TALVILIIKENNEKOORDINAATTORI Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALVILIIKENNEKOORDINAATTORI Esiselvitys"

Transkriptio

1 MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS TURUN YLIOPISTON BRAHEA-KESKUS CENTRE FOR MARITIME STUDIES BRAHEA CENTRE AT THE UNIVERSITY OF TURKU 2014 TALVILIIKENNEKOORDINAATTORI Esiselvitys Vappu Kunnaala Piia Nygren Olli-Pekka Brunila

2

3 ESIPUHE Suomen talvimerenkulun turvallisuus ja sujuvuus riippuu monen toimijan yhteistyön onnistumisesta. Luotsauksen, jäänmurron, satamien, meklareiden ja VTS:n yhteistyön onnistuminen ratkaisee miten hyvään lopputulokseen päästään. Viimeisten kolmen neljän vuoden aikana on Finnpilot Pilotage Oy:n (Finnpilot), Liikenneviraston ja jäänmurtotoimijoiden kesken kehitetty yhteistä tiedonkulkua siten, että kaikilla on yhteinen näkemys lähitulevaisuuden toiminnasta. Tieto yhteisestä näkemyksestä halutaan myös saada eteenpäin logistisessa ketjussa ja siksi nähtiin tarpeelliseksi selvittää eri toimijoiden näkemyksiä siitä, mikä voisi olla realistisin tapa kerätä ja jakaa tietoa, jolla on merkitystä talvimerenkulun turvallisuudelle ja sujuvuudelle. Tiedon koordinaatiotarpeelle loi vielä oman lisänsä talvella 2014 valmistunut meriliikennestrategia jossa velvoitetaan Finnpilotia, Liikennevirastoa, Arctia Shippingiä, satamia ja satamaoperaattoreita kehittämään luotsauksen ja jäänmurron operatiivisia toimintamalleja palveluiden täsmällisyyden ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. Näiden tarpeiden täyttämiseksi tilasi Finnpilot Turun yliopiston Brahea -keskuksen merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskukselta (MKK) nyt käsillä olevan esiselvityksen. Selvitystyön saatesanoiksi MKK:n tutkijat saivat tehtäväkseen selvittää mm. mitä tietoa kukin osa-puoli tarvitsee, mihin kellonaikoihin tietoja tarvitaan, missä koordinaattorin tulisi fyysisesti olla ja millä välineillä tietoa haluttaisiin välitettävän. Lisäksi tutkijoille osoitettiin ne tahot joita tulisi ainakin haastatella, saavuttaaksemme riittävän kattavan otoksen niistä toimijoista, joille talvimerenkulkuun liittyvällä tiedolla on merkitystä. Esiselvityksen tuloksena saamme nyt luettavaksemme eri tahojen näkemykset talviliikenteeseen liittyvän tiedon koordinaatiosta. Näkemykset eivät ole kaikista yksityiskohdista yhteneviä, mikä on täysin ymmärrettävää, koska eri toimijat tarkastelevat suunniteltua toimintaa voimakkaasti omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi koordinaattorin sijoituspaikaksi esittää usea taho VTS -keskusta, mutta jo alustavissa keskusteluissa viime talvena, Liikennevirasto katsoi mahdottomaksi sijoittaa koordinaattoria omiin tiloihinsa ja siksi selvityksen lähtökohtana on pidetty sitä, että koordinaattori sijoitettaisiin luotsinvälityksen yhteyteen. Kaikkien selvitettyjen asioiden osalta seuraavaksi on edessä parhaan mahdollisen toteutustavan valinta ja toimeenpano ensi talvea varten. Uusi palvelu pitää pystyä kuvaamaan kaikille asianosaisille riittävän ajoissa, päästäksemme tavoitteeseemme, joka on suomalaisen kauppamerenkulun toimintaedellytysten kehittäminen. Haluan kiittää kaikkia esiselvitykseen aikaansa käyttäneitä henkilöitä ja organisaatioita. Lisäksi haluan kiittää MKK:n ja Meriliikenteen ja -turvallisuuden tutkimuskeskus Merikotkan tutkijoita Vappu Kunnaalaa, Piia Nygreniä ja Olli-Pekka Brunilaa ripeästä laajan haastattelukierroksen toteuttamisesta ja eri näkemysten yhteenvedosta. Helsingissä Kari Kosonen Luotsausjohtaja

4 TIIVISTELMÄ Talvimerenkulku ja sen sujuvuus on monen osapuolen yhteispeliä. Eri toimijoiden, kuten satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien, murtajien, luotsien ja VTS -keskusten päivittäinen yhteydenpito on ankarimpina talvina lähes välttämätöntä. Talviaikaan luotsausalueen luotsivanhin ja koordinoivan murtajan päällikkö käyvät vähintään kerran päivässä puhelinkeskustelun sopiakseen seuraavan 24 tunnin liikenteen omalla alueellaan. Toimintamalli on pääosin toimiva, mutta sen on myös hyvin aikaa vievä. Pahimpina talvina yhteydenpito vaatii huomattavasti enemmän kuin vain yhden puhelun päivässä. Lisäksi tieto ei kulje tarpeeksi tehokkaasti eri osapuolten välillä, jolloin esimerkiksi satamilla, meklareilla, laivoilla ja VTS -keskuksilla ei ole välttämättä käytettävissään tarvittavia tietoja. Tilanteen korjaamiseksi voisi olla mahdollista luoda talviliikennekoordinaattori, jonka tehtävänä olisi talvimerenkulkuun liittyvän tiedon koordinointi eli tiedon kerääminen ja jakaminen ja sujuvan tiedonjaon varmistaminen eri talvimerenkulun osapuolten välillä. Tämä tutkimus on esiselvitys talviliikennekoordinaattorin tehtävien perustamiseksi. Esiselvityksen toteuttamiseksi haastateltiin luotseja, murtajien edustajia, meklareita, satamien edustajia ja liikenneviraston edustajia. Suurin osa haastatelluista toivoi parannuksia tiedonkulkuun ja ajantasaisempia aikataulutietoja. Parhaassa mahdollisessa tilanteessa olemassa olevat järjestelmät, eli Portnet, Pilotweb, Baltice ja AIS, olisivat ajantasaisia ja luotettavia, jolloin ylimääräistä talviliikennekoordinaattoria ei tarvittaisi. Jos kaikki talvimerenkulun osapuolet saisivat näiden kaikkien järjestelmien tiedot ajantasaisina, vähenisi kyselyiden ja yhteydenottojen määrä huomattavasti. Lisäksi kaikilla viranomaisilla ja muilla talviliikenteen osapuolilla olisi hyvä olla pääsy Pilotwebiin, josta he saisivat tiedon luotsaavasta luotsista. Näin he voisivat ottaa tarvittaessa yhteyden suoraan aluksella luotsaavaan luotsiin, tiedustella esimerkiksi väylän jäätilannetta luotsilta, jonka tiedetään vastikään luotsanneen kyseisellä väylällä sekä ennakoida luotsien lepoaikoja. Selvityksen perusteella talviliikennekoordinaattorin tehtävät olisi parasta toteuttaa siten, että koordinaattori toimisi pikemminkin luotsinvälityksen tukena luotsien resursoinnissa. Talviliikennekoordinaattorin tuki ja asiantuntijuus ovat tarpeen erityisesti talviaikaan, jolloin olosuhteet ovat erilaiset, aikataulumuutokset ovat yleisiä ja pidemmän aikavälin ennakointi on tarpeen. Koordinaattori voisi myös tiedottaa muita talvimerenkulun osapuolia, kuten meklareita ja murtajia, luotsien resursoinnista. Muuhun tiedottamiseen soveltuvat parhaiten jo olemassa olevat järjestelmät.

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja rakenne Luotsit Luotsaus ja talvimerenkulku Luotsivanhimpien haastattelut Nykytila ja siihen liittyvät ongelmat Ajatuksia talviliikennekoordinaattorista Luotsien haastattelujen yhteenveto Jäänmurtajat Jäänmurtajat ja talvimerenkulku Jäänmurtajien edustajien haastattelut Murtajien haastattelujen yhteenveto Muut talvimerenkulun osapuolet Meklarit Meklareiden haastattelut Meklareiden haastattelujen yhteenveto Satamat Satamien edustajien haastattelut Satamajäänmurto ja hinaus Satamien haastattelujen yhteenveto Liikennevirasto ja VTS Liikenneviraston edustajien haastattelut Liikenneviraston haastattelujen yhteenveto Johtopäätökset Lähteet... 40

