YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 24/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-179. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentaminen Patananjokeen, Veteli
|
|
- Aino Sala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 24/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentaminen Patananjokeen, Veteli Vetelin Sähkölaitos Oy HAKEMUS Vetelin Sähkölaitos Oy on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamiseen Perhonjoen vesistön Patananjokeen Pihlajamaan kylän kohdalle Oy Vesirakentajan laatiman, päivätyn suunnitelman mukaisesti ja pysyvää käyttöoikeutta hanketta varten tarvittaviin toiselle kuuluviin maa-alueisiin siltä osin, kuin siitä ei ole sovittu. SUUNNITELMA Yleistä Hakijan tarkoituksena on rakentaa vesivoimalaitos Perhonjoen vesistössä sijaitsevaan Patananjokeen Pihlajamaan kylän kohdalle. Voimalaitos rakennetaan Patananjoen pohjoispuolelle kaivettavaan ja Koskelankosken yläpuolelta alkavaan ohituskanavaan. Koskelankoski sijaitsee noin 6 km Patanan tekoaltaasta alavirtaan. Yläkanavan erkanemiskohtaan Patananjokeen rakennetaan tulvakynnys, jolla Patananjoki padotaan tasolle N ,00 m. Padotuksen vaikutusalue ulottuu noin 1,5 km tulvakynnyksen kohdalta ylävirtaan. Yläkanavasta vedet johdetaan putkea pitkin koneasemalle. Tuloputken pituus on noin 20 m. Koneasemalta vedet johdetaan alakanavan kautta takaisin Patananjokeen. Yläkanavan pituus on noin 0,7 km ja alakanavan noin 0,6 km. Ohitettavan jokiosan pituus on noin 1,5 km. Alakanavan jälkeen Patananjokea perataan noin 0,65 km:n matkalla. Perkaus ulottuu Myllykosken alapuolelle. Tarkoituksena on, että laitoksen alavesi asettuu Myllykosken alapuolisen noin 1,6 km pitkän suvantomaisen jokiosan tasolle. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakennusvirtaama tulee olemaan 6,4 m 3 /s ja putouskorkeus virtaushäviöt huomioon ottaen noin 9,0 m. Kaikki suunnitelmassa esitetyt korkeudet ovat N 43 -korkeusjärjestelmässä. Korkeudet on sidottu Patanan tekoaltaan säännöstelypadon vedenkorkeusasteikkoon, jonka lukemat ovat myös N 43 -korkeusjärjestelmässä.
2 Vesistötiedot 2 Vesistön yleiskuvaus Perhonjoki sijaitsee Keski-Pohjanmaalla ja laskee Perämereen Kokkolan pohjoispuolella. Perhonjoen pääuoman pituus on noin 154 km ja kokonaisputouskorkeus noin 180 m. Perämereen laskiessa Perhonjoen valuma-alue on F = km 2 ja järvisyys L = 3,35 %. Varsinaiseen pääuomaan laskee neljä suurempaa sivujokea: Patananjoki (F = 427 km 2, L = 3,8 %), Halsuanjoki (F = 783 km 2, L = 4,55 %), Köyhäjoki (F = 293 km 2, L = 1,7 %) ja Ullavanjoki (F = 413 km 2, L = 4,7 %). Vesistöalue rajoittuu pohjoisessa Kälviänjoen ja Lestijoen, idässä Kymijoen ja etelässä Kruunupyynjoen vesistöalueisiin. Perhonjoen pääuoma alkaa Kivijärven ja Perhon kunnissa sijaitsevista pienistä lammista. Aluksi joki virtaa Perhon kunnan kautta Vetelin kuntaan, missä siihen laskee Patananjoki etelästä ja Halsuanjoki idästä. Vetelistä Perhonjoki virtaa Kaustisten kautta Kruunupyyn rajalle, minkä jälkeen seuraa Perhonjoen keskiosan järviryhmä. Järvistä huomattavin on Isojärvi, johon Köyhäjoki ja Ullavanjoki laskevat. Keskiosan järviryhmän jälkeen Perhonjoki virtaa Kruunupyyn kunnan ja Kokkolan kaupungin kautta Perämereen. Patananjoki saa alkunsa Perhon kunnan alueelta. Sieltä Patananjoki virtaa Vimpelin kautta Veteliin, missä se laskee Perhonjokeen Pulkkisen kylän länsipuolella. Patananjoen keskivaiheille Perhon, Vimpelin ja Vetelin kuntien rajalle maataloushallitus on rakentanut vuosina Patanan tekoaltaan. Patananjoen virtaaman lisäksi tekoaltaaseen johdetaan vettä myös Perhonjoesta Yrttikosken kohdalta kaivetun kanavan kautta. Vetelin Sähkölaitos Oy on rakentanut vuosina Patanan vesivoimalaitoksen tekoaltaan säännöstelypadon yhteyteen. Suunnitellun Pihlajamaan voimalaitoksen yläkanavan erkanemiskohdassa Patananjoen oma valuma-alue on noin 102 km 2 ja järvisyys noin 11 %. Koko valuma-alue Perhonjoen Yrttikoskesta rakennetun täyttökanavan valuma-alue mukaan luettuna on noin 405 km 2 ja järvisyys noin 4 %. Patanan tekoaltaan lisäksi Perhonjoen vesistöalueella on kaksi muuta tekojärveä. Venetjärven tekojärvi sijaitsee Halsuanjokeen laskevan Venetjoen alueella ja Vissaveden tekojärvi Köyhäjoen alueella. Näiden ohella säännösteltyjä järviä ovat Halsuanjärvi ja Perhonjoen keskiosan järviryhmä. Suurin luonnontilainen järvi on Ullavanjärvi (15,5 km 2 ). Vetelin Sähkölaitos Oy:n Patanan vesivoimalaitoksen (0,7 MW) lisäksi Perhonjoen vesistöalueella sijaitsee Perhonjoen keskiosan järviryhmän kohdalla Perhonjoki Oy:n Kaitforsin voimalaitos (7,5 MW) ja Kaustisten keskustassa Korpelan Voiman Pirttikosken voimalaitos (0,5 MW). Virtaamat Patananjoen virtaamat Patanan tekoaltaan alapuolisella osalla määräytyvät lähes täysin tekoaltaan ja Patanan voimalaitoksen käytön
3 3 mukaisesti. Tekoaltaan nykyistä juoksutuskäytäntöä on noudatettu Perhonjoen keskiosan järviryhmän kohdalle rakennetun Kaitforsin voimalaitoksen valmistumisen jälkeen vuodesta 1984 alkaen. Patanan tekoaltaasta juoksutettavia virtaamia havainnoidaan säännöllisesti. Vuosijakson havainnot ovat kuitenkin puutteellisia mm. Patanan voimalaitoksen rakentamisen ajalta. Vuosittain tekoaltaasta juoksutetut virtaamien kuukausikeskiarvot (m 3 /s) ovat olleet seuraavat: tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu ,0 5,7 3,7 0,0 1,0 2,2 2,2 1,5 0,4 0,0 0,9 2, ,3 5,3 3,4 1,0 0,0 1,5 1,9 1,9 1,5 0,4 1,3 4, ,9 5,7 2,8 0,3 0,1 1,6 2,0 1,9 1,0 0,8 3,2 3, ,0 6,1 2,3 0,4 0,3 1,5 1,2 1,3 2,2 5,0 2,5 4, ,7 3,1 0,1 1,8 0,9 2,1 1,5 1,4 1,3 1,3 1,9 3, ,8 4,6 2,7 1,2 1,3 1,5 0,8 0,8 0,7 0,8 1,1 4, ,0 3,1 4,5 0,7 0,9 0,3 0,3 0,8 0,4 0,0 0,3 4, ,3 3,7 0,9 0,1 0,3 3,3 1,7 1,4 2,0 2,0 1,7 1, ,7 6,0 4,9 1,7 0,0 0,9 1,0 0,8 2,6 1,1 1,5 2, ,3 6,8 2,6 0,2 0,8 0,9 1,3 1,2 1,1 1,1 1,1 4, ,0 3,8 2,5 0,5 1,5 2,3 1, ,7 1,3 3, ,0 4,4 4,8 0,7 1,9 3,1 1,0 0,9 1, ,9 1,5 0,9 2,7 1,7 0,6 0,5 0,4 2,7 4, ,3 5,3 2,2 1,1 2,9 4,2 2,8 2,7 2,0 2,0 2,4 3, ,1 4,3 3,0 1,1 3,6 2,7 1,6 1,5 1,5 0,4 0,2 4, ,9 4,4 4,0 2,2 0,0 2,2 1,7 0,6 0,4 0,4 2,4 5, ,5 5,5 3,9 0,5 2,3 4,2 2,0 1,4 0,4 0,0 2,6 3, ,2 4,5 3,3 0,8 3,6 0,9 0,7 2,7 1,5 0,5 1,0 1, ,5 2,4 0,9 0,4 1,3 4,0 0,4 0,5 0,5 0,5 2,5 4,6 Edellä mainitut vajaat havaintovuodet pois lukien vuosijaksolla tekoaltaasta juoksutetut virtaamat kuukausikeskiarvoina ovat olleet seuraavat: 6 Virtaama (m 3 /s) ,0 4,8 2,8 0,8 1,2 2,1 1,4 1,4 1,2 1,0 1,7 3,8 2,3 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu keskiarvo Patanan tekoaltaasta juoksutettu suurin virtaama on ollut noin 7 m 3 /s. Tekoaltaan lupaehtojen ja Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjeen mukaisesti allasta täytettäessä ja keväällä altaan alapuolisen tulvahuipun aikana joinakin vuosina altaasta ei ole juoksutettu vettä lainkaan ja joinakin vuosina juoksutus on ollut 0,1 m 3 /s. Tekoaltaan täyttö kestää vuosittain keskimäärin 1 kuukauden, jonka aikana on noudatettu tätä minimijuoksutusta ja pienimmillään tekoaltaan alapuoliselle jokiosalle on tullut vain sen oman valuma-alueen virtaama.
