LUONTOSELVITYS X KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONTOSELVITYS 2013 16X165474 28.12.2013. KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys"

Transkriptio

1 LUONTOSELVITYS X KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys

2 Kaarina Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Vesistöt Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsevat suojelualueet Kasvillisuus LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Raadelma Natura ohjelman kohteet Raadelman kasvillisuuskuviointi ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Muu selvitysalue Natura ohjelma Valtakunnalliset suojeluohjelmat Muut suojelualueet Metsälakikohteet Kallioalueet Vähäpuustoiset suot Lehtolaikut Vesilakikohteet Luonnonsuojelulakikohteet Uhanalaiset luontotyypit Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Muut arvokkaat kohteet YHTEENVETO LÄHTEET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Selvitysalueen sijainti ja suojelualueet Luontokohdekartat Kuvia selvitysalueelta Pöyry Finland Oy Ismo Yli-Tuomi, FM biologi Soile Turkulainen, FM biologi maastotyöt ja raportointi raportointi 0

3 Yhteystiedot Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku puh sähköposti 1

4 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Kaarinan kunnan Piikkiön alueelle osayleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua varten. Päähuomio keskitettiin kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin, mutta inventoinnin ohessa pyrittiin arvioimaan myös alueen soveltuvuutta luontodirektiivin liitteen IVa mukaisten ns. tiukan suojelun piirissä olevien eläinlajien elinympäristöihin. Selvitysalueen rajaus on esitetty liitteen 1 kartassa. Piikkiön Raadelman kartanoalueelta on aiemmin tehty kasvillisuuskartoitus (Kemppainen 2001) ja arviointi Raadelman kartanoalueen läheisyyteen suunnitellun rivitaloalueen rakentamisen vaikutuksista Kaarinan metsät Natura alueeseen. Välittömästi selvitysalueen pohjoispuolelta on tehty Helsinki-Turku -moottoritien Raadelman liittymän asemankaavan luontoselvitys (Suunnittelukeskus 2004) ja liito-oravaselvitys (Kumpulainen ja Saikkonen 2004). Tässä raportissa esitetään selvitysalueelle keväällä ja kesällä 2013 tehtyjen kasvillisuusja luontotyyppi-inventointien tulokset. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa Kaarinan kaupungin Piikkiön taajama-alueella noin 5-10 km Kaarinan keskuksesta itään. Selvitysalue on kokonaisuudessaan entisen Piikkiön kunnan aluetta. Etelässä selvitysalue rajoittuu pääosin Piikkiönlahteen, idässä Turun ohitustiehen (tie nro 40) ja pohjoisessa selvitysalue ulottuu osittain Helsinki-Turku -moottoritien pohjoispuolella. Selvitysalue koostuu pääosin suhteellisen tiheästi asutusta Piikkiön taajama-alueesta ja keskustaajaman pohjoispuolelle Kirismäkeen ja Moskalanmäkeen sijoittuvista omakotiasutusalueista. Piikkiön keskuksen pohjoispuolella ja toisaalta aivan selvitysalueen pohjoisosassa on laajoja kallioisia metsäharjanteita, joista korkeimmat kohoavat metriä ympäröiviä alueita ylemmäs. Selvitysalueen keskiosassa on myös laajoja peltoaukeita. Piikkiön keskustaajaman länsipuolella sijaitseva Raadelman alue on hyvin monipuolinen, sisältäen mm. kartanon vanhaa kulttuuriympäristöä, reheviä kulttuurivaikutteisia metsäalueita, niittyjä sekä Piikkiö lahden rantavyöhykettä. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Luontoselvitystä varten tarkistettiin ympäristöhallinnon OIVA -ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Hertta-paikkatietokannan Eliölajit-rekisteriin tallennetut luontokohteet ja lajistotiedot. 3.2 Maastokartoitukset Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä varten tehtiin neljä maastokäyntiä kevään ja kesän 2013 aikana. Maastokäynneillä selvitettiin luonnonympäristön yleispiirteet ja kartoitettiin seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioitavat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun11 :n mukaiset luonnontilaisina säilytettävät luontotyypit norot, lammet ja lähteet vesilain 3 luvun 2 :n mukaiset purot, joiden luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista 1

5 metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet kuten lahopuustoiset metsät sekä niityt ja muut perinneympäristöt Varsinaista liito-oravaselvitystä tai muiden luontodirektiivin liitteen IV(a) lajein selvityksiä alueelta ei tehty, mutta lajeille sopivia ympäristöjä pyrittiin havainnoimaan ja alueelle annettiin suosituksia tarkentavista lajistoselvityksistä. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit ovat ns. tiukan suojelun lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Vesistöt Selvitysalueella ei ole järviä, luonnontilaisia lampia tai suuria jokia. Alueelta ei myöskään löydetty yhtään lähdettä. Kaikki virtavedet ovat puroja tai noroja, joiden valumaalue on vähemmän kuin 100 km². Tuorlan alueen poikki virtaava Myllyoja yhdistää selvitysalueen pohjoispuolella sijaitsevaan Väriojaan ja sitä kautta Kaarinan ja Liedon rajalla sijaitsevaan Littoistenjärveen. Pukkilanoja virtaa selvitysalueen pohjoisosasta päätyen Rungon asutuksen kohdalla Piikkiönlahteen. Makarlanjoki virtaa idänsuunnasta yhtyen Piikkiön keskuksen alueella pohjoisen suunnasta tulevaan Hepojokeen, joka virtaa Piikkiön taajaman läpi Piikkiönlahteen. 4.2 Selvitysalueen läheisyydessä sijaitsevat suojelualueet Littoistenjärven itärannalla yksityisellä maalla sijaitseva Kuoviluodon luonnonsuojelualue (YSA205893) on noin 3 km:n etäisyydellä luoteen suunnassa. Lausteen ja Varissuon alueilla runsaan 5 km:n etäisyydellä luoteessa, lähellä Turun ja Kaarinan rajaa on useita luonnonsuojelulain luontotyyppeinä suojeltuja pienialaisia kohteita: Paaskunnan jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto (LTA203785), Erik Jämsän pähkinäpensaslehto (LTA201703), Palometsän puiston pähkinäpensaslehto (LTA201334), Varisvuoren pähkinäpensaslehto (LTA201315), Huhkovuoren pähkinäpensaslehto ja jalopuumetsikkö (LTA201323) ja Vainuvuoren jalopuumetsikkö (LTA200534). Yksityismaan määräaikainen rauhoitusalue Niittula (MRA203611) ja Maunulan luonnonsuojelualue (YSA205894) sijaitsevat 3-4 km:n etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Raadelman länsipuolella Hovirinnassa on kolme suojelualuetta: Parkinmäki (YSA023028), Karpanmäen lehto (YSA022005) ja luontotyyppirajaus Papinholman jalopuumetsä (LTA020022). Linnavuori-Pohtionvuoren arvokas kallioalue (KAO020130, arvoluokka 4) on välittömästi selvitysalueen itäpuolella ja Paimionjokilaakson maisemakokonaisuus (MAO020027) lähimmillään noin 4 km:n etäisyydellä selvitysalueen kaakkoispuolella. Viiden kilometrin säteellä ei ole muita suojelualueita. Itse selvitysalueella sijaitsevat suojelualueet on käsitelty erikseen raportin kohdassa Kasvillisuus Selvitysalue on hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä ja kuuluu Varsinais-Suomen eliömaakuntaan. Suovyöhyke on kilpikeitaat eli konsentriset kermikeitaat (alajako Laakiokeitaat 1a). Maisemamaakunta on Lounaisrannikon ja Saaristomeren seutu, joka kuuluu maisemamaakuntien pääjaossa Lounaismaahan (Valtion ympäristöhallinto 2013). Hemiboreaalista kasvillisuusvyöhykettä voidaan pitää keskieurooppalaisen lehtimetsä- 2

