisille ja 16 laukaalaisille. Keskimääräinen hoitoaika oli 9,6 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 85,5 %. Hoitoaika on lyhentynyt, mutta on edelleen Seututerveyskeskuksen sairaaloiden korkein ja se näkyy omalta osataan myös osaston korkeana kuormitusprosenttina. Vaikka yhteistyötä on pyritty kehittämään kunnan vanhuspalveluissa, on yhteistoiminnassa vielä kehitettävää potilaiden parhaaksi! Pitkäaikaishoitoa toteutettiin osastolla 215 hoitopäivää, määrä on selkeästi vähentynyt edelliseen vuoteen, mikä on ollut myös toimintasuunnitelman tavoite. Kertomusvuoden aikana käynnistyivät Joutsan kunnan suunnitelmat terveysaseman peruskorjauksesta mutta niistä ei saatu lopullista päätöstä kertomusvuoden aikana investointivarausta sekä vuodeosaston toiminnan evakuointisuunnitelmaa lukuun ottamatta Keuruun sairaala Keuruun sairaalassa sairaansijat vähenivät 35:stä 32:een kesäkuun alussa. Vuoden 2016 aikana hoitopäiviä on ollut Hoitopäivistä kohdentui Keuruun kuntalaisille. Lisäksi hoidettiin petäjävetisiä hoitopäivää, multialaisia 903, lisäksi oli yksittäisiä päiviä muiden kuntien asukkaita. Osastolla hoidettiin yhteensä 942 eri henkilöä, hoitojaksoja oli Keskimääräinen hoitoaika oli 5,4 vrk. Keskimääräinen kuormitus oli 72,0 %. Paikkamäärän vähennys oli oikea toimenpide, osaston toiminnan tehostuessa hoitopaikka on pystytty turvaamaan kaikille ilman jonotusta. Osaston ilmastointia ja saniteettitiloja remontoitiin koko alkuvuosi ja käytöstä oli pois keskimäärin 1-2 potilashuonetta. Lisäksi loppuvuonna remontoitiin osaston varastot hoitotarvikkeiden hyllytyspalveluun soveltuviksi. Pitkäaikaishoitoa osastolla toteutettiin vain 187 hoitopäivää ja osasto toimi suunnitellun profiilin mukaisesti. kunnan vanhuspalveluissa yhteistyö on sujuvaa. 3.2 Henkilöstönäkökulma Seututerveyskeskuksen laitoshoidossa vähennettiin henkilökuntaa sairaansijamäärän vähenemisen suhteessa kuitenkin niin, että hoitohenkilökunta / sairaansija suhdeluku ei mennyt alle 0,7 ja niin, että sairaanhoitajien suhteellinen osuus hoitohenkilökunnasta lisääntyi perusteena potilaiden hoitoisuus. Työpanos vähentyi edelliseen vuoteen nähden 33.3 henkilötyövuotta. Osana hoitotyön kehittämistä tehtiin henkilökunnalle työajan seuranta (Antinahon mittari / HeRa - hanke 2014). Tulosten mukaan potilaan välittömän hoitotyön osuus hoitajien kokonaistyöajasta oli alle 60 %, mikä edellyttää toimintaprosessien kehittämistä kirjaamiseen ja raportointiin liittyvissä toiminnoissa. Syksyllä tehdyn henkilöstökyselyn tulos oli koko laitoshoidon vastuualueella 3,8, vastaajia oli 64. Tulokset on käsitelty osastoittain ja tehty kehittämissuunnitelmat. Lähiesimiespalaute oli hyvällä tasolla. Lääkärit ovat vakinaisia ja tämä on omalta osaltaan mahdollistanut saumattoman moniammatillisen yhteistyön ja osallistumisen toiminnan kehittämiseen. Vain Konnevedellä lääkäri on vaihtunut. Vaki-

12 11 naista hoitohenkilökuntaa on rekrytoitu Joutsaan (sairaanhoitajia) sekä Keuruulle ja Laukaaseen (laitoshuoltajia). Sairauspoissaolojen % -osuus kokonaistyöajasta on ollut 4,1, vähennystä edelliseen vuoteen 1 %. Osaamisen ylläpitämistä ja vahvistamista on ohjannut täydennyskoulutusvelvoite ja kirjallinen koulutussuunnitelma, jonka mukainen toteutuminen on varmistettu kaksi kertaa kertomusvuoden aikana. Toimipaikkakoulutuksen painopistealueet olivat lääkehoito, hygienia, ravitsemus ja muu näyttöön perustuva hoitotyön kehittäminen. Viisi vuotta voimassa olevien lääkelupien päivitys aloitettiin. Keuruun valtakunnallistakin julkisuutta saaneen Saattohoidon kehittämishankkeen jalkautus toteutettiin keväällä ja syksyllä kaikilla vuodeosastoilla (hyvän saattohoidon kulmakivet). Kertomusvuoden kesällä, käynnistettiin äkkilähtijävarahenkilöstön suunnitelmallinen käyttö Seututerveyskeskuksen alueella johtoryhmässä päivitetyn varahenkilöstön käyttö suunnitelman mukaisesti. Seurannan mukaan varahenkilöstö kohdentuu 85 %:sti äkillisten poistuminen paikkaamiseen ja tasaamaan henkilöstöresurssia kuormitushuippujen aikana. Äkkilähtijävarahenkilöt saatiin myös osastonsihteereille ja laitoshuoltajille. Äkkilähtijävarahenkilöstön käytön ja koordinoidun sijaissuunnittelun myötä ns.keikkalaisten määrä on vähentynyt ja määräaikaisten työntekijöiden suhteellinen osuus vakinaisesta henkilöstöstä 51,1 % edelliseen vuoteen nähden. Työturvallisuuteen liittyvät vaarat ja niiden riskit arvioitiin vuoden alussa ja tehtiin terveysasemittain toimintasuunnitelma niiden hallintaan. Turvallisuustyöryhmien toiminta jäntevöitettiin johtoryhmän antaman ohjeistuksen mukaisesti Prosessien kehittämisnäkökulma Terveyskeskussairaalat pystyivät hoitamaan alueensa kuntien potilaat ja ottivat sujuvasti vastaan keskussairaalasta jatkohoitoon tulleet potilaat. Ajoittain kuormitushuipuissa, potilaita sijoiteltiin myös oman kunnan ulkopuolisiin Seututerveyskeskuksen sairaaloihin. Kitkalaskutusta ei ollut. Keskimääräiset hoitoajat lyhenivät kaikissa sairaaloissa verran edelliseen vuoteen nähden ja kuormitus säilyi kutakuinkin samana sairaansijamäärän vähenemisestä huolimatta, korkea kuormitus painottui loppuvuoteen influenssa A -epidemiasta johtuen. Osastoilla potilaiden hoitamiseen liittyviä toimintamalleja yhdenmukaistettiin edelleen. Ammattialakohtaisen asiantuntemuksen tuki ei terveysasemilla ole riittävä ja tämän vuoksi asiantuntijoiden johtama verkostotyö on tarpeellinen, esimerkkeinä hygienia- ja puhtauspalvelut sekä opiskelijaohjaus, verkostotyötä jatkettiin. Kertomusvuoden alussa terveysasemien laitoshuoltajat siirrettiin yhden osastonhoitajan alaisuuteen ja perustettiin terveysasemien puhtauspalvelutiimit. Muutos on sujunut hyvin ja sillä tavoitellaan henkilöstön kustannustehokasta käyttöä, tarpeen mukaista sijoittelua ja osaamisen laajentamista. Keväällä tehtiin asiantuntijatyönä puhtauspalvelujen (välineet ja menetelmät) auditointi ja sen pohjalta laadittiin sairaalahygienian varmistamisen toimenpideohjelma, jonka toteutumista seurataan. Syksyllä aloitettiin systemaattinen käsihygienia-auditointi, prevalenssit jatkuivat aiempien vuosien malliin. Konnevedellä on ollut yksi hengityshalvauspotilas kotihoidossa ja Seututerveyskeskus on vastannut tämän potilaan hoitajaringistä. Potilaan hoito siirtyi toukokuun alussa sairaanhoitopiirin konservatiivisen toimialueen vastuulle. Kaikkien sairaaloiden osastojen kanssa toteutettiin moniammatilliset kehittämisiltapäivät, joiden teeman oli kaatumisen ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet osastohoidon aikana ja sen jälkeen, lähtökohtana potilaiden haittatapahtumat. Joulukuussa hoitopuolen esimiehet ja fysioterapeutit kävivät tutustumassa Karstulan kuntoutusosaston toimintaan.