4 4 Patanan tekoaltaan ja suunnitellun Pihlajamaan voimalaitoksen yläkanavan erkanemiskohdan välinen oma valuma-alue on noin 8 km 2. Tältä alueelta tuleva virtaama on keskimäärin noin 0,1 m 3 /s. Ohitettavan jokiosan oma valuma-alue on noin 6 km 2 ja siltä tuleva virtaama keskimääräin noin 0,06 m 3 /s. Säännöstely Länsi-Suomen vesioikeus on antanut maataloushallitukselle luvan Patanan tekoaltaan rakentamiseen ja säännöstelyyn. Myöhemmin päätöstä on eräiltä osin muutettu Länsi-Suomen vesioikeuden , ja antamilla päätöksillä. Kokkolan vesi- ja ympäristöpiiri on laatinut vuonna 1989 Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjeen, jonka mukaisesti vesistön säännöstelyä nykyisin hoidetaan. Vedenkorkeudet Patanan tekoaltaan säännöstelylupaehdot juoksutusten osalta ovat pääosin seuraavat: - Heti kevättulvan jälkeen vedenpinta altaassa on alennettava korkeuteen N ,00 m ylittämättä kuitenkaan 7 m 3 /s suuruista juoksutusta. Mikäli vedenpinta myöhemmin kesällä nousee korkeuden N ,00 m yläpuolelle, on altaasta juoksutettava ainakin 3 m 3 /s, ylittämättä kuitenkaan juoksutusta 7 m 3 /s. Lokakuun alusta lähtien saadaan patoa pitää suljettuna niin, että vedenpinta nousee korkeudelle N ,50 m. - Juoksutus on kevättulvan aikana pyrittävä järjestämään niin, että padon vedenjuoksutusaukot ovat suljettuina alapuolisen vesistöosan tulvahuipun aikana. - Altaasta ei missään olosuhteissa saa juoksuttaa 10 m 3 /s suurempaa virtaamaa. Talvella juoksutuksen lisäys ei saa vuorokauden aikana olla 2 m 3 /s suurempi. Juoksutuksessa on huolehdittava siitä, ettei haitallista tulva-aaltoa synny alajuoksulla. Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjeen mukaan Patanan tekoaltaasta on pyrittävä juoksuttamaan tulva-aikaa lukuun ottamatta aina vähintään 0,1 m 3 /s. Perhonjoen tulovirtaaman keskiosan järviryhmään ollessa pienempi kuin 20 m 3 /s on juoksutuksen oltava vähintään 0,5 m 3 /s. Tämän hankkeen yhteydessä ei haeta mitään muutosta Patanan tekoaltaan säännöstelylupaehtoihin tai säännöstelykäytäntöön eikä hanke hakijan ilmoituksen mukaan vaikuta millään tavalla vesistön muuhunkaan säännöstelyyn. Kokkolan vesipiirin vesitoimisto on suorittanut ja koejuoksutuksia Patanan tekoaltaasta Patananjoen ja Perhonjoen vedenkorkeusvaihteluiden ja uomien vedenjohtokyvyn selvittämiseksi. Havaintoja tehtiin yhteensä kymmenessä pisteessä. Suunniteltua Pihlajamaan vesivoimalaitosta lähinnä sijaitsevat havaintopisteet nrot 8 ja 9. Piste nro 8 sijaitsee perattavaksi suunnitellun jokiosan jälkeen Myllykosken alapuolella ja piste nro 9 noin 0,8 km suunnitellun tulvakynnyksen yläpuolella. Syyskokeilussa
5 Vesiliikenne ja uitto Kalastusolot ja vedenlaatu 5 juoksutuksia säädettiin välillä 0-5 m 3 /s ja 0-10 m 3 /s sekä talvikokeilussa välillä 1-7 m 3 /s. Vedenkorkeudet olivat juoksutuksesta riippuen seuraavat: Havainto- Syyskokeilu Syyskokeilu Talvikokeilu piste 5 m 3 /s 10 m 3 /s 7 m 3 /s ,31 m + 93,06 m + 93,47 m ,12 m + 102,59 m + 102,34 m Keskivirtaamaa 2,4 m 3 /s (Patanan tekoaltaasta 2,3 m 3 /s ja altaan jälkeen 0,1 m 3 /s) vastaava vedenkorkeus pisteen nro 8 kohdalla on + 92,22 m ja pisteen nro 9 kohdalla + 101,72 m. Patananjoessa ei ole vesiliikennettä. Kuivaan aikaan veneellä kulku on mahdotonta ja patorakenteista johtuen vesireittiä Patananjoesta Patanan tekoaltaaseen ei ole. Perhonjoen vesistössä ei harjoiteta enää uittoa. Perhonjoen vesistön uittosääntö on kumottu Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksellä Pohjanmaan Tutkimuspalvelu Oy on tehnyt Pihlajamaan voimalaitoksen kalastoselvityksen vuonna Selvityksen mukaan Patananjoen vedenlaatu seuraa tekoaltaan vedenlaadun muutoksia. Joen vesi on hyvin ruskeaa ja rautapitoista. Väriarvot vaihtelevat välillä mgpt/l ja rautapitoisuus välillä µg/l. Fosforipitoisuus vaihtelee välillä µg/l eli vesialuetta voidaan pitää rehevänä tai hyvin rehevänä. Kalastusta koskevat tiedot kerättiin kyselytutkimuksella. Tutkimuksen mukaan Patananjoella harjoitettava kalastus on täysin harrasteluonteista. Kalastajia on vähän ja vuosisaaliit pieniä. Yleisimmät pyydykset ovat katiska ja virveli. Tavallisimmat saalislajit ovat hauki, ahven, lahna ja made. Kalastoselvityksessä esitetyn arvion mukaan Patananjoen kalataloudellinen merkitys on varsin vähäinen. Patananjoen alueella toimivat Pulkkisen-Patanan kylän kalastuskunta ja Räyringin kalastuskunta. Kalastoselvitys on tehty Pihlajamaan voimalaitoksen alustavan suunnittelun yhteydessä. Nyt esitetty voimalaitoslinjaus on hieman toisenlainen, mutta tällä suunnitelman muutoksella ei ole merkitystä arvioitaessa hankkeen vaikutuksia Patananjoen kalastolle, kalastusoloihin tai vedenlaatuun. Vesivoima Pihlajamaan vesivoimalaitoksen yläkanavan erkanemiskohtaan rakennettavan tulvakynnyksen kohdalla Patananjoen vedenpinta padotaan tasolle + 102,00 m. Padotuksen vaikutus ulottuu noin 1,5 km
6 6 tulvakynnyksen kohdalta ylävirtaan. Keskivirtaamatilanteessa vaikutusalueen ylärajalla vedenkorkeus on + 102,71 m. Voimalaitoksen alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjokea avarretaan Myllykosken alapuolelle asti. Perattavan jokiosan alarajalla keskivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on + 92,22 m. Käyttöönotettavaksi suunnitellun vesivoiman putouskorkeus on siten 102,71-92,22 m = 10,49 m. Käyttöönotettava vesivoima sijaitsee osittain Pulkkisen jakokunnan ja osittain Räyringin jakokunnan vesialueella. Patanan tekoaltaan rakentamisen yhteydessä Perhonjoen Yrttikosken kohdalta on kaivettu kanava tekoaltaaseen. Kanavan ja Yrttikosken padon avulla Perhonjoen yläosan virtaamat on käännetty tekoaltaaseen, josta ne johdetaan edelleen Patananjoen kautta takaisin Perhonjokeen. Näin ollen Pihlajamaan laitoksella otetaan käyttöön Patananjoen vesivoiman lisäksi myös Perhonjoessa alun perin sijainnutta vesivoimaa. Perhonjoen vesivoima välillä 102,71-92,22 m sijaitsee kokonaan Pulkkisen jakokunnan vesialueella. Patananjoen vesivoimasta väli 102,71-93,00 m sijaitsee Pulkkisen jakokunnan alueella ja väli 93,00-92,22 m puoliksi Pulkkisen jakokunnan ja puoliksi Räyringin jakokunnan vesialueella. Patanan tekoaltaan oma valuma-alue on 94 km 2. Vertailuvesistönä käytetyn Halsualla sijaitsevan Pahkaojan valuma-alueen vuosijakson (havainnot lopetettu v. 1995) keskivaluma on 9,7 l/skm 2. Tämän keskivaluman mukaan tekoaltaan oman valuma-alueen keskivirtaamaksi saadaan 0,9 m 3 /s ja suunnitellun Pihlajamaan laitoksen kohdalla 1,0 m 3 /s. Perhonjoen keskivirtaama Yrttikosken kohdalla on Pelon sillan virtaama-asteikon vuosijakson (havainnot lopetettu v. 1982) havainnoista laskettuna 2,6 m 3 /s. Patananjoen keskivirtaama Pihlajamaan kohdalla koko Yrttikosken yläpuolinen virtaama mukaan lukien olisi siten 3,6 m 3 /s. Täyttökanavan kautta Patanan tekoaltaaseen saadaan kuitenkin juoksuttaa enintään 40 m 3 /s ja sen ylittävä osa on johdettava Perhonjoen kautta altaan ohi. Altaan ohi juoksutettavat tulvavirtaamat vaihtelevat vuosittain. Pihlajamaan voimalaitoksella käyttöönotettavaksi suunnitellun vesivoiman määrä on enintään 8,2 x 3,6 m 3 /s x (102,71-92,22) m = 309,7 kw. Vesivoima sijaitsee jakokuntien alueilla seuraavasti: Pulkkisen jakokunta Perhonjoki 8,2 x 2,6 m 3 /s x (102,71-92,22) m = 223,6 kw Patananjoki 8,2 x 1,0 m 3 /s x (102,71-93,00) m = 79,6 kw 0,5 x 8,2 x 1,0 m 3 /s x (93,00-92,22) m = 3,2 kw Räyringin jakokunta Patananjoki 0,5 x 8,2 x 1,0 m 3 /s x (93,00-92,22) m = 3,2 kw Pulkkisen jakokunta on luovuttanut päivätyllä luovutuskirjalla Vetelin kunnalle pysyvän käyttöoikeuden jakokunnan vesivoimaan. Vetelin kunta on edelleen luovuttanut päivätyllä
7 7 sopimuksella käyttöoikeuden Vetelin Sähkölaitos Oy:lle saakka. Räyringin jakokunta on luovuttanut päivätyllä sopimuksella Vetelin Sähkölaitos Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden jakokunnan omistamaan vesivoimaan ja vesialueeseen, joka tarvitaan Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamista varten. Vetelin Sähkölaitos Oy:llä on pysyvä käyttöoikeus kaikkeen Pihlajamaan voimalaitoksella käyttöönotettavaksi suunniteltuun vesivoimaan. Vesialueet Pysyvään käyttöön tarvitaan vesialue tulvakynnyksen rakentamista varten. Tulvakynnystä varten tarvittavan vesialueen pinta-ala on noin 150 m 2 ja se kuuluu kokonaan Pulkkisen jakokunnan vesialueeseen. Patananjokea perataan alakanavan yhtymäkohdasta alavirtaan noin 0,65 km:n matkalla. Perattavasta jokiosasta noin 0,3 km sijaitsee kokonaan Pulkkisen jakokunnan alueella ja noin 0,35 km puoliksi Pulkkisen ja puoliksi Räyringin jakokunnan alueella. Vetelin Sähkölaitos Oy:llä on luovutussopimuksiin perustuva pysyvä käyttöoikeus kaikkiin Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamista varten tarvittaviin vesialueisiin. Maa-alueet Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamista varten pysyvään käyttöön tarvitaan maa-alueet padotusaluetta, Patananjoen suojapenkereitä, laitoksen yläkanavaa, tuloputkea, koneasemaa, laitoksen alakanavaa, alapuolisen jokiuoman avartamista, kaivu- ja perkausmassojen läjittämistä sekä ranta-alueet tulvakynnyksen rakentamista varten. Pysyvään käyttöön tarvittavan maa-alueen pinta-ala on yhteensä 9,46 ha. Vetelin Sähkölaitos Oy on sopinut tai omistaa tästä alasta 7,53 ha (79,6 %). Maa-alueiden pysyvän käyttöoikeuden luovutussopimukset on tehty maakaaren 2 luvun 1 :ssä säädetyllä tavalla julkisen kaupanvahvistajan todistamina ja luovutuksen saajalla on oikeus kirjata käyttöoikeudet kiinnitysrekisteriin. Sopimatta olevat maa-alueet 1,93 ha (20,4 %) kuuluvat Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä sijaitseville tiloille Haavisto RN:o 6:17, Rinne RN:o 6:8 ja Rantala RN:o 1:40. Hankkeen vaikutusalueella olevat rakenteet ja laitteet Pihlajamaan vesivoimalaitoksen vaikutusalueella sijaitsee kaksi Patananjoen ylittävää siltaa. Ylempi Antinniemenkosken silta sijaitsee noin 1 km tulvakynnyksen kohdalta ylävirtaan ja alempi Koskelankosken silta noin 0,3 km tulvakynnyksen kohdalta alavirtaan.
