Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava

Transkriptio

1 Liite BBR Ruokolahden linna Rantalinnan ranta-asemakaava Luontoselvitys

2 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Ruokolahden kunnassa sijaitsevalle Rantalinnan alueelle ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitysalue sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Ruokolahden kunnan keskustan pohjoispuolella. Siihen kuuluu Saimaan Haapaveteen rajoittuva rinnealue, jonka pinta-ala on noin 12 ha. Alueella sijaitsee 1910-luvulla rakennettu linnamainen Rantalinnan päärakennus ja muuta rakentamista. Muilta osin se on metsäinen ja osin puistomainen. Selvitysalueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei todettu kohteita, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Liito-oravasta ei havaittu syksyn maastokäynnillä merkkejä ja lajin esiintymistä alueella voidaan pitää mahdollisena, mutta ei todennäköisenä. Lepakot, jotka liito-oravan tavoin kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, saattavat käyttää selvitysalueella olevia vanhoja rakennuksia päiväpiiloina ja pesäpaikkoina. Alueelle aikaisemmin tehdyssä luontoselvityksessä sen merkittävimpinä luontoarvoina on pidetty iäkästä mäntypuustoa (Maa ja Vesi Oy 2001). Puuston huomioimista maakäytön suunnittelussa suositellaan myös tässä nyt tehdyssä selvityksessä. Rakentaminen alueella tulisi sijoittaa jo rakennetun ympäristön läheisyyteen. Turussa Pöyry Environment Oy Soile Turkulainen projektipäällikkö Tommi Lievonen toimialapäällikkö Yhteystiedot: Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18, Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus puh: fax:

3 Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS 1 3 MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset Raportointi 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Geologia, vesistöt ja pohjavedet Kasvillisuus ja eläimistö 3 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Luonnonsuojelulaki-, vesilaki- ja metsälakikohteet Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Muut kohteet 6 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 6 7 LÄHTEET 7 Valokuvat: Soile Turkulainen Kannen kuva: Rantapuustoa selvitysalueen pohjoisosassa.

4 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Ruokolahden kunnassa sijaitsevalle Rantalinnan alueelle ranta-asemakaavaa ja ranta-asemakaavan muutosta varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Selvitysalue sijaitsee Etelä-Karjalan maakunnassa Ruokolahden kunnan keskustan pohjoispuolella. Siihen kuuluu Saimaan Haapaveteen rajoittuva rinnealue, jonka pinta-ala on noin 12 ha. Alueella sijaitsee 1910-luvulla rakennettu linnamainen Rantalinnan päärakennus sekä muutamia muita samalta ajalta peräisin olevia rakennuksia. Niiden pohjoispuolella on uudehkoja lomaosakekylän rivitaloja. Lisäksi alueella on tenniskenttä, tie- ja paikoitusaluetta ja rannassa kolme erillistä saunaa, venelaituri ja veneranta. Muilta osin se on metsäinen ja osin puistomainen. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Lähtötietojen perusteella selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai muita valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Aikaisemman rantaasemakaavan kaavaselostuksessa on kuvaus alueen luonnonympäristöstä (Maa ja Vesi Oy 2001).

5 2 Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmässä tai Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen rekisterissä ei ole tietoja uhanalaisten lajien esiintymistä alueella (tarkistettu ). 3.2 Maastokartoitukset Selvitysalue kierrettiin kertaalleen läpi tehdyllä maastokäynnillä. Maastossa tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet: luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4) sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Erityistä huomiota kiinnitettiin liito-oravaan, jonka reviirin osoittavia ulostepapanoita etsittiin ruokailu- ja pesäpuiksi sopivien puiden alta. Lisäksi arvioitiin metsän rakenteen perusteella sen soveltuvuutta liito-oravan elinympäristöksi. Luotettavin ajankohta liitooravakartoitukselle on aikainen kevät, joten syyshavaintoja voidaan pitää vain suuntaaantavina. Suunnittelualueelle tehtiin maastokäynti vielä ja alueelta ei löydetty erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei todettu kohteita, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Liito-oravasta ei havaittu merkkejä ja lajin esiintymistä alueella ei voida pitää todennäköisenä. 3.3 Raportointi Selvitysalueen luonnonympäristön yleispiirteet on kuvattu luvussa 4. Luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioidut kohteet on esitelty luvussa 5. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia, vesistöt ja pohjavedet Selvitysalue sijaitsee länteen päin suuntautuvassa rinteessä, joka laskee jyrkästi kohti Saimaan Haapaveden rantaa. Lehmäkallion laki alueen itäreunalla (+125,5 mpy) on lähes 50 metriä Saimaan keskiveden tason yläpuolella. Nykyinen rakentaminen on sijoittunut pääosin rinteen loivimpaan osaan korkeustasojen +90 mpy ja +105 mpy välille. Alueen kallioperä on kiillegneissiä ja liusketta ja maa-aines pääosin moreenia. Rosoinen avokallio tulee paikoin näkyviin alueen itä- ja pohjoisosien rinteillä. Selvitysalueen itäpuolitse kulkee Salpauselkien välinen harjumuodostuma, jonka lievealue ulottunee selvitysalueen eteläosaan. Alueella on muutamia siirtolohkareita. Rantarinteessä on näkyvissä Saimaan aikaisempien vesistövaiheiden rantatasanteita ja huuhtoutunutta kivikkoa. Pintaveden ekologinen ja kemiallinen tila on luokiteltu Haapavedellä erinomaiseksi (Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008). Selvitysalue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta.