13 12 Turvallisen lääkehoidon varmistamiseksi suunniteltiin aloitettavaksi terveyskeskusfarmaseuttipilotti. Kaikki Seututerveyskeskuksen sairaalat osallistuivat Itä-Suomen yliopiston tutkimukseen terveyskeskussairaaloiden toiminnasta ja profiileista. Tietojen kerättiin kahden kuukauden ajan kaikista osastolla hoidetuista potilaista. Tulokset saadaan alkuvuodesta Laitoshoidon vastuualueen talous Laitoshoidon myyntituotot yhteensä olivat 8,4 milj. (TA-toteuma 96,7 %) ollen 1,9 milj. pienemmät kuin vuonna Potilasmaksuja kerättiin asiakkailta 1,1 milj. vuonna 2016 (TA-tot 117,1 %) ja 1,2 milj. vuonna Laitoshoidon vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2016 olivat 9,0 milj. (TA-tot 97,6 %) ja alittivät talousarvion 234 t :lla. Kokonaiskulut olivat 2,4 milj. pienemmät kuin vuonna Henkilöstökulut (palkat ja henkilöstösivukulut) vuonna 2016 olivat 6,2 milj. (TA-tot 92,8 %), joissa vähennystä edellisvuoteen oli 1,6 milj.. Henkilöstökuluista lääkäreiden palkat olivat 410 t (TA-tot 84.2 %), hoitohenkilöstön palkat 3,9 milj. (TA-tot 99,5 %) ja muun henkilöstön palkat 732 t (TA-tot 75,4 %). Henkilöstösivukuluja maksettiin 1,2 milj. (TA-tot 91,3 %). Asiakaspalveluiden ostokulut olivat yhteensä 84 t (TA-tot 467 %) ylittäen talousarvion 66 t :lla. Nämä kulut tarkoittavat laitoshoidon hoitopalvelujen ostoja muista kuin Seututerveyskeskuksen terveyskeskussairaaloista. Potilaiden valinnanvapauden kasvaessa on yhä vaikeampi arvioida tätä kustannuserää talousarvioon. Summa on 6 t vähemmän kuin vuonna Muiden (kuin asiakas-) palveluiden ostot olivat vuonna 2016 yhteensä 1,7 milj. (TA-tot 111,6 %) ylittäen talousarvion 174 t :lla. Laboratoriopalveluiden kustannukset olivat laitoshoidossa yhteensä 118 t (TA-tot 96,5 %) ollen 4 t pienemmät kuin vuonna Röntgenpalveluiden kustannukset olivat vastaavasti 25 t (TA-tot 75,0 %) ollen 3 t pienemmät kuin vuonna Laitoshoidon ICTpalveluiden kustannukset olivat 227 t (TA-tot 95,2 %) ollen 73 t pienemmät kuin vuonna Vuokrakulut olivat 572 t (TA-tot 104,6 %) ja ollen 263t pienemmät kuin vuonna Aineiden, tavaroiden ja tarvikkeiden kustannukset laitoshoidossa olivat vuonna 2016 yhteensä 376 t (TA-tot 97,1 %) ollen 38 t pienemmät kuin vuonna Näistä hoitotarvikkeiden ostot olivat 105t (TA-tot 92,5 %) ja lääkeostot 200 t (TA-tot 122,8 %). Sairaalamäärän väheneminen viidestä neljään on ollut taloudellisesti tarkoituksenmukaista eikä ole oleellisesti näkynyt jäljellä olevien sairaaloiden kuormituksessa ja antaa perustaa kehittämistyölle matkalla SOTEen. Henkilöstökustannukset ja potilaiden hoitamiseen tarvittavien aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannukset ovat vähentyneet ja ovat linjassa toiminnan volyymin laskuun. Asiantuntijapalveluiden ostot sisältävät pääasiassa Joutsan lääkärityön ostopalveluhankinnan. Hoito muissa sairaaloissa on lisääntynyt potilaille tarjolla olevan valinnanvapauden myötä. Seuraavassa taulukossa on esitetty laitoshoidon hoitopalvelujen laskutus jäsenkunnittain vuosina 2016 ja 2015.

14 13 Laitos TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as K-S STK ,9 % Joutsa ,7 % Keuruu ,0 % Konnevesi ,9 % Laukaa ,5 % Luhanka ,1 % Multia ,3 % Petäjävesi ,8 % Toivakka ,9 % Seuraavassa kuviossa on esitetty Seututerveyskeskuksen sairaaloiden kokonais- ja henkilöstökustannukset vuosina Kokonaiskustannukset Henkilöstökustannukset