6

7 Talviliikennekoordinaattori - Esiselvitys 5 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Itämeri on sisämeri, joka jäätyy pohjoisilta osiltaan joka talvi ja ankarina talvina jopa kokonaan. Merikuljetusten tärkeys ja pohjoisen Itämeren vaikeat talviolosuhteet asettavat kuljetusketjun toimivuudelle erityisiä vaatimuksia. Talvimerenkulku ja sen sujuvuus on monen osapuolen yhteispeliä. Eri toimijoiden, kuten satamien, varustamojen, teollisuuden, rahtaajien, murtajien, luotsien ja VTS -keskusten päivittäinen yhteydenpito on ankarimpina talvina lähes välttämätöntä. Keskustelu on tehokkaan ja turvallisen talvimerenkulun kulmakivi, ja viestintä eri talvimerenkulun toimijoiden kesken onkin viime vuosina parantunut. Talviaikaan suurimman esteen liikenteen sujumiselle aiheuttaa jään kasautuminen ahtojäävalleiksi. Tällaisissa tilanteissa jäänmurtajien apu on usein välttämätöntä (Liikennevirasto, 2013). Sujuvan ja turvallisen talvimerenkulun takaamiseksi luotsausalueen luotsivanhin ja koordinoivan murtajan päällikkö käyvät vähintään kerran päivässä puhelinkeskustelun sopiakseen seuraavan 24 tunnin liikenteen omalla alueellaan. Tällä pyritään takaamaan sujuva yhteistyö sekä tehokas resurssien käyttö. Sekä murtajat että luotsit ovat tärkeitä meriliikenteen turvallisuuden kannalta. Nykyinen toimintamalli on pääosin toimiva, mutta sen on myös hyvin aikaa vievä. Pahimpina talvina yhteydenpito vaatii huomattavasti enemmän kuin vain yhden puhelun päivässä. Erityisesti Perämerellä yhteydenpito kasvattaa luotsivanhimpien työmäärää kohtuuttomasti, mutta myös Suomenlahdella työmäärä kasvaa voimakkaasti talvikausina. Toisena ongelmana nykyisessä toimintamallissa on se, että tieto ei kulje tarpeeksi tehokkaasti eri talviliikenteen osapuolten välillä. Vaikka murtajien ja luotsien välinen yhteistyö toimii hyvin, ei heillä ole resursseja ilmoittaa liikennöintisuunnitelman sisällöistä muille sidosryhmille systemaattisesti. Näin ollen esimerkiksi satamilla, meklareilla, laivoilla ja VTS -keskuksilla ei ole välttämättä käytettävissään tarvittavia tietoja. Tilanteen korjaamiseksi voisi olla mahdollista perustaa erillisen talviliikennekoordinaattorin tehtävät. Luotsauspalvelua Suomessa tarjoava Finnpilot Pilotage Oy on kehitellyt ideaa talviliikennekoordinaattorin toimen perustamisesta osaksi omaa organisaatiotaan. Talviliikennekoordinaattorin tehtävänä olisi talvimerenkulkuun liittyvän tiedon koordinointi eli tarvittavan tiedon kerääminen ja jakaminen ja täten sujuvan tiedonjaon varmistaminen eri talvimerenkulun osapuolten välillä, jolloin eri sidosryhmien kannalta olennainen tieto olisi saatavissa yhdestä lähteestä. Talviliikennekoordinaattorin on suunniteltu toimivan luotsinvälityksen yhteydessä. Tämä henkilö ei tekisi talviliikenteeseen liittyviä päätöksiä vaan tarkoituksena on, että yksi taho voisi hoitaa sitä viestinnällistä tehtävää, jonka luotsivanhimmat ovat tähän mennessä hoitaneet omien toimiensa ohella. Uudessa meriliikennestrategiassa on otettu kantaa myös talvimerenkulun järjestämiseen. Meriliikennestrategian mukaan jäänmurron tavoitteena on varmistaa Suomen ulkomaankaupan ja kotimaan vesiliikenteen häiriötön ja kustannustehokas sekä kansainvälisen

8 6 Kunnaala, Nygren & Brunila kilpailukyvyn takaava toiminta myös talviaikana. Strategiakaudella jäänmurron palveluja kehitetään muun muassa sen periaatteen mukaisesti, että jäänmurron ja luotsauksen palvelutasoa sovitetaan yhteen asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden varmistamiseksi ja kenttätyön koordinaatiota ja tiedonkulkua maaorganisaatioille kehitetään edelleen (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2014). 1.2 Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja rakenne Tämän tutkimuksen tavoitteena on tehdä esiselvitys talviliikennekoordinaattorin tehtävien perustamiseksi. Esiselvityksen toteuttamiseksi on tarkoitus haastatella luotseja, murtajien edustajia, meklareita, satamien edustajia ja liikenneviraston edustajia. Tärkeimpänä tutkimuskysymyksenä on se, mitä tietoa sidosryhmät tarvitsevat tai haluavat saada talviliikennekoordinaattorilta. Lisäksi olennaista on selvittää se, minä viikonpäivinä ja mihin vuorokauden aikaan tiedon tulisi olla saatavissa sekä missä muodossa tieto olisi parhaiten jaettavissa. Tarkoituksena on siis saada selville eri sidosryhmien edustajien näkemykset siitä, millainen toimintamalli olisi kaikkein käyttökelpoisin. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytetään haastatteluja, jotka toteutetaan joko paikan päällä, yksilö- tai ryhmähaastatteluna, tai puhelimitse, jolloin haastatteluaika sovitaan etukäteen ja haastateltavat saavat hyvissä ajoin etukäteen tutustua haastattelukysymyksiin, jotka lähetetään heille sähköpostitse. Haastattelut toteutetaan teemahaastatteluina. Teemahaastattelu ei etene valmiiden yksityiskohtaisten kysymysten kautta vaan väljemmin, kohdentuen tiettyihin ennalta suunniteltuihin teemoihin. Teemat ovat kaikille haastateltaville samat, mutta teemahaastatteluissa annetaan paljon tilaa myös vapaalle puheelle, jolloin kunkin yksittäisen ammattikunnan erityisosaaminen ja -tiedot voidaan hyödyntää selvityksessä. Haastattelun teemoja ovat talviliikenteen nykyinen toimintamalli ja siihen liittyvät ongelmat, miten talviliikennekoordinaattorin tehtävät tulisi haastateltavin mukaan toteuttaa sekä muut mahdolliset ratkaisut talviliikenteeseen liittyvän tiedonkulun ongelmiin. Selvityksen rakenne on seuraava: kappaleessa kaksi käydään läpi luotsivanhimpien haastattelut ja niiden tulokset. Kappaleessa kolme käsitellään jäänmurtajien edustajien haastattelut ja niiden tulokset. Kappale neljä käsittää muiden haastateltujen talviliikenteen osapuolten eli meklareiden, satamien, hinaajien sekä liikenneviraston edustajien haastattelujen tuloksia. Kappaleessa viisi esitetään selvityksen yhteenveto ja johtopäätökset.

9 Talviliikennekoordinaattori - Esiselvitys 7 2 LUOTSIT 2.1 Luotsaus ja talvimerenkulku Suomen talviolosuhteet asettavat omat vaatimuksensa meriliikenteelle. Luotsin vaikutus liikenteen sujuvuuteen korostuu erityisesti talvikautena. Alusten turvallinen kulku jääuomassa ja talviajan laiturointiin liittyvät operaatiot vaativat erityisosaamista, jota ei ole läheskään kaikkien alusten päällystöllä. Alus saa luotsia käyttäessään ulkopuolelta tarvitsemaansa osaamista. Asiakkaat säästävät talvella luotsin avulla matka-aikaa muutamista tunneista jopa useisiin päiviin (Finnpilot, 2012). Luotsinkäyttövelvollisuudesta säädetään luotsauslaissa. Aluksen on Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä yleisillä kulkuväylillä käytettävä luotsia, jos aluksen lastin vaarallisuus tai haitallisuus taikka aluksen koko sitä edellyttää. Aluksen kokoon perustuvasta luotsinkäyttövelvollisuudesta on vapautettu alus, jonka päällikölle Liikenteen turvallisuusvirasto on myöntänyt linjaluotsinkirjan tai erivapauden sekä Saimaan vesialueella liikennöivä kotimaanliikenteen alus. Liikenteen turvallisuusvirasto voi turvallisuus- tai ympäristönsuojelullisista syistä muutoinkin päättää, että nimetyn päällikön tai tietyn aluksen tulee käyttää luotsia (Luotsauslaki (940/2003) 5 ). Luotsausyhtiö tarjoaa luotsauspalvelua ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Palvelutasoa mitataan luotsauspalvelun odotusajan pituudella, merialueilla odotus on enintään kolme tuntia ja Saimaan alueella kuusi tuntia. Luotsauspalvelun toimivuus perustuu hyvään ennakkotietoon alueen tulevista luotsauksista. Ennakkotietojen perusteella Finnpilot resursoi henkilöstöään luotsinvälityksen kautta eri luotsauksiin (Finnpilot, 2014). Finnpilotin luotsauksen palveluehtojen mukaan Suomen satamiin saapuvien alusten kohdalla asiamiehet välittävät luotsinvälitykseen alusten viikkolistat ja muuttuvat ennakkotiedot sähköpostilla tai faksilla. Aluksen asiamiehen tai aluksen tulee antaa luotsinvälitykseen ennakkotieto 12 tuntia ennen aluksen luotsipaikalle saapumista tai aluksen satamasta lähtöä. Mikäli ennakoidussa saapumisajassa tapahtuu yhtä tuntia suurempi muutos, tulee tästä ilmoittaa viipymättä luotsinvälitykseen. Sitova luotsintilaus on tehtävä luotsinvälitykseen kolme tuntia ennen aluksen saapumista luotsipaikalle tai kaksi tuntia ennen aluksen satamasta lähtöä. Luotsi ottaa tarvittaessa VHF -yhteyden saapuvaan alukseen alle tunnin etäisyydeltä. 2.2 Luotsivanhimpien haastattelut Nykytila ja siihen liittyvät ongelmat Haastateltujen luotsivanhimpien mukaan asioista päättävien osapuolten pitää olla tavoitettavissa, jotta talvimerenkulku toimii sujuvasti. Luotsien kannalta nämä osapuolet ovat koordinoivan murtajan päällikkö sekä luotsivanhin. Yhdessä he voivat käydä läpi listan siitä, kuka tarvitsee ja saa apua ja kuka ei. Murtajien ja luotsivanhimpien on tarpeellista olla

