LUONTOSELVITYS X LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys

Transkriptio

1 LUONTOSELVITYS X LUVIA JA EURAJOKI Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava Luontoselvitys

2 wpd Finland Oy Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET MENETELMÄT Lähtötiedot Maastokartoitukset LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Geologia ja vesistöt Lähiympäristössä olevat suojelualueet Kasvillisuus ja eläimistö Tuulivoimaloiden sijoituspaikat LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit Luontokohteet Metsälakikohteet Vesilakikohteet Luonnonsuojelulakikohteet Uhanalaiset luontotyypit Muut arvokkaat kohteet YHTEENVETO LÄHTEET... 6 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Selvitysalueen sijainti Luontokohdekartat Kuvia selvitysalueelta Pöyry Finland Oy Ismo Yli-Tuomi, FM biologi Soile Turkulainen, FM biologi maastotyöt ja raportointi raportointi Yhteystiedot Juhana Herttuan puistokatu 21, Turku puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com 0

3 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Luvian ja Eurajoen kuntien alueelle suunnitellun tuulipuiston osayleiskaavaa varten. Tuulipuisto on wpd Finland Oy:n hanke ja kaavasuunnittelusta vastaa Pöyry Finland Oy. Kaava-alueelta on aiemmin tehty luontoarvojen esiarviointi (Enviro 2012a), lintujen syysmuuton tarkkailu (Enviro 2012b), liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys (Enviro 2012c), lepakkoselvitys (BatHouse 2011) ja lintujen kevätmuuttoselvitys (2013). Tässä raportissa esitetään selvitysalueelle keväällä ja kesällä 2013 tehtyjen kasvillisuusja luontotyyppiselvityksen sekä liito-oravaselvityksen tulokset. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET Selvitysalue sijaitsee Satakunnan maakunnassa Luvian ja Eurajoen kuntien alueella noin 6 km Luvian keskustan eteläpuolella ja 11 km Eurajoen keskustasta luoteeseen. Selvitysalueen sijainti on esitetty liitteen 1 kartassa ja liitteessä 3 on kuvia selvitysalueelta. Selvitysalue on lähes kokonaisuudessaan tavanomaista varsin tasaista metsätalouskäytössä olevaa metsämaata sekä kivennäismaiden väleihin sijoittuvia pääosin luonnontilansa menettäneitä suopainanteita. 3 MENETELMÄT 3.1 Lähtötiedot Luontoselvitystä varten tarkistettiin ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelun ja Hertta-paikkatietokannan Eliölajit-rekisteriin tallennetut luontokohteet ja lajistotiedot. 3.2 Maastokartoitukset Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitystä ja liito-oravaselvitystä varten tehtiin neljä maastokäyntiä, 24.4., 14.5., ja Huhti- ja toukokuun maastokäynnillä keskityttiin selvittämään liito-oravan esiintymistä ja kesäkuun inventointikerroilla selvitettiin luonnonympäristön yleispiirteet ja kartoitettiin seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioitavat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 2 luvun11 :n mukaiset luonnontilaisina säilytettävät luontotyypit norot, lammet ja lähteet vesilain 3 luvun 2 :n mukaiset purot, joiden luonnontilan muuttaminen on luvanvaraista metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaiset luontotyypit (Raunio ym. 2008) muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet kuten lahopuustoiset metsät sekä niityt ja muut perinneympäristöt Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 :n perusteella. Liito-oravaselvityksen yhteydessä kartoitettiin alustavasti myös luonnon yleispiirteitä ja edellä mainittuja luontotyyppejä. Liito-oravaselvityksessä etsittiin lajin ulostepapanoita järeiden haapojen, koivujen, leppien sekä kookkaiden kuusien tyviltä. Lisäksi pyrittiin löytämään liito-oravan pesäpaikkoina käyttämiä kolohaapoja ja muita pesäpaikkoja. Koska liito-oravan elinympäristöksi soveltuu parhaiten varttunut seka- 1

