Teknologiateollisuuden skenaariot talouden taantumassa Yhteenveto tämän hetken näkymistä

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden skenaariot talouden taantumassa Yhteenveto tämän hetken näkymistä Jouko Hannus, Markus Kalela, Talent Partners Oy Juha Ylä-Jääski, Teknologiateollisuus ry 1

2 Sisältö Yhteenveto kevään projektin tuloksista; taantumaskenaariot sekä lyhyen ja pitkien valojen toimenpiteet Tutkimuslaitosten tilannearvio ja viimeisemmät näkemykset maailmantalouden kehityksestä Osanottajien fiilismittarin tulosten yhteenveto Yhteenveto 2

3 Maailmantalouden skenaariot V-, U- ja L-skenaarioiden kuvaus, huhtikuu 2009 Skenaario Kuvaus V Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kesto 1-2 v 105,0 100,0 95, Kulutuskysyntä ja kuluttajien luottamus kääntyy nousuun vuoden 2009 loppupuolella ja palaa entiselle tasolleen vuonna 2010 Elpyminen käynnistyy 2009 jälkipuolella lähtien liikkeelle USA:sta ja/tai Kiinasta, ja talous toipuu vuoden 2010 aikana USA- ja Kiina-vetoisesti. Toipuminen Euroopassa ja Japanissa käynnistyy viiveellä vuonna 2010 Lainamarkkinat palautuvat normaalille tasolle melko nopeasti Alhainen inflaatio Globalisaatiokehitys palaa aiemmalle uralleen vuonna 2010 U Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella Kesto 2-3 v Kulutuskysyntä ja kuluttajien luottamus lähtee hitaasti palautumaan Käänne tapahtuu vuoden 2010 aikana, käynnistyen USA- ja/tai Kiinavetoisesti, viiveellä Euroopassa Toipuminen alkaa hitaasti, Euroopassa ja Japanissa vuoden 2011 alussa, talouskasvu aluksi hidas Lainamarkkinat palautuvat viiveellä Alhainen inflaatio, deflaatioriski joissakin maissa Kaupan esteitä ja protektionismia joillakin markkina-alueilla, samoin poliittisia riskejä L Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella Kesto 3-5 v Elvytystoimet USA:ssa ja muissa maissa eivät toimi halutulla tavalla, syvä taantuma kaikilla markkina-alueilla Lainamarkkinat toimivat puutteellisesti Alhainen inflaatio, deflaatioriski useissa maissa. Toisaalta devalvaatiot joissain maissa voivat edistää inflaatiota. Kaupan esteitä ja protektionismia monilla markkina-alueilla Poliittisten riskien mahdollisuus kasvaa, alueellisia levottomuuksia

4 Maailmantalouden skenaariot V-, U- ja L-skenaarioiden kuvaus, huhtikuu 2009 Teknologiateollisuuden Taantumaskenaariotprojektissa laadittiin maaliskuussa 2009 viereisen kuvan mukaiset, suuntaaantavat arviot globaalista BKTkehityksestä V-, U- ja L- skenaarioissa. Lähtökohtina käytettiin ao. ajankohtana viimeisiä johtavien tutkimuslaitosten ennusteita, joista Talent Partnersin toimesta ja harkintaa käyttäen laadittiin V-, U- ja L- variaatiot V U L Skenaario Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kesto 1-2 v Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella Kesto 2-3 v Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella Kesto 3-5 v 105,0 100,0 95, Globaalin BKT% kehitys (reaalinen BKT) % 1.7% -1.7% 2.3% 3.5% 4.0% 1.7% -2.8% 1.2% 2.0% 4.0% 1.7% -4.0% 0.2% 0.8% Nämä luvut siis vanhentuneita, maalis/huhtikuussa 2009 tehtyjä arvioita! 4 4

5 Taantuman vaikutusten hallinta ja mahdollisuuksien hyödyntäminen yritystasolla Kokonaislähestymistapa Arvioi strategiset vaikutukset Tarkastele eri taantumaskenaarioita Kvantifioi vaikutukset liiketoimintaasi Tunnista ja arvioi vaikutukset toimialaan ja kilpailijoiden liiketoimintaan Määritä toimenpiteet ja vastuut Määritä ja toteuta lyhyen tähtäimen tilanteen hallinnan edellyttämät toimenpiteet Lyhyet valot Turvaa // sopeuta liiketoiminta Varmista talouden perustat Sopeuta toimintakustannukset vastaamaan uutta tilannetta Keskity ydintoimintaan Panosta asemaan kasvumarkkinoilla Panosta ammattimaiseen myyntiin ja ja hyödynnä taantuman mahdollisuudet Määritä uudelleen tuotesalkku ja ja hinnoittelustrategiat Priorisoi T&K salkku Priorisoi investoinnit ja ja ohjaa kehittämissalkkua tiukasti Varmista pidemmän jänteen menestys ja kilpailuetu Pitkät valot Määritä huolella pidemmän tähtäimen investoinnit tuotekehitykseen, tuotantoteknologiaan sekä ICT:n hyödyntämiseen Panosta prosessien ja ja toiminnanohjausjärjestelmien kehittämiseen Hyödynnä yritysjärjestelymahdollisuudet Hyödynnä uudet liiketoimintamahdollisuudet, tunnista ja ja toteuta uudet liiketoimintamallit Investoi ihmisiin Varmista tehokas johtamisrakenne Rakenna esimiesten valmiudet Panosta johtamiseen ja muutoksen hallintaan Toteuta viestintä ja ja muutoksen hallinta ammattimaisesti Toiminnallista muutokset tehokkaasti Osittainen lähde: Rhodes & Stelter, Seize Advantage in a Downturn, Harvard Business Review, February 2009; täydennetty ja muokattu Talent Partnersin kokemusten pohjalta sekä Teknologiateollisuuden Skenaarioprojektin yhteydessä maaliskuussa