10 8 Kunnaala, Nygren & Brunila yhteydessä pari kertaa vuorokaudessa. Jotkut luotsivanhimmat kertoivat kuitenkin, että joskus koko aamupäiväkin saattaa mennä puhelimessa. Yöaikaan yhteydenpito hoituu VTS:n tai luotsinvälityksen kautta, jotka herättävät luotsin, kun häntä tarvitaan. Talvimerenkulkuun liittyy useiden eri aikataulutietojen yhteensovittamista. Lisäksi luotsien henkilöstöresurssit ja murtajien toimintasuunnitelmat pyritään yhdistämään. Alkuperäiset sovitut suunnitelmat muuttuvat usein päivän mittaan. Yhden luotsausalueen luotsivanhimmat kertoivat, että he laittavat jäänmurtajien kanssa käymiensä puhelinkeskusteluiden pohjalta lyhyet tiivistelmät meklareille, jolloin myös heille tulee tieto sovituista asioista. Meklarit tilaavat luotsin luotsinvälityksestä. Haastateltujen luotsivanhimpien mukaan luotsit eivät ole kiinnostuneita alusten tulojärjestyksestä, mutta meklareille se on tärkeää. Murtajien intressinä taas on vähentää edestakaisia ajoja. Myös luotsit haluavat välttää edestakaisia ajoja ja pyrkivätkin siihen, että luotsit siirretään järkevästi aina toisella aluksella satamasta ulos ja toisella sisään. Luotsikutterilla ajaminen kestää kauan, eikä niidenkään avulla päästä aina kätevästi alukselle. Suomenlahden alueella kulkee isoja aluksia, joten Suomenlahden väylät pysyvät usein hyvin auki. Alukset saattavat kuitenkin jäädä kiinni. Lisäksi väylällä saatetaan tarvita apua silloin, kun tuuli on painanut merelle jääpenkkoja, joista alus ei pääse läpi tai joihin alus jää kiinni. Luotsivanhimmat tarkkailevat tilannetta tällaisten tapausten varalta ja tilaavat tarvittaessa murtajan avuksi. Murtajaa ei välttämättä lähetetä avustamaan ennen kuin alus on jäänyt kiinni. Tällöin apua saatetaan joutua odottamaan kauankin, etenkin, jos aluksen lasti ei ole kovin tärkeä. Mikäli alus tai sen lasti on sellainen, ettei alus saa jäädä kiinni, odotetaan murtaja-avustusta. Jäissä kulkemista ei edes kokeilla ilman murtajan apua. Apuna voidaan käyttää myös muita sopimusmurtajia. Nykymallissa tiedonjakoa koordinoidaan siten, että luotsit ovat suoraan yhteydessä meklareihin. Tosin haastateltujen luotsivanhimpien mukaan Suomenlahdella yhteydet meklareihin hoituvat luotsinvälityksen tai VTS:n kautta eikä luotsivanhimmilla ole välttämättä edes meklareiden puhelinnumeroita. Meklareiden kanssa keskustellaan alusten lähtö- ja saapumisajoista. Keskustelua voidaan käydä myös alusten kunnosta. Esimerkiksi huonokuntoisen laivan kohdalla voidaan kysyä meklareilta aluksen kiireellisyyttä ja kysellä mahdollisuutta siihen, että alus jätetään ulos odottamaan parempia olosuhteita tai murtajaapua. Luotsien lepoaikoina yhteydet hoituvat luotsinvälityksen kautta. Luotsi voi myös selvittää meklareiden priorisointilistan, jonka jälkeen luotsi neuvottelee vallitsevasta tilanteesta murtajan kanssa. Joskus voi käydä niin, ettei meklareiden toivoma tulojärjestys sovi murtajille, jolloin luotsin täytyy soittaa uudestaan meklarilla ja kehittää uusi toimintasuunnitelma. Yhden haastatellun mukaan se, ollaanko meklareiden kanssa suoraan yhteydessä, riippuu henkilöstä. Eri operaattoreilta tietoa tulee eri tavoin. Toinen lähettää esimerkiksi joka päivä klo. 14 laivalistan, mutta joiltakuilta pitää aina soittaa tiedot erikseen puhelimitse. Haastatellut luotsivanhimmat kokivat, että luotsivanhimman ja meklareiden välinen yhteys on sellainen yhteys, jonka voisi hoitaa joku muu.

11 Talviliikennekoordinaattori - Esiselvitys 9 Sataman rooli jäänmurtoprosessissa koskee vain aluksen satamaan tuloa. Jos luotsi on epävarma siitä, onko satamassa särjetty jää, hän soittaa asiasta suoraan hinaajalle. Yksi haastatelluista kertoi myös, että satamaan saatetaan ottaa yhteyttä myös silloin, kun satamaan tuodaan ylisuurta laivaa. Muutoin suora yhteydenpito on melko harvinaista. Luotsit eivät nykymallissa välttämättä tiedä sitä, missä murtajat ovat milloinkin, eivätkä sitä, minne murtajat ovat seuraavaksi menossa. AIS -järjestelmästä nähdään kulkusuunta, joten murtajien kulku ei ole täysin arvaamatonta, mutta AIS -järjestelmästä ei näe esimerkiksi sitä, että murtajalla onkin suunnitelmissa mennä alueen ohi bunkraamaan eikä jäädä avustamaan alueelle. Murtajan ja luotsivanhimman välillä tietoa liikkuu esimerkiksi jäätilanteesta ja sen muutoksista. Useimmiten jäätilannetiedotus lähetetään kerran viikossa maanantaisin ja muutosten tapahtuessa useamminkin. Puhelimitse jäänmurtajan päällikön kanssa keskustellaan tarvittaessa alusten tulo- ja avustusjärjestyksestä sekä liikennenäkymistä. Keskusteluja käydään päivittäin. Murtajaan saatetaan myös ottaa yhteyttä koskien sitä, onko luotsin mahdollista ottaa tilaus vastaan eli saako luotsattava alus apua. Murtajien kanssa saatetaan jakaa tietoa myös aluksista sekä alusten miehistön jääosaamisesta. Haastatellut luotsivanhimmat kokivat, että yhteyttä murtajien ja luotsien kanssa ei missään tapauksessa pidä katkaista. Usein luotsivanhimmat ja murtajien päälliköt ovat jo tuttuja keskenään, joten tiedonvaihto sujuu helposti ja katkotta. Satamille luotsit ilmoittavat joskus olevansa matkalla sisään tulevaan alukseen, jotta satamajäänmurto tehdään ajoissa. Tämä on siis luotsaavan luotsin tehtävä, ei luotsivanhimman, ja kuuluu osana luotsaustehtävään. Joskus taas meklari järjestää tarvittavat hinaajat ja varmistaa satamajäänmurron. Pääosin satamajäänmurto hoidetaan kuitenkin automaattisesti, jolloin luotsin tai meklarin tehtävänä on lähinnä varmistaa, onko jäänmurto tehty. Pienissä satamissa satamajäänmurron kanssa saattaa olla ongelmia. Yksi haastatelluista luotsivanhimmista ehdotti, että hinaajille voitaisiin antaa oikeat Pilotwebin tunnukset, jotta he näkisivät, kuka luotsi on luotsaamassa ja voisivat täten olla suoraan yhteydessä häneen. Myös satamilla saattaa olla oma toivomuslista siitä, missä järjestyksessä alukset olisi hyvä tuoda satamaan. Nämä tiedot tulevat kuitenkin luotsivanhimpien tietoon käytännössä meklareiden kautta. Yhden haastatellun luotsivanhimman mukaan jäänmurtajat tietävät tai ainakin heidän pitäisi tietää satamien ja meklareiden toiveet siitä, missä järjestyksessä aluksia avustetaan. Tällä hetkellä luotsit saattavat jäädä ikävään välikäteen, kun yhteyden murtajien ja meklareiden välillä eivät toimi. Haastateltujen luotsivanhimpien mukaan VTS:iin ilmoitetaan, kun luotsaus aloitetaan. VTS taas kertoo muusta liikenteestä ja on linkki aluksen ja luotsin välillä silloin, kun luotsi ei ole laivassa. Osa haastatelluista koki, että VTS -yhteys ei ole välttämätön. VTS tarvitsee ehkä silloin tällöin tietoa luotseilta, kun laiva on merellä. VTS voi kysyä esimerkiksi jäätilanteesta luotsinvanhimmilta. Kun luotsi poistuu laivasta, hän voi antaa VTS:lle vinkin aluksesta, joka on ensikertalainen alueella ja jota olisi hyvä pitää tarkemmin silmällä.