8 Rakennussuunnitelma ja työn suoritus 8 Rakennussuunnitelma Patananjoen poikki rakennetaan tulvakynnys noin 0,3 km Koskelankosken sillalta ylävirtaan. Tulvakynnyksen pituus on 25 m. Kynnyksen harjan korkeus on + 102,00 m ja harjan leveys 2 m. Kynnyksen runko-osa on betonirakenteinen ja siihen liittyvä alavirranpuoleinen osa maarakenteinen. Alavirran puoleinen luiska rakennetaan kaltevuuteen noin 1:4. Rakenteen tiiviys varmistetaan ponttiseinällä. Tulvakynnyksen edusta ja tausta sekä maarakenteinen kynnysosa kiviverhoillaan eroosiovaurioiden välttämiseksi. Kynnyksen ylä- ja alapuolella joen vasenta rantaa avarretaan virtaamaolosuhteiden parantamiseksi. Yläpuolella rantaa avarretaan noin 55 m:n matkalla tasoon + 101,2 m ja alapuolella noin 20 m:n matkalla tasoon + 100,3 m. Tulvakynnyksestä ylävirtaan Patananjoen molemmille rannoille rakennetaan maarakenteiset suojapenkereet noin m:n matkalle, kunnes rantatörmät ovat luonnostaan tulevaa padotuskorkeutta + 102,0 m ylempänä. Suojapenkereiden harjan korkeus on + 103,0 m, harjan leveys noin 4 m ja luiskat kaltevuudessa 1:2. Suojapenkereiden liittyminen nykyisiin rantapenkereisiin muotoillaan maastonmuotoja noudattaen. Penkereiden taakse kaivetaan tarvittavat kuivatusojat. Kuivatusojien vedet johdetaan putkella (Ø 500 mm) yläkanavan ali Patananjokeen noin paalun kohdalla. Tulvakynnyksen kohdalta Patananjoen virtaamat ohjataan joen pohjoispuolelle kaivettavan noin 700 m pitkän yläkanavan ja siitä edelleen noin 20 m pitkän putken (Ø mm) kautta koneasemalle. Koneasemalta vedet johdetaan takaisin Patananjokeen noin 600 m pitkän alakanavan kautta. Alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjokea perataan noin 650 m:n matkalla. Ohitettavan jokiosan pituus on noin 1,5 km. Yläkanavan pohjan leveys on 3 m, pituuskaltevuus I = 0,0003 ja sivuluiskien kaltevuus 1:2. Pohjan korkeus kanavan yläpäässä on + 100,2 m. Kanavan yli rakennetaan Koskelankosken tien kohdalle silta, jonka kantavuus on Rakenteiden kuormitusohjeiden kuormaluokan III mukainen. Silta-aukon leveys on 5 m ja kanavan pohja sillan kohdalla korkeudella + 99,6 m. Yläkanavaan rakennetaan suojapenkereet sille osalle, missä maanpinta on luonnostaan alempana kuin + 103,0 m. Suojapenkereiden harjan korkeus on + 103,0 m ja tuloputken nielurakenteeseen liittyvien pato-osien + 103,5 m. Penkereiden harjan leveys on 4 m ja luiskat kaltevuudessa 1:2. Yläkanavan kaivumassat ovat yhteensä noin m 3 ktr. Kaivumassat käytetään soveltuvin osin suojapenkereiden rakentamiseen. Suojapenkereisiin tarvittava massamäärä tulvakynnyksen yläpuoliset pengerosat mukaan luettuna on noin m 3 rtr. Kulkuyhteys ohitusuoman varrella oleville tiloille (Jousikangas RN:o 6:13, Keskitalo RN:o 6:14 ja Haavisto RN:o 6:17) se-
9 9 kä koneasemalle järjestetään yläkanavan eteläpuolelle rakennettavan tien kautta. Voimalaitoksen tuloputken nielurakenne on betonirakenteinen. Nielurakenteeseen liittyvien maapatojen harjan korkeus on + 103,5 m, harjan leveys 4,0 m ja luiskat kaltevuudessa 1:2. Nielurakenteen kynnys on korkeudella + 98,6 m ja aukon leveys 3 m. Nielurakenteen tiiviys varmistetaan ponttiseinällä. Tuloaukko varustetaan välpällä ja sen etupuolelle tehdään settiurat vesiteiden sulkemista varten. Tuloputken halkaisija on 2 m ja pituus noin 20 m. Putki upotetaan maahan ja kaivanto salaojitetaan. Koneasema on pääosin betonirakenteinen ja sinne sijoitetaan turpiini, generaattori ja tarvittavat sähkökoneistot sekä tuloputken sulkulaite. Voimalaitoksen rakennusvirtaama on 6,4 m 3 /s eli sama kuin yläpuolisella Patanan voimalaitoksella. Imuputken suulle rakennetaan settiurat. Koneasema-alueen kaivumassojen määrä on noin m 3 ktr. Koneasemalta kaivetaan alakanava Patananjokeen. Alakanavan pohjan leveys on 2,5 m, pohjankorkeus + 90,0 m ja sivuluiskat kaltevuudessa 1:1,5. Kaivumassojen määrä on noin m 3 ktr. Kaivumassat käytetään soveltuvin osin yläkanavan ja koneasema-alueen kaivumassojen lisäksi yläkanavan suojapenkereiden rakentamiseen. Ylijäämämassat läjitetään kanavan pohjoisrannalle. Läjitysalueet muotoillaan ympäröivän maaston muodot huomioon ottaen siten, että läjitysalueet voidaan ottaa myöhemmin hyötykäyttöön esimerkiksi metsätalouskäyttöön. Alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjokea avarretaan noin 0,65 km:n matkalla. Perkaus ulottuu Myllykosken alapuolelle asti. Kaivutyöt tehdään siten, että uoman avartaminen sijoittuu kokonaan uoman pohjoispuolelle. Eteläpuolen ranta-alue ja rantatörmä säilytetään ennallaan. Uoman perkauksen pohjan leveys on 2,5 m ja sivuluiskien kaltevuus 1:1,5. Peratun uoman pohjan korkeus on + 90,0 m. Perkausmassat ovat yhteensä noin m 3 ktr ja ne läjitetään perattavan uoman pohjoisrannalle ympäröivän maaston muodot huomioon ottaen siten, että myös tämä alue voidaan ottaa myöhemmin hyötykäyttöön. Työn suoritus Yläkanavan, tuloputken nielun, tuloputken, koneaseman ja alakanavan rakennustyöt tehdään kuivatyönä luonnon maakannasten suojassa. Tulvakynnyksen yläpuoliset suojapenkereet rakennetaan kuivalle maalle. Maakannakset poistetaan osittain vedestä kaivuna. Tulvakynnyksen rakentamista varten Patananjokeen rakennetaan maarakenteinen työpato kynnyspaikan yläpuolelle ja tarvittaessa myös alapuolelle. Tulvakynnyksen rakentaminen ajoitetaan mahdollisimman kuivaan aikaan. Työnaikaista ohijuoksutusta varten kaivetaan noin 70 m pitkä ohitusuoma etelärannalle. Ohitusuoman mitoitusvirtaama on 0,5 m 3 /s, jolloin Perhonjoen säännöstelyn käyttöohjetta voidaan rakennustyön aikanakin noudattaa.
