Espoon kaupunki Pöytäkirja 143. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / / / Niittykumpu, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), Riihitonttu, alue Valmistelijat / lisätiedot: Sampo Sikiö, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelin 15025, osan kortteleista ja sekä puisto-, tori- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue (poistuu osa korttelia ja muodostuu uusi kortteli 15065). 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että lautakunta palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltaviksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle.

2 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 2 Keskustelun kuluessa jäsen Ahlman ehdotti jäsen Kemppi-Virtasen kannattamana, että lautakunta lisää seuraavat evästykset: - Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata. Päätös Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset ja jäsen Ahlmannin tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi seuraavin evästyksin: - Alueen kokonaisrakennusoikeutta nostetaan esimerkiksi keskimäärin noin yhden kerroksen verran, jotta tavoitteena oleva Niittykummun kaavatalous toteutuu. - On varauduttava Niittykummun metroaseman mahdollisesti vaatimaan liityntäpysäköinnin merkittävään lisäämiseen. Tämä yhdessä rakennusoikeuden lisäämisen kanssa edellyttää, että alueelle tai sen lähelle osoitetaan pysäköintitalon rakentamismahdollisuus ja/tai että osa asunnoista toteutetaan ilman asuntoon kytkettyä autopaikkaa sekä tarkastellaan autopaikkanormia. - Tutkitaan Merituulentien varren meluaidan tarvetta ja toteutusta sekä rakennusten sijoittelua mahdollisesti kadun varteen siten, että alueen hyvä kaupunkikuva ja luonne kaupunkikeskusalueena korostuvat. - Alueen keskelle esitetty Merituulentien ja kirkon välinen aukio on toteutettava esitetystä olennaisesti viihtyisämpään läpikulkuun ja oleskeluun houkuttelevana. Tämä voi merkitä esimerkiksi matalia ja hyvin sijoitettuja paviljonkimaisia palvelutiloja, leikki- ja pelikenttiä ja matalia istutuksia. Samalla on kuitenkin korostettava näkymiä kirkolle. - Hyttnerinkatu katkaistaan ensimmäisen rakennusryhmän kohdalta, ajoyhteys seuraaville rakennuksille siirretään tontille. Katualue muutetaan osaksi puistoa. - Kaavamääräyksiin kirjataan, että tontteja ei saa aidata.

3 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 3 Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava - Havainnekuva - Perspektiivikuvia Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Uusi tori liittää Olarin kirkon osaksi ympäröivää kaupunkitilaa. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on k-m 2 ja kokonaistehokkuus e = 0,81. Uusi asuinrakennusoikeus k-m 2 vastaa noin 1600 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas). Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla Riihitonttu - Rietomten asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6810, joka käsittää korttelit joka käsittää korttelit 15025, ja osan korttelista sekä puisto-, tori- ja katualueita 15. kaupunginosassa (Niittykumpu) ja 22. kaupunginosassa (Olari), alue (poistuu osa korttelia ja muodostuu uusi kortteli 15065).

4 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / 4 Vireilletulo Vireille tulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2009 nimikkeellä Niittykumpu I. Vireille tulosta ilmoitettiin myös kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja muutettu Alueen kuvaus Suunnittelualue rajautuu etelässä Merituulentiehen. Lännessä alue rajautuu Gräsanojan varren puistoalueeseen sekä Olarin kirkon kortteliin. Pohjoisessa kaava-alue rajautuu Riihitontuntiehen ja idässä Kotitontuntiehen. Alueella on tällä hetkellä autokauppa- ja liikekiinteistöjä, huoltoasema sekä puisto- ja katualueita. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueiden suunnittelussa tulee merkittävä rakentaminen sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava ja asemakaava Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ) suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Merituulentien vieressä kulkee ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukainen. Espoon eteläosien yleiskaavassa Riihitontun alue on merkitty kehitettäväksi työpaikka-alueeksi (TP). Kaavaehdotuksessa alueelle osoitetaan asuinkerrostaloja, joiden yhteydessä on mahdollista olla pohjakerroksissa liiketiloja. Alue liittyy suoraan Merituulentien eteläpuoliseen Niittykummun keskuksen kaava-alueeseen, jolla on merkittävä määrä liiketilaa. Voimassa olevissa asemakaavoissa kortteli on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K) ja moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM-1). Korttelin pohjoispuolella on puistoalue (VP). Nykyinen kortteli on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), pienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (TP-3). Korttelin eteläpuolella on puistoalue (PL). Puistoalueen eteläreunassa oleva osa korttelia on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Tonttumaan puistoalue on osoitettu luonnontilassa säilytettäväksi puistoalueeksi (PL). Alueella on myös katualueita. Asemakaavan muutos liittyy Länsimetron rakentamisen mahdollistavaan asemakaavaan Jousenpuiston - Matinkylän metrotunneli, kaava-alue Metrotunnelin kaavassa mahdollistetaan maanalaiset tilat