12 10 Kunnaala, Nygren & Brunila Luotsinvälityksen toiminta ja yhteydenpito vaihtelevat henkilön mukaan. Toiset luotsinvälityksessä toimivat päivättävät ja lähettävät hyvinkin aktiivisesti luotsauslistoja, kun taas osa ei. Osa haastatelluista kuitenkin kertoi, että luotsinvälitys pitäisi saada yhtenäisesti toimimaan aktiivisemmaksi. Heidän mukaansa Pilotwebin tietojen ajantasaisuuteen ei voi tällä hetkellä luottaa yhtä paljon kuin AIS -tietoon. Tämän vuoksi alusten saapumisaikoja lasketaan AIS -tietojen avulla. Myös meklareiden taso vaihtelee todella paljon. Ongelmia on esimerkiksi työmotivaatiossa sekä toimintakulttuureissa. Suomenlahden alueen luotsivanhimmat eivät kokeneet nykyistä toimintatapaa yhtä ongelmalliseksi ja kuormittavaksi kuin muiden alueiden luotsivanhimmat. Koordinoiva luotsivanhin -malli toimii heidän mielestään. Haastateltujen kokemusten mukaan puheluiden määrä ei yleensä kasva kohtuuttomaksi, ellei jokin akuutti tilanne ole päällä. Huonolla kelillä tilanteet kuitenkin muuttuvat nopeasti. Muiden alueiden luotsivanhimpien mielestä nykyinen toimintamalli on hyvin kuormittava. Nykymallissa joudutaan soittamaan useita puheluita sekä kuunnella ja yhteen sovittaa monia eri mielipiteitä esimerkiksi meklareilta, toisilta luotseilta ja murtajilta. Erityisesti aktiivista puhelinliikennettä pidetään kuormittavana ja lepoaikoja haittaavana. Tämän vuoksi jotkut luotsivanhimmat suosivat sähköpostin käyttöä. Lisäksi kaikista puhelinsoitoista huolimatta aikataulut eivät kuitenkaan välttämättä pidä paikkansa, sillä tilanteet muuttuvat koko ajan, tietoa joudutaan keräämään monista eri lähteistä ja faktat ovat epäselviä. Yksi haastatelluista luotsivanhimmista kertoi, että vasta viime aikoina meklarit ovat alkaneet antaa tietoa myös heille päin. Myös meklarit ovat siis huomanneet, että tiedon jakamisesta on kaikille osapuolille hyötyä. Suurimmaksi ongelmaksi yksi luotsivanhin nimesi sen, että satamien lastausaikataulut vaihtelevat. Mitä enemmän aikataulut siirtyvät, sitä suurempia ongelmia syntyy muille osapuolille. Esimerkiksi luotseilla tulevat tällaisissa tilanteissa helposti lepoajat vastaan. Murtajat eivät myöskään aina välttämättä tiedä, että lähtöaika on muuttunut ja tulevat näin ollen turhaan paikalle, jolloin muut avustusta tarvitsevat alukset joutuvat odottamaan. Aikataulujen muutostietojen pitäisi siis liikkua nopeasti eteenpäin. Tulevien alusten kohdalla ongelma ei ole niin suuri, sillä VTS ja murtaja ottavat aluksen haltuun merellä. Yksi haastatelluista luotsivanhimmista kertoi, että tiedonkulkuongelmia on hänen mielestään eniten murtajien ja meklareiden välillä. Luotsi tulee kuitenkin aina tilatessa, riippumatta siitä, pystyykö alus liikkumaan satamasta tai luotsipaikalta eteenpäin Ajatuksia talviliikennekoordinaattorista Haastattelujen perusteella luotsivanhimmat haluaisivat talviliikennekoordinaattorilta niitä tietoja, joita yleensä saadaan meklareilta ja murtajilta. Luotsivanhimmat haluavat tietoa lähinnä ennakoista, laivajärjestyksestä ja aikatauluista, töiden alkamisajankohdasta satamassa, siitä, miten jäänmurtajat ovat suunnitelleet alusten avustusjärjestyksen toteuttaa sekä siitä, missä murtajat missäkin tilanteessa ovat. Luotsivanhimpien on tärkeä tietää, jos jäänmurtaja

13 Talviliikennekoordinaattori - Esiselvitys 11 joutuu poistumaan alueella. Myös hinaajan särkymisestä olisi hyvä saada tieto suoraan luotsivanhimmalle. Tällä hetkellä tietoa saadaan esimerkiksi VTS:n kautta, mutta nämä tiedot voitaisiin saada myös talviliikennekoordinaattorilta. Talviliikennekoordinaattori voisi myös esimerkiksi jäätilanteiden muuttuessa tiedustella murtajilta sitä, voidaanko alukselle antaa satamassa lähtölupa. Koordinaattori voisi myös varmistaa sen, onko satamajäänmurto tehty. Yhden haastatellun luotsivanhimman mukaan alueella on luotseja niin vähän, että jos kerrankin jää satamajäänmurto tekemättä, kaatuu luotsien resursointi ja aikataulutus nopeasti. Talviliikennekoordinaattori hoitaisi siis tiedon keräämisen ja jakamisen. Näiden tietojen pohjalta luotsivanhimmat voisivat sitten tehdä päätöksensä. Yksi haastatelluista luotsivanhimmista kuitenkin ehdotti mallia, jossa tietoa ei saataisikaan suoraan koordinaattorilta vaan sen sijaan talviliikennekoordinaattori varmistaisi, että tieto lähtee liikkeelle kentältä ja myös soittelisi perään, mikäli tarvittavat tiedot eivät päivity järjestelmään tai sähköpostiin. Talviliikennekoordinaattori siis varmistaisi tiedon kulkemisen. Hän voisi myös tarvittaessa antaa neuvoja koordinointiin ja priorisointiin. Yksi haastateltu luotsivanhin ehdotti, että talviliikennekoordinaattorin avulla VTS -kynnys voitaisiin jättää pois esimerkiksi luotsien herättämisessä. Kun murtaja siirtyy alueelle, niin murtajalta voitaisiinkin ilmoittaa koordinaattorille, että nyt päästään avustamaan, jolloin koordinaattori voisi herättää luotsin. Haastatelluilta kysyttiin myös sitä, millä tavoin tieto olisi heidän kannaltaan parhaiten saatavissa. Suurin osa luotseista piti puhelinsoittoa parhaana ratkaisuna. Osa haastatelluista kuitenkin kertoi, että järjestelmä toimisi paremmin niin päin, että luotsit soittavat koordinaattorille, kun haluavat tietoa. Koordinaattorin ei pitäisi soittaa luotseille päin, jotta hän ei vahingossa vaikka herätä luotsia. Yksi haastatelluista sanoi myös, että puhelut ovat vuorovaikutteisempia. Tietoa voi tulla myös sähköpostitse, mutta se on enemmän yksinpuhelua. Muitakin tiedonjakokanavia ehdotettiin. Parhaassa tapauksessa puhelinyhteyttä ei tarvittaisi ollenkaan, paitsi poikkeustilanteissa. Yksi haastatelluista ehdotti tietojärjestelmää, toinen ryhmätekstiviestejä tai sellaisen ominaisuuden lisäämistä Pilotwebiin, että päivitystiedot näkyvät siellä selkeästi. Vain yksi haastatelluista oli sitä mieltä, että sähköposti olisi paras tapa jakaa tietoa. Silloin ei ole vaaraa häiritä luotsien lepoaikoja. Tässä tavassa on kuitenkin se riski, että sähköpostiliikennettä tulee liikaa. Sähköposteja voitaisiin lähettää ryhmäsähköposteina alueittain tai henkilöstöryhmittäin (esimerkiksi luotsivanhimmat). Yksi haastatelluista luotsivanhimmista tosin oli sitä mieltä, että sähköposti on huonoin ratkaisu, sillä luotsi ei voi luotsata ja katsoa tietokonetta samaan aikaan. Yksi haastatelluista oli sitä mieltä, että pääasia on, että tieto kulkee mobiililaitteissa. Tiedonvälityksen keinolla ei ole niin väliä. Yksi haastatelluista totesi, että olisi riittävää, jos luotsinvälityksen ylläpitämä liikenneluettelo olisi ajan tasalla. Tällöin murtajien kanssa sovittaisiin aikatauluista liikenneluettelon mukaisesti. Liikenneluettelossa voisi olla lisätietoja huomautukset -osiossa.