6 Sisältö Yhteenveto kevään projektin tuloksista; taantumaskenaariot sekä lyhyen ja pitkien valojen toimenpiteet Tutkimuslaitosten tilannearvio ja viimeisemmät näkemykset maailmantalouden kehityksestä Osanottajien fiilismittarin tulosten yhteenveto Yhteenveto 6

7 Seuraavassa esitettävät arviot BKT:n kehityksestä perustuvat kansainvälisten ja kotimaisten tutkimuslaitosten yms. viimeisimpiin arvioihin Maailmantalouden ennusteet IMF World Economic Outlook, October OECD Economic Outlook 86 (preliminary version) _ _1_1_1_1,00.html ANZ, Australia and New Zealand Banking Group Ltd Oxford Economics Pricewaterhouse Coopers The Conference Board Euroframe (10 riippumattoman tutukimuslaitoksen ryhmä, mukana ETLA Economic Outlook, September World Economic Prospects, October me Economic Forecasts, October-November Economic StraightTalk, November 11, page_id=241&query=straighttalk&hiword=straighttal KING%20straighttalk%20 Euroframe winter report 2009: Economic Assessment of the Euro Area, Suomen kansantalouden ennusteeth IMF World Economic Outlook, October dex.htm OECD Economic Outlook 86 (preliminary version) _33733_ _1_1_1_1,00.html Etla Etla Uutiset Aktia Aktian Taloudellinen katsaus 3/2009, isclosure.action?disclosureid=364258&messagei d= Sampo Pankki Sampo Pankin suhdannekatsaus, TietoaSampoPankista/media/Tiedotteet/Pages/Su hdannekatsaus_ aspx Valtiovarainministeriö Taloudellinen katsaus, syyskuu 2009, 32a/ _julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/ t aloud/name.jsp EK Talouskatsaus, suhdanteet ; Talouskatsaus, suhdanteet ; Huom. Suomen arvioiden (ml. EK) pohjana pääosin syyskuussa 2009 laaditut ennusteet 7

8 Tutkimuslaitosten tilannearvio marras/joulukuussa Johtavien kv. tutkimuslaitosten ennusteiden mukaan maailmantalous on elpymässä jo vuoden 2010 aikana, ja kehitys arvioidaan noudattavan em. V-skenaariota edellyttäen, että tarkastelujaksolla ei tapahdu yllättäviä uusia kriisejä Aasian, erityisen Kiinan, osalta taantuma vuonna 2009 ei ole ollut niin syvä kuin keväällä oletettiin Kehittyvät maat toipuvat selvästi nopeammin kuin kehittyneet maat. Esimerkiksi IMF (lokakuu 2009) arvioi BKTkasvuksi vuonna 2010 kehittyneissä maissa noin 1,3 % ja kehittyvissä maissa lähes 5 %. Euro-alueen arvioidaan toipuvan maailmantaloutta hitaammin Työttömyys säilyy korkeana erityisesti Euroopassa, tällä on vaikutuksensa kulutuskysyntään. IMF arvioi, että Euro-alueen työttömyyden pysyy pitkään korkeana, huippu 2010 noin 12% laskien hitaasti vuonna 2014 noin 9 % tasolle. Arvioiden mukaan Suomi putoaa syvemmällä kuin Euro-alue sekä OECD-maat keskimäärin, mutta toipuu hieman nopeammin Optimistisimmissakaan skenaariossa Suomi ei kuitenkaan toivu 2011 mennessä edes vuoden 2007 tasolle, samoin työttömyyden kehitys on hieman negatiivisempi kuin OECDmaat keskimäärin 8

9 Vuoden 2009 kehitys on nyt luonnollisesti paremmin nähtävissä kuin keväällä Globaali BKT kehitys indeksoituna vuosineljänneksittäin (Q32008 = 100) Huom. BKT tässä ei huomioiden inflaatiota eli ns. nimellinen BKT % % % % % % % 96.7 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q Lähde: IMF, Wirtschaftswoche, Roland Berger 9

10 Alkuperäisiä V-, U- ja L-skenaariota on päivitetty ja tutkimuslaitosten viimeiset arviot maailmantalouden kehityksestä ennakoivat V-skenaariota Skenaario Globaali BKT% kehitys (reaalinen BKT) Todennäk V U L Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kesto 1-2 v Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella Kesto 2-3 v Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella Kesto 3-5 v 4,1 % 1,9 % -2,0 % 2,6 % 3,5 % 70 % 4,1 % 1,9 % -2,3 % 1,2 % 2,0 % 25 % 4,1 % 1,9 % -2,4 % 0,2 % 0,8 % 5 % Mihin ym. BKT% -luvut perustuvat? V-skenaarion osalta on käytetty eri kv. tutkimuslaitosten ennusteiden keskiarvoja samalla soveltaen raportin laatijoiden harkintaa Kv. tutkimuslaitosten arviot ovat siis V-kehityksen mukaisia (olettaen, että ei tapahdu yllättäviä uusia kriisejä) U- ja L-skenaarioiden osalta lähtökohtana on ollut raportin laatijoiden harkinta sekä erityisesti IMF:n ennusteen vaihteluväleihin (confidence intervals) Todennäköisyydet yllä perustuvat Roland Bergerin raporttiin (The Roland Berger Crisis Scenarios, October 2009 Update, joka puolestaan pitkälti nojaa IMF:n arvioon