6 vyöhykkeen ja pohjoisen havumetsävyöhykkeen vaihettumisalueena, jolla esiintyy runsaasti muuta maata lajirikkaampia lehtoja ja ns. jaloja lehtipuita, saarnia, tammea, jalavaa ja vaahteraa sekä pähkinäpensasta. Hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen kuuluvat maassamme ainoastaan Varsinais-Suomen ja Uudenmaan eteläosa, saaristoalueita sekä Ahvenanmaa. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsäkastikkaa, metsäalvejuurta, sananjalkaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Lehtoalueilla runsaita ovat mm. valkovuokkoa, sinivuokko, keltavuokko, puistolemmikki, kevätlehtoleinikki, rönsyleinikki, kyläkellukka, ukonputki, vuohenputki, käenkaali, sudenmarja, metsäalvejuuri, hiirenporras, mesiangervo, nuokkuhelmikkä, koiranheinä, aitovirna, pystykiurunkannus ja kevätesikko. Kallioiden, kallioketojen ja niittyjen lajistoa ovat mm. mäkikaura, tuoksusimake, kallioimarre, karvakiviyrtti, mäkitervakko, nurmitädyke, rohtotädyke, keltamatara, metsäapila, niittysuolaheinä, isomaksaruoho, ahopukinjuuri, ahomansikka, mäkikuisma, lampaannata, metsälauha, päivänkakkara, kissankello, harakankello, aho- ja keltamatara, niittynätkelmä, hiirenvirna ja poimulehdet. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 5.1 Raadelma Olemassa olevien tietojen ja maastoinventointien pohjalta on arvioitu kohteiden luonnonarvoja seuraavasti: Valtakunnallisesti merkittävät: Valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvat kohteet tai niihin verrattavat kohteet Maakunnallisesti merkittävät: Huomattava alueellinen merkitys kasvillisuuden tai eläimistön kannalta Paikallisesti merkittävät: Huomattava paikallinen merkitys kasvillisuuden tai eläimistön kannalta Mikäli kohteelle ei ole annettu arvoluokkaa, ei sillä katsottu olevan erityistä luonnonsuojelullista arvoa. Metsälain 10 :n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt määrittää ja rajaa alueellinen metsäkeskus. Edellä esitetyt kohteet ovat tämän selvityksen tekijöiden mahdollisiksi metsälakikohteiksi arvioimia kohteita Natura ohjelman kohteet Kaarinan metsät (FI , SCI) 57 ha Valtakunnallinen Natura alue, vanhojen metsien suojeluohjelma, lehtojensuojeluohjelma, luonnonsuojelulaki 3

7 Tuorlan alueen metsä kuuluu osana laajaan kuudesta eri osasta koostuvaan Kaarinan metsät Natura alueeseen. Pääosa suojelualueesta on Kuusiston saaren koillisosassa ja kaksi pienialaista osa-aluetta Kuusiston eteläpuolella sijaitsevassa Jauhosaaressa. Kaarinan metsät Natura alueeseen sisältyy vanhojen metsien suojeluohjelma-alue Paltan metsät (AMO020308) sekä lehtojensuojeluohjelma-alue Jauhosaaren lehdot (LHO020023). Selvitysalueella sijaitseva Tuorlan metsäalue ei sisälly valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Osa Tuorlan alueesta sisältyy kuitenkin seutukaavan luonnonsuojelualueeseen Raadelman kasvillisuuskuviointi ja luontoarvoiltaan merkittävät kohteet Tarkoituksena oli päivittää Kemppaisen (2001) asemakaavoitusta varten tekemä luontoselvitys ja laajentaa sen selvitysaluetta lännessä Tuorlan maaseutuoppilaitokseen ja Myllyojalle asti. Lisäksi pyrittiin tarkistamaan vanhoja kasvihavaintoja mahdollisuuksien mukaan. Pääosa Raadelman inventoinnista tehtiin heinäkuun puolessa välissä. Kesä oli ollut kuiva ja heinäkuun puolivälissä kalliokasvillisuus oli jo paikoin kuivunut. Lehtokasvilajisto oli pääosin lakastunut. Arvokkaat luontokohteet ovat pääosin lehtolaikkuja ja lahopuustoisia metsiä. Kalliot ovat pienialaisia ja niistä vain osaa pidettiin mahdollisina metsälain (10 ) kohteina. Alueelle sijoittuu Kaarinan metsät Natura alue (SCI), jonka läheisyydessä sijaitsevat lahopuustoiset metsät täydentävät sen luontoarvoja. Raadelman kartanon ympäristössä on ollut aikaisemmin nykyistä enemmän hoidettuja alueita kuten peltoja, hedelmätarhoja ja puistoja. Raadelman alue kartoitettiin lähes kokonaisuudessaan kuvioittain. Raadelman alueella havaitut arvokkaat luontokohteet on kuvattu edellä esitettyjen aluekuvausten yhteydessä. Alueet ja merkittävät luontokohteet on esitetty liitteen 2 kartoissa. 1 Kartanon tienvarsilehto ja -puusto 1,1 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Kemppaisen (2001) selvityksen mukaan kartanoon menevien kahden tien itäpuolella ja teiden välissä on tuoretta lehtoa, joka vaihettuu eteläosassa lehtoniittyyn (kuviot 1a, 1b ja 1c) ja itäreunalla lehtomaiseen ja tuoreeseen kankaaseen (kuviot 2a ja 2b). Puustossa on järeitä kuusia ja mäntyjä sekä paksurunkoisia ja nuorempia koivuja ja vaahteroita. Teitten varressa on koristepuiksi istutettuja tammia, jalavia, neljä metsälehmusta 4

8 ja viisi saarnea. Läntisen tien varrella on koivuja kujana. Puusto on harvennettu puistomaiseksi, mutta viime aikoina se on saanut olla melko luonnontilaisena. Pensaskerroksessa on nuoria lehtipuita ja kuusia. Lahopuuna on sekä lehti- että havupuita pysty- ja maapuina. Aluskasvillisuudessa on tuoreen lehdon lajeja ja runsaasti niittylajeja: Kemppaisen (2001) lajilistalla ovat seuraavat lajit: valko- ja sinivuokko, puistolemmikki, aho-, kevätlehto-, rönsy- ja niittyleinikki, nurmitädyke, kyläkellukka (ja ojakellukan ja kyläkellukan risteymä), ahoorvokki, ukon- ja koiranputki, ukko- ja ahomansikka, voikukka, poimulehdet, käenkaali, metsäalvejuuri, särmäkuisma, mesiangervo, oravanmarja, nokkonen, lillukka, mustikka, puolukka, metsäorvokki, kevätpiippo, sormisara, koiranheinä, nurmipuntarpää, nuokkuhelmikkä, lehto- ja puistonurmikka, aitovirna ja metsämaitikka. Eteläosassa esiintyi Kemppaisen (2001) mukaan lisäksi niittysuolaheinää, keltamoa, jänönsalaattia, heinätähtimöä, valkopeippiä, isomaksaruohoa, maitohorsmaa, pelto-ohdaketta, tankikeltanoa, hakarasaraa ja mäkikauraa, ja rinteessä kukki pystykiurunkannus. Tien varrelta tavattiin vuonna 2001 lisäksi mm. päivänkakkaraa, peltokortetta, maahumalaa, piharatamoa, pujoa, niittynätkelmää, kevätesikkoa, oja- ja siankärsämöä, vuohenputkea ja seittitakiaista. Sammalissa oli metsäsammalia ja metsälieko- ja lehtonokkasammalta. Paikoin sammalpeite lähes puuttuu. Pinta-alaltaan runsaan hehtaarin laajuinen metsäalue oli suurin piirtein ennallaan vuonna Kemppaisen (2001) mukaan kohde on kartanoympäristössä huomionarvoinen lehto, mutta ei kuitenkaan luonnontilainen. Lähinnä lehtona voidaan pitää kohteen itärinnettä. Kokonaisuutena kohde on huomionarvoinen iäkkään ja monipuolisen puustonsa vuoksi, jossa on joukossa runsaasti jalopuita. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 2 Kartanon pohjoispuolen mäki 0,3 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Kemppaisen (2001) selvityksen mukaan mäkialueella kasvaa varttunutta sekametsää, joka on kallioisissa kohdissa mäntyvaltainen (kuvio 28). Aluskasvillisuuden lajeja ovat lehto- ja niittynurmikka, mustikka, ahomansikka, kivikkoalvejuuri, metsälauha, metsätähti, nurmitädyke ja kallioimarre. Itärin- 5

