Espoon kaupunki Pöytäkirja 275. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 740/ /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Niittykumpu, asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimusten ja esisopimusten hyväksyminen, Niittykummun keskus, alue (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. (09) Jussi Eerolainen, puh. (09) Markus Saari, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevat, Kiinteistö Oy Niittytorin, Asunto Oy Niittykumpu 3:n ja Fortum Espoo Distribution Oy:n kanssa allekirjoitetut tai allekirjoitettavat maankäyttö- ja esisopimukset, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Niittykummun keskus - Ängskulla centrum, asemakaavan muutos, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15038, 15041, 15042, 15049, ja 15051, osia kortteleista 15037, 15040, ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari) siten rajattuna, että vahvistusrajauksen ulkopuolelle jätetään korttelit ja sekä niihin liittyviä katu-, puisto- ja pysäköintialueita (Niittykummuntien ja Merituulentien välinen alue). Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 5 Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Niittytori 6 Esisopimus alueiden vaihdosta Asunto Oy Niittykumpu 3 7 Esisopimus alueiden vaihdosta Fortum Espoo Distribution Oy

2 Kaupunginhallitus Sivu 2 / 2 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavakartta - Kaavakartta rajattu - Kaavamääräykset - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva - Perspektiivikuvakooste - Suunnitteluhistoria - Päätöshistoria Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuin- ja liikerakentaminen Niittykummun metroaseman yhteyteen. Uusi tori ja puisto liittävät uuden metrokeskuksen osaksi ympäröivää kaupunkitilaa. Vanhan Niittykummun kaupunkikuvallisesti arvokkaat rakennukset suojellaan ja nykyisten päiväkodin sekä koulun laajentaminen mahdollistetaan. Nykyisten asunto-osakeyhtiöiden pysäköinnille mahdollistetaan korvaava ratkaisu. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Niittykummun keskus Ängskulla centrum asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6607, joka käsittää korttelit 15041, 15042, ja 15051, osia kortteleista 15037, 15040, ja (muodostuu korttelit 15066, ja 15068) sekä puisto- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari). Vireilletulo

3 Kaupunginhallitus Sivu 3 / 3 Vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2009 nimikkeellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen kuvaus Suunnittelualue rajautuu etelässä nykyiseen Niittykummun asuin- ja työpaikka-alueeseen. Lännessä alue rajautuu Kehä II -liikenneväylään sekä nykyiseen Niittykummun asuinalueeseen. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Merituulentien pohjoisreunaan, Kotitontuntiehen ja Riihitontuntiehen. Itärajan muodostaa Merituulentien poikkikatu Niittyportti. Alueen poikki kulkee merkittävä seudullinen liikenneyhteys, Merituulentie. Alueen poikki virtaa myös osittain kaava-alueen länsirajaa myötäilevä Gräsanoja. Aluetta halkoo etelä-pohjois-suunnassa Haukilahdenkatu. