LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten PL 262, Koulukatu 19, VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, VASA Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2006 Y 770 (131) ASIA Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. HAKIJA Pärnänen Jari ja Satu Ahvenjoentie PASTO ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä, tilalla Metsämaa RN:o 6:48. Etälietesäiliö sijaitsee tilan maalla n. 300 m:n etäisyydellä tilan tuotantorakennuksista. Tilalla on nykyisin 40 lypsylehmää, 24 hiehoa, 24 lihanautaa ja 15 alle 6 kuukauden ikäistä nuorkarjaa. Toimintaa laajennetaan rakentamalla vanhan pihattonavetan jatkeeksi uutta tuotantotilaa. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 65 lypsylehmää, 47 hiehoa ja 16 nuorkarjaa. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a) mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mu

2 2 kaan, koska kyseessä on eläinsuoja, jonka kokonaiseläinmäärä eläinyksikkökertoimien perusteella vastaa vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Toiminnalle ei ole aikaisemmin haettu ympäristölupaa. Nykyiselle navettarakennukselle on myönnetty rakennuslupa ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA ALUEEN KAAVOITUSTILAN NE Eläinsuoja sijaitsee kaavoittamattomalla maa ja metsätalousvaltaisella haja asutusalueella Seinäjoen kaupungin, Peräseinäjoen kylässä. Aluetta ei ole kaavoitettu. Eläinsuojan lähiympäristö on maatalousvaltaista pelto ja metsäaluetta. Eläinsuojat, levityspellot, lantala ja lietesäiliöt eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin naapuri sijaitsee 300 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta ja yli 500 m:n etäisyydellä etälietesäiliöstä. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Hakemuksen mukaan tilan pihattonavettaa laajennetaan niin, että nykyisen navetan kylmä rehuvarasto osa muutetaan pihatoksi ja uusi kuivike ja rehuvarasto rakennetaan nykyisen navetan jatkeeksi. Tuotantorakenuksen ilmanvaihto hoidetaan navetassa konellisesti. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 65 lypsylehmä 47 hiehoa ja 16 nuorkarjaa ja maidontuotanto tulee olemaan kg vuodessa. Eläimiä ei laidunneta. Lannan ja jätevesien käsittely Eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on 1235 m 3 :n suuruinen turvekatteinen etälietesäiliö, jota tullaan korottamaan niin, että sen tilavuudeksi tulee 1535 m 3. Lisäksi navetan yhteydessä on 200 m 3 :n suuruinen kuivikelantalan alla sijaitseva pumppusäiliö. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi betonikatteinen alta täyttyvä lietesäiliö, jonka tilavuus on 288 m 3. Lietelantatilavuutta on lietekuilut mukaan luettuna yhteensä 2353 m 3. Lietettä on mahdollista imeyttää turpeeseen kuivalantalaatalla. Kattamattoman kuivikelantalan tilavuus on 400 m 3. Laskennallinen vuotuinen lietelannan määrä hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on 2355 m 3. Vasikoiden (10 kpl) lannat hoidetaan kuivikelantamenetelmällä. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkea. Kuivikelannan vuotuinen määrä on 40 m 3. Maitohuoneen ja eläinsuojan pesuvedet ja sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Kun otetaan huomioon pesuvesien, puristenesteiden ja sadevesien vuotuinen määrä, tulisi tilalla olla lietetilavuutta yhteensä 2690 m 3. Esikuivattua säilörehua valmistetaan biologisella säilöntäaineella laakasiiloihin 1200 tonnia vuodessa. Tilalle rakennetaan yksi uusi laakasiilo. Puristenesteet johdetaan keräyskaivoon ja levitetään lietteen mukana lannoitteeksi peltoon. Pelloilla viljellään nurmea ja rehuviljaa omaan käyttöön. Lananlevitys tapahtuu osin vuokrakoneella ja osin urakoitsijan toimesta, Urakoitsijalla on käytössä letkulevityskalusto. Hakijalla on käytössä lannanlevitykseen yhteensä 80,56 hehtaaria peltoa, josta omaa 45,98 hehtaaria, vuokrapeltoa 26,58 ja sopimuspeltoa 8 hehtaaria. Lannasta 30 % levitetään viikoilla 18 19, 50 % viikoilla ja 20 % viikolla 39.