9 teessä kasvaa männyn lisäksi kuusta, koivua, haapaa, pihlajaa ja vaahteraa ja pensaskerroksessa terttuseljaa, tuomea, tammea ja taikinamarjaa. Aluskasvillisuudessa tavataan heiniä kuten lehto- ja niittynurmikkaa, nurmipuntarpäätä ja nuokkuhelmikkää sekä runsaasti valkovuokkoa, metsäapilaa, särmäkuismaa, ahomataraa, aho-orvokkia ja nurmitädykettä. Muita lajeja ovat mm. metsäkurjenpolvi, sormisara, lillukka, metsämaitikka, nokkonen, metsäalvejuuri ja sananjalka. Kohde oli kesän 2013 maastokäynnin perusteella ennallaan. Keskiosassa varastorakennuksen länsipuolella on tiheää nuorta lehtipuustoa kasvava alue, joka on ilmeisesti jäänyt Kemppaisen (2001) selvityksen ulkopuolelle. Pihlajan- ja vaahteranvesojen seassa on jokunen isompi koivu, tuomi ja raita ja aluskasvillisuudessa mm. vuohenputkea. Itärinteen lajilistasta puuttuvat kielo ja metsäkastikka. Mäen kautta kulkee tieura ja kalliolla on huvimajan tapainen rakennus. Kallion rinteessä kasvaa mm. kivikkoalvejuurta ja kalliokieloa. Kallion kohdalla rinteen alla on kosteampi kohta, jossa kasvaa muutamia haapoja ja raitoja sekä mm. mesiangervoa ja ranta-alpia. Itärinne on huomionarvoinen sekametsäalue, jonka kasvillisuus on osin tuoretta lehtoa. Rehevät lehtolaikut ovat metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. 3 Kartanon pohjoispuolen kalliot 0,5 ha Raadelman kartanon takana olevilla kallioilla on pienialaisesti kallioketojen kasvillisuutta sekä niiden ympärillä avoimia ja puoliavoimia niittymäisiä alueita (5a, 5b, 14 ja 29). Alueella erottuu vanhoja kivijalkoja ja tieura. Kemppaisen (2001) mukaan kallioalueen eteläosassa lähellä pihapiiriä on kuivaa kallioketoa, jossa kasvaa mm. kelta- ja isomaksaruohoa, keltamataraa, mäkitervakkoa, ruohosipulia, ahosuolaheinää, valkopeippiä, mäkilemmikkiä, pölkkyruohoa, peltosauniota, hopeahanhikkia, valkoapilaa, huopakeltanoa, kannusruohoa, kissankelloa ja siankärsämöä. Kallion reuna-alueet olivat Kemppaisen (2001) mukaan niittymäisempiä ja niillä kasvaa korkeampia heiniä ja ruohoja: lehto- ja niittynurmikka, koiranheinä, juolavehnä, nurminata, timotei, tuoksusimake, nurmirölli, aho- ja niittysuolaheinä, peltokanankaali, aho- ja niittyleinikki, särmäkuisma, aito- ja hiirenvirna, ahopukinjuuri, karhun-, koiran- ja ukonputki, val- 6

10 kopeippi, pujo, seittitakiainen ja päivänkakkara. Rehevintä kasvillisuus on kaakkoisrinteen alaosassa lähellä pihapiiriä, jossa kasvaa mm. runsaasti pujoa ja pelto-ohdaketta. Kallioalueen kaakkoisreunalla oli Kemppaisen (2001) mukaan kallioketo, jossa kasvaa runsaasti mäkikauraa ja tuoksusimaketta sekä lisäksi vadelmaa, orjan- ja iharuusua, kallioimarretta, karvakiviyrttiä, kevätleinikkiä, mäkitervakkoa, nurmi- ja rohtotädykettä, keltamataraa, metsäapilaa, siankärsämöä, niittysuolaheinää, iso- ja keltamaksaruohoa, ahopukinjuurta, kangasmaitikkaa, ahomansikkaa, kannusruohoa, hopeahanhikkia, mäkikuismaa, hevonhierakkaa, pelto-orvokkia, voikukkaa, nurmipiippoa, lampaannataa, metsälauhaa ja nurmirölliä. Kedon reunassa on ketoneilikkaa ja päivänkakkaraa. Kallioalueen laidoilla on yksittäin ja ryhmissä vaahteroita, tammia, koivuja ja mäntyjä. Kallioalue oli suurin piirtein ennallaan kesällä 2013, mutta kallioille on levinnyt lehtipuiden vesoja ja vadelmaa siellä on muutenkin saattanut tapahtua kasvillisuuden rehevöitymistä ja kalliokasvillisuuden taantumista. Keltamataraa ja mäkikauraa kasvoi alueella edelleen, mutta koillisosasta ei löydetty ketoneilikkaa eikä mäkikuismaa. Kallioketoa oli pienialaisesti etelä- ja kaakkoisosassa. Kartanon takana olevan kallion kasvillisuus on kulunut jonkin verran liikkumisen takia. Kalliokedot ovat uhanalaisia luontotyyppejä, mutta kallioalueella ne ovat menettäneet tai menettämässä arvonsa rehevöitymisen ja umpeenkasvun takia. 4 Kartanon koillispuolen mäki (Turku-Viipurintien eteläpuolella, ei Kemppaisen 2001 selvitysalueella) 0,2 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Mäen laki on kalliota, jossa kasvaa iäkkäitä ja nuorempia mäntyjä ja nuorehkoja koivuja ja pihlajia. Kalliopinnat ovat osin poronjäkäläiset ja osin niillä kasvaa mm. metsälauhaa, ahosuolaheinää, kieloa, kalliokieloa ja vadelmaa. Mäen rinteillä kasvaa harvakseltaan kookkaita mäntyjä ja koivuja sekä niiden alla nuoria koivuja, pihlajia, vaahteroita ja tammia ja nuoria mäntyjä. Mäen etelärinteen alaosa rajoittuu pujoa, pelto-ohdaketta ja karhunputkea kasvavaan puistonreunaan ja siinä kasvaa mm. päivänkakkaraa, ahomataraa ja metsäapila. Mäen itärinteessä kasvaa muutamia isoja koivuja ja tammia sekä tiheää haavan, koivun ja pihlajan vesaikkoa. Lisäksi itärinteessä on kym- 7

11 menkunta pähkinäpensasta. Aluskasvillisuudessa on mm. vuohenputkea, valkovuokkoa, nokkosta, sinivuokkoa, taikinamarjaa, lehtonurmikkaa, metsäkastikkaa, sananjalkaa ja kieloa. Pohjoisrinteeseen päin kasvillisuuden rehevyys vähenee. Itärinnettä voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. 5 Kranaatin mäki (Turku-Viipurintien pohjoispuolella, ei Kemppaisen 2001 selvitysalueella) 0,5 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Karulla jäkälä-sammalkalliolla on pääosin noin metriä korkeaa männikköä, jonka joukossa on runkomaista pihlajaa ja kallioalueen reunalla yksittäisiä runkomaisia tammia. Lakialueen puusto on pääosin luonnontilaista, alueella on hyvin vähän hakkuun jälkiä ja lahopuuta on jonkin verran. Kallioalueella on kulutuksen jälkiä. Kenttäkerroksessa on kanervaa, kalliokieloa, kieloa, mustikkaa, puolukkaa, metsälauhaa, tuoksusimaketta, kangasmaitikkaa ja pohjakerroksessa mm. poronjäkäliä, torvijäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta, kangasrahkasammalta ja kalliopalmikkosammalta. Kuvio arvioitiin puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmaksi ja mahdolliseksi metsälakikohteeksi. Reunametsät ovat varttuneita mäntyvaltaisia sekametsiä, joissa on männyn seassa koivua ja kuusia alla pihlajan vesoja. Kohteen välittömässä läheisyydessä on sekä tuoreen että lehtomaisen kankaan varttunutta mänty-kuusisekapuustoa ja Helsingintiehen rajoittuvassa pohjoisrinteessä kuusikkoa, jonka joukossa on jonkin verran koivua. Kalliorajauksen luoteispuolella on myös muutamia kookkaita haapoja. Kranaatin kallioalueen länsipuolella on käytöstä poistetulla pellolla kasvavaa suhteellisen matalaa ja ryteikköistä lehtipuustoa. Mahdollinen metsäalain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, vähäpuustoinen kallio. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulisi liito-oravan esiintyminen selvittää erityisesti kalliorajauksen pohjoispuolelta läheltä Helsingintietä. 8

12 6 Mäkien välinen tasanne molemmin puolin Turku- Viipuritietä Alue on ilmeisesti entistä peltoa, joka nyt kasvaa pääosin nuorta lehtipuustoa. Eteläosassa on nuorta haapaa, raitaa, vaahteraa ja pihlajaa ja aluskasvillisuudessa mm. nokkosta, peltokortetta, vadelmaa ja mesiangervoa. Pohjoisosassa on kosteaa pajupeltoa ja nuorta sekapuustoa. Turku-Viipuritien eteläpuoli ja Helsingintien liittymään rajoittuva tien pohjoispuoli ovat pensoittunutta peltoa ja taimikkoa. 7 Kranaatti länsi, kallioalue ja lehtolaikku 1,0 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Huomattavan kuluneella karulla jäkälä-sammalkalliolla on pääosin yli 10 metriä korkeaa osittain luonnontilaista kalliomännikköä, jonka joukossa on runkomaista koivua, pihlajaa, pienehköjä tammia ja vaahteroita sekä lakialueella katajaa. Kallion reuna-alueilla on pääosin varttuvaa männikköä. Lakialueella on myös laajoja täysin puuttomia jäkälän peittämiä kalliopintoja. Kenttäkerroksessa on kanervaa, mustikkaa, puolukkaa, tuoksusimaketta ja pohjakerroksessa mm. poronjäkäliä, torvijäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta ja kangasrahkasammalta. Kuvio arvioitiin puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmaksi ja mahdolliseksi metsälakikohteeksi. Kallioalueen lounaispuolella on kulttuurivaikutteista rehevää tuoretta lehtoa. Varttuneessa puustossa on kuusta, raitaa, jalavia sekä tuomea ja vaahteraa ja pensaskerroksessa pähkinäpensasta, pihlajaa sekä nuoria tammia ja jalavia. Lehtokuviolla on jonkin verran myös lahopuuta, pääasiassa raitaa. Kenttäkerroksen lajeja ovat mm. sinivuokko, valkovuokko, yksittäiset keltavuokot, metsäkurjenpolvi, jänönsalaatti, pystykiurunkannus, lehtonurmikka, ahomansikka, metsäkurjen- 9