15 14 4. Suun terveydenhuollon vastuualue 4.1 Asiakasnäkökulma ja toiminnot Yksilön ja väestön suun terveydenhuollon edistäminen Suun terveydenhuollon perustehtävän mukainen Yksilön ja väestön suun terveyden edistäminen on toteutunut yksilö ja ryhmäohjauksena kaikissa alueen hammashoitoloissa varsin kattavasti odottavista perheistä ikäihmisiin. Sute-työryhmä (Suun terveydenedistämisen työryhmä) ideoi ja koordinoi terveydenedistämistoimintaa koko Seututerveyskeskuksen suun terveyden alueella ja on kehittänyt yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Itsenäistä potilastyötä tekevien hammashoitajien ehkäisevän hoidon potilasmäärät ovat tehokkaan työn jaon kehittämisen vuoksi pysyneet hyvällä tasolla ja omahoidon ohjaus on lisääntynyt lasten ja aikuisten osalta. Ennaltaehkäisevään työhön on keskitytty eri asiakasryhmissä. Terveyden edistämisen linjaukset ja suositukset varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa antavat hyvän pohjan suun terveyden edistämiselle. Siinä korostetaan pääaterioiden syöntiä, terveellisten välipalojen tärkeyttä ja vettä janojuomana, sekä makeisvapaata päivähoito- ja kouluympäristöä. Lapset puheeksi koulutukseen on osallistunut useita hammashoitajia. Odottava perhe ja vauvaperheet Yhteistyötä on kehitetty neuvolaterveydenhoitajien kanssa. Suuhygienistit ovat osallistuneet neuvoloiden yhteisiin kokouksiin ja pitäneet koulutustilaisuuksia neuvolan henkilökunnalle. Odottavan perheen suunhoito kirjasta jaetaan odottaville vanhemmille. Neuvolaikäisten lasten suun terveyskirjanen annetaan 5-kuukauden ikäisille lapsille neuvolasta. Moniammatillista ryhmäneuvolaa on kokeiltu Laukaan alueella. Odottavan perheen iltaneuvola toiminta on jatkunut Laukaassa. Odottavat vanhemmat käyvät suuhygienistien vastaanotolla neuvonnassa ja suun terveystarkastuksessa. Lapset 2 6 v. Itsenäistä potilastyötä tekevät hammashoitajat hoitavat 2-6 -vuotiaiden terveysneuvonnan ja omahoidon ohjauksen. Käynnillä pyritään ohjaamaan ja vastuuttamaan vanhempia lapsen hampaiden säännöllisessä harjaamisessa, käden motoriikan ohjaamisessa, ravintoneuvonnassa ja Ksylitolin käytössä. Hamsu-omahoidonkortti ja Lapsuusiän terveyskortin väliin laitettava välilehti toimivat omahoidon tukena. Koululaiset 7 15 v. 1, 5 ja 8 -luokkalaiset kutsutaan asetuksen mukaisesti laajaan suun ja hampaiden tarkastukseen ja terveysneuvontaan. Suun omahoidon ohjauskäynnit ja suun terveystarkastukset on pääasiassa hoidettu itsenäistä potilastyötä tekevien hammashoitajien asiakaskäynteinä, mutta jonkin verran myös suuhygienisteillä. Kouluikäisillä suun terveyden ohjaus painottuu harjausopetukseen ja ravintoneuvontaan (erityisesti happamat juomat, sokeri ja napostelu, Ksylitoli sekä tupakointi ja nuuskan käyttö). Hoitolakäynneille toivotaan vanhempia mukaan. Päiväkodit ja koulut Ryhmäterveydenedistämistä on toteutettu toiminnallisena luokkaopetuksena ja hyvinvointitapahtumina Seututerveyskeskuksen alueen kouluissa ja päiväkodeissa. Alakoulussa suun terveyden opetus keskitetään 2, 4 ja 6-luokille. Kaikissa esikouluissa on toteutunut Hamsu-harjauskouluohjelma (2-3 tapaamista vuoden aikana). Ohjelma toteutetaan joko toiminnallisena hammashoitola-leikkinä tai yhteisenä ryhmätilanteena. Päiväkerhoissa on käytetty Liinan ja Leevin kerhopäivä-kirjaa ohjauksen apuna. Petäjäveden kouluissa on toiminut säännöllinen hampaiden harjaus opettajien toimesta lähes kaikissa kouluissa. Hamsu-materiaali, Puhdas suu DVD ja Suunhoidon opas ala - ja yläkouluille toimivat keskeisenä materiaaleina terveyden edistämisessä. Omaa materiaalia on kehitetty tarpeen mukaan toiminnan tukemiseen.

16 15 Vastaanottokeskukset Joutsan ja Keuruun pakolaiskeskuksien koululaisille pidettiin harjausopetusta ja tehtiin esite suunhoidosta. Perheille käytiin kertomassa terveistä välipaloista ja suun hoidosta. Vanhempainillat Vanhempainilloissa on vierailtu Seututerveyskeskuksen alueen kouluissa. Osaltaan olemme näin mukana aktivoimassa koulujen ja kotien yhteistyötä. Aikuiset ja ikäihmiset Moniammatillisissa elämäntaparyhmissä on ollut mukana hammashoitaja tai syyhygienisti. Erityisryhmissä ja asumispalveluyksiköissä on annettu suun terveysneuvontaa ja hampaiden harjausopetusta asukkaille ja henkilökunnalle. Projektit ja yleisötapahtumat Valtakunnallinen Sydänviikko huomioitiin taas järjestämällä mm. suunhoitoon ja ravintoon liittyviä tapahtumia, esittelyjä ja luentoja, mm. kauppojen auloissa, apteekeissa ja osallistumalla yhdistysten tilaisuuksiin. Myös Laukaan Sararanta-tapahtumassa olimme mukana kertomassa suun terveydestä. Ikäihmiset Kotona asuvien ikäihmisten suunhoitoon liittyvä hanke on päättynyt, mutta toiminta ja yhteistyö kotihoidon kanssa jatkuvat sen pohjalta. Se sisälsi asiakkaiden hoidontarpeen arvion, hoitosuunnitelman ja hoitovälineiden arvioinnin sekä henkilökunnan täydennyskoulutusta ja yhteistyön kehittämistä. Hankkeeseen suunniteltiin uun omahoidon kortti: Suu on mukana elämässä. Kortti toimii viestintävälineenä kotihoitajille, omaisille ja asukkaalle. Hoitohenkilökunnalle tehtiin Ikäihmisten suunhoidon aakkoset -kirjanen. Hanke jatkui vuoden 2016 aikana Laukaassa, Konnevedellä ja Joutsassa. IKItyöryhmän toiminta on jatkunut 1-2 kertaa vuodessa tapahtuvina kartoituspalavereina. Terveyttä edistävää vastaanottotoimintaa on jalkautettu käytännöksi. Tehostettu potilaan omahoidon ohjaaminen on korostunut kaikkien työntekijöiden työssä. Pääosa terveyden edistämisen tapahtumisen suunnittelusta ja toteutuksista kouluissa, päiväkodeissa sekä aikuisten ja ikäihmisten ryhmissä on tapahtunut hammashoitajien ja suuhygienistien oman potilastyön ja kliinisen avustustyön ohessa. Tämän kaiken on mahdollistanut hyvä työn suunnittelu ja esimiesten tuki. Omaa materiaalia on työstetty tarpeen mukaan eri tilanteisiin. Suun terveyden edistämisen vastaava suuhygienisti on osallistunut sairaanhoitopiirin omiin ja maakunnallisiin terveyden edistämisen foorumeihin ja koulutuksiin, sekä osallistunut käytännön toimintaan ja työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Suun terveydenhuollosta on osallistuttu K-S sairaanhoitopiirin yhteiseen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelutyöryhmän toimintaan. Kannettavat hoitoyksiköt Seututerveyskeskuksen suun terveydenhuoltoon hankittiin kaksi kannettavaa hoitoyksikköä (Pop-Upyksikköä), joita voidaan käyttää esim. kouluilla suun terveystarkastuksissa ja ehkäisevien toimenpiteiden tekemisessä. Toiminta päästiin aloittamaan joulukuussa Toivakan kunnassa. Keskitetty ajanvaraus on osa suun terveydenhuollon toimiston toimintaa ja siinä on kolme eri puhelinnumeroa: Keuruun (sekä Multia, Petäjävesi), Laukaan (sekä Konnevesi) ja Joutsan (sekä Luhanka, Toivakka) alueille. Suun terveydenhuollossa päätettiin siirtyä vuoden 2017 alusta yhteen ajanvarusnumeroon. Periaatteena on, että aikoja voidaan antaa koko seututerveyskeskuksen alueella mistä hoitolasta tahansa. Ajanvaraus toimii maanantaista perjantaihin klo Suun terveydenhuollon perushoito Suun ja hampaiden perushoitoa, joka sisältää ensiapupalvelut, terveysneuvonnan ja sairaanhoidon, annetaan kymmenessä hammashoitolassa. Yksiköiden toiminnasta vastaavat neljä osatoiminnasta vastaavaa hammaslääkäriä, jotka toimivat Keuruulla (Keuruu, Multia, Petäjävesi), Konnevedellä, Jout-