6 4.2 Kasvillisuus ja eläimistö Kasvillisuus on kuvattu seuraavassa osa-alueittain. Osa-alueiden rajaukset löytyvät kartalta sivulla 6. Alueen eläimistöstä ei tehty maastokäynneillä merkittäviä havaintoja. Osa-alue I Päärakennuksen alapuolinen rantarinne on järeäpuustoista männikköä. Sitä lienee aiemmin hoidettu puistomaisena, mutta nyt mäntyjen alla kasvaa nuorta lehtipuustoa ja männyntaimia. Aluskasvillisuus on alueella varpu- ja heinävaltaista: mustikka, puolukka, kanerva, sianpuolukka, metsälauha ja metsäkastikka. Eteläreunan metsä tenniskentän ympäristössä on nuorempaa sekametsää. Pohjoiseen päin männikkö jatkuu rivitalojen alapuolelle, missä sitä on äskettäin harvennettu. Rantalinnan pihapiirissä kasvaa istutettuina kolme kookasta lehmusta sekä muutamia vaahteroita ja tammia ja hevoskastanjoita, joiden taimia on levinnyt pihan ympäristöön. Rannassa kulkee koko selvitysalueen läpi polku, jota on kivetty. Pienialaisia hiekkarantoja on molempien saunojen ja venelaiturin. Vanhan rantasaunan edustalla on pieni kasvusto järviruokoa ja leveäosmankäämiä, mutta muuten ranta- ja vesikasvillisuus on alueella niukkaa. 3 Rantalinnan pihapiiriin on istutettu jalopuita kuten hevoskastanja. Rantarinne on männikköinen. Sen alla kulkee kivetty polku ja pihapiiristä laskeutuvat venerantaan kiviportaat.

7 Osa-alue II 4 Selvitysalueen pohjoisosa on metsäistä aluetta, jonka läpi kulkee vanha tieura. Alueella kasvaa varttuvaa sekametsää: koivuja, mäntyjä, nuoria haapoja ja raitoja ja joitakin kuusia. Alikasvoksena on harmaa- ja tervalepän ja pihlajan vesoja, pieniä katajia ja nuoria kuusia. Tieuran ympäristön rehevään aluskasvillisuuteen kuuluvat mm. mustikka, sananjalka, mesiangervo, karhunputki ja metsäkastikka sekä niittylajit kuten poimulehti, niittyhumala, ruusuruoho ja rohtotädyke. Rinteen yläosassa kasvaa sinivuokkoa. Rantaan rajoittuvat kivikkoiset rinteet ovat kasvillisuudeltaan karumpia ja niiden puusto mäntyvaltainen. Pohjakerroksessa on kangasmetsien sammalia sekä mm. mustikkaa, puolukkaa, sianpuolukkaa, kultapiiskua, kieloa, kangasmaitikkaa, metsälauhaa ja metsäkastikkaa. Lahopuuna on siellä täällä koivupökkelöitä ja kuivuneita mäntyjä. Ranta on tälläkin alueella pääosin kivikkoinen ja sen vesi- ja rantakasvillisuus vähäistä. Vesirajassa kasvaa hieman ruokohelpiä, suomyrttiä ja saroja. Alueella on kaksi pientä soraista hiekkarantaa, joista pohjoisemman yläpuolella on jyrkähkö kallio ja louhikkoa. Rannassa kulkee polku-ura. Pohjoisosassa on rehevää koivuvaltaista sekametsää. Rantapuusto on mäntyvaltainen. Alueella on muutamia pienialaisia hiekkarantoja. Muuten ranta on kivikkoinen. Osa-alue III Lehmäkallion rinteessä selvitysalueen itäosassa kasvaa varttuvaa sekametsää, joka yläosassa muuttuu mäntyvaltaiseksi. Alempana puusto on mäntyä, kuusta, koivua ja haapaa sekä harmaaleppiä, pihlajia ja joitakin nuoria vaahteroita. Pensaskerroksessa on lehti-