3 3 Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä tulee lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa olla käytössä vähintään 57 ha. Muut varastot Tilalla sijaitsee kolme polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on litraa. Säiliöt ovat lukittavia ja ne on varustettu lapon estolaitteella. Lisäksi tilalla varastoidaan muita öljytuotteita enintään 200 litraa tynnyrissä konepajassa. Tarvittavat kasvinsuojeluaineet ostetaan yhtä kasvukautta varten ja ne varastoidaan omissa pakkauksissaan lukitussa tilassa. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen on tarvittavien kasvinsuojeluaineiden kulutus vähäistä. Lannoitteet hankitaan suursäkeissä, jotka varastoidaan ladossa. Pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa varastotiloissa. Eläinten hoidossa ja lääkinnässä tarvittavat aineet säilytetään erillisessä säilytystilassa navetan yhteydessä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyvät jätteet kuten muovit, jäteöljyt, loisteputket ja akut, sekä metalliromu hoidetaan kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti ja viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Rehujäte, pesuvedet ja puristenesteet levitetään pelloille lannoitteeksi. Kuolleet eläimet, joita arvioidaan kertyvän 2500 kg/v, toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen tilan liikennemäärät lisääntyvät jonkin verran. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehukuljetuksia tulee olemaan 2 4 / kk, eläin ja teuraskuljetuksia 2 / kk, eläinlääkäri 1 / kk, säilörehua tehdään 4 päivänä / sato, lietteen levitys 1 2 vrk / levitysjakso. Toiminnan vaikutukset ympäristöön ja arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Tuotantorakennuksen välittömässä läheisyydessä ei ole yhtään asuinrakennusta. Mahdollisia hajuhaittoja ei pitäisi naapurustolle aiheutua. Navetan sisäilman laatu pyritään pitämään hyvälaatuisena oikeilla ruokinta ja hoitotoimenpiteillä. Ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä vältetään suunnittelemalla ruokinta tuotostason mukaan. Lannan levitys pyritään hoitamaan tehokkaasti ja hyvää tekniikkaa käyttäen. Levitysajankohdissa pyritän huomioimaan ympäröivä asutus. Säilörehuketju pidetään tehokkaana, jolloin siitä aiheutuva liikenne on lyhytjaksoista. Tuotantorakennusten ympäristö pyritään pitämään siistinä siten, että läheiseen jokeen ei tule kuormitusta. Haittaeläinten esiintyminen pyritään estämään ja tarvittaessa ryhdytään torjuntatöihin. Etäsäiliö voidaan kattaa turvekatteella, uusi rakennettava lietesäiliö katetaan betonilaatalla ja täytetään alakautta. Pumppusäiliö on lantalaatan alla. Lannan levitykseen käytetään urakoitsijaa, jolla on letkulevityskalusto. ARVIO ONETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNITELLUISTA TOIMISTA JA TOIMISTA HÄTÄTILANTEISA Tilalla on aggregaatti, jolloin eläinten ruokinta voidaan hoitaa häiriötilanteissakin, samoin ilmanvaihto saadaan varmistettua. Tuotantorakennus ja ympärillä olevat muut maatalousra