10 Tulevat virtaamat ja vedenkorkeudet 10 Patananjoen avartaminen alakanavan yhtymäkohdan jälkeen tehdään märkätyönä. Kaivutyöt ajoitetaan mahdollisimman kuivaan aikaan. Voimalaitoksen rakennustyöt on tarkoitus aloittaa mahdollisimman pian luvan saamisen jälkeen. Töiden arvioitu kesto on noin 8 kuukautta. Virtaamat Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakennusvirtaama tulee olemaan 6,4 m 3 /s eli sama kuin Patanan voimalaitoksella. Pihlajamaan laitoksen käyttö määräytyy Patanan tekoaltaasta juoksutettavien virtaamien mukaisesti. Virtaamaolosuhteet pysyvät Patananjoen ohitettavaa jokiosaa lukuun ottamatta täysin ennallaan. Ohitettavan uoman kautta juoksutetaan jatkossa tulvavirtaamat ja muut mahdolliset laitoksen ohijuoksutukset sekä ohitettavan uoman omalta valuma-alueelta tuleva virtaama. Vedenkorkeudet Ohitettavan jokiosan oman valuma-alueen pinta-ala on noin 6 km 2 ja tältä alueelta tuleva keskivirtaama noin 0,06 m 3 /s. Lähes koko oman valuma-alueen virtaama laskee Patananjokeen joen eteläpuolelta tulevan Oravanevan laskuojan ja pohjoispuolelta tulevan valtaojan kautta. Oravanevan laskuoja laskee Patananjokeen noin 50 m ja pohjoisrannan valtaoja noin 150 m tulvakynnyksen alapuolella. Pohjoisrannan vedet johdetaan putkella yläkanavan ali. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvien vedenkorkeusmuutosten selvittämiseksi tulvakynnyksen yläpuolisella jokiosalla on tehty vesistömallilaskenta (HEC-2). Ylä- ja alakanavan sekä alakanavan jälkeen perattavan jokiosan virtaushäviöt on laskettu Manningin kaavalla. Perattavan jokiosan nykyiset vedenkorkeustiedot perustuvat Kokkolan vesipiirissä tehtyyn Patanan tekoaltaan koejuoksutuksiin liittyvään pituuskeikkaukseen. Patananjoen vedenpinta padotaan tulvakynnyksen kohdalla tasolle + 102,00 m. Keskivirtaamaa 2,4 m 3 /s vastaava nykyinen vedenkorkeus tulvakynnyksen edessä on + 100,88 m eli tähän verrattuna vedenpinta nousee 1,12 m. Padotuksen vaikutus ulottuu noin 1,5 km ylävirtaan Patananjoen paaluvälillä olevan koskijakson kohdalle. Vaikutusalueen ylärajalla noin paalun 88,5 kohdalla keskivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on + 102,71 m. Rakennusvirtaamaa 6,4 m 3 /s vastaavassa tilanteessa vedenkorkeus tulvakynnyksen edessä on nykyisin + 101,23 m eli vedenpinta nousee 0,77 m. Padotuksen vaikutus ulottuu saman koskijakson kohdalle kuin MQ-tilanteessa. Vaikutusalueen ylärajalla vedenkorkeus on + 102,90 m. Yläkanavan virtaushäviö keskivirtaamalla on noin 2 cm ja rakennusvirtaamalla noin 17 cm, jolloin vedenkorkeudet tuloputken nielurakenteen edessä ovat + 101,98 m ja + 101,83 m.
11 Hankkeen aiheuttamat haitat ja vahingot Työnaikaiset vaikutukset Maa- ja metsätalous 11 Voimalaitoksen alakanavan yhtymäkohdan jälkeen Patananjoen perkaus ulottuu Myllykosken alapuolelle, missä keskivirtaamaa vastaava vedenkorkeus on + 92,22 m. Tarkoituksena on, että laitoksen alavesi asettuu Myllykosken alapuolisen noin 1,6 km pitkän suvantomaisen jokiosan tasolle. Alakanavan ja Patananjoen yhtymäkohdassa vesipinta laskee keskivirtaamatilanteessa tasolta + 94,6 m tasolle + 92,24 m. Perattavan jokiosan ja laitoksen alakanavan virtaushäviö keskivirtaamalla on noin 4 cm ja rakennusvirtaamalla noin 32 cm eli koneaseman alapuolella vedenkorkeudet ovat tällöin + 92,26 m ja + 92,54 m. Tulvakynnys on mitoitettu siten, että voimalaitoksen ollessa pois käytöstä rakennusvirtaamaa vastaava vesimäärä 6,4 m 3 /s voidaan juoksuttaa tulvakynnyksen kautta tasolta + 102,3 m. Patanan tekoaltaan säännöstelyluvan mukainen maksimijuoksutus 10 m 3 /s voidaan juoksuttaa kokonaan tulvakynnyksen kautta tasolta + 102,42 m. Kummassakaan tilanteessa padotus ei ulotu Patananjoen paaluvälillä olevan koskijakson yläpuolelle. Voimalaitoksen alapuolisen jokiuoman perkaus tehdään märkätyönä. Perkaustyö ajoitetaan mahdollisimman kuivaan aikaan, jolloin työn vaikutukset vedenlaatuun ja kalastoon jäävät vähäisiksi. Työn aikana Patanan tekoaltaan juoksutukset voidaan rajoittaa altaan säännöstelyn käyttöohjeen mukaisesti vähimmäisvirtaamaan 0,1-0,5 m 3 /s. Muut rakennustyöt tehdään kuivatyönä. Yläkanava, tuloputken ja koneasema-alueen rakennustyöt sekä alakanava rakennetaan luonnon maakannasten suojassa. Tulvakynnyksen yläpuoliset suojapenkereet rakennetaan kuivalle maalle. Tulvakynnyksen rakentamista varten tehdään tarvittavat maarakenteiset työpadot. Työpatojen rakentamisesta ja purkamisesta sekä työpatokannasten poistamisesta aiheutuva veden samentuminen on lyhytaikaista ja paikallista. Hakija on sopinut Vetelin kunnan Pulkkisen kylässä sijaitsevia tiloja Haavisto RN:o 6:17, Rinne RN:o 6:8 ja Rantala RN:o 1:40 lukuun ottamatta kaikkien muiden hankkeen vaikutusalueella olevien kiinteistöjen omistajien kanssa Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisesta aiheutuvat vahingot, haitat ja edunmenetykset. Tilasta Haavisto RN:o 6:17 pysyvään käyttöön tarvitaan 1,37 ha:n suuruinen maaalue alakanavan rakentamista ja kaivumassojen läjittämistä varten. Läjitysalue muotoillaan siten, että se voidaan laitoksen valmistuttua ottaa hyötykäyttöön. Tilasta Rinne RN:o 6:8 tarvitaan 0,56 ha:n suuruinen alue tulvakynnystä ja sen yläpuolelle rakennettavia suojapenkereitä varten. Tilan Rantala RN:o 1:40 rantatörmä jää pieneltä osin padotuksen alle. Veden alle jäävän rantatörmän pinta-ala on noin 20 m 2.
12 Vesiliikenne Kalastus Vedenlaatu 12 Patananjoessa ei ole vesiliikennettä. Vesillä liikkumiseen olosuhteet ovat epäedulliset, koska Patananjoen virtaamat ovat nykyisin hyvin vähäisiä pitempien kuivien jaksojen aikana ja silloin, kun Patanan tekoaltaasta ei vettä juoksuteta. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisen jälkeen veneellä kulun suhteen olosuhteet paranevat laitoksen padotusalueella, jossa vesitilavuus kasvaa ja vedenkorkeusvaihtelut pienenevät selvästi nykyiseen verrattuna. Patananjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentaminen ei muuta kalastusoloja merkittävästi. Kalan nousu Patananjoesta Patanan tekoaltaaseen on estynyt jo nykyisin tekoaltaan patorakenteista johtuen. Suunnitelman mukaan hanke ei aiheuta korvattavaa vahinkoa tai haittaa kalastolle tai kalastukselle. Voimalaitoksen padotusalueella olosuhteet jopa paranevat, koska uoma säilyy paremmin jokimaisena myös kuivina aikoina. Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamisella ei ole mitään pysyvää haitallista vaikutusta Patananjoen vedenlaatuun. Virkistyskäyttö Patananjoen virkistyskäyttömahdollisuudet eivät huonone nykyiseen nähden. Ranta-alueet ovat suurimmaksi osaksi maa- ja metsätalouskäytössä. Rannoilla ei sijaitse vapaa-ajan asuntoja, joten ohitettavan jokiosan kohdallakaan ei suunnitelman mukaan aiheuteta mitään korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Rakenteet ja laitteet Hankkeesta saatava hyöty Hankkeesta ei suunnitelman mukaan aiheudu mitään haittaa tai vahinkoa vaikutusalueella oleville rakenteille tai laitteille. Antinniemenkosken ja Koskelankosken siltojen liikennöitävyys ja kantavuus säilyvät ennallaan. Nykyiset tieyhteydet säilytetään vähintään entisen veroisina. Antinniemenkosken sillan kohdalla vedenkorkeudet nousevat jonkin verran voimalaitoksen padotuksesta johtuen. Muutokset ovat kuitenkin niin vähäisiä, että niistä ei aiheudu vahinkoa tai haittaa sillan rakenteille eikä estettä sillan käytölle. Voimalaitoksen rakentamisen jälkeen padotuskorkeudella + 102,00 m ja virtaamalla 6,4 m 3 /s vedenkorkeus sillan kohdalla on + 102,56 m, mikä on vain 7 cm nykyistä tasoa + 102,49 m ylempänä. Koskelankosken silta sijaitsee suunnitellun tulvakynnyksen alapuolella eikä sillan kohdalla tehdä mitään rakennustöitä. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen teho rakennusvirtaamalla 6,4 m 3 /s ja putouskorkeudella 9,0 m on noin 470 kw (8,2 x 6,4 m 3 /s x 9,0 m). Putouskorkeudessa on otettu huomioon vesitiehäviöt (yläkanava, putki ja alakanava). Voimalaitoksen keskimääräinen energiantuotto on noin 1,7 GWh/vuosi ja sen arvo noin /vuosi. Vesilain mukaan pääomitettuna kokonaishyöty on noin 1,19 milj..