13 polvi, nokkonen, vuohenputki ja nuokkuhelmikkä. Alueella on vanhan rakennuksen perustukset ja muutenkaan kohdetta ei voida pitää luonnontilaisena, vaan suurimmaksi osaksi se on ilmeisesti syntynyt ihmistoiminnan vaikutuksesta. Tästä huolimatta kohde on mahdollinen metsälain erityisen arvokas elinympäristö, rehevä lehtolaikku. Erityisesti notkelman länsireunassa on luonnontilaisuuden piirteitä. Kalliorajauksen itäpuolella on käytöstä poistetulla pellolla kasvavaa suhteellisen matalaa ja ryteikköistä lehtipuustoa. Mahdollinen metsäalain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, vähäpuustoinen kallio ja rehevä lehtolaikku 8 Pohjolanmäen pohjoisosa (polun pohjoispuolella, polun ja Helsingintien välissä) 3,0 ha Osittain mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Alueella on Kemppaisen (2001) mukaan vanhaa sekametsää, jonka valtapuusto on yli 100-vuotiasta kuusta ja koivua sekä yli 120-vuotiasta mäntyä (kuvio (2)). Muussa puustossa on pihlajaa, raitaa, haapaa, tammea ja nuorempia koivuja. Pökkelöitä, keloja ja maapuita oli runsaasti. Aluskasvillisuus on pohjoisosassa lähinnä tuoretta kangasta: mustikkaa, metsäkastikkaa, metsälauhaa ja kieloa. Eteläosassa lähempänä polkua kasvaa on tuoreen lehdon lajistoa: tesmaa, sini- ja valkovuokkoa sekä lisäksi kieloa ja sananjalkaa (eteläosan sisältyy Kemppaisen kuvioon (3)). Vuonna 2013 alue oli ennallaan. Eteläosassa on runsaasti pystyyn kuolleita ja osin kaatuneita kuusia. Liito-oravan papanoita etsittiin järeiden kuusten ala, mutta ei todettu. Metsä jatkuu polun eteläpuolella (kohde 9). Länsireunalla on kallio, joka on osin poronjäkäläinen ja jossa lisäksi kasvaa kangasmaitikkaa, lampaannataa, metsälauhaa ja vähän kanervaa. Kallion reunapuustossa on nuoria tammia, pihlajia, vaahteroita ja haapoja. Kohde on arvokas luontokohde iäkkään puustonsa ja lahopuustoisuutensa vuoksi. Osin sitä voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. Eteläpuolella olevan alueen kautta se liittyy Natura-alueen metsiin. 10

14 9 Pohjolanmäen eteläosa (polun eteläpuolella, polun ja Natura-alueen välissä) 2,7 ha Osittain mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Kemppaisen (2001) mukaan alueella on varttunutta lahopuustoista sekametsää, joka on osin tuoretta lehtoa (5)) ja jossa kasvaa tammia (kuvio (6)) ja jonka itäosassa on kallioita ja lehtomaista pellonreunametsää (kuviot (4) ja 26). Länsiosa on polun eteläpuolelta kosteahko ja kasvaa lehtipuustoa sekä mm. hiirenporrasta, mustikkaa ja käenkaalia. Muutamat painannekohdat ovat rahkasammaleiset ja korpikarhunsammaleiset. Natura-alueeseen rajoittuvassa eteläreunassa on koivua, kuusta ja puumaisia tammia kasvavaa sekametsää, jonka pensaskerroksessa on pihlajaa ja kenttäkerroksessa mm. metsäkastikkaa, mustikkaa, sinivuokkoa, nuokkuhelmikkää ja sananjalkaa. Alueen itäosan kallioilla kasvaa melko iäkkäitä mäntyjä, pihlajaa ja pieniä tammia sekä mm. metsälauhaa, ahosuolaheinää, kanervaa ja vähän kalliokieloa. Itäreuna on varttunutta kuusisekametsää. Kohde on arvokas luontokohde iäkkään puustonsa ja lahopuustoisuutensa vuoksi. Se liittyy eteläpuolella Natura-alueeseen ja jatkuu pohjoispuolella lahopuustoisena metsänä. Kemppaisen mukaan eteläosan tammia kasvava alue täyttää luonnonsuojelulain (29 ) suojelun luontotyypin jalopuumetsikön kriteerit. Osin sitä voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. 11 Kartanon hevoslaitumet Hevosten laitumina olevat niityt ovat tuoreita heinäniittyjä, joilla vallitsevat Kemppaisen (2001) mukaan nurmipuntarpää, timotei, nurmikat, raiheinä, voikukka, pelto-ohdake, koiranputki, nokkonen ja pujo (kuvio 6). Myös muuta heinä- ja ruoholajistoa tavataan. Laitumia ei kartoitettu. Yleispiirteiltään ne 11

15 ovat ennemminkin peltoja kuin niittyjä. 12 Kartanon entinen hedelmätarha Kemppaisen (2001) kuviot 20 ja 21. Länsiosa kasvaa nuorta koivua ja kuusta. Yläosa metsän reunassa on hieman ketomainen ja kasvaa mm. siankärsämöä ja mansikkaa. Itäosassa on vanhoja hedelmäpuita ja lehtipuustoa. Välissä on rivi kuusia, raitoja ja tuomia. Avoimet alueet ovat molemmissa osissa korkeiden heinien ja ruohojen vallitsemia: pelto-ohdake, nokkonen, koiranputki, nurmipuntarpää, pujo, mesiangervo ja länsiosassa alarinteessä järviruoko. Kohde oli ennallaan Tervaleppiä kasvava rantametsä ja luhta 5,9 ha Kemppaisen (2001) kuvio 19, kohde oli ennallaan Puusto on tervaleppää, koivua, tuomea, pihlajaa ja pensaissa musta- ja punaherukkaa, terttuseljaa ja kiiltopajua. Lisäksi alueella kasvaa rönsyleinikkiä, koiran- ja karhunputkea, kyläkellukkaa, pystykiurunkannusta, maahumalaa, metsäalvejuurta ja lähempänä rantaa suo-orvokkia, hiirenporrasta, nurmilauhaa, rantamataraa, suoputkea, ranta-alpia, vesisaraa sekä uloimpana järviruokoa. 12

16 14 Myllyojan alaosa ja ranta 10,1 ha Myllyojan vartta ja siitä itään päin pellon alapuolella ulottuvaa lehtipuustoista rantavyöhykettä on laidunnettu. Myllyojan alaosassa on hoidettu rantasaunan pihapiiri, jonka pohjoispuolella on laidunnettua hakamaista lehtimetsää, jossa kasvaa kookkaita koivuja, pihlajaa ja tuomea. Ylempänä on varttuvaa koivikkoa entisellä pellolla tai niityllä. Sen jälkeen on laidunnettua jokivarsiniittyä. Joki mutkittelee savi- ja sorapohjaisena ja jyrkkätörmäisenä. Sen varrella kasvaa mm. mesiangervoa, ranta-alpia, kastikkaa, syyläjuurta, rantakukkaa, korpikaislaa ja keltakurjenmiekkaa. Jokiympäristö on huomionarvoinen rehevän kasvillisuutensa ja laidunnuskäytön vuoksi. 15 Myllyojan itäpuolen keto ja 16 Tuorlan rinnemetsä Natura-alueen pohjoispuolella 15: 0,3 ha 16: 1,2 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Ketoa voidaan pitää muuna paikallisesti huomionarvoisena kohteena. Kokonaisuuden arvoa lisää sen sijoittuminen Natura-alueen yhteyteen ja Myllyojan perinnemaisemaan. Metsäkuvion länsiosassa kasvaa järeää puoliavointa männikköä, jonka joukossa on runsaasti matalaa pihlajaa ja muutamia yksittäisiä nuoria tammia, vaahteroita ja rauduskoivuja. Kenttäkerroksessa on valkovuokkoa, sinivuokkoa, nuokkuhelmikkää, kevätlinnunhernettä, hiirenvirnaa, särmäkuismaa, keltavuokkoa, sananjalkaa, kieloa kissankelloa, paimenmataraa, lehtokuusamaa sekä runsaasti metsäkastikkaa. Kohteella on jonkin verran männyn lahopuuta. Länsireunaan on istutettu viitisen sembramäntyä. Rajauksen länsiosassa on kuivan lehdon piirteitä. Keskiosassa on varttunutta kuusikkoa ja siinä on harvakseltaan pähkinäpensaita. Pähkinäpensaita ja tammia jatkuu Natu- 13