14 12 Kunnaala, Nygren & Brunila Haastateltujen mielestä luotsien tiedot olisi helpoiten syötettävissä koordinaattorille puhelimitse. Myös ryhmäsähköpostia ehdotettiin. Jääraportit lisätään winternavigation - järjestelmään, mutta ne voitaisiin antaa myös suoraan koordinaattorille. Luotsit voisivat antaa talviliikennekoordinaattorille tietoja siis esimerkiksi jäätilanteista, luotsien henkilöstöresursseista ja lepoajoista. Myös luotsien keskinäinen kommunikointi voisi helpottua. Talviliikennekoordinaattorin avulla voidaan helpommin kunnioittaa toisten lepoaikoja. Suurin osan haastatelluista totesi, että talviliikennekoordinaattorille olisi ympärivuorokautinen tarve. Aikataulut muuttuvat jatkuvasti ja meklareiden priorisointilistat sen mukana. Ainakin jatkuva päivystys olisi suotavaa. Yksi haastatelluista totesi, että aikataulujen muutokset näkyvät myös Pilotwebissä eli ympärivuorokautista päivystystä välttämättä ei tarvita. Loppujen lopuksi kaikki tietoyhteydet voidaan kuitenkin ohittaa olemalla suoraan yhteydessä esimerkiksi murtajiin tai meklareihin. Se haastatelluista, joka ehdotti sähköpostia parhaaksi tiedonjakamisen keinoksi, totesi, että sähköposteja voidaan lähettää ympäri vuorokauden. Toisaalta säännöllisyys olisi myös tärkeää, eli sähköpostit voitaisiin lähettää esimerkiksi aina tiettyinä kellonaikoina, jotta tiedon saantia voidaan ennakoida. Toisaalta yksi haastatelluista sanoi, että aikataulusidonnaista, näennäistä viestintää pitäisi välttää ja tietoa tulisi jakaa vain silloin, kun on jotain tiedotettavaa. Erikoistilanteet ja akuutit muutokset voitaisiin ilmoittaa määrättyjen ajankohtien ulkopuolellakin. Yleensäkin akuuteissa tapauksissa vuorossa olevaan luotsiin voitaisiin ottaa yhteys suoraan puhelimella. Äkilliset seikat voidaan ilmoittaa myös luotsivanhimmalle tai vaikka tekstiviestin välityksellä. Yksi haastatelluista totesi myös, että mikäli talviliikennekoordinaattori toimisi vain luotsivanhinta tukevana tai korvaavana henkilönä, tämä voisi toimia vain yöaikaan ja asiat käytäisiin yhdessä läpi aamuisin ja iltaisin. Kolmivuorotyön toteuttaminen olisi kallista. Kaikkien haastateltujen luotsivanhimpien mielestä talviliikennekoordinaattorin tehtävien perustaminen on hyvä idea ja saattaisi helpottaa työtaakkaa. Yksi haastatelluista sanoi, että jos työt vähenisivät edes kolmen puhelun verran, se toisi jo parannusta nykymalliin. Talviliikennekoordinaattorin toimiessa aktiivisesti voitaisiin luottaa siihen, että myös murtajat ja meklarit toimivat yhteistyössä. Tällöin luotsivanhimmat voisivat jättää pois yhteydenpidon meklareihin. Talviliikennekoordinaattori voisi auttaa myös keräämään hajanaisista tiedonmuruista tarkempia tietoja. Talviliikennekoordinaattorista ei saa kuitenkaan muodostua vain yhtä uutta osapuolta, jolle pitää soittaa säännöllisesti. Suurin osa haastatelluista luotsivanhimmista piti talviliikennekoordinaattorin aluetuntemusta tärkeänä. Sama toimintamalli ei toimi eri alueilla, sillä olosuhteet ja myös alukset ovat erilaisia. Talviliikennekoordinaattorin pitäisi kouluttautua käymällä alueilla, jotta hän tietäisi esimerkiksi sen, millaisia matkoja alueella kuljetaan ja kuinka kauan kestää kulkea paikasta toiseen kyseisellä alueella. Yhden haastatellun mukaan luotsinvälityksellä on sama ongelma, sillä hekään eivät tunne eri alueita. Yksi haastatelluista epäili myös vahvasti sitä, että joku luotsausalueen ulkopuolelta tuleva osaisi hoitaa talviliikennekoordinaattorin tehtävää. Hänen mukaansa koordinaattorin pitää ainakin olla luotsi, mutta mielellään myös samalta alueelta.

15 Talviliikennekoordinaattori - Esiselvitys 13 Koordinaattorilla pitää olla myös muiden talvimerenkulun toimijoiden luottamus. Lisäksi, mikäli talviliikennekoordinaattori tulisi alueelle, hän tulisi tutuksi muille toimijoille, jolloin yhteydenottokynnys alenee. Vain yksi haastatelluista oli sitä mieltä, ettei aluetuntemus ole tärkeää, mikäli talviliikennekoordinaattori toimii pelkästään tiedon kerääjänä ja välittäjänä. Kaksi haastatelluista luotsivanhimmista oli sitä mieltä, että talviliikennekoordinaattori toimisi paremmin, jos koordinaattorina toimisi joku murtajien edustaja. Tällöin koordinaattorilla olisi hyvät tiedot ja myös auktoriteettia. Yksi haastatelluista kyseenalaisti myös sen, tuoko koordinaattori luotsinvälityksessä lisäarvoa, jos tiedonkulun ongelma on murtajien ja meklareiden välissä. Nimenomaan meklareita joudutaan joskus kaivelemaan tietoa, mikäli he eivät anna sitä aktiivisesti. Yksi haastatelluista korosti sitä, että talviliikennekoordinaattorin tulee toimia maissa. Hänen ei kuulu tehdä muuta työtä, kuten luotsausta tai jäänmurtoa samanaikaisesti. Maissa oleva koordinaattori toimisi ehkä tasapuolisimmin ja pyrkisi helpottamaan kaikkien osapuolten asemaa. Uusi järjestelmä, jossa talviliikennekoordinaattori toimisi aktiivisesti, olisi hyvä, sillä tietoa saataisiin tällöin yhden puhelinnumeron takaa. Nykyään kaikki soittelevat toisilleen epäorganisoidusti. Myös jäänmurtajilla todennäköisesti joskus turhaudutaan puheluiden suuresta määrästä. Talviliikennekoordinaattori saattaisi vähentää myös murtajien työtaakkaa. Lisäksi talviliikennekoordinaattorin avulla odotusajat voitaisiin minimoida kaikkien osapuolten osalta. Luotsivanhimpien ja murtajien välistä kommunikointiyhteyttä ei haluta kuitenkaan katkaista. Talviliikennekoordinaattori toimisi siis lähinnä tiedonvälittäjänä ulospäin. Yksi haastatelluista luotsivanhimmista tosin totesi, että mikäli satamaan otetaan kontaktit radiopuhelimella luotsattavalta alukselta, se ei kuulu koordinaattorin toimenkuvaan, mutta satamajäänmurron varmistaminen voisi olla koordinaattorin tehtävä. Yhden haastatellun luotsivanhimman mielestä talviliikennekoordinaattori ei saa olla vain tiedonvälittäjä. Hänen mielestään koordinaattorin tulee voida konkreettisesti koordinoida toimintaa ja sanoa, mitä tehdään. Muiden haastateltujen mielestä talviliikennekoordinaattorin olisi parasta pysyä juuri tiedon koordinoijana eikä tämän tule tehdä talvimerenkulkuun liittyviä päätöksiä. Yksi haastatelluista totesi, että silloin, kun aikataulut ovat paremmin tiedossa, voidaan luotsien resursseja jakaa paremmin ja esimerkiksi siirtää tarvittaessa henkilöresursseja luotsausalueelta toiselle. Osan haastatelluista mielestä luotsinvälityksen roolin parantaminen olisi tärkein prioriteetti. Asiat toimisivat paremmin jo silloin, kun liikenneluettelo ja mahdolliset sähköpostitiedotteet olisivat ajanmukaisia. Monen luotsinvälityksen päivystäjän ongelmana on se, että päivystäjä elää tätä hetkeä, kun taas hyvä päivystäjä ajattelee useita tunteja tai jopa vuorokauden eteenpäin. Luotsien resurssiongelmat korostuvat erityisesti talviaikaan. Mikäli talviliikennekoordinaattori toisi tehokkuutta ja ennakoivampaa asennetta luotsinvälitykseen, hänen työstään olisi eniten hyötyä. Koordinaattorin tehtävänä voisi olla talvimerenkulkuun liittyvien seikkojen huomioiminen luotsinvälityksessä, jolloin esimerkiksi luotsia ei lähetetä turhaan alukselle, joka

16 14 Kunnaala, Nygren & Brunila ei jäätilanteen vuoksi pääse lähtemään vaan joutuu odottamaan jäänmurtaja-apua. Yksi haastatelluista ehdotti ratkaisuksi myös luotsinvälityksen pilkkomista pienempiin osiin talvella, jotta siellä voitaisiin keskittyä paremmin tiettyihin alueisiin ja niiden tilanteeseen. Lisäksi haastateltu ehdotti VTS:n liittämistä luotsinvälityksen yhteyteen, jolloin saataisiin synergiaetua, sillä VTS:lla on tarkemmat tiedot liikenteestä kuin luotseilla. Eri talviliikenteen osapuolilla on erilaisia intressejä ja esimerkiksi luotsien ja murtajien intressit voivat toisinaan olla päinvastaiset. Murtajat haluavat optimoida omat liikkeensä ja huolehtivat polttoaineen säästöstä. Luotsien päähuolenaiheena on resurssien jako. Meklareiden intressinä on alusten priorisointi. Yksi haastatelluista luotsivanhimmista totesi, että joskus meklarit jopa huijaavat, jotta saavat luotsin alukseen ja murtajan avustusta, vaikka heillä ei ole vielä laituripaikkaa tiedossa tai lastaus ei ole vielä valmis. 2.3 Luotsien haastattelujen yhteenveto Kaikkien haastateltujen luotsivanhimpien mukaan talviliikennekoordinaattorin tehtävien perustaminen oli hyvä idea ja helpottaisi potentiaalisesti luotsivanhimpien työtaakkaa pahimpina talviaikoina. Vaatimattomimpana toiveena oli töiden vähentyminen edes kolmella puhelulla, jota sitäkin pidettiin edistysaskeleena. Lisäksi talviliikennekoordinaattorin avulla luotsien lepoaikoja pystyttäisiin kunnioittamaan helpommin. Yhtenä tärkeimmistä talviliikennekoordinaattorin ominaisuuksista voidaan luotsivanhimpien haastattelujen perusteella pitää luotettavuutta. Koordinaattorin pitää olla sellainen henkilö, jonka osaamiseen ja tietoon voidaan luottaa. Jos koordinaattori ottaa esimerkiksi meklariyhteyden hoitoonsa luotsivanhimman puolesta, tulee luotsivanhimman voida luottaa siihen, että tuo yhteys on myös kunnolla hoidettu. Luotettavuuteen liittyy myös riittävä koulutus ja aluetuntemus, joka oli suurimman osan haastatelluista mielestä välttämätön. Lisäksi luotettavuuteen kuuluu puolueettomuus. Talvimerenkulun eri osapuolilla on erilaisia intressejä. Talviliikennekoordinaattorin tulisi osata katsoa noiden intressien ohi ja arvioida tilanteita objektiivisemmin. Pahimmassa tapauksessa talviliikennekoordinaattorista tulee vain yksi uusi osapuoli, jonka kanssa pitää olla yhteydessä. On kuitenkin tiedostettava, että uuden toimintatavan käyttöönottoon liittyy aina totuttelujakso, jonka jälkeen toimintamalliin voi vielä tulla suuriakin muutoksia. Osa haastatelluista luotseista totesi, että talviliikennekoordinaattorin tarve vähenisi, mikäli luotsinvälityksen liikennelistoja ja aikatauluja päivitettäisiin aktiivisemmin ja jos luotsinvälityksessä pyrittäisiin ennakoimaan myös tulevaa liikennettä. Luotsien resursoinnissa ajantasainen, paikkansapitävä tieto on olennaisinta. Ongelmana ei siis ole aina tiedon kerääminen ja siihen kuluva aika vaan saadun tiedon luotettavuus. Lisäksi osa haastatelluista piti ongelmallisena nimenomaan murtajien ja meklareiden välistä tiedonkulkua. Meklareiden