11 Kv. tutkimuslaitosten arvioiden pohjalta maailmantalouden V-skenaariosta voidaan erottaa V+, V ja V- variaatiot, toipumisen vauhti on kuitenkin erilainen eri alueilla Viereisen taulukon arviot BKT:n kehityksestä on tehty raportin laatijoiden toimesta ja pohjautuvat ensisijaisesti IMF:n, OECD:n ja Euroframen viimeisimpiin arvioihin. Näiden lisäksi arvioita laadittaessa otettiin rajatusti huomioon myös muiden toimijoiden tuoreita arvioita. Suomen osalta lisäksi perustana EK:n, VM:n, Etlan sekä pankkien ennusteet. V+ noudattelee pääpiirteissään optimistisimpia näkemyksiä V asettuu lähelle optimistisimpien ja pessimistisimpien näkemysten keskiarvoa V- noudattelee pääpiirteissään pessimistisempiä näkemyksiä Sken. V+ V V- BKT% kehitys (reaalinen BKT) Suomi 4,2 % 1,0 % -6,5 % 1,5 % 3,5 % Euro 2,7 % 0,7 % -3,9 % 1,0 % 2,0 % USA 2,1 % 0,4 % -2,4 % 2,5 % 3,0 % Kiina 13,0 % 9,0 % 8,5 % 9,6 % 9,7 % Intia 9,3 % 7,1 % 6,1 % 7,3 % 8,2 % Venäjä 8,1 % 5,6 % -7,2 % 4,9 % 4,2 % Japani 2,3 % -0,7 % -5,3 % 1,8 % 2,4 % Globaali 4,1 % 1,9 % -1,7 % 2,9 % 3,8 % Suomi 4,2 % 1,0 % -7,0 % 0,7 % 2,6 % Euro 2,7 % 0,7 % -4,1 % 0,6 % 1,4 % USA 2,1 % 0,4 % -2,5 % 2,1 % 2,8 % Kiina 13,0 % 9,0 % 8,3 % 9,0 % 9,2 % Intia 9,3 % 7,1 % 5,8 % 6,9 % 7,8 % Venäjä 8,1 % 5,6 % -7,8 % 3,3 % 3,6 % Japani 2,3 % -0,7 % -5,7 % 1,5 % 1,7 % Globaali 4,1 % 1,9 % -2,0 % 2,6 % 3,5 % Suomi 4,2 % 1,0 % -7,5 % 0,3 % 2,0 % Euro 2,7 % 0,7 % -4,2 % 0,3 % 1,3 % USA 2,1 % 0,4 % -2,7 % 1,5 % 2,6 % Kiina 13,0 % 9,0 % 8,1 % 8,6 % 9,0 % Intia 9,3 % 7,1 % 5,4 % 6,4 % 7,3 % Venäjä 8,1 % 5,6 % -8,7 % 1,5 % 3,0 % Japani 2,3 % -0,7 % -6,0 % 1,2 % 1,4 % Globaali 4,1 % 1,9 % -2,3 % 2,3 % 3,3 % 11

12 OECD ennustaa maailmantaloudelle melko nopeaa toipumista Lähde: OECD, Economic Outlook, November

13 OECD:n arvion mukaan Suomen taantuma on OECDmaiden keskiarvoa syvempi ja työttömyyskehitys negatiivisempi Lähde: OECD, Economic Outlook, November

14 Roland Berger konsulttiyhtiö perustaa skenaarionsa IMF:n arvioon, ja pitää maailmantalouden tasolla V-skenaariota todennäköisempänä Huom. BKT-luvut yllä ei huomioiden inflaatiota eli ns. nimellinen BKT 14

15 Tuoreessa ennusteessaan Euroframe ennustaa euroalueelle talouskasvun kääntymistä kasvuun ja hidasta toipumista ts. U-skenaarion mukaista kehitystä Euroframe on kymmenen riippumattoman tutkimuslaitoksen ryhmä, jonka jäsen on myös ETLA Euroframe-ryhmän keskeisiä ennusteita euroalueelle Kokonaistuotannon kasvu (reaalisen BKT% kasvu), % ,8 3,1 2,7 0,6-3,9 1,0 2,0 Inflaatio (harmonisoitu),% 2,2 2,2 2,1 3,3 0,3 0,5 1,0 Työttömyysaste, % 9,0 8,3 7,5 7,6 9,4 10,1 10,1 Julkisen talouden tasapaino, % BKT:stä -2,5-1,3-0,6-2,0-5,7-7,2-6,4 Julkinen velka, % BKT:stä 70,1 68,3 66,0 69,3 79,1 84,4 88,0 Tämän ennusteen mukaan euroalueen voidaan siis olettaa noudattavan U- skenaariota, vaikka maailmantalous kehittyisi (myös Eurostatin arvion mukaan) V- skenaarion mukaisesti Lähde: Euroframe winter report 2009: Economic Assessment of the Euro Area, katso myös ww.etla.fi, lehdistötiedote