17 16 sassa (Joutsa, Luhanka, Toivakka) ja Laukaassa. Hammaslääkäreiden vastaanotto on järjestetty alueelliseen jakoon perustuen ja palvelee koko terveyskeskuksen väestöä normaaleina toiminta-aikoina. Suuhygienisteillä ja myös hammashoitajilla oli itsenäistä vastaanottotoimintaa tehtävien siirtoon ja hoitajien paikalliseen sopimukseen perustuen. Lievestuoreella palveluja tuottivat suuhygienisti ja hammashoitaja. Hammaslääkärit kävivät siellä vain tarkastamassa lapsipotilaita. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä mukaisesti ympärivuorokautinen hammaslääkäripäivystys suunniteltiin yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa. Vuoden 2015 aikana uudet päivystysjärjestelyt saatiin suunniteltua niin, että ne pääsivät alkamaan Arkipäivisin klo 8-16 kiireellinen ensiapu hoidetaan omissa hoitoloissa. Arkisin klo ja viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo 8-21 päivystys järjestetään yhteistyössä K-S sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen, Saarikan, Wiitaunionin ja Äänekosken terveyskeskuksen kanssa. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa Suun terveydenhuollon erikoishoito Erikoishammashoito sisältää hampaiston oikomishoitoa, kirurgisia toimenpiteitä, protetiikkaa, purennan kuntoutusta, iensairauksien hoitoa ja toimenpiteitä ilokaasusedaatiossa. Osa erikoishoidoista toteutetaan Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan ja Multian hammashoitoloissa ja osa tuotetaan Jyväskylässä Tellervonkatu 17:ssa ja Kansakoulunkatu 1:ssä sekä ostopalveluna hammaslääkäriasema Dextrassa. Yksikön toiminnasta vastaa osatoiminnasta vastaavaa hammaslääkäri. Erikoishammashoitoon potilaat ohjataan perushammashoidosta eli kuntalaiset eivät voi oma-toimisesti hankkiutua erikoishoitoon. Oikomishoito Laukaan, Toivakan ja Petäjäveden kuntien oikomishoidossa on ollut vuodesta 2012 alkaen henkilöstöpulaa (johtuen rekrytointiongelmasta) ja sen vuoksi niiden kohdalla oli usean vuoden ajan hoidon aloittamiseen jonoja. Oikomishoidon erikoishammaslääkärin virka on saatu täytettyä vuoden 2017 alusta alkaen. Tämän hetken arvion mukaan jonot saadaan purettua vuoden 2017 kuluessa. Oikomishoidossa hoitoon pääsyä arvioitaessa on muistettava, että oikomishoidon käyntivälit ovat muuta hoitoa pidemmät: käyntivälit ovat tiheimmät kiinteiden kojeiden (ns. raudat) hoidossa, n. 6-8 vk ja harvimmillaan yöllä pidettävissä irtokojeissa 2-3 kk. Irtokojehoidossa hoidon edistyminen on kokonaan riippuvainen siitä, kuinka paljon kojetta kotona pidetään. Hoitoon pääsy oikomishammaslääkärille vaihtelee hieman kunnittain. Keskimääräinen odotusaika vastaanotolle pääsyyn on Laukaassa 11 vk, Konnevedellä 6 vk, Tellervonkadun hoitolassa (Petäjäveden ja Toivakan lapsilla) 9 vk, Joutsassa (Joutsan ja Luhangan lapsilla) 8 vk ja Keuruulla (Keuruun ja Multian lapsilla) 7 vk. Kaiken kaikkiaan Seututerveyskeskuksen alueella ovat oikomishoidon määrät, hoitoon pääsy ja työpanoksen jakautuminen varsin tasaista. Hoitoon pääsyn kriteerit ovat kaikissa paikoissa samanlaiset ja noudattavat kansallista suositusta Hammaskirurgia Hammaskirurgiaa tehdään Jyväskylän kaupungin keskustassa sijaitsevassa Tellervonkadun hammashoitolassa logistisesti hyvällä paikalla. Käytössämme on kaksi hoitohuonetta, joissa tehdään kaikkien kuntien osalta erikoishoidoista kirurgiaa, protetiikkaa, purentafysiologiaa sekä Toivakan ja Petäjäveden osalta myös oikomishoitoa. Tämän lisäksi 2016 syksyllä aloiteltiin ostopalvelu hammaslääkäriasema Dextralta.