17 Talviliikennekoordinaattori - Esiselvitys 15 toiveet välittyvät kyllä luotseille viimeistään luotsinvälityksen kautta, mutta tiedot eivät välttämättä kulje murtajille. Haastateltujen luotsien mielestä talviliikennekoordinaattori toimisi parhaiten ulkoisen viestinnän apuvälineenä. Jäänmurtajien ja luotsivanhinten välistä kommunikointikanavaa ei haluttu katkaista, sillä se toimii hyvin eikä kommunikointi vaadi liikaa panostusta. Muuta viestintää, kuten yhteyksiä meklareihin, pidettiin työläämpänä. Toisaalta jotkut haastatelluista kokivat, että murtajilta voitaisiin saada enemmänkin suoraa tietoa, kuten esimerkiksi avustusaikatauluarvioita tai tietoja siitä, jos murtaja on rikkoutunut tai menossa bunkraamaan. Suomenlahden alueen luotsivanhimmat eivät kokeneet nykyistä toimintatapaa yhtä ongelmalliseksi ja kuormittavaksi kuin muiden alueiden luotsivanhimmat. Muiden alueiden luotsivanhimpien mielestä nykyinen toimintamalli on hyvin kuormittava. Suomenlahdella ei myöskään oltu yhtä läheisessä yhteydessä meklareiden ja satamien kanssa kuin Perämerellä. Haastatelluilta kysyttiin myös sitä, millä tavoin tieto olisi heidän kannaltaan parhaiten saatavissa. Suurin osa luotseista piti puhelinsoittoa parhaana ratkaisuna. Muita esitettyjä vaihtoehtoja olivat tietojärjestelmä, ryhmätekstiviestit, uusi ominaisuus Pilotwebiin, sähköposti ja mobiililaite. Suurimman osan haastatelluista mielestä talviliikennekoordinaattorille olisi ympärivuorokautinen tarve. Ainakin jatkuva päivystys olisi suotavaa. Tosin loppujen lopuksi kaikki tietoyhteydet voidaan ohittaa olemalla suoraan yhteydessä esimerkiksi murtajiin tai meklareihin. Yksi haastatelluista totesi myös, että mikäli talviliikennekoordinaattori toimisi vain luotsivanhinta tukevana tai korvaavana henkilönä, tämä voisi toimia vain yöaikaan ja asiat käytäisiin yhdessä läpi aamuisin ja iltaisin.

18 16 Kunnaala, Nygren & Brunila 3 JÄÄNMURTAJAT 3.1 Jäänmurtajat ja talvimerenkulku Laissa alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta säädetään, että liikennevirasto huolehtii jäänmurtaja-avustuksen saatavuudesta Suomen vesialueella jääolosuhteiden niin vaatiessa. Avustusta annetaan Liikenneviraston nimeämiin talvisatamiin ja erikseen määrittelemiin muihin kohteisiin. Satama-alueilla avustuksesta vastaa asianomainen satama. Liikennevirasto huolehtii jäänmurtaja-avustuksen saatavuudesta myös Suomen vesialueen ulkopuolella, jos avustus suomalaisiin satamiin tai satamista on tarpeen Suomen ulkomaankaupan turvaamiseksi taikka perustuu toisen valtion kanssa tehtyyn yhteistyösopimukseen (Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta (1121/2005) 10 ). Talviaikaan suurimman esteen liikenteen sujumiselle aiheuttaa jään kasautuminen ahtojäävalleiksi. Tällaisissa tilanteissa jäänmurtajien apu on usein välttämätöntä. Liikenneviraston asettama tavoite palveluntuottajilleen on, ettei alusten keskimääräinen odotusaika saisi ylittää 4 tuntia (Liikennevirasto, 2013). Liikennevirasto tilaa koko maan alueella tarvittavat jäänmurtopalvelut (Laki alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta, 10a ). Arctia on suurin jäänmurron tuottaja seitsemällä aluksella. Liikennevirasto ja Ruotsin Sjöfartsverket huolehtivat jäänmurrosta Perämerellä tiiviissä yhteistyössä. Varsinkin kovina talvina suomalaiset ja ruotsalaiset murtajat jakavat avustustehtävät, millä varmistetaan liikenteen sujuvuus (Liikennevirasto, 2013). 3.2 Jäänmurtajien edustajien haastattelut Jäänmurtajien edustajien haastatteluissa keskusteltiin murtajien työstä ja talvimerenkulusta melko laajasti. Ensin haastatellut korostivat, että Suomenlahti ja muut merialueet ovat kaksi eri maailmaa. Suomenlahdella on hyvin harvoin vaativia jääolosuhteita, kuten Perämerellä. Toisaalta taas Suomenlahden liikenne on monin kerroin vilkkaampaa, joten alueet ovat hyvin erilaisia operoida. Liikennemäärät, jääluokkavaatimukset ja laivojen koot ovat erilaisia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomenlahti olisi helpompi työmaa jäänmurtajille, joita on kaikissa tapauksissa hyvin rajallinen määrä. Haastateltujen mukaan jäänmurrossa annetaan helposti vain ensiapua eikä hoideta jokaista laivaa alusta loppuun, sillä siihen ei ole riittävästi kalustoa. Perämerellä, jossa on vaikeat olosuhteet ja pitkät matkat, ilmenee samoja ongelmia. Suomalais-ruotsalainen yhteistyö Perämerellä, Merenkurkussa ja Selkämerellä on helpottanut tilannetta pohjoisilla alueilla jonkin verran. Murtajien työtä helpottaa se, että merialueilla kulkee paljon linjaliikennelaivoja ja isoja tankkereita, jotka pystyvät kulkemaan jäissä ja joiden vanavedessä muutkin alukset pääsevät jatkamaan matkaa tai pääsevät lähemmäs satamaa.

19 Talviliikennekoordinaattori - Esiselvitys 17 Haastateltavia pyydettiin kuvailemaan nykymallin mukaista toimintaa. Haastatellut kertoivat, että jäänmurtajalla aamu alkaa ennen kuutta, jolloin murtajan päällikkö katsoo tulevat ja lähtevät laivat. Tämän jälkeen aletaan suunnitella sitä, miten kaikki alukset saisivat apua mahdollisimman tasapuolisesti ja tarpeen mukaan. Priorisointia alusten välillä on tehtävä esimerkiksi aluksen lastin perusteella. Laivoja seurataan Portnetin kautta ja lisäksi murtajilla on myös käytössä oma järjestelmä, IBNet. Tietoa tulee myös luotsauslistoista, joista nähdään, kuka luotsi on menossa millekin alukselle, jolloin on helppo ottaa yhteyttä oikeaan henkilöön. Ennen luotsin tilausta aikataulut ovat käytännössä vain arvioita, mutta luotsin tilauksen jälkeen alusten aikataulut siirtyvät enää harvoin, sillä varustamo joutuu maksamaan odotuksesta. Näin ollen esimerkiksi Suomenlahdella, jossa luotsi ehtii yleensä kahdessa tunnissa alukselle, tiedetään aluksen aikataulu luotsin tilauksen jälkeen melko tarkasti. Murtajilla seurataan myös VTS -kuvasta laivojen liikkeitä sekä sitä, miten niiden aikataulut pitävät paikkansa. Myös AIS -tieto on käytössä ja se auttaa alusten paikallistamisessa. Lisäksi satamien kaijapalvelijat tietävät aluksen liikkeet. Yhteyttä toisten jäänmurtajien kanssa pidetään puhelimitse ja sähköpostin avulla. Satamien kanssa ei olla yhteydessä juuri muihin asioihin kuin väylien avaukseen ja laivan satamaan saattamiseen liittyen. Satamajäänmurtajat hoitavat jäänmurron satamissa, ja näiden kanssa pyritään yhteistyöhön. Tietoa saatetaan hankkia myös ilmatieteenlaitokselta, joka toimittaa säätietoja ja jäätietoja. Perämerellä yhteydet meklareihin ovat aktiivisia, Suomenlahdella taas meklareiden kanssa ei olla suoraan yhteydessä juuri lainkaan. Suomenlahdella meklarit kyselevät tietoja lähinnä VTS:n kautta. IBNetiin merkitään seuraavat avustettavat laivat, jolloin avustusjärjestys on näkyvissä muillekin. Yhteyttä meklareiden kanssa pidetään lähinnä puhelimitse ja sähköpostin avulla. Meklareiden kanssa keskustellaan esimerkiksi siitä, milloin aluksen työt alkavat satamassa sekä alusten lähtöajoista. Alukseen liittyvien töiden aikataulut ovat olennainen tieto murtajille, sillä jos työt satamassa alkavat jollain aluksella myöhemmin, ei aluksen auttamisella ole niin kiire. Tärkeä tieto murtajille on myös se, milloin alus lähtee ulos satamasta. Perämeren alueella olennainen linkki on satamatyönjohto. Jos toiminta siellä on ammattitaitoista, pitävät aikatauluennusteet hyvin paikkansa. Kaiken kaikkiaan tiedon kulussa tiedon tarkkuus on olennaisen tärkeätä, jotta murtajat olisivat oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Murtajat saattavat keskustella VTS:n kanssa satamaan lähtö- ja tuloajoista, jäätilanteista, reittipisteistä sekä luotsipaikan vaihdoista. Kutterikuskiin saatetaan ottaa yhteyttä silloin, kun luotsiasemalta ei saada luotsia kiinni. Murtajat ovat harvemmin suoraan yhteydessä laivaan. Kuitenkin niihin laivoihin, joilla ei ole erillistä meklaria, on pakko olla yhteydessä. Laivat, joilla ei ole luotsia luotsaamassa, vaikeuttavat aikataulutusta. Tällöin aikatauluja ei voida tarkistaa esimerkiksi Pilotwebistä. VTS:iinkin tulee laivalta ilmoitus vasta melko myöhäisessä vaiheessa. Ongelmatilanteissa ja epäselvissä tilanteissa murtajilta soitetaan aluksella olevalle luotsille. Jos aluksessa ja sen kulussa ilmenee ongelmia luotsauksen aikana, luotsi ilmoittaa asiasta murtajalle. Luotsien kanssa jaetaan myös tietoa väylien käytöstä, jään kestävyydestä ja