17 ra-alueen ja kalliomäen välisessä vyöhykkeessä itäosaan, jossa puusto on nuorta koivikkoa. Metsäaluetta voidaan pitää metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvana rehevänä lehtolaikkuna. Kuvio liittyy eteläpuolella sijaitsevaan Natura-alueeseen, mikä lisää kuvion arvoa Mahdollisen metsälakikohteen eteläpuolella on ahdekauravaltainen keto. Kasvilajistoon kuuluvat kataja, kissankello, ahdekaura, mäkikuisma, huopakeltano, kissankello, metsälauha, metsäapila, ahdekaunokki, ketoneilikka, mäkikaura, sikoangervo, keltamatara, puna-apila, ruiskaunokki, siankärsämö, tuoksusimake ja kedon laidassa hirvenputki. 17 Planetaarion ja observatorion metsät Planetaarion ja observatorion ympäristössä on kallioista metsämaastoa. Puusto on alueella enimmäkseen varttuvaa mäntyvaltaista sekapuustoa. Mäntyjen seassa kasvaa nuoria koivuja, tammia ja pihlajia. Aluskasvillisuudessa on mustikkaa, metsäkastikkaa, sananjalkaa ja kalliopaikolla metsälauhaa. Itäpuolen rinteessä on varttunutta tuoreen kankaan kuusivaltaista metsää. Sen aluspuustossa on nuoria koivuja, haapoja ja tammia. Aluskasvillisuudessa ovat vallalla mustikka, metsäkastikka, nuokkuhelmikkä, valkovuokko, kielo ja sananjalka. Kallioselänteellä kasvaa mm. kivikkoalvejuurta ja kallioimarretta. Kuusikko jatkuu mäen eteläpuolelle, jossa sitä on osin harvennettu ja reunoilla on sekapuuna mäntyä. Keskiosa on hieman kostea ja kasvaa metsäimarretta ja metsäalvejuurta. 18 Kartanoalueen lounaispuolella sijaitseva hedelmätarhan rinne ja ranta-alue 14

18 Kemppaisen kuviot 11, 12, 13,16a-c. Laajalla entisellä hedelmätarhan alueella on edelleen kymmeniä suhteellisen hyväkuntoisia omenapuita, mutta pohja on heinittynyt ja alueella kasvaa heinien ohella runsaasti tavanomaisia kulttuuriympäristön ruohokasveja. Huomioin arvoisia niittymäisiä piirteitä on hyvin vähän, mutta kohteen arvoa lisäävät lukuisat vanhat omenapuut. Runsaita lajeja ovat mm. nokkonen, vuohenputki, koiranputki, maitohorsma, paimenmatara, pelto-ohdake, seittitakiainen, pujo, vadelma, koiranheinä, nurmilauha, nurmipuntarpää, niittynurmikka ja heinätähtimö. Hedelmätarhan alapuolisella niityllä (Kemppainen kohde 12) on timoteita ja muutamia tavanomaisia ruohokasveja. Lähinnä rantaa olevalla muuta aluetta kosteammalla niittykaistaleella on niin ikään tavanomaista kasvilajistoa, mm. mesiangervoa, nokkosta, vesitatarta, karhunputkea, vuohenputkea, nokkosta, amerikanhorsmaa, keltakurjenpolvea, maitohorsmaa, rantamataraa ja heinistä mm. nurmipuntarpäätä, nurmilauhaa ja järviruokoa. Rantaan on kaivettu suorakaiteen muotoinen veneväylä, josta nostettu maa on kasattu väylän ympärille. Keskellä on ruovikkoa ja alueella kasvaa myös tiheää koivikkoa. Alueella on tavanomaista putkilokasvilajistoa kuten ahosuolaheinää, paimenmataraa, voikukkaa, niittynurmikkaa ja kosteammissa kohdissa ja ruovikossa mm. rantamataraa, konnanleinikkiä ja suoputkea. 19 Kartanon alapuolinen lehtorinne 1,7 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Kemppaisen kuviot (4a ja 4b). Rajauksen länsiosassa kasvaa kuusta, koivua, tuomea, tervaleppää, vaahteraa, jalavaa, saarnia ja pihlajaa. Alueella on myös kookkaita tammia ja koilliskulmassa myös järeitä haapoja ja lehmuksia. Pensaskerroksessa on runsaasti puna- ja mustaherukkaa, koiranheisiä, taikinamarjaa, vadelmaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksessa on keltavuokkoa, valkovuokkoa, pystykiurunkannusta, etelänruttojuurta. Lisäksi alueella on sudenmarjaa, ukkomansikkaa, niitty- ja kevätleinikkiä, vuohenputkea, karhunputkea, nokkosta, metsäkortetta, metsäalvejuurta ja käenkaalta. 15

19 20 Itälaidan jalopuumetsikkö 0,35 ha Muu paikallisesti arvokas elinympäristö Kemppaisen kuviot 3 on ennallaan. Raadelmaan alueen itälaidassa, polun varressa on jalopuumetsikkö, jossa on useita tammia ja vaahteroita, joiden lisäksi alueella kasvaa kuusta koivua, raitaa, haapaa, pihlajaa ja tuomea. Pensaskerroksessa on ainakin haapaa, tammea, vaahteraa, pähkinäpensasta ja taikinamarjaa. Kenttäkerroksessa on runsaina mm. sinivuokko, valkovuokko, vuohenputki, nokkonen, metsäkurjenpolvi, kielo, lehtonurmikka, koiranputki ja karhunputki. Kuvio ulottuu hieman polun itäpuolelle. Kuvio ei ole luonnontilainen koska puustoa on jonkin verran raivattu Rojolanmäen kallioalueet, jaloista lehtipuista koostuva metsikkö ja lehtolaikku kallioalueet (21, 22, 24): 1,0 ha lehto (23): 0,15 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, vähäpuustoinen kallio ja rehevä lehtolaikku. Rojolanmäellä on huomattavaa paikallista maisemaarvoa ja osa avokallioista näkyy myös läheisille teille ja asutuille alueille Kolmella kalliokuviolla puusto on pääosin luonnontilaista, mutta erityisesti Rojolanmäen länsiosassa on myös jälkiä hakkuista. Vaihtelevan kokoisen männyn lisäksi puustossa on kallioalueiden reunoilla tammea, haapaa ja jonkin verran pihlajaa. Kenttäkerroksessa on hyvin runsaasti kanervaa ja pohjakerroksessa mm. keltamaksaruohoa, palleroporonjäkäliä, poronjäkäliä, torvijäkäliä, hirvenjäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta ja kangasrahkasammalta. Rojalanmäen itäosassa olevat kallioalueet ovat todennäköisesti karukkokankaista suurituottoisempia, joten ne eivät täytä metsälain erityisen elinympäristön kriteerejä. Erityisesti kallioalueen länsi- 16

20 osassa rajauksella 21 on myös ketomaista kasvillisuutta. Rojolanmäen kallioalueiden väleissä on pääasiassa tavanomaista tuoreen kankaan varttunutta istutusmännikköä, jonka joukossa on kuitenkin jonkin verran pienikokoista tammea, vaahteraa ja mm. raitaa sekä pensaskerroksessa runsaasti pihlajaa. Keskiosassa on kuitenkin osin runkomaisista jaloista lehtipuista, vaahterasta ja tammesta koostuvaa metsikkö, jossa runkomaisten jalojen lehtipuiden määrä saattaa ylittää 20 runkoa/hehtaarilla. Mikäli runkomaisen jalopuun määrä on vähintään 20 runkoa/hehtaarilla ja metsikkö on luontaisesti syntynyt ja luonnontilaisen kaltainen, saattaa kohde täyttää luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin kriteerit. Alueelta ei kuitenkaan ole luontotyyppirajausta (kohde 23). Jaloista lehtipuista koostuvan metsikön eteläosassa on nuorehkoa lehtipuustoa kasvava pienialainen keskiravinteinen tuore lehto. Lehtolaikun kasvilajistoon kuuluvat mm. metsäliekosammal, lehtokuusama, lehtonurmikka, aitovirna, jänönsalaatti, lillukka, nuokkuhelmikkä, sinivuokko, oravanmarja, käenkaali, valkovuokko, pähkinäpensas ja hiirenporras. Puustossa on pääosin pienikokoista hieskoivua, tammea, haapaa, pihlajaa ja vaahteraa, mutta joukossa on yksittäisiä suurempia tammia ja koivuja (kohde 23). Lehtolaikku on mahdollinen metsälain 10 : tarkoittama erityisen arvokas elinympäristö. Jalopuumetsikkö ja lehtolaikku on esitetty yhtenä rajauksena liitteen 2 kartassa. Muilta osin Rojolanmäen rinteiden alaosissa on pääasiassa tuoreen ja lehtomaisen kankaan varttunutta kuusikkoa, jossa on jonkin verran vaihtelevan kokoista haapaa sekapuuna. Mikäli Rojolanmäen ympäristöön kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulisi liito-oravan esiintyminen selvittää varttuneiden kuusikoiden osalta. Mahdollinen metsäalain 10 :n mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, vähäpuustoinen kallio ja rehevä lehtolaikku Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Tuorla ( : ) Uhanalainen laji, vaarantunut (VU) kevätsara 17