4 4 kennukset varustetaan asianmukaisella alkusammutuskalustolla. Tilalle on laadittu laatujärjestelmä, jossa on ohjeet poikkeamistilanteiden varalle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Vaasan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Koulukatu 19 sekä Seinäjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Kirkkokatu 6, seinäjoki. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla, Keskuskatu 32 I, Seinäjoki. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Seinäjoen kaupunginhallitukselta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Hakemuksesta on lisäksi lähetetty tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Tilalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuksen yhteydessä tutkittiin laajennettavan eläinsuojan, lantalan ja uuden virtsasäiliön sijoittuminen pihapiirissä ja niiden lähiympäristö sekä etälietesäiliön paikka. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Lausunnot Seinäjoen kaupunginhallituksen puolesta lausunnon on antanut kaupungin kaavoituspäällikkö: "Alue on kaavoittamaton eikä alue kuulu tiedossa oleviin yleiskaavahankkeisiin eikä alueella ole siten perustuotannon kanssa kilpailevia maankäyttötavoitteita. Hakemus asiakirjoineen on maankäytön suunnittelun kannalta selkeä ja perusteltu eikä siihen ole huomautettavaa. Rakennusten laajennukset edellyttävä erillisen rakennusluvan hakemista. Koska kysymyksessä on toimivan tilan laajentaminen, ei suunnittelutarveratkaisun hakeminen ole tarpeen". Ympäristölautakunta on antanut seuraavansisältöisen lausunnon: "Kyseessä on olemassa olevan lypsykarjapihaton laajennus. Nykyisin eläinmäärä on 40 lypsylehmää, 24 hiehoa, 24 lihanautaa ja 15 alle 6 kk:n ikäistä nuorta karjaa. Lupaa haetaan 65 lypsylehmälle, 47 hieholle ja 16 nuorkarjalle (alle 6 kk). Tila sijaitsee maa ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilan välittömässä läheisyydessä ei ole muuta asutusta. Lähin naapuri sijaitsee 300 metrin etäisyydellä tilasta. Mahdollisia hajuhaittoja naapurustolle ei laajennuksen jälkeen merkittävästi aiheudu. Tilan etälietesäiliö sijaitsee tilakeskuksesta n. 300 m:n päässä ja lähin naapuri siitä on yli 500 metrin päässä. Tilakeskus sijaitsee kuitenkin Ahvenjoesta noin 10 metrin päässä, joten on tärkeää kiinnittää huomiota mahdollisten valumien rajoittamiseen. Lannankäsittelystä ja tuotantorakennusten ympäristöstä on huolehdittava siten, ettei lanta, puristeneste tai muita valumia jokeen pääse. Laidunalueita ei myöskään tule ulottaa vesistöön sakka. Maitohuoneen pesuvesien johtaminen lietesäiliöön on mahdollista, mutta laajennuksen yhteydessä kannattaa suunnitella jätevesien käsittelyä yhdessä asuinkiinteistön jätevesien

5 5 kanssa esim. maitohuoneen pesuvesille ja asuinkiinteistön jätevesille tarkoitetussa panospuhdistamossa. Vesistöjen ranta alueilla (150 m vesistöstä) Seinäjoen kaupungin ympäristölupamääräyksissä asetetaan myös tiukkoja ehtoja jätevesien käsittelyyn, esim. pelkkä maasuodatin asuinkiinteistön jätevedenkäsittelyyn ei riitä. Siirtymäaika asuinkiinteistöjen jätevedenkäsittelyjärjestelmän uusimiseen loppuu 2013 vuoden lopussa. Maitohuoneen pesuvesien käsittelyjärjestelmien investointeja tuetaan TE keskuksessa myös navetan laajennuksen yhteydessä ja avustusprosentit ovat samat kuin muulle navettainvestoinnille. Maitohuoneen pesuvedet (200 m 3 ) lisäävät myös merkittävästi lietteen peltoon levitystä. Tilalla varastoidaan huomattava määrä polttonesteitä. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Ympäristölautakunta esittää, että lukituksella ja laponestolaitteella varustetut polttonestesäiliöt varustetaan ylitäytön estimillä ja suoja altailla. Vaihtoehtoisesti säiliöt voidaan korvata kaksivaippaisilla säiliöillä, jolloin suoja altaita ei Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan tarvita. Toiminnanharjoittajan on varauduttava öljyvuotojen talteenottoon ja varattava riittävästi imeytysturvetta tai muuta vastaavaa imeytysmateriaalia säiliöiden läheisyyteen. Kuolleiden eläinten käsittely tulee hoitaa asianmukaisesti. Kuolleet eläimet tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Lyhytaikaistakin kuolleiden eläinten varastointia varten tulee huolehtia, että tilalla on tarkoitukseen varattu tiivispohjainen varastointiin soveltuva paikka, jossa raadot ovat auringolta ja tuhoeläimiltä suojassa. Kuolleiden eläinten pidempiaikaista varastointia varten tilalla tulee olla jäähdytyslaitteistolla varustettu varastotila. Ympäristölautakunnalla ei ole edellä esitettyjen lisäksi muta huomautettavaa asiaa. Lautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä lypsykarjapihaton laajennukselle". Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastineensa annetuista lausunnoista. Hakija on puhelimitse ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus päättää myöntää Jari ja Satu Pärnäselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan lypsykarjatoiminnan harjoittamisen laajentamiselle hakemuksen mukaisesti Seinäjoen kaupungin Peräseinäjoen kylässä tilalla Metsämaa RN:o 6:48 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan ja lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristölautakunnan lausunnossa esitykset asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 65 lypsylehmää, 47 hiehoa ja 16 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorkarjaa.