13 Ehdotus lupaehdoiksi Hakija on tehnyt ehdotuksen lupaehdoiksi. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 13 Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Vetelin kunnassa välisenä aikana varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Pihlajamaan vesivoimalahankkeessa tulee huomioida muistutuksessa luetellut neljä ympäristökeskuksen hallinnassa olevaa vesioikeudellista päätöstä ja hakijalle aiemmin annettu Patanan vesivoimalaitospäätös. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen tulvauomaksi jäävän vanhan jokiuoman tulvakynnys on hakijan esittämässä suunnitelmassa mitoitettu Patanan tekoaltaan säännöstelyn nykyisten lupaehtojen mukaista enimmäisjuoksutusta (10 m 3 /s) vastaavaksi. Vaikka maksimijuoksutus Patanan altaasta on ollut esitetyllä aikavälillä vain 7,0 m 3 /s, tulee mitoituksessa ottaa huomioon mahdollisista poikkeuksellisista valuntaolosuhteista aiheutuvat Patanan altaan nykyisiä lupaehtoja merkittävästi suuremmat poikkeusjuoksutustarpeet. Pihlajamaan vesivoimalaitoksen yläpuolisen Patanan altaan padon (P-pato) purkauskyky on mitoitettu HQ 1/ mukaisesti ollen altaan HW-tasolla (N ,50 m) 40 m 3 /s ja hätäylivedenkorkeudella (N ,30 m) 41 m 3 /s. Tämä tulee ottaa riittävällä tavalla huomioon Pihlajamaan vesivoimalaitoksen tulvajuoksutuskapasiteetin tarpeen arvioinnissa ja tällaisessa poikkeuksellisessa valuntatilanteessa vaurioituvien rakenteiden suojaamisessa. Johdettaessa vedet vesivoimalahankkeen suunnitelman mukaisesti uuteen uomaan ilman toimia nykyisessä uomassa siinä laskee veden määrän lisäksi veden pinta. Suunnitelman toteutuessa veden virtaus nykyisessä tulvauomaksi muutettavassa uomassa lähes pysähtyy. Veden väheneminen helpottaa ja nopeuttaa uoman umpeenkasvua ja lisää sen kunnossapitotarvetta ja hävittää uoman vesimaisemaa. Ympäristökeskus on katsonut, että hakijan tulisi täydentää hakemustaan Pihlajamaan vesivoimalahankkeessa niiden toimien osalta, joilla pysytetään tulvauomaksi muutettavan vanhan uoman vesimaisema ja mahdollistetaan poikkeuksellisen suurten vesimäärien ohijuoksutus turmelematta vanhan uoman rakenteita ja aiheuttamatta ohijuoksutuksella haittaa tai vahinkoa hakijan vesivoimalalle. Hakija ei saa heikentää toimillaan Patananjoen veden johtokykyä normaaliolosuhteiden maksimijuoksutustilanteessa HQ = 10 m 3 /s. Kunnossapitovelvoite tulvauomaksi muutettavan vanhan uoman osalta tulee määrätä hakijalle.
14 14 Pihlajamaan vesivoimalahankkeessa uuden uoman rakentamistöiden ruoppauksen ympäristöllinen vaikutus erityisesti veden laatuun tulee hakemuksessa arvioida. Esitys ja ehto vesistötarkkailusta töiden ajaksi tai siihen saakka, kunnes vaikutuksia ei ilmene, tulisi kohdistua ruoppausalueelta Perhonjoen Haapajärveen saakka, sillä tuolla välillä on Perhojoessa ainakin yksi merkittävä koskiosuus (Forsbackan koski), jossa taimen lisääntyy luontaisesti. Hakijan esittämistä lupaehdoista lupaehto 9) on sisällöllisesti epäselvä ja mahdollisesti virheellinen. Lupaehtoesityksestä puuttuvat voimalaitoksen käyttörajat. Ympäristökeskus on pyytänyt saada tilaisuuden antaa lausuntonsa hakijan mahdollisesti tekemistä täydennyksistä ja lisäselvityksistä. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on muistutuksessaan vaatinut, että hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Hankkeen haittoja ja hyötyjä tulee tarkastella vesilain 2 luvun 11 :n mukaan. TEkeskus katsoo, että hanke muuttaisi Patananjokea ratkaisevasti. Uoma katkaistaisiin käytännössä kahtia. Vähävetisyyden takia kalantuotanto (myös kevätkutuiset lajit) jäisi epävarmaksi. Virtaamamuutokset ja mahdollinen vuorokausisäännöstely heikentäisivät joen vedenlaatua ja muuttaisivat joen biologista toimivuutta vesikasvien ja eläimien elinsijana. Hankkeella tuhottaisiin myös kalataloudellisia kehittämismahdollisuuksia Perhonjoen vesistössä. Paikallisten kalastajien toive on ollut vaelluskalojen vapaa liikkuminen ja luontaisen lisääntymisen kehittäminen nousuesteiden poistamisen myötä. Jos Pihlajamaan vesivoimalaitoshanke toteutetaan, kalatie Patanan vesivoimalaitoksen padon ohi ei mahdollistaisikaan kalojen nousua ja lisääntymistä Patanan tekojärvessä. Tällä hetkellä tekojärvellä on ahkeraa istutustoimintaa, joka palvelee järvessä kalastusta harrastavia. Nopeasti virtaavan veden tilalle rakennettaisiin suvantomaisia altaita. Muualta saatujen kokemusten mukaan patoaltaiden kalantuotanto on heikko eikä niistä ole muodostunut suosittuja kalastuspaikkoja. Alue menettäisi osan kalataloudellisesta merkityksestään hankkeen myötä. Merkille pantavaa on myös, että hankkeelle tärkeät maanomistajat (Haavisto RN:o 6:17) eivät ole sopineet alueensa luovuttamisesta hakijan käyttöön. Toissijaisesti, jos luvan myöntämisedellytysten katsotaan kuitenkin täyttyvän, TE-keskus on katsonut, että a) vuorokausisäännöstelyä ei tule sallia ja b) vanhaan jokiuomaan on johdettava tarpeeksi vettä, vähintään 0,5 m 3 /s, ja tulovirtaaman ollessa tätä pienempi koko virtaama, että se pysyy vesitettynä myös kuivina kausina. Hakija tulee velvoittaa c) hoitamaan vanhan uoman toimivuutta ja kunnossapitoa ja turvata kalojen (ja muiden vesieliöiden) vapaa liikkuminen uomassa tai hakija on velvoitettava rakentamaan kalatie tai vastaava niin, että kalojen vapaa liikkuminen turvataan. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää ja ehkäistä hankkeesta kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia haittoja. d) Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa
15 15 päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. e) Luvansaajalle on määrättävä kalatalousmaksu vuodessa käytettäväksi hankkeen kalataloudellisten haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. f) Lupaehdot on määrättävä tarkistettavaksi. HAKIJAN SELITYS JA HAKEMUKSEN TÄYDENNYS Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa selityksensä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan työvoimaja elinkeinokeskuksen muistutusten johdosta ja pyytänyt samalla hakijaa toimittamaan ympäristökeskuksen muistutuksessa tarkoitetut täydennykset hakemukseensa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta hakija on täydentänyt hakemussuunnitelmaa. Hakija ja ympäristökeskus ovat neuvotelleet asiasta Hakija on lähettänyt päivätyn suunnitelman täydennyksen ympäristökeskuksen nähtäväksi, ja ympäristökeskus on antanut asiasta päivätyn lausunnon. Selityksen liitteenä olevassa lausunnossa ympäristökeskus on todennut, että suunnitelman täydennys sisältää ne täsmennykset, toimet ja korjaukset hankkeen toteutukseen, joita ympäristökeskus esitti muistutuksessaan ympäristölupavirastolle. Hakemussuunnitelmaa on täydennetty seuraavasti: 1. Tulvajuoksutuskapasiteetti Patanan tekoaltaan padon purkukyky on mitoitettu virtaamalle HQ 1/10 000, mikä vastaa virtaamaa 41 m 3 /s altaasta ja on Pihlajamaan kohdalla lisävaluma-alue huomioon ottaen noin 45 m 3 /s. Tämä virtaama on voitava juoksuttaa hallitusti Pihlajamaan voimalaitoksen rakenteita vaurioittamatta. Pihlajamaan voimalaitoksen tulvakynnyksen harjan korkeus yläkanavan erkanemiskohdassa on + 102,00 m ja yläkanavan suojapenkereiden harjan korkeus + 103,00 m. Virtaamalla 45 m 3 /s vedenkorkeus pohjapadon yläpuolella nousisi ilman lisätoimenpiteitä korkeudelle + 103,15 m. Poikkeuksellisissa tulvatilanteissa tulvakynnyksen purkukykyä voidaan lisätä poistamalla yläkanavan suojapengertä tulvakynnyksen vierestä niin, että tulvavirtaamat voidaan ohjata hallitusti Patananjokeen ja niin, että vedenkorkeus padon yläpuolella pysyy tason + 103,00 m alapuolella. Mitoitustulvatilanteessa HQ 1/ suojapengertä on poistettava noin 25 m:n matkalta piirustukseen nro merkityllä alueella, jolloin vedenkorkeus padon yläpuolella on noin + 102,80 m. Poistettavalla osalla suojapenger on melko matala, korkeudeltaan noin 1-1,5 m. Poistettavat massat ovat yhteensä noin 200 m 3. Mitoitustulvan uhatessa tarpeellinen suojapenkereen poistotyö voidaan tehdä yhden vuorokauden kuluessa. Pihlajamaan voimalaitoksen yläkanavan yläpäässä olevaan yksityistiesiltaan rakennetaan sulkumahdollisuus (settiurat), jolla voidaan tarvittaessa sulkea veden virtaus yläkanavaan ja siten estää poikke-
16 16 uksellisissa tilanteissa yläkanavan ja voimalaitoksen rakenteiden vaurioituminen. 2. Patanan tekoaltaan luvan mukainen suurin juoksutus Patanan tekoaltaan luvan mukainen suurin juoksutus altaasta on 10 m 3 /s. Hakemussuunnitelmassa on todettu, että tällä virtaamalla vesipinta tulvakynnyksen edessä nousee tasolle + 102,42 m, kun juoksutus ohjataan kokonaan tulvakynnyksen kautta. Padotus ulottuu Patananjoen paaluvälillä olevalle koskijaksolle kuten tavanomaisessa käyttötilanteessa. Asian selventämiseksi hakemusta on täydennetty piirustuksella nro , jossa on esitetty vesiprofiilit virtaamien 2,4 m 3 /s (MQ) ja 6,4 m 3 /s (Qr) lisäksi virtaamalla 10 m 3 /s. Poikkeustilanteita lukuun ottamatta tulovirtaamasta voidaan juoksuttaa Pihlajamaan voimalaitoksen kautta rakennusvirtaamaa 6,4 m 3 /s vastaava osa. Tulvakynnyksen kautta jää tällöin juoksutettavaksi 3,6 m 3 /s, jonka tulvakynnys purkaa tasolta + 102,21 m. 3. Tulvauoman vesimaisema Hakemussuunnitelmaa on täydennetty Patananjoen ohitettavaan jokiosaan ns. tulvauomaan tehtävillä rakenteilla uoman vesimaiseman pysyttämiseksi. Tulvauoman pituuskaltevuus on alaosaltaan niin loiva, että alakanavan yhtymäkohdasta lähes 700 m ylävirtaan paalulle noin asti vesimaisema voidaan säilyttää rakentamalla tälle jokiosalle kaksi pohjapatoa. Tästä ylävirtaan tulvakynnykselle saakka tulvauoma on pituuskaltevuudeltaan jyrkempi, ja vesimaiseman pysyttäminen onnistuu parhaiten uoman pohjaa luonnonmukaisesti muotoilemalla. Rakentamisen jälkeen hakija huolehtii tulvauoman vesialueen kunnossapidosta niin, että uoman vedenjohtokyky säilyy entisen veroisena. Hakemussuunnitelmaan lisätyt pohjapadot on esitetty piirustuksissa M1 ja M1. Pohjapadot on mitoitettu niin, että vedenkorkeudet tulva-uoman oman valuma-alueen keskivirtaamalla noin 60 l/s eivät ylitä nykyisiä keskivedenkorkeuksia eivätkä tulva-aikaiset vedenkorkeudet nouse nykyisten rantatörmien yli. Myös pohjapatojen yläpuolisen tulvauoman pohjan muotoilu tehdään niin, että keskiveden- ja tulvavedenkorkeudet eivät nouse. Kaikki tulvauoman rakennustyöt eli pohjapatojen rakentaminen ja pohjan muotoilu tehdään Pulkkisen jakokunnan vesialueella. Pulkkisen jakokunta ja Vetelin Sähkölaitos Oy ovat sopineet jakokunnan vesialueen käyttöoikeudesta voimalaitostarkoitukseen. Pohjapatojen rakentamisesta ja tulvauoman pohjan muotoilusta ei aiheudu mitään korvattavaa haittaa tai vahinkoa.