4 puustoinen kuusikko, jätettiin selkeästi mäntyvaltaiset metsiköt sekä taimikot ja nuoret kasvatusmetsät pääosin tarkastelun ulkopuolelle. 4 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 4.1 Geologia ja vesistöt Selvitysalue on kokonaisuudessaan varsin tasaista metsämaastoa, jossa vaihtelevat moreenivaltaiset kivennäismaat ja niiden väleihin sijoittuvat pääosin ojitetut turvemaat. Avokallioita alueella on varsin vähän, laajalti ainoastaan selvitysalueen keskiosassa Kolinummin länsiosassa. Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita (Oivatietokanta 2013). Lähimmät arvokkaat pohjavesialueet ovat eteläpuolella noin 3-10 km:n etäisyydellä sijaitsevat Kuivalahden, Metsäkulman, Korvenkulman ja Irjanteen pohjavesialueet. Luvian puolella lähin arvokas pohjavesialue on noin 6 km koilliseen sijaitseva Juvamäen pohjavesialue. Selvitysalueella ei ole järviä tai lampia eikä luonnontilaisia puro tai noroja. Merenranta on lähimmillään noin 1,1 km:n etäisyydellä selvitysalueen länsireunasta. 4.2 Lähiympäristössä olevat suojelualueet Valtion ympäristöhallinnon Oiva-tietokannan (2013) mukaan selvitysalueella ei ole Natura alueverkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia kohteita tai muita luonnonsuojelualueita. Lähin Natura alue on Pinkjärven alue (FI , SCI; RSO020024), joka sijaitsee noin 3,2 km:n etäisyydellä selvitysalueen itäpuolella. Vuonajärven Natura alue (FI , SCI; YSA206232) sijaitsee eteläpuolella noin 3,9 km:n etäisyydellä. Luvian ulkosaaristo kuuluu lähes kokonaisuudessaan Luvian saaristo -nimiseen Natura alueeseen (FI , SPA/SCI; IBA Rauman Luvian saaristot). Luvian saariston rantojensuojeluohjelma-alue (RSO020021) sijaitsee länsipuolella noin 1,5 km etäisyydellä ja Leppäkarin yksityinen luonnonsuojelualue (YSA206417) noin 2,7 km:n etäisyydellä alueen länsipuolella. Suojelualueiden sijainnit on esitetty liitteen 1 kartassa. 4.3 Kasvillisuus ja eläimistö Selvitysalue on eteläboreaalista kasvillisuusvyöhykettä (alajako Vuokkovyöhyke eli lounaismaa 2a) ja kuuluu Satakunnan eliömaakuntaan. Suovyöhyke on kilpi- eli konsentriset kermikeitaat (alajako Etelä-Suomen kilpikeitaat 1b). Maisemamaakunta on Satakunnan rannikkoseutu, joka kuuluu maisemamaakuntien pääjaossa Lounaismaahan (Valtion ympäristöhallinto 2013). Tuulivoimapuistoalueen eläimistön voidaan olettaa olevan tyypillistä talousmetsien lajistoa. Liito-oravalle soveltuvia varttuneita kuusisekametsiä ja ruokailualueiksi soveltuvia lehtipuuvaltaisia metsiä ja haapakeskittymiä on selvitysalueella ja sen välittömässä läheisyydessä varsin vähän. Nykyistä kaava-alueen rajausta hieman suppeammalla alueella tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä (Enviro 2012c). Metsämaastossa vuorottelevat tuoreet, lehtomaiset ja kuivahkot kangasmaat sekä niiden välisissä painanteissa sijaitsevat suojuotit. Suurin osa puustosta on nuorta tai varttunutta kasvatusmetsää, mutta erityisesti selvitysalueen reunaosissa on myös hakkuuaukkoa ja taimikkoa. Varttunutta puustoa on suhteellisen vähän. Laajimmat varttuneen puuston 2