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Niittykummun alue on merkitty osin keskustatoimintojen ja lähipalveluiden alueeksi (C) ja osin kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi asuntoalueeksi (A). Alueelle sijoitetaan asuinkerrostaloja sekä metroasema, jonka yhteydessä on myös liike- ja asuintilaa. Asuinkerrostalojen pohjakerroksiin saa osoittaa liike-, työ- ja palvelutiloja. Kaupunkikuvallisesti arvokkaalla alueella nykyisiä rakennuksia on osoitettu suojelumerkinnällä (sr). Yleiskaavaan on merkitty maanalainen raide, jonka sijainti on ohjeellinen, mutta yhteys sitova. Yleiskaavassa metron linjaus on kaava-alueen ulkopuolella, eikä alueelle ole osoitettu asemaa, mutta kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoksen suunnitteluvarauspäätöksellä Niittykumpuun päätettiin sijoittaa metroasema. Voidaan myös tulkita, että metroasema voidaan lukea keskustatoimintoihin (C). Voimassa olevissa asemakaavoissa korttelit ja on varattu autonsäilytyspaikkojen korttelialueeksi (AP) ja näiden välissä on yleinen pysäköimisalue (LP) sekä pallokenttä (UP). Kortteli on varattu liikerakennusten korttelialueeksi (KL), kortteli asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AKY), kortteli ja osa korttelista opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS, YO-k),

4 Kaupunginhallitus Sivu 4 / 4 osa korttelista yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), osa korttelista seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK), ja kortteli kunnallisteknisten rakennusten korttelialueeksi (YT). Alueella on myös useita erillisiä puistoalueita (P, PI, VP) sekä katualueita. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Lisäksi esitetään, että Niittykummun metroaseman ja sitä ympäröivät lähialueet Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteysalueelta varataan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle - metroaseman ja siihen liittyvän muun maankäytön suunnittelua varten. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa sekä käynnistämään kaavoituksen Niittykummun alueelta poistuvan autokaupan korvaavien tilojen sijoittamiseksi Kivenlahden teollisuusalueelle. Suunnitteluvarausta on jatkettu ja ja se on voimassa saakka. MRA 32 :n mukainen kuuleminen Asemakaavaan tehtiin MRA 27 :n mukaisen nähtävillä olon jälkeen olennaisia muutoksia, jotka edellyttivät sen asettamista uudelleen julkisesti nähtäville. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan Niittykummun keskuksen asemakaavaehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Lautakunta päätti myös, että jatkovalmistelussa metrokeskuksen korkeiden rakennusten ja korttelin pistetalojen massoittelua ja kaupunkikuvallista ilmettä kehitetään.

5 Kaupunginhallitus Sivu 5 / 5 Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti uudelleen nähtävillä Ehdotuksesta järjestettiin asukastilaisuus Kaavaehdotuksesta jätettiin 21 muistutusta sekä 8 lausuntoa tai kannanottoa. Muistutukset, lausunnot ja kannanotot ovat vastineineen asian oheismateriaalina. Muistutuksissa alueen tehokkuutta ja rakennusten korkeutta pidettiin edelleen liian suurina, etenkin korttelin osalta. Maankäytön suunnittelun yleiset lähtökohdat herättivät myös edelleen kritiikkiä. Nähtävillä olon jälkeen ehdotukseen on tehty jonkin verran tarkistuksia. Metrokeskuksen matalampi asuintorni on madallettu 12 kerrokseen. Tornien korkeudet ovat nyt kaupunkikuvallisesti paremmassa suhteessa keskenään, ja korttelin kokonaistoteutettavuus on parantunut. Korttelissa rakennusten kerroslukumääräykset on tarkistettu johdonmukaisesti osoittamaan kerroslukua katutasosta, ja itäisimmän rakennuksen vajaa kattokerros on tarkemmalla määräyksellä osoitettu niin, että matalampi 7-kerroksinen osa on rakennusalan itäreunalla, pilaritalon puolella. Rakennusten tarkemman viitesuunnittelun ansiosta metrokeskuksen asuinkerrosala on kuitenkin vähentynyt vain 300 k-m2, ja korttelissa se on vastaavasti kasvanut 200 k-m2, vaikka