17 4. Työn suoritus 17 Koneaseman sekä ylä- ja alakanavan rakennustyöt on suunniteltu tehtäväksi kuivatyönä kanavien päihin jätettävien luonnonmaakannasten suojassa. Asian selventämiseksi tästä on lisätty maininta lupaehtoehdotukseen. Samoin on tarkennettu, että Patananjoen perkaus sekä tulvauoman pohjapadot ja pohjan muotoilu tehdään työstä aiheutuvien ympäristöhaittojen minimoimiseksi loppukesästä Patananjoen virtaaman ollessa pieni. Lupaehtoehdotukseen on lisätty myös tarkkailuvelvoite rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi Patananjoen ja Perhonjoen vedenlaatuun. 5. Vedenkorkeusasteikko Lupaehtoehdotukseen on lisätty määräys, jonka mukaisesti tulvakynnyksen läheisyyteen tulee asentaa vedenkorkeusasteikko, johon korkeus N ,00 m on selvästi merkitty. 6. Ehdotus lupaehdoiksi Edellä esitetyn perusteella hakija on tehnyt muutetun ehdotuksen lupaehdoiksi. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut, että muistutuksessa ei ole esitetty mitään sellaisia seikkoja tai asioita, jotka olisivat esteenä Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamiselle tai edellyttäisivät lupahakemussuunnitelman tarkistamista tai täydentämistä. Muistutuksessa esitetyn vaatimuksen mukaan hankkeelle ei tule myöntää lupaa. Hakemuksessa hankkeen haittoja ja hyötyjä on nimenomaan tarkasteltu vesilain 2 luvun 11 :n mukaan. Hankkeesta koituva hyöty on 1,19 milj. sekä haitat ja vahingot 0,015 milj., joten hyöty on kiistatta huomattava verrattuna haittoihin ja vahinkoihin. Luvan edellytykset ovat siten olemassa. Muistuttaja viittaa hankkeen aiheuttamiin vaikutuksiin Patananjoen kalantuotantoon, vuorokausisäännöstelyyn, vedenlaatuun jne, mitkä muuttaisivat Patananjokea ratkaisevasti. Patananjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen, vuorokausisäännöstelyä ei tulla harjoittamaan ja virtaamat määräytyvät jatkossakin täysin Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan, joten esitetyt väitteet ovat täysin perusteettomia. Hankkeella ei ole mitään vaikutuksia Perhonjokeen, joten kehittämismahdollisuudet Perhonjoella säilyvät täysin entisenlaisina. Paikallisten kalastajien toiveet kohdistuvat Perhonjokeen, ei Patananjokeen. Myöskään kalastuskunnat eivät ole esittäneet mitään vaatimuksia hankkeen suhteen. Viittaukset kalatien rakentamisen estymisestä Patanan voimalaitoksen ohi eivät perustu mihinkään tosiseikkoihin. Kalatien rakentaminen Patananjoesta Patanan altaaseen ei missään yhteydessä ole ol-
18 18 lut esillä. Teknisestikin kalatien rakentaminen noin 15 m korkean padon yli olisi vaikeasti toteutettavissa. Lisäksi Patananjoessa ei edes esiinny sellaista kalakantaa, että kalatien rakentaminen olisi ylipäätään perusteltua. Patanan tekojärvessä tapahtuvaan kalastukseen ja järven kalavesien hoitoon ei tällä hankkeella ole mitään vaikutuksia. Muistuttaja väittää, että virtaavan veden tilalle rakennetaan suvantomaisia altaita, joissa kalantuotanto on heikko. Voimalaitoksen yläpuolisen padotun jokiosan pituus on noin 1,5 km. Pääosin padotusalue on nykyisinkin aluetta, missä joen pituuskaltevuus on loiva eikä alueella ole varsinaisia koskialueita. Veden virtausnopeudet eivät juurikaan tule muuttumaan nykyisistä, esimerkiksi rakennusvirtaamalla 6,4 m 3 /s on virtausnopeus padotusaltaassa paikasta riippuen nykyisin noin 0,4-1,0 m/s ja hankkeen toteuttamisen jälkeen 0,3-0,9 m/s. Kyseessä on siten rakentamisen jälkeenkin virtaava vesistö eikä suvantomainen allas. Kun voimalaitoksella ei harjoiteta minkäänlaista säännöstelyä, eivät virtaamaolosuhteet tule tälläkään alueella juurikaan muuttumaan nykyisestä. Muistutuksessa esitetyistä toissijaisista vaatimuksista hakija on todennut seuraavaa: a) Vuorokausisäännöstelyä ei tule sallia Hakemuksen mukaan voimalaitoksella ei tulla harjoittamaan vuorokausisäännöstelyä, vaan juoksutus määräytyy täysin Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan, joten vaatimus on perusteeton. b) Vanhaan uomaan on johdettava tarpeeksi vettä Patananjoen virtaamat määräytyvät Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan. Tekoaltaan lupaehdoissa säännöstelyn osalta on todettu mm., että juoksutus kevättulvan aikana on pyrittävä järjestämään niin, että padon vedenjuoksutusaukot ovat suljettuina alapuolisen vesistönosan tulvahuipun aikana. Altaasta ei siis tulva-aikana juoksuteta Patananjokeen vettä lainkaan, jolloin myös Patananjoen virtaamat ovat pieniä. Hakemuksen täydennyksen mukaan vanhan uoman (ns. tulvauoma) vesimaisemaa säilytetään rakentamalla kaksi pohjapatoa ja muotoilemalla uoman yläosa luonnonmukaisesti. Uoman omalta valuma-alueelta tuleva virtaama on keskimäärin noin 0,06 m 3 /s, mikä riittää veden vaihtumiseen alueella. Lisäksi Patanan tekoaltaasta juoksutettavien pienten virtaamien vallitessa joudutaan vedet juoksuttamaan voimalaitoksen ohi tulvauomaan. Em. toimenpiteet ovat riittäviä pitämään tulvauoma asianmukaisessa kunnossa. c) Vanhan uoman toimivuus ja kunnossapito Vanhan uoman toimivuuden osalta hakija viittaa kohtaan b) annettuun selitykseen. Hakemuksen täydennyksen mukaan hakija tulee myös huolehtimaan uoman kunnossapidosta niin, että uoman vedenjohtokyky säilyy entisenlaisena. Kalateiden rakentamista hakija ei pidä missään olosuhteissa perusteltuna, koska Patananjoella ei
19 19 ole kalataloudellista merkitystä eikä joessa mahdollisesti satunnaisesti liikkuvilla kaloilla olisi minkäänlaisia nousumahdollisuuksia Patanan padon ohi yläpuoliseen vesistöön. Pihlajamaan ja Patanan välisellä noin 6 km:n pituisella jokiosalla ei myöskään ole mitään erityisiä kutualueita. d) Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailuvelvoite Kun Patananjoella ei ole kalataloudellista merkitystä eikä hanke vaikuta muuhun Perhonjoen vesistöalueeseen, ei kalataloudellisen tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ole perusteita. Perhonjoen vesistöalueen kalataloudellinen kehittäminen on keskitetty nimenomaan Perhonjokeen ja kalataloudellisesti merkityksetön Patananjoki on jätetty aiheellisesti sen ulkopuolelle. e) Luvansaajalle on määrättävä kalatalousmaksu vuodessa Esitetylle kalatalousmaksulle ei ole hakijan käsityksen mukaan mitään perusteita. Patananjoella ei ole kalataloudellista merkitystä ja hankkeella ei ole mitään vaikutusta Perhonjoen vesistöön. Kun mitään kalataloudellista vahinkoa tai haittaa ei aiheuteta, ei myöskään kalatalousmaksun määräämiselle ole perusteita. f) Lupaehdot määrättävä tarkistettavaksi Voimalaitoksen käyttö määräytyy täysin Patanan tekoaltaan juoksutusten mukaan. Altaan säännöstelyluvan haltija on Länsi-Suomen ympäristökeskus. Altaan juoksutukset hoidetaan ympäristökeskuksen antamien ohjeiden mukaan, eikä niitä voida hakijan toimesta muuttaa. Kysymyksessä ei siis ole sellainen vesilain 8 luvun 10 a :ssä tarkoitettu säännöstelyhanke, jonka lupaehdot tulisi määrätä tarkistettaviksi määräajoin. Yhteenvetona TE-keskuksen muistutuksesta hakija on todennut, että muistutuksessa esitetyt vaatimukset ovat perusteettomia ja perustuvat virheellisiin olettamuksiin ja väitteisiin. Hakija on lisäksi todennut, että se on sopinut ja Pihlajamaan voimalaitoksen rakentamista varten tarvittavien maaalueiden käytöstä kiinteistöjen Haavisto RN:o 6:17 ja Rantala RN:o 1:40 omistajien kanssa, ja toimittanut näiden maa-alueiden käyttöoikeuden luovutussopimukset. Myös vielä sopimatta olevan tilan Rinne RN:o 6:8 maa-alueen käyttöoikeutta koskevat neuvottelut on saatu päätökseen ja sopimus on tarkoitus allekirjoittaa tammikuun 2005 aikana, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristölupavirastolle. Tämän jälkeen, kun kaikkien tarvittavien alueiden käytöstä on sovittu tai ne ovat hakijan omistuksessa, on suunnitelmaselostuksessa esitetty korvauksia koskeva lupaehto tarpeeton. Hakija on myös toimittanut korjatut suunnitelmapiirustukset nrot M2 ja M1, joihin on korjattu nimiösivulla mitoitusarvoluettelossa alakanavan pohjan korkeuden virheellinen lukuarvo.