18 17 Hoitopalvelujen määrät Kuntalaskutettavat, oman toiminnan käynnit lisääntyivät edellisvuodesta 1842 kpl ja olivat vuonna kpl. Toteutuneet käynnit per asukas olivat vuona 2016 keskimäärin 1,1. Vaihtelua kuntien välillä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa on esitetty suun terveydenhuollon oman toiminnan hoitopalvelujen määrät kunnittain vuosina 2016 ja Henkilöstö Suu TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as K-S STK ,0 % 1, ,0 Joutsa ,1 % 1, ,0 Keuruu ,7 % 1, ,2 Konnevesi ,7 % 1, ,1 Laukaa ,8 % 1, ,9 Luhanka ,3 % 1, ,1 Multia ,8 % 1, ,1 Petäjävesi ,7 % 1, ,1 Toivakka ,9 % 1, ,2 Laukaan hammashoitolassa suuhygienistille hoitoon pääsyn ongelma on saatu ratkaistua uuden suuhygienistin toimen perustamisella vuonna Hoitoon pääsy (uusien hoitojen aloittaminen, kun hoitosuunnitelma on tehty) on oikomishoidossa heikoin Laukaan kunnan alueella ja se on nyt ratkeamassa, kun oikomishoidon erikoishammaslääkärin virka saatiin täytettyä vuoden 2017 alusta alkaen. Kiireellinen hoitoon pääsy järjestämisessä päästiin etenemään niin, että palvelut alkoivat ympärivuorokautisesti. Henkilöstö on vuokrattu ja uusi kilpailutus tehtiin loppu vuodesta 2016 yhdessä Keski-Suomen terveyskeskusten kanssa. Jyväskylä hoiti kilpailuttamisen ja kilpailun voitti Coronaria. Vuoden 2016 aikana eläköityi 1 hammaslääkäri. Rekrytointi saatiin hoidettua niin, että katkoksia toimintaan ei tullut. Tulevaisuudessa henkilöstörakennetta pyritään kehittämään siten, että kaikissa kunnissa olisi yhtä hammaslääkäriä kohden yksi suuhygienisti tai itsenäistä työtä tekevä hammashoitaja. 4.3 Prosessien kehittäminen Hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien työnjakomallia kehitettiin edelleen. Ajanvarauksen ja hoitoon pääsyn prosessia kehitettiin yhteistyössä K-S shp:n kanssa sähköisten järjestelmien avulla. Suun terveydenhuollossa päätettiin siirtyä vuoden 2017 alusta yhteen ajanvarusnumeroon. Seututk:n yhteisten prosessien kehittäminen aloitettiin vuoden 2015 syksyllä ja Suun terveydenhuolto on niissä mukana. Vuoden 2016 syksyllä päästiin aloittamaan suun alueen valokuvaus. Kuvien arkistointipaikka on sama kuin potilastietojen ja valokuvaus tehdään sim-kortittomilla mobiililaitteilla. 4.4 Suun terveydenhuollon vastuualueen talous Suun terveydenhuollon myyntituotot 2016 yhteensä olivat t (TA-toteuma 92,6 %) ollen 501 t pienemmät kuin vuonna Potilasmaksutulojen tasainen kasvu on jatkunut koko Seututerveys-

19 18 keskuksen olemassa olon ajan. Vuodesta 2015 nousua oli 297 t. Vuonna 2016 potilasmaksutulot olivat t. Vastuualueen kokonaiskulut vuonna 2016 olivat t (TA-tot 100,8 %) ja ylittivät talousarvion 60 t :lla. Kokonaiskulut olivat 101 t suuremmat kuin vuonna Henkilöstökustannukset olivat t, laskua edellisestä vuodesta oli t. Muiden palvelujen ostot nousivat 115 t edellisvuodesta (v t ja v t ) pääasiassa sen vuoksi, että jouduimme taas turvautumaan vuokrahammaslääkäreiden ostamiseen. Talousarviototeuma oli 124,7 %. Aineet, tarvikkeet ja tavarat - kohtien menot olivat 485 t (TA-toteuma 107,4 %), kasvua edelliseen vuoteen oli t. Kasvu johtui pääosin hoitotarvikehankinnoista, jossa nousua oli 38 t edellisvuodesta. Vuoden 2016 investoinnit olivat 43 t (178 t vuonna 2015). Suun terveydenhuoltoon hankittiin kaksi kannettavaa hoitoyksikköä ja sen lisäksi tehtiin perusparannustöitä Tellervonkadun oikomisen ja suukirurgian yksikköön. Hoitopalvelujen kustannukset jäsenkunnille olivat 100 /asukas, joka oli 11 vähemmän kuin vuonna Alla olevassa taulukossa on esitetty suun terveydenhuollon hoitopalveluiden laskutus jäsenkunnittain vuosina 2016 ja Suu TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as K-S STK ,7 % Joutsa ,9 % Keuruu ,9 % Konnevesi ,0 % Laukaa ,3 % Luhanka ,5 % Multia ,2 % Petäjävesi ,6 % Toivakka ,9 % Hallinnon toiminta Yleistä johtamisesta ja hallinnosta Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana kolme kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 20. Johtokunta puolestaan kokoontui yhteensä kahdeksan kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 68. Pöytäkirjat löytyvät osoitteesta Seututerveyskeskuksen johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko, yhteensä 20 kertaa vuoden 2016 aikana. Johtoryhmän muistiot löytyvät työntekijöillemme sähköisesti sairaanhoitopiirin sisäisestä Arkista. Seututerveyskeskuksen tulevaisuutta ja strategiaa pohdittiin vuodan 2016 aikana useilla foorumeilla. Järjestimme luottamushenkilöillemme järjestyksessä toisen Tulevaisuus-seminaarimme kesäkuussa ja asiaa työstettiin kuukausittaisissa esimieskokouksissamme. Tarkoituksena on turvata toimintamme myös muuttuvassa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa sekä erityisesti potilaiden vapaan valinnannan (suoravalinnan) lisääntyessä. Pääsimme vuoden 2016 aikana tässä työssä jo hyvin eteenpäin ja loimme uuden strategian kohti SOTE-sopivuutta. Monia uusia toimintamalleja sekä digitalisaation eri keinoja otettiin käyttöön ja niiden kehittämistä jatketaan voimakkaasti vuonna