16 Sisältö Yhteenveto kevään projektin tuloksista; taantumaskenaariot sekä lyhyen ja pitkien valojen toimenpiteet Tutkimuslaitosten tilannearvio ja viimeisemmät näkemykset maailmantalouden kehityksestä Osanottajien fiilismittarin tulosten yhteenveto Yhteenveto 16

17 Fiilismittarin kysymykset 1) Mikä on oma arviosi yleisestä maailmantalouden kehityksen todennäköisimmästä skenaariosta a) V: Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 b) U: Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella c) L: Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella 2) Mikä on oma arviosi oman toimialasi kehityksen todennäköisimmästä skenaariosta a) V: Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 b) U: Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella c) L: Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella 3) Ns. W-kehitystä (aluksi toipuminen, sitten uusi sukellus, jonka jälkeen varsinainen pitkäkestoinen toipuminen vasta käynnistyy) ei työssä ole käsitelty omana skenaarionaan, vaan kehityskulkuna, joka saattaa liittyä mihin tahansa pääskenaarioon (V, U, L). Kuinka todennäköisenä pidät W-kehitystä omalla toimialallasi a) erittäin todennäköisenä (tn > 80 %) b) kohtalaisen todennäköisenä ( tn %) c) fifty-fifty (tn %) d) melko epätodennäköisenä (tn %) e) hyvin epätodennäköisenä (tn < 20%) 4) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä näkökohtia omalla toimialallasi mielestäsi taantuman kehitykseen ja aikanaan seuraavan toipumisen luonteeseen ja ajoitukseen mielestäsi liittyy 5) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä lisätoimenpiteitä mielestäsi kansallisella tasolla tulisi tehdä, jotta varmistetaan oman toimialasi yritysten kilpailukyky lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä 17

18 1) Mikä on oma arviosi yleisestä maailmantalouden kehityksen todennäköisimmästä skenaariosta a) V: Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 b) U: Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella c) L: Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella aika lailla markkina-aluekohtainen: Kiina, Intia toipumassa jo kovaa vauhtia, muualla hitaampaa ja joissakin tapauksissa ei vielä elpymistä vähään aikaan Sekä 1 että 2 eivät tapahdu tasaisesti. Maantieteellisesti Aasia on jo toipumassa, Yhdysvallat myös (tosin hitaammin) mutta Euroopassa menee pidempään. Samoin toimialakohtaiset syklit vaihtelevat sekä normaaleista syistä (esi vs, jälkisykliset) että valtioiden elvytyspakettien vaikutuksesta b) Nousee vuoden 2007 tasolle aikaisintaan b), ts. U ja L välimuoto c) ja toipuminen kestää kauan, nyt pudottu vuoden 2006 tasolle. Toipuminen voi lähteä liikenteeseen hitaasti vuoden 2010 aikana b) Mielestäni tämä vaikuttaisi todennäköiseltä, myös c) mahdollinen 18

19 2) Mikä on oma arviosi oman toimialasi kehityksen todennäköisimmästä skenaariosta a) V: Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 b) U: Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella c) L: Syvä ja pitkä kestoinen taantuma, toipuminen käynnistyy aikaisintaan vuoden 2011 loppupuolella toimialoista riippuen b) tai c) b) aika lailla sama tilanne kuin edellä, mutta koskee vähemmän huolto/modernisaatiotoimintaa b) (Sekä 1 että 2 eivät tapahdu tasaisesti. Maantieteellisesti Aasia on jo toipumassa, Yhdysvallat myös (tosin hitaammin) mutta Euroopassa menee pidempään. Samoin toimialakohtaiset syklit vaihtelevat sekä normaaleista syistä (esi vs, jälkisykliset) että valtioiden elvytyspakettien vaikutuksesta.) b) Nousee vuoden 2007 tasolle aikaisintaan a) & b), ts. U ja L välimuoto 19

20 3) Ns. W-kehitys Ns. W-kehitystä (aluksi toipuminen, sitten uusi sukellus, jonka jälkeen varsinainen pitkäkestoinen toipuminen vasta käynnistyy) ei työssä ole käsitelty omana skenaarionaan, vaan kehityskulkuna, joka saattaa liittyä mihin tahansa pääskenaarioon (V, U, L). Kuinka todennäköisenä pidät W-kehitystä omalla toimialallasi a) erittäin todennäköisenä (tn > 80 %) b) kohtalaisen todennäköisenä ( tn %) c) fifty-fifty (tn %) d) melko epätodennäköisenä (tn %) e) hyvin epätodennäköisenä (tn < 20%) d), jos toimitaan oikein Kohta b) lienee totuuden mukainen, melkein tekisi mieli vastata a) d) markkinakohtaiset W notkahdukset tietysti mahdollisia jos kokonaistalouden elpyminen ei kestävällä pohjalla) d) mielestäni investointihyödykkeissä toipuminen viivästyy, jolloin ehkä W- skenaario ei toteutuisi 20