20 18 Kunnaala, Nygren & Brunila aluksesta, kuten aluksen kunnosta ja siitä, tarvitseeko alus apua. Tiiviin yhteydenpidon takia murtajat tietävät, milloin luotsit haluavat aluksen olevan missäkin. Luotsien kanssa jaetaan siis pääasiassa aikaan ja paikkaan liittyviä tietoja, mutta myös jäätietoa. Monesti murtaja saattaa säästyä turhalta ajomatkalta, jos tiedetään etukäteen, että jäätilanne on hyvä. Luotsit usein myös ilmoittavat murtajalle, jos jäätilanne on merkittävästi muuttunut. Luotsien kanssa sovitaan myös ajettavista väylistä jäätilanteen mukaan. Perämerellä luotsit saatavat joutua vaihtamaan luotsipaikkaa jäällä jopa useita kertoja päivässä. Lisäongelmia syntyy sulaveden aikaan, kun alukset voivat joutua kulkemaan toistakymmentä mailia väylää pitkin ilman luotsia, joko murtajan perässä tai ilman murtaja-avustusta, koska luotsilla ei ole konstia mennä laivaan. Haastateltujen mukaan puhelinyhteydet ovat usein huonot, jolloin käytetään enemmän sähköpostia. VHF:n kanssa pystytään pitämään yhteyttä VTS:n kanssa, mikäli puhelin ja verkko eivät toimi. VTS:lla on paremmat yhteydet, joten joskus alukselle otetaan yhteyttä ja reittipisteet kerrotaan VTS:n kautta, mikäli omat yhteydet eivät toimi. VTS:lla on myös pääsy IBNetiin. Haastateltujen murtajien edustajien mukaan olennaisimmat ydintoimijat talvimerenkulussa ovat murtajat, tarkemmin sanottuna koordinoiva murtaja, VTS ja luotsi. Myös satamat ja meklarit kuuluvat osana talvimerenkulkuun. Murtajilla ja luotsivanhimmilla on tapana olla yhteydessä puhelimitse päivittäin ja tämä yhteydenpito on toiminut haastateltujen mielestä hyvin. Jäänmurtajien kannalta tärkeää tietoa ovat laivojen tarkat lähtöajat. Jos kyseisiä aikoja siirretään vaikka vain tunnilla, niin silloin murtaja on väärässä paikassa väärään aikaan. Tällaiset aikataulujen muutokset häiritsevät koko liikennettä. Myös polttoainetta säästyy, kun murtajien ei tarvitse ajella edes takaisin. Ongelmana tällä hetkellä on se, että tiedonkulku ei toimi ja yhteydet pätkivät. Tietoa pitäisi tulla koko ajan ja saadun tiedon pitäisi olla tarkkaa ja paikkansapitävää. Aikataulut eivät saa vaihtua tunti tunnilta, vaan murtajien tulisi voida tietää, milloin alus tulee olemaan missäkin. Ongelmia nykyisessä toimintamallissa aiheutuu haastateltujen mukaan siitä, että tietoa saadaan monesta eri lähteestä ja sitä joudutaan hakemaan erikseen. Operatiivisessa toiminnassa ei ole ongelmia, sillä siitä on vuosikymmenien kokemus. Kaiken tietomäärän ja raportoinnin hallintaa pidetään rankkana tehtävänä, jossa menetetään aikaa ja rahaa. Kaiken tiedon pitäisi olla saatavissa yhdestä lähteestä. Myöskään Perämerellä ei koettu, että tiedonjaossa olisi pullonkauloja, mutta silti ajankohtaista tietoa ei ole aina kaikilla saatavilla ja tiedon kokoaminen on ongelmallista. Esimerkiksi joskus laivaa lastataan ensin kaksi tuntia, mutta rankan sateen alkaessa yllättäen, lastaus keskeytetään ja luukut laitetaan kiinni, jolloin alus ei lähdekään satamasta aikataulun mukaisesti. Ongelmia aiheuttavat myös se, että alusten ilmoittautumiset eivät tule kaikille tiedoksi suoraan, luotsinvälityksellä ei ole VHF:a ja komentosillalla saatetaan kirjoittaa laivojen tulo- ja lähtöaikoja ylös jopa käsin, tussilla taululle. Joskus myös käynnissä oleva avustus joudutaan keskeyttämään, kun murtaja joutuu kiireellisesti siirtymään huolehtimaan alusten turvallisuudesta. Lisäksi joskus esimerkiksi

FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015

FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015 FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015 Luotsauspalvelua koskevat yleiset palveluehdot alusliikenteen toimijoille. Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Palveluehtojen soveltaminen ja voimassaolo...

Lisätiedot

Luotsauksen vaikuttavuus. Itämeren liikenteen vastuulliset valinnat seminaari Kotkassa Kari Kosonen, Finnpilot Pilotage Oy

Luotsauksen vaikuttavuus. Itämeren liikenteen vastuulliset valinnat seminaari Kotkassa Kari Kosonen, Finnpilot Pilotage Oy Luotsauksen vaikuttavuus Itämeren liikenteen vastuulliset valinnat seminaari Kotkassa 26.7.2012 Kari Kosonen, Finnpilot Pilotage Oy Esityksen sisältö Finnpilot Pilotage Oy Luotsaus ja sen keskeisimmät

Lisätiedot

Finnpilot Pilotage Oy. Asiakastilaisuus 26.1.2015

Finnpilot Pilotage Oy. Asiakastilaisuus 26.1.2015 Finnpilot Pilotage Oy Asiakastilaisuus 26.1.2015 Ohjelma 13.00-13.15 Tilaisuuden avaus ja Finnpilot osallistujien esittely Matti Pajula 13.15 14.00 Luotsaustoiminnan ajankohtaiset asiat Kari Kosonen 14.00-14.20

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/

Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/ Merenkulkulaitos TIEDOTUSLEHTI NRO 10/20.6.2000 LUOTSAUSOHJEET S Merenkulkulaitos on 14.6.2000 antanut luotsauslain (90/1998) 14 :nja luotsausasetuksen (92/1998) 10 :n nojalla uudet luotsausohjeet. Ohjeet

Lisätiedot

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide 15.5.2015 Saimaa VTS Master s Guide 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 3 3.1 Vaadittavat ilmoitukset... 3 3.2 Avatattavat sillat...

Lisätiedot

West Coast VTS Master s Guide

West Coast VTS Master s Guide West Coast VTS Master s Guide 23.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Pori VTS sektori... 3 2.2 Rauma VTS sektori... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 4 3.1

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012

Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Pohjanlahden meriliikenteen palvelutason kehittäminen 31.1.2012 Suomalaisen merenkulun erityispiirteitä Suomalainen saaristo maailmanmittakaavassa ainutlaatuinen ja laaja, lisäksi rannikko on erittäin

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE

WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE 1 (6) WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009.