20 Haluamme olla valmiita vastaamaan potilaiden tarpeisiin turvaamalla sujuvat, laadukkaat ja monipuoliset lähipalvelut. Tarkemmat toimintatapauudistuksemme on kuvattu vuoden 2017 toimintasuunnitelmassamme. 5.2 Hallinnon vastuualueen talous 2016 Hallinnon vastuualueella ei ole myytäviä tuotteita. Hallinnon kustannukset muodostuvat yksikön tuottamista liikelaitoksen varsin kiinteistä yleishallinnon kustannuksista (n. 450 t /vuosi) sekä erikseen sovituista kustannuseristä, jotka vyörytetään hallinnon kautta toimipisteille (esim. työterveyden kustannukset). Kokonaiskustannukset 2016 olivat 632 t (TA t ja tot % 57,6). Alhainen talousarvion toteuma johtuu pääosin siitä, että aiemmin hallinnolle kirjattujen talous- ja henkilöstöpalvelujen sekä joidenkin ICT-palvelujen veloitukset kohdistettiin tilivuonna suoraan vastuualueille. Em. kahden erän budjettialitus oli yhteensä 353 t. Lisäksi säästöä syntyi liikelaitoksen lomapalkkavarauksen pienentymisestä, joka kirjataan hallinnon vastuualueelle. Vuokrakuluja tiloista oli 22 t. Kaikki kertyneet kustannukset on vyörytetty vastuualueiden kustannuksiin ja näin laskutettu kuntatuotteina. 5.3 Potilasturvallisuus ja riskienhallinta Potilasturvallisuus näkyy toiminnan johtamisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tavoitteenamme on edelleenkin, että terveydenhuoltolain mukainen potilasturvallisuusosaaminen (mm. elvytysosaaminen), lääkehoidon ja laiteturvallisuuden kehittäminen sekä työturvallisuuslain mukaiset henkilöturvallisuuden ja väkivallan hallinnan sekä palo- ja pelastusturvallisuuskoulutukset ovat kirjattuna yksiköiden suunnitelmissa ja henkilöstön osaaminen on perehdytyksen ja koulutuksen avulla varmistettu sekä ohjeistukset ovat ajan tasalla. Seututerveyskeskuksen johtokunta on hyväksynyt potilasturvallisuussuunnitelmamme Se on päivitetty vuonna Suunnitelman tarkempi sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti vuoden 2015 toimintakertomuksessa. Seututerveyskeskuksessa on hyvä turvallisuustaso, jota seurataan eri mittareilla Potilaan turvallisen ja laadukkaan hoidon toteutumiseksi sekä henkilöstön turvallisuuden varmistamiseksi tavoitteena on ollut, että kaikilla potilaita hoitavilla työntekijöillä on hyvä potilasturvallisuusosaamisen taso sekä kaikki potilashoitoon osallistuvat työntekijät seututerveyskeskuksessa suorittavat Potilasturvallisuuden verkkokurssin vuoden 2016 loppuun mennessä suorittanut 381 henkilöä. Väkivalta- ja uhkatilanteita varten on sairaanhoitopiirissä järjestetty koulutusta ja henkilöstölle on laadittu ohjeistuksia miten toimitaan erilaisissa uhka- vaaratilanteissa. Pelastussuunnitelmat päivitettiin, sairaaloiden paloturvallisuustarkastukset suoritettiin ja poistumisturvallisuusselvitykset päivitettiin vuonna Sammutus ja pelastusharjoituksia sekä elvytyskoulutuksia järjestettiin myös vuonna Keuruulla pidettiin lisäksi marraskuussa 2016 iso evakuointiharjoitus. Potilasturvallisuuteen liittyvät suunnitelmat, toiminta- ja työohjeet ovat ajan tasalla. Aikataulusta on laadittu potilasturvallisuuden vuosikello. Pandemiasuunnitelmat on päivitetty viimeksi vuonna 2014 ja päivitys on tulossa v Valmiussuunnitelmat päivitettiin vuonna Suuronnettomuusohjeistusten päivitys on aloitettu vuonna Yhteistä suuronnettomuusohjeistusta maakuntaan ei ole suunniteltu. Sairaanhoitopiirillä on päivitetty suuronnettomuusohjeistus v Lääkehoidon turvallisuus Seututerveyskeskuksessa on oma lääkehoitotyöryhmä, johon osallistuvat yksiköiden lääkehoitovastaavat. Lisäksi työryhmään kuuluvat keskussairaalan apteekin farmaseutti, ylilääkäri, osastonhoitajia, ylihoitajia ja potilasturvallisuuskoordinaattori. Seututerveyskeskuksessa alkoi oma vuoden far-

21 20 maseutti pilotti Lääkitysturvallisuustyöryhmä kokoontui kolme kertaa vuonna Keskeisimmät aiheet olivat haittatapahtumien vähentäminen ja lääkehoitosuunnitelmien päivittäminen uuden lääkehoito-oppaan mukaan. Sairaanhoitopiirin lääkeneuvottelukunnassa on edustus myös Seututerveyskeskukselta. Tavoitteena on, että lääkevahingot vähintään puolittuvat. Lääkehoitoon liittyviä HaiPro- ilmoituksia oli vuonna (vuonna ) kpl. Suurimmat poikkeamaryhmät olivat jako- ja antovirheet, jotka ovat pysyneet suunnilleen samoissa lukemissa. Lääkehoitoon liittyvät Haipro-ilmoitukset käsiteltiin lääkehoitotyöryhmässä. Lääkehoitoprosessi kuvattiin edellisenä vuonna riskilääkkeiden kautta ja mietittiin kehittämistoimenpiteitä poikkeamien vähentämiseksi. Lääkehoitovastaavat vievät tietoa lääkehoitotyöryhmästä yksiköihin toimenpiteiden toteuttamista varten ja kehittämistyötä jatketaan farmaseuttipilotin asiantuntijatyön avulla. Laiteturvallisuus Sairaanhoitopiirin alueella turvallisuusteemana oli laiteturvallisuus vuonna Valviran ohjeistama seurantajärjestelmädokumenttia työstettiin vuonna 2016 ja asiaa käsiteltiin potilasturvallisuusneuvostossa. Opas ei ole vielä valmistunut ja työstäminen jatkuu vielä Laitteisiin ja niiden käyttöön liittyviä HaiPro- ilmoituksia oli vuonna 2015 ja kpl. Haipro-järjestelmään ei oltu kirjattu yhtään Valviraan mennyttä ilmoitusta laitepoikkeamista. Potilaiden tapaturmat, onnettomuudet Vuonna 2015 tapaturmia oli 255 ja vuonna , joten tapaturmat ovat vähentyneet. Tosin Konnevedellä toiminut sairaalaosasto pieneni ja palvelut siirtyivät kunnalle, joka näkyy kaatumistilastoissa. Kaatumisia vuonna 2015 oli 190 ja Kaatumiset ovat vähentyneet, mutta putoamiset ovat lisääntyneet ja ehkäiseviin toimenpiteisiin on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota. Tietoturvallisuus Tietoturvallisuusilmoituksia oli vuonna (vuonna ). Tietojen salassapidon mahdollisesta vaarantumisesta tehtiin 12 ilmoitusta (6). Tiedonkulkuun tai tiedonhallintaan liittyviä haittatapahtumia oli vuonna , vuonna 2015 oli 60. Suurin osa liittyi dokumentointiin 34 (35) ja myös suulliseen viestintään 16 (10). Ostopalveluiden potilasturvallisuus Sopimuksissa varmistetaan ostopalveluiden potilasturvallisuus ja sovitaan laadun seurannasta lähetettäessä potilasta hoitoon. Ostopalvelusopimuksissa on kirjattu potilasturvallisuuden ja -laadun varmistamisen menetelmät. Palveluja ostettaessa yksityiseltä terveydenhuollon tai sosiaalipalvelujen tuottajalta vaaditaan dokumentti omavalvontasuunnitelmasta. Syyllistämätön potilasturvallisuuskulttuuri Jokaisella seututerveyskeskuksen työntekijällä oli mahdollisuus antaa oma arvionsa seututerveyskeskuksen potilasturvallisuudesta ja olla näin mukana kehittämässä potilaiden hyvää ja turvallista hoitoa. Kysely ei siis koskenut vain potilaita hoitavia vaan kaikkia henkilöstöryhmiä. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella myös Seututerveyskeskuksessa tehdyn turvallisuuskulttuurimittauksen eli TUKU - kyselyn tulokset on annettu toimialueiden käyttöön. Mittaus tehtiin maaliskuussa vuonna 2016 ja kehittämistoimenpiteet on suunnattu kyselyn mukaan. Työturvallisuusilmoitukset Läheltä piti-tilanteita työturvallisuusilmoituksista oli 34 (38) ja työtapaturmia 49 (54). Työtapaturmat ovat hieman vähentyneet. Työtapaturmista kompastumisia, liukastumisia, kaatumisia ja putoamisia oli vuonna (7), pisto- ja viiltotapaturmia oli 19 (11). Äkillinen fyysinen tai psyykki-