20 HAKEMUKSEN TÄYDENNYKSET 20 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirastoon saapuneella kirjelmällä hakija on toimittanut tilan Rinne RN:o 6:8 maa-alueen päivätyn käyttöoikeuden luovutussopimuksen. Ympäristölupavirastoon saapuneessa kirjelmässä hakija on todennut, että Pihlajamaan voimalaitoslinjauksen alueella on tehty talven kuluessa maaperätutkimuksia, joissa on selvitetty maaperän laatua ja kalliopinnan sijaintia. Tutkimusten mukaan kalliopinta on alakanavan alueella paikoittain niin korkealla, että kanava voidaan osittain louhia kallioon. Tästä syystä alakanavan suunniteltua profiilia on tarkoituksenmukaista muuttaa niillä kohdin, missä kalliopinta on ylempänä kuin noin N ,0 m. Näillä kohdin alakanava rakennetaan siten, että kanavan pohjan leveys on 5,7 m ja sivuluiskat kaltevuudessa 10:1. Pohjankorkeus säilyy ennallaan eli tasolla N ,0 m. Kalliopinnan yläpuolisella osalla maaluiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:1,5 eli samaan kaltevuuteen kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Alakanava on mitoitettu kallioleikkauksessa siten, että virtausnopeus kanavassa säilyy ennallaan, eikä rakentamista ja massojen läjittämistä varten pysyvään käyttöön tarvittava maaalue laajene hakemussuunnitelmassa esitetystä. Suunnitelman muutoksesta johtuen hakija on esittänyt aikaisemmin ehdotettuun alakanavaa koskevaan lupamääräykseen lisättäväksi kallioon louhittavan alakanavan mitoitusarvot. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vetelin Sähkölaitos Oy:lle luvan Pihlajamaan vesivoimalaitoksen rakentamiseen Perhonjoen vesistön Patananjokeen Pihlajamaan kylän kohdalle Oy Vesirakentajan laatiman, päivätyn ja , sekä täydennetyn suunnitelman mukaisesti. Lupa on voimassa toistaiseksi. Luvan voimassaolo edellyttää, että luvan saajalla on vuokrasopimuksella tai muutoin saatu käyttöoikeus hanketta varten tarvittavaan toiselle kuuluvaan vesivoimaan. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Patananjokeen noin paalun kohdalle rakennetaan piirustuksen M0 mukaisesti tulvakynnys. Tulvakynnyksen pituus on vähintään 25 m ja harjan korkeus enintään N ,00 m. Eteläpuolen rantaa avarretaan tulvakynnyksen yläpuolella noin 55 m:n matkalla vähintään tasoon N ,2 m ja alapuolella noin 25 m:n matkalla vähintään tasoon N ,3 m.
49 Perhonjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotHakija Koskienergia Oy, Kotakennääntie 31, Äänekoski, puh Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen, Siikajoki
Dnro PSAVI/80/04.09/2012 12.6.2014 KUULUTUS Vesilain mukainen lupahakemus Hakija Koskienergia Oy, Kotakennääntie 31, 44100 Äänekoski, puh. 010 45 11 Asia Ruukin voimalaitoksen rakentaminen Siikajokeen,
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 73/2006/4 Dnro LSY 2004 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen vesioikeuden 17.7.1981 antaman päätöksen nro
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 1/06/2 Dnro Psy-2005-y-123 Annettu julkipanon jälkeen 2.1.2006 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kalajoen vesistön vedenjuoksun säännöstelyä koskevan vesioikeuden päätöksen nro 44/74/I lupamääräyksen
LisätiedotPohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013
LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 118/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 32 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 118/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 32 Annettu julkipanon jälkeen 22.9.2006 ASIA Korpelan voimalaitospadon patoaukkojen muuttaminen ja Vaasan läänin maaherran
LisätiedotPohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä
Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
Lisätiedot2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta
Virtavesien hoitoyhdistys ry c/o Esa Lehtinen Kirjastopolku 5 B 13 08500 Lohja www.virtavesi.com VIRTAVESIEN HOITOYHDISTYKSEN MIELIPIDE, 15.1.2015: Asia: Voikosken vesivoimalaitoksen uuden voimalaitosyksikön
LisätiedotSäännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvillä, Halsua, Kaustinen, Kokkola, Veteli, Vimpeli
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 27/2014/2 Dnro LSSAVI/22/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 17.3.2014 ASIA Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvillä,
LisätiedotPäätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010
Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen
LisätiedotPäätös Nro 9/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2010
Päätös Nro 9/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2010 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Perhonjoen ali Perhon kylässä sekä töiden aloittaminen ennen
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2005/4 Dnro LSY-2005-Y-185 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Lapuanjoen alitse, Kuortane.
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 120/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-168. Paineviemärin rakentaminen Savonjokeen, Vimpeli
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 120/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-168 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Savonjokeen, Vimpeli Vimpelin
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 107/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-279 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 107/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-279 Annettu julkipanon jälkeen 13.9.2005 ASIA LUVAN HAKIJAT Pohjapatojen rakentaminen Teuvanjoen Teirilänkuohuun ja
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-308 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-308 Annettu julkipanon jälkeen 30.3.2009 ASIA HAKIJA Kauhavanjoen ylittävän Kirkkosillan uudelleen rakentaminen Kauhavan
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115. Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 115 Annettu julkipanon jälkeen 9.8.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Kaapelien asentaminen Ratinan Suvantoon, Tampere Tampereen
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 43/05/2 Dnro Psy-2005-y-80 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Merikosken voimalaitoksen Lasaretinhaaran patoluukun korvaaminen kiinteällä patorakenteella, Oulu Oulun
LisätiedotPäätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010
Päätös Nro 76/2011/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/22/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2011 ASIA HAKIJA Kaihlalammen kunnostus, Saarijärvi Saarijärven osakaskunta HAKEMUS Metsäkeskus Keski-Suomi
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 367 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 78/2006/4 Dnro LSY 2005 Y 367 Annettu julkipanon jälkeen 21.6.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Piilijoen sillan penkereineen rakentaminen paikallistielle
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro PSAVI/38/04.09/2010 (Psy-2009-y-93) Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro PSAVI/38/04.09/2010 (Psy-2009-y-93) Annettu julkipanon jälkeen 3.2.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Haapakosken voimalaitoksen ja kalatien rakentamisajan jatkaminen, Haapavesi Koskienergia
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 129/2009/4 Dnro LSY-2007-Y-232 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2009/4 Dnro LSY-2007-Y-232 Annettu julkipanon jälkeen 23.12.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Ryötön vesivoimalaitoksen uuden koneaseman rakentaminen
LisätiedotPäätös. Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010
Päätös Etelä-Suomi Nro 98/2010/4 Dnro ESAVI/232/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 ASIA Voikkaan voimalaitospadon hiomokanavan ja nipunsiirtokanavan vesiteiden sulkeminen sekä töiden aloittaminen
LisätiedotSäännöstelypadolla on vältettävä äkillisiä juoksutuksen muutoksia.
PÄÄTÖS Nro 150/08/1 Dnro ISY-2008-Y-137 Annettu julkipanon jälkeen 17.11.2008 HAKIJA Merenkulkulaitos ASIA Kiesimä-, Sonkari- ja Vesantojärvien säännöstelypäätöksessä 40/94/1 määrätyn säännöstelyluvan
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 13/2008/2 Dnro LSY 2007 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen 3.3.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Alakosken ponttonisillan poistamista koskevan määräajan jatkaminen,
LisätiedotKiinteän padon pysyttäminen Valkeispurossa Valkeisenjärven vedenkorkeuden nostamiseksi,
PÄÄTÖS Nro 26/06/1 Dnro ISY-2005-Y-92 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2006 HAKIJA Ryhälänmäen osakaskunta ASIA Kiinteän padon pysyttäminen Valkeispurossa Valkeisenjärven vedenkorkeuden nostamiseksi, Iisalmi.