6 6 2. Lietelannan, jätevesien ja puristenesteiden varastointi sekä eläinsuojan pohjarakenteet Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja maitohuoneen pesuvedet sekä muut toiminnassa muodostuvat jäte ja pesuvedet sekä säilörehun valmistuksessa syntyvät puristenesteet tulee varastoida nestetiiviistä materiaalista rakennetuissa säiliöissä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Lietelannan laskennallista 12 kuukauden varastointitilaa tulisi olla vähintään 2690 m 3. Pikkuvasikat, 10 kpl hoidetaan kuivikelannalla, jota kertyy 40 m 3 /12 kk. 12 kk:n laskennallinen lietesäiliöihin mahtumaton liete (337 m 3 ) voidaan imeyttää turpeeseen. Kuivalantatilavuutta tulee olla sitä varten varattuna 378 m 3. Lietesäiliöt ja kuivikelantala tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Eläinsuojan pohjarakenteet, lietesäiliö sekä lietekuilut tulee rakentaa nestetiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden MMM RMO C4 sekä päivättyjen hakemukseen liitettyjen piirustusten mukaisesti. Lietesäiliöt tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti ja samalla tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete, pesu ja jätevedet sekä puristenesteet on hyödynnettävä peltolannoitteena toiminnanharjoittajan esittämän lannan levityssuunnitelman mukaisesti. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään ympäristökeskukselle lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan olla käytössä jatkuvasti vähintään 57 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levitysmäärissä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää viimeistään vuorokauden kuluessa levityksen jälkeen. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maasto olosuhteista ja maalajista riippuen m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen

7 7 ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia edellä mainituista lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan, virtsasäiliöiden ja kuivikelantaloiden ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan ja virtsan kuljettaminen kauempana sijaitsevaan etälietesäiliöön ja lantaloihin sekä peltoon levitys on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu haju tai terveyshaittaa taikka epäsiisteyttä. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden sekä kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten esim. jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kuolleet eläimet ja muu eläinjäte tulee välittömästi toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä tai eläinjätettä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla. Polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon estolaitteella ja niiden tulee olla lukittavia. Säiliöt tulee sijoittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vahingon yhteydessä polttoainetta ei pääse vesistöön. Säiliöiden välittömään läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisen öljyvuodon imeyttämiseksi. Polttoainesäiliöt on varustettava kaksoisvaipparakenteella taikka ne on sijoitettava tiiviisiin katettuihin suoja altaisiin. Mikäli säiliöt sijaitsevat ranta alueella (säiliön etäisyys vesistöön on enintään 150 m), tulee suoja altaiden tilaavuuden olla vähintään säiliön maksimitilavuuden suuruinen. Tämä toimenpide on suoritettava vuoden 2008 loppuun mennessä. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo ja pelastusviranomaiselle. 6. Toiminnan tarkkailu Virtsasäiliöiden ja kuivikelantalan kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

8 8 Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin: tiedot eläinmääristä kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka toiminnassa muodostuva lannan määrä ja levityspinta alat Levitettävästä lietteestä ja lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä ja liukoisen fosforin määristä vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Yhteenveto kirjanpitotiedoista ( vuosiraportti ) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Tiedot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tulee toimittaa ympäristökeskukseen. 7. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle eläinsuojan laajennuksen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen sen käyttöönottoa. Mikäli karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Mahdollista jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskukselle hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. Mahdollisia jaloittelu ja laidunalueita ei tule ulottaa vesistöön saakka. 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset ja lupaharkinta Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kun otetaan huomioon eläinsuojan sijaintipaikan ympäristö, eläinmäärä ja eläinsuojan sijainti naapureihin nähden, ei toiminnasta todennäköisesti aiheudu kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille.