22 21 nen kuormitus on vähentynyt vuonna 2016 ollen 6 (25). Väkivaltatilanteet myös ovat vähentyneet vuonna ja vuonna Vakavia riskejä ei tapaturmissa ollut. Prosessit ja toimintaohjeet Tavoitteena on, että potilaita hoidetaan tieteelliseen tutkimusnäyttöön perustuvilla menetelmillä. Käypä Hoito -suosituksia sekä sairaanhoitopiirin ja Seututerveyskeskuksen omia prosessikuvauksia käytetään apuna potilaan hoidossa. Sairaanhoitopiirissä on päivitetty alueellisia hoitoketjuja ja olemme olleet työssä mukana. Tietojärjestelmän sisäisessä verkossa on aloitettu yhteisten hoitoohjeiden kirjaaminen Hopo-järjestelmään, jotta ne ovat koko maakunnan käytössä. Kirjaamisessa siirrytään vuosien aikana Hoke-järjestelmään, joka lisää potilasturvallisuutta. Hoitotyön kirjaaminen arvioitiin auditointimenetelmällä syksyllä 2016 ja toimintaa kehitetään tulosten mukaan. Potilaiden ja/tai omaisten ilmoituksia saamastaan hoidosta tuli vuonna kpl ja vuonna Sähköisiä QPro-asiakaspalautteita tuli vuonna kpl. Happy or not- asiakaspalautteita tuli eri sairaaloista vaihtelevasti. Potilaiden turvallisen hoidon toteutuminen Tavoitteena on, että potilasrannekkeiden käyttö toteutuu jokaisella potilaalla ja potilaiden tunnistaminen tätä apuna käyttäen toteutuu 100 %. Loppuvuodesta 2015 Seututerveyskeskukseen 6 terveysasemalle tilattiin potilasranneketulostimet ja viivakoodirannekkeet. Samalla potilaan tunnistamisen ohjetta päivitettiin ja tehtiin ohje potilaan tunnisterannekkeen hävittämiseen. Potilaan tunnisterannekkeiden puuttumisesta on tehty yksi HaiPro - ilmoitus vuoden 2016 aikana. Potilasrannekeratsioita tehtiin kolme kertaa v Tulos on ollut suhteellisen hyvä eli sairaaloissa potilasrannekkeiden käyttö on vakiintunut ja lähes jokaisella potilaalla on ollut ranneke tarkistuksen aikaan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Raportoitujen läheltä piti - tilanteiden lukumäärä kasvaa suuremmaksi Tavoitteena on, että läheltä piti -tilanteita on suhteessa enemmän kuin tapahtui potilaalle - tilanteita. Vaaratapahtumailmoituksia HaiPro- järjestelmään oli vuonna 2015 kirjattu 683 kpl ja vuonna Näistä läheltä piti -tilanteita oli vuonna eli 23,7 % ja vuonna Tapahtui potilaalle oli v ja vuonna Läheltä piti -tilanteiden osuus tulee olla suurempi kuin tapahtui potilaalle, joten oikeaan suuntaan ollaan menossa. Vakavat vaaratapahtumat puolittuvat Seututerveyskeskukseen perustettiin v vakavien vaaratapahtumien selvittämisen ryhmä ja toiminnan prosessikuvaus laadittiin. Potilaalle aiheutuneita vakavia haittoja kirjattiin vuonna kpl ja vuonna Näistä vakavista vaaratapahtumista ei ole käynnistetty tutkimuksia. Kaikki vakavat vaaratilanteet on kirjattu kaatumisista. Kaatumisia ja niistä aiheutuvia vammoja ei voi aina välttää, koska terveyskeskussairaalaan hoitoon tulevat potilaat ovat entistä huonokuntoisempia ja muistisairaudet ovat lisääntyneet, joka tuo oman haasteensa kaatumisten ehkäisyyn. Potilaslakiin ja potilasvahinkolakiin perustuvat ilmoitukset Poikkeamat hyvässä hoidossa ja potilasturvallisuudessa käsitellään määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Hoitoon liittyviin muistutuksiin vastataan säädetyssä ajassa (4 viikon kuluessa). Viranomaisille tehdyistä kanteluista selvitykset lähetetään säädetyissä aikarajoissa. Potilasvahinkojen käsittely tapahtuu säädetyissä aikarajoissa. Seututerveyskeskuksessa on laadittu ohjeistus potilasvahinkoilmoitusten käsittelyprosessia varten. Ilmoitusten käsittely ja lausuntojen antaminen tapahtuu ajallaan. Potilasvakuutuskeskus laittaa tilastot sairaanhoitopiiriin keväisin. Sairaanhoitopiiriltä laitetaan tieto myös meille korvattavien potilasvahinkojen määrästä. Valviralta tuli vuonna selvityspyyntöä (vuonna ). Näihin vastattiin. AVI:lta tuli 2 (2) selvityspyyntöä., jotka oli siirretty muistutuksena käsiteltäväksi. Muistutuksia tehtiin yhteensä 24 kpl (10 kpl vuonna 2015), joista avohoidosta 10 kpl (2), laitoshoidosta 3 kpl (1) ja suun terveydenhuollosta 11 kpl (7).

23 Sisäinen valvonta Tavoitteena on, että 1) Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa toteutuu kaikille yhtäläinen hoidon tarjonta ja saatavuus valtakunnallisten normien ja suositusten mukaan ja 2) hoitoon pääsyn kriteerien (THL) toteuma on 100 % ja potilaat hoidetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Seututerveyskeskuksessa seurataan hoitoon pääsyä ja hoitotakuun toteutumista. Tiedot julkaistaan säännöllisesti seututerveyskeskuksen verkkosivuilla ja tiedot lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle kolme kertaa vuodessa. Alla olevassa taulukossa on esitetty hoitotakuun toteutuminen joulukuussa 2016 Seututerveyskeskuksessa: Hoidon tarpeen arviointiin pääsy Hoitoon pääsy Terveyskeskuslääkärin vastaanotto puhelimessa 3 pv - 3 vk Hoitajan vastaanotto puhelimessa 1 arkipäivä 1 vk Hammaslääkärin vastaanotto puhelimessa 1-4 kuukautta Suuhygienistin vastaanotto puhelimessa 1-12 vk Seututerveyskeskus noudattaa yleisiä valtakunnallisia terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon liittyviä, sekä sairaanhoitopiirin (liikelaitoksen konsernivalvonnan) antamia säännöksiä ja määräyksiä. Toiminnasta ja sen laillisuudesta vastaa Seututerveyskeskuksen vastaava ylilääkäri. Palvelujen järjestämisen linjauksista vastaa Seututerveyskeskuksen järjestämistoimikunta (ns. omistajien konsernivalvonta) ja palvelujen tuottamisesta johtokunta. Toimitusjohtaja vastaa liikelaitoksen taloudesta, tuloksesta ja operatiivisen toiminnan kokonaisuudesta annettujen ohjeistusten mukaisesti. Operatiivisen tason toimenpidetarpeiden arvioimiseksi talouden ja toiminnan tilannekatsaus käydään läpi kuukausittain johtoryhmässä. Tavoitteiden toteutumista, varojen käyttöä ja tuloksellisuutta arvioidaan johtokunnassa myös kuukausittain sekä johtokunnassa ja sairaanhoitopiirin hallituksessa osavuosikatsauksittain. Seututerveyskeskuksen sopimusten hallinta on keskitetty Seututerveyskeskuksen toimistoon johdon sihteerille. Liikelaitoksen toiminnan alkuvaiheessa jokaisella jäsenkunnalla oli useita toisista riippumattomia sopimuksia, jotka sittemmin on yhdistetty ja tarvittaessa myös esim. kilpailutettu yhdessä sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kanssa. Hankinnat tehdään ja valvotaan ensisijaisesti sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kautta ja ne sisältävät etupäässä palvelujen ja materiaalien hankintoja. Kilpailutukset tehdään keskitetysti. Seututerveyskeskuksella ei ole suurta omaisuutta, mutta sitä hallinnoi hallinto- ja talouspäällikkö.