5 alueet sijoittuvat selvitysalueen keskiosaan, missä on myös varttunutta kuusikkoa ja sen joukossa paikoitellen suhteellisen runsaasti koivua ja haapaa sekapuuna. Lähes kaikki suoalueet ovat luonnontilansa menettäneitä korpijuotteja tai pienialaisia rämepainanteita. Alueella ei myöskään ole luonnontilaisia puroja, lampia tai lähteitä. Metsäalueilla esiintyy runsaasti mm. mustikkaa, puolukkaa, oravanmarjaa, metsälauhaa, metsätähteä, käenkaalia ja kevätpiippoa. Luonnontilansa menettäneissä puronvarsikorvissa kasvaa mm. käenkaalia, metsäimarretta, isoalvejuurta, hiidenporrasta, korppiimarretta, suo-orvokkia ja sudenmarjaa. 4.4 Tuulivoimaloiden sijoituspaikat Voimaloiden sijoituspaikat ovat vaihtuneet maastotöiden tekemisen jälkeen. Tästä syystä edellä esitetyt elinympäristökuvaukset eivät ole tarkkoja, eivätkä kaikilta osin kattavia. Kuvaukset perustuvat laajemmalta alueelta tehtyihin yleispiirteisiin maastohavaintoihin sekä ilmakuvatulkintaan. Tuulivoimaloiden sijainti on esitetty liitteen 2 kartassa. Tuulivoimala 1: Alueella on soistunutta tuoretta kangasta ja luonnontilansa menettänyttä turvemaata. Puusto on nuoren ja varttuneen kasvatusmetsä sekapuustoa. Molemmilla puolilla olevat suoalueet ovat ojitettuja. Tuulivoimala 2: Tuulivoimalalle 2 varattu alue sijaitsee luontokohteeksi rajatun rehevän puronvarren länsipuolella. Kohdassa on tuoreen kankaan varttunutta kuusikkoa. Tuulivoimala 3: Alueella on nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän kuusivaltaista sekapuustoa, jossa on paikoin runsaasti koivua sekapuuna. Peruskartalla näkyvät uomat ovat ojia ja niiden läheisyydessä olevat turvemaat ovat kokonaisuudessaan luonnontilansa menettäneitä. Tuulivoimala 4: Tuulivoimalalle 4 varattu alue sijoittuu pääosin luontokohteeksi merkityn rehevän puronvarren itäpuolelle ja osittain myös luontokohderajauksen sisälle. Alueella on varttunutta tuoreen ja lehtomaisen kankaan kuusikkoa. Tuulivoimala ja siihen liittyvät rakenteet on suositeltavaa sijoittaa kokonaisuudessaan luontokohderajauksen ulkopuolelle. Tuulivoimala 5: Alueella on nuoren ja varttuneen kasvatusmetsän sekapuustoa. Läheisyydessä oleva suoalue on ojitettu. Tuulivoimala 6: Tuulivoimala 6 sijoittuu luontokohteiksi merkityn kallioalueen ja korpisuon väliin. Luoteispuolella oleva korpisuo on menettänyt luonnontilaansa, mutta ojien umpeenkasvun myötä luonnontila on palautumassa. Kohdassa on kuivahkon kankaan varttunutta männikköä. Tuulivoimalalle varattu alue on osittain luontokohderajauksen sisäpuolella. Tuulivoimala ja siihen liittyvät rakenteet on suositeltavaa sijoittaa kokonaisuudessaan luontokohderajauksen ulkopuolelle. 3

6 Tuulivoimala 7: Tuulivoimala 7 sijoittuu loivaan pohjoisen suuntaan viettävään rinteeseen. Rinteessä on pääosin tuoreen kankaan istutusmännikköä ja pohjoispuolella olevan ojan ympärillä on luonnontilansa menettänyttä puronvarsikorpea. Tuulivoimala 8: Tuulivoimalalle 8 varatulla alueella on pääosin tuoreen kankaan mäntyvaltaista mäntykuusisekapuustoa. Kuusen osuus kasvaa siirryttäessä alarinteeseen kohti pohjoista. Puuston ikä hieman vaihtelee, mutta valtaosa puustosta on varttunutta kasvatusmetsää. 5 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 5.1 Uhanalaiset lajit ja direktiivilajit ja tehdyssä liito-oravaselvityksessä ei havaittu liito-oravareviiriä tai merkkiä liito-oravan esiintymisestä selvitysalueella. Huomattava osa selvitysalueesta on nuorta ja/tai mäntyvaltaista huonosti liito-oravalle sopivaa metsää. Liito-oravalle hyvin sopivaa metsää on laajalti ainoastaan alueen keskiosassa, jossa varttuneen kuusikon joukossa on paikoitellen suhteellisen runsaasti haapaa sekapuuna. Selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäynnillä havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja tai luontodirektiivin liitteiden II tai IV(b) mukaisia kasvilajeja. 5.2 Luontokohteet Metsälakikohteet Metsälain 10 mukaiset metsäluonnon erityisen arvokkaat elinympäristöt määrittää ja rajaa alueellinen metsäkeskus, joten edellä esitetyt kohteet ovat raportin tekijöiden mahdollisiksi metsälain tarkoittamiksi kohteiksi määrittämiä elinympäristöjä. Kallioalue (liitekartta 2, kohde 2) Selvitysalueen keskiosassa on etelä-pohjoissuuntainen jäkälä- ja sammalpeitteinen kallioalue, jolla kasvaa vaihtelevan kokoista harvaa männikköä. Puustonkasvu arvioitiin karukkokankaita niukkatuottoisemmaksi. Vaikka alueella on merkkejä vanhoista hakkuista, voidaan sitä pitää luonnontilaisen kaltaisena ja mahdollisena metsälain 10 :n tarkoittamana metsäluonnon erityisen tärkeänä elinympäristönä, kitu- ja joutomaan kallio. Rämesuot (liitekartta 2, kohde 4) Selvitysalueen länsiosassa on kolme rämesuoaluetta, jotka ovat vesitaloudeltaan luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia. Pienialaisten suokuvioiden kasvillisuustyyppien määrittäminen ei ole yksiselitteistä, mutta alueilla on ainakin isovarpurämettä, tupasvillarämettä ja korpirämettä sekä hyvin pienialaisesti vähäpuustoista luhtanevakorpea ja luhtanevaa. Pääosalla kuvioista valtapuuna on mänty, mutta joukossa on myös hieskoivua ja korpisissa kohdissa harmaaleppää. Runsaana esiintyviin lajeihin kuuluvat mm. suopursu, juolukka, hilla, tupasvilla, rämerahkasammal sekä luhtaisissa kohdissa mm. terttualpi, kurjenjalka, vehka ja haprarahkasammal. 4