8 5 puuvesoja, havupuiden taimia ja katajaa. Metsä on yleispiirteiltään melko luonnontilainen ja siellä on lahopuina on muutamia koivupökkelöitä, mäntykeloja ja maapuita. Mäen päällä kulkee polku, ja korkeimmalla kohdalla on vanha hirsirakenteinen mökki. Mökin pohjoispuolella on kuusia kasvava kosteampi painanne. Pohjakerroksessa kasvaa sananjalkaa ja metsäkastikkaa sekä rakennusten takana kulttuuriperäistä lajistoa: särmäkuismaa, rohtotädykettä, ahomansikkaa ja lehtoakileijaa. Rinteen yläosassa aluskasvillisuus on varpuvaltainen. Kallioisissa kohdissa kasvaa kallioimarretta ja kivikkoalvejuurta sekä muutamia isomaksaruohoja. Puustoa itäosan rinteessä ja Lehmäkallion laella. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 5.1 Luonnonsuojelulaki-, vesilaki- ja metsälakikohteet Alueella ei todettu kohteita, jotka voisivat olla vesilain 15a ja 17a :issä mainittuja luonnontilaisina säilytettäviä pienvesiä. Alueen hiekkarannat eivät ole riittävän laajoja tai luonnontilaisia ollakseen luonnonsuojelulain 29 :n suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia hiekkarantoja. Alueella olevia kalliot eivät todennäköisesti täytä metsälain 10 :ssä mainittuihin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluvien kallioiden ja jyrkänteiden kriteerejä. 5.2 Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Alueella ei havaittu maastokäynneillä merkkejä liito-oravasta eikä siitä ole aikaisempia havaintoja alueelta tai sen ympäristöstä. Yleispiirteiltään alue on liito-oravan suosimiin elinympäristöihin verrattuna liian mäntyvaltaista eikä pesäpuiksi sopivia kolohaapoja todettu. Toisaalta laji voi pesiä myös pihapiirien rakennuksissa ja pöntöissä. Lepakot saattavat käyttää selvitysalueella olevia vanhoja rakennuksia päiväpiiloina ja pesäpaikkoina. Liito-orava ja lepakot kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :ssä kielletty. Maastokäynneillä alueella ei todettu kohteita, joilla voisi olla erityistä merkitystä muille uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille.

9 5.3 Muut kohteet Alueen luontoarvoiltaan huomionarvoisimpia kohteita ovat jyrkät kallioiset rinteet ja niiden puusto. Lisäksi pihapiirin alapuolella olevaa männikkö on iäkkään puuston vuoksi huomionarvoinen. Kohteet on rajattu oheiselle kartalle. Lisäksi kartalla on esitetty pienten hiekkarantojen ja huomattavien siirtolohkareiden ja louhikoiden sijainnit. 6 Osa-alueet I, II ja III, joiden luonnonympäristön yleispiirteet on kuvattu tekstissä. Kartalla on rajattu vihreällä alueet, joilla on maaston jyrkkyyden ja iäkkään puuston takia luonto- ja maisema-arvoja. Lisäksi karttaan on merkitty hiekkarannat ja huomattavat kivet ja kivikot. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET Rantalinnan historia vanhana huvilaympäristönä ja nykyisenä matkailualueena näkyy erilaisina ihmistoiminnan jälkinä ympäri selvitysaluetta. Toisaalta ehkä juuri sen vuoksi alueen puusto on säilynyt melko luonnontilaisena etenkin jyrkimmillä rinteillä ja rannan läheisyydessä. Selvitysalueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita eikä

10 7 metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Alueella ei todettu kohteita, joilla voisi olla erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Liito-oravasta ei havaittu maastokäynneillä merkkejä ja lajin esiintymistä alueella voidaan pitää mahdollisena, mutta ei todennäköisenä. Lepakot, jotka liito-oravan tavoin kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, saattavat käyttää selvitysalueella olevia vanhoja rakennuksia päiväpiiloina ja pesäpaikkoina. Alueelle aikaisemmin tehdyssä luontoselvityksessä sen merkittävimpinä luontoarvoina on pidetty iäkästä mäntypuustoa (Maa ja Vesi Oy 2001). Puuston huomioimista maakäytön suunnittelussa suositellaan myös tässä nyt tehdyssä selvityksessä. Rakentaminen alueella tulisi sijoittaa jo rakennetun ympäristön läheisyyteen. 7 LÄHTEET Geologian tutkimuskeskus 2007: Geokartta-palvelu. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus 2008: Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila. Leivo, M., Asanti, T., Koskimies, P., Lammi, E. Lampolahti, J., Mikkola-Roos, M. ja Virolainen, E. 2002: Suomen tärkeät lintualueet FINIBA. BirdLife Suomen julkaisuja (No 4). BirdLife Suomi ry ja Suomen ympäristökeskus. Kartat osoitteessa: Maa ja Vesi Oy 2001: Rantalinnan ranta-asemakaava. Asemakaavaselostus. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Ympäristöhallinto 2008: Hertta-järjestelmän tiedot luontokohteista ja pohjavesialueista. Eliölajit -tietojärjestelmän tiedot uhanalaisista lajeista. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje Yhteydenotot: Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, luonto ja ympäristön tila osasto.