rakennuksien kokoon ei ole tullut muutoksia. Kaavamääräyksillä määrätään myös tarkemmin rakennusten ulkoasun elävöittämisestä mm. ulokkein ja viistein. Kaavakarttaan ja määräyksiin on myös tehty lukuisia teknisluonteisia tarkistuksia, joilla muun muassa parannetaan korttelien tonttijakomahdollisuuksia, nykyisten asukkaiden pysäköintiratkaisun joustavuutta sekä varaudutaan mahdolliseen jätteen imukeräysjärjestelmään. Metrokeskuksen ja korttelin rakennusten tarkemman suunnittelun johdosta alueen kokonaisasuinkerrosala on laskenut 100 k-m2 ja liikerakentamisen kerrosala kasvanut 300 k-m2, jolloin kokonaiskerrosala on noussut 200 k-m2. Asemakaavan muutos Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 19,9 ha, josta korttelialueiden pintaala on yhteensä noin 7,8 hehtaaria. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m2 ja kokonaistehokkuus e = 0,37. Uusi asuinrakennusoikeus k-m2 vastaa noin 900 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m2 / asukas). Metrokeskuksen kortteli (15067, kaavamerkintä AL-1) sijoittuu Merituulentien ja Haukilahdenkadun kulmaan. Metrokeskus sisältää metron sisäänkäyntitilojen lisäksi kaksi noin k-m2 päivittäistavarakauppaa, muita liiketiloja noin k-m2 sekä pysäköintiä. Liike- ja pysäköintikerrosten muodostaman jalustan päältä nousee kaksi asuinrakennusta, joista Merituulentien puoleinen, Niittytoria rajaava rakennus on katutasosta lukien 12-kerroksinen ja Haukilahdentien puoleinen rakennus 24-kerroksinen. Rakennusten pihat ovat metrokeskuksen jalustan katolla. Tornien välinen osa on yksikerroksinen, ja sen päällä olevaa pihaa rajaa Merituulentien ja Haukilahdenkadun

6 Kaupunginhallitus Sivu 6 / 6 puolella 1-2-kerroksinen aputiloja ja teknisiä tiloja sisältävä rakennus. 24- kerroksisen tornin eteläpuolinen jalustan osa on kolmikerroksinen, ja siinä on maantason liike- tai pysäköintitilan päällä kaksi pysäköintikerrosta. Maan alla on lisäksi yksi kerros pysäköintiä. Haukilahdentien varressa sijaitsee kaksi asuinkerrostalojen korttelia (osa korttelista ja kortteli 15066, kaavamerkintä AK), joissa on yhteensä viisi 5-kerroksista asuintaloa. Rakennusten ylin kerros on vajaa, kerrosalaltaan 3/4 suurimman kerroksen alasta. Haukilahdenkadun melun ja päästöjen johdosta pohjakerrokseen ei saa sijoittaa asuintiloja kadun puolelle, ja rakennusten väliin tulee rakentaa yhtenäinen aita tai talousrakennus, joka suojaa pihaa. Korttelissa (entinen Niittytorin kauppakeskus, kaavamerkintä AK) on kolme 8-kerroksista asuinkerrostaloa, jotka sijoittuvat Niittykadun/Niittykummuntien reunaan. Itäisimmän, suojeltavan pilaritalon viereisen talon ylin kerros on sisäänvedetty, jolloin se jää räystäskorkeudeltaan pilaritalolle alisteiseksi. Korttelissa (kaavamerkintä AK) säilyy kolme kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti tärkeää kerrostaloa ja ne osoitetaan suojeltavaksi kaavamerkinnällä sr. Nykyisen päiväkodin kortteli (15042, kaavamerkintä YO-1) laajenee ja sille on osoitettu yhteensä k-m2 rakennusoikeutta mahdollistamaan tulevia laajentamistarpeita. Korttelissa (kaavamerkintä YO-2) olevan Niittykummun koulun päärakennus ja siihen liittyvä asuntolarakennus osoitetaan suojeltavaksi sr-merkinnällä ja rakennuksen länsipuolelle osoitetaan k-m2 uutta rakennusoikeutta mahdollista nelikerroksista laajennusta varten. Korttelissa oleva kappeli sekä korttelissa oleva paloasema suojellaan sr-merkinnällä ja niiden käyttötarkoitukseksi osoitetaan Y, yleisten rakennusten korttelialue. Haukilahdentien varteen on Fortumin kytkin- ja