7 Kohteet ovat mahdollisia metsälain 10 :n tarkoittamia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vähäpuustoiset suot Vesilakikohteet Selvitysalueella ei ole vesilain 2. ja 3. luvun mukaisia suojeltuja pienvesiä Luonnonsuojelulakikohteet Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla suojeltuja luontotyyppejä Uhanalaiset luontotyypit Selvitysalueen kasvillisuustyyppien uhanalaisuus on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Selvitysalueen luontotyyppien uhanalaisuus Raunion ym mukaan (EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen). Luhtanevakorpea ei ole sisällytetty uhanalaistarkasteluun, mutta sille läheiset kasvillisuustyypit sarakorpi ja metsäluhta on luokiteltu Etelä-Suomen alueella vaarantuneiksi (VU). Taulukossa esitettyjä luontotyyppejä esiintyy selvitysalueella ainoastaan raportin kohdissa ja kuvatuissa kohteissa (rajaukset liitekartassa 2). Suotyypit Etelä-Suomi Koko maa Tupasvillaräme NT LC Isovarpuräme NT LC Korpiräme VU VU Luhtaneva NT LC Mustikkakorpi VU VU Karut sisämaakalliot LC LC Luhtanevakorpi Muut arvokkaat kohteet Puronvarren rehevät alueet (liitekartta 2, kohde 1) Selvitysalueella on kaksi luonnontilansa menettänyttä rehevää puronvarsikorpea. Kummankin alueen purot on ruopattu ja ympäröivien korpialueiden vesitaloudessa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Alueet ovat kuitenkin lajistoltaan monimuotoisia ja korpikasvillisuutta on jonkin verran säilynyt puron välittömässä läheisyydessä, erityisesti selvitysalueen pohjoisosassa olevalla rajauksella. Luonnontilaisena kasvillisuustyyppejä ovat olleet ainakin saniaiskorpi ja ruoho- ja heinäkorpi. Selvitysalueen pohjoisosassa olevaan laajaan rajaukseen on sisällytetty myös puron eteläpuolella olevaa varttunutta kuusikkoa, jossa on jonkin verran järeää haapaa sekapuuna. Korpimuuttumien ja ruohoturvekankaan lajistoon kuuluvat mm. hiirenporras, isoalvejuuri, korpi-imarre, metsäimarre, suo-orvokki, sudenmarja, terttualpi, vehka, korpikastikka, tesma, vadelma, lil- 5