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Merenkulkulautos 16/

Merenkulkulautos 16/ Meren kulku laitoksen TIEDOTUSLEHTI Merenkulkulautos 16/30122005 LAKI ALUSTEN JÄÄLUOKISTA JA JÄÄNMURTAJA-AVUSTUKSESTA Alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta 22122005 annettu laki (1121/2005) tulee

Lisätiedot

Suomen Varustamot Rederierna i Finland Finnish Shipowners Association

Suomen Varustamot Rederierna i Finland Finnish Shipowners Association Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi sirkka-heleena@lvm.fi 18.12.2015 Asia: Hallituksen esitysluonnos laeiksi luotsauslain ja alusliikennepalvelulain muuttamisesta Viitaten LVM:n lausuntopyyntöön

Lisätiedot

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3

4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3 4ETA-lokihanke PortNet osahankkeita FITS 3 4Mikä on ETA? ETA on yleisnimi paitsi ETA:lle myös ETD:lle Aikataulut, erityisesti ennakkoaikataulut, ovat keskeinen osa PortNet-järjestelmää Aikataulujen vaikutus

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus

EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO. Yhteistyösopimus EUROOPAN TASA-ARVOINSTITUUTTI JA EUROOPAN UNIONIN PERUSOIKEUSVIRASTO Yhteistyösopimus Johdanto Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE), joihin viitataan jäljempänä

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Helsinki VTS Master s Guide

Helsinki VTS Master s Guide Helsinki VTS Master s Guide 30.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Helsinki VTS sektori 1... 3 2.2 Helsinki VTS sektori 2... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 211/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 :n kumoamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 211/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 :n kumoamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 211/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 :n kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi luotsauslain

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

BOTHNIA VTS MASTER'S GUIDE

BOTHNIA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) BOTHIA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKEEPALVELUU

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi

Toimialakohtaiset työnantajakäynnit. työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaiset työnantajakäynnit työmarkkinavalmiuksiaan parantavien työnhakijoiden tueksi Toimialakohtaisten työnantajakäyntien opas julkaistu 6/2011 1 Sisältö Toimialakohtaisten työnantajakäyntien

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun

Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Konsensus ja alustava palaute sekä johdatus vertaisarviointiraportin valmisteluun Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022 1 Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022 Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut luonnokseen meriliikennestrategia 2014 2022. Luotsiliitto kommentoi luonnosta keskittyen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus luotsauksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään luotsauslain (940/2003) nojalla: 1 Asetuksen tarkoitus Tällä asetuksella annetaan luotsauslaissa (940/2003) tarkoitetut

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013

Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri. Kalajoki 15.11.2013 Ajankohtaista meriväylillä ja talvimerenkulussa Simo Kerkelä/ Keijo Jukuri Kalajoki 15.11.2013 Toteutuksessa olevat väylien kehittämishankkeet Perämerellä Pietarsaaren 11 metrin väylähanke Pietarsaaren

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina 1 (7) Antopäivä: 24.3.2014 Voimaantulopäivä: 24.3.2014 Voimassa: toistaiseksi Asiaan liittyvät säännökset ja määräykset: Luotsauslaki (940/2003), valtioneuvoston asetus luotsauksesta (246/2011), Liikenteen

Lisätiedot

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS

Voimassa: toistaiseksi LUONNOS 1 (49) Antopäivä: xx.x.2016 Voimaantulopäivä: 1.10.2016 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: toistaiseksi Täytäntöönpantava EU-lainsäädäntö: - Kumoaa määräyksen: Luotsattavat

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Tiedostojen jakaminen turvallisesti

Tiedostojen jakaminen turvallisesti Tiedostojen jakaminen turvallisesti Taustaa Tiedostojen jakaminen sähköisesti (File Sharing) on ollut joissakin organisaatioissa ongelmallista hallita. Jaettaviksi halutut viestit ovat liitetiedostoineen

Lisätiedot

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013

Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia. Säätytalo 9.10.2013 Meriliikennestrategian toimenpide-ehdotuksia Säätytalo Meriliikennestrategia Taustalla hallitusohjelma & liikennepoliittinen selonteko Yhteisen halutun tulevaisuuden visio 2030 luominen Strategiakärjet

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/07.02.00/2015

Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/07.02.00/2015 Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Töiden priorisointi järjestelmähäiriöissä... 3 3 Mahdolliset ongelmatilanteet, niiden vaikutukset ja toimintaohjeet... 3 3.1 LIIKE työasema ei toimi... 3 3.2

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta

Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201700349 TIO Saari Kari 27.10.2017 JULKINEN Asia Komission julkinen kuuleminen alusten ilmoitusmuodollisuuksia koskevan EU:n sääntelyn toimivuudesta Kokous

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain.

60% 10% 1. MIKSI IHMEESSÄ VERKKOASIAKASPALVELUUN KANNATTAA PANOSTAA? Ole läsnä ja tavoitettavissa. Suomalaisista noin 90 % käyttää nettiä viikoittain. Tavoita ja vaikuta Oletko koskaan ollut epätietoinen siitä, mitä tuotteita tai palveluita yritys, jonka sivuilla vierailet, oikeasti tarjoaa? Jos olet, niin on todennäköisesti asiakkaasikin. Hän voi olla

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Älyväylä-hanke. Liikenneviraston älyväyläpäivä

Älyväylä-hanke. Liikenneviraston älyväyläpäivä Älyväylä-hanke Liikenneviraston älyväyläpäivä 24.1.2017 24.1.2017 Digtalisaatiohanke 2016-2018 24.1.2017 Jorma Timonen 2 Osahanke 5 Merenkulun älyväylä Merenkulun älyväylä ohjausryhmä Tiina Tuurnala, puheenjohtaja

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi

Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi Puhdas ja turvallinen vesiliikenne Toiminnan aaltoja Itämeren hyväksi 22.1.2014 Piia Karjalainen, Liikenne- ja viestintäministeriö Merenkulku Itämerellä ja globaalisti uusien haasteiden edessä Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Elämäntaitojen nelikenttä

Elämäntaitojen nelikenttä Polunvalaisija Elämäntaitojen nelikenttä A B Pitkän aikavälin tavoite Lyhyen aikavälin tavoite Nyt Punnitseminen V a l l i t s e v a t a j a t u k s e t T O I S T O K u i n k a u s e i n a j a t t e l

Lisätiedot

Kandidaatintyön aiheita

Kandidaatintyön aiheita Kandidaatintyön aiheita PM&RG:n aihe-ehdotukset Mervi L. Ranta ja Henrik J. Asplund Mervi L. Ranta & Henrik J. Asplund PL 15400, 00076 AALTO email: pmrg@tkk.fi FINLAND http://www.cs.hut.fi/~pmrg Version

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä

KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA. Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Voimassa 1.7.2012 alkaen KULJETUSPALVELU TAALAINMAALLA Tietoja erityisestä joukkoliikenteestä Taalainmaan liikenne Kuljetuspalvelu on osa Taalainmaan joukkoliikennettä Kuljetuspalvelu täydentää yleistä

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97. Luotsauslaki. N:o 90

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97. Luotsauslaki. N:o 90 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97 SISÄLLYS N:o Sivu 90 Luotsauslaki... 205 91 Asetus luotsauslain voimaantulosta... 208 92 Luotsausasetus... 209 93 Asetus

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n rataverkkoselostus

Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n rataverkkoselostus Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n rataverkkoselostus 1 2 Rataverkkoselostus, Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Esittely... 3 1.2 Yhteystiedot... 3 1.3 Julkaiseminen...

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

TIEDONKULKU. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique

TIEDONKULKU. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique TIEDONKULKU PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 2 1. JOHDANTO... 3 1.1 Tämän dokumentin tarkoitus... 3 1.2 Projekti... 3 2. Tiedonkulku... 3 2.1 Yleistä... 3

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen

Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen Tieliikenteen tilannekuva Valtakunnalliset tiesääpäivät Michaela Koistinen 3.6.2013 Tilannekuva käsitteenä Tilannekuva Tilannekuva on tilannetietoisuuden muodostamisen ja sen avulla tehtävän päätöksenteon

Lisätiedot

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi

Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin. Oskari Lammi Ohjeistus maailman asiakasystävällisimpään myyntiin Oskari Lammi 1 Asiakastyytyväisyys mitä ja miksi Asiakas määrittelee hyvän ja huonon palvelun laadun. Jos palvelun laatu ei tyydytä asiakasta, on hänen

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet

Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet Ennustamisen ja Optimoinnin mahdollisuudet Agenda Mitä optimointi on Ennustamisen mahdollisuudet Optimoinnin eri tasot ja tavoitteet Optimoinnin käyttöönotto Mitä optimointi on Mitä optimointi on? Oikea

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus

Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä. Laivatarkastuskoulutus Portnet meriliikenteen ilmoitustietojen kansallinen single window -järjestelmä Laivatarkastuskoulutus 18.1.2017 Portnet-järjestelmän taustaa Portnet-järjestelmä toimii kansallisena Single Window - järjestelmänä

Lisätiedot

Laki. luotsauslain muuttamisesta

Laki. luotsauslain muuttamisesta Laki luotsauslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan luotsauslain (940/2003) 2 ja 5, 6 :n 3 ja 6 momentti, 12, 14, 16 ja 18, 20 a :n 2 momentti sekä 21, sellaisina kuin ne ovat, 2,

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

15.4.2015. 30.05.2007 Capricode Oy

15.4.2015. 30.05.2007 Capricode Oy Automaattinen Häiriöinfo - oikea ratkaisu tiedotepalvelujärjestelmäksi; häiriö-, vika- ja katastrofitiedotteiden automaattiseen ja reaaliaikaiseen jakeluun 15.4.2015 Sisällysluettelo Häiriötilanteiden

Lisätiedot

MASTER'S GUIDE. Alusliikennepalvelut ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN VTS-KESKUSTEN SIJAINNIT JA TOIMINTA-AJAT

MASTER'S GUIDE. Alusliikennepalvelut ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN VTS-KESKUSTEN SIJAINNIT JA TOIMINTA-AJAT MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKEEPALVELUU

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Luotsaustutkinnot ja koeluotsaus

Luotsaustutkinnot ja koeluotsaus 1 (8) Antopäivä: 30.12.2016 Voimaantulopäivä: 1.1.2017 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 11 a :n 4 momentti, 11 b :n 6 momentti, 12 :n 3 momentti, 14 :n 6 momentti ja 16 :n

Lisätiedot

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa:

Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Lääkärin ilmoitusvelvollisuus ajoterveysasioissa: Kolme näkökulmaa prosessin toimivuuteen M. Peräaho, S. Laapotti, A. Katila & K. Hernetkoski Liikennepsykologia, Turun yliopisto Tausta ja menetelmä Jatkoa

Lisätiedot