21 Kevätsaraa kasvaa kuivan lehdon ja sen eteläpuolella olevan kedon välissä tien itäpuolella. Kevätsara on eteläinen, Suomessa ainoastaan Lounais-Suomessa ja Ahvenanmaalla esiintyvä vaarantuneeksi (VU) luokiteltu sarakasvi. Uhanalaisuudestaan huolimatta levinneisyysalueellaan kevätsara on suhteellisen yleinen. Kevätsaraa esiintyy lehto- ja rinneniityillä, kedoilla, luonnonlaitumilla, nummilla ja mm. avoimissa metsissä. 5.2 Muu selvitysalue Muilta kuin Raadelman osalta selvitysalue on käsitelty yleisemmällä tasolla ja kohdekuvauksia on tehty vain arvokkaiksi arvioiduista kohteista. Edellä on esitetty suojelualueiden, mahdollisten metsälakikohteiden sekä muiden arvokkaiden alueiden kuvaukset Natura ohjelma Kuusistonlahden (FI , SPA) Natura alue Valtakunnallinen Natura ohjelma Piikkiönlahden ruovikot sisältyvät kokonaisuudessaan pääosin selvitysalueen eteläpuolella sijaitsevaan Kuusistonlahden (FI , SPA) Natura alueeseen. Piikkiönlahti on suhteellisen laaja ruovikkorantainen ja matalahko merenlahti. Rannoilla on jonkin verran rantaniittyjä. Lahti on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka. Naurulokki on selvästi runsain laji ja silkkiuikku pesii runsaana. Muita suhteellisen runsaana esiintyviä vesilintuja ovat nokikana, sinisorsa, tavi, lapasorsa ja telkkä. Rantojen ruovikot tarjoavat hyvät elinmahdollisuudet myös ruovikkolinnustolle. Alueella pesii ruokokerttunen, rytikerttunen ja pajusirkku. Lisäksi lahden lajistoon kuuluvat mm. kirjokerttu, pensassirkkalintu, pikkulepinkäinen, punavarpunen ja pensastasku. Lajistoon kuuluvat mm. isokuovi, töyhtöhyyppä, punajalkaviklo, suokukko ja taivaanvuohi. Lisäksi niittylajistoon kuuluvat kiuru, niittykirvinen ja keltavästäräkki. Lahti on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka. (Valtion ympäristöhallinto 2013a). Raadelman alueella sijaitsevan Kaarinan metsät Natura-alueen ja Kuusistonlahden Natura-alueen lisäksi selvitysalueella ei 18

22 ole muita Natura ohjelmaan kuuluvia kohteita Valtakunnalliset suojeluohjelmat Selvitysalueella ei ole valtakunnallisiin suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita (Valtion ympäristöhallinto 2013) Muut suojelualueet Rahinmäen luonnonsuojelualue (YSA022156) Rungossa selvitysalueen keskiosassa on yksityisellä maalla oleva Rahinmäen luonnonsuojelualue (YSA022156). Valtaosalla Rahinmäen aluetta on mäntyvaltaista kangasmetsää, mutta alueen pohjoisosassa on myös hieman kosteampaa kuusivaltaista metsää. Alueen kasvillisuuteen kuuluvat mm. mustikka, variksenmarja, puolukka, pihlaja, kataja, kangasmaitikka, oravanmarja, juolukka, haapa, pihlaja, lehtokuusama, sanajalka, valkovuokko, ahomatara sekä muutama nuori tammi. Metsikkö soveltuu lähivirkistysalueeksi ja marjastukseen. Alueella on useita polkuja (Rungon metsän inventointikortti 1986) Metsälakikohteet Kallioalueet Matkanpään kallioalue ja suopainanteet 1,3 ha 19

23 Mahdollinen metsälain 10 :n kohde sekä muu paikallisesti arvokas kohde Karulla jäkälä-sammalkalliolla on pääosin noin metriä korkeaa männikköä. Puusto on pääosin luonnontilaista ja lahopuuta on jonkin verran, pääosin suhteellisen tuoreina tuulenkaatoina. Männyn lisäksi puustossa on pienikokoista haapaa ja jonkin verran pihlajaa. Kenttäkerroksessa on hyvin runsaasti kanervaa ja pohjakerroksessa mm. palleroporonjäkäliä, poronjäkäliä, torvijäkäliä, hirvenjäkäliä, seinäsammalta, kangaskynsisammalta, kangasrahkasammalta ja kalliopalmikkosammalta. Alue arvioitiin puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisemmaksi ja mahdolliseksi metsälakikohteeksi. Matkanpään metsäsaarekkeella on kaksi jyrkännettä, mutta niiden alusmetsät ovat siinä määrin voimakkaasti käsiteltyjä, että niitä ei voida pitää metsälain 10 :n tarkoittamina erityisen arvokkaina elinympäristöinä. Kalliorajausten lounaispuolella on kaksi osin luonnontilaansa menettänyttä suopainannetta. Suorajauksen pohjoisosassa on mustikkakorpea, metsäkortekorpea ja pienialaisesti ruoho- ja heinäkorpea. Puusto on nuorehkoa tiheää koivukuusisekapuustoa, jonka joukossa on paikoitellen vaihtelevan kokoista haapaa sekä tuomea ja pajuja. Lajistoon kuuluu mm. korpirahkasammal, korpikarhunsammal, haprarahkasammal, metsäkorte, terttualpi, kurjenjalka, metsäalvejuuri ja maariankämmekkä. Korven pohjoisreunassa on haapakeskittymä, jossa on muutamia halkaisijaltaan yli 40 cm paksuja haapoja. Korpipainanteen kaakkoispuolella on jonkin verran luonnontilaansa menettänyttä jouhisaravaltaista saranevaa. Alue on lievästi karhunsammaloitunut ja taimettunut eikä sitä luonnontilaansa menettäneenä voida pitää metsälain 10 :n kohteena. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä tulisi liitooravan esiintyminen selvittää. 28 Ihasvuoren kallioalue 1,5 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Ihasvuoren länsipäässä on osittain hakattua kalliomännikköä ja osin myös kulunutta kalliokasvillisuutta. Alueella on kuitenkin edelleen luonnontilaisen kaltaista männikköä ja myös 20

24 kallioalueen ketomaista elinympäristöä. Männyn joukossa on pihlajaa ja puoliavointen kallioalueiden reunoilla jonkin verran pienikokoisia tammia. Jäkälä- ja sammalpeitteisten kalliopaljastumien väleissä on pääosin kanervan vallitsemia alueita, joiden yhteydessä kasvaa mm. kalliokieloa, metsälauhaa, tuoksusimaketta, mäkitervakkoa ja keltamaksaruohoa. Osittaisesta luonnontilaisuuden heikkenemisestä huolimatta aluetta voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisena Laahamäen ja Aerlanmäen kalliot 4,0 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Laahamäen ja Aerlanmäen lakialueilla on useita kallioalueita, joista osa on puuntuotannollisesti karukkokankaita vähätuottoisempia. Alueella on tehty hakkuita, jotka jossain määrin näkyvät puuston rakenteessa, mutta pääosin alueita voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisina ja täten mahdollisina metsälain erityisen arvokkaina elinympäristöinä. Kalliomännikön joukossa on paikoitellen katajaa ja kuusta sekä jonkin verran mäntylahopuuta. Alue soveltuu virkistyskäyttöön, mistä syystä kalliokasvillisuus on helppokulkuisimmista kohdista jonkin verran kulunutta. Kasvillisuus on karua jäkälä- ja sammalvaltaista ja alueilla on huomattavasti vähemmän ketomaisia piirteitä ja mm. tammia kuin esimerkiksi Raadelman Rojolanmäellä. Liitteen 2 kartassa on kuusi erillistä kallioalueen rajausta Pyölinmetsän ja Korsvuoren kalliot 2,8 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö Pyölinmetsän ja Korsvuoren lakialueilla on useita kallioalueita, jotka ovat selvästi puuntuotannollisesti karukkokankaita 21