5 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / 5 metrotunnelia, metroasemaa sekä niihin liittyviä tiloja varten sekä metrotunnelista maanpintaan nousevat yhteydet. Ote maakuntakaavasta ja yleiskaavasta sekä tarkempi kuvaus kaavojen sisällöstä ja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Alueeseen liittyviä päätöksiä ja linjauksia Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaos teki Niittykummun suunnitteluvarauspäätöksen Päätösehdotuksessa esitettiin, että Niittykummun metroasema rakennetaan ja rahoitetaan samanaikaisesti Länsimetron muiden asemien kanssa sillä periaatteella, että aseman valmiiksi saattamisesta sekä alueen kehittämiseen liittyvästä muusta kunnallisteknisestä rakentamisesta koituvat kulut katetaan kaupungin rakennusoikeuksien myynnillä ja yksityisten maanomistajien osalta saatavilla maankäyttösopimustuloilla. Lisäksi esitetään, että Niittykummun metroaseman ja sitä ympäröivät lähialueet Merituulentien ja Haukilahdenkadun risteysalueelta varataan yhdessä Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varmalle, SATO Oyj:lle ja SRV Yhtiöt Oyj:lle metroaseman ja siihen liittyvän muun maankäytön suunnittelua varten. Edelleen kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotettiin kiirehtimään alueen asemakaavoitusta niin, että aseman rakentaminen on mahdollista Länsimetron muiden asemien aikataulussa sekä käynnistämään kaavoituksen Niittykummun alueelta poistuvan autokaupan korvaavien tilojen sijoittamiseksi Kivenlahden teollisuusalueelle. Suunnitteluvarausta on jatkettu ja ja se on voimassa saakka. Niittykummun keskuksen asemakaavamuutos hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa Riihitontun kaava liittyy suoraan tähän asemakaavaan ja ne muodostavat yhtenäisen kaupunkikuvallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. MRA 30 :n mukainen kuuleminen Valmisteluaineisto oli nähtävillä MRL 30 mukaan ja välisinä aikoina. Nähtävillä olon aikana saapui 29 mielipidettä ja 5 lausuntoa tai kannanottoa. Näihin on vastattu Niittykummun keskuksen kaavaehdotuksen käsittelyn yhteydessä. Valmisteluaineistosta ja Niittykummun keskuksen kaavamuutoksesta saadussa palautteessa on Merituulentien pohjoispuolta yleisesti pidetty tiiviille täydennysrakentamiselle sopivana. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan uusi tiivis asuinrakentaminen Niittykummun metroaseman välittömään läheisyyteen. Rakentaminen eheyttää ja selkeyttää Merituulentien varren kaupunkirakennetta. Uusi tori liittää Olarin kirkon osaksi ympäröivää kaupunkitilaa

6 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / 6 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 9,8 ha, josta korttelialueiden pintaala on yhteensä noin 5,1 hehtaaria. Kaavaehdotus tiivistää Merituulentien pohjoisreunaa uusilla asuinkerrostalokortteleilla. Rälssitilankadun (nykyisen Olarinluoman) länsipuolisessa korttelissa perusratkaisuna on umpikortteli (15037, kaavamääräys AK), jossa korttelin pohjois- ja eteläreunojen 4-5-kerroksisia rakennuksia rytmittää neljä korkeampaa Merituulentiehen nähden poikittaista, tasaisesti kohoavaa lamellia. Poikittaisten lamellien kerroskorkeus on Merituulentien puolella yhdeksän ja kirkon puolella viisi kerrosta. Korttelin idän puoleinen reuna rajaa yhdessä kirkon kanssa Rälssitilankadun ja Merituulentien kulmaan toriaukion. Rälssitilankadun ja Kotitontuntien välisellä alueella on kaksi korttelia (15025 ja 15065, kaavamääräys AK), joissa molemmissa on kolme U:n muotoista 2-6- kerroksista asuinrakennusta. Jokaisessa rakennuksessa on kaksi Merituulentiehen nähden poikittaista lamellia, jotka porrastuvat 4-6- kerroksisina. Korkeampia osia yhdistää 2-kerroksinen osa. Korttelin keskellä kulkee Kotitontuntieltä haarautuva katu, Hyttnerinkatu, ja korttelin länsipäässä on pieni puistoalue, Hyttnerinpuisto. Olarinluoma-kadun itäpuolella oleva puistoalue, Tonttumaa, säilytetään puistoalueena (VP). Asuinkorttelit muodostavat Merituulentien varteen yhtenäisen kaupunkikuvan ja täydentävät Merituulentien eteläpuolista rakennetta. Vaikka korttelien talotyyppiratkaisut ovat melko erilaiset, syntyy kadun varren jalustamaisista rakennusosista ja niiden päällä olevista poikittaisista korkeammista osista selkeä kokonaisuus. Kaava-alueelle on laadittu maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma (selostuksen liitteenä), joka tähtää muotokieleltään yhtenäisen ja laadultaan korkeatasoisen ympäristön toteutumiseen. Melu ja päästöt Merituulentien ja Kehä II:n liikenne aiheuttaa melua ja päästöjä kaavaalueelle. Tehtyjen melu- ja ilmanlaatuselvitysten perusteella Merituulentien varren asuinrakentamiselle on asetettu tarkempia määräyksiä. Merituulentien varrella asuinrakennusten alimpaan kerrokseen ei saa sijoittaa asuntoja, eivätkä asunnot saa avautua pelkästään liikennemelun puolelle siellä, missä julkisivun melutaso ylittää 65 dba. Kaikki kadun puoleiset parvekkeet on lasitettava. Asuinrakennusten tuloilma on otettava riittävän korkealta ja mahdollisimman kaukana kadusta. Ulkoseinien, ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden tulee olla 35 dba. Koska melutaso kuitenkin vaihtelee katujulkisivun eri korkeuksilla, voi rakennusluvan yhteydessä esitettävällä tarkemmalla meluselvityksellä määräyksestä poiketa. Rakennusten väliin tulee korttelissa rakentaa aitoja tai vastaavia rakenteita, jotka suojaavat pihoja melulta ja päästöiltä, ja näille määrätään kaavassa minimikorkeudet. Hyttnerinpuisto on sen länsireunalle kohdistuvan melun takia jaettu kahteen erilliseen