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 101/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-81 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 101/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-81 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2005 ASIA Vesialueen täytön (saaren) pysyttäminen tilan Katajamäki RN:o 10:0 vesialueella
LisätiedotRYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2008/3 Dnro LSY 2008 Y 96 Helsinki Annettu
LÄNSI SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2008/3 Dnro LSY 2008 Y 96 Helsinki Annettu 1.9.2008 ASIA HAKIJA Tjusterbykosken voimalaitoksen käytön salliminen vesistön säännöstelemiseksi Mustijoessa
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 3/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 298 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 3/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 298 Annettu julkipanon jälkeen 15.1.2007 ASIA Vesijohdon rakentaminen Lestijoen alitse Tokolankosken yläpuolella, Kannus
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 98/2004/4 Dnro LSY-2000-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2004/4 Dnro LSY-2000-Y-155 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vääräkosken vesivoimalaitoksen uudelleen rakentaminen Ähtärin
LisätiedotLIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Luonnos konsultaatiokierrokselle 2 1.11.2018 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen Artjärven kunta
PÄÄTÖS Nro 79/05/1 Dnro ISY-2004-Y-251 Annettu julkipanon jälkeen 17.8.2005 HAKIJA Artjärven kunta ASIA Ylä-Myllykosken, Vainion ja Sipilän pohjakynnysten rakentaminen Lanskinjokeen ym. ja pysyvän käyttöoikeuden
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro Psy-2004-y-51 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 56/04/1 Dnro Psy-2004-y-51 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Kitisen uittosäännön kumoamista koskevan päätöksen muuttaminen, Sodankylä Lapin ympäristökeskus PL 8060
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 37/10/2 Dnro PSAVI/80/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 37/10/2 Dnro PSAVI/80/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 17.6.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kaaranneskosken voimalaitoksen työpatojen rakentamisaikaa koskevien määräysten muuttaminen, Pello
LisätiedotHämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma
Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien
LisätiedotMuistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)
Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy
LisätiedotULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT
Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva
LisätiedotUusi voimalaitos on otettu käyttöön syksyllä 1995. Voimalaitoksen padolla säännöstellään sen yläpuolella sijaitsevia Kolpanjärveä ja Jokijärveä.
PÄÄTÖS Nro 2/08/2 Dnro ISY-2007-Y-134 Annettu julkipanon jälkeen 7.1.2008 HAKIJA Joroisten kunta (Joroisten energialaitos) ASIA Liunan voimalaitoksen lupapäätökseen sisältyvien säännöstelymääräysten tarkistaminen,
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 11/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-61. Aallonmurtajalaiturin pysyttäminen tilan Kallioranta RN:o 9:9 edustalla,
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 11/2005/4 Dnro LSY-2004-Y-61 Annettu julkipanon jälkeen 7.2.2005 ASIA HAKIJA Aallonmurtajalaiturin pysyttäminen tilan Kallioranta RN:o 9:9 edustalla,
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 13/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 270 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 13/2008/4 Dnro LSY 2007 Y 270 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Kahden venelaiturin pysyttäminen Pappilan kylän yhteisellä
LisätiedotPäätös Nro 146/2017/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2566/2015
Päätös Nro 146/2017/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/2566/2015 Annettu julkipanon jälkeen 22.11.2017 ASIA Vissaveden, Venetjoen ja Patanan tekojärvien säännöstelyn lupaehtojen muuttaminen, Halsua, Kaustinen,
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 64/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-211
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 64/2004/3 Dnro LSY-2002-Y-211 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Perhonjoen vanhan uoman kunnostaminen ja kalatien rakentaminen
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotTeuvanjoen pohjapatojen rakentaminen
1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 12/2009/2 Dnro LSY 2008 Y 318 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 12/2009/2 Dnro LSY 2008 Y 318 Annettu julkipanon jälkeen 10.3.2009 ASIA HAKIJA Kevyenliikenteen sillan rakentaminen Vääksynjoen yli, Kangasala
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 78/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 78/2004/3 Dnro LSY-2004-Y-49 Annettu julkipanon jälkeen 23.11.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 4.9.2001 antaman päätöksen
LisätiedotPäätös. Nro 23/2010/4 Dnro ESAVI/188/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen
Päätös Etelä-Suomi Nro 23/2010/4 Dnro ESAVI/188/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.3.2010 ASIA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 129/2009/4 tarkoitettujen Ryötön vesivoimalaitoksen
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
PÄÄTÖS Nro 39/12/2 Dnro PSAVI/35/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 13.6.2012 1 ASIA Kostonjärven säännöstelyn ylärajan väliaikainen ylittäminen, Taivalkoski LUVAN HAKIJA PVO-VESIVOIMA Oy Virkkulantie
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 238 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 132/2006/4 Dnro LSY 2006 Y 238 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2006 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Heinijoen alitse sekä töiden
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131
LisätiedotPatorakenteiden periaatekuvia
Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 309 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 47/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 309 Annettu julkipanon jälkeen 12.5.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Koppnäsin keskuskalasataman aallonmurtajan pysyttäminen, vesialueen
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 68/07/1 Dnro Psy-2007-y-47 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 68/07/1 Dnro Psy-2007-y-47 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Maalismaan voimalaitoksen juoksutusmääräysten muuttamista ja yläaltaan vedenkorkeuden nostamista koskevassa
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 71/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-221 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 71/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-221 Annettu julkipanon jälkeen 30.9.2009 ASIA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 55/2009/4 tarkoitettujen
LisätiedotKEMIJOKI OY
KEMIJOKI OY 1.10.2009 1.10.2009/RKa/mil Kemijoki RANNANSUOJAUS UIMARANNAN KUNNOSTUS UIMARANNAN KUNNOSTUS Tekstiä arial narrow fontilla ja koko 20... LEIRINTÄALUE 1.10.2009/RKa/mil TAMMALAAKSON KEVYENLIIKENTEEN
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 52/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 52/2009/4 Dnro LSY-2008-Y-129 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Lisäkoneiston asentaminen Hiirikosken voimalaitokseen sekä
LisätiedotLÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 87/2005/3 Dnro LSY-2005-Y-39 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 87/2005/3 Dnro LSY-2005-Y-39 Helsinki Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2005 ASIA HAKIJA Kehräämöalueen kevyen liikenteen sillan rakentaminen Loimijoen yli
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 46/08/1 Dnro Psy-2008-y-25 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA. Sillan rakentaminen Raudanjoen yli, Sodankylä
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 46/08/1 Dnro Psy-2008-y-25 Annettu julkipanon jälkeen 23.9.2008 ASIA LUVAN HAKIJA Sillan rakentaminen Raudanjoen yli, Sodankylä Jimi Mustaniemi / Urpo Mustaniemi Saarenlahdentie 6 40950
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (5) 200 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta ESAVI/197/04.09/2013 Päätös Asia tulisi käsitellä 10.6.2014 kokouksessa. päätti merkitä
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 121/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-161. Etelärannan raittisillan rakentamiseen Kauhavanjoen yli Kauhavan
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 121/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-161 Annettu julkipanon jälkeen 22.12.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Etelärannan raittisillan rakentaminen Kauhavanjoen yli,
LisätiedotMINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon
LisätiedotPäätös Nro 64/2012/2 Länsi-ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/91/04.09/2011. Kevyenliikenteen sillan rakentaminen Perhonjoen ylitse, Perho
Päätös Nro 64/2012/2 Länsi-ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/91/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.8.2012 ASIA HAKIJA Kevyenliikenteen sillan rakentaminen Perhonjoen ylitse, Perho Perhon kunta tekninen toimisto
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 2/2006/4 Dnro LSY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 2/2006/4 Dnro LSY-2005-Y-186 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Viettoviemärin rakentaminen Tiistenjoen alitse ja paineviemärin
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 32/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-333 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 32/2005/3 Dnro LSY-2004-Y-333 Annettu julkipanon jälkeen 24.3.2005 ASIA HAKIJA Vesi- ja viemärijohtojen asentaminen Hämjoen alitse sekä töiden
LisätiedotKalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 23/2014/2 Dnro ESAVI/188/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 20.2.2014 ASIA Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna HAKIJA Juha Jouhki HAKEMUKSEN VIREILLETULO Juha
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 323 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 44/2007/4 Dnro LSY 2006 Y 323 Annettu julkipanon jälkeen 24.5.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Lampinjoen alitse Onnenkosken kohdalla
LisätiedotPORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke
SUUNNITELMASELOSTUKSEN LIITE A 101006179-T02A 14.8.2017 PORIN KAUPUNKI Harjunpäänjoen alaosan ja Sunniemen vesitaloushanke Harjunpäänjoen alaosan vaihtovesi- ja kuivatuspumppaus Sisältö 2 1 YLEISTÄ 3 2
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 25/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 25/2009/1 Dnro LSY-2009-Y-23 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2009 ASIA HAKIJA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse sekä
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 69/07/1 Dnro Psy-2007-y-48 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kierikin voimalaitoksen juoksutusmääräysten muuttamista koskevassa ympäristölupaviraston päätöksessä nro
LisätiedotLIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle
Vesivoimakriteerit pilotoitavaksi 14.2.2019 LIITE: Hakulomake vesivoimalan EKOenergiakelpoisuuden hakijalle Tällä lomakkeella haemme vesivoimalalle и EKOenergiakelpoisuutta ensimmäistä kertaa и EKOenergiakelpoisuuden
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
Lisätiedot1) Tulvavahinkojen väheneminen
LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 11/2009/4 Dnro LSY 2006 Y 335 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 11/2009/4 Dnro LSY 2006 Y 335 Annettu julkipanon jälkeen 11.3.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Pohjapatojen rakentaminen Jaaranjoen alivesien nostamiseksi,
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 61/2008/4 Dnro LSY 2008 Y 2 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 61/2008/4 Dnro LSY 2008 Y 2 Annettu julkipanon jälkeen 26.5.2008 ASIA HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Karvianjoen alitse sekä töiden aloittaminen
LisätiedotKUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo
KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA Sotkamo KAINUUN ETU OY Kainuun vaelluskalahanke Lönnrotinkatu 1, 87100 KAJAANI, Finland +358-50-5859459 simo.yli-lonttinen@kainuunetu.fi Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...
LisätiedotSaarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä muuttamista koskeva hakemus, Saarijärvi
PÄÄTÖS Nro 79/06/1 Dnro ISY-2006-Y-125 Annettu julkipanon jälkeen 2.8.2006 HAKIJA Vattenfall Sähköntuotanto Oy ASIA Saarijärven sekä Pienen ja Ison Lumperoisen järven säännöstelypäätöksen 79/I/69 tilapäistä
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,
Lisätiedot