25 vähätuottoisempia. Alueella on tehty vähäisiä kotitarvehakkuita, jotka jossain määrin näkyvät puuston rakenteessa, mutta pääosin alueita voidaan pitää luonnontilaisen kaltaisina ja täten mahdollisina metsälain erityisen arvokkaina elinympäristöinä. Vaikka moottoritie katkaisee Pyölinmetsän kallioalueen pohjoisreunasta, ei se ole huomattavasti vaikuttanut kallioalueen eteläosan luonnontilaisuuteen. Kallioalueilla on useita pieniä painanteita, joissa kasvaa hieman kookkaamman männyn joukossa kuusta ja koko alueella on runsaasti katajaa. Kasvillisuus on karua jäkälä- ja sammalvaltaista ja kuvioilla ei ketomaisia piirteitä tai jaloja lehtipuita. Liitteen 2 kartassa on kolme erillistä kallioalueen rajausta. Korsvuoren itälaidassa on yli 15 metriä korkea jyrkänne, mutta jyrkännettä ei voida pitää metsälain tarkoittamana erityisen arvokkaana elinympäristönä, koska se alapuolinen metsä ei ole luonnontilainen ja lakialueen metsässä on tehty hakkuita aivan jyrkänteen reunan läheisyyteen asti. Pyölinmetsän eteläpuoleisen pellon reunassa on varttunutta harvennettua kuusikkoa, jonka joukossa on muutamia kookkaita haapoja. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, tulisi liito-oravan esiintyminen selvittää (alue 42) Vähäpuustoiset suot 36 Laahamäen vähäpuustoinen suo, 37 kallioalue 36: 0,4 ha 37: 2,3 ha Mahdollinen metsälain 10 :n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Muu arvokas elinympäristö, kallioalue Laahamäen lakialueen itäosassa on vesitaloudeltaan luonnontilainen luhtainen saraneva ja saranevaräme. Valtalajin pullosaran lisäksi suolla kasvaa raatetta, sararahkasammalta ja luhtaisuutta ilmentävää kurjenjalkaa. Suon kaakkoispuolella on polku. Suoalueen ympärille on rajattu kallioalue, joka on suositeltavaa säilyttää ennallaan osana kokonaisuutta. Ympäröivät kalliot ovat puuntuotannollisesti karukkokankaita runsastuottoisempia, joten ne eivät täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteerejä. Kallioalueet ovat kuitenkin puustoltaan suhteellisen luonnontilaisia ja alueella on runsaasti kilpi- 22

26 kaarnaisia vanhoja mäntyjä sekä pienempää kuusta ja alikasvoksessa koivua ja pihlajaa. Pienialaiset kalliopaljastumat ovat sammal- ja jäkäläpeitteisiä (kohde 37). Kalliorajauksen eteläosassa on runsaasti jaloja lehtipuita sisältävä metsikkö. Puut ovat todennäköisesti pappilan alueelta levinneitä eikä kohde täytä luonnonsuojelulain suojellun luontotyypin kriteerejä. Tästä huolimatta kohdetta voidaan pitää paikallisesti huomion arvoisena. Pienialaisuudestaan huolimatta vesitaloudeltaan luonnontilainen suo on paikallisesti huomion arvoinen luontokohde, joka tulisi säilyttää ennallaan. 43 ja 44 Korsvuoren vähäpuustoiset suot 0,5 ha Mahdollinen metsälain erityisen arvokas elinympäristö, vähäpuustoinen suo Korsvuoren keskiosassa on luhtanevaa ja luhtaista saranevaa (43). Kuvio ei ole täysin luonnontilainen, mikä näkyy lievänä karhunsammaloitumisena ja suon reunaan on ilmestynyt koivun ja männyn taimia. Toisaalta osa kuviosta on ilmeisesti vettynyt hieman luontaista enemmän. Länsipuolella on mäntytaimikkoa ja itäpuolella varttunutta puustoa. Kasvilajistoon kuuluvat mm. pullosara, sararahkasammal, haprarahkasammal, korpikarhunsammal, järviruoko ja leveäosmankäämi. Vaikka suo ei ole täysin luonnontilainen, on se mahdollinen metsälain erityisen arvokas elinympäristö, vähäpuustoinen suo. Korsvuoren keskiosassa olevan kallioalueen pohjoispuolella on pienialainen lähes luonnontilainen pullosaravaltainen saraneva (44). Pullosaran lisäksi alueella on mm. sararahkasammalta ja korpikarhunsammalta kuvion laidoilla. Kuvion pohjoislaidassa on nuolukivi. Vaikka toinen suoalueista ei ole luonnontilainen, ovat ne molemmat mahdollisia metsälain erityisen arvokkaita elinympäristöjä, vähäpuustoinen suo. Jos suoalueet eivät täytä metsälain kohteen kriteerejä, olisi ne tästä huolimatta suositeltavaa huomioida muina paikallisesti arvokkaina elinympäristöinä. Vastaavan kaltaisia suoalueita on selvitysalueella ja sitä ympäröivillä alueilla erittäin vähän. 23

27 Lehtolaikut Kaarinan kaupunki, Piikkiön alueen luontoselvitys Alueella ei ole luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lehtolaikkuja, jotka täyttäisivät metsälain 10 :n mukaisen erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit Vesilakikohteet Selvitysalueen poikki virtaavista puroista osa on luonnontilaisen kaltaisia ja mahdollisia vesilain 3 luvun 2 :n mukaisia kohteita. Puroille ei tehty erillisiä rajauksia Luonnonsuojelulakikohteet Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain 29 :n mukaisia luontotyyppirajauksia. Raadelman ulkopuolisella alueella ei myöskään havaittu sellaisia kohteita, jotka saattaisivat täyttää luonnonsuojelulain 29 :n mukaisen luontotyypin kriteerit Uhanalaiset luontotyypit Edellä olevaan taulukkoon on koottu kaikki selvitysalueella havaitut uhanalaiset luontotyypit Raunio ym mukaan (CR = äärimmäisen uhanalainen, EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen). Uhanalaiset luontotyypit on mainittu kunkin luontokohteen kuvauksen yhteydessä. Taulukkoon on sisällytetty sekä Raadelman että muun selvitysalueen luontotyypit. Luontotyyppi Etelä-Suomi Koko maa Kalliometsät LC LC Kalliokedot EN EN Tuoreet suurruohoniityt CR CR Kosteat niityt CR CR Heinäkedot CR CR Tuoreet keskiravinteiset lehdot VU VU Avoluhdat NT LC Vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat VU NT Jalopuustoiset kangasmetsät VU VU Saraneva VU LC Luhtaneva NT LC Sararäme VU LC Mustikkakorpi VU VU 24

28 5.2.8 Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynneillä havaittu uhanalaisia lajeja tai luontodirektiivin liitteen IV(b) mukaisia kasvilajeja Muut arvokkaat kohteet 29 Ihasvuori pohjoinen, lehtomainen elinympäristö 0,7 ha Muu paikallisesti huomion arvoinen elinympäristö Harvennuttu, mahdollisesti entistä peltoa tai laidunta oleva lehtomainen elinympäristö, jolla on runsaasti kookasta, jonkin verran mäntyä ja ylärinteessä muutamia kookkaita kuusia. Pohjakerroksessa on runsaasti metsäliekosammalta ja kenttäja pensaskerroksessa on mm. lillukkaa, mansikkaa, vadelmaa, lehtokuusamaa, mustaherukkaa, metsäalvejuurta, sudenmarjaa, rönsyleinikkiä ja käenkaalia. Pohjakerroksessa on myös kasvittomia laikkuja. Mikäli alueelle kohdistuu muuttuvaa maankäyttöä, olisi ainakin osa kuviosta suositeltavaa säilyttää nykyisessä tilassaan. Liito-oravan esiintyminen ylärinteen kuusikossa voidaan selvittää. 38 Laahamäen lehtolaikku 0,5 ha Mahdollinen 10 :n mukainen metsälain erityisen tärkeä elinympäristö Laahamäen pohjoisrinteellä on tuoretta lehtoa, lehtokorpea ja pienialaisesti myös kosteaa saniaistyypin lehtoa. Puustossa on suhteellisen nuorta raitaa, runkomaista pihlajaa, kuusta ja koivua. Suurimmalla osalla aluetta alkuperäinen puusto on hakattu, mutta yläosassa on jonkin verran jäljellä järeää kuusikkoa. Luonnontilaisena kuvion poikki on virrannut puro tai noro, mutta nykyisin alue on ojituksen takia vesitaloudeltaan hei- 25

LUONTOSELVITYS 2013. 16X165474 28.12.2013 Täydennetty 25.11.2014. KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2013. 16X165474 28.12.2013 Täydennetty 25.11.2014. KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2013 16X165474 28.12.2013 Täydennetty 25.11.2014 KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys Kaarina Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO...1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET...1

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA

Lisätiedot

SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013

Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle

TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle LUONTOSELVITYS 2013 16X160803 21.11.2013 TEUVAN KUNTA Keskustan osayleiskaava kantatien varren alueella ja kirkkoseudun asemakaavan laajennus kantatien pohjoispuolelle Luontoselvitys Teuvan kunta Luontoselvitys

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

Kohde 161. Talousmetsänä hoidettu ylitiheä kuusikko kasvaa mustikkatyypin kankaalla, jossa ei havaittu merkittäviä luontoarvoja.