21 4) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä näkökohtia omalla toimialallasi mielestäsi taantuman kehitykseen ja aikanaan seuraavan toipumisen luonteeseen ja ajoitukseen mielestäsi liittyy (1/3) 1. Meillä on toipuminen jo alkanut, osin varastoefektin ansiosta. Kevät tulee olemaan ankea, mutta tällöin kustannusleikkaukset alkavat täysimääräisesti vaikuttamaan. Odotan ensi syksyn tuovan jo jotakin muutosta parempaan. Jälleen todettava, että nyt jos koskaan on merkitystä onko yrityksellä jotain uutta tuoda markkinoille. Jos on, niin tällöin selvitään. Brandin rakentaminen entistä tärkeämpää ja energiatehokkuus on fokuksessa. Onneksi sillä alueella on oikeasti osaamista 2. Kysynnän painopiste muuttuu Aasiaan, samalla paikallisten globaalien toimijoiden joukko kasvaa 3. Taantuman kehitys Erittäin jyrkkä pudotus alkaen Q4 2008, joka pudotti kysynnän 20 %n tasolle lyhyeksi aikaa etenkin koko jalostusketjua koskeneen varastojen purun takia. Hyvin nopea palautuminen 80 %:n tasolle (verraten 2008) kvartteria myöhemmin. Em. tasosta hidasta nousua tasaisesti ylöspäin. Taustalla vaativien elektroniikkasovellusten yleistasoa voimakkaampi kasvu. Tuleva toipuminen: toipuminen menossa ja näyttää jatkuvan lupauksia herättävästi. 4. Jonkin verran konsolidoitumista tulee tapahtumaan. Myös liiketoiminta-alueen laajennuksia eli perinteisestä busineksesta laajennetaan uusille toimialoille. Huolto- ja modernisaatiotoiminnan merkitys kasvaa, samoin uusien palveluiden. Kiinan rooli tulee kasvamaan sekä markkinoina että uusien innovaatioiden lähteenä. Lihavoinnit / kursivoinnit Talent Partnersin toimesta 21

22 4) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä näkökohtia omalla toimialallasi mielestäsi taantuman kehitykseen ja aikanaan seuraavan toipumisen luonteeseen ja ajoitukseen mielestäsi liittyy (2/3) 5. Maantiede/ Operatiivinen: Kehittyvät markkinat ensin. Maantiede / Strateginen: Painopisteen siirtyminen Aasiaan. Luonne lyhyt tähtäin: hinnan korostuminen ominaisuuksienkin kustannuksella. 6. Ensi kevät tulee olemaan kovin yrityskuolemakausi mitä on Suomessa nähty. Täältä katoaa pieniä ja kohtalaisen merkittäviä keskisuuriakin yrityksiä. Johtavat päähankkijat siirtävät yhä edelleen tuotantoa ulkomaille. Päätekijänä ei ole kustannustaso vaan halutaan lähemmäs markkinoita ja päästä eroon yhä kankeasti toimivasta työvoimasta. Tänne jää yrityksiä jotka ovat riittävän vahvoja ja onnistuneet parantamaan kilpailukykyään, pystyvät viemään tuotteet Suomesta maailmalle ja jotka ovat rakentaneet oman teknologiastrategian jota osaamista ei haluta levittää maailman joka kolkkaan. 7. Taantuma on historiallisen syvä toimialalla. Useat nopealiikkeisemmät toimijat ovat muuttaneet teknologiafokustaan ja onnistuneet saamaan merkittäviä kauppoja. Päätoimiala joutuu supistamaan toimintansa merkittävästi ja uhkana on koko toimialan romahtaminen. Seuraavaan toipumiseen ei ole pystytty mielestäni paljoa panostamaan. Sopivia keinoja olisivat esim. nykyistä läheisemmät yhteistyömallit toimittajaverkoston ja avainasiakkaiden kanssa esim. uuden sukupolven tuotteiden kehittämiseksi. Proaktiivinen panostus vihreään teknologiaan on ollut vähäistä. Alaa vaivaa kykenemättömyys määritellä oma tulevaisuudenkuvansa. Lihavoinnit / kursivoinnit Talent Partnersin toimesta 22

23 4) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä näkökohtia omalla toimialallasi mielestäsi taantuman kehitykseen ja aikanaan seuraavan toipumisen luonteeseen ja ajoitukseen mielestäsi liittyy (3/3) 8. Kilpailu kiristyy, tuotteiden hinnat tulevat romahtamaan, siis laskemaan jopa yli 10%. Tästä seuraa, että teollisuus Suomessa joutuu ankaraan kansainväliseen kilpailuun, jo nyt tarvikkeita tulee enenemissä määrin Kiinasta Suomeen, toki Suomalaisilla brändeillä. Jotta kilpailussa pysytään mukana on joko investoitava voimakkaasti automatioon, ollaanko valmiita ottamaan se riski juuri nyt ja tuleeko se kannattamaan. Tai sitten vietävä tuotantoa halvemman palkkakustannustason maihin. Esim. Puolassa palkat 1/5 osa Suomen palkkatasosta, on keskeisessä Euroopassa joten myös rahtikustannukset viennissä halvemmat. Sama pätee kaikkiin uusiin EU-maihin. Investointikustannukset ovat paljon halvemmat ja muutosherkkyys helpompi toteuttaa. No todennäköisesti tulee jonkinmoinen välimuoto, millainen? Mutta teolliset työpaikat Suomesta tulevat mielestäni vähenemään. 9. Hintakilpailun kiristyessä kustannustasot ja -rakenteet tulee suhteuttaa uuteen markkinatilanteeseen. Protektionismi on lisääntyy useilla markkinoilla, vaikeuttaen vapaata kilpailua. Markkinat tulevat entisestään polarisoitumaan 'low cost' vs. 'value driven' tuotteisiin. 10. Kasvavan talouden maat näyttäisivät lähtevän hyvälle kasvulle verrattain nopeasti. Teollisuuden rakennemuutos on voimistumassa ja talous kehittyy erityisesti näillä uuden talouden alueilla ja perinteiset teollisuusmaat tulevat olemaan selvästi hitaampia ja matalan kasvun markkinoita. Vahvat taloudet ja yritykset vahvistuvat entisestään ja heikommat ajautuvat kriiseihin. Markkinamme ovat yhä kauempana. Lihavoinnit / kursivoinnit Talent Partnersin toimesta 23