muuntamoasemalle osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten korttelialue ET. Toinen, pienempi ET-alue mm. kaukolämpöä ja sähkönjakelua varten on osoitettu Kotitontuntien varteen. Kaava-alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma sekä maankäytön yleissuunnitelma, jotka tähtäävät muotokieleltään yhtenäiseen ja laadultaan korkeatasoiseen ympäristöön. Kaavasuunnittelun alkuvaiheessa teetetyn kaupallisen selvityksen mukaan Niittykummun kaupallinen vaikutusalue jää paikalliseksi eikä sillä ole vaikutusta läheisiin olemassa olevien kaupallisten toimintojen toimintaedellytyksiin. Puistot ja yleiset alueet Metrokeskuksen sijoittuva Niittypuisto on alueen keskeinen puisto. Se kytkeytyy edelleen Niittytorin torialueeseen ja kevytväylien kautta alueen laajempaan virkistysalueverkostoon. Puistoon osoitetaan kulkureittien

7 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 7 lisäksi pieni pallokenttä, Niittypuistonkenttä. Puisto toimii myös hulevesireittinä. Merituulentien varren asuinkorttelien eteläpuolella olevat Vanha Niittykummunpiha ja Ängskullanpiha kytkevät asuinkorttelit ja Niittytorin kokonaisuudeksi. Koulukorttelin eteläpuolinen Niittysillanpuisto laajentaa koulun toiminnallista aluetta. Uuden asuinkorttelin ja vanhojen Niittykummun kerrostalojen välissä oleva Niittykummunpuisto ja sen läpi kulkeva reitti jää ennalleen. Puiston pohjoisreunasta joudutaan kaatamaan muutamia puita maanalaisen pysäköinnin takia. Hulevesien hallinnan periaatteet Rakentamisen myötä uomiin saapuvien pintavesien määrä lisääntyy ja rankkasateiden aikaiset virtaamahuiput tulevat kasvamaan. Suunnittelualueesta merkittävä osa on maaperältään heikosti vettä läpäisevää savea. Niittykummun paikallinen hulevesien hallinta perustuu viivyttämiseen. Niittykummun alueella myös pohjavesi on lähellä nykyistä maanpintaa. Niittykummun koulun hulevedet ohjataan hallitusti kevyenliikenteen alikulun alle sijoitettavaan viivytysaltaaseen. Hulevesien viivytysaltaita sijoitetaan myös Niittypuistoon, Niittykummunpuistoon, Ängskullanpihaan ja Gräsankartanonpuistoon. Altaista hulevedet puretaan viivytettyinä hulevesiviemäriin. Pihasuunnittelussa korttelialueilla tulee edistää veden luonnollista kiertokulkua ympäristön kuormituksen vähentämiseksi. Hulevesiviemäreihin johdettavien hulevesien määrä tulisi pitää mahdollisimman vähäisenä. Maanvaraisille pihoille tulee suunnitella hulevesiä hyödyntämällä pihan viihtyisyyttä, toiminnallisuutta ja moni-ilmeisyyttä vahvistavia rakennettuja vesiaiheita. Hulevesien imeyttämiseksi kasvillisuuden käyttöön tulee pihoissa suosia mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintarakenteita. Kansirakenteiset pihat suunnitellaan viherkattoina ja kattopuutarhoina Myös muiden korttelialueiden piharakennusten ja rakenteiden katteena suositaan viherkattoja. Ajoneuvoliikenne Katuverkon rungon muodostavat pääkatuina toimivat Merituulentie ja siihen kolmihaaraliittymällä liitetty Haukilahdenkatu sekä nelihaaraliittymällä liitetyt Olarinluoma ja ja Niittykatu sekä sen jatke Niittykummuntie. Alueen läpi kulkeva Merituulentie on peruspoikkileikkaukseltaan 3+3-kaistainen katu ja kaikki sen liittymät on valo-ohjattuja. Uusi Niittykummuntie-katu liittyy Merituulentiehen valoohjatun T-liittymän avulla kaava-alueen länsiosassa. Haukilahdenkatu ja Kotitontuntie ovat peruspoikkileikkaukseltaan 1+1-kaistaisia katuja, joille on lisätty kääntyviä kaistoja tarpeen mukaan. Alueen tonttikadut ovat lyhyitä eikä niille muodostu merkittävää läpiajoliikennettä.