7 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 7 alueeseen (VP-1 ja VP-2), joista läntisemmälle VP-2-alueelle ei saa osoittaa melulle herkkiä toimintoja. Julkinen liikenne Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Niittykummun metroasema. Liityntälinjastosuunnitelman 2008 (YTV) mukaan asemalle syötetään mm. Olarin ja Suurpellon liikennettä. Liityntälinjojen pysäkit sijaitsevat metroaseman edustalla ja ne on mitoitettu kahdelle bussille. Rälssitilankadun varrella on myös pysäkit Olarinluoman suuntaiselle liikenteelle. Liityntälinjojen lisäksi alue on myös Espoon sisäisten linjojen saavutettavissa. Pysäköinti Asukkaiden pysäköinti sijoittuu korttelien sisälle maanalaisiin ja pysäköintikansien alaisiin pysäköintilaitoksiin. Gräsantorin alle on lisäksi mahdollista sijoittaa sekä korttelin pysäköintiä että mahdollista liityntäpysäköintiä. Hyttnerinkadun varteen katualueen pohjoisreunaan voidaan sijoittaa pysäköintitaskuja. AK-kortteleissa tulee rakentaa vähintään 1 autopaikka asunto-, toimisto- ja pienmyymäläkerrosalan 100 k-m2 kohti, kuitenkin vähintään 0,7 ap / asunto. Energiaselvitys ja energiasuunnitelma Selvitystyössä on laadittu Espoon Niittykummun metroaseman alueen kaavamuutosprosessiin liittyvä energiasuunnitelma. Se käsittelee asemakaavatason keinoja ohjata kohdealueen energiavalintoja ja nostaa esiin keinoja, joilla asemakaavaa voitaisiin muuttaa paremmin energiakysymykset huomioivaksi. Selvityksessä käydään läpi energiantuotannon vaihtoehdot, joilla voitaisiin kattaa asemakaava-alueen rakennusten lämmön- ja sähköntarpeet. Asemakaavamääräyksillä on lisäksi mahdollistettu aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvät rakennussuunnitteluratkaisut. Mitoitus Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on noin 9,8 ha. Siitä noin 5,1 ha on asuinkerrostalojen korttelialuetta, 0,5 ha torialuetta, 1,4 ha puistoa sekä 2,7 ha katualuetta ja kevyen liikenteen väylää. Uusien asuinkerrostaloalueiden korttelialueilla (AK) on asuinrakennusoikeutta yhteensä k-m 2. Korttelissa on lisäksi yhteensä 900 k-m 2 rakennusoikeutta liike- ja toimitiloille. Gräsantorin torialueella on liiketilaa 100 k-m 2. Kokonaiskerrosala on k m 2, mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 0,82. Uusi asuinrakennusoikeus k-m 2 vastaa noin 1600 uutta asukasta (mitoitusarvolla 50 k-m 2 / asukas).

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 8 Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma Arkkitehtitoimisto Sarc Oy, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja Sito Oy ovat laatineet kaupunkisuunnittelukeskuksen ohjauksessa alueelle maankäytön yleissuunnitelman ja lähiympäristösuunnitelman. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksia. Sopimusten tulee olla allekirjoitetut ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Asemakaavan muutoksen kustannukset tullaan perimään asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavaselostus liitteineen - Maankäytön yleissuunnitelma ja lähiympäristösuunnitelma - Kunnallistekniikan yleissuunnitelma - Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys - Luontoselvitys - Ilmanlaatuselvitys - Valmisteluaineistosta annetut mielipiteet, lausunnot ja kannanotot vastineineen Tiedoksi

9 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 9