8 lukka, ojakellukka, käenkaali, oravanmarja, korpikarhunsammal, metsäliekosammal ja lehväsammalet. Luonnontilansa menettänyt rehevä korpi ei täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteeriä. Luonnontilansa menettänyt puro ei täytä vesilain suojelukohteen kriteerejä. Korpipainanteet (liitekartta 2, kohde 3) Selvitysalueen keskiosassa on muutama pienialainen korpisuo, joiden vesitalous on pysynyt pääosin luonnontilaisena tai lähes luonnontilaisena. Kasvillisuustyyppi on pääosin mustikkakorpi ja puusto kuusivaltaista sekapuustoa. Osalla rajauksista on myös hyvin pienialaisia lähes puuttomia korpipainanteita. Runsaana esiintyvää lajistoa ovat mm. mustikka, puolukka, metsäkorte, korpikastikka ja korpirahkasammal sekä paikoitellen haprarahkasammal. Runsaspuustoinen keskiravinteinen korpi ei täytä metsälain erityisen tärkeän elinympäristön kriteeriä. 6 YHTEENVETO 7 LÄHTEET Luvian ja Eurajoen kuntien alueelle suunnitellun tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys sekä liito-oravaselvitys keväällä ja kesällä Selvitysalue on luontoarvoiltaan pääosin varsin tavanomaista metsätalousmaata. Metsämaastossa vuorottelevat lehtomaiset, tuoreet ja kuivahkot kankaat sekä niiden väleissä sijaitsevat suopainanteet. Mahdollisia metsälain mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä ovat kallioalue sekä rämesuot. Nämä kohteet tulisi huomioida maankäytön suunnittelussa. Muiksi paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi arvioitiin pienialaiset luonnontilaiset korpisuot sekä kaksi ojitetun puron varteen sijoittuvaa luonnontilaansa menettänyttä rehevää korpea. Kohteet eivät täytä metsälain erityisen arvokkaan elinympäristön kriteerejä, mutta paikallisesti arvokkaina ja lajistollisesti ympäristöstään erottuvina luontokohteina ne olisi suositeltavaa huomioida maankäytön suunnittelussa. Liito-oravalle soveltuvaa iäkästä kuusivaltaista sekametsää on varsin vähän. Selvitysalueelta ei löydetty merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Edellä mainittujen kohteiden lisäksi selvitysalueella ei tiedetä esiintyvän eikä maastokäyntien yhteydessä havaittu muita luonnon monimuotoisuuden kannalta huomioitavia luontotyyppejä, kasvillisuustyyppejä tai kasvilajiesiintymiä. BatHouse Luvian Lemlahden tuulivoimapuiston lepakkoselvitys Enviro 2012a. Luvian Lemlahden suunniteltu tuulipuistoalue, luontoarvojen esiarvionti. Enviro 2012b. Luvian Lemlahden tuulipuistoalue, lintujen syysmuuton tarkkailu Enviro 2012c. Luvian Lemlahden tuulipuistoalueen liito-orava- ja pesimälinnustoselvitys. Hanski, I. K Liito-oravan Pteromys volans Suomen kannan koon arviointi. Loppuraportti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki 6

9 Lounais-Suomen ympäristökeskus Luonnonsuojelualueen perustaminen. Köörtilän Kivijärvi. Päätös LOS-2003-L Lounais-Suomen ympäristökeskus Luonnonsuojelualueen perustaminen. Halkokorpi. Päätös LOS-2008-L MMM ja YM Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen määrittäminen ja turvaaminen metsien käytössä. Maa- ja metsätalousministeriö ja Ympäristöminiteriö Pöyry Finland Oy Lemlahden tuulipuiston osayleiskaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. ja Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sierla, L., Lammi, E. Mannila, J. ja Nironen, M Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Meriluoto, M. ja Soininen, T Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Tapio. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja s. Valtion ympäristöhallinto Internet-sivut osoitteessa: sekä Oiva-tietokanta osoitteessa Selauspäivä 7

10 Selvitysalueen sijainti ja ympäröivät suojelualueet Liite 1 1

11 Luontokohteet ja tuulivoimaloiden sijainti Liite 2 Luontokohderajausten numerointi viittaa raportin kohdissa ja käytettyyn numerointiin. Tuulivoimaloiden sijainti on merkitty keltaisilla ympyröillä. 2

12 3

13 16X Valokuvia selvitysalueelta Liite 3 Kuva 1. Korpipainanne. Kuva 4. Rehevää kasvillisuutta, l uontokohde 1. Kuva 2. Metsätie alueen keskiosassa. Kuva 5. Korpisuo, alueen keskiosa. Kuva 3. Rehevää metsää alueen keskiosassa. Kuva 6. Rämesuo, alueen lounaisosa. Copyright Pöyry Finland Oy