8 Kaupunginhallitus Sivu 8 / 8 Kevyt liikenne Kevyen liikenteen reitit liittyvät ympäröivään seudulliseen reitistöön tehokkaasti. Pääreitit liittävät alueen keskeiset toiminnot toisiinsa. Tärkeimmät seudulliset reittiyhteydet kulkevat Merituulentietä pitkin itälänsi suunnassa, sekä Gräsanojan vartta pitkin etelä-pohjois suunnassa. Merituulentien pohjoisreunaan sijoittuu seudullinen kevytliikenteen pääväylä. Merituulentientien ja Olarinluomaan sijoittuu alikulku, Rälssitilanportti, josta on maanalainen yhteys metrokeskukseen. Alikulku nousee Niittytorille kiertyvällä rampilla. Haukilahdenkadun metrokeskuksen kohdalla alittava yhteys mahdollistetaan. Haukilahdenkadun eteläpäässä kadun alittaa toinen katu, Niittyportti, jonka kautta on myös turvallinen yhteys koulun suuntaan. Gräsanoja muodostaa maakuntakaavan mukaisen viheryhteyden ja yleiskaavan mukaisen virkistysyhteyden Keskuspuiston ja Pohjois-Espoon suuntaan. Gräsanojan reitti kulkee myös alueen tärkeiden identiteettikohteiden, Niittykummun asuntoalueen ja Olarin kirkon tuntumassa. Pääreitit on suunniteltu niin, etteivät ne risteä ajoneuvoliikenteen kanssa. Ne toteutetaan esteettömyyden perustason mukaisina. Pääreitit ovat valaistuja ja talvikunnossapidettäviä. Kevyen liikenteen reitit jakautuvat kolmeen päätasoon: pääreitit, sisäiset reitit puistoissa ja viheralueilla sekä katujen jalkakäytävät ja pyörätiet. Melu ja päästöt Merituulentien ja Haukilahdentien sekä Kehä II:n ja Länsiväylän liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaava-alueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien ja Haukilahdentien varren asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Merituulentien ja Haukilahdentien varrella asuinrakennusten alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja, eivätkä asunnot saa avautua pelkästään liikennemelun puolelle. Merituulentien varrella ei kahteen alimpaan kerrokseen saa sijoittaa parvekkeita. Kaikki kadun puoleiset parvekkeet on lasitettava, ja julkisivun melutason ylittäessä 65 dba parvekkeet tulee korvata viherhuoneilla. Asuinrakennusten tuloilma on otettava riittävän korkealta ja mahdollisimman kaukana kadusta. Ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 dba. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Rakennusten väliin tulee rakentaa talousrakennuksia, aitoja tai vastaavia rakenteita, jotka suojaavat pihoja melulta ja päästöiltä, ja näille määrätään kaavassa minimikorkeudet. Päiväkoti- ja koulutonttien melu- ja ilmanlaatuarvot ovat sallitulla tasolla. Julkinen liikenne Kaava-alueen keskellä sijaitsee Niittykummun metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm.