Kohde 161. Talousmetsänä hoidettu ylitiheä kuusikko kasvaa mustikkatyypin kankaalla, jossa ei havaittu merkittäviä luontoarvoja. 55 Kohde 160. Pellon ja tien varrella olevalla metsäisellä alueella on sekä tasaikäistä, noin 40-vuotiasta männikköä että vanhojen koivujen ryhmiä. Alueella on mahdollisesti aikaisemmin ollut rakennuksia

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008

Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS

RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot

Lisätiedot

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit

Liitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO

Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava 30.10.2008 1 STORÖRENIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTO Storörenin asemakaava-alueen luonto 30.10.2008 2 1. YLEISKUVAUS 3 2. TULOKSET 3 2.1 Kasvillisuus 3 2.2 Linnusto 6 2.3 Lepakot 7 2.4

Lisätiedot

RAPORTTI 16WWE1047 3.6.2011. PORVOON KAUPUNKI Toukovuoren asemakaava. Luontoselvitys

RAPORTTI 16WWE1047 3.6.2011. PORVOON KAUPUNKI Toukovuoren asemakaava. Luontoselvitys RAPORTTI 16WWE1047 3.6.2011 PORVOON KAUPUNKI Toukovuoren asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys

Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys 2016 Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 15.6.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 5 2.1 Esiselvitys... 5 2.2 Maastotyöskentely...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 2013 16X143078 17.10.2013. LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2013 16X143078 17.10.2013. LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2013 16X143078 17.10.2013 LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys wpd Finland Oy Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET...

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS

TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 20.8.2014 Viite 1510014465 NURMIJÄRVEN KUNTA KUUSIMÄEN LUONTOSELVITYS Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS

Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LAITILA LUONNOS Tuunan asemakaava LUONTOSELVITYS LUONTOSELVITYS Työ: E26515 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Turku, 08.11.2013 www.fmcgroup.fi Toimistot: Turku, Oulu, Tampere

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee

Lisätiedot

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS

HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET

SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Luontokohteiden tarkistus

Luontokohteiden tarkistus LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys

Rauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona

Lisätiedot

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE

AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 9.10.2014 Työnumero 1510012239 AURINKOSIIPI OY MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE LUONTOSELVITYKSET 2012-2014 MIEKKIÖN TUULIVOIMAHANKE Päivämäärä 9.10.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016

KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset

Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO

Lisätiedot

Ålön osayleiskaavan luontoselvitys 2014

Ålön osayleiskaavan luontoselvitys 2014 Ålön osayleiskaavan luontoselvitys 2014 Liina Salonen & Hanna Hakamäki PARAISTEN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 1 Menetelmät... 1 Kohdekuvaukset... 3 Kiitokset... 866 Lähteet... 866 Karttaliitteet...

Lisätiedot

1. Selvitys. 2. Kohteet

1. Selvitys. 2. Kohteet Kuhmalahden ROYK Luontoselvityksen täydennys 24.10.2017 1. Selvitys Luontoselvitystä täydennettiin maastokäynneillä 11.5. ja 17.5.2017. Maastokäynnit toteuttivat FM Tiina Virta ja MMM Heikki Holmén. Kohteille

Lisätiedot

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 11.12.2012 MIKKELIN KALEVANKANKAAN KOULUN ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...

Lisätiedot

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä)

Kohdekortti 9. (Hervantajärven vanha metsä) ja kohdekortti 49. (Hervantajärvi, Viitastenperä) Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 18.5.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS

SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Soinin kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 28.6.2016 Viite 1510023251-001 SOININ PIHLAANMÄEN ASEMAKAAVA LUONTOARVOJEN TARKISTUS 1 Päivämäärä 28.6.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen

Lisätiedot

Päivölän alueen esiselvitys

Päivölän alueen esiselvitys LUONTOPALVELU KRAAKKU Päivölän alueen esiselvitys Eura Marika Vahekoski 18.9.2017 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava... 4 3. Kasvillisuus ja luontotyypit... 5 3.1 Kuvio 1... 5 3.2 Kuvio 2...

Lisätiedot

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.

Lisätiedot

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010

KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien

Lisätiedot

LIITE 5 SAVONLINNAN VUOHISAAREN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2008

LIITE 5 SAVONLINNAN VUOHISAAREN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2008 LIITE 5 SAVONLINNAN VUOHISAAREN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2008 Markku Nironen 3.11.2008 1 JOHDANTO Vuohisaaren asemakaava-alue sijaitsee Savonlinnan Pääskylahdessa Pihlajaveden Kaupinselän koillisreunalla

Lisätiedot

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys

RAPORTTI 16X185375 2.9.2013. KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys RAPORTTI 16X185375 2.9.2013 KONTIOLAHDEN KUNTA Kontiorannan asemakaava-alueen luontoselvitys Sisältö 1 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Suojelualueet ja uhanalaiset lajit 1 3 LUONTOSELVITYS

Lisätiedot

Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava

Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava Liite 3 67080376.BBR 14.4.2009 Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Ruokolahden kunnassa sijaitsevalle Rantalinnan alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

LEMI KUHASENSAARI. Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari LEMI KUHASENSAARI Ranta-asemakaavan muutos LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 TULOKSET... 3 1. Paikallistien itäpuoli.. 4 2. Paikallistien länsipuoli.. 6 YHTEENVETO.

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS

MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011

Lisätiedot

PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN

PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 19.11.2012 Viite 82136257 PARIKKALAN KUNTA UUKUNIEMEN OSAYLEIS- KAAVAN LUONTOSELVI- TYS UUSIIN RAKENTA- MISALUEISIIN LIITTYEN UUKUNIEMEN

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010

Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3

Lisätiedot

Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Teernijärvi (Nokia) rantakaava RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys

Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys.

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014

Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014 Liite 4 Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014 T:mi Ympäristötutkimus Karri Kuitunen 0 Imatran Sienimäen kaava-alueen luontoselvitys 2014 Karri Kuitunen SISÄLLYS Tiivistelmä... 2 1. Aineisto

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 30.3.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27636.10 MYNÄMÄEN KUNTA MYNÄMÄEN KATTELUKSEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 2 3 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 4 LUONTOTYYPIT

Lisätiedot

Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi

Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi Killon metsäalueen kasvillisuus ja käävät sekä suojelukriteerien täyttymisen arviointi Luontopeili 2013 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...3 2. TYÖN TOTEUTUS...3 3. KASVILLISUUS...4 3.1. Kangasmetsät...4

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS 2014 16X244172 29.08.2014. LOHJA Paloniemen osayleiskaava Luontoselvitys

LUONTOSELVITYS 2014 16X244172 29.08.2014. LOHJA Paloniemen osayleiskaava Luontoselvitys LUONTOSELVITYS 2014 16X244172 29.08.2014 LOHJA Paloniemen osayleiskaava Luontoselvitys Lohjan kaupunki Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO...1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI...1 3 MENETELMÄT...1 3.1 Lähtötiedot...1

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta

Ruostejärven osayleiskaava 25.7.2010 1 (9) Seija Väre RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS. Tammelan kunta Seija Väre 25.7.2010 1 (9) RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS Tammelan kunta 2 RUOSTEJÄRVEN LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Ruostejärven osayleiskaava sijaitsee Tammelan kunnan eteläosassa valtatien

Lisätiedot

Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016

Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016 Reipin alueen ketojen ja ketomaisten niittyjen kasvillisuus 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Karjan laidunnuksen myötä

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys

Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys 2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN

LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN MIKKELI, TAIPALE, TILA HIETANIEMI LUONTOSELVITYS RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSTA VARTEN Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 30.12.2014 1 JOHDANTO Mikkelin kaupungin Taipaleen kylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009

Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys

Lisätiedot