24 5) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä lisätoimenpiteitä mielestäsi kansallisella tasolla tulisi tehdä, jotta varmistetaan oman toimialasi yritysten kilpailukyky lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä (1/4) 1. Kevään aikana tullaan näkemään harmillinen määrä konkursseja. Hyviä yhtiöitä ei saisi päästä nurin, mutta samalla huonoihin yrityksiin ei saa pumpata ylimääräistä. Suuri saneerausaalto olisi nyt hyvä, mutta siitä on puhuttu jo vuosia, eikä sitä ole tullut vaikka korjattavaa riittää. Korostan vielä energiatehokkuutta niin energian tuotannossa kuin käytössä. Uuden kansallisen liiketoiminnan löytyminen tai miksei olemassa olevien yhdistäminen kansallisesta kansainväliseksi olisi tärkeätä. Osaamme teknisesti toteuttaa asioita, joten sieltä perustan tulisi löytyä, mutta miten osaamme kansainvälistymisen? Tämä on monen yrittäjän pulma. Tarvitaan uusi kansainvälinen yrittäjäsukupolvi ja nykyisten vallanpitäjien olisi osattava siirtyä taka-alalle. Vielä juttu, jota yrityksessämme on viritetty: unohdetaan hiilijalanjälki (lähtee negatiivisesta ajattelusta) ja aloitetaan uusi vihreän jalanjäljen aikakausi (lähtee siitä mitä positiivista saamme aikaiseksi) eli tehdään Suomesta positiivisessa mielessä vihreän jalanjäljen edelläkävijämaa. 2. Huippujen houkuttelu Suomeen, investointeja tuotekehitykseen myös ulkomaisten toimijoiden taholta. 3. Alihankkijoiden kansainvälistymisen tukemista 4. Alan tutkimuksen tukemisen vahvistus (T&K-projektien rahoitus ja generointi). Rahallista tukea uusiutuvan energian teknologian kehittäjille mieluummin kuin subventioita teknologian käyttäjille. 5. Tällä toimialalla kansallisten toimenpiteiden merkitys on aika vähäinen. Julkisen rahan järkevä kohdentaminen tuottaviin kohteisiin, joissa tämän toimialan tuotteita ja palveluita tarvitaan, olisi hyvä vaihtoehto (infra, julkinen rakentaminen). Ekotehokkuuden tukeminen yleisesti tulee auttamaan sekä globaalisti että erityisesti Suomen tilannetta. Lihavoinnit / kursivoinnit Talent Partnersin toimesta 24

25 5) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä lisätoimenpiteitä mielestäsi kansallisella tasolla tulisi tehdä, jotta varmistetaan oman toimialasi yritysten kilpailukyky lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä (2/4) 5. Lyhyellä aikavälillä työvoimapoliitiikka (uudelleenkoulutus etc.), takaukset projektirahoituksessa. Pitkällä välillä: Rahoituksen turvaaminen kehitykseen (esim SHOK- toiminta) ja toimintatapojen kehittäminen esim. Tekes rahoituksessa niin, että ulkomaista huippuosaamista voitaisiin joustavammin hyödyntää suomalaisissa hankkeissa. 6. Mikäli isot päähankkijamme eivät nopeasti muuta valmistus- ja hankinta strategiaansa Suomen hyväksi, tänne jää joukko yrityksiä, joiden tuotteet ovat kyllin kilpailukykyisiä ja siis vientikelpoisia ja jotka pitävät ydinosaamisensa Suomessa. Metalliteollisuuden valmistuksen kriittinen massa laskee tasolle,jolla ei voida katsoa olevan kovin hyviä edellytyksiä kehittyä palvelemaan syntyviä / kasvavia keskikokoisia ja uusia suuria yrityksiä. Teollinen kulttuuri heikkenee seuraavan 20 vuoden aikana merkittävästi. Pidän pienten ja keskikokoisten metallialan yritysten tilannetta, tilauskantaa ja rahoitusasemaa, erittäin kriittisenä. Kevät 2010 tulee oleman erityisen vaikea ja veikkaan että yrityskuolemat kohoavat 2010 kesään mennessä toimialalla merkittävästi. Omassa yrityksessämme panostaneet usean vuoden Saksan ja Venäjän myyntiin. Olemme ostamassa Pietarilaista tehdasta, koska olemalla rajan sisällä on ainoa tapa saavuttaa venäläiset asiakkaat. Saksassa fokusoidutaan nykyistä selkeämmin.. Panostamme voimakkaasti suunnittelu- ja valmistusteknologioihin tavoitteena päästä aivan maailman huippuyritysten vanaveteen. Kaikissa neljässä teknologiassa ne löytyvät onneksi Saksasta. Lihavoinnit / kursivoinnit Talent Partnersin toimesta 25