9 Kaupunginhallitus Sivu 9 / 9 Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla ja ne on mitoitettu kahdelle bussille. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa. Pysäköinti Asukkaiden ja liiketilojen pysäköinti sekä metron liityntäpysäköinti sijoittuvat maanalaisiin pysäköintitiloihin korttelien 15040, 15050, ja alle (kaavamerkintä ma-lpa) sekä metrokeskuksen rakennukseen korttelissa 15067, osin maan alle ja osin maanpäälliseen laitokseen. Nykyisten asunto-osakeyhtiöiden pysäköinti sijoittuu maanpäälliseen pysäköintilaitokseen (kaavamerkintä LPA) Niittykujan varteen. Niittykummuntien ja Niittykadun sekä Niittyportin varrelle voidaan osoittaa kadunvarsipysäköintiä. Niittyportin ja Kappelikujan risteykseen on osoitettu pieni yleisen pysäköinnin (LP) alue. AK- ja AL-1-kortteleissa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimisto- ja pienmyymäläkerrosalan 100 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 0,7 ap / asunto. AL-1-korttelissa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka päivittäistavaramyymälän kerrosalan 50 m2 kohti. Y-, YO-1- ja YO-2- korttelialueilla tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka 200 k-m2 kohti. Asukkaiden pysäköinti voidaan toteuttaa vuoroittaispysäköinnin periaatteella, jolloin autopaikat ovat nimeämättömiä. Jos alueelle toteutetaan vähintään 50 autopaikkaa siten, että niitä ei nimetä kenellekään, voidaan normista antaa 10% kevennys. Rakennusluvan yhteydessä, hakijan esittäessä toimivan vuoroittaispysäköintisuunnitelman voidaan autopaikkojen pysäköintinormia lieventää suunnitelman mukaisesti. Korttelin pysäköintilaitoksiin osoitettavista liityntäpysäköintipaikoista 100 voi olla vuoroittaiskäytössä asuntojen autopaikkojen kanssa. Energiaselvitys ja energiasuunnitelma Selvitystyössä on laadittu Espoon Niittykummun metroaseman alueen kaavamuutosprosessiin liittyvä energiasuunnitelma. Se käsittelee asemakaavatason keinoja ohjata kohdealueen energiavalintoja ja nostaa esiin keinoja, miten asemakaavaa voitaisiin muuttaa paremmin energiakysymykset huomioivaksi. Selvityksessä käydään läpi energiantuotannon vaihtoehdot, joilla voitaisiin kattaa asemakaava-alueen rakennusten lämmön- ja sähköntarpeet. Asemakaavamääräyksillä on lisäksi mahdollistettu aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvät rakennussuunnitteluratkaisut. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 19,9 ha. Siitä noin 2,3 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 1,1 ha on asuin- ja liikerakennusten kortteli-aluetta, 0,7 ha autopaikkojen korttelialuetta, 3,6 ha yleisten rakennusten aluetta, 0,5 ha yhdyskuntateknisen huollon aluetta, 0,1 ha torialuetta, 2,8 ha puistoa sekä 7,3 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää.

10 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 10 Uusien asuinkerrostaloalueiden korttelialueilla (AK) asuinrakentamiselle on rakennusoikeutta yhteensä k-m2. Asuin- ja liikerakennusten korttelialueella (AL-1) rakennusoikeutta on asumiselle k-m2 ja liikerakentamiselle k-m2. Metroaseman vaatiman noin 700 k-m2 saa rakentaa rakennusoikeuden lisäksi. Nykyisten asuinkerrostalojen korttelialueella (AK) rakennusoikeutta on k-m2. Määrässä ei ole uutta rakennusoikeutta. Niittykummun koululle (YO-2) on osoitettu suojeltavien rakennusten k-m2 lisäksi k-m2 uutta rakennusoikeutta. Päiväkodille (YO-1) on osoitettu k-m2, suojeltavalle kappelille (Y) 350 k-m2 ja suojeltavalle paloasemalle (Y) k-m2. Yhdyskuntateknisen huollon korttelialueille on osoitettu Haukilahdenkadun varteen ja Kotitontuntien varteen 200 k-m2. Sopimusneuvottelut Maanomistajien kanssa on allekirjoitettu tai allekirjoitetaan maankäyttösopimukset. Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Sito Oy ovat laatineet kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa alueelle päivätyn maankäytön yleissuunnitelman ja lähiympäristösuunnitelman. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote päätöksestä liitteineen - Uudenmaan liitto, Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä ja liitekartta

11 Kaupunginhallitus Sivu 11 / 11