24 23 6. Kuntatiedot 6.1 Keuruu Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 15,3 Tulovero %: 20,50 Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Keuruu Haapamäki Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Keuruu Keuruu, Haapamäki Keuruu, Haapamäki Suun terveydenhuolto Sairaala Keuruu, Haapamäki Keuruun sairaala, 32 ss Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % Erikoissairaanhoito % 58% 27% 10% 5% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Keuruu Yht ,7 % 4, ,7 Keuruu avo ,7 % 4, ,9 Keuruu laitos ,0 % 0, ,7 Keuruu suu ,7 % 1, ,2 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Keuruu Yht ,3 % Keuruu avo ,8 % Keuruu laitos ,0 % Keuruu suu ,9 %

25 Petäjävesi Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Petäjävesi Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 14,7 Tulovero %: 21,25 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Petäjävesi Keuruu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % Erikoissairaanhoito % 66% 23% 6% 5% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Petäjävesi Yht ,0 % 5, ,7 Petäjävesi avo ,3 % 4, ,1 Petäjävesi laitos ,1 % 0, ,5 Petäjävesi suu ,7 % 1, ,1 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Petäjävesi Yht ,5 % Petäjävesi avo ,9 % Petäjävesi laitos ,8 % Petäjävesi suu ,6 %

26 Multia Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Multia Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 13,6 Tulovero %: 21,00 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Lähipäivystys Keuruu Yhteispäivystys, KS Multia Multia Multia Multia Keuruu Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % Erikoissairaanhoito % 61% 26% 9% 5% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Multia Yht ,2 % 5, ,8 Multia avo ,0 % 4, ,9 Multia laitos ,3 % 0, ,7 Multia suu ,8 % 1, ,1 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Multia Yht ,8 % Multia avo ,8 % Multia laitos ,3 % Multia suu ,2 %

27 Laukaa Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 13,7 Tulovero %: 21,50 Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Laukaa, Lievestuore hoitaja vo Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Laukaa Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lievestuore Laukaa, Vihtavuori Leppävesi, Lievestuore Laukaa, Lievestuore Laukaan sairaala, 22 ss Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % Erikoissairaanhoito % 68% 20% 6% 5% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Laukaa Yht ,2 % 4, ,8 Laukaa avo ,7 % 3, ,5 Laukaa laitos ,5 % 0, ,3 Laukaa suu ,8 % 1, ,9 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Laukaa Yht ,0 % Laukaa avo ,5 % Laukaa laitos ,5 % Laukaa suu ,3 %

28 Konnevesi Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Konnevesi Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys % 18,2 Tulovero % 21,5 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Konnevesi Konnevesi Konnevesi Suun terveydenhuolto Konnevesi Sairaala Konneveden sairaala, 10 ss Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % 53% 19% 21% Erikoissairaanhoito % 7% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Konnevesi Yht ,7 % 6, ,2 Konnevesi avo ,6 % 4, ,3 Konnevesi laitos ,3 % 1, ,7 Konnevesi suu ,7 % 1, ,2 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Konnevesi Yht ,8 % Konnevesi avo ,6 % Konnevesi laitos ,9 % Konnevesi suu ,0 %

29 Joutsa Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Joutsa Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 17,4 Tulovero %: 21,00 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Yhteispäivystys, KS Joutsa Joutsa Joutsa Joutsa Joutsan sairaala 24 ss Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % Erikoissairaanhoito % 59% 19% 5% 16% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Joutsa Yht ,2 % 6, ,6 Joutsa avo ,2 % 4, ,1 Joutsa laitos ,0 % 1, ,5 Joutsa suu ,1 % 1, ,0 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Joutsa Yht ,9 % Joutsa avo ,6 % Joutsa laitos ,7 % Joutsa suu ,9 %

30 Toivakka Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Toivakka Tunnuslukuja Asukasluku: Työttömyys %: 12,9 Tulovero %: 20,50 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Lähipäivystys Laukaa Yhteispäivystys, KS Toivakka Toivakka Toivakka Toivakka Joutsan sairaala Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % 18% 6% 7% Erikoissairaanhoito % 69% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Toivakka Yht ,7 % 4, ,8 Toivakka avo ,0 % 3, ,2 Toivakka laitos ,3 % 0, ,4 Toivakka suu ,9 % 1, ,2 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Toivakka Yht ,0 % Toivakka avo ,1 % Toivakka laitos ,9 % Toivakka suu ,9 %

31 Luhanka Seututerveyskeskuksen toimipisteet Vastaanotto Luhanka Tunnuslukuja Asukasluku: 761 Työttömyys %: 14,2 Tulovero %: 19,00 Päivystys Kuntoutus Neuvola Kouluterveydenhoito Suun terveydenhuolto Sairaala Yhteispäivystys, KS Luhanka Luhanka Luhanka Joutsan sairaala Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset 2016 (1000 EUR) % PTH ja ESH YHTEENSÄ % 16% STK avoterveydenhuolto % STK laitoshoito % STK suun terveydenhuolto % Seututerveyskeskus yht % 56% 22% Erikoissairaanhoito % 5% SeutuTk avohoito SeutuTk laitoshoito SeutuTk suun th Erikoissairaanhoito Tilastokeskus: väestötiedot ,Verohallinto: Tuloveroprosentit 2015, TEM työnvälitystilasto PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT KUNNALLE KPL (oma toiminta) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % kpl/as Tot 15 kpl/as Luhanka Yht ,5 % 6, ,7 Luhanka avo ,6 % 3, ,3 Luhanka laitos ,6 % 2, ,3 Luhanka suu ,3 % 1, ,1 PERUSTERVEYDENHUOLLON HOITOPALVELUT JÄSENKUNNILLE EUR (oma toiminta + ostopalvelut ) TA 16 Tot 16 Tot 16 - TA 16 ero % /as Tot 15 /as Luhanka Yht ,4 % Luhanka avo ,5 % Luhanka laitos ,1 % Luhanka suu ,5 %