26 5) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä lisätoimenpiteitä mielestäsi kansallisella tasolla tulisi tehdä, jotta varmistetaan oman toimialasi yritysten kilpailukyky lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä (3/4) 7. Lyhyellä aikavälillä vientiluototus ja innovaatiotuki kaikissa muodoissaan ovat tärkeimpiä. Innovaatiotukeen pitäisi kuulua tukea myös suuryritysten suorille tuotekehityskustannuksille. Pitkällä aikavälillä tulisi panostaa osaamiseen (perus- ja jatkokoulutus), uusiin verkostoihin (eri alojen osaajat yhteen), teknologioihin (mobiili, akut, ym). Suomen tulisi olla nykyistä houkuttelevampi paikka koulutetulle vieraalle työvoimalle (huippuosaajille ja yrityksille), yrittäjyyttä pitäisi lisätä (jokaiselle nuorelle perustettava oma yritys). Kansallisella tasollakin pitäisi pystyä visioimaan kansallisesti tärkeät panostusalueet (esim. Venäjän arktinen energia - ensin perinteistä tekniikkaa ja myöhemmin sen kääntämistä vihreäksi teknologiaksi kuten Norjassa). Kaikki sujuva yhteistyö julkisten palveluiden / koulutuksen ja teollisuuden välillä on hyödyksi. Teollisuudelta panostusta opetukseen ja opetuksesta käytännöllisiä osaajia teollisuuteen, teollisuutta tukevia OSKE-, SHOKym. järjestelmiä ym. SHOKeille päätösvaltaa myöntää merkittäviä rahasummia n. 100% tutkimusavustukseksi niillä läpimurtoalueilla, jotka teollisuus määrittää strategisiksi (tukemaan SA, Sitra ja TEM/TEKES aloitteita). 8. Kaikki kilpailua vääristävät alueelliset, rakennepaikkaiset ja muutkin tukiaiset on lopetettava! Niillä vain ruokitaan väliaikaisesti epätervettä kilpailua ja saadaan terveetkin yritykset ongelmiin. Kun tukiaiset loppuvat niin käytäntö ympäri maailmaa on osoittanut että tuetut yritykset horjuvat ja kaatuvat, ellei niitä ole ehditty myydä. Verotus on tehtävä kannustavaksi yrityksille ja investoinnit verot erotettava sosiaalimaksuista heti. Kaikki epäsuorat palkkakustannukset pois yrityksiltä, kuten keva-maksut. Viennin rahoitustakuut joustaviksi kaikille yrityksille, myös kappaletavaramyyntiin, ei vain projekteihin. Lihavoinnit / kursivoinnit Talent Partnersin toimesta 26

27 5) Kerro vapaamuotoisesti näkemyksiäsi siitä, mitä lisätoimenpiteitä mielestäsi kansallisella tasolla tulisi tehdä, jotta varmistetaan oman toimialasi yritysten kilpailukyky lyhyellä ja pitkällä aikajänteellä (4/4) 9. Suomessa on erittäin vahva insinööriosaaminen; mobiiliviestinnän tuleva kasvu painottuu internet pohjaisten kuluttajapalveluiden kasvuun ja kaupallistumiseen. Siten internet-pohjaisten kuluttajapalvelujen palveluratkaisujen kehittämisen että markkinoinnin tutkimusta ja koulutusta tulee edistää. Lisäksi avointen ratkaisujen edistäminen EU ja muissa toimielimissä on toimialalle tärkeää. 10. Suomi pystyttävä pitämään kansainvälisesti kilpailukykyisenä, myös paikallinen teollisuus ja palvelut on oltava kustannuksiltaan kilpailukykyisiä! Myös julkinen sektori! On panostettava yritysten tuotekehitys- ja teknologiahankkeiden kannustamiseen, Tekes, verotuksen t&k poistot, jne. Siis kansainvälistä teknologista kilpailukykyä ja innovaatioita! Jonkinlainen kansallinen panostus suomalaisten kansainvälisen myynnin osaamiseen ja sen arvostukseen tarvittaisiin. Elämme kuitenkin viennistämme! Verotus on pidettävä kilpailukykyisenä; yhtiöverotus, ansiotuloverotus ja osinkoverotus, sukupolvenvaihdokset. Oikeata yrittämisen edistämistä ja kannustavia porkkanoita tarvitaan! Lihavoinnit / kursivoinnit Talent Partnersin toimesta 27

28 Sisältö Yhteenveto kevään projektin tuloksista; taantumaskenaariot sekä lyhyen ja pitkien valojen toimenpiteet Tutkimuslaitosten tilannearvio ja viimeisemmät näkemykset maailmantalouden kehityksestä Osanottajien fiilismittarin tulosten yhteenveto Yhteenveto 28