9 9 Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että eläinsuojan toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon eläinsuojan ja lantaloiden sijainti alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojassa pidettävien eläinten enimmäiseläinmäärä. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketuneläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannan tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa taikka muita ympäristövaikutuksia. (lupamääräys 1) Lietelannan ja kuivikelannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (931/2000) ja lietesäiliöt, kuivikelantala sekä eläinsuojan pohjarakenteet lietekuiluineen tulee olla rakennettu nestetiiviistä materiaalista (MMM RMO C4). Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste on kerättävä talteen nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi ja suorien valumien ehkäisemiseksi. Lietesäiliöiden ja lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan niiden hyötytilavuuksien säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto. (lupamääräys 2) Lannan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Ohjeessa on laskettu lannan keskimääräinen fosforipitoisuus eläinyksikköä kohden. Peltopinta alatarve on yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian lannan levityksestä vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lantaa, virtsaa, puristenestettä tai jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueille veden laadun turvaamisen takia. Jättämällä vesistöjen rannoille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. (lupamääräys 3) Hajuhaittaa vähennetään pitämällä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja kuivikelantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa ja huolehtimalla asianmukaisesta lannan kuljettamisesta. (lupamääräys 4) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Kemikaalien, jätteiden ja polt

10 10 tonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään ympäristön, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen tai sen vaara. Polttonestesäiliöiden kunto on tulee tarkastaa riittävän usein. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa käsitellä kyseistä eläinjätettä. Jätteen varastoinnista tilalla ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (lupamääräys 5) Tarkkailemalla lantalarakenteita säännöllisesti voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (lupamääräys 6) Käyttöönottoilmoitus on tarpeen valvonnallisista syistä. (lupamääräys 7) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (lupamääräys 8) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Mikäli toimintaa tai toiminnan kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu kuuden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi lupaviranomainen päättää, että lupa raukeaa. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemukseen on liitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi tässä päätöksessä edellytetyn raportoinnin vuotta 2016 koskevat tiedot. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 19, 51

11 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) 11 LISÄKSI ON HUOMIOITU Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Ahtila Anna Liisa Dahlbontie SYDÄNMAA Alavuden Isojakokunta, Kuulantie ALAVUS Hankaniemi Raimo Matias oikeudenomistajat, Hankaniemi Ritva Liisa, Tervakuja 3 A ALAVUS Hautakorpi Vesa Ahvenjoentie PASTO Hietala Timo Tapio Jaskarintie PASTO Jaskari Markku Antero Jaskarintie PASTO Javanainen Unto Pastontie 532 A PASTO Juurakko Jorma Kanervatie NURMO Kallio Irja Ahvenjoentie PASTO Lagerstedt Sisko Maria Myllyrinne 3 as ALAVUS Luuri Tauno Antero Dahlbontie SYDÄNMAA Mäennenä Markku Jaskarintie PASTO Pasto Jukka Tapio Pastontie 573 as PASTO Pasto Pekka Rapatie PASTO Pasto Pentti Pastontie PASTO Pasto Veli Matti Pastontie 565 A PASTO

12 Pirilä Vilho Eveertti ja Aino Aleksandra Valokkiviita 9 as SEINÄJOKI Raiski Matti Johannes ja Pirkko Elisabet Dahlbonie SYDÄNMAA Saranpää Markku Henrikki Dahlbontie SYDÄNMAA Uusitalo Raimo Rikhard Päivölänkatu 3 C SEINÄJOKI 12 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen virallisella ilmoitustaululla MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Insinööri Heikki Laakso LIITTEET Valitusosoitus Asemapiirros