29 Yhteenveto: Maailmantalouden ja euroalueen kehitys Tark.taso Maailmantalous Euroalue Suomen kansantalous Teknologiateollisuuden toimialat Oletusskenaario V (perustuen kv. tutkimuslaitosten viimeisimpiin arvioihin) Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kiinan ja muiden kehittyvien maiden vauhdittamana. U (Euroframe, joulukuu 2009 Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U U- riippuen toimialasta (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella, merkittävät toimiala- rakennemuutokset Johtavien kansainvälisten tutkimuslaitosten (IMF, OECD ym.) viimeisimpien arvioiden mukaan maailmantalouden taantumassa pahin kriisi on ohi ja maailmankauppa on alkanut toipua vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Tutkimuslaitosten arvioiden perusteella maailmankaupan kehitys noudattaa V-kehitystä olettaen, että yllättäviä kriisejä ei tapahdu Suurin yksittäinen selitys em. arvioihin on Aasian toipuminen aiempaa arviota nopeammin. Erityisesti Kiinan kehitys tänä vuonna on positiivisempi kuin vielä keväällä oletettiin, viimeisin arvio 2009 BKT% tasosta on noin 8.5%, kun keväällä arvio oli noin 6.5% Maailmantalouden arvioidun elpymisen taustalla ovat myös rahoitusmarkkinoille suunnatut tuet ja ennennäkemättömät elvytystoimet Kymmenen riippumattoman tutkimuslaitoksen muodostama Euroframe-ryhmä arvioi tuoreessa ennusteessaan talouden euroalueella kääntyvän vähitellen kasvuun, mutta toipumisen jäävän hitaaksi vuonna 2008 koetun rajun shokin vuoksi. Siten euroalueen kehityksen arvioidaan noudattavan U- kehitystä Työttömyys Euroopassa ja myös Suomessa pysyy lähivuosina korkeana, joka vaikuttaa kulutuskysyntään ja aiheuttaa rakenteellisia haasteita 29

30 Yhteenveto: Suomen kansantalous ja teknologiateollisuus Tark.taso Maailmantalous Euroalue Suomen kansantalous Teknologiateollisuuden toimialat Oletusskenaario V (perustuen kv. tutkimuslaitosten viimeisimpiin arvioihin) Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kiinan ja muiden kehittyvien maiden vauhdittamana. U (Euroframe, joulukuu 2009 Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U U- riippuen toimialasta (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella, merkittävät toimiala- rakennemuutokset Suomen kansantalous putoaa vuonna 2009 syvemmälle kuin Eurooppa ja USA ym. kehittyneet taloudet keskimäärin (BKT% 2009 Suomi n. -7%, Euro-alue keskimäärin n. -4%, USA n %. Maailmankaupan romahdus on vaikuttanut Suomeen pahemmin kuin useimpiin muihin maihin. Suomen kansantalouden kokonaispudotus vuosien tasosta on hyvin suuri (pudotus syyskuussa 2009 edellisvuoteen lähes 12 %), ja kiinni kurominen vie vuosia. Suomen tuotanto on pudonnut vuoden 2005 tasolle. Suomen kansantalouden toipumisen voidaan arvioida olevan siten hitaampaa kuin maailmantalouden elpymisen, ja noudattava euroalueen mukaista U-kehitystä. Johtavat tutkimuslaitokset arvioivat Suomen BKT%:n kasvun vuonna 2010 suuremmaksi kuin euroalueella keskimäärin, mutta toisaalta vuonna 2009 tapahtunut pudotus on keskimääräistä suurempi. Suomalaisen teknologiateollisuuden edustajien näkemykset ovat edellä kuvattua maailmantalouden V-kehitystä selvästi pessimistisempiä, oman toimialan kehitys nähdään vähintään U:ksi (60% U, 40 % L). Tilanne on kuitenkin jossain määrin erilainen eri toimialoilla, esimerkiksi tämän hetkinen näkymä elektroniikka- ja sähköteollisuusalalla on hieman positiivisempi kuin kone- ja metallituoteteollisuudessa. Teknologiateollisuuden toimialoilla on odotettavissa merkittäviä rakennemuutoksia, ja tilanne ei kaikilta osin palaa entiselleen taantuman jälkeen 30

31 Yhteenveto: Kansallisen tason tavoitteet ja toimenpiteet Tark.taso Maailmantalous Euroalue Suomen kansantalous Teknologiateollisuuden toimialat Oletusskenaario V (perustuen kv. tutkimuslaitosten viimeisimpiin arvioihin) Merkittävä taantuma, mutta nopeahko toipuminen vuonna 2010 Kiinan ja muiden kehittyvien maiden vauhdittamana. U (Euroframe, joulukuu 2009 Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella U U- riippuen toimialasta (raportin laatijoiden näkemys) Vakava taantuma, hitaasti käynnistyvä toipuminen lähtien liikkeelle vuoden 2010 loppupuolella, merkittävät toimiala- rakennemuutokset Kansallisella tasolla on tärkeää pyrkiä pitämään Suomi ja suomalainen teknologiateollisuus kilpailukykyisenä edellä kuvatussa vaativassa toimintaympäristössä Avainkeinoja ovat mm. panostaminen innovatiivisuuden ja tuotekehitystoiminnan edistämiseen yrittäjyyden kannustimiin kilpailukykyiseen verotukseen ekotehokkaiden ratkaisujen kehittämisen tukemiseen markkinoinnin ja myynnin osaamiseen asiakasymmärryksen ja palveluratkaisujen edistämiseen Yhtenä toimenpiteenä Teknologiateollisuus toteuttaa keväällä 2010 projektin, jossa määritetään Liiketoiminnan ja teknologian linjaus Projekti keskittyy pidemmän jänteen menestystekijöihin ja kilpailukyvyn varmistamiseen sekä yksittäisen yrityksen tasolla että